Kaatopaikka sijaitsee Pedersören kunnan alueella Kyrkobyn kylässä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren kaupungin keskustasta kaakkoon

(1)

Ympäristölupayksikkö – Miljötillståndsenheten PÄÄTÖS

PL 262, Koulukatu 19, 65101 Vaasa Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisessa PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 Vasa asiassa

Puh.tfn 06-3675211 telefax 06-3675251

Päätös annettu julkipanon jälkeen

25.1.2005

Diaarinumero

LSU-2004-Y-100 ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee kaatopaikan käytöstä poistamista ja sen jälkihoitoa.

HAKIJA

Pietarsaaren kaupungin tekninen virasto Strengberginkatu 1

PL 87

68601 Pietarsaari

yhteyshenkilö: Harri Kotimäki TOIMINNAN SIJAINTI

Pietarsaaren kaupungin kaatopaikka, Pedersören kunta Kyrkobyn kylä ASIAN VIREILLETULO

Pietarsaaren kaupungin tekninen virasto on 9.2.2004 jättämällään hakemuksella hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemistoimenpiteille ja -rakenteille.

LUVANHAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaa edelleen tarvittavista toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten sel- vittämisestä ja tarkkailusta.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Länsi-Suomen ympäristökeskus on kaatopaikan sulkemista koskevassa asiassa toimival- tainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1momentin 12 a kohdan perusteella.

TOIMINNAN LUPATILANNE

Kaatopaikan sulkemiselle ei ole annettu aikaisemmin lupapäätöstä.

Kaatopaikan toiminnalle on aikaisemmin annettu jäte- ja ympäristöluvat (diaarinumero 0897Y0227)

M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

. . . .

(2)

2

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOT Sijainti

Toiminta sijoittuu Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan alueelle, kiinteistörekisteritunnuk- set 9:202, 9:344, 9:361, 9:402, 14:33 ja 34:0. Kaatopaikka sijaitsee Pedersören kunnan alueella Kyrkobyn kylässä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren kaupungin keskustasta kaakkoon.

Maaperä

Jätetäyttö sijaitsee kalliomäen pohjoisrinteellä. Maaperä kaatopaikan alla on hiekkaa ja moreenia. Pohjoisosassa hiekka- ja moreenikerroksen päällä on pehmeää savea ja turvetta.

Turve on kaatopaikan täyttövaiheessa puristunut kokoon. Kallionpinta laskee kaatopaikan alla pohjoiseen.

Pintavesi

Lähimpään pintavesilammikkoon on runsaan kilometrin matka kaatopaikalta. Pirilönlah- teen, joka sijaitsee kaatopaikan itäpuolella, on matkaa noin puolitoista kilometriä.

Pohjavesi

Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin neljän kilometrin päässä kaatopaikasta länteen. Pohjaveden virtaussuunta on itä-kaakko. Pohjaveden on to- dettu olevan paineellista.

TOIMINNAN KUVAUS

Pietarsaaren kaatopaikan jätepenkereen pinta-ala on noin 8,8 hehtaaria. Kaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna 1958. Jätteen ja lietteen vastaanotto on lopetettu 2000-luvun alus- sa. Aluksi jätettä kuljetettiin kaatopaikan länsiosaan. Jäte oli pääasiassa yhdyskuntajätettä.

Kaatopaikan itäosaan on kuljetettu kotitalouksien ja teollisuuden yhdyskuntajätettä.

Vuonna 1993 Oy Ekorosk Ab alkoi harjoittaa kaatopaikkatoimintaa. Kaatopaikalle vietiin sen jälkeen ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietettä. Vuodesta 1994 alkaen liete kuivattiin ja kompostoitiin jätepenkereen päällä. Kaatopaikan länsipuolella sijaitsee teurastamolannan käsittelyalue, joka onpinta-alaltaan 2000 m².

ARVIO KAATOPAIKKATOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN

Kaatopaikan länsiosassa pintavalumavedet ja osa suotovesiä purkautuu jätepenkereen reu- nassa olevaan ojaan. Osa suotovesistä imeytyy maahan. Oja ei ole yhteydessä ympäristön pintavesiä keräävään niskaojaan.

Kaatopaikan itäosan valumavedet kerätään reunaojaan, joka laskee entiselle allasalueelle.

Vedet päätyvät maaperän kautta suotautumalla laskuojaan.

Kaatopaikan vaikutus pohjavedessä näkyy kohonneina typpi (ammonium)- ja kloridipitoi- suuksina.

Mittausten mukaan kaatopaikan länsiosassa muodostuu metaania vähän, mutta itäosassa muodostuvan metaanin määrä on suurempi. Jätetäytössä muodostuu kaasua arviolta 900 000-1500 000 m³/a, josta metaanin määrä on 520 000-870 000 m³/a.

