Enso-Biox-menetelmän soveltuvuus kaatopaikan valuma- ja suotovesien käsittelyyn. Esitutkimus

1980: 34

Matti Ettala, Helsingin vesipiiri Riitta Lähde, Enso-Gutzeit Oy ENSO-BIOX -MENETELMÄN SOVELTUVUUS KAATOPAIKAN VALUMA- JA SUOTOVESIEN KÄSITTELYYN

ESITUTKIMUS

V E S I H A L L I T U K S E N M 0 N I S T E S A R J A

1980: 34

Matti Ettala, Helsingin vesipiiri Riitta Lähde, Enso-Gutzeit Oy ENSO-BIOX -MENETELMÄN SOVELTUVUUS KAATOPAIKAN VALUMA- JA SUOTOVESIEN KÄSITTELYYN

ESITUTKIMUS

Helsingin vesipiirin vesitoimisto Helsinki 1980

Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisäl- löstä eikä siihen voida vedota vesihalli- tuksen virallisena kannanottona.

S I S Ä L L Y S

1. JOHDANTO

1 • 1 • 1 . 2.

1 • 3 • 1 • 4 •

2.

3.

4.

4 • 1 • 4 . 2 . 4. 3.

5.

6 . 6 • 1 •

6.1.1.

6.1.2.

6. 2.

7.

Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen sisältö TUTKIMUSKOHDE

TUTKIMUKSEN JÄRJESTELY

TUTKIMUSTULOKSET

Suotimen toiminta tasaisella kuormituksella Kuormituskatkon vaikutus suotimen toimintaan Ilmastuskatkon vaikutus suotimen toimintaan JOHTOPÄÄTÖKSET

EHDOTUS JATKOTUTKIMUKSEKSI

ENSO-BIOX -menetelmän soveltuvuus kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen suoritustapa ja -aika

Esitutkimus ENSO-BIOX -menetelmän soveltuvuudesta asumajätevesien käsittelyyn

YHTEENVETO LIITTEET

Sivu

1 2 2 3

3 3

4 4 4 5 5 7 7

7 7 8

9

1 •

1. JOHDANTO

1.1. Tutkimuksen tausta

1.4.1979 voimaan tullut asetus vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (282/62) 3 §:n muut- tamisesta teki uudet ja eräin edellytyksin myös vanhat kaato- paikat ennakkoilmoitusvelvollisiksi. Vesilain säännökset - mm. VL 1:19, 1:22- koskevat tietysti kaikkia kaatopaikkoja.

Viime vuosina vesiviranomaisten suorittamassa seurannassa kaatopaikkojen hoito ja vesijärjestelyt on todettu usein puutteellisiksi.

Kaatopaikoilta tulevien valuma- ja suotavesien laatu ja määrä vaihtelee merkittäväs.ti mm. ojitusjärjestelyistä, jätteen laa- dusta, kaatopaikan hoidosta ja ajankohdasta riippuen. Yleensä vesissä on erittäin runsaasti bakteereja, orgaanista ainesta, rautaa ja miltei kokonaan ammoniummuodossa olevaa typpeä.

Vesi on usein myös hapetonta. Kaatopaikoilta vedet purkautu- vat yleensä pieniin ojiin, joissa niiden haitalliset vaiku- tukset korostuvat.

Ammoniumtypen haitallisuus vesistössä perustuu sen aiheutta- maan hapenkulutukseen, myrkyllisyyteen kaloille ja muillekin vesieliöille sekä sen esiintymisen aiheuttamiin riskeihin ja lisäkustannuksiin talousveden hankinnassa. Uusimmissa vesi- oikeuden päätöksissä eräiltä jokivesistöihin purkavilta asumajätevedenpuhdistamoilta on edellytetty hyvän ammonium- poistotehon saavuttamista.

Kaatopaikan valuma- ja suotavesiä on yritetty käsitellä asuma- jätevesille tavanomaisilla käsittelymenetelmillä sekä biologi- sesti että kemiallisesti. Tutkimustulokset ovat olleet kui- tenkin verrattain heikot. Vesien johtaminen kunnalliseen viemäriverkkoon ja käsittely asumajätevesien kanssa ei ole aina mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Vesien käsit- telyn edellytyksenä on yleensä niiden tasaus. Vesien purkau- tumisen estäminen kokonaan kaatopaikalta Varastoimalla ne ja Sadettamalla kaatopaikka-alueelle on harvoin mahdollista.

