Vilho Tynkkynen
Kirjailija Marja Salmela - Laukaan suuri tytär
Kirjailija Marja Salmelaa voi
daan täydellä syyllä pitää kotipitä- jänsä Laukaan suurena tyttärenä.
Hänen kirjallinen tuotantonsa on melkoisen laaja ja tasoltaan sellai
nen, jonka parissa ollaan hyvässä seurassa. Hän on ollut myös ansioi
tunut ja arvostettu kristillis- yhteiskunnallinen työntekijä ja suurten ihmisyysaatteiden puolta
ja. Kotipitäjänsä ainoana naisena hän on saanut elämänkertansa tie
tosanakirjaan, kansalaiselämäker- rastoon kuin Raittiusasiain tietosa
nakirjaankin. Vuonna 1929 ilmestyi Olivia ja Aino Jauhiaisen kirjoitta
mana hänen laaja 656 sivuinen elä
mäkertansa.
Marja Salmela on kirjailijanimi.
Oikealta nimeltään hän oli Naimi Maria Stenroth. Hän syntyi syys-
K irjailija M erja Salm ela — Laukaan tytär.
— Kuvan om istaa A arn e Salm enkivi.
7
kuun 25:ntenä 1875 ja kuului sekä isän että äidin puolelta vanhoihin pappis- ja sivistyssukuihin. Suvul
taan tuleva k irja ilija saikin hyvän hengen perinnön: kristillisyyden, taiteellisuuuden, henkevyyden, isänm aallisuuden. M arja Salm elan isä oli Laukaan kirkkoherra rovasti Otto A dolf Stenroth ja äiti Fanny E h rström , M ustasaaren kirkkoher
ran Otto E hrström in tytär.
M arian lapsuuden aikana vain h arvat sivistyskotienkin tyttäristä jou tu ivat opintielle. H änellä oli kui
tenkin onni päästä 1887 Jyväskylän tyttökouluun, jo k a tapaus tuotti nuorelle M airalle suuren ilon. H ä
nen vanhim m an sisarensa jou d u t
tua opettajaksi Kuopion tyttökou
luun siirtyi M ariakin täm än koulun oppilaaksi jo seuraavana vuotena.
Vuosina 1898-99 hän sai vielä jatkaa opintojaan Helsingin su om a la ises
sa jatk o-opistossa.
Jo tänä aikana hän alkoi tuon tuostakin julkaista runoja ja k erto
m uksia K otia kohti -leh dessä ja m uissa painotuotteissa. Vuonna 1902 ilm estyi hänen ensim m äinen rom aaninsa Unelm iensa uhri, jota seurasi muutam ien vuosien v ä li
ajoin useita teoksia. Tärk eim m ät näistä ovat T aistojen teitä, K appale kahden m atkaa, P oh jav irtoja, N aiskohtalo, Sam asta kodista. K ul
k ijoita ja Lyhyt tarina nuoresta ty töstä, jok a oli k irjailijan luetuin ja enim m in levinnyt teos.
K aikissa hänen teokissaan huo
kuu vakava kristillinen m a a ilm a n katsom us, puhdashenkinen ja ihan
teellinen eläm änkäsitys sekä m y ö tätunto ja y m m ä rtä m y s kuvattavia henkilöitä, varsinkin eläm än v a r jo puolella eläviä ja ristiriitojen kan s
sa taistelevia kohtaan. K öyhät ja k ärsivät sekä raittius ja isänm aa ovat hänelle rakkaita. M arja Sal
m elan teokset ovat kohottavaa lu et
tavaa. Ne voi antaa turvallisin m ie
lin nuorellekin lukijalle.
M arja Salm elan k ristillissiveel
liset ja yhteiskunnalliset h arra s
tukset heräsivät varhain. Jo koulu
vuosinaan K uopiossa hän harrasti aatteellisia pyrintöjä vaikuttaen in
nostavasti ja kohottavasti kouluto- vereihinsa. Silloin hänelle kirkastui m y ös raittiusasian suuruus. Istues
saan kerran kouluasuntonsa p o r tailla hän näki ju ovuksissa olevan m iehen ajavan ohi. H evosella oli raskas kuorm a, mutta m ies rä y h ä ten ja kiroillen arm ottom asti ruoski hevostaan. Viim ein se pillastui ja k aatoi kuorm ansa, josta m ies vain yltyi. M aria seurasi jännittyneenä tapahtum ia. Kiusattu eläinraukka
säälitti häntä sanom attom asti, ja hänen oikeudentuntonsa kuohui.