(3)

3

KUNNOSTUS, LOPPUTÄYTTÖ JA SULKEMINEN Pintarakenteet

Kaatopaikan sulkeminen käsittää kolme rakentamisvaihetta. Ensin kaatopaikan koillis- ja pohjoisosan luiskat pengerretään kaltevuuteen 1:2. Pengerrykseen esitetään käytettäväksi Alholmens Kraftin polttoprosessissa syntyvää tuhkaa. Tuhkan tiiveydestä ja vakaudesta on esitetty lupahakemuksen täydennyksenä koetulokset (VTT ja SCC Viatek).

Tuhkan päälle asennetaan 1,5 mm:n vahvuinen HDPE –geomembraani (k=1*10¹⁷m/s) es- tämään pintavesien pääsyä jätetäyttöön ja johtamaan kaatopaikkakaasuja keräilyputkis- toon. Geomembraanin päälle asennetaan lujiteverkko ja suojahuopa (800g/m²) luiskille, jotka ovat jyrkempiä kuin 1:3. Rakenteen päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerros.

Toisessa vaiheessa kaatopaikan muut kuin I rakennusvaiheessa käsitellyt luiskat, joiden kaltevuus vaihtelee välillä 1:2-1:6 pengerretään tuhkalla vähintään kaltevuuteen 1:3. Eris- teeksi asennetaan yllä esitetyn kaltainen geomembraani (k=1*10^-17m/s), jonka päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerros.

Kolmannessa vaiheessa jätetäytön laki tasataan. Esipeittokerroksen päälle asennetaan ben- toniittimatto, jonka päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerrokset. Kuivatuskerroksen ve- denläpäisevyys on k≥1*10^-3 m/s ja paksuus 0,3 metriä.

Geomembraanin ja bentoniittimaton alapuolelle rakennettavasta tuhkakerroksesta tehdään yhden metrin paksuinen. Reunoilla tuhkaa käytetään pengerrykseen tarvittavat määrät.

Puolen metrin vahvuinen kasvukerros rakennetaan saatavilla olevista humus- ja kiven- näismaista sekä kompostoidusta lietteestä. Lopuksi kaatopaikka nurmetetaan.

Kasvukerroksen liete otetaan lietealtaan täyttökohdasta, jossa liete on tiheintä. Kaatopai- kan pinnan annetaan metsittyä luontaisesti.

Kaatopaikan päällä olevaa kompostoitunutta lietettä ja kaatopaikan länsipuolella olevaa teurastamolannan kompostia esitetään käytettäväksi kasvukerroksessa.

Tiivistysrakenteeseen käytettävän tuhkan tutkimustulokset

Alholmens Kraftin tuhkalle on tehty tutkimukset sen soveltumisesta massiivirakennekäyt- töön. Laboratoriossa tuhkalle tehtiin Proctor- tiivistyvyystestit, joiden perusteella tuhkalle valittiin sideaineet, tiivistystyömäärä ja vesipitoisuus. Kaikki testatut seokset todettiin rou- timattomiksi, mutta jäätymis- ja sulamiskestävyys oli "keskimääräistä tuhkamateriaalia"

heikommalla tasolla. Tämän korjaamiseksi sideaineet, tiivistystyömäärä ja vesipitoisuus optimoitiin laboratoriokokeilla. Lisäksi lujittumisaikaa pidennettäessä jäätymis- ja sula- miskestävyys parani huomattavasti.

VTT toteaa lausunnossaan, että tutkitun materiaalin kaltaista jätettä voidaan VTT:n käsi- tyksen mukaan sijoittaa valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (VNp 861/97/ muutos 1049/99) mukaiselle tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle. Materiaalia voidaan käyttää VTT:n mukaan maanrakentamisessa tärkeiden pohjavesialueitten ulkopuolel- la sijoituspaikkaluokan 2 vaatimusten mukaisesti (eristetty sijoitus esim. asfaltilla, sijoitus pohjaveden tason yläpuolelle.

(4)

4

Kaatopaikkakaasut

Kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti kaasukaivojen avulla. Jätepenkereen pintaan kaivetaan ennen viimeistelykerroksia puolesta metristä metriin syviä vaakaojia, joihin asennetaan salaojaputket sepeli/soratäytteeseen. Ojien päälle levitetään suodatinkangas ja ojat täytetään savella tai siltillä.

Ojat yhdistetään poistokaivoihin (5-8 kpl), joiden kautta kaasu poistuu. Vaakaojat nouse- vat 0,4 % kaltevuudella kohti kaivoja. Kaivot täytetään karkealla materiaalilla ja varustetaan verkkokannella. Kaivon päälle levitetään noin metrin vahvuinen huokoinen maaker- ros. Kaasu purkautuu kuivatuskerrokseen ja edelleen kasvukerrokseen. Muutamaan kai- voon asennetaan lukollinen tarkastusputki tarkkailua varten.