2.

Enso-Biox-menetelmää on käytetty toistaiseksi teollisuuden pahanhajuisten jätevesien käsittelyyn. Menetelmä on poistanut myös orgaanista ainesta tehokkaasti ja kesällä 1980 on tehty pilat plant-kokeita meijerijätevesillä.

1.2. Tutkimuksen tavoitteet

Tämän esitutkimuksen tavoitteena on selvittää alustavasti ENSO-BIOX -menetelmän soveltuvuutta kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn. Lopullinen tavoite on kehittää toi- mintavarma, vähän hoitoa vaativa, tehokas ja edullinen mene- telmä kaatopaikkojen vesiensuojeluongelmien ratkaisemiseksi.

Lisäksi tämän esitutkimuksen tavoitteena on ammoniumtyppi- pitoisia kaatopaikkavesiä käsittelemällä saada lisätietoa

mahdollis~uksista soveltaa ENSO-BIOX -menetelmää asumajäte- vesien käsittelyyn.

1.3. Tutkimuksen rajaus

Tutkimus on suoritettu 29.5.-25.9.1980, eikä talviolosuhtei- den vaikutusta puhdistustulokseen siten ole selvitetty.

Suotimen kuormitus on pyritty pitämään alkusyöttöä lukuun- ottamatta vakaana eikä suotimen mitoitusta ole pyritty sel- vittämään. Käsitellyn veden kierrätystä takaisin suotimelle ei ole tässä tutkimuksessa kokeiltu, ei myösk.ään sen selkey- tystä. Kaatopaikoilla mahdollisien toimintakatkojen tai häi- riötilanteiden vaikutuksista puhdistustulokseen on selvitetty vain noin neljän viikon pituisen kuormituskaton ja viikon pituisen ilmastuskatkon vaikutuksia.

Laboratorion asettamien rajoitusten vuoksi kokonaisfosforin ja -typen poistuma on selvitetty vain kerran. Suotimelle si- joitetun ja läpitulleen veden happipitoisuutta ja bakteeri- määriä ei myöskään mitattu.

Tutkimuksessa on pitäydytty ENSO-BIOX -menetelmän toimivuuden tarkastelussa. Menetelmää ei ole pyritty vertailemaan vaihto- ehtoisiin järjestelmiin.

3 •

imuksen sisältö

Tutkimuksessa on lyhyesti esitetty tutkimuskohteina olevien kaa- topaikkojen valuma- ja suotavesien johtamis- ja ojitusjärjeste- lyt sekä veden laatuhavainnot. Lisäksi on esitetty tutkimuksen järjestely laitteistoineen.

Kohdassa 4 on esitetty ENSO-BIOX -menetelmällä saavutetut tulok- set tasaisella kuormituksella sekä kuormitus- ja ilmastuskatkon vaikutus puhdistustulokseen. Tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ovat antaneet aiheen kohdassa 6 esitettyyn ehdotukseen jatko- tutkimukseksi.

2. TUTKIMUSKOHDE

Tutkimusta käynnistettäessä kohteeksi valittiin Helsingin kaupun gin Vuosaaren kaatopaikka, koska sieltä oli vettä saatavilla myös kuivana kesäkautena. Vedenlaatutiedot ovat liitteenä 1.

Veden laatu on kaatopaikkavedeksi tavanomaista. Kohteen edusta- vuutta heikentää keväällä 1980 alkaneet ympärysojan ruoppaus-

ja täyttötyöt.

Koska Vuosaaren kaatopaikan tulevasta käytöstä ja ojitusjärjes- telyistä ei ollut täsmällistä tietoa, tutkimuksessa käytettävä vesi otettiin elokuusta 1980 alkaen Espoon kaupungin Mankkaan kaatopaikalta. Kaatopaikan valuma- ja suotavedet kerätään kevääl·

lä 1980 valmistuneeseen tasausaltaaseen, joten liitteenä 2 ole- vat vedenlaatutiedot vv. 1972-79 eivät aivan vastaa nykyistä tilannetta.