Silloin tuo 11-vuotias tyttö teki p y hän päätöksen, että hän tahtoo nousta taisteluun väk ijuom ia v a s taan ja korottaa äänensä kaikkien rääkättyjen, sorrettujen ja onnetto
m ien puolesta. T älle päätökselleen hän oli uskollinen koko eläm änsä.
K ouluajan päätyttyä hän perusti 8.7.1902 kotipitäjäänsä Laukaaseen sen ensim m äisen raittiusyhdis
tyksen "T u ik k een ” . Se toim i hänen joh dollaan vireästi. Itse hyvänä pu
hujana hän kierteli eri puolilla pitä
jä ä herättäm ässä kansaa.
On luonnollista, että v äk iju om a- k ysym ys on saanut huom attavan sijan M arja Salm elan kirjallisessa tuotannossa. T äm ä aihe esiintyy varsinkin hänen rom aanissaan P oh jav irtoja, jok a ilm estyi 1911, ja novelleissaan Valkolakki, V eljesi tähden ja Suomen tytär.
O m aksum iensa aatteiden toteut
tam iselle hän löysi m ielestään hy
vät ulkonaiset puitteet vuonna 1904 m aah am m e perustetusta V alko- n au hajärjestöstä. Siinä hän toim i ensin uranuurtajana ja sitten in
noittavana puhujana ja esitelm öit
sijänä eläm änsä v iim eiset 20 vuot
ta. Tähän työhön hän antautui koko sydäm ensä innostuksella: "M inun oli kaikki tehtävä Jum alan v o im a l
la, työ otti minut niinkuin suuri rak kaus ottaa ih m isen ” , on hän sano
nut. K uvaavaa hänen aatteelliselle uhrautuvaisuudelleen on, että vaik ka hän oli pitkään Valkonauhaliiton päätoim isena työntekijänä, niin koskaan hän ei suostunut ottam aan vastaan palkkaa työstään, vaikka liiton johtokunta useita k ertoja ta r
jo s i sitä hänelle. Hän katsoi, että liitto tarvitsee rahat tarp eellisem paan. Se oli harvinaista uhrautu
vaisuutta.
Vuonna 1922 M arja Salm ela k ir
joitti kuuluisan am erikkalaisen valkonauhatyön m erkkihenkilön F ran ces E. Willardin eläm än k er
ran. Häntä itseään nimitettiin Suo
men F ran ces VVillardiksi. Täm ä rinnastus osoittaa, miten suuri arvo hänelle annettiin valkonauhan- jä rjestö n työntekijänä.
M arja Salm ela teki eläm änsä a i
kana useita ulkom aanm atkoja.
Vuosina 1922-23 hän oli Am erikan Y hdysvalloissa. Hänen terveytensä oli aina ollut heikko. Tällä A m e ri
kan m atkalla se oli hyvin horjuva.
Silti hän suoritti laajan puhujakier- roksen ja tutustui silloiseen A m e ri
kan kieltolakiin ja sen aiheutta
maan tilanteeseen, jok a häntä kiin
nosti.
Tältä m atkaltaan palattuaan h ä
nen terveyten sä m urtui lopullisesti.
Hän teki vielä m atkan N orjaan, josta tuli hänen viim einen ulko
m aanm atkansa. Sekin oli esitelm ä- m atka. Hän piti vielä m onta loista vaa esitelm ää, jotk a herättivät ihailua kuulijoissa. M atkan tä r
k eim pänä tarkoituksena oli kuiten
kin hoitaa riutuvaa terveyttä. Hän uskoi tunturi-ilm aston vielä voivan tervehdyttää hänet. Se oli kuitenkin pettym ys. Päinvastoin hän tällä m atkalla sairastui niin pahoin, että hänen uskottiin kuolevan. K irjailija kuitenkin toivoi pääsevän sä kuole
m aan rakastam aansa Suom een.
Hänen suunnaton h engenvoim ansa ja sitkeytensä saivat aikaan sen, e t
tä hän pääsikin kotim aahan.
Täällä valon taistelijan tie alkoi nopeasti pim etä. Kuolinkam ppailu oli ankara ja pitkällinen. Viim ein kuolem a tuli ihanana vapautta
jana m aisista kärsim yksistä 9. p ä i
vänä m arraskuuta 1924, ja niin h ä
nen palava henkensä pääsi ansait
sem aansa lepoon. Inhim illisesti katsoen hänen eläm änsä päättyi ennen aikaansa, sillä k irja ilija oli kuollessaan vasta 49 vuoden ik äi
nen.
M arja Salm ela on haudattu H el
sinkiin, ja hänen haudallaan on vankka graniitista tehty risti. - R isti oli ollut aina hänen eläm änsä viittana.
8
