Ylivieskan jätekeskusalue sijaitsee noin 5 km kaupungin keskustaajamasta koilliseen Ouluun johtavan kantatie 86 eteläpuolella. Alue on otettu kaatopaikkakäyttöön vuonna 1962.

•

•

Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2008 Dnro PPO-2007-Y-96-111

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sul- kemista.

LUVAN HAKIJA Vestia Oy PL 66

84101 Ylivieska

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kaupungin vanhan kaatopaikan sulkeminen Ylivieskan kylällä Jätekeskus- nimisellä tilalla, jonka kiinteistötunnus on 977-406-4-302.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4-kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 13.3.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan 19.6.2002 ( PPO- 1100Y0210-121 ), joka on ollut voimassa 31.10.2007 saakka. Lupa on koskenut aiempaa kaatopaikkatoimintaa ennen uuden jätekeskuksen rakentamista.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Ylivieskan jätekeskusalue sijaitsee noin 5 km kaupungin keskustaajamasta koilliseen Ouluun johtavan kantatie 86 eteläpuolella. Alue on otettu kaatopaikkakäyttöön vuonna 1962.

Lähin asutus sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä itäpuolella. Lähimpänä jätekeskus-

aluetta, noin 500 m:n päässä, on paikallinen jätehuoltoyrittäjän varikko sekä sähkö- ja

puhelinyhtiöiden varastokenttiä. Muilta osin jätekeskuksen ympäristö on metsätalous-

aluetta.

Liikennöinti alueelle tapahtuu Tuomelantietä, jonka liittymä kantatieltä jätekeskukselle on noin 1 km suunnittelualueesta länteen.

Kaatopaikka-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleisiä ulkoilu- tai virkistys- alueita eikä muita vastaavia vapaa-ajanviettopaikkoja.

Ylivieskan jätekeskuksen alueelle tai sen ympäristöön ei suunnitelman mukaan sijoitu luonnonsuojelualueita eikä –kohteita. Myöskään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muinaismuistoja ei sijoitu jätekeskuksen alueelle tai sen ympäristöön.

Alueen geologia, hydrologia ja ympäristön luonnon tila

Nykyinen jätekeskus sijaitsee kallioselänteellä ja siihen rajoittuvan soistuneen painan- teen reunalla. Jätekeskuksen kallioperä on graniittista. Alueelle on tyypillistä runsas kalliopaljastumien määrä. Graniittinen kallioperä on rakenteeltaan tiivistä ja vähära- koista. Alueella ei ole vettä johtavia ruhjevyöhykkeitä.

Kallioperää verhoaa ohuelti savinen/silttinen hiekkamoreeni, jonka heikkoa vedenlä- päisevyyttä kuvaava k-arvo on suuruusluokkaa 1 x 10

m/s. Notkelmissa moreenin päällä voi olla ohuelti silttiä tai savea, joiden vedenläpäisevyys on erittäin heikko. Pai- nanteissa pintamaalajina on turve, jonka paksuus on enimmillään 1 m. Jätekeskusalu- een pohjoisreunassa on pari kielekettä, joissa tiiviin hiekkamoreenin päällä on huuh- toutunutta hiekkamoreenia tai hiekkaa.

Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tär- keitä luokiteltuja pohjavesialueita. Ylivieskan vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto ulottuu suunnittelualueen ympäristössä Järviperän, Murtoperän ja Hietaperän kyliin.

Maaperän tiiveydestä johtuen alueelle satavasta vedestä suuren osan voidaan arvioida kulkeutuvan pinta- ja pintakerrosvaluntana vesistöihin. Varastoituvaa maapohjavettä ei siten esiinny merkittävissä määrin johtuen ohuista irtomaakerroksista ja alueen topo- grafiasta. Pohjaveden virtaussuunta noudattaa alueen maastonmuotoja.

Pohjavedenpinta on suunnittelualueella lähellä maanpintaa. Ehjästä kallioperästä ja huonosti vettä läpäisevästä maaperästä johtuen alueelle muodostuu selviä paikallisia vedenjakajia.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kaatopaikan sulkeminen

Kaatopaikka-alueelta puretaan ja poistetaan kaikki töitä haittaavat tai alueelle tarpeettomiksi jäävät rakenteet, rakennukset ja kivenlohkareet. Käyttökelpoinen purkutavara varastoidaan kaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

Täytön vierialueet raivataan puustosta siinä laajuudessa, kuin viimeistelykerrosten rakenta- minen ja alueen kuivatusjärjestelyt vaativat. Muut alueella olevat puut ja pensaat pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään.

Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kasvillisuus ja raivausjätteet kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle kaatopaikalle tai kaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen.