3. TUTKIMUKSEN JÄRJESTELY

Vesinäytteet otettiin 125 1 muovitynnyreihin ja lähetettiin Enso·

Gutzeit Osakeyhtiön Tutkimuslaitokselle Imatralle laboratorio- kokeita varten. Koesuotimen tilavuus oli 25 1. Vesi pumpattiin tynnyreistä suotimen yläpintaan, ja ilma puhallettiin suotimeen alhaalta. Suotimeen menevien letkujen pienen halkaisijan vuoksi näytevesi siivilöitiin ennen suotimeen pumppaamista. Näytteet otettiin suotimeen menevästä ja suotimen läpitulleesta vedestä.

4

4. TUTKIMUSTULOKSET

4.1. Suotimen toiminta tasaisella kuormituksella

Suotimen kuormitus 29.5.-18.7. vaihteli 13,2-28,8 1/d ja ilmastus oli 240 1/d.

Sähkönjohtokyky aleni suotimessa keskimäärin 14 %. Läpitulleen veden pH oli hieman syötetyn veden pH:ta korkeampi (7,9 -> 8,2).

KMn04-kulutuksessa ei suotimessa tapahtunut merkittävää muutos- ta. Sen sijaan BHK

7-reduktio oli keskimäärin 40 % vaihteluvälin ollessa -20% - 80%. Väri-arvo aleni suotimessa keskimäärin 30%.

Kokeen alussa 29.5.-4.6. läpitulleen veden ki~ntoainepitoisuus

oli korkeampi kuin syötetyssä vedessä (-66%). Vielä toisenkin erän aikana 6.6.-18.6. kiintoainereduktio oli vähäinen (11%).

27.6.-18.7. kiintoainereduktio oli 55%, joskin syötetyn veden kiintoainepitoisuus oli tuolloin aiempaa korkeampi.

Kaatopaikkavesissä haitallisuutensa vuoksi oleellisimpien rau- ta- ja ammoniumpitoisuuksien vähenemä on ollut suotimessa poik- keuksetta erittäin hyvä. Rautareduktio oli keskimäärin 95 %

ja ammoniumreduktio 97 %.

Yhden analyysin perusteella fosforireduktioksi saatiin 58 % ja kokonaistyppireduksioksi 36 %.

Taulukko saavutetuista tuloksista on liitteenä 3.

4.2. Kuormituskatkon vaikutus suotimen toimintaan

Suotimen kuormituksessa oli katko 18.7.-1.9. Ilmastus sen sijaan oli koko ajan käynnissä.

Kuormituksen alettua uudelleen 1.9.1980 suotimessa 2.9.-19.9.

sähkönjohtokyky aleni 12% ja pH nousi 7.6 -> 8.1, eikä kuor- mituskatkolla voitu todeta olevan näihin vaikutusta.

5.

KMno4-reduktio oli kuormituksen alettua uudelleen aiempaa heikompi, mutta viikon kuluttua tilanne parani. BHK

7:n osalta kuormituskatkolla ei havaittu olevan merkitystä, vaan reduk- tio oli keskimäärin 59 %. Lisäksi on huomattava kohtaan 4.1 verrattuna BHK

7-reduktion tasaisuus 37-75 %.

Kiintoainepitoisuus oli kuormituksen alettua uudelleen läpi- tulleessa vedessä noin kaksinkertainen syötetyn veden kiinto- ainepitoisuuteen verrattuna. Kahdessa päivässä tilanne kuiten- kin tasaantui.

Raudanpoistoteho ei kuormituskatkosta juuri kärsinyt vaan keskimäärin se oli 94 %. Ammoniumreduktio oli keskimäärin 99 % ja heti kuormit~ksen uudelleen alettuakin 98 %.

Taulukko saavutetuista tuloksista on liitteenä 4.

4.3. Ilmastuskatkon vaikutus suotimen toimintaan

Suotimen ilmastus lopetettiin 17.9. ja aloitettiin jälleen 24.9.

