  PÄÄTÖS YMPÄRISTÖTARKKAILU- SUUNNITELMASTA





SUUNNITELMASTA

Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2009

Diaarinumero

ESA-2009-Y-136-119

ASIA

Päätös Governia Oy:n pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistustyön II–vaiheen (pohjaveden pumppaaminen ja käsittely) aikaisesta pohjaveden laadun seurannasta, Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätösmääräyksen 25 tarkoittama ympäristötarkkai- lusuunnitelma (ESA-2007-18-111/ 29.11.2007).

HAKIJA

Governia Oy

Mannerheimintie 12 B 00100 HELSINKI KOHDE JA SEN SIJAINTI

Pohjaveden pumppaaminen ja käsittely tapahtuvat kiinteistöillä 491-895-0-5 ja 491- 11-18-2, jotka sijaitsevat Mikkelin kaupungin Urpolan kaupunginosassa.

TARKKAILUSUUNNITELMAN TOIMITTAMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTA

Etelä-Savon ympäristökeskus on antanut pilaantuneen maaperän kunnostamista kos- kevan päätöksensä ESA-2007-Y-18-111/29.11.2007. Päätöksellään Etelä-Savon ym- päristökeskus on myöntänyt Solidium Oy:lle (nykyisin Governia Oy) ympäristönsuo- jelulain (86/2000) 28 §:n ja 78 §:n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee hakemuk- sen mukaista maaperän ja pohjaveden kunnostusta Mikkelin kaupungissa. Kunnosta- misessa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi päätöksessä annettuja lupamää- räyksiä.

Lupamääräyksen 25 mukaan töiden aikaisesta käyttö-, päästö-, kuormitus- ja vaiku- tustarkkailusta tuli laatia erillinen ympäristötarkkailusuunnitelma, joka oli toimitetta- va hyväksyttäväksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta en- nen töiden alkua.

ASIAN VIREILLETULO JA KÄSITTELY

Kunnostustyön aikainen pohjaveden laadun seurannan tarkkailuohjelma on saapunut Etelä-Savon ympäristökeskukseen 26.8.2009. Neuvottelun (7.9.2009) jälkeen tarkkai- luohjelmaa on täydennetty ja se on saapunut Etelä-Savon ympäristökeskukseen 9.10.2009.

Etelä-Savon ympäristökeskus on kuuluttanut vireillä olosta Mikkelin kaupungin ilmoi- tustaululla 3.11.-18.11.2009 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien.

Etelä-Savon ympäristökeskus on kuullut asianosaisia kirjeellään 3.11.2009/ ESA- 2009-Y-136-119.

Etelä-Savon ympäristökeskus on pyytänyt asiaan liittyen lausunnot kirjeillään 3.11.2009/ ESA-2009-Y-136-119 Mikkelin Vesilaitokselta ja Mikkelin seudun ympä- ristöpalveluilta.

KÄYDYT NEUVOTTELUT

7.9.2009 pidettiin neuvottelu hakijan, Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Mikkelin vesilaitoksen ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden kesken. Neuvottelussa sovit- tiin tarkkailuohjelmaan tehtävistä muutoksista (mm. näytteenottopisteet ja tutkittavat haitta-aineet).

19.10.2009 pidetyssä työmaakokouksessa tutustuttiin pumppaus ja käsittelylaitteis- toon. Etelä-Savon ympäristökeskus antoi luvan, että pohjaveden pumppaus ja käsittely voidaan aloittaa ja tarkkailu suoritetaan esitetyn mukaisesti siihen saakka kunnes Ete- lä-Savon ympäristökeskus antaa päätöksen tarkkailuesityksestä.

YLEISTÄ KOHTEEN PUHDISTAMISESTA

Mikkelin Setrimäen entisen kreosoottikyllästämöalueen maaperän kunnostuksen en- simmäinen vaihe (massanvaihto) suoritettiin 2.6.2008 – 31.12.2008. Massanvaihdon aikana alueen pohjaveden laatua seurattiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväk- symän tarkkailuohjelman (ESA-2008-Y-104-121) mukaisesti. Massanvaihdon jälkeen tarkkailua tehtiin tarkkailuraportissa 16.1.2009 (Tarkkailuraportti lokakuu-joulukuu 2008) esitetyn mukaisesti. Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksissa ei ole havaittu selkeää kunnostuksesta aiheutuvaa pitoisuuksien muutosta. Kunnostuksen toinen vaihe (kreo- soottifaasin ja pilaantuneen pohjaveden pumppaus ja käsittely) on käynnistynyt mar- raskuussa 2009.

TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS

Tämä tarkkailuesitys pohjautuu aikaisemman tarkkailun aikana saatuihin tuloksiin ja sitä noudatetaan 10 kuukautta kyllästämöalueen kunnostamisen 2. vaiheen käynnisty- misestä. Tämän jälkeen tarkkailuohjelma päivitetään saatujen tulosten perusteella.

Pohjaveden laadun seuranta Seurannan tarkoitus

Seurannan tarkoitus on havainnoida kunnostuksen aikana mahdollisesti muuttuvia pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia. Mahdollisia muutoksia havainnoidaan pohjaveden puhdistusurakan suorituksen aikana:

• kyllästämöalueella

• kyllästämön välittömässä läheisyydessä

• virtaussuunnassa kyllästämön alapuolella aina vedenottamolle asti.

Monivaiheisen tarkkailun tarkoituksena on havaita mahdolliset muutoksen pohjave- dessä nopeasti ja lähellä varsinaista kunnostuskohdetta. Lisaksi pohjaveden pinnan- korkeuksien tarkkailulla selvitetään, voiko puhdistuspumppaus aiheuttaa kyllästämö- alueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuuntien muutoksia.

Tarkkailupisteet

Seurannassa käytetään aikaisemmassa massanvaihdon aikaisessa tarkkailussa mukana olleita havaintopisteitä 27R, 28R, 31R, 35R, 37R, 42R, 45R, 61B, HPS8 ja vedenot- tamon kaivoa K10. Uusina havaintopisteinä seurantaan otetaan 60R ja 65R.

Tarkkailua toteutetaan kunnostustyön aikaisella suppealla ja laajalla näytteenotolla.

Suppea näytteenotto kohdistetaan kyllästämöalueelle ja sen läheisyyteen. Laaja näyt- teenotto kattaa koko tarkkailualueen kyllästämöltä Pursialan vedenottamolle. Havain- topisteet on jaettu suppeaan ja laajaan näytteenottoon seuraavasti:

Suppea näytteenotto: 27R, 28R, 31R, 35R, 60R, 65R ja 42R

Laaja näytteenotto: 27R, 28R, 31R, 35R, 60R, 65R, 37R, 42R, 45R, 61B, HPS8 ja K10

Näytteenottoajankohdat

Näytteitä otetaan taulukon 1 mukaisesti. 0-kuukausi on järjestelmän rakentamiseen käytettävä aika, jolloin otetaan myös 0-naytekierros laajana (L-0). Puhdistustoimenpi- teiden käynnistyminen käynnistää myös tarkkailun (kuukausi 1). Laaja näytteenotto suoritetaan yhteensä 6 ja suppea 8 kertaa, minkä jälkeen tehdään esitys mahdollisesta jatkotarkkailusta.

Taulukko 1. Näytteenottoajankohdat 0-kuukausi on alustavasti lokakuu.

Vuosi 2009 ja 2010

Kuukausi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Näytteenotto L-0 SL SS SL S L S L S S L S = Suppea näytteenotto L= Laaja näytteenotto

Pohjaveden virtausnopeus kyllästämöalueella (sivuvirta ennen yhtymistä Kaihunhar- jun päävirtaan) on arvioitu olevan n. 15...30 metriä kuukaudessa (0,5 - 1,0 m/d). Kreo- sootin kevyemmätkin komponentit liikkuvat oleellisesti tätä virtausnopeutta hitaam- min. Näin ollen 2 - 4 viikon välein toteutettava tarkkailu on riittävän tiheä havaitse- maan nopeatkin muutokset. Päävirrassa veden virtausnopeus on suurempi kuin sivu- virran. Päävirran suuri vesimassa laimentaa pitoisuuksia voimakkaasti.

