H. G. PALOHEIMO OY
JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS RIIHIMÄKI
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Esipuhe
H. G. Paloheimo Oy suunnittelee omistamansa alueen esirakentamista puhtailla, haitta-ai- neettomilla ylijäämämailla Rajaportin alueella, Riihimäellä. Alueen on tarkoitus palvella seudun rakentajia, joiden toiminnasta syntyy alueella hyödynnettävää kierrätysmateriaalia:
maata, kiviä, louhetta ja betonimursketta. Hanke edistää osaltaan valtakunnallisia kiertota- loustavoitteita Riihimäen seudulla.
Osa esirakennettavasta alueesta sijoittuu yleiskaavan mukaiselle työpaikka-alueelle ja osa metsätalouteen ja sen tukitoiminnoille suunnitellulle alueelle. Suunnitelmat edellyttävät ym- päristövaikutusten arviointimenettelyä. Hanke ja arviointimenettely on kuvattu tarkemmin tässä arviointiohjelmassa.
Arviointiohjelmasta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä, mitkä on toimitettava kuulemisai- kana Hämeen ELY-keskukselle. Arviointiohjelmasta pidetään yleisötilaisuus Suomen Met- sästysmuseon trofeekokoelmasalissa keskiviikkona 27.9.2017 kello 18:00 – 20:00, jolloin esitellään hanketta ja arviointimenettelyä tarkemmin. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23, 11910 RIIHIMÄKI.
Arviointimenettely on julkinen ja kaksivaiheinen. Arviointimenettelyn aikana yleisöllä ja vi- ranomaisilla on osaltaan mahdollisuus osallistua hankesuunnitteluun. Arviointiselostuksen vireille tulosta kuulutetaan erikseen sen valmistuttua alkuvuodesta 2018.
Sisällysluettelo
Esipuhe...2
1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen...5
1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet... 5
1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)...5
1.3 Arviointimenettelyn tarve... 6
1.4 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet...6
1.5 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu...7
1.6 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen...8
1.7 Lupasuunnittelun ja -harkinnan sekä arviointimenettelyn liittyminen toisiinsa...8
2 Hanke- ja sen vaikutusalueen kuvaus...10
2.1 Hankealueen sijainti ja nykytila... 10
2.2 Kaavoitustilanne, maankäyttö, asuminen ja palvelut...13
2.3 Liikenne ja liikennemäärät... 14
2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö...14
2.5 Luonnonympäristö ja eliöt... 14
Pohjavesi ja vesistöt...15
Luontotyypit ja luonnonvarainen eläimistö sekä kasvisto...15
3 Suunniteltujen toimintojen kuvaus...17
3.1 Turpeen nosto, mullan valmistus ja pengertäyttö...17
3.2 Tuotteet ja tuotantomäärät... 17
3.3 Ylijäämämaiden ja betonimurskeen laadunvarmistus...18
3.4 Käytettävät koneet ja liikennejärjestelyt...19
3.5 Vedenkäyttö, hulevesijärjestelyt ja ojitus...19
3.6 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin...20
4 Arvioitavat hankevaihtoehdot...22
VE0: Hanke ei toteudu, nykytilanteen kuvaus...22
VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö +94.00...22
VE2: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +95.00...23
VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +96.00...23
VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +97.00...23
5 Arvioitavat ympäristövaikutukset...24
5.1 Ehdotus selvitettävien ympäristövaikutusten rajauksesta...24
5.2 Suunnitelma yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutusten arvioimiseksi...25
5.3 Suunnitelma maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioimiseksi...26
5.4 Suunnitelma ihmisten elinolo- ja viihtyvyysvaikutusten arvioimiseksi...26
5.5 Suunnitelma maaperävaikutusten arvioimiseksi...26
5.6 Suunnitelma pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioimiseksi...27
5.7 Suunnitelma kasveihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ... 28
5.8 Suunnitelma hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi...28
6 Vaikutusten arviointi...29
6.1 Arviointimenetelmä... 29
6.2 Arvioinnin epävarmuustekijät... 31
6.3 Riskien arviointi... 31
6.4 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot...32
6.5 Vaikutusten seuranta... 32
6.6 Hankkeen vaikutusten ajoittuminen...32
Sanasto ja lyhenteet...33
Lähteet...35 Yhteystiedot...39 Liitteet...40
1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet
Ylijäämämaiden läjityspaikkoja on Riihimäen seudulla rajallisesti ja rakennustyömailta kai- vetun ylimääräisen maa-aineksen hyödyntäminen työmaalla on usein ongelmallista. Toi- saalta rakentamisen ylijäämämaiden käyttäminen maarakentamisessa säästäisi soraharju- ja ja kallioesiintymiä. Jätteiden käytön laajentaminen maarakentamisessa ja kiertotalouden edistäminen ovat myös yhtenä pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärki- hankkeena1.
Hankkeen tavoitteena on käyttää seudulla syntyviä pilaantumattomia ylijäämämaita H. G.
Paloheimo Oy:n (jäljempänä hankkeesta vastaava) Riihimäellä sijaitsevan hankealueen esirakentamisessa. Lähiseudulla syntyvällä ylijäämämaalla esirakennetaan yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen pohjaa. Rakentamisessa käytetään hyödyntämiskelpoista be- tonimursketta kantavuuden parantamiseksi. Työpaikka-alueen viereen täytetään sen esira- kentamiseen soveltumattomalla maa-aineksella aluetta metsätalouden ja siihen liittyvien toimintojen tarpeisiin.
Hankealue sijaitsee esirakentamista tarvitsevalla alueella, hyvien liikenneyhteyksien var- rella ja lähellä rakennuskohteita. Hankkeen suunnitellun kapasiteetin johdosta hanke edel- lyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on osa hankesuunnittelua. Tässä arviointiohjelmassa on esitelty YVA-menettelyn vaiheita, aikataulua ja sisältöä. Arviointimenettely ja sen tarve on kuvattu seuraavaksi.
1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (jäljempänä arviointimenettely) on lakisääteinen.
Arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympä- ristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä uudistettiin toukokuussa 20172. Hankkeista, joihin menettelyä sovelletaan, on säädetty YVA-lain liitteessä 1.
Arviointimenettelyn erityispiirre on, että hankkeesta tai sen vaihtoehtojen toteuttamisesta ei menettelyssä tehdä viranomaispäätöksiä. Menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hank- keen ympäristövaikutuksista, edistää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista suunnitte- lussa ja päätöksenteossa sekä lisätä yleisön tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikutus- mahdollisuuksia hankesuunnitteluun.
Arviointimenettelyssä etsitään keinoja estää, vähentää ja seurata hankkeen haitallisia ym- päristövaikutuksia. Menettelyssä arvioidaan vaikutuksia mm. ihmisten terveyteen, elinoloi- hin ja viihtyvyyteen, eliöihin ja luonnonoloihin, rakennettuun ympäristöön ja maankäyttöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Menettelyssä arvioidaan myös hankkeen yhteis- vaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.
1 Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön 2 laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAL, 252/2017)
Arviointimenettely on julkinen, vuorovaikutteinen ja kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vai- heessa hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman. Arviointiohjelma sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoehdoista, kuvauksen ympäristön nykytilasta, ehdotuksen arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden selvittämismenetelmistä sekä suunnitelman arviointimenettelyn järjestämisestä.
Toisessa vaiheessa, tehtyjen selvitysten ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta anta- man lausunnon pohjalta, hankkeesta vastaava laatii arviointiselostuksen hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä niiden merkittävyydestä. Menettelyn viran- omaiskäsittelyn suunniteltu eteneminen ja aikataulu sekä osallistaminen on esitetty tar- kemmin luvussa 1.5.
1.3 Arviointimenettelyn tarve
Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen ovat keskustelleet hankkeesta ja hankkeen YVA-menettelyn tarpeesta 19.4.2017. Asiassa on päädytty YVA-menettelyn käynnistämi- seen. Hankkeeseen sovelletaan uudistetun lainsäädännön mukaista arviointimenettelyä.
Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska hanke on mainittu arviointimenet- telystä annetussa lain liitteen 1 hankeluettelossa3. Hankealueen esirakentamisessa hyö- dynnetään vuosittain yli 50 000 tonnia pilaantumatonta maa-ainesta.
Arviointimenettelyn tavoitteena on selvittää suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset YVA-lain, ympäristöhallinnon ohjeiden ja oppaiden sekä arviointimenettelyn aikana ilmene- vien seikkojen perusteella. Menettelyn tavoitteena on osallistaa sidosryhmät hankesuunnit- teluun ja kerätä kattavasti tietoa hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista hankkeen jatkosuunnittelua ja päätöksentekoa varten.
1.4 Ympäristövaikutusten arvioinnin osapuolet
Hankkeesta vastaavana H. G. Paloheimo Oy huolehtii ympäristövaikutusten selvittämises- tä ja arvioinnista. H. G. Paloheimo Oy on sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan keskittynyt suomalainen perheyhtiö, jonka pääkonttori on Riihimäellä. Yhtiön kiinteistöliiketoimintaan kuuluvat muun muassa tonttien ja muiden kohteiden myynti sekä alueiden kehittäminen tu- levaisuuden asunto- ja liikerakentamiseen. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on toimi- tusjohtaja Martti Paloheimo.
Yhteysviranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) huolehtii ar- viointimenettelyn järjestämisestä ja tarkistaa sekä arviointiohjelman että -selostuksen riittä- vyyden. Hämeen ELY-keskuksessa hoidetaan elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuu- alueen sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tehtäviä Päijät- ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella. Yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä toimii erikoissuunnittelija Mark- ku Paananen.
Hankkeesta vastaavan asiantuntijana sekä arviointiohjelman ja -selostuksen kokoajana toimii Insinööritoimisto Matti Jokinen, jonka toimialaan kuuluvat kiviaines- ja kaivosteolli- suuden, infrarakentamisen ja ympäristönsuojelun suunnittelu, konsultointi, koulutus ja ke-
3 YVAL 252/2017, liitteen 1 hankeluettelon kohta 11) d)
kaivannais- sekä infrateollisuudesta. YVA-konsultin yhteyshenkilö on ins YAMK Matti Joki- nen. Työryhmään ovat kuuluneet myös suunnittelija Mikko Kalervo ja projektisuunnittelija, FT Pirjo Yli-Hemminki.
Insinööritoimisto Poutanen Oy toimii Paloheimo Oy:n asiantuntijana hankkeessa ja osallis- tuu arviointiaineiston laadunvarmistukseen. Insinööritoimisto Poutanen Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus maankäyttöalalta ja toimiston yhteyshenkilönä toimii DI Juha Poutanen.
Suomen Luontotieto Oy huolehtii menettelyssä tarvittavista luontoselvityksistä. Suomen Luontotieto Oy:n yhteyshenkilö on FM Jyrki Matikainen, jolla on 25 vuoden kokemus toimi- alalta.
Jul-Atte Oy toimii hankkeen käytännön toteuttajana ja osallistuu hankesuunnitteluun. Jul- Atte Oy:n yhteyshenkilönä toimii toimitusjohtaja Ari Laivola.
Lisäksi osaan selvityksistä käytetään tarvittaessa muita päteviä asiantuntijoita, jotka nime- tään arviointiselostuksessa selvitys- ja lausuntokohtaisesti. Mahdolliset selvitys- ja lausun- totarpeet selviävät menettelyn aikana.
1.5 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu
Arviointimenettely käynnistyi tämän arviointiohjelman luovuttamisella yhteysviranomaiselle.
Yhteysviranomainen huolehtii, että arviointiohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja asiassa varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomainen tiedottaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuuluttamalla siitä viipymättä mielipiteiden esittä- miseen ja lausuntojen antamiseen varatun ajan sähköisesti omilla internetsivuilla ja hank- keen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa. Lisäksi arviointiohjelmasta tiedotetaan ai- nakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
Arviointiohjelmasta pidetään yleisötilaisuus Suomen Metsästysmuseon trofeekokoelmasa- lissa keskiviikkona 27.9.2017 kello 18:00 – 20:00. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23, 11910 RIIHIMÄKI.
Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausuntonsa ympäristövaikutusten ar- viointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämi- seen varatun määräajan päättymisestä.
Selostusvaiheessa hankkeesta vastaava ennakoi ja arvioi hankkeen eri vaihtoehtojen to- dennäköiset merkittävät vaikutukset ympäristöön. Arviointiselostuksen aineiston kokoami- nen on aloitettu kevättalvella 2017, sillä erilaiset luontoselvitykset edellyttävät jo keväällä alkavia maastotarkastuksia. Arviointiselostus laaditaan laaditun ympäristövaikutusten ar- viointiaineiston sekä arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon pe- rusteella.
Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen vireille tulosta sekä pyytää ja kokoaa annetut lausunnot ja jätetyt mielipiteet. Arviointiselostuksesta pidetään yleisötilaisuus myö- hemmin ilmoitettavana ajankohtana. Kuulutusaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.
Yhteysviranomainen tarkistaa arviointiselostuksen ja kokoaa siitä annetut lausunnot sekä jätetyt mielipiteet, minkä jälkeen yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän arvioin- tiselostuksen riittävyydestä. Perusteltu päätelmä on annettava kahden kuukauden kulues- sa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
Taulukossa 1 on esitetty arviointimenettelyn tavoiteaikataulu. Arviointimenettelyn suunnitel- tu päättyminen on maaliskuussa 2018.
Taulukko 1. Jussilansuon kierrätyskeskuksen arviointimenettelyn tavoiteaikataulu
1.6 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen
Arviointimenettelyn tavoitteena on lisätä hankkeeseen liittyvien ja sen vaikutusten piirissä olevan yleisön tiedonsaantia ja vuoropuhelua hankkeen valmistelun pohjaksi. Menettely edistää mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja osapuolten välistä vuorovai- kutusta.
Yhteysviranomainen vastaa menettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista ja tiedottami- sesta sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Menettelyn aikana eri viranomaiset ja yleisö osallistuvat hankesuunnitteluaineiston täydentämiseen lausunto- ja kuulemisme- nettelyissä sekä järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Esittelytilaisuuksien järjestelyt sovi- taan yhdessä yhteysviranomaisen ja hankkeesta vastaavan kanssa.
Hankkeesta on neuvoteltu Hämeen ELY-keskuksen kanssa 19.4.2017. Hankkeen arviointi- menettelystä järjestettiin YVA-lain edellyttämä ennakkoneuvottelu hankkeesta vastaavan ja keskeisten viranomaisten kanssa 14.6.2017. Arviointiohjelmasta pidettiin erillinen viran- omaisneuvottelu Hämeen ELY-keskuksen Lahden toimipisteessä 15.8.2017.
Hankkeelle ei perusteta ohjausryhmää arviointimenettelyn ajaksi, mutta viranomaisneuvot- teluja järjestetään tarvittaessa käsittelemään esimerkiksi hankkeen vaatimien lupa- ja il- moitusmenettelyjen sujuvoittamiseen sekä selvitysten ja asiakirjojen laadun ja käytettävyy- den edistämiseen liittyviä kysymyksiä.
1.7 Lupasuunnittelun ja -harkinnan sekä arviointimenettelyn liittyminen toisiinsa Hankevaihtoehtojen toteuttamiseen tarvittavat lupaprosessit riippuvat toteutettavasta han- kevaihtoehdosta tai vaihtoehtojen yhdistelmästä. Turpeen nostaminen ja ylijäämämaiden-
pahakemuksen käsittelee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Uudesta yksityistieliittymästä on kuultava Riihimäen kaupunkia. Mullan valmistuksen osal- ta selvitetään lannoitevalmistelain mukaisen menettelyn tarve. Lisäksi alueen esirakenta- minen edellyttänee maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupamenettelyä Riihi- mäen kaupungin rakennusvalvonnasta.
Alueella käsiteltävien materiaalien jäteluonteesta riippuen selvitetään jätelain huomioimi- sen tarvetta. Alueen sijoittuminen Herajoen latvavaluma-alueeseen sekä alueen ojittami- sen tarve saattavat edellyttää vesilain mukaista tarkastelua.
Hanke etenee tarvittaviin lupamenettelyihin arviointimenettelyn päätyttyä. Arviointimenette- lyn aikana koottua aineistoa ja tuloksia käytetään hyödyksi hankkeen lupasuunnittelussa.
Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen selostuksesta antama perusteltu päätelmä liitetään lupahakemuksiin.
Arviointimenettelyn aineisto otetaan huomioon lupamenettelyissä. Hanketta koskevissa lu- papäätöksissä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama perusteltu päätelmä on päätöksessä otettu huomioon. Viranomainen ei saa myöntää lupia ennen kuin on saanut käyttönsä hankkeesta laaditun arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän.
Arviointiselostuksessa kuvataan mahdollisesti tarvittavat lupaprosessit vaihtoehtokohtai- sesti. Arviointiselostukseen kerätään mahdollisimman kattava aineisto lupaharkintojen tueksi.
4 jätelaki (JL, 646/2011), ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014)
2 Hanke- ja sen vaikutusalueen kuvaus 2.1 Hankealueen sijainti ja nykytila
Hankealue sijaitsee Rajaportin alueella, Riihimäellä. Hankealueen pinta-ala on 22,60 heh- taaria ja se sijoittuu kahdelle kiinteistölle: 694-403-4-173 ja 694-403-5-5. Hankkeesta vas- taava omistaa kiinteistöt.
Hankealueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyiset olosuhteet on kuvattu tässä luvussa.
Hankealueen itäreuna rajautuu osittain valtatiehen 3 (E12) ja eteläreuna Sipiläntiehen. Si- piläntie on yksityistie. Hankealueelle liikennöidään tällä hetkellä pohjoisesta Rajaportintiel- tä erkanevan metsätaloustien kautta, mikä on suljettu puomilla. Lisäksi alueen eteläosassa on liittymä Sipiläntielle.
Länsi ja pohjoisosiltaan alue rajautuu metsäalueisiin. Alueen pohjoispuolella on myös avo- hakkuualue sekä peltokuvio.
Kuva 1. H. G. Paloheimo Oy:n hankealue sijaitsee Riihimäen Rajaportin alueella. Hankealueen sijainti on merkitty karttapohjaan vihreällä. Mittakaava 1 : 150 000.
Kuva 2. H. G. Paloheimo Oy:n hankealue sijaitsee Riihimäen Rajaportin alueella. Hankealueen sijainti on merkitty karttapohjaan vihreällä. Mittakaava 1 : 30 000.