Ennen viimeistelykerrosten rakentamista muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö on peitetty ohuella maakerroksella ( 15 cm ) siten, että alueella ei ole paljasta jätettä.

Jätetäytön viimeistely ja maisemointi

Jätetäytön viimeistelykerrokset koostuvat seuraavista osista:

• tiivistyskerros

• kuivatuskerros

• suodatinkangas

• pintakerros, joka muodostuu suojakerroksesta (0,7 m) ja kasvukerroksesta (0,3 m).

Tiivistyskerros

Tasatun ja muotoillun täytön päälle rakennetaan tiivistyskerros, jonka tehtävä on estää veden suotautuminen jätetäyttöön ja vähentää näin kaatopaikkaveden muodostumista. Kerros ra- kennetaan siten, että se täyttää sellaisen veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys- ja pak- suusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vähintään 0,5 m paksuista tiivistysker- rosta, jonka vedenläpäisevyys on k 1*10^-8 m/s. Erityistä huomiota kiinnitetään kaasukaivo- jen ympäristöön.

Tiivistyskerros voidaan rakentaa luonnonmateriaaleista, teollisesti valmistetuista materiaa- leista tai teollisuuden sivutuotteista. Käytettävien materiaalien ja kerrospaksuuden hyväksyy alueellinen ympäristökeskus. Materiaalien hyväksyttämisestä vastaa urakoitsija.

Luonnonmateriaaleista soveltuvia ovat yleensä kuivakuorisavi, siltti ja silttimoreeni. Luon- nonmateriaalien soveltuvuuteen vaikuttavat mm. maa-aineksen hienoainepitoisuus sekä rae- muoto, jonka vuoksi materiaalien soveltuvuus on tutkittava ennen käyttöä. Luonnon maa- ainesta käytettäessä materiaalin suurin sallittu raekoko on #32 mm.

Teollisista valmisteista tiivistyskerrokseen sopivia ovat mm. maabentoniittiseokset, bentoniit- timatot ja muovikalvot (HDPE-, PP- tai VFPD-muovi), joita voidaan tarjota vaihtoehtoisina rakenneratkaisuina.

Teollisuuden sivutuotteista tiivistyskerrokseen soveltuvat mm. kuitusavi sekä liete- tuhkaseokset ja valimohiekka, joiden vedenläpäisevyys ominaisuuksia voidaan parantaa li- säämällä joukkoon bentoniittia. Sivutuotteiden kemiallinen ja tekninen soveltuvuus on ura- koitsijan osoitettava ennakkokokeilla.

Tiivistyskerroksen materiaalina suunnitelmassa esitetään myös mahdollisuutta käyttää stabi- loituja pilaantuneita maa-aineksia. Niiden soveltuvuus osoitetaan ennakkokokeilla.

Tiivistyskerroksen rakentaminen

Muotoillun ja tiivistetyn jätetäytön päälle rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus on vähin- tään 0,5 mtr. Myös ohuemmat kerrospaksuudet sallitaan, mikäli niillä saavutetaan vaadittu tiiveysaste ja kestävyys painumia vastaan ja ohuempien kerrosten käytöstä on sovittu urakka- tarjouksessa rakennuttajan ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suurin sallittu poik- keama vaaditusta paksuudesta on +50 mm.

Erityisesti kokoonpuristuvia materiaaleja (esim. kuitusavi) käytettäessä on otettava huomi- oon, että vaadittu vähimmäispaksuus (0,5 m) täyttyy myös, kun tiivistyskerros kuormitetaan yläpuolisilla maakerroksilla. Samoin rakennettaessa on kerrospaksuudessa otettava huomioon biologisen hajoamisen aiheuttama ohentuma mikäli materiaali sisältää orgaanista ainesta yli 3 p-%.

Tiivistyskerros rakennetaan kahtena yhtä paksuna kerroksena. Kerrokset tiivistetään huolelli- sesti koekentällä saatujen tulosten mukaan. Tiiveysvaatimus on vähintään 90 % saman mate- riaalin / valmistuserän parannetulla Proctor-kokeella saavutetusta kuivatilavuuspainosta.

Materiaalin levitys voidaan tehdä esimerkiksi pyöräkuormaajalla ja puskutraktorilla. Tiivis- täminen voidaan tehdä esimerkiksi valssijyrällä tai raskaalla telaketjualustaisella työkoneella.

Tiivistysajokertoja tulee olla vähintään kuusi ja ajolinjojen tulee leikata toisiaan. Tiivistys- työssä on otettava huomioon, että alapuolinen jätetäyttö voi joustaa, mikä vaikeuttaa tiivistys- tulokseen pääsemistä. Urakoitsijan täytyy tarvittaessa varautua käyttämään järeämpää tiivis- tyskalustoa.