Näytteenottosyvyydet ja näytemäärät

Havaintoputkista otetaan näytteet kahdelta näytteenottosyvyydeltä:

- pohjaveden pintakerroksesta

- pohjavesikerroksen pohjalta (kalliopinta) Vedenottamon kaivovesinäyte otetaan hanasta.

Tässä esitetyssä seurantaohjelmassa näytteitä on suunniteltu otettavaksi 250 kpl.

- laaja: 11 putkea ja kaivo nro. 10, 23 näytettä, 6 kertaa = 138 näytettä - suppea: 7 putkea, 14 näytettä, 8 kertaa = 112 näytettä

Kemialliset analyysit

Suppean näytteenoton näytteistä tutkitaan PAH-yhdisteet, mineraaliöljyt (C₁₀-C₄₀), pH ja sähkönjohtavuus laboratoriossa. Happi ja lämpötila mitataan kenttämittarilla (YSI

550A). Näytteenoton yhteydessä havaintoputkista mitataan myös vedenpinnan tasot, ennen ja jälkeen näytteenottoa.

Laajan näytteenoton näytteistä tutkitaan PAH-yhdisteet, C5-C10 VOC-yhdisteet, pH ja sähkönjohtavuus laboratoriossa. Lisaksi havaintoputkista 37R, 42R, 45R ja 61B tutki- taan fenolit. Happi ja lämpötila mitataan kenttämittarilla. Näytteenoton yhteydessä havaintoputkista mitataan myös vedenpinnan tasot, ennen ja jälkeen näytteenottoa.

Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu

Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua tehdään aluksi kaikkina arkipäivinä. Pinnan- korkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket ovat 27R, 28R, 31R, 60R, 61R, 62R, 66R, 65R, 35R, 37R, 42R ja 45R. Pinnankorkeuden tarkkailua voidaan muuttaa, kun nähdään miten pohjaveden pumppaus vaikuttaa virtaussuuntiin. Tarkkailua teh- dään tässä esitetyn ohjelmakauden aikana kuitenkin vähintään kerran viikossa.

Pumpatun veden ja prosessin tarkkailu

Urakoitsija tekee kunnostustyön aikaista pumpatun veden ja prosessin tarkkailua.

Pumppausprosessia seurataan päivittäin ja seurattavia parametreja ovat kaivokohtaisen pumppausajankohdat, virtaamat, pumpatut määrät sekä PAH-pitoisuudet. Käsittelyyn tulevan veden haitta-ainepitoisuutta ja virtaamaa seurataan on-line-mittauksin. On-line mittarien toiminta varmistetaan laboratorioanalyysein 500 m³ tai 14 vrk välein, kumpi toteutuu ensin. Lisaksi työmaalla käy urakoitsijan edustaja vähintään kerran viikossa.

Urakoitsija esittää oman prosessitarkkailunsa sekä on-line tarkkailun menetelmäkuva- ukset ja niiden toiminnanvarmistuksensa omassa työvaihesuunnitelmassaan. Urakoit- sijan tulee esittää on-line mittauksen toimivuus ja luotettavuus selkeästi. Kunnostus- työn valvoja (Ramboll Finland Oy) ottaa pistokokein seurantanäytteitä pumpattavasta vedestä. Näytteitä otetaan vähintään 4 kpl vuodessa.

Viemäriin johdettavan veden tarkkailu

Viemäriin johdettavasta vedestä seurataan jatkuvatoimisesti virtaamaa ja PAH- pitoisuutta vähintään 100 m³ valein, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Viemäriin johdettavalle pitoisuudelle sekä virtaamalle asetetaan hälytysrajat, jotka ovat korkein- taan viemäriin johdettavan enimmäispitoisuuden (50 ug/l) ja enimmäisvirtaaman (100 m³/d) suuruisia.