Suoto- ja pintavalumavedet

Suotovesien syntymistä estetään pintarakenteilla. Kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä vielä pintarakenteiden rakentamisen jälkeenkin. Nämä vedet esitetään koottavaksi reunasala- ojaan, joka kaivetaan jätepenkereen reunaan mahdollisimman syväksi. Salaojaputki on 110 mm:n lujuusluokan T8 PEH-putkea. Yhteensä salaojia rakennetaan 765 metriä.

Salaojasta vedet johdetaan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon, josta veden laatua tarkkaillaan. Pumpattavan veden määrällä säädellään vedenpinnan tasoa salaojaputken ympä- rillä. Vedet ohjataan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai käsitellään paikallisesti. Veden määrää seurataan virtaamamittarin avulla. Pumppaamo, joka rakennetaan lasikuituvahvis- teisena pakettipumppaamona, varustetaan kaukohälytyksellä, joka ilmoittaa pumppujen häiriötilanteesta. Salaojat rakennetaan jätepenkereen pohjois- ja itäpuolelle turpeen alla olevan tiiviin kerroksen pintaan.

Pintavalumavedet kerätään penkereen reunaan kaivettaviin ympärysojiin. Ojat ovat noin metrin syvyisiä ja minimikaltevuudeltaan 0,3%. Ojien kokonaispituus on 870 metriä.

Ympärysojien vedet ohjataan niskaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Viimeiste- lykerrosten rakenteen avulla estetään vesien suotautuminen salaojaan.

Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valu- mavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Niskaoja kunnostetaan.

Valvoja

Sulkemiselle asetetaan laadunvalvoja, joka toteaa tarvittavat mittaukset tehdyiksi ja val- voo, että työ toteutetaan suunnitelmien ja työselitysten mukaisesti. Valvoja ottaa näytteet laboratoriokokeita varten, osallistuu aloituskokouksiin, tekee tiivistysrakenteen tarkastus- mittauksia, tarkastaa mittaustulokset, tekee valvontakäynnit työmaalla vähintään kerran viikossa, testaa tarvittavat korjaustyöt ja kerrosrakenteiden pinnan.

Kaatopaikan tarkkailu

Jätetäytön pintaa tarkkaillaan vuosittain silmämääräisesti ja pintavaaituksella. Tarvittaessa pintarakenteet korjataan.

Pohjois- ja koillisosan luiskia tarkkaillaan niihin asennettujen painumamittareiden avulla.

(5)

5

Pintavesiä tarkkaillaan kolme kertaa vuodessa kolmesta lupahakemuksessa esitetystä oja- pisteestä. Vesinäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, lämpötila, haju, väri, sameus, kiin- toaine, pH, COD Cr, BOD7, P-tot, N-tot, NH4-N, NO3, Cl ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi analysoidaan viidentenä vuotena sulkemisen jälkeen AOX, Fe, Mn, Zn, As, Cr, Cu, Pb, Ni, Cd, Hg ja Al.

Pohjavesiä tarkkaillaan kahdesta lupahakemuksessa esitetystä havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa. Pohjavedestä analysoidaan lämpötila, haju, väri, sameus, pH, sähkönjohta- vuus, CODCr, N-tot, NH4-N, kloridi ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi esitetään analysoita- vaksi viidentenä vuotena sulkemisen jälkeen samat aineet kuin pintavesistä.

Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa analyyseista ympäristö- ja terveysviranomaisille.

Lisäksi viranomaisille toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti.

ASIAN KÄSITTELY

Hakemus on tullut vireille 9.2.2004.

Kuulutus

Ympäristöluvan vireille tulosta on kuulutettu Pedersören kunnan, Pietarsaaren kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 18.5.-16.6.2004 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Pietarsaaren Sanomat- ja Jakobstads Tidning– lehdissä.

Tarkastuskäynti

Pietarsaaren kaupungin edustaja ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ovat teh- neet Pietarsaaren kaupungin kaatopaikalle tarkastuskäynnin 14.10.2004.