Ennen ylemmän kerroksen rakentamista rakennetun kerroksen pinta tasataan työkoneiden jät- tämiltä urilta ja epätasaisuuksilta, minkä lisäksi rakennetusta kerroksesta otetaan laadunval- vontaohjelman mukaiset kokeet tiiveysasteen ja vedenläpäisevyyden määrittämistä varten.

Tarvittaessa edellisen kerroksen pinta karhennetaan tarttuvuuden parantamiseksi ennen uuden kerroksen rakentamista.

Päällimmäinen tiivistyskerros rakennetaan, tiivistetään ja pinta viimeistellään vastaavalla ta- valla kuin alimmainen kerros. Vettä kerääviä painanteita ja veden virtausta haittaavia epäta- saisuuksia alueella ei sallita. Ennen tiivistyskerroksen peittämistä käytettävissä on rakennetun kerroksen vedenläpäisevyystulokset. Mikäli tulokset ovat hyväksyttävät, voidaan tiivistysker- roksen pinta suojata kuivatuskerroksen avulla. Tiivistyskerroksen peitto voidaan tehdä myös ennen hyväksyttäviä vedenläpäisevyystulosten saantia urakoitsijan omalla vastuulla.

Urakoitsijan on varauduttava kastelemaan tiivistysmateriaalia riittävän tiiveyden aikaansaa- miseksi. Vastaavasti urakoitsijan on varauduttava suojaamaan tiivistyskerrokseen käytettävät materiaalit liialliselta kosteudelta ennen asentamista, jotta tiivistysmateriaalin maarakennus- ja tiiveysominaisuudet eivät heikkene.

Tiivistyskerros suojataan asentamisen jälkeen siten, että se ei pääse vaurioitumaan auringon, sateen tai pakkasen vaikutuksesta. Erityisesti tiivistyskerroksen jäätymisen estoon kiinnite- tään huomiota työjärjestystä suunniteltaessa. Suojaamiseen voidaan käyttää kuivatus- ja pin- takerrosta.

Teollisia tiivistystuotteita tai teollisuuden sivutuotteita käytettäessä urakoitsija noudattaa em.

lisäksi tuotteen valmistajan tai seosreseptin laatijan antamia ohjeita tiivistyskerroksen raken- tamisessa.

Bentoniittimatot

Käytettäessä bentoniittimattoa tulee varmistaa, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Peittoker- roksen paksuus on vähintään 150 mm. Kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, oksia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa bentoniittimattoa. Asennusalus- tan tulee lisäksi olla tasainen, kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm kolot tulee tasoit- taa ennen maton asentamista. Asentamisen jälkeen matto suojataan vähintään 100 mm:n pak- suisella salaojasoran ominaisuudet täyttävällä maa-aineksella. Maton päällä työkoneilla ei saa liikkua ennen kuin maton päällä olevan peittokerroksen paksuus on vähintään 300 mm.

Muovikalvot

Käytettäessä muovikalvoa tulee varmistaa, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Peittokerrok- sen paksuus on vähintään 150 mm. Kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, ok- sia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa muovikalvoa. Asennusalustan tu- lee lisäksi olla tasainen. Kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm kolot tulee tasoittaa en- nen muovin asentamista.

Muovikalvo on suojattava sekä ylä- että alapuolelta pistekuormien aiheuttamalta rasitukselta käyttäen joko geotekstiiliä, hienoa hiekkaa tai lentotuhkaa. Hiekkaa tai tuhkaa käytettäessä

suojakerroksen paksuus on vähintään 100 mm ja suurin sallittu raekoko 2 mm. Suojakerros tasataan ja tiivistetään kevyesti. Muovikalvon päällä voidaan liikkua työkoneilla vasta sitten, kun päällä on 300 mm paksu kerros kuivatuskerroksessa käytettävää materiaalia. Hyväksyt- täviä kalvomateriaaleja ovat HDPE, PP ja VFPD (=LLDPE)-muovit.

Luiska-alueilla (kaltevuus >1:4) tulee käytettävän kalvon olla kitkakalvoa, jossa kalvon mo- lemmilla puolin on karhennettu pinta.

Kuivatuskerros

Tiivistyskerroksen päälle rakennettavan kuivatuskerroksen tehtävä on johtaa pintakerroksen läpi suotautuva vesi pois jätetäytön päältä niskaojiin. Kerroksen paksuus 0,5 mtr. Suurin sal- littu poikkeama paksuudesta on +50 mm.

Kerroksessa käytettävän materiaalin on oltava hyvin vettä johtavaa (k 1*10^-3 m/s). Hieno- ainespitoisuuden (# 0,06 mm) tulee olla < 10 %. Kerroksen materiaalina käytetään hiekkaa, soraa, sepeliä tai rengasmurskaa (#max300 mm). Rengasmurskaa käytettäessä on otettava huomioon materiaalin kokoonpuristuma (~15%) yläpuolisen maakerroksen vaikutuksesta.