Hankealueella ei nykyisin ole ympäristö- tai muun luvan varaista toimintaa. Alue on metsä- talouskäytössä. Alue on ojitettu. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty alueen nykyisiä ympäristöolo- suhteita.
Alueella on ollut turvetuotantoa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hankealueen ja sen ym- päristön pintamaalaji on turvetta, jonka paksuus on yhdestä kolmeen metriä. Turpeen alla on noin 15 - 18 metriä märkää ja huonosti kantavaa savea. Hankealueen maanpinta on nykyisin noin korkeustasolla +93.00.
Sipiläntien pohjoispuolella on vanhan ratayhteyden pohja. E12 kulkee pääosin kallioleik- kauksessa hankealueen kohdalla.
Kuva 3. Hankealue on ojitettu ja metsitetty.
Kuva 4. Hankealue on metsätalouskäytössä olevaa rämekangasta ja kuvassa olevaa nuorta, kosteapohjais- ta metsää.
2.2 Kaavoitustilanne, maankäyttö, asuminen ja palvelut
Hankealue on osa HHT – kasvukäytävää. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa vuodelta 20065 ei alueelle ole varauksia. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa6 hankealue si- jaitsee Rajaportissa osittain rakennettavalla uudella tai rakennetta tiivistävällä asuntovaltai- sella alueella (Ar 821) ja osin työpaikka-alueella (TP 829). Kanta-Hämeen 2. vaihemaa- kuntakaavassa ei ole alueeseen kohdistuvaa merkintää. Kanta-Hämeen maakuntakaava- luonnoksen 20407 mukaan hankealue on osin Riuttan työpaikka-alueella (TP 344).
Riihimäen yleiskaavassa 20358 hankealue on osa työpaikka-aluetta (TP) ja osin maa- ja metsätalousvaltaista alueella (M). TP-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkin- nällä TP on osoitettu uusi työpaikka-alue, jossa voi olla tuotantotoimintaa, toimisto- ja pal- velutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Aikai- semmassa yleiskaavassa vuodelta 1997 alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).
5 KHO:n vahvistama 28.12.2007 6 YM:n vahvistama 2.4.2014
7 maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 6.2.2017-3.3.2017 ja maakuntakaavaehdotus on tarkoitus kä- sitellä maakuntavaltuustossa 2018
8 yleiskaavaehdotus on hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa 29.5.2017, lainvoimainen 20.8.2017
Sipiläntie on yleiskaavassa merkitty yhdystieksi (yt), jonka eteläpuolella työpaikka-alue jat- kuu. Sipiläntien eteläpuolelle on merkitty ulkoilureitti. Yleiskaavassa on lisäksi alueen luo- teispuolelle osoitettu ekologisen yhteyden tarve, jonka turvaaminen tapahtuu yksityiskoh- taisemman suunnittelun kautta.
Lähin asutus sijaitsee 130 - 260 metrin etäisyydellä E12-tien itäpuolella ja 450 - 700 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lisäksi asutusta on 450 – 900 metrin etäisyydellä hankealueen lähimmästä rajasta etelässä Riuttantien varressa, lounaassa Pirttitien varressa 450 – 600 metrin etäisyydellä ja lännessä 520 metrin etäisyydellä. Hankealueen välittömässä lähei- syydessä ei ole asuntorakentamispaineita.
Lähimmät asemakaavoitetut alueet, Lemmenmäki, Kumela ja Punkantienristeys sijaitsevat moottoritien itäpuolella, reilun 300 metrin etäisyydellä hankealueesta.
Lähin sairaala sijaitsee Lemmenmäessä, kilometrin päässä hankealueesta koilliseen ja lä- hin koulu Punkantienristeyksessä, noin 500 metrin päässä hankealueesta kaakkoon.
2.3 Liikenne ja liikennemäärät
E12:lla hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut 29 200 ajoneu- voa vuorokaudessa. Sipiläntiellä arvioidut liikennemäärät ovat olleet 3 000 ajoneuvoa vuo- rokaudessa. Sipiläntien liikennemäärien ennustetaan kasvavan 3 200 ajoneuvoon vuoro- kaudessa vuoteen 2035 mennessä.
Maantiellä 130 keskimääräinen vuorokausiliikenne on Sipiläntien liittymän pohjoispuolella 5400 ja eteläpuolella 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on tästä 3 ... 4 prosenttia.
2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankealue ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuuriympäristöltään arvokkaalla alueella. Maa- kunnallisesti arvokas Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema-alue on yli kilometrin päässä hankealueesta länsi-luoteeseen. Hankealueelle ei ole merkitty muinaisjäännöslöydöksiä.
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde - Pitkäsenkulma pihapiireineen ja ym- päröivine peltoineen - sijaitsee Vanhan Punkantien varrella, reilun kilometrin päässä han- kealueesta luoteeseen. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Riihimäen lasin Hyttikortteli, sijaitsee moottoritien itäpuolella, noin kilometrin etäisyydellä hanke- alueesta itään.
2.5 Luonnonympäristö ja eliöt
Alue on voimakkaasti ojitettu vuosikymmeniä sitten. Hankealueella on ollut turpeennostoa 1900-luvun alkupuolella. Alue on sittemmin metsittynyt. Alueen itäreunasta on kaadettu puita sen verran, että alueen reunaan on pystytty rakentamaan huoltotie metsänhoitotöitä varten.
Nykyään alueen kuivalla etelälohkolla kasvaa lähinnä istutettuja mäntyjä ja koivuja ja kos- teammalla pohjoislohkolla kuusia. Aluetta on hoidettu talousmetsänä, puustoa ja aluspuus- toa harventamalla. Metsäntuotto on heikkoa johtuen alueen maaperästä.
Sipiläntien eteläpuolella ojitettu, metsittynyt, vanha turvesuo jatkuu. Hankealueen pohjois- puolella on viljelty pelto ja länsipuolella Sipilän pelto. Alueen länsi- ja luoteispuolilla ovat Si- pilänmäki ja Koivusaari, jotka ovat lähimaaston korkeimpia kohtia. Hankealueen lähellä ei sijaitse geologisesti arvokkaita tai muuten suojeltuja kohteita.
Pohjavesi ja vesistöt
Hankealue kuuluu Vantaan-Herajoen valuma-alueeseen, mikä on osa Vantaanjoen vesis- töalueen yläosaa. Herajoki virtaa kaakkoon ja lopulta Vantaanjokeen, jonne hankealueelta ojia ja Herajokea pitkin on 5,4 kilometriä.
Herajoki saa alkunsa hankealueen pohjoispuolelta, Riihimäen pohjoisrajalla sijaitsevalta Pitkäsenkulmalta. Hankealue kuuluu raskaasti ojitettuun Herajoen latva-alueeseen. Han- kealueen ojavedet virtaavat kokoomaojia pitkin alueelta etelään päin, E12:n ali, Herajo- keen. Herajokea on kunnostettu perkaamalla ja kiveämällä sen pohjaa kaloja varten 2002 ja 2003. Joen veden laatua on tarkkailtu 2005 alkaen ja 2006 alkaen osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Analyysien mukaan Herajoen vedenlaatu on osoittautunut runsasravintei- seksi ja hygieeniseltä laadultaan heikentyneeksi.
Lähimmän tärkeän pohjavesialueen (Herajoki, 0469451) raja sijaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta etelään. Herajoen pohjavesimuodostuma on tyypiltään vettä ympä- ristöstään keräävä ja pohjavesimuodostumaan tulee vettä myös varsinaisen pohjavesi- alueen rajauksen ulkopuoleisilta alueilta. Hankealue sijaitsee Geologian tutkimuskeskuk- sen määrittelemällä Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Alueen pohjavesi- ja vesistö- olosuhteet on esitetty liitteen 8 karttapiirroksella.
Luontotyypit ja luonnonvarainen eläimistö sekä kasvisto
Lähin luonnonsuojelulailla suojeltu alue sijaitsee noin 2,3 kilometrin etäisyydellä hanke- alueesta etelään, Myllypakassa. Hankealuetta lähimmät selvitetyt arvokkaat lähiluontokoh- teet sijaitsevat moottoritien itäpuolella, asemakaavoitetulla alueella.
Kirkon alueen ympärillä ovat hankealuetta lähimmät lepakkohavainnot, noin puolentoista kilometrin päässä hankealueesta. Riuttan ulkoilualueella, noin kahden kilometrin päässä hankealueesta, on tunnistettu arvokas lintualue ja myös siellä on tehty lepakkohavaintoja.
Lähin liito-oravakohde on havaittu hankealueesta noin kilometrin päässä lounaaseen, Reu- nalantien ja Kernaalantien varrella. Runsaasti lahopuuta sisältävä luontokohde sijaitsee noin 700 metrin päässä hankealueesta etelään, Riuttantien varrella.
Riihimäen ja Lopen välisellä seudulla, Lopen kantatien eteläpuolella, noin 15 kilometrin matkalla, on tunnettu hirvieläinten laidunalue. Ekologisen verkoston tehtävä on edistää eliölajien liikkumista ja levittäytymistä nk. luonnon ydinalueilta toisille ja siten ylläpitää luon-
non monimuotoisuutta. Hyvinkään Kytäjän, Riihimäen Riuttan ja Janakkalan Toivanjoen luonnon ydinalueiden välillä on tunnistettu merkittävä kulkuyhteyden tarve. Tämä reitti kul- kee hankealueen läheltä ja se on merkitty liitteen 9 karttapiirroksen.