Viemäriin johdettavan veden haitta-aine pitoisuutta ja virtaamaa seurataan on-line- mittauksin. On-line-järjestelmä sisältää automaattisen pumppauksen katkaisun ja häly- tysjärjestelmän, joka aktivoituu mikäli asetetut hälytysrajat ylittyvät. On-line mittarien toiminta varmistetaan laboratorioanalyysein vähintään 1 000 m³ valein. Urakoitsijan edustaja käy työmaalla vähintään kerran viikossa. Urakoitsijan tulee esittää on-line mittauksen toimivuus ja luotettavuus selkeästi. Kunnostustyön valvoja (Ramboll Fin- land Oy) ottaa pistokokein seurantanäytteitä viemäriin johdettavasta vedestä. Näytteitä otetaan vähintään 6 kpl vuodessa.

Tulosten käsittely

Haitta-aineiden pitoisuudet taulukoidaan välittömästi niiden valmistuttua. Mikäli tu- losten tarkastelun yhteydessä havaitaan selkeä (suurempi kuin mittausepävarmuus) ja kahteen mittaukseen perustuva pitoisuuden kasvua edustava trendi, tehdään asiasta

tarvittavat ilmoitukset (valvova viranomainen, urakoitsija, vesilaitos ja tilaaja). Tarvit- taessa (esim. uhka vedenhankinnalle) käynnistetään varautumissuunnitelmassa esitetyt suojaavat toimenpiteet (suojapumppaukset / uusien suojaavien rakenteiden rakentami- nen).

Pinnankorkeudet taulukoidaan viikoittain. Urakoitsijalta saatavat pumppausmäärät ja poistetun veden haitta-ainepitoisuudet taulukoidaan samassa yhteydessä. Näitä ver- taamalla tarkastellaan pumppauksen mahdollista vaikutusta pohjaveden virtaus- ja pi- toisuusolosuhteisiin.

Tulosten raportointi

Jokaisen näytteenottokierroksen analyysitulokset toimitetaan taulukoituna Etelä- Savon ympäristökeskukselle, Mikkelin seudun ympäristöpalveluille ja Mikkelin Vesi- laitokselle tulosten valmistuttua. Tarvittaessa ja/tai viranomaisen pyynnöstä tuloksia käydään läpi, erikseen järjestettävässä seurantapalaverissa.

Tutkimustuloksista laaditaan kirjallinen raportti (tarkkailujaksoraportti) kolmen kuu- kauden valein. Tarkkailujaksoraportissa esitetään yhteenveto tarkkailujakson aikana kertyneistä tuloksista, tarkastellaan mahdollisesti havaittuja muutoksia sekä näistä ai- heutuneita toimenpiteitä. Tarkkailujaksoraportit toimitetaan 4 viikon kuluessa jakson päättymisestä em. viranomaistahoille.

Kunnostuksen II-vaiheen tarkkailusta sekä kunnostustyön etenemisestä laaditaan vuo- siraportti kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettavaksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (ESA-2007-Y-18-111, määräys 28)

Ohjelman muuttaminen

Näytteenotossa käytettäviä havaintopisteitä ja näytteenoton aikataulua ohjataan tark- kailun tulosten perusteella. Tarkkailuohjelman näytepisteitä voidaan lisätä tai vaihtaa tulosten perusteella. Tarkkailun suoritusaikataulun tiheyttä ja tarkkailtavia aineita muutetaan tarvittaessa tulosten perusteella. Kaikki hyväksyttyyn tarkkailuohjelmaan tehtävät muutokset hyväksytetään alueellisella ympäristöviranomaisella ennen muu- toksen toteuttamista.

JÄTETYT MIELIPITEET JA MUISTUTUKSET SEKÄ ANNETUT LAUSUNNOT

Asiaan liittyen ei ole jätetty määräaikaan 18.11.2009 mennessä mielipiteitä tai muistu- tuksia.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on esittänyt 5.11.2009 päivätyssä lausunnossaan, että tarkkailusuunnitelman kohtia, jossa puhutaan veden käsittelystä ja johtamisesta tulee tarkentaa. Suunnitelman tekstistä voi syntyä väärinkäsitys, että pumpattuja vesiä johdettaisiin muuallekin (maastoon) kuin jätevedenpuhdistamolle.

Mikkelin Vesilaitos on 24.11.2009 päivätyssä lausunnossa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitettyyn suunnitelmaan.