Kuivatuskerros tiivistetään työkoneilla päällä ajaen. Kerroksen toimivuus varmistetaan asen- tamalla kerroksen pintaan hienoaineksia pidättävä suodatinkangas N2. Rengasmurskaa käy- tettäessä suodatinkankaan käyttöluokka tulee olla N3. Ennen suodatinkankaan asentamista kerroksen pinta tasataan työkoneiden jättämiltä urilta ja epätasaisuuksilta. Suodatinkankaan limitysleveys on 300 mm, rengasmurskaa käytettäessä 500 mm.

Kasvukerros ja maisemointi

Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään yhden metrin paksuinen pintakerros. Pinta- kerroksen tehtävä on suojata alapuolista tiivistys- ja kuivatuskerrosta ja toimia kasvualustana ja juurivyöhykkeenä viimeistellyn täytön päälle istutettaville kasveille.

Pintakerroksen alin osa voidaan tehdä käyttäen mm. puhtaita ylijäämämaita. Kerroksen pak- suus on noin 0,7 m. Pintakerroksen ylin osa on tehtävä maa-aineksesta, joka kelpaa kasvuker- rokseksi esim. humuksesta tai vastaavasta kompostituotteesta. Kerroksen paksuus on 0,3 m.

Suurin sallittu pintakerroksen poikkeama kokonaispaksuudesta on + 50 mm. Ala- ja yläosien suurin sallittu poikkeama vaaditusta on + 50 mm.

Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi.

Viimeistelytöiden päätyttyä jätetäyttö pintavaaitaan vähintään 10 m * 10 m ruutuun siten, että alueen muoto ja tasot tulevat ilmi riittävän yksiselitteisesti.

Alueella muodostuvien vesien käsittely Puhtaat vedet

Puhtaat pintavalumavedet kerätään kaatopaikkaa ympäröiviin niskaojiin.

Likaiset vedet

Salaojat

Kaatopaikan suotovedet kerätään sulkemistoimenpiteiden yhteydessä ympärysojiin asennet- taviin salaojiin, josta vedet johdetaan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavalle suoto- vesipumppaamolle. Täytön eteläpuolelta likaiset vedet johdetaan salaojassa painovoimaisesti uudelle tasausaltaalle, joka rakennetaan erillisessä urakassa.

Viereisen uuden täyttöalueen rakentamisen yhteydessä vanhan täytön jyrkän itäluiskan ala- reunaan on asennettu salaoja, joka johtaa vedet vanhalle, olemassa olevalle tasausaltaalle täy- tön pohjoispuolelle. Sulkemistöiden yhteydessä purkuputki tarkastuskaivolta altaaseen pois- tetaan ja vedet johdetaan kaivolta edelleen salaojaa pitkin suotovesipumppaamolle.

Salaojana käytetään 160/138M-SN8 muoviputkea, joka asennetaan nykyisiin ympärysojiin.

Salaoja ympäröidään salaojasoralla. Salaojalinjat ympäröidään salaojasoralla. Tarkastus- kaivot (∅ 315M) ulotetaan vähintään 1 metrin pintakerrosten yläpuolelle. Kaivot varustetaan RST-kaivohatulla.

Suotovesipumppaamo ja viemärit

Suotovesipumppaamolta likaiset vedet pumpataan paineviemärissä (110M-PN10) täytön ete- läpuolella sijaitsevaan purkukaivoon. Kaivolta vedet johdetaan viettoviemärissä (250/215M) uudelle altaalle. Pumppaamon rakentamista koskee erillinen työselitys.

Viettoviemäri purkaa lopulta uuden jätekeskuksen yhteydessä rakennettavan tasausaltaan kaivoon J6 tasossa +72.83.

Tie

Täyttöalueen laelle johtava tie tulee säilyttää ajokuntoisena.

Mikäli kuivatuskerros rakennetaan rengasrouheesta, se korvataan tien kohdalla soralla. Pin- takerrokset rakennetaan kitkamailla tien kohdalla. Ylin 200 mm tehdään soralla tai murs- keella.

Laadunvalvonta

Rakennustyön valvonta ja laadunvalvojat

Rakennustyön valvonta kuuluu rakennuttajalle, jota edustavat urakan valvontaa hoitamaan määrätyt henkilöt. Urakoitsija asettaa työmaalle töitä johtamaan vastuunalaisen työnjohtajan, joka on kokopäivätoimisesti työmaalla, ja jolla on oikeus edustaa urakoitsijaa kaikissa töitä koskevissa kysymyksissä.