Lupahakemuksen täydentäminen

Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt Pietarsaaren kaupungin tekniseltä virastolta lupahakemukseen täydennyksiä suullisesti 9.2.2004 ja kirjeellä 1.3.2004. Täydennykset ovat koskeneet rajanaapuriluetteloa, ruotsikielisten asiakirjojen toimittamista suomenkie- listen lisäksi ja Alholmens Kraftin prosessituhkan koetulosten ja lausunnon saamista. Täy- dennykset on toimitettu ympäristökeskukselle ennen lupakäsittelyä.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemuksesta on määräaikaan mennessä jätetty kaksi toisensa kaltaista muistutusta. Muistutukset ovat jättäneet Mona Björk ja Stig Björk. Muistutukset koskevat kaatopaikan toimintaa ja Mörvikinpuroa, joka sijaitsee kaatopaikan itäpuolella. Muistu- tukset sisältävät vaatimuksen Mörvikinpuron kunnostustarpeen selvittämisestä ja puron ti- lan seurannasta kaatopaikan kunnostuksen jälkeen.

Mörvikinpuro kulkee aivan kaatopaikan lähellä. Puro on 1960-1970 -luvulla ollut ajoittain täynnä autoromuja ja vanhoja jääkaappeja, jotka ovat tippuneet kaatopaikan rinteiltä. Pu- rossa on ollut myös muuta kaatopaikka jätettä. Tulviessaan keväisin purovesi levisi koko Mörvikin alueelle, Markusholminfladalle ja viljellyille pelloille. Tämä johti mm. kala- kuolemiin ja veden kirkastumiseen (happamoitumiseen). Mona ja Stig Björk esittävät, että peitettäessä paine jätekerroksessa kasvaa sellaiseksi, että yhä enemmän haitallisia aineita kulkeutuu jätteestä Mörvikinpuroon.

(6)

6

Björkit vaativat puron viereisen maanomistajan ominaisuudessa Pietarsaaren kaupunkia saneeraamaan myös Mörvikinpuron ja estämään lika-aineiden virtauksen puroon.

Lisäksi Björkit vaativat kaupunkia takaamaan, että vastaisuudessa puro pidetään eristetty- nä kaatopaikan kemikaaleista ja että kaupunki taloudellisesti ja tarvittaessa käytännön toi- menpitein vastaa puron puhtaudesta. Lisäksi Björkit vaativat takuuta, etteivät nykyiset tai tulevat maanomistajat joudu taloudelliseen vastuuseen ympäristön pilaantuneisuudesta edes ympäristön puhtausvaatimusten tiukentuessa.

Vastine

Pietarsaaren kaupunki on jättänyt vastineen muistutuksiin ja vaatimuksiin 21.7.2004. Vas- tineessaan kaupunki toteaa, että viime vuodet kaatopaikkatoimintaa on harjoittanut Eko- rosk Oy, mikä pitäisi kaupungin mukaan ottaa huomioon velvoitteita ja vastuita määritet- täessä. Vesi on kirkastunut koko Luodonjärven alueella oletettujen happamuusmuutosten seurauksena.

Suotovedet kerätään kaatopaikan kunnostuksen salaojiin ja ohjataan kaupungin viemäri- verkkoon, joten Mörvikin puroon ei joutune enempää suotovesiä. Puron saneeraus ei kuulu kaatopaikan sulkemissuunnitelmaan.

Puro alkaa ennen kaatopaikkaa, joten sinne on joutunut lika-aineita muualtakin kuin kaatopaikalta, joten kaupunki ei voi vastata puron lika-aineista muuta kuin kaatopaikan osalta.

Velvoite huolehtia siitä, että puro ei tulevaisuudessa saastuisi katsotaan kohtuuttomaksi samoin kuin se, että kaupunki huolehtisi kaikista kustannuksista puron pilaantumisen suh- teen. Puron nykytilan selvitystä pidetään kuitenkin perusteltuna.

Lausunnot

Pietarsaaren kaupunginhallitus on käsitellyt Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan kunnos- tamisesta pyydetyn lausuntopyynnön 28.6.2004 ja toimittanut ympäristökeskukselle kaupungin ympäristönhoitotoimiston ja Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen valvontaosas- ton lausunnon 2.7.2004. Pedersören kunta hyväksyy kaatopaikan saneeraussuunnitelman sellaisenaan.

Ympäristönhoitotoimisto on esittänyt lausunnossaan seuraavaa:

-pohja- ja pintavesien liike on selvitettävä ja vedet on tarvittaessa käsiteltävä

-veden laatua on seurattava näytteenottopisteistä ja laatua korjaaviin toimenpiteisiin on varauduttava

-kaatopaikan yläpuolella on todennäköisesti kloorifenoleja ja metalleja ympäristöön pääs- tävä piste, mikä on selvitettävä

-kaatopaikkakaasun passiivinen käsittely on hyväksyttävissä taloudellisin perustein, kaasut sisällytetään kaatopaikan valvontaohjelmaan

-kaatopaikan lähistölle voidaan perustaa tilapäinen varastoalue kaatopaikan rakenteissa käytettävälle materiaalille, mikä tulee ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä

(7)