3 Suunniteltujen toimintojen kuvaus
3.1 Turpeen nosto, mullan valmistus ja pengertäyttö
Hankealueen rakentaminen alkaa puiden kaatamisella, minkä jälkeen turvemaata kuori- taan savipohjan päältä pois. Turve kaivetaan ja kuivatetaan ennen kuin se hyödynnetään mullan valmistuksessa. Turvetta varastoidaan alueella mullan valmistamisen raaka-ainee- na.
Turpeesta valmistetaan multaa sekoittamalla turpeeseen esimerkiksi pintamaita ja kiven- näismaalajeja sekä mahdollisesti lisäaineena kalkkia. Turvetta voidaan toimittaa myös si- nällään viherrakentajille.
Hankealueen esirakentaminen on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: työpaikka-alueen ja metsätalousalueen. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen pengertäyttö tehdään kitkamaala- jeilla, pääasiassa moreenikiviaineksilla. Halkaisijaltaan yli 300 millimetrin kivet seulotaan moreenimaista pois, jotta kivet eivät vaikeuta rakennuspaikkojen mahdollista tulevaa paa- lutusta. Osa hankealueesta varataan rakentamisessa syntyvän puhtaan savi- ja silttimaan läjittämiseen tulevalle metsätalousalueelle. Työpaikka-alue sijaitsee hankealueen itä- ja metsätalousalue hankealueen länsiosassa.
Hankealueen esirakentaminen edellyttää painopenkan rakentamista alueen savipinnan päälle. Pengertäytön ja rakennekerrosten väliin asennetaan suodatinkangas. Pengertäyttö on ennakolta enintään kahden metrin korkuinen, jotta savipohja ei liu’u täytön alta. Tur- peen nosto ja pengertäyttö tehdään vaiheittain, sillä pengertä rakennetaan turpeen nosta- misen yhteydessä pohjan vakauden säilyttämiseksi.
Pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn mahdollistamiseksi. Betonimurske voidaan kuoria työpaikka-alueen rakennusaloilta myöhemmin pois.
Metsätalousalueen pengertäyttö voidaan tehdä huonosti kantavista koheesiomaalajeista, savesta ja siltistä. Alueen uuden pohjan rakenteissa hyödynnetään maa-ainesjätettä ja muualla valmiiksi alle 150 millimetrin palakokoon käsiteltyä kierrätysbetonia.
3.2 Tuotteet ja tuotantomäärät
Alueella vastaanotettavat ja hyödynnettävät määrät riippuvat toteutettavasta hankevaihto- ehdosta. Hankevaihtoehdot ja hankevaihtoehtojen mukaiset tuote- sekä tuotantomäärät on kuvattu luvussa 4.
Tehtyjen maaperäkairausten9 perusteella turvetta arvioidaan olevan hankealueella 565.000 kiintokuutiometriä. Kaivettavan turpeen märkäpaino on kokonaisuudessaan noin 621.500 tonnia, kun turve poistetaan savipintaan saakka.
9 TähtiRanta Infra Oy, pohjatutkimukset 22.5.2017
Hankealueen pinta-ala on 22,60 hehtaaria. Puolen metrin rakennekerrospaksuudella han- kealueella hyödynnettävän betonimurskeen rakennetilavuus on yhteensä 113.000 kuutio- metriä, jolloin alueella hyödynnetään betonimursketta noin 282.500 tonnia.
Hyödynnettävän ylijäämämaan kokonaistilavuus on toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen 678.000 kiintokuutiometristä 1.356.000 kiintokuutiometriin. Vastaavasti, alueella hyödynne- tään ylijäämämaita 1.143.000 tonnista 2.287.000 tonniin – riippuen toteutettavasta vaihto- ehdosta.
Seudun rakentamisessa on arvioitu syntyvän 100.000 – 150.000 kiintokuutiometriä (noin 190.000 – 260.000 tonnia) ylijäämämaata vuodessa. Pengertäytön arvioitu kesto on vii- destä viiteentoista vuotta riippuen hankevaihtoehdosta ja alueelle vastaanotettavaksi saa- dun materiaalin määrästä.
3.3 Ylijäämämaiden ja betonimurskeen laadunvarmistus
Hankealueella on tarkoitus ottaa maarakennustyömailta vastaan puhtaita kaivumaita, kiviä ja louhetta10 sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää, pilaantumatonta betonimurs- ketta11. Maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat on luokiteltu rakennus- ja purkujätteek- si12. Koheesiomaat hyödynnetää metsätalousmaan pohjassa ja kitkamaat yleiskaavan mu- kaisen työpaikka-alueen pengertäyttöön. Kitkamaita voidaan sijoittaa myös metsätalous- alueen pengertäyttöön.
Materiaalit on tarkoitus ottaa vastaan pääasiassa esikäsiteltyinä. Vastaanotettavan maa-ai- nesjätteen laatu varmistetaan ensisijaisesti lähtöpaikassaan ja pistokoemaisesti hanke- alueella. Soveltuvuustutkimukset (kelpoisuustestaus) määritetään erä-, luovutuskohde- ja materiaalikohtaisesti.
Hankealueelle ei oteta vastaan, eikä hyödynnetä yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa tavanomaista jätettä, vaarallista jätettä tai pilaantunutta maata. Jakeet lajitellaan luovutus- kohteissa ja kierrätyskeskuksessa koneellisesti, jolloin vähäinen määrä maarakentamises- sa käytettyjä muita jätejakeita voi jäädä käsiteltävään materiaalierään.
Haitta-ainepitoinen (pitoisuudet yli pilaantuneen maaperän alemman ohjearvon13) tai jäte- pitoinen (muuta jätettä yli 2 % tilavuudesta) maa-aines ei sovellu alueella hyödynnettäväk- si, jolloin materiaalia ei vastaanoteta ja siinä tapauksessa, että materiaali on jo toimitettu alueelle, erä toimitetaan luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan.
Alueella materiaalit voidaan käsitellä hyödyntämiskelpoisiksi seulomalla, sekoittamalla ja/tai lajittelemalla rakennettavuus-, kasvu- tai muiden ominaisuuksien parantamiseksi. Kä- sitellyistä materiaaleista otetaan eräkohtaisesti kokoomanäytteet ennen niiden alueella hyödyntämistä.
10 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi 17 05 04: muut ... maa- ja kiviainekset 11 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi 17 01 01: betoni
12 valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012
13 valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-asetus 214/2007)
riaalien soveltuminen alueelle varmistetaan näytteenotoin ennen vastaanottoa tai vastaan- oton yhteydessä.
Betonimurskeella14 tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen ja betoniteollisuuden betonijätteistä murskaamalla enintään 150 milli- metrin kappalekokoon. Käsitelty betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiili- mursketta. Betonimurskeen soveltuvuus hyödyntämiseen varmistetaan ennen betonimurs- keen vastaanottoa. Vaatimusten osalta sovelletaan, mitä betonimurskeen haitallisista pitoi- suuksista on säädetty15. Alueelle ei ole suunniteltu betonin murskausta.
3.4 Käytettävät koneet ja liikennejärjestelyt
Turve nostetaan märkänä, kaivinkoneella kaivamalla. Pengertäyttö tasataan kaivin- tai pyöräkoneilla. Hankealueen sisäisissä siirroissa voidaan käyttää maansiirtoauto-, dumppe- ri- tai traktorikalustoa. Ylijäämämaiden ja betonimurskeen kuljetuksiin käytetään maansiir- toautoja.
Hankealueelle kuljetaan toistaiseksi Rajaportintien kautta. Hankealueelle on suunniteltu ra- kennettavaksi uusi liittymä Sipiläntielle. Suunniteltu liittymäpaikka on merkitty arviointiohjel- man asemapiirroksiin. Liikenne ohjautuu pääasiassa Sipiläntien liittymästä itäsuuntaan ja -suunnasta.
Alueella ei ole suunniteltu murskattavan kiviaineksia tai betonia, mutta alueelle voidaan si- joittaa väliaikaisesti seulonta- ja sekoituskalustoa, mikäli rakentaminen tai mullan valmistus sellaista edellyttää. Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä.
Toiminnan aiheuttama liikennemäärä on arvioitu olevan keskimäärin 40 raskasta ajoneuvo- yhdistelmäkäyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti keskittyy pääasiassa normaaleihin työaikoi- hin ja arkipäiviin, maanantaista perjantaihin kello 7:00 – 18:00. Toiminta-aika on alueella maanantaista lauantaihin 6:30 – 20:00, jolloin alue palvelee monipuolisesti alueen rakenta- jia.
Alueelle rakennetaan valvonta ja portti, joilla estetään alueen luvaton käyttö. Toimintaa suunnitellaan tarkemmin jo arviointimenettelyn aikana.
3.5 Vedenkäyttö, hulevesijärjestelyt ja ojitus
Alue on ojitettu ja vesipinta alueella on korkealla. Hanke muuttaa toteutuessaan alueen oji- tusta ja alueen kuivatus rakennetaan uudelleen.