Urakoitsijan tulee rakennustyön aikana suorittaa laadunvalvontaa käytettävien materiaalien, työmenetelmien ja valmiin rakenteen suhteen.

Laadunvalvonta tehdään tämän suunnitelman mukaisesti ellei urakoitsijalla ole esittää omaa, rakennuttajan ja ympäristökeskuksen hyväksymää laadunvalvontaohjelmaa. Viimeistään kahden viikon kuluttua urakkasopimuksen allekirjoittamisesta on urakoitsijan laadittava ja hyväksytettävä rakennuttajalla laadunvalvonnan toteutustapa ja laadunvalvonnasta vastaavat tahot. Urakoitsija on velvollinen toimimaan hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukai- sesti.

Urakoitsijan laadunvalvoja huolehtii, että käytettävien materiaalien, käytettävien työmene- telmien sekä valmiin rakenteen laadunvalvonta tapahtuu laadunvalvontasuunnitelmien mu- kaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla, ja kokoaa eri tahojen tekemät laadun- valvontamittaukset raportiksi. Raportti luovutetaan rakennustyön päätyttyä rakennuttajalle sekä valvontatöihin osallistuneille viranomaisille viimeistään 14 vrk kuluttua vastaanottotar- kastuksesta.

Etukäteisselvitykset

Työmenetelmien soveltuvuus mineraalisen tiivistysmateriaalin valmistamiseen ja tiivistysker- roksen rakentamiseen rakennuskohteessa osoitetaan ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Työ- menetelmien soveltuvuus osoitetaan koekentän avulla. Koekentän koko on noin 20 m * 20 m.

Koekenttä rakennetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle.

Koekenttää varten valmistetaan tiivistysmassa samaa menetelmää käyttäen kuin varsinaisessa rakennusurakassa. Koekenttä tiivistetään käyttäen samoja työmenetelmiä kuin varsinaisessa tiivistyskentän rakentamisessa.

Koekentän tiiveys mitataan vähintään 4 pisteestä. Vertailuarvona käytetään samasta materiaa- lierästä määritettyä maksimikuivatilavuuspainoa. Koekentältä otetaan 2 kpl häiriintymättömiä näytteitä, joista tutkitaan vedenläpäisevyys. Mikäli häiriintymättömiä näytteitä ei materiaa- liominaisuuksien vuoksi voida ottaa, otetaan koekentältä 2 häiriintynyttä näytettä, jotka sullo- taan laboratorio-olosuhteisiin vastaavasti tiivistäen kuin kentällä. Sullotuista näytteistä määri- tetään vedenläpäisevyys.

Kuivatuskerroksessa ja salaojien ympärystäytössä käytettävän materiaalin käyttökelpoisuus osoitetaan rakeisuusmäärityksin. Mikäli rakenteissa käytetään seulottua maa-ainesta, riittää yksi rakeisuusmääritys rakennetta kohti. Seulomatonta maa-ainesta käytettäessä on rakeisuus määritettävä ennakkoon kolmesta maa-ainesten ottopaikalta otetusta näytteestä. Materiaalina käytettävän luonnon hiekan tai soran hienoainespitoisuus ei saa ylittää suodatinhiekan määri- tysrajaa.

Työn aikainen laadunvalvonta

Työn aikaisessa laadunvalvonnassa tarkastetaan luiskakaltevuudet, lakialueen kaltevuus, samoin kerrospaksuudet, materiaalien käyttökelpoisuus ja virheettömyys. Kaikki tiedot do- kumentoidaan myöhempää tarkistusta varten.

Pintarakenteet voidaan peittää sen jälkeen kun suunnitelmassa esitetyt kaikki tarkistustoimet on tehty ja kaikki osapuolet ovat ne hyväksyneet.

Toimenpiteet poikkeamissa

Suunnitelmassa on esitetty miten menetellään, jos materiaalien kohdalla sekä massan valmis- tuksessa poiketaan alkuperäisestä menetelmästä tai raaka-aineen laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat massan toimivuuteen rakenteessa. Tällöin valmistuserä on hylät- tävä tai sen toimivuutta on tutkittava erillisellä vedenläpäisevyys tutkimuksella.

Jos tiivistyskerros, kuivatuskerros ja kasvukerros on rakennettu ohuempana, menetellään suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Samoin menetellään, jos vaadittu tiiveys- tai vedenlä- päisevyysarvo ei täyty.

Laadunvalvonnan suorittaminen

Kaikki ennakkovalvonta- ja laadunvalvontakokeet sekä tutkimukset suorittaa ja suorituttaa urakoitsija, ellei erikseen ole muuta mainittu. Urakoitsija toimittaa tutkimustulokset välittö- mästi ja materiaalien osalta ennen niiden käyttöä rakennuttajalle. Rakennuttajalla on oikeus suorittaa rinnakkaistutkimuksia.