7

Pietarsaaren seudun terveydenhuollon valvontaosasto lausuu seuraavaa:

-pohjaveden valvontaohjelmaan on lisättävä näytteenottopisteitä siten, että ne käsittävät myös Milkan meijerin kaivon

-tuhoeläinten hävittämiseksi on tehtävä suunnitelma ennen kaatopaikan peiton aloittamista, hävittämisen tekee asiaan perehtynyt tuholaistentorjuja

-pohjavesinäytteiden analyysitulokset on toimitettava myös terveydenhuoltoviranomaisille YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Länsi-Suomen ympäristökeskus on käsitellyt ympäristölupahakemuksen ja luvan myöntä- misen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Pietarsaaren kaupungille ympäristönsuoje- lulain 90 §:n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan kunnostamiselle sen sulkemisen yh- teydessä.

Kaatopaikalle on luvanhakijan mukaan kuljetettu yhdyskuntajätettä (20 00 00) ja lietettä (20 03 04). Ympäristökeskus on kirjoittanut ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaiset jätekoodit sulkeisiin.

LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan hoito

1 Luvan hakijan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaiselle kunnostuksen aloittamisesta kirjallisesti. Sa- malla tulee ilmoittaa kunnostustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvoja vastaa kunnos- tuksesta ja kaatopaikan hoitamisesta kunnostuksen jälkeen. (YSL 5§, YsA 20§, JA 10§) 2 Kunnostuksen aikana on huolehdittava siitä, että haitat kuten sortumat ja painumat, jotka

voivat vahingoittaa rakenteita estetään. Ympäristön roskaantuminen, pöly, vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja tulipalot tulee ennakoida ja estää. Jätetäyttö tulee tiivistää ennen kun- nostusta. (YsA 20§, JL 6§, JA 8§, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7)

3 Suljetulle kaatopaikalle ei saa tuoda jätettä. Puhtaiden maamassojen ja muun rakennusma- teriaalin, joita tarvitaan kunnostusrakenteisiin, vastaanotto tulee tapahtua valvonnan alai- sena. Massoista ja muusta materiaalista tulee olla tiedossa niiden alkuperä, laatu, määrä ja sijoituspaikka kunnostettavalla kaatopaikalla. (YsL 5§, JL 51§, VNp 861/1997 6§)

4 Kaatopaikkaa tulee hoitaa siten, että estetään pintarakenteen tiivistys- ja eristekerrosten rikkoontuminen. (YsL 7 §, 8 §, JL 6§)

Pintarakenteet

5 Kaatopaikka tulee tiivistää ja muotoilla ennen pintarakenteiden tekemistä. Reunat tulee luiskata korkeintaan 1:3 kaltevuuteen. Muotoiluun voidaan käyttää voimalaitostuhkaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla lujiteverkolla ja suojahuovalla tuettuna ja suojattuna.

Päälliosissa kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Tiivistyskerros voidaan rakentaa lupa-

(8)

8

hakemuksessa esitetyllä tavalla esipeittokerroksen päälle 1,5 mm:n vahvuisesta HDPE- kalvosta.

Tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on K<1x10^-8 m/s. Tällöin kerroksen paksuuden tulee olla 0,5 metriä.

Tiivistyskerroksen päälle tulee rakentaa 0,3 metrin vahvuinen kuivatuskerros salaojasoras- ta tai vastaavasta materiaalista (K>1x10^-3 m/s). Kuivatuskerroksen päälle tulee rakentaa vähintään 1,0 metrin vahvuinen kasvukerros. Materiaalien kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. (YsL 43§, JL 8§, 9§, VNp 861/1997, liite1)

Pintarakennemateriaalien välivarastointi kaatopaikan alueella työn aikana

6 Pintarakenteen materiaalin välivarastoinnista ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. Varastointi tulee hoitaa siten, että materiaali ei pölyä eikä muutenkaan kulkeudu varastoalueelta muu- alle.

Tuhkan varastoalueen pohja tulee suojata, ettei voimalaitostuhkasta siihen vettä lisättäessä kulkeudu maaperään tai pohjaveteen niitä pilaavia aineita. Välivarastoidun materiaalin säi- lyttämisaika kostutettuna tulee minimoida. (YsA 20§, JL 6§, JA 8§, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7)

Suoto- ja pintavesien vesienkäsittely

7 Kaatopaikan ympärille tulee rakentaa salaojat suotovesien ohjaamista varten. Puhtaat pinta- ja pohjavedet on pidettävä erillään suotovesistä salaojien ympärillä kulkevien avo-ojien avulla. Salaojien vesi tulee koota pumppaamoon ja ohjata sieltä hallitusti luvalliseen vastaanotto- tai tarvittaessa esikäsittely/käsittelypaikkaan. Mikäli suotovesiä esikäsitel- lään/käsitellään kaatopaikka-alueella, tulee käsittelymenetelmästä toimittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen käsittelyn aloittamista.