Etelä-Savon ympäristökeskus katsoi, ettei Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lau- suntoon ole tarvetta pyytää vastinetta hakijalta. Etelä-Savon ympäristökeskus on tä-

män päätöksen kohdassa "Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin" huomioinut annetun lausunnon.

ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy vanhan kyllästämöalueen 9.10.2009 päivätyn kunnostustyön II-vaiheen aikaisen pohjaveden laadun seurannan tarkkailuohjelman.

Tarkkailu ja raportointi ovat suoritettava haetun mukaisena kuitenkin noudattaen seu- raavia määräyksiä.

Määräykset

1. Mikäli tehtävässä tutkimuksessa ja seurannassa ilmenee suunnitellusta poikkeavaa, tulee tästä tiedottaa välittömästi Etelä-Savon ympäristö- keskukseen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin sekä Mikkelin Ve- silaitokselle. Toiminnanharjoittajan tulee välittömästi aloittaa varautu- missuunnitelman (Ramboll Finland, lokakuu 2009) liitteen 2 mukaiset toimet haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi, jos haitta-aineiden seurannassa havaitaan selkeä kahteen mittauskertaan perustuva pitoi- suuden kasvun trendi.

2. Haitta-aineiden tarkkailuun (suppea ja laaja näytteenotto) tulee sisällyt- tää mineraaliöljyjen (C10-C40) ja haihtuvien hiilivetyjen (C5-C10) ana- lyysit sekä sameuden määrittämisen ja tiedot pohjaveden hajun aistin- varaisesta arvioinnista.

3. Mikäli tarkkailuohjelmassa esitettyihin näytteenottomääriin, näytteenot- toon tai analysoitaviin aineisiin tehdään muutoksia, tulee muutoksiin ol- la Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyntä. Lisänäytteitä voidaan ottaa ilman hyväksyntää.

4. Vesien johtamisen aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa ja so- pia Mikkelin Vesilaitoksen kanssa.

5. Näytteenotot on tehtävä asiantuntevan henkilön toimesta. Henkilön yh- teystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysi- menetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskuk- selle.

6. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle.

7. Tutkimustulokset tulee raportoida lyhyesti kirjallisesti jokaisesta näyt- teenotosta. Raportteihin tulee sisällyttää taulukkokohtaiset tiedot sekä näitä vastaavat kuvaajat havaintopisteittäin. Lisäksi raporttiin tulee liit- tää keskeisimpien haitta-aineiden kehittymisen kuvaajat haitta-aineiden pitoisuuksien kehittymisen seuraamiseksi pohjaveden virtaussuunnassa.

Raportteihin tulee liittää näytteenottopöytäkirjat (ulkolämpötila, vesi- näytteen lämpötila, näytteenottopiste, näytteenottaja, vesipinta ennen

näytteenottoa, vesipinta näytteenoton jälkeen, näytteenottosyvyys, näyt- teenottopumpun tyyppi, pumpun tuotto, pumpattu vesimäärä, kirkastu- misaika, haju ja maku). Raportissa tulee esittää mahdolliset poikkeamat yleisellä tasolla sekä näytepistekohtaisesti sekä ne toimenpiteet, joihin tulosten perustella on ryhdytty. Raportoidut näytetulokset tulee toimit- taa mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään kahden viikon si- sällä tulosten valmistumisesta, tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskuk- seen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin sekä Mikkelin Vesilaitok- selle.

8. Tutkimustuloksista tulee laatia kirjallinen raportti, joka sisältää taulu- koidut ja kuvaajin esitetyt tiedot tutkimuspisteittäin, kolmen kuukauden välein (= tarkkailujakso).

Raporttiin tulee sisällyttää taulukoidut ja kuvaajin esitetyt tiedot käsitte- lyyn pumpatun veden määrästä ja haitta-ainepitoisuuksista sekä jäteve- denpuhdistamolle pumpatun veden määrästä ja haitta- ainepitoisuuksista.

Raportissa tulee myös esittää kumulatiiviset tiedot pumpatuista vesi- määristä ja haitta-aineista sekä massatase haitta-aineista (käsittelyyn tu- leva, käsittelyssä poistuva ja viemäriin johdettava).