Alueelle rakennetaan tasausaltaat sekä viivytys- ja/tai suodatinalueet, joilla tasataan vir- taamaa ja estetään hienoaineksen pääsy alueelta hulevesien mukana. Lisäksi alueen kui- vatuksen suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit, kun hankealue muuttuu rakennetuk- si alueeksi. Alustava suunnitelma altaiden ja alueiden sijainneista on esitetty arviointiohjel-
14 yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelo, EWC-koodi 17 01 01: Betoni
15 valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus 591/2006)
man liitteen 7 asemapiirroksessa. Suunnitellut sijainnit ja alueiden mitoitus tarkentuvat jat- kosuunnittelun aikana.
Toimintaa varten alueelle tarvitaan talousvettä, jota käytetään pölynsidontaan ja työnteki- jöiden sosiaalitiloissa. Kenttien ja kulkuväylien kasteluvetenä voidaan käyttää myös alueen luontaista vettä.
3.6 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin
Hankealue on yksi yleiskaavaan ehdotetuista moottoritien varteen sijoittuvista työpaikka- alueista. Riihimäen keskusta sijaitsee hankealueen lähellä, moottoritien itäpuolella.
Hankkeesta vastaavalla ei ole vireillä muita tähän hankkeeseen rinnastettavia, vireillä ole- via hankkeita, eikä hankevaihtoehtoja.
Muut hankkeet, joilla voi olla yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa, selvitetään menettelyn aikana. Tällaisia olemassa olevia rakenteita ja toimintoja ovat ennakolta ainakin E12 -tie ja Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka Riuttantien varressa. Riuttantien varrella Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan pilaantuneisuutta koskevien selvitysraporttien mukaan ete- läosan puhdistaminen on tarpeen kaikilla maankäyttövaihtoehdoilla16.
Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka sijaitsee hankealueen eteläpuolella, kuivatusojaston alajuoksulla. Kuvassa 5 on esitetty lasitehtaan vanhan kaatopaikan sijainti.
16 Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä Kunnostusvaihtoehtojen tarkas- telu. Ramboll, syyskuu 2016.
Kuva 5. Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka sijaitsee osoitteessa Riuttantie 1, Riuttantien molemmilla puolil- la. Hankealue on merkitty kuvaan vihreällä.
4 Arvioitavat hankevaihtoehdot
Vaihtoehtoasettelu koskee hankealueen sisäisiä rajauksia ja hankealueen sisällä tapahtu- via toimintoja. Hankevaihtoehdot on muodostettu alueen teknisen täyttöasteen ympäristö- vaikutusten vertailemiseksi. Hankevaihtoehtojen mukaisia ympäristövaikutuksia vertaillaan menettelyssä ja vertailun tuloksia käytetään apuna hankesuunnittelussa. Hankevaihtoeh- dot on muodostettu siten, että niille on todellinen tarve, niiden toteuttaminen on tosiasioihin perustuvina mahdollista ja vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertaileminen helppoa.
Turve poistetaan kaikissa vaihtoehdoissa savipintaan saakka, noin tasoon +90.50, jolloin märkää turvetta poistetaan kaivamalla noin 565.000 kiintokuutiometriä (621.500 tonnia).
Turve hyödynnetään mullanvalmistuksessa joko alueella tai muualla viherrakentamisessa.
Savipinnan korkeus alueella vaihtelee ja turvemäärän laskennallinen arvio voi jatkosuun- nittelun ja työn aikana muuttua. Turveleikkauksesta laadittu suunnitelma on arviointiohjel- man liitteenä 2.
Hankealueen pinta-ala on 22,6 hehtaaria, mistä työpaikka-aluee (TP) on 9,76 hehtaaria ja metsätalousalue (M) 12,84 hehtaaria. Kitkamaat sijoitetaan pääasiassa yleiskaavan TP- alueelle. Koheesiomaat hyödynnetään kokonaisuudessaan M-alueella, mitä käytetään hankkeen päätyttyä metsätalouteen ja metsätalouden tukitoimintoihin. Betonimursketta hyödynnetään kantavassa kerroksessa yhteensä 113.000 kuutiometriä (270.000 tonnia).
Hankevaihtoehdoissa uusi tieliittymä rakennetaan Sipiläntielle, minkä suunniteltu sijainti on esitetty arviointiohjelman liitteissä.
VE0: Hanke ei toteudu, nykytilanteen kuvaus
Vaihtoehdossa hankealuetta ei muokata, eikä rakenneta suunniteltuun käyttöön. Hanke- alueen turvepinta on keskimäärin tasolla +93.00. Alue säilyy tällöin nykyisessä metsäta- louskäytössä. Hankealueen nykytila on esitetty arviointiohjelman liitteen 1 ilmakuvassa.
VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö +94.00
Hankealue täytetään tasoon +94.00, jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 3,5 metriä.
Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan 293.000 kiintokuutiomet- riä (kitkamaita, 527.000 tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön 385.000 kiintokuutio- metriä (koheesiomaita, 616.000 tonnia). Hankevaihtoehdossa hankealueelle otetaan yli- jäämämaita vastaan yhteensä 678.000 kiintokuutiometriä (1.143.000 tonnia).
Toiminnan arvioitu kesto on viidestä kahdeksaan vuotta alueelle hyödynnettäväksi saata- van materiaalin määrästä riippuen.
Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty arviointi- ohjelman liitteessä 3.
Hankealue täytetään tasoon +95.00, joten keskimääräinen täytön paksuus on 4,5 metriä.
Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan 390.000 kiintokuutiomet- riä (703.000 tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön 514.000 kiintokuutiometriä (822.000 tonnia), yhteensä 904.000 kiintokuutiometriä (1.525.000 tonnia).
Toiminnan arvioitu kesto on seitsemästä kymmeneen vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen.
Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty liitteessä 4.
VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +96.00
Hankealue täytetään tasoon +96.00, joten keskimääräinen täytön paksuus on 5,5 metriä.
Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan 488.000 kiintokuutiomet- riä (878.000 tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön 642.000 kiintokuutiometriä (1.027.000 tonnia), yhteensä 1.113.000 kiintokuutiometriä (1.905.000 tonnia).
Toiminnan arvioitu kesto on kahdeksasta kahteentoista vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen.
Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on esitetty arviointi- ohjelman liitteessä 5.
VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +97.00
Hankealue täytetään tasoon +97.00, joten keskimääräinen täytön paksuus on 6,5 metriä.
Työpaikka-alueen pengertäyttöön otetaan ylijäämämaita vastaan 586.000 kiintokuutiomet- riä (1.054.000 tonnia) ja metsätalousalueen pengertäyttöön 770.000 kiintokuutiometriä (1.233.000 tonnia), yhteensä 1.356.000 kiintokuutiometriä (2.287.000 tonnia).
Toiminnan arvioitu kesto on kymmenestä neljääntoista vuotta hyödynnettäväksi saatavan materiaalin määrästä riippuen.
Asemapiirros vaihtoehdon mukaisesta hankealueen lopputilanteesta on liitteenä 6.
5 Arvioitavat ympäristövaikutukset
Hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetään arviointimenettelyssä ja ne raportoi- daan arviointiselostuksessa. Ympäristövaikutusten arvioimiseksi tarvittavat selvitykset on esitetty tässä luvussa. Luvussa on esitetty vaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten ar- vioinnin rajausta.
Menettelyssä arvioidaan hankkeen välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Menettelys- sä arvioidaan myös hankkeen ja lähialueen eri hankkeiden mahdollisia yhteisvaikutuksia.
5.1 Ehdotus selvitettävien ympäristövaikutusten rajauksesta
Maarakennushankkeilla on aina vaikutuksia ympäristöön. Arviointimenettelyssä ympäristö- vaikutuksilla tarkoitetaan toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä, pysyviä tai palautu- via vaikutuksia, jotka voivat kohdistua:
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
• maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovai- kutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen
• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan toiminnan aiheuttamat vaiku- tukset hankkeen elinkaaren ajalta. Ehdotus arvioitavista vaikutuksista on seuraava:
• Vaikutukset hanke- ja lähialueen maa- ja kallioperään
• Vaikutukset pohjavesiin
◦ Vaikutukset pohjaveden laatuun, riittävyyteen ja virtaukseen
• Vaikutukset pintavesiin
◦ Vaikutukset hankealueen pintavesien valumareitteihin
◦ Vaikutukset alueen pintavesien määrään ja laatuun
◦ Vaikutukset valuma-alueeseen ja tulvimiseen
• Luontovaikutukset
◦ Vaikutukset hanke- ja vaikutusalueen eliöihin ja luontoarvoihin
◦ Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
• Meluvaikutukset
◦ Vaikutukset terveyteen
◦ Vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen
◦ Vaikutukset luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden melutasoon
• Tärinävaikutukset
◦ Vaikutukset asumisviihtyvyyteen
◦ Vaikutukset rakenteisiin
• Vaikutukset ilmanlaatuun
◦ Vaikutukset terveyteen (pöly, haju)
◦ Vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen (pöly, haju)
• Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
◦ Vaikutukset lähi- ja kaukomaisemaan
• Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin
◦ Vaikutukset kaavojen toteuttamiseen
◦ Vaikutukset muihin maankäyttösuunnitelmiin
◦ Vaikutukset hankealueen tulevaan maankäyttöön
• Liikennevaikutukset
◦ Liikenteen meluvaikutukset
◦ Liikennemäärät ja -turvallisuus
◦ Liikenteen tärinävaikutukset
• Vaikutukset ihmisten elinoloihin
• Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vaikutukset
◦ Öljyvahingon vaikutukset
◦ Ongelmajätevahinko
◦ Pölyntorjunnan ongelmatilanteet
◦ Tieliikenneonnettomuus
• Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa
◦ Melun yhteisvaikutukset
◦ Tärinän yhteisvaikutukset
◦ Liikenteen yhteisvaikutukset
◦ Luonnonympäristön pirstoutuminen
Edellä mainitut ympäristövaikutukset on tunnistettu vastaavien hankkeiden ympäristövai- kutusten perusteella. Ehdotusta voidaan täydentää ja rajata selvitysten sekä arviointime- nettelyn aikana ilmenneiden muiden seikkojen perusteella.