Kaatopaikkarakenteen tiivistyskerroksen tulee jatkua salaojien yli ympärysojien, jonne pintavalumavedet kerätään, pohjalle ja niiden ulommalle reunalle saakka. Ympärysojan kaltevuuden on oltava vähintään 0,3%. Ympärysojasta vedet on ohjattava niskaojaan.

(YsL 43§) Kaatopaikkakaasut

8 Jätepenkereen pintaan tulee rakentaa ennen viimeistelykerroksia vaakaojat salaojaputki- neen lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Salaojaputkien sepeli/soratäytteen tulee olla rae- kooltaan vastaavaa kuin vedenjohtavuudeltaan vähintään K>1x10^-3 m/s materiaali.

Kaatopaikan korkeimpiin kohtiin tulee rakentaa jätetäyttöön saakka ulottuvat biosuodatti- met (kaasukaivot), joihin vaakaojat yhdistetään, kaatopaikkakaasujen biologista käsitte- lyä, keräämistä ja johtamista varten. Biosuodatin voidaan rakentaa esimerkiksi kompos- toidun lietteen, hakkeen ja kivennäismaan seoksesta. (JL 51§, JA 9§)

(9)

9

Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu

9 Kaatopaikan pinnan muotoilussa käytettävän voimalaitostuhkan soveltuvuus kaatopaikan rakenteisiin on tarkistettava, mikäli voimalaitoksen polttoainejakaumassa tapahtuu muu- toksia.

Mikäli uusia liukoisuustestejä tehdään, on pinnan muotoilussa käytettävän materiaalin me- tallipitoisuuksien alitettava seuraavat liukoisuusarvot (mg/l läpivirtaustestin uuttosuhteella L/S=0,1 l/kg):

As 0,06

Cd 0,02

kok-Cr 0,1

Cu 0,6

Hg 0,002

Ni 0,12

Pb 0,15

Zn 1,2

Kloridi 460

Fluoridi 2,5

Sulfaatti 1500

Materiaalin routimattomuutta, sulamis- ja jäätymiskestävyyttä on seurattava. (YSL 7§, 8§, JL6§, 51§)

10 Kaatopaikan pintavettä tulee tarkkailla lupahakemuksessa esitetyistä kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa. Vedestä tulee analysoida haju, väri, kiintoainespitoisuus, sähkön- johtavuus, lämpötila, pH, O2, COD Cr, BOD7, N-tot, kok- P, NH4-N, NO3, Cl, ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi tulee analysoida samoista pisteistä kerran vuodessa AOX, Fe, , Zn, Cr, Pb, As, Cu, Ni, Cd, Hg, Al. (YsL 7§, 8§, 43§, YsA 9§, JL 51§, VNp 861/1997)

11 Pohjavettä on tarkkailtava kahdesta lupahakemuksessa esitetystä havaintoputkesta ja Mil- kan meijerin kaivosta. Pohjavesianalyysi on tehtävä kerran vuodessa ja kunnostustyön aikana. Analysoitavat ominaisuudet ovat kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, pH, COD Cr, N-tot, NO3, kok- P, Cl, Fe, O2, Zn, Cr, Pb, AOX ja fekaaliset streptokokit. Li- säksi pohjavedestä on analysoitava kloorifenolit työn aikana ja toisena vuotena työn pää- tyttyä. (YsL 7§, 8§, 43§, YsA 9§, JL 51§, VNp 861/1997)

12 Ympäristökeskukselle on toimitettava suunnitelma suotovesien käsittelystä tarvittaessa, suunnitelma kaatopaikkakaasujen mittauksista ja suunnitelma tuhoeläinten hävittämiseksi ennen kunnostuksen aloitusta. (YsL 43§,46§, JL 6§, 51§,52§)

13 Tarkkailuraportti, josta käyvät ilmi suoto- ja pohjaveden analyysitulokset ja kaatopaikan pintarakenteiden kunto, tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaa- ren kaupungin terveydenhuoltoviranomaiselle vuosittain. (YsL 43§,46§, JL 6§, 51§,52§)

(10)

10

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kaatopaikan kunnostuksen tavoitteena on vähentää ympäristö- ja terveysriskejä ja kaatopaikan kunnostus voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti.