Viikon ilmastuskatkolla oli selvä vaikutus sähkönjohtokykyyn, KMno4-, BHK

7-, rauta- ja ammoniumpoistoon. Kahdessa päivässä vaikutus sen sijaan oli vähäinen. Ilmastuksen alettua uudel- leen suotimen toiminta palautui miltei ennalleen päivässä BHK7:ää lukuunottamatta.

Kiintoaineen poistumaan ilmastuskatkolla ei voitu todeta ole- van huonontavaa vaikutusta. 17.9.-25.9. reduktio oli 91 %,

joskin syötetyn veden kiintoainepitoisuus oli aiempaan verrat- tuna noin 10-kertainen.

Taulukko saavutetuista tuloksista on liitteenä 4.

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimustuloksia käyttöön sovellettaessa on huomattava ~­

tutkimuksen rajaus. Esimerkiksi tutkimuksessa käytettyjen vesien ·korkea lämpötila suo ammoniumpoistolle hyvät edelly-

6

tykset, eikä saatuja vastaava tulos alhaisemmilla lämpötiloil- la ole todennäköinen.

Vesi toimitettiin kaatopaikoilta 125 1 tynnyreissä, joiden kunkin tyhjeneminen kesti noin viikon. Tynnyreissä ei ollut

sekoitusta. Tilanne kuvaa siten hyvin tasausallasvaihtoehtoa.

Suotimen toiminta lähti hyvin käyntiin. Kuormituksen alussa ilmenevä syötettyä runsaampi läpituleva kiintoainemäärä ai- heutunee suodatinaineksesta. Ongelma voitaneen poistaa veden kierrätyksellä.

Suotimen BHK

7-, rauta- ja ammoniumpoistoteho oli erittäin hyvä. Lisäksi kaatopaikoilla esimerkiksi kesäisin todennäköi- sellä kuormituskatkolla-ei todettu olevan suurta vaikutusta puhdistustulokseen. Tämä tukee käsitystä suotimen toimivuu- desta myös vaihtelevalla kuormituksella. Ilmastuskatkokokei- lun mukaan puhdistustuloksen huononemisen estämiseksi on huo- lehdittava, ettei puhaltimen toiminnassa tapahdu kahta päivää pitempiä keskeytyksiä. Aikaisempien kokemusten mukaan ilmastus- katko ei saisi kestää yhtä päivää pidempään.

Tutkimustulosten mukaan ENSO-BIOX -menetelmä soveltuu hyvin kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn. Päätökset käytännön sovellutuksista edellyttävät kuitenkin jatkotutki- muksia erityisesti veden alhaisemmilla lämpötiloilla.

Tehokkaasta nitrifikaatiosta huolimatta pH oli käsitellyssä vedessä korkeampi kuin syötetyssä vedessä. Muissa nitrifikaa- tioon pyrkivissä käsittelymenetelmissä pH:n lasku on jopa ongelma, joten saatu tulos edellyttää lisäselvityksiä.

Kohdasta 4 ilmenee ENSO-BIOX -menetelmällä saavutetun hyvän tuloksen olosuhteissa, joissa mm. suotimelle syötetyn veden ammoniumpitoisuus on suuri ja fosfori- ja BHK

7-pitoisuus pie- ni. Siltä osin käsiteltyä asumajätevettä muistuttavat olo-

suhteet antavat aiheen kokeilla ENSO-BIOX -menetelmän sovel- tuvuutta myös asumajätevesien käsittelyyn.

6. EHDOTUS JATKOTUTKIMUKSEKSI

6.1. ENSO-BIOX -menetelmän soveltuvuus kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn

6.1.1. Tutkimuksen tavoite

7 .

Tutkimuksen tavoitteena on yksityiskohtaisesti selvittää ENSO- BIOX-menetelmän soveltuvuus kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn. Suodattimen osalta pyritään selvittämään erityi- sesti:

mitoitus

kiintoaineen aiheuttama suodattimen tukkeutuminen ja limoittuminen

biologinen toiminta

- bakteerimassa suodattimella

- kuoriaineksen tilavuuden ja maatumisasteen muutos veden lämpötilan vaikutus puhdistustulokseen

veden kierrätyksen vaikutus puhdistustulokseen toirnintakatkon vaikutus puhdistustulokseen rakenneratkaisut

- liittyminen tasausallasjärjestelmään - suodatetun veden selkeytys

hoitotarve

investointi- ja käyttökustannus

Lisäksi vertaillaan ern. menetelmällä saatavia tuloksia, toimintavarmuutta ja kustannuksia vaihtoehtoisiin järjestel- miin.