Lisäksi menettelyssä tehdään rajauksia etäisyyksistä, joilla hankkeella voi olla vaikutuksia.
Arviointiselostuksessa kuvataan vaikutuskohtaisia lähi- ja kaukovaikutusalueita. Vaikutus- alueet rajataan tehtävien selvitysten perusteella.
Seuraavaksi on esitetty suunnitelmat eri ympäristövaikutusten arvioimiseksi.
5.2 Suunnitelma yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutusten arvioimiseksi Toiminnalla on tilapäisiä tai pysyviä vaikutuksia alueen ja lähialueen maankäytön suunnit- teluun ja toteuttamiseen. Hankealueesta laaditaan tekninen maankäyttösuunnitelma, mikä otetaan huomioon arvioitaessa hankkeen vaikutuksia alueen maankäyttöön.
Arviointimenettelyssä kuvataan nykyinen maankäyttö- ja kaavoitustilanne sekä vireillä ole- vat maankäyttösuunnitelmat. Tietoja täydennetään maastokäynneillä sekä kaavoittajien kanssa käytävillä keskusteluilla. Samalla arvioidaan maa-ainestoiminnan soveltuvuutta alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön sekä maankäytön suunnitelmien avulla.
Erityistä huomiota kiinnitetään hankealueen lähialueen asutukseen, liikenteeseen ja mui- hin toiminnan vaikutuksille erityisen alttiisiin kohteisiin ja alueisiin. Vaikutukset yhdyskunta- rakenteeseen ja maankäyttöön selvitetään tehtävien vaikutusselvitysten avulla myös kuu- lemismenettelyssä.
5.3 Suunnitelma maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioimiseksi
Hankkeen aiheuttamia muutoksia maisemarakenteessa ja maisemakuvassa arvioidaan asiantuntija-arvioina. Maisemavaikutusten arvioimiseksi laaditaan maisema-analyysi, mis- sä rajataan vaikutusten tarkastelualue lähi- ja kaukomaisemaan vaikutusten näkyvyyden perusteella. Maisema-analyysiä sovelletaan myös mahdollisiin ihmisen toiminnan vaikutuk- sesta syntyneisiin kulttuuriympäristöihin ja virkistysreitteihin. Apuna tarkastelussa käyte- tään maastokäyntejä, ilmakuvia, karttapohjia ja olemassa olevia rekisteritietoja sekä 3D- havainnekuvia. Maisema-analyysissä keskitytään etenkin näkymiin Sipiläntieltä ja E12:lta sekä Sipiläntielle ja E12:lle.
5.4 Suunnitelma ihmisten elinolo- ja viihtyvyysvaikutusten arvioimiseksi
Toiminnan merkittävimmät vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvät meluun, pölyämiseen ja liikenteen määrän lisääntymiseen. Toiminnan johdosta melu ja raskas lii- kenne lisääntyvät alueella, mitä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä lähialueen liikenne- turvallisuuteen ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Toiminnan meluvaikutukset ja melun leviäminen arvioidaan laskennallisesti pohjoismaisilla melumalleilla. Maa-ainesten kuljetusten aiheuttama melu lasketaan pohjoismaisella tielii- kennemallilla ja pistelähteiden aiheuttama melu pohjoismaisella teollisuusmelumallilla.
Apuna laskennassa käytetään Liikenneviraston liikennelaskentatietoa ja EU-meluselvityk- siä sekä olemassa olevia tietoja koneiden sekä laitteiden melupäästöistä. Oletuksena on, että merkittävimmät meluvaikutukset rajoittuvat alle 300 metrin etäisyydelle suurinta melua aiheuttavasta toiminnasta (seulonta), vaikka melu on korvakuulolla erotettavissa taustame- lusta kauempanakin. Melun leviämislaskennassa otetaan huomioon myös E12:n ja Sipilän- tien nykyiset liikennesuoritteet sekä arvioitava tuleva liikennesuorite.
Hankkeen raskaan liikenteen vaikutukset liikenneturvallisuuteen rajataan rakennettavaan tieliittymän alueelle, mistä kuljetukset ohjautuvat muun liikenteen sekaan.
Toiminnasta aiheutuu ilmaan päästöjä, joista merkittävin on hengitettävien hiukkasten (PM10) leviäminen. Turpeen varastointi ja käsittely saattaa aiheuttaa pölyämistä varsinkin kuivina kesinä, mutta muutoin märän turpeen kaivamisesta ei ennakolta aiheudu pölypääs- töjä.
Haitta-alueen laajuuteen vaikuttavat merkittävästi erilaiset leviämisolosuhteet sekä pölyn torjuntakeinot, kuten pölynsidonta. Pölyämistä arvioidaan alan kirjallisuuteen ja maastokat- selmuksiin perustuen.
Hankkeen vaikutuksista laaditaan kokonaisnäkemys ihmisten terveyden, elinolojen ja viih- tyvyyden kannalta.
5.5 Suunnitelma maaperävaikutusten arvioimiseksi
Hanke vaikuttaa alueen nykyisiin maaperäolosuhteisiin. Alue tasataan ja rakennetaan kan- tavaksi moreenista, siltistä ja savesta koostuvilla ylijäämämailla sekä betonimurskeella.
liikenneyhteyksien vakauteen arvioidaan tehtävällä liukupinta-analyysillä. Analyysillä var- mistetaan kulkuväylien vakaus.
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset maaperään arvioidaan alan säädöksiin, lupa- ja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja kokemuksiin perustuen. Arvio tulee pe- rustumaan muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen ja ympäristöhallinnon olemassa olevaan materiaaliin ja hankealueen maaperän luontaisiin ominaisuuksiin sekä laaditta- vaan liukupinta-analyysiin.
5.6 Suunnitelma pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioimiseksi
Toiminta voi vaikuttaa hankealueen ja ympäristön vesi- ja hydrologisiin oloihin. Maamasso- jen kaivamisesta ja täyttämisestä johtuen merkittävimmät vaikutukset luonnonolosuhteisiin ovat muutokset sade- ja sulamisvesien virtausmäärissä ja -suunnissa sekä veden kuljetta- mien ainesten määrässä ja koostumuksessa. Toiminnan aikana alueella kuoritaan turvetta ja rakennetaan pengertä ylijäämämaa-aineksilla, joista voi suoto- ja hulevesien mukana le- vitä vesistöön rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja samentavia kiintoaineita.
Hanke muuttaa toteutuessaan nykyistä ojitusta ja alueen kuivatus rakennetaankin uudel- leen. Alueen sade- ja sulamisvesien (hulevesien, pintavesien) hallintaan kiinnitetään eri- tyistä huomiota, sillä hankealue sijaitsee Herajoen latvalla. Toiminnan aiheuttamia vaiku- tuksia pinta- ja pohjaveteen sekä Hera- ja Vantaanjoen vedenlaatuun arvioidaan alan sää- döksiin, lupa- ja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja hankealueesta saatuihin tietoihin perustuen. Arviointiselostuksessa esitetään keinoja vesien kuormittumisen ehkäi- semiseksi, kuten vesien käsittelymenetelmiä ja hulevesien imeytys- ja johtamisreittejä.
Alueelle suunnitellaan ja mitoitetaan kuivatus sekä tasaus- ja viivytysaltaat arviointimenet- telyn aikana.
Maanrakennustöissä otetaan huomioon riittävä suojamaakerros pohjaveden pintaan näh- den. Pohjaveden laaduntarkkailun tarve (pohjavesiputken asentaminen) arvioidaan selos- tusvaiheessa. Toiminnan vaikutusalueella tehdään kaivo- ja maalämpökaivokartoitukset.
Alueen ylä- ja alajuoksulta selvitetään nykyistä vedenlaatua ja virtaamaa.
Toimintaa varten alueelle tarvitaan talousvettä, jota käytetään pölynsidontaan ja työnteki- jöiden sosiaalitiloissa. Talousveden saantiin ja jätevesien käsittelyyn haetaan ratkaisua menettelyn aikana.
Menettelyn aikana suunnitellaan ja mitoitetaan alueen hulevesienhallinta, jolloin selvite- tään myös hankkeen vaikutusalueen laajuus. Arvioinnissa otetaan huomioon tulvariskit.
Myös Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan sijainti valuma-alueen alapuolella otetaan huo- mioon ja arvioidaan hankkeen mahdolliset vaikutukset kaatopaikan nykytilaan.
Apuna arvioinnissa käytetään myös yleiskaava-aineistoa ja vesiensuojeluyhdistysten selvi- tyksiä sekä ympäristöhallinnon Vantaanjoen tulvamallinnuksia.