Koekappaleet, näytteet ja mittaukset, joihin mahdollisesti tullaan myöhemmin vetoamaan, on otettava ja tehtävä molempien osapuolten edustajien läsnä ollessa.

Laadunvalvonnan seuranta

Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pide- tään laadunvalvontapöytäkirjaa. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvon- nasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista. Loppuraportti luovutetaan rakennuttajalle viimeistään 14 vrk:n kuluttua vas- taanottotarkastuksesta.

Jätevedenpumppaamo

Suunnitelmassa on esitetty jätevedenpumppaamoa koskeva rakennustyöselitys.

Kaatopaikan jälkitarkkailu

Sulkemissuunnitelmassa ei ole esitetty jälkihoitovaiheen tarkkailua.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Yli- vieskan kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 12.11.-11.12.2007. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Ylivieskan kau- punginvirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu 13.11.2007 sanomalehti Kalajokilaaksossa ja erikseen tiedotettu asianosaisil- le/rajanaapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastus on suoritettu 23.4.2008.

Lausunnot

Teknisten palveluiden lautakunta

Lausunnossa todetaan, että sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikan pintarakenteissa nou- datetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antamaa päätöstä. Kaatopaikan sulkeminen vähentää oleellisesti vanhan jätetäytön päästöjä ilmaan ja vesiin. Kaatopaikkakaasujen keräily- ja kä- sittelyjärjestelmä on esitetty hakemuksessa yleispiirteisesti. Ylivieskan kaupunki korostaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen tärkeyttä etenkin kaatopaikkakaasujen käsitte- lyn toteuttamisessa.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus yhtyy teknisten palveluiden lautakunnan kannanottoon.

Tekninen palvelukeskus / ympäristöyksikkö Lausunnossa todetaan seuraavaa:

Kaavallinen tilanne ja alueen maankäyttö

Alueella ei ole Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohella muita voimassa olevia kaavoja.

Alue on em. maakuntakaavassa osoitettu jätekeskustoimintaan.

Nykyinen Ylivieskan keskustan osayleiskaava ei ulotu hakemuksen kohteena olevalle kiin- teistölle saakka.

Ylivieskan kaupunki on kesällä 2007 käynnistänyt osayleiskaavan uudistamisen ja laajenta- misen siten, että Vestia Oy:n jätekeskus sisältyy kaavoitettavaan alueeseen. Kaatopaikka- ja jätekeskustoiminta otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa sekä jätekeskuksen ja sen ym- päristön maankäyttöä kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä osoitettaessa.

Toimintaa koskevat valitukset ja mielipiteet

Kiinteistöllä hakijan tähän saakka harjoittamasta toiminnasta ei ole esitetty varsinaisia vali- tuksia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vanhan kaatopaikan, lähinnä läheiselle kantatielle 86, aiheuttamasta hajuhaitasta on viime vuosina tullut joitakin ilmoituksia.

Kaatopaikan sulkemista koskevan lupahakemuksen kuulutusaikana ja hakemusasiakirjojen nähtävillä pidettäessä ei ole ympäristösihteerin tietojen mukaan käyty tutustumassa hakemus- asiakirjoihin eikä kaupungin viranomaiselle ole tässäkään yhteydessä esitetty mielipiteitä haetusta toiminnasta.

Ylivieskan kaupunginhallitus on antanut hakemuksesta lausuntonsa kokouksessaan 17. jou- lukuuta 2007.

Yksityiskohtainen lausunto hakemuksesta

• Hakemuksen mukaan alueelle on tehty kaatopaikkakaasun käsittelyyn liittyvät kai- vot kesällä 2007 kaasun tuoton selvittämiseksi. Hakemuksesta ei käy ilmi kaatopai- kalla syntyvän kaasun arvioitu määrä eikä yksiselitteisesti myöskään kaasun tuleva käsittelytapa.

Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen korostaa kaatopaikkakaasun tehokkaan talteenoton tärkeyttä sekä käsittelyn toteuttamista parhaalla mahdollisella käyttökel- poisella tekniikalla.

• Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että vanhan kaatopaikan sulke- minen hakemuksessa kuvatulla tavalla sekä alueen suotovesien ohjaaminen puhdis- tettavaksi kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja kaatopaikkakaasun asianmukainen käsittely parantavat ympäristön tilaa alueella sekä sen lähiympäristössä.

Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa Vestia Oy:n hake- muksen johdosta.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristökeskus on 16.1.2008 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 18.2.2008. Hakijalle on annettu vastineen antamiseen lisä- aikaa puhelimitse ( 8.2.2008 ).