Tutkimuksen tavoitteita voidaan tarkistaa, mikäli se katso- taan tarpeelliseksi.

6.1.2. Tutkimuksen suoritustapa ja -aika

Pilat plant-kokeet suoritetaan Espoon kaupungin Mankkaan ^kaa~

topaikalla. Tutkimus ja pääosa siihen liittyvistä analyyseis- tä tehdään Helsingin vesipiirin vesitoimistossa. Luettelo

8

arkipäivinä kaatopaikalla ja kaksi kertaa viikossa vesitoimis- tossa tehtävistä määrityksistä on liitteenä 5.

Tutkimuksessa käytetään hyväksi Enso-Gutzeit Oy:ssä ENSO- BIOX-menetelmällä saatuja tuloksia ja tehdään kirjallisuus- tutkimusta.

Tutkimus suoritetaan 1.3.-30.8.1981 välisenä aikana. Tarvit- taessa tutkimusaikaa jatketaan.

Tutkimuksen suorittaa tekn. yo. 0. Valo. Työtä valvoo ja

ohjaa DI J. Kreula ja maisteri L. Silakoski Enso-Gutzeit Oy:stä, DI T. Suomela vesihallituksesta ja DI M. Ettala Helsingin

vesipiiristä.

6.1.3. Tutkimuksen kustannukset

Tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset ehdotetaan jaettavaksi seuraavasti:

Enso-Gutzeit Oy

- palkat: 3 kk

a

Espoon kaupunki

- pilot plant-laitteiston pohja-, sähkö- ja putkityöt sekä runko (4 kpl ~ 80 cm betonirenkaita)

Helsingin vesipiirin vesitoimisto - palkat: 3 kk

a

- analyysit 4 kpl/viikko näytteenottimet

6.2. Esitutkimus ENSO-BIOX-menetelmän soveltuvuudesta asumajätevesien käsittelyyn

Esitutkimuksen tavoitteena on alustavasti selvittää ENSO-BIOX- menetelmän soveltuvuutta asumajätevesien käsittelyyn. Aluksi selvitetään kirjallisuustutkimuksiin mahdollisia soveltuvuus-

9 .

alueita. Nykyisten jätevedenpuhdistamoiden täydentämisestä nitrifioivalla suotimella tehdään erityisselvitys. Lisäksi tarkastellaan typenpoistoedellytyksiä aerdbisen suotimen sää- tätoimenpitein tai aerobisen ja anaerobisen suotimen yhteis- käytöllä.

Kirjallisuustutkimuksen perusteella päätetään laboratorio- kokeiden käynnistämisestä.

7. YHTEENVETO

Keväällä 1980 käynnistettiin esitutkimus ENSO-BIOX-menetelmän

sovel~uvuudesta kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn.

Helsingin kaupungin Vuosaaren kaatopaikan ja Espoon kaupungin Mankkaan kaatopaikan vesiä käsiteltiin laboratoriomittakaavas- sa ENSO-BIOX-suotimessa 29.5.-25.9.1980.

Menetelmällä saavutettiin erittäin hyvä puhdistustulos eri- tyisesti ammoniumin (98 %), raudan (95 %) ja BHK

7:n (47 %) osalta. Kuukauden kuormituskatkolla ei todettu olevan suurta vaikutusta puhdistustulokseen. Sensijaan viikon ilmastuskatko heikensi puhdistustehoa oleellisesti. Kahden päivän ilmastus- katkon vaikutukset olivat vähäiset.

Tutkimustulosten mukaan ENSO-BIOX-menetelmä soveltuu hyvin kaatopaikan valuma- ja suotavesien käsittelyyn, joskin päätök- set käytännön sovellutuksista edellyttävät jatkotutkimuksia.