5.7 Suunnitelma kasveihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi
Toiminnalla voi olla sekä toiminnan aikaisia että pysyviä vaikutuksia hankealueen ja lähi- alueen luontoarvoihin. Kaavoitusprosesseissa on jo tunnistettu ja kuvattu seudun merkitys muun muassa maakunnan ekologisessa verkostossa. Kaavoitusprosessien aineistoa hyö- dynnetään myös arviointimenettelyssä. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnonsuojeluarvoihin selvitetään asiantuntijaselvityksin.
Asiantuntija-arvio perustuu seuraaviin uusiin tehtäviin selvityksiin:
▪ Luontotyyppiselvitys
▪ Linnustoselvitys
▪ Liito-oravaselvitys
▪ Lepakkoselvitys
▪ Viitasammakkoselvitys
▪ Vesilain kohteiden arviointi
▪ Ekologiset yhteydet ja virkistyskäytön ohjaus
Selvitykset laatii Suomen Luontotieto Oy. Arviointi perustuu maastokäynneillä todettuun ja olemassa olevaan aineistoon. Menetelmät kuvataan luonto erillisraporteissa, joiden tiedot otetaan huomioon arvioinnissa.
Lisäksi käytetään hyväksi Riihimäellä aikaisemmin tehtyjä luontoselvityksiä arvioitaessa hankkeen vaikutuksia seudun ekologiseen verkostoon. Ekologinen yhteys -merkintä maa- kunta- ja yleiskaavassa edellyttää, että alueiden suunnittelussa huolehditaan siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka mahdollistaa eliölajiston liikku- misen paikasta toiseen. Selostuksessa otetaan kantaa hankkeen vaikutuksiin yhteyden säilymiseksi.
5.8 Suunnitelma hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi Mahdolliset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvitetään, arvioidaan ja rapor- toidaan selostusvaiheessa. Muiden toimijoiden rinnakkaisten hankkeiden osalta selvitysten rajauksena menettelyssä käytetään ympäristön nykytilaa ja sellaisia tietoja, joita muiden toimijoiden hankkeista on julkisesti saatavilla. Hankkeiden yhteisvaikutukset arvioidaan tehdyn rajauksen mukaisesti olemassa olevaan tietoon perustuen.
Arviointiselostuksessa otetaan huomioon suunnitellut hankekokonaisuudet ja maankäytön suunnitelmat tiedossa olevalla tasolla. Arviointiselostuksessa kiinnitetään erityistä huomio- ta liikennesuoritteiden yhteisvaikutusten arvioimiseen – niin melun ja ilmanlaadun kuin lii- kenneturvallisuudenkin kannalta.
Hankealueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusi liittymä Sipiläntielle. Lisäksi otetaan huomioon Sipiläntien eteläpuolen kevyen liikenteen vaatimat turvallisuusnäkökohdat.
Lisäksi tasausaltaiden suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit, kun hankealue muuttuu rakennetuksi alueeksi.
Hankkeen yhteisvaikutukset selvitetään etenkin liikenneväylien ja Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan osalta.
6 Vaikutusten arviointi
Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä ohjearvoihin tai ohjei- siin. Kaikkien mahdollisten vaikutusten osalta ei ole käytettävissä ohje- tai raja-arvoja tai edes mitattavissa olevaa vaikutusta. Tällöin vaikutukset ja tehty päätelmä pyritään kuvaa- maan niin perusteellisesti ja läpinäkyvästi, että lukija pystyy tekemään oman arvionsa teh- dyistä johtopäätöksistä. Menettelyn joustavuuden ja arviointitulosten käyttökelpoisuuden kannalta menettelyssä keskitytään hankkeen merkittävimpiin ja todennäköisimpiin vaiku- tuksiin.
Arviointimenettelyssä pyrkimyksenä on ennakoida ja ennaltaehkäistä ympäristövaikutusten syntymistä. Hankeratkaisujen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin voidaankin vaikuttaa suunnittelemalla ja ennakoimalla toimintaa. Arvioinnissa esitellään ja otetaan huomioon vaikutusten torjunta- ja pienentämiskeinoja, joita voidaan soveltaa hankkeen käytännön to- teutuksessa.
Tässä luvussa on esitelty vaikutusten merkittävyyden arviointi- ja vaihtoehtojen vertailume- netelmä. Luvussa on ennakoitu myös arvioinnin epävarmuustekijöitä, jotka kuvataan selvi- tys- ja arviointikohteittain arviointiselostuksessa.
Vaihtoehtojen osalta vaikutusarvioinnit tehdään arviointiohjelmassa esitetyllä ja menettelyn aikana täydentyvällä tavalla. Arviointiselostukseen sisällytetään selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ja hankealueen sopivuuden arviointi vaihtoehto- jen mukaiselle toiminnalle. Lisäksi vertaillaan hankevaihtoehtoja keskenään. Hankevaihto- ehtojen ympäristövaikutukset ja vaihtoehtojen keskinäinen vertailu esitetään arviointiselos- tuksessa teksti- ja taulukkomuotoisena.
6.1 Arviointimenetelmä
Hankkeen vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys arvioidaan olemassa olevien ja uusien erillisselvitysten, lausuntojen, mielipiteiden ja muiden asiassa ilmenneiden seikkojen pe- rusteella matriisimuotoisella työkalulla. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan seurausten ja todennäköisyyden suhteena. Seuraus ja todennäköisyys arvioidaan kolmeportaisesti.
Vaikutuksen todennäköisyys jaetaan
• epätodennäköisiin
• mahdollisiin ja
• todennäköisiin vaikutuksiin Vaikutus (seuraus) jaetaan
• vähäisiin (hankealueella todennettavia vähäisiä vaikutuksia; ei hanke- alueen ulkopuolella todennettavia tai havaittavia vaikutuksia)
• kohtalaisiin (vähäistä suurempia vaikutuksia hankealueen sisällä; han- kealueen ulkopuolella todennettavia havaittavia ja hankealuetta laa- jempia vaikutuksia, haitan kokemusta ja/tai viihtyvyysvaikutuksia)
• suuriin (merkittäviä arvoja, terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia vaiku- tuksia hankealueella tai sen ulkopuolella; merkittävästi ohjearvoja ylit- täviä pitoisuuksia tai tasoja häiriytyvissä kohteissa)
Seurauksen arviointi perustuu ympäristövaikutusten ominaisuuksiin (esim. päästön laatu ja määrä sekä vaikutuksen laajuus ja kesto) ja kohteen herkkyyteen (esim. luontotyypin kulu- misherkkyys, uhanalaiset lajit, asutuksen ja pohjavesialueen läheisyys).
Ympäristövaikutus voi olla myönteinen, neutraali tai kielteinen. Myönteinen vaikutus mer- kitsee tarkasteltavan tilan tai tilanteen parantumista vaihtoehdon toteutuessa, kielteinen taas tarkoittaa heikkenemistä. Neutraalilla vaikutuksella ei ole todettavissa tai määritettä- vissä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Vaikutus voi olla myös sekä myönteinen että kielteinen (+/-).
Todennäköisyys ja seuraus arvioidaan tehtyihin selvityksiin, hankkeen vaihtoehtoihin, ym- päristövaikutuksen ominaisuuteen, kohteen herkkyyteen, toimialan tekniikkaan ja käytän- töihin sekä kokemukseen perustuen. Vaikutuksen merkittävyys arvioidaan matriisissa to- dennäköisyyden ja seurauksen suhteessa. Merkittävyys jaetaan viiteen ryhmään:
1. merkityksetön: vaihtoehdon toteutumisella ei ole merkitystä arvioita- vaan asiaan
2. vähäinen: vaihtoehdon toteutumisella on vähäistä merkitystä arvioita- vaan asiaan; toimenpidetarve vaikutusten vähentämiseksi on tapaus- kohtaista ja harkinnanvaraista.
3. kohtalainen: vaihtoehdon toteutumisella on kohtalaista merkitystä ar- vioitavaan asiaan; kielteiset vaikutukset tulee toiminnassa huomioida ja niiden vähennyskeinot suunnitella ja toteuttaa sekä suhteuttaa saa- tavaan hyötyyn.
4. merkittävä: vaihtoehdon toteutumisella on merkittäviä vaikutuksia tar- kastelukohteeseen; kielteisiä vaikutuksia tulee vähentää ja ehkäistä;
vaikutusten mahdollisuus tulee huomioida koko toiminnassa.
5. suuri/sietämätön: kielteiset vaikutukset ovat este vaihtoehdon toteutta- miselle, jollei niitä pystytä ratkaisevasti ehkäisemään tai vähentämään (BAT ja BEP)
Arviossa käytetään matriisimuotoista työkalua, joka on kuvattu taulukossa 2. Taulukko- muotoinen arvio laaditaan kokonaisuudessaan selostuksen liitteeksi. Myös vaikutuksen va- raus (+, 0, -, +/-) arvioidaan vaikutuskohtaisesti.
Taulukko 2. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävä matriisityökalu. Arviointiesimerkki: jos vaikutus oli- si kohtalainen (esimerkiksi viihtyvyyshaitan kokeminen) ja sen todennäköisyys mahdollinen, vaikutus olisi merkittävyydeltään kohtalainen. Viihtyvyyshaitta olisi vaikutukseltaan kielteinen.