Vastineessa hakija toteaa annetuista lausunnoista seuraavaa:

Yhtiö teetti kesän 2007 aikana selvityksen kaatopaikkakaasun määrästä ja laadusta. Kaato- paikkakaasua muodostuu n. 250 m³/h. Sen metaanipitoisuus vaihtelee 15-60 % välillä. Tulos- ten perusteella yhtiö on päättänyt hyödyntää kaatopaikkakaasun uuden jätekeskuksen sähkön ja lämmön tarpeisiin. Kaasun keräys ja hyödyntäminen mikroturbiinilla tullaan rakentamaan kesän 2008 aikana. Hanketta koskeva tarjouskilpailu on parhaillaan meneillään.

Kaatopaikan suotovesien keräily on rakennettu syksyn 2007 aikana ja suotovedet johdetaan uuden loppusijoitusalueen suotovesien kanssa samaan tasausaltaaseen ja edelleen kaupungin viemäriverkostoon.

Yhtiö katsoo, että sekä kaatopaikkakaasun keräyksessä että suotovesien käsittelyssä käyte- tään parasta mahdollista tekniikkaa.

Yhtiö esittää, että kaatopaikan pintarakenteet rakennetaan vuosien 2009-2011 aikana.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Vestia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Ylivieskan kaupungin vanhan kaatopaikan sulkemiseen.

Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin:

Vastaus lausuntoihin

Lausunnot on huomioitu päätöksessä ilmenevissä lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitetyn sul- kemissuunnitelman (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 24.1.2007, 20340) mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Pintarakenteelle vaadittu tii- veys (1 x 10

m/s ) tulee varmistaa paikan päällä suoritettavin kokein.

Kaatopaikkakaasun rakenteita, keräämistä ja hyödyntämistä koskeva suunnitel- ma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2008 mennessä.

Hakija voi esittää rakennekerroksille vaihtoehtoisia materiaaleja, kerrosvah- vuuksia yms., suunnitelma on tällöin toimitettava ympäristökeskukselle hyväk- syttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen kunnostamisen aloit- tamista ( YSL 43 § ja YSA 20 § ).

Ennen jätteenkäsittelyalueen maisemointityön aloittamista on toimitettava ym- päristökeskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintaraken- teen rakentamisen. Laadunvalvontaa varten hakijan on nimettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja ( YSL 46 § ).

2. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiinty- vät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnos- tusvaiheen aikana rottien joukkopaon varalta. Jätteenkäsittelyalueen roskaantu- nut ympäristö on siivottava ennen sulkemistoimenpiteitä ( YSL 43 §, 45 § ja YSA 20 § ).

3. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukai- set käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista ( YSL 45 § ja JäteL 6 § ).

4. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärys- ja salaojilla ja johdettava jäte-

vedenpuhdistamolle. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää ra-

kenteellisin keinoin. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa vesienkäsittelyä koskevia määräyksiä ( YSL 45 §, YSA 20 § ja JäteA 8 § ).

5. Kaatopaikkavesiä sekä ympäristön pohja- ja pintavesiä ja kaatopaikkakaasua on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailuohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle 30.9 2008 mennessä ( YSL 46 § ).

6. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa.

Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluttua kunnostustöi- den valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ( YSA 20 § ).

7. Jätteenkäsittelyalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. siitä, et- tä sulkemistoimenpiteet toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja että sulkemi- sen jälkeen käsittelyaluetta tarkkaillaan asianmukaisesti. Vastuuhenkilön nimi tulee ilmoittaa Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 § ja JäteA 10 § ).

8. Jätteenkäsittelyalueen muotoilussa ja kasvittamisessa tulee ympäröivä maasto huomioida niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Koska nurmettaminen on alueen maisemointitavoite, hakijan on huolehdittava, että alueelle ei pääse juurtumaan puita ja pensaita ( YSA 20 § ).

9. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa ker- rotaan vanhan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta, jätehuollon uusista järjeste- lyistä ja jätteiden toimittamisesta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen ( YSL 45 § ja JäteA 9 § ).

10. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeukselli- siin tilanteisiin ( turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan, palontorjuntaan yms. ) on varauduttava ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitet- tava Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 § ).

11. Toiminnanharjoittajan tulee antaa 300 000 euron vakuus tai esittää muu vastaa- va järjestely nykyisen jätekeskustoiminnan asianmukaiseen sulkemiseen, johon kuuluu valvonta, tarkkailu ja muut toiminnan kustannukset sekä varsinainen kaatopaikan sulkeminen. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden suuruus tarkistetaan 31.12.2011 ( YSL 43 §, 45 § ja JäteL 28 § ).

12. Vanha jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2011 loppuun mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti. Raportti tulee toi- mittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä ( YSA 20 § ).

13. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä,

ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai

haittaa terveydelle tai ympäristölle ( YSA 20 § ).