Tutkimustulokset antoivat aiheen kokeilla ENSO-BIOX-menetelmän soveltuvuutta myös asumajätevesien käsittelyyn.

10 LIITE 1.

VUOSAAREN KAATOPAIKKA:

Purkuojan veden laatu vv. 1979-80

1979 1980

ffev:···---

1 3. 11 1 0. 1 2 1 2. 3 15.4 1 2. 5 14. 5 26.5 2.6

t oc 2,2 0,5 6,3 9.4

02 mg/1 3,3 0 0 4,6 2,4 9,2 7,4

sarneus FIU 26 27 27 20

kiintoaine mg/1 29 38 29 200 50

't25 mS/m 220 540 540 262 310 410 90 370

pH 7,0 6,8 7,3 7,2 7,7 8,0 7,5 7,3

väri Pt ITB/1 320 200 400 320

KMn04-kul. mg/1 196 204 468 276 320 396 196 388

BHK₇ ITB o_2/l 21 3 17 62 6,0 32

kok.N mg N/1 35 62 145 64 (69) 110 73

NO -N -"- 2,3 2,5 ., 16 016

o·,

3

NH -N -"- 33 48 142 53 74 86 ~1 26

4

NO -N -"- 0104 0,05 0,48 0106 0,38

2

kok.P mg/1 0,23 0121 1,0 0135 0134 0134 0,22 0,44

Cl

-"-

Fe -"- 4,2 4,8 517 4,8 2,4 519

enterokokit kpl/100 ml 720 180 0 22 700 540 kolim. 35°C -"- 600

kolim. 45°C -"- 50 500 0 2400

cu2

ug/1 12

1

Zn

-"-

Cd

-"-

kok.Cr -"- 11 18

Hg

-"-

Pb -"- 10

feonoli -"- 77 66 7

öljyt ITB/1 <0, 1 < 011 0,6

MA.NKKAAN KAA'IOPAIKKA : purkuojan veden laatu vv. 1972-79

t

02 rrg/1

sarreus FTU kiintoa.ine rrg/1

't25 mS/m

pH

väri Pt rrg/1 KMn04-kul. rrg/1 BHK7 r:J.J0/1 kok.N rrgN/1 N03-N

NI-14-N N02-N kok. P Cl Fe

_

..

-"- -"- rrg/1

_

.. _

_,,_

entero.kokit

29

58 6,8 950 490

0,9 3,6 0,06 0,53 107

18

0,2 20

0 620

290 7,1 56

6,5 650 230 85

610 240 62 0,1 !1,1 11 1 46

47 18

kpl/100ml. 5200 2930 ko1irn. 35°C -"-

ko1irn. 45°C -"- Cu

Zn Cd Cr Ni Pb M:;

Ca Na K

?g/1 -"- -"-

_.,_

-"- -"- rrg/1 -"-

_ .. _

-"-

i 1 :