Kaatopaikan hoito

Suljetun kaatopaikan hoidon ja valvonnan järjestämiseksi on kaatopaikalle nimettävä valvoja. Henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus tehtävästä. (1)

Sortumat ja painumat on estettävä, koska ne saattavat vahingoittaa kaatopaikan pintaraken- teita siinä määrin, että ympäristöön aiheutuu niiden takia päästöjä. Kunnostuksessa käytet- tävien massojen puhtaus ja laatu tulee olla selvillä, että niistä ei aiheudu lisäkontaminaatio- ta ja että niistä rakennettavat kerrokset vastaavat tarkoitustaan. (2, 3, ja 4)

Pintarakenteet

Kaatopaikan päälliosan ja reunojen sopiva kaltevuus estää rakenteiden sortumisen kaatopaikan reunoilla ja vesien kerääntymisen kaatopaikan pintarakenteeseen. Esipeittokerros tarjoaa hyvän pohjan tiivistysrakenteelle ja muille pintarakenteille. Tiivistysrakenne estää sade- ja sulamisveden imeytymistä jätteeseen.

Kuivatuskerros vähentää alapuoliseen rakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvukerroksen läpi suotautuvan veden pois rakenteesta. Kasvukerros suojaa tiivistyskerrosta kuivumiselta ja roudan aiheuttamilta vaurioilta.

Kasvukerroksen on oltava tarpeeksi paksu, etteivät mahdolliset puun juuret vahingoita tiivistysrakennetta.(5)

Pintarakennemateriaalien välivarastointi kaatopaikan alueella työn aikana

Välivarastoitua pintarakennemateriaalia (tuhkaa) ei saa säilyttää liian pitkään kostutettuna, etteivät sen rakenteelliset ominaisuudet huonone ennen kaatopaikan rakenteisiin sijoitta- mista. Varastoidun materiaalin joutuminen ympäristöön pölyämällä tai siihen sitoutunei- den ainesten suotautuminen maaperään materiaalia kasteltaessa on estettävä pohja- ja tarvittaessa pintasuojauksin. (6)

Suoto- ja pintavesien käsittely

Kaatopaikkavedet tulee johtaa hallitusti pois kaatopaikka-alueelta. Puhtaiden valumavesi- en sekoittuminen likaisempiin suotovesiin on estettävä. (7)

Kaatopaikkakaasut

Kaatopaikoilla syntyy kaatopaikkakaasuja, jotka tulee johtaa salaojituksen ja kaasukaivojen kautta pintarakenteiden toiminnan varmistamiseksi ja kasvillisuuden kasvuolosuhtei- den turvaamiseksi kaatopaikalla. (8)

(11)

11

Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu

Tuhkan sijoittamisessa kaatopaikan tiivistysrakenteen alle noudatetaan tavanomaisen kaa- topaikkajätteen kelpoisuusvaatimuksia. Optimaalilla käsittelyllä tuhkasta tehdään mahdollisimman stabiilia. (9)

Pinta- ja pohjaveden laatua on tarkkailtava, että mahdolliset ympäristö- ja terveysvaiku- tukset voidaan ennakoida ja estää. Suunnitelma tuhoeläinten hävittämiseksi takaa sen, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle työn aikana. Tarkkailuraportti toimii ympäristöviran- omaisten työvälineenä valvonnassa. (9, 10, 11, 12 ja 13)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa vuoden 2008 loppuun.

Mikäli kunnostustoimenpiteissä tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1617€

Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 §:n nojalla an- nettua ympäristöministeriön asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Ympäristöluvan käsittely muissa kuin ympäristöministeriön asetuksessa taulu- koiduissa ympäristöluvissa on hinnoiteltu siinä 38,50€/h. Tässä tapauksessa maksu peri- tään 42 tunnin mukaan.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (YSL/2000) 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, 46 § Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 9 §, 19 §, 20 §

Jätelaki (JL 1072/1993) 6 §, 8§, 9§, 51 §, 52 § Jäteasetus (JA 1390/1933) 8§, 9 §, 10 §

VNp 861/97

Ympäristöministeriön asetus nro 1237 maksullisista suoritteista (17.12.2003)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

PÄÄTÖKSESTÄ KUULUTTAMINEN

Ympäristökeskus kuuluttaa päätöksestä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Pedersören kunnan ja Pietarsaaren kaupungin ilmoitustaululla. Ilmoitus pää- töksestä julkaistaan Pietarsaaren Sanomat- ja Jakobstads Tidning -lehdessä

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Hakijalle

(12)

12

Jäljennös päätöksestä

Pedersören kunnan ympäristösuojeluviranomainen Pedersören kunnan terveydensuojeluviranomainen

Pietarsaaren kaupungin ympäristösuojeluviranomainen

Pietarsaaren kaupungin terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Ahonen Marko Tapani, Verkvikinkuja 4, 68600 PIETARSAARI Björk Krister, Markusholmsvägen 71, 68600 JAKOBSTAD Björk Mona ja Stig, Piettasenristi 12 B 29, 33580 TAMPERE Björklund Ing-Britt Maria, Verkviksgränd 7, 68600 JAKOBSTAD Caldén Stig Gustav, Verkviksvägen 15, 68600 JAKOBSTAD