Kolmannessa raportissa tulee esittää suunnitelma mahdollisesti tarvitta- vasta jatkotarkkailusta. Raportit tulee toimittaa Etelä-Savon ympäristö- keskukseen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin ja Mikkelin Vesi- laitokselle viimeistään neljän viikon kuluttua tarkkailujakson päättymi- sestä.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausuntoon viitaten Etelä-Savon ympäristö- keskus toteaa, että kaikki pumpattu vesi menee käsittelyprosessiin ja tämän jälkeen käsitelty vesi johdetaan viemäriin / jätevedenpuhdistamolle.

RATKAISUN PERUSTELUT

Pursialan vedenottamon suojaamiseksi on ollut tarpeen määrätä toimenpiteistä, jos ha- vaitaan poikkeamia pohjavedenseurannassa. Tarpeelliset toimenpiteet ja toimintatavat on esitetty Ramboll Finland Oy:n lokakuussa 2009 laatimassa varautumissuunnitel- massa. (määräys 1)

Asianmukaisen viranomaisvalvonnan sekä näytteenoton ja raportoinnin järjestämisek- si on ollut tarpeen määrätä mahdollisten tarkkailuohjelmamuutosten hyväksynnästä, näytteenottotyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä sekä raportoinneista ja ilmoi- tuksista. (määräykset 2, 3, 5, 6, 7 ja 8)

Viemäriin johdettavien vesien seurannasta on ollut tarpeen määrätä sen varmentami- seksi, ettei puhdistuslaitoksen toiminnalle aiheuteta häiriöitä ja että puhdistuslaitos osaa tarvittaessa ryhtyä toimiin mahdollisten häiriöiden ja haittojen estämiseksi. (mää- räys 4)

Pohjaveden pumppaamisesta ja puhdistamisesta raportoidaan myös erikseen. Oleelli- set tiedot tulee liittää myös tarkkailusta tehtävään raporttiin, jotta voidaan seurata puhdistamisprosessin ja tarkkailutulosten välisiä yhteyksiä. (määräys 8)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tark- kailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa ympäristöluvan voimassaolosta huolimatta, mikäli tarkkailu antaa siihen aihetta tai erikseen toimitettavasta hakemuk- sesta.

SUORITEMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän päätöksen suoritemaksu on 440 euroa.

Maksu perustuu Valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja sen perusteella Ympäris- töministeriön antamaan asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suo- ritteista (1387/2006). Asetuksen mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen suoritemaksu on 440 €.

Suoritemaksuun voi hakea muutosta myös erikseen. Muutoksenhaku tehdään samalla tavalla kuin muunkin päätöksen osalta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/ 2006)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus antaa tämän päätöksen ja tiedottaa siitä siten kuin ympäristönsuoje- lulain 53 ja 54 §:ssä on säädetty.

Julkipano

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanoasiakirja on nähtävänä Etelä-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustaululla.

Päätös

Governia Oy, Mannerheimintie 12 B, 00100 HELSINKI, suoritemaksua vastaan.

Jäljennös päätöksestä

Mikkelin kaupunki (nähtävillä oleva kappale) Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikkelin Vesilaitos Ramboll Finland Oy

Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä

Kuuluttaminen

Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus laitetaan lisäksi nähtäville ympäristöhallinnon intenet-sivuille.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvanhakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. (YSL 96 ja 97 §)

Valitusosoitus on liitteenä.

Osastopäällikkö Jari Mutanen

Ympäristöinsinööri Mikko Rautio





LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 7.12.2009 Dnro ESA-2009-Y-136-119

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusaika

Päätös on annettu 7.12.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos mää- räajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 7.1.2010.

Valituksen toimittaminen

Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon.

Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa

Telefax: 010 364 2760

Puhelin: 010 364 2611

Aukioloaika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lä- hettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

 valittajan nimi ja kotikunta

 postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

 päätös, johon haetaan muutosta

 muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä

 muutosvaatimuksen perustelut

Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmäs- sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankoh- dasta; sekä

3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viran- omaiselle

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valit- taja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.