I-

i

3500 0 840

l

1 35

20 860

43

0,3 43

100 6,3 700 250 140 18

-l

~~~-~

13,2 20.8

l

1220

!7,0 1330

1

0 0 28 900 46 2450 91 277 6,7 6,7 750 1600 190 2270 110 95 16 78

27.4 3,6 0 54 150 200

6,6

260 80 30 0,2 ¹ 0,4 7,311 0,1

12 40 10

0,003 0,01

0,97 0, 370

---'·~30

550 0

38 5,3

0,01 i

3,7 1 0,5 310 370

50

2300

270 10 110000 32

420

50 50

23 100 90 48

! 30

j

900 0 20 50

l

1300 t 130

10 540 0 10 30

84 42

90 14000

20 50 120 300 80 480 206 120

210 100

23.8 11,6

0 2200

390 6,6

2520 150 100

26

14 510

6,7

320

33 6,7

305

28

25

10

6,5

225 134 20 0,6 13

7,0

250

24 711

265

48

39

0,32 1 0,27\ 0,02 288

22000

7,6

290 90 50 0,5 48

0,36 480

20

430

6,6

385 42 44 0,7 38

0,06 410

70 6,5

188 45 25 0,4 20

7,4 7.8 12,8

0 83 90 200 6,7

205 14 25 0,6 44 16 220

49

16.10 5,2 0 290 120 300 6,8

260 18 42

0,27 0,02 . 0,43 300 380

43

130 34

176 :

88l _i

1979 7.5 1 2.7 4,0 ¹ 8,5 0 4, 7 54 270 34 170 205 430 6,1 6,9

300

72

64 0,

0,60; 0,85

165 1700 18900 870 2000

t"' H H

r.ä

~

!---J

!---J

VUOSAAREN KAATOPAIKAN VESIEN KOEAJOT ENSO-EIOX MENETELMÄLLÄ

____

Pvm Ilmaatue js,..öttö Nestesuodin ?f'.J pH KMn04 1980 1/d 1/d t 1 °C t 2 °C _Ns Nl Ns Nl N ^IB Nl

29.5. 240 1}.2 21 18 101 76 7.6 7.8

;o. ;. ⁿ " ^{19 18 101 78 7.8 8.1} 2.6. " " ^{21 18 102 84} 1·1 ^8.1

;.6. " ^{16.6· 21 19 101 85} 1·1 ^8.2

.4.6. " " ^{22 19 103 86 7.9 8.2 147 141} 6.6. " ^{21.8 23 20 358 ,269} 1·1 8.3 349 277

10.6. ^II 25.0 24 22 355 321 1·9 ^8.3

11. 6. ^{II II} 23 23 366 325 8.o 8.2

13.

6.1

17 .6. " ^{II 25 25 354 ,14} 1·1 ^{8.o 324 324} 18.6. " " ^{25 24 351 309 _ 7.9 8.o 311 317} 27.6. " ^{20.9 1 26 23 468 396 7-8 7-9 405 423} :;o.6. ^II

2:.5 1

25 23 463 400 8.0 8.o 374 362

1.7. " ^{27 24 462 412 8.o 8.1 411 379}

2.7. ^II " ^{27 24 470 404 7.8 8.2 392 380} 3.7.1 " " ^{27 24 463 412} 1·9 ^{8.6 398 367}

4. 1· i " ^{II 26 23 469 411} 1·9 ^{8.3 398 367}

8. 7. i ^II 19.9 23 20 468 404 8.2 8.; 392 367 9.7. 1 " ^{19.9 26 22 485 422 8.o 8.2 411 398} 10.7. ^II " ^{25 23 488 425 8.o 8.2 443 380}

11.7. ^{n n} 26 22 476 420 8.0 6.2 405 386

14.7. ^{n n} 24 22 479 427 8.4 8.2 '398 380

15.7 ¹ " " ^{24 22 509 470 8.1 8.1 424 373}

16.7.1

18.7. ⁿ " ^{26 22 506 443 8.3 8.4 430 392} 21.7. " " ^{24 22 515 475 8.0 8.1 430 398} 22.7. " " ^{25 23 513 460 8.o 8.2}

~. • kuorisuotime~n tuleTa Tesi, N1 • kuorisuotiaesta poistuTa Teei

,,

:BHT7 mg ^J

!Poisto N N1 /Po~sto

"

N s N mg N

1 8

16 15 6 19 11

10 12

-

24 9 61 15 35

3 7

4 32 6 80 5 6

21 , 47 10 79 52 10 6.7 14 9 40 19 52 13 10

25 23 ¹¹ 14 6 4·4

0 9 15

0 25 _ 20 20 9 15

0 42 21 50 31 21 7.8

3 34 18 46 27 14 7-3

8 26 14

3 37 18 51 28 10 5.5

8 32 12

8 31 10 7.8

6 20 14 32 25 13 5.4