Englund-Sandvik Siv och Leif, Verkviksgränd 9, 68600 JAKOBSTAD Frilund Elsa och Birger, Verkviksvägen 14, 68600 JAKOBSTAD

Grönholm Maarit och Johan, Bennäsvägen 53 as 1, 68600 JAKOBSTAD Gäddnäs Carola och Kaj, Markusholmsvägen 53, 68600 JAKOBSTAD Gäddnäs Lars Fridolf, Grannabba, 68600 JAKOBSTAD

Gäddnäs Tom Mikael, Markusholmsvägen 55, 68600 JAKOBSTAD Hegelstam Marianne Fredrique, Verkviksvägen 15, 68600 JAKOBSTAD Henriksson Johan Lennart, Verkviksgränd 12, 68600 JAKOBSTAD Herrmans Ringa och Rainer, Verkviksgränd 1968600 JAKOBSTAD Holmnäs Hans Erik, Timmervägen 19, 68600 JAKOBSTAD

Häggblom Bo Holger Viktor, Brunbergsvägen 33, 68600 JAKOBSTAD Häggblom Gustav Johannes, Brunbergsvägen 30, 68600 JAKOBSTAD Häggblom Karl Kurt Erik, Verkviksledet, 68600 JAKOBSTAD

Högbacka Bror-Erik, Villgränd 1, 68600 JAKOBSTAD

Ingers Svea och Edvin, Verkviksgränd 11, 68600 JAKOBSTAD

Jakobsson Bror Uno rättsinnehavare, Jakobsson Göran, Svartmattvägen 15, 68600 JAKOBSTAD

Jakobsson Nanna Maria Syrena, Staffansnäsvägen 20 as 13, 68600 JAKOBSTAD Johansson Malin och Peter, Högbackavägen 28, 68600 JAKOBSTAD

Johnsson Ingeborg och Jörgen, Verkviksgränd 17, 68600 JAKOBSTAD Johnsson Pia och Kennet, Verkviksgränd 17, 68600 JAKOBSTAD Kangas Britt Inger Karola, Verkviksledet 6, 68600 JAKOBSTAD

Krook Olav Görgen André, Grannabba, Markusholmen, 68600 JAKOBSTAD Kull Karl Gustav, Verkviksgränd 3, 68600 JAKOBSTAD

Kyrkoby samfällda vattenområde, c/o Häggblom Jan-Erik, Skutnabbavägen 229, 68600 JAKOBSTAD

Käld Kristine Mary-Annie, Hirsitie 10, 68600 PIETARSAARI

Lillkåll Ragnhild Marianne, Brunbergsvägen 22, 68600 JAKOBSTAD Lillqvist Bernice och Roger, Verkviksgränd 18, 68600 JAKOBSTAD

Lillqvist Ruth Ann-Lis och Harry, Gränden 3, Sandsund, 68600 JAKOBSTAD Löfs Margit Ann-Mari, Brunbergsvägen 21, 68600 JAKOBSTAD

Mejeriandelslaget Milka, Mejerivägen, 68600 PIETARSAARI Nyman Pia och Mathias, Svartmattvägen 13, 68600 JAKOBSTAD Pedersöre kommun, Skrufvilagatan 2, 68910 BENNÄS

Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet, Ebba brahesplanaden 2, 68600 JAKOBSTAD Pietarsaaren kaupunki, PL 41, 68601 PIETARSAARI

Pälsfarm Kenneth Löfs & Co, Brunbergsvägen 24, 68600 JAKOBSTAD Ratahallintokeskus, PL 185, 00101 HELSINKI

(13)

13

Räikkönen Örjan Markus, Peldanintie 8, 68600 PIETARSAARI

Staden Jakobstad, Arrendator Björk Guy, Villgränd 2, 68600 JAKOBSTAD Södergård Inger Viola och Paul, Verkviksledet 13, 68600 JAKOBSTAD Söderman Karin-Maria och Anders, Verkviksgränd 5, 68600 JAKOBSTAD Vesterlund Daniel Anders, Hirsitie 10, 68600 PIETARSAARI

Vesterlund Henrik, Bennäsvägen 49, 68600 JAKOBSTAD Vikström Maria och Karl, Timmervägen 8, 68600 JAKOBSTAD

Vähäkangas Maria och Daniel, Lappnäsvägen 35 A 3, 68630 JAKOBSTAD MUUTOKSEN HAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskir- jelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupayksikön päällikkö Varpu Kujanpää

Ylitarkastaja Päivi Rajala

LIITTEET

Valitusosoitus Sijaintikartta