Todennäköisyys
Seuraus epätodennäköinen mahdollinen todennäköinen
vähäinen merkityksetön vähäinen kohtalainen
kohtalainen vähäinen kohtalainen merkittävä
vakava kohtalainen merkittävä suuri/sietämätön
Vaikutukset ja perusteet tehtyyn arvioon kuvataan arviointiselostuksessa sanallisesti kun- kin vaikutuksen yhteydessä. Sanallisessa kuvauksessa otetaan huomioon eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioitavaan asiaan. Myös ympäristövaikutusten vähennyskeinot ku- vataan.
6.2 Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen tunnusluvut tarkentuvat menettelyn aikana, joten on syytä huomioida, että arviointiohjelmassa esitettyihin tunnuslukuihin ja ennakkoarvioihin liittyy epävarmuuksia. Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot ovat alustavia ja ne tulevat tarkentu- maan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Selostusvaiheessa arvioidaan selvitys- ja vaikutuskohtaiset epävarmuustekijät. Arviointise- lostuksessa otetaan kantaa myös toiminnan riskeihin ja niiden teknisiin tai käytänteihin liit- tyviin vähennys- ja ehkäisykeinoihin. Epävarmuustekijät kuvataan arviointiselostuksessa.
6.3 Riskien arviointi
Pilaantumattomien maa-ainesten tavanomaisesta hyödyntämisestä ja jalostamisesta tai hyödyntämiskelpoisen betonimurskeen käytöstä ei tavallisesti aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa asutukselle ja ympäristölle. Toiminnan ympäristöriskit liittyvätkin pääosin onnet- tomuus- tai vikatilanteisiin. Hankkeen toiminnan riskit jaetaan kolmeen osaan, terveys-, ympäristö- ja onnettomuusriskeihin:
1. Terveysriskillä tarkoitetaan tässä tapauksessa riskiä, joka hankkeen mukai- sesta, tavanomaisesta toiminnasta aiheutuu toiminnan ulkopuolisen ihmisen terveydelle. Arviota ei tehdä työturvallisuusperustein. Riski arvioidaan menet- telyssä esitettyjen seikkojen perusteella ja se perustuu tehtyyn vaikutusten arviointiin.
2. Ympäristöriskin alle yhdistetään toiminnan muut vaikutukset, joilla ei ole väli- töntä yhteyttä ihmisten terveyteen, mutta voivat luonto- tai ympäristöolosuh- teiden kautta vaikuttaa ihmisten elinoloihin.
3. Toiminnan onnettomuusriski arvioidaan kokonaisuutena. Onnettomuuden seurauksena voi olla henkilövahinko (työmaaonnettomuus, tieliikenneonnet- tomuus). Ympäristövahingossa maaperää tai pahimmassa tapauksessa poh-
javettä voi pilaantua. Onnettomuuden tai vahingon riskinarvioinnissa ei ar- vioida tahallisuuden tai tuottamuksellisuuden mahdollisuutta.
Riskit arvioidaan taulukon 2 matriisityökalulla. Arviointiselostuksessa otetaan kantaa ris- kien pienentämiskeinoihin. Ennakolta olennaisimmat keinot vähentää toiminnan mahdolli- sia riskejä liittyvät työmaaturvallisuuden parantamiseen, pohjaveden teknisiin suojaustoi- miin, pintavesien johtamisreittien ja viivytysmenetelmien rakentamiseen, melun leviämisen estämiseen, pölynsidontaan, toiminta-aikojen huomioimiseen ja liikenneturvallisuuden pa- rantamiseen.
6.4 Haitallisten vaikutusten rajoittamiskeinot
Arviointiselostuksessa esitetään perusteltu näkemys hankevaihtoehtojen merkittävimmistä haitallisista ympäristövaikutuksista ja mahdollisuuksien mukaan ehdotus niiden vähentämi- seksi tehtävistä toimenpiteistä. Yksityiskohtaisemmat tekniset ratkaisut ratkaistaan myö- hemmässä hankesuunnittelussa.
6.5 Vaikutusten seuranta
Hankkeen vaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin niiden arvioitiin olevan ja vaikutuksia ehkäisevät tai lieventävät toimenpiteet toimivat siten kuin suunniteltiin. Lisäksi seurannalla tuotetaan tietoa mahdollisia tulevia hankesuun- nitelmia varten. Arviointiselostukseen laaditaan ehdotus hanketoiminnan merkittävimpien ympäristövaikutusten seurantaohjelmiksi.
6.6 Hankkeen vaikutusten ajoittuminen
Hankevaihtoehtojen toteuttamista ei ohjelmavaiheessa voida ennakolta luotettavasti arvioi- da. Ohjelmassa on kuitenkin esitetty ne tosiasiat, jotka liittyvät hankealueen niihin suunni- telmiin, joita varten arviointimenettely on käynnistetty.
Menettelyn jälkeen käynnistetään varsinaisen toteutettavan vaihtoehdon tarvitsema lupa- suunnittelu ja -harkinta. Suunnittelu voidaan osin aloittaa jo menettelyn aikana. Mahdolliset lupaprosessit eivät kuitenkaan etene päätösvaiheeseen ennen kuin hakemuksiin on liitet- tävissä sekä arviointiselostus että yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä selostuksesta.
Osa hankkeen ympäristövaikutuksista tapahtuvat jo alueen esirakentamisvaiheessa. Vai- kutusten ajoittuminen riippuu paitsi valittavasta toteutusvaihtoehdosta, myös hankkeesta vastaavasta riippumattomista tekijöistä, esimerkiksi rakentamisen suhdannevaihteluista.
Vaikutukset voivat olla kertaluonteisia tai toistuvia ja tilapäisiä tai pysyviä. Arviointiselostuk- sessa selvitetään myös vaikutusten ajoittumista hankevaihtoehtokohtaisesti.
Sanasto ja lyhenteet BAT
Paras käyttökelpoinen tekniikka BEP
Ympäristön kannalta paras menettely tai menetelmä Heilahdusnopeus
Maan tärinän mittayksikkö KHO
Korkein hallinto-oikeus Kiintokuutiometri, m3ktr, k-m3
Tilavuuslaskennassa käytetty yksikkö, irrottamaton maa-aines Kitkamaa
Maalaji, minkä pitää koossa rakeiden välinen kitka. Hiekka, sora, moreeni ja kivet.
Kiviaines
Kiviaineksella tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisessa tarvittavaa hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita. Kiviaines on puhdas luonnontuote, jota käytetään joko jalostettuna eli murskattuna ja seulottuna tai sellaisenaan. Kiviainesta tarvitaan rakentamiseen ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon Suomes- sa noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 60 miljoonaa tonnia on ja- lostettuja kiviaineksia.
Koheesiomaa
Maalaji, minkä koossapitävä voima on kitkan lisäksi rakeiden välinen kohee- sio. Savi, siltti.
Korkeusjärjestelmä
Suunnittelussa käytetty korkeusjärjestelmä on N2000.
Korkeustaso
Termi tarkoittaa korkeusasemaa meren keskivedenpinnasta Kuutio-tonni -muunnos
Arviointiohjelmassa käytetyt ominaispainot ovat:
Betonimurskeen ominaispaino 2,5 t/m3 (1 k-m3 = 2,5t ja 1 t = 0,4 m3)
Moreenin ja louheen ominaispaino 1,8 t/m3 (1 k-m3 = 1,8t ja 1 t = 0,556 m3) Saven/siltin ominaispaino 1,6 t/m3 (1 k-m3 = 1,6t ja 1 t = 0,625 m3)
Turpeen ominaispaino 1,1 t/m3 (1 k-m3 = 1,1t ja 1 t = 0,91 m3) PM10
Hengitettävä hiukkanen, halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkanen
Rakennekuutiometri, m3rtr, r-m3
Tilavuuslaskennassa käytetty yksikkö, rakenteeseen sijoitettavan maa-ainek- sen laskennallinen tilavuus
Suunnittelualue
Suunnittelualueella tarkoitetaan sitä aluetta, jonka sisälle hankkeen kaikki toi- minnot sisältyvät, pl. liikennöinti
Tasokoordinaatisto
Suunnittelussa käytetty tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35FIN YM
Ympäristöministeriö
Lähteet
Arviointiohjelman laatimisessa on käytetty arviointiohjelmassa mainittujen tietolähteiden li- säksi seuraavia lähteitä:
Säädökset
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU tiettyjen julkisten ja yksi- tyisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, 13.12.2011
Jätelaki 646/2011
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017
Tasavallan presidentin asetus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta pää- töksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 122/2004
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 277/2017 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014
Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Ympäristönsuojelulaki 527/2014
Kaava- ja kartoitusaineistot, selvitykset
Hämeen tiepiirin riistaeläinselvitys. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/ 2006. Tiehal- linto 2006. ISSN 1458-1561
Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoitusohjelma 2017. Riihimäen kaupunki 2.2.2017 Kanta-Hämeen ekologinen verkosto. Hämeen Maakuntakaava 2040 selvitykset. Hä- meen liitto 28.10.2016
Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma 2004-2005. Lop- puraportti. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 102/ 2005. Maritta Liedenpohja- Ruuhijärvi. ISBN 952-5625-02-8 (PDF)
Kanta-Hämeen Maakuntakaava 2040, kaavaselostus.
Kanta-Hämeen Maakuntakaava 2040, tausta-aineistot ja -selvitykset.
http://hameenliitto.fi/fi/maakuntakaava-2040-tausta-aineistot-ja-selvitykset