3 43 24 45 41 12 ;.2

14 54 13

5 40 11 3.2

'5 12 9 4.1

12 15 11

8 15 7 ;.1

4 13 7

9 32 11 34 28 6 5.1

8 34 7

Fe mg/

1

mr:

Nl Poisto N Nl ^Po~sto

"

17.4 0.6 97

0.2 97

0.2 96 100 9.8 90 95 2.7 97 0.1 99

0.1 98 121 1. 7 99 0.1 98

0.1 99 0.6 90 0.5 85 0.1 96

0.3 96 133 3.8 97 0.3 94 138 1.8 99 146 1.9 99 0.3 95

142 17.1 88

Väri N _B 424 411 376 385 394 670 627 657 622 602 597 840 822 677 847 622 677 740 627 615 640 800 1088 950 970 830

Nl 21}

244 266 266 254 379 436 453 ¹

4261

443 403 507 506 538 610 ¹ 513 _Kok.P 538 Ns Nl 566 ¹ o. 59 o. 25 544

510 572 616

616 _Kok.N 616 x. Nl 613 176 112 786

t-"

N

Poisto

%

c;e

Poisto

;.

38

1:-1 H H 1-3 tx:l w

1

1 1

1 1

1 1

M.ANXKAAN KAATOPAIKAn VESIEN KOEAJOT

ENSO-~IOX ~~TELMÄLLÄ

1

1980 Ilmastus Syöttö Nestesuodin ~mS/m

1 N 1 Nl

Pvm. 1/d 1/d t °C t2 oc

1 8 ¹

2.9. 240 4. 1 14 14 470 338 3.9. ^{l l} 7-9 17 14 448 374 4-9. ^{! II} 11.8 20 16 452 411

5.

9.,

8.9. ^II 24.0 27 24 447 420 10.9. 240 24.0 28 24 1451 403

~2-9.

7.9. 240 16.3 24 21 400 365 19. 9. 0 ^II 24 22 404 398 24.9· 0 10.1 15

25.9· 240 10.1 19

N • kuori8uotimeen syötetty

8

N1 • kuorisuotimen läpitullut

16 390 412 18 390 294.

pH KJIJ.nO 4 mg(l

N 8 Nl ^N 8 ¹ N1 Poisto

%

1·1 8.3 459 626 0 7.8 8.4 452 465 0 7.8 8.2 446 446 0 7.8 8.2 439 446 0 8.1 8. 1 446 368 18 7.9 8.3 420 388 8 7.9 8.4 427 407 5 7.0 8.4 306 253 17 7.0 7-4 309 230 26 7.0 7-4 285 285 0 1·3 7.9 285 ¹ 204 28

Kiintoai~e

BHT mg 02/1 mg/1 Fe mg/1

1 Nl

N 8 N 1 Poisto N N lfl

% ^{8 8}

33 18 46 115 32 3-5 0.4 46 18 61 11 17 3.5 0.3 36 16 56 13 11 3.5 0.1 51 13 75 17 14 3·5 0.1 ,63 21 67 10 12 2.7 0.2

1.7 'o.1 27 17 37

122

44 13 70 11 10 1. 8 0.1

142

,2.4

42 18 57 158 16 2.1 0.1 47 52 0 158 22 ~3.7 2 .. 1 37 35 5 142 8 ¹ 2.2 0.2

1

NH~·mg N/1 Poisto N IN

1 Poistc

% s~

89 176¹1.7 98 92 80 1.0 99 97

-

97 93 94 94 96 95 44 98

8110.6 99

99

0.9 99

~0.7

- - -

84!1.0 8210·7 95 0.8 105 31 112 77 111 24

1

99 99 99 71 31 78

t'-4 H H 1-3 tili-'

Vl

~

14 ^{LIITE 5.}

Pilot plant-koe Enso-Biox-menetelmän soveltuvuudesta kaato- paikan·valuma- ja suotavesien käsittelyyn

Määritykset (käsittelemättömästä ja käsitellystä vedestä) - Käyttötarkkailu arkipäivisin

- virtaama - ilmamäärä

- lämpötila suodattimessa

- suodatusvastus suodattimessa - laskeuma

- lämpötila - pH

- väri - happi

- Laboratoriomääritykset kaksi kertaa viikossa - lämpötila

- pH - väri - happi

- kiintoaine

- sähkönjohtavuus - ScanH KHT

- BHK7 - kok.N - N03-N .... N0

2-N - NH4-N - kok.P - Fe

- ente:rokokit

- liuk. P tarvittaessa

- liuk. Fe ^II

- x) fenoli ^II

- x) raskasmetallit ^II

- happi ja

co2

Määritysten lisäämistä tai kahden kuukauden kuluttua

istamista on syytä harkita esim.

alkamisesta.