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Vestia Oy on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisen ympäristölupahake- muksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus on tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetut lausunnot ja suoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Vestia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mu- kaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että kaatopaikan sul- keminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten mukaisesti.

Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 12 a koskevan lupahakemuksen.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätök- sen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan ta- loudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympä- ristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen kaatopaikan sulkemiseen.

Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoida toimintaan liittyvät riskitekijät, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ih- misen terveyteen tai alueen ympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että Vestia Oy:llä on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan sulke- minen edellyttää.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamää- räyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä antaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet eh- käistä haittojen syntyminen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Kaatopaikkaan liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaato- paikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaati- muksista. Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkänajan kuluessa mah- dollisesti syntyviä terveys- ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta- ja poh- javeden likaantumista.

Jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen liittyvissä kunnostustoimenpiteissä on varmistetta- va, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellulla tavalla. Tällöin on esimerkiksi varmistet- tava, että eristystoimenpiteissä saavutetaan suunniteltu tiiveysvaatimus ja että niissä käytetään suunniteltuja materiaaleja. Riippumaton valvoja huolehtii, että laadunvalvon- ta tehdään suunnitelman mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja –laitteilla.

Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely- ja läjitysalueen toimivuutta.

Tämän vuoksi on edellytetty käsittelyaluetta koskevan tarkkailuohjelman esittämistä.

Kaasunkeräyskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkakaasujen keräämisen halli- tusti. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa alueen maisemointia ja aiheuttaa työsuojeluris- kin.

Kaatopaikkakaasun osalta on edellytetty myös tehtäväksi hyödyntämisselvitys, koska kesän 2007 aikana tehty kaatopaikkakaasun määrää koskeva selvitys osoittaa kaasua muodostuvan n. 250 m

/h.

Pintarakenteen tarkoitus on suojata mineraalista tiivistyskerrosta roudalta sekä kuivu- miselta. Lisäksi pintarakenne riittävän paksuna suojaa kasvien juurien tunkeutumista tiivistysrakenteeseen. Kasvukerros lisää haihduntaa ja täten vähentää imeytymään pyr- kivän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa-ainesta ja vähentävät eroosiota.

Tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaato- paikan haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja.

Kuivatuskerroksen rakentaminen mahdollistaa sade- ja valumavesien poistumisen ra- kenteista hallitusti ympäristöön. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää.

Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen hel- pottamiseksi kaatopaikalle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä.

Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa jätetäytön tiivistymisestä kokonaisuutena. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä kerää- vien painanteiden syntymistä ja vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta kaasua purkavi- en halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen voi vaurioittaa kaasujen keräilyra- kenteita.

Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Ympäristökeskus katsoo, että ensisijaisia vakuusjärjestelyjä ovat pankkitakaus, pankkitalletus ja takausvakuutus. Vakuutta vastaavana muuna jär- jestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta, jonka kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön osakkaana oleva kunta antaa ympäristölupa- viranomaiselle. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laa- juus, luonne ja tässä lupapäätöksessä annetut määräykset sekä mitä tätä kokoluokkaa olevan jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja asianmukainen alueen jälkihoito tulisi maksamaan. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa ta- pahtuu muutoksia.

Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan mää- räystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar- kistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki ( 86/2000 ) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000 ) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 §

Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus 3, 3 a, 6, 8, 9 ja 10 §

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997 )

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami- sesta ( 1049/1999 )

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami- sesta ( 202/2006 )

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä ( 659/96 )

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta ( 1129/2001 )

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maksu4305, 00 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä

Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu tavanomai- sen jätteen kaatopaikasta on 8 610 euroa.

Toiminnan olennaista muutamista ( ympäris- tönsuojelulain 28 §:n 3 momentti ) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, joten annetun luvan maksuksi muodostuu 4 305,00 euroa.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ( 1387/2006 )

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.

Päätös

Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ylivieskan kaupunginhallitus

Ylivieskan kaupungin teknisten palveluiden lautakunta

Ylivieskan kaupungin tekninen palvelukeskus / ympäristöyksikkö Suomen ympäristökeskus, kirjaamo

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä

Hakemuksesta tiedonannon saaneet

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Kalajokilaaksossa.

Lisätietoja päätöksestä

Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja, Vesa Määttä, p. 020 490 111.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle. Valitusaika päättyy1.8.2008.

Valitusoikeus on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät;

- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä

Ylitarkastaja Vesa Määttä

LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto-oikeudelta valituksel- la, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle jatoimi- tettava valitusajan kuluessaPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las- kettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arki- päivän.

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon.

Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:

1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suulli- sesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot:

postiosoite: PL 124, 90101 OULU

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 - 16.15

puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305

sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi