TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Sähkötekniikan osasto
Janne Porola
ERÄÄN SÄHKÖLAITTEITA VALMISTAVAN TUOTANTO
RAKENNUKSEN SÄHKÖASENNUSJÄRJESTELMÄ JA SEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMINEN
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 34. Ö .1996.
Työn valvoja Apulaisprofessori Liisa Halonen
Työn ohjaaja TkT Jouko Niiranen
TKK SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTON KIRJASTO OTAKAARI 5 A 02150 ESPOO
20027
TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Janne Porola
Työn nimi: Erään sähkölaitteita valmistevan tuotantorakennuksen
sähköasennus] ärj estelmä j a sen dokumentoinnin kehittäminen
Päivämäärä: 24.05.96 Sivumäärä: 82
Osasto: Sähkötekniikan osasto
Professuuri: S-18 Sähkölaitos-ja valaitustekniikka Työn valvoja: Apulaisprofessori Liisa Halonen Työn ohjaaja: TkT Jouko Niiranen
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää noin viisitoista vuotta käytössä olleen suur]ännitekoestamon koestuskäyttöjen dokumentoinnin nykytila ja kehittää sen dokumentoinnin päivitysjärj estelmä.
Dokumenttien nykytilan selvittämiseksi käytiin kaikki tutkittavasta alueesta löytyvät dokumentit läpi ja verrattiin niitä toteutettuun asennukseen. Dokumentoinnissa tiedettiin olevan puutteita jo ennen tutkimistakin, mutta epäselvää oli niiden määrä ja vaikutus työturvallisuuteen. Dokumenteista löytyi erittäin paljon huomautettavaa, sillä dokumenteista oli peräti 61 % virheellisiä ja jokaisella virheellisellä sivulla oli keskimäärin 2,1 virhettä.
Dokumentoinnin päivitysjärjestelmää tutkittaessa oli yhtenä vaihtoehtona vanhojen dokumenttien siirto CAD - järjestelmään ja siitä aiheutuvat kustannukset. Dokumenttien siirto onnistuu skannaamalla, mutta skannatut piirustukset tarvitsevat vielä käsittelyä, sillä alkuperäisten dokumenttien taso on huono.
Parhaaksi dokumenttien päivitys]ärjestelmäksi muodostui järjestelmä, jossa jokaisesta dokumentista on alkuperäisversio keskusarkistossa ja kopio sähkötilassa. Kun dokumentteihin tehdään muutoksia, lähetetään jokaisesta muutoksesta punakynäversio piirtäjille, jotka toimittavat korjatun version arkistoon ja kopion sähkötilaan.
Avainsanat: dokumentointi, sähköasennukset, CAD, päivitys
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
in
ABSTRACT OF THE MASTER'S THESIS
Author: Jarme Porola
Name of One electrical installation system of production unit for electrical the thesis: devices and development of documentation
Date: 24.05.96 Number of pages: 82
Faculty: Faculty of electic engineering
Professorship: S-18 Power Systems and Illuminating Engineering Supervisor: Associate Professor Liisa Halonen
Instructor: Jouko Niiranen, Dr.Tech.
The target of this study was to find out the condition of the documentation of the about fifteen years old high voltage motor drive testing and to develop a system for the updating.
In order to find out the current status of documents all the documents were checked and compared to the installations done. It was already known that there were some bugs in the documentation, but no one knew the number of those bugs and their effect on the working safety. 61% of the documents had bugs and there were approximately 2,1 faults on every page.
While examining the documentation updating systems one alternative was to move the documents into CAD system. It is possible to move documents by scanning, but the quality will not be so good anymore, because the originals are so old and in so bad condition.
The best system found out for updating documentation was one in which original document is in central archives and copy of that is in electrical station. When documents are changed will feedback be sent to the designers, who deliver the repaired versions to archives and copies of them to the electric station.
Keywords: CAD, documentation, updating, electrical installation
ALKULAUSE
Tämä työ on tehty ABB Industry Oy:n Sähkökäyttösovellukset tuoteryhmässä Pitäjänmäellä. Haluan kiittää työni valvojaa apulaisprofessori Liisa Halosta hänen työlleni omistamastaan ajasta sekä työni aikana saamistani neuvoista. Työni ohjaajaa TkT Jouko Niirasta kiitän saamastani kannustuksesta sekä suuresta työpanoksesta ja ajasta, jonka hän työlleni omisti. Haluan myös kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä, joilta olen saanut työni kannalta tärkeitä tietoja ja materiaalia.
Erityistä arvoa annan ABB Industry Oy:lle työskentelymahdollisuuksista sekä Teknillisen korkeakoulun tukisäätiölle rahoituksen järjestämisestä.
Helsingissä 24.05.96
00690 HELSINKI puh 940- 500 9745
V
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ... ii
ABSTRACT... iii
ALKULAUSE... iv
SISÄLLYSLUETTELO... v
LIITTEET... vii
1 JOHDANTO... 1
1.1 Tutkimuksen tausta...1
1.2 T utkimuksen tavoitteet j a raj aukset... 2
2 TUOTANTORAKENNUKSIEN SÄHKÖASENNUS- JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN DOKUMENTOINTI...5
2.1 Yleistä... 5
2.2 Alaa koskevat määräykset ja ohjeet...5
2.2.1 Sähkölaki ja sähköasetus...5
2.2.2 Sähköturvallisuuslaki ja sähkömarkkinalaki... 6
2.2.3 Muut sähköalaan liittyvät lait ja asetukset...6
2.2.4 Sähkötarkastuskeskuksen antamat määräykset ja ohjeet... 6
2.2.5 Direktiivit ja standardit...8
2.2.6 Tekniset ohjeet...8
2.2.7 Sähkölaitosten omat määräykset ja ohjeet...9
2.2.8 Sähkötietokortisto...9
2.2.9 Valmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet... 9
2.3 Sähköasennusten dokumentointi...9
2.3.1 Yleistä...9
2.3.2 Sähkötekniikan dokumentoinnin määritelmiä ja käsitteitä...11
2.3.3 Sähköasennuksiin liittyvät piirustukset ja muut dokumentit...13
2.3.4 Eräiden sähköpiirustusten erikoispiirteitä...15
3 PIIRUSTUSTEN JA ASENNUSTEN TARKASTUSMENETELMÄT... 17
3.1 Olemassa olevien dokumenttien käsittely... 17
3.2 Vertailu toteutettuun asennukseen... 17
3.2.1 Pääpiirien tutkiminen... 18
3.2.2 Ohj auspiirikaavioiden tutkiminen... 18
3.2.3 Johdotustaulukoiden tutkiminen... 19
3.2.4 Kaapeliluetteloiden tarkastus...20
3.2.5 Kojeluetteloiden tarkastus...20
3.3 Diplomityössä käytetyt alkuperäisdokumentit...20
3.4 Diplomityön alueen kojeistot ja moottorit...20
4 TARKASTUKSEN TULOKSET...21
4.1 Yleistä...21
4.2 Dokumenttien säilytys...21
4.3 Asennuksista löytyneet huomautukset...21
4.4 Mapeista löytyvät virheet ja huomautukset...22
4.4.1 24kV ja SJ- koestuspaikka 4160...22
4.4.2 SJ- kojeistamo...23
4.4.3 Ryhmät 10-29 Vanhakellari 24
Vil
5 DOKUMENTTIEN SIIRTO CAD -JÄRJESTELMÄÄN...26
5.1 CAD -j ärj estemät...26
5.2 Dokumenttien siirto...27
6 DOKUMENTTIEN PÄIVITTÄMINEN...28
6.1 Mekaaninen päivitys...28
6.2 Dokumenttien sähköinen käsittely...28
6.3 Eri ABB koestamoissa olevat järjestelmät...29
6.4 Luvussa 6.3 esiteltyjen järjestelmien vertailuja niiden parannusehdotukset...30
6.5 Päivittämisen toteutus...30
7 YHTEENVETO... 32
8 LÄHDELUETTELO...33
LIITTEET
Liite 1 Sähköasennusten piirrosmerkit
Liite 2 Eräiden sähköpiirustusten erikoispiirteitä Liite 3 Diplomityön kojeet
Liite 4 Diplomityön alueelta löytyneet virheet ja kommentit
1.1 Tutkimuksen tausta
Tehdessäni kesällä 1994 ABB Industry Oy:n elektroniikkatehtaan sähkökäytön johtaja Ari Niskasen kanssa sähkötyöturvallisuuskatselmuksia, ilmeni laitteiden tuotannon ja koestuksen (ELP) alueen palaverissa, että koestamon kuvissa on paljon virheitä ja niistä on vaara aiheutua sähkötyötapaturmia. Palaverin aikana esille tuli myös, voisiko selvityksen tehdä diplomi- tai insinöörityönä. Palaverin jälkeen ideoin, mitä kyseisellä alueella on virheitä ja puutteita. Ideoinnin jälkeen otin yhteyttä apulaisprofessori Liisa Haloseen ja hänen kanssa sovimme, että kyseistä aiheesta on mahdollista tehdä diplomi
työ.
Diplomityössä tarkasteltavan koestamon alueella koestetaan ABB Industry Oy:n Sähkökäyttösovellutuksien tuotteita. Tuotemerkiltään nämä ovat Megastar ja Syklokonvertteri. Koestettavien laitteiden ottotehot ovat 500 kV A - 30 MV A.
ELP:n koestamon alueella on koestuspaikkoja noin kymmenen (10), joista neljä (4) on suurjännitepaikkoja ja noin kuusi (6) pienjännitepaikkoja, kuvat 1 ja 2. Pienjännite- paikkojen lukumäärä vaihtelee koestettavien laitteiden koon mukaan, todella isoja voidaan koestaa vain kaksi kerralla. Koestuspaikkoj en syöttöihin tarvitaan monenlaisia syöttöjännitteitä ja taajuuksia, koska koostettavat laitteet täytyy testata sijoituspaikansa mukaisella j ännitteellä j a taaj uudella.
Koestamon alueelta löytyi kuusi erilaista kansiota, joissa oli koestamon piirustukset.
Näistä kansioista jokaisista oli kaksi erilaista versiota. Diplomityön tavoitteena oli yhdistää erilaiset kansiot yhdeksi ja tutkia miten paljon niistä yhdistämisen jälkeen löytyy erilaisuuksia todellisten asennusten kanssa. Lisäksi työn tavoitteena on tutkia piirustusten siirtoa CAD -järjestelmään ja kehittää, miten piirustukset päivitetään ja miten varmistetaan ajantasalla oleminen tulevaisuudessa.
Siirtyminen CAD -järjestelmää aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ongelmia on esimerkiksi mihin markkinoilla olevaan CAD -järjestelmään siirrytään, miten vanhat dokumentit siirretään tähän järjestelmään ja voidaanko hyväksikäyttää valitun CAD - järjestelmän erikoisominaisuuksia.
Sähkölaki määrittelee 4§:ssä, että sähkölaitteet ja -laitteistot on niin suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava sekä niitä on huollettava ja käytettävä, ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa.
Sähköturvallisuusmääräykset A 1-93 määrää 3§6, että sähkölaitoksesta on laadittava ja
-2-
pidettävä saatavilla ajan tasalla oleva kaaviollinen esitys, josta selviävät laitoksen käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot, mikäli muuten eivät ole helposti todettavissa.
Kaaviollisessa esityksessä olevat puutteet ovat määräysten vastaisia. Dokumentit on saatettava mahdollisimman nopeasti määräysten mukaiseen kuntoon.
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset
Diplomityön päätavoite oli selvittää vanhojen asennusten dokumentaation paikansa pitävyys sekä miten tulevaisuudessa pidetään dokumentit ajan tasalla ja helposti saatavilla.
Diplomityöllä oli seuraavat tavoitteet:
1. Koestamon dokumenttien nykytilan selvitys
• dokumenteissa olevat virheet todellisiin asennuksiin verrattuna
• muutosten määrä alkuperäisiin verrattuna
• dokumenttien säilytys
2. Koestamon dokumenttien päivitysvaihtoehdot
• selvitys eri ABB:n koestamoissa käytetyistä järjestelmistä
• paperipohj aisen j ärj estelmän j a eri CAD-j ärj estelmien vertailu
• vanhojen dokumenttien siirtomenetelmät CAD-j ärj estelmään ja siitä syntyvät kustannukset
dokumenttien ylläpitojärjestelmien kehittäminen
Q
m
Kuva 1.
S <
O O
■ФCN
<
<
CL CO
Z>
I—
(/>
ш O V
Oo oro
SL<
<CL
LO
=3 CO
o
too sh
<
<CL COz>
I— CO Ш Osl
Oo
COto
<
sl
<CL COz>
O O (_> O <J o o "O o "O o ~o
>>>>>>
И И O C\l Lf) 0Û
N* fN C\l O CO O CT СО 1П O" ^ CO
^ tsj Г\| O O O"
<u
<u
oo
O "O
> >
< o LO
5 O csj
^ LO N
O O <
O : '
«— o o
O O L> О О O
O D ö "O O "O
>>>>>>
n n O CM LO Û0
"sh OJ N O CO f4*
СП cO lO O- ^d- CÛ
— Гч1 [\J O O <
<L)
<D
D O □ "O
> >
< O en
>o<m -X en O
O O O-
o : :
^ O O
> > > >
sags
OÍ CN CNJ
<D
<D
C
<3
><
en
o
>o
oesi Г";
d
<D
<U CO E
O e
<3
03
;;
O
Oz>
Ф o
>S У T3
ABB Industry Oyn elektroniikkatehtaan tuotanto- ja koestusosaston (ELP) suurj ännitekoestamon tasokuva.
4
Kuva 2 ABB Industry Oyn elektroniikkatehtaan tuotanto- ja koestusosaston (ELP) pienj ännitekoestamon tasokuva.
2 TUOTANTORAKENNUKSIEN SÄHKÖASENNUS- JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN DOKUMENTOINTI
2.1 Yleistä1
Rakennusten sähköasennuksia säätelevät monet eri määräykset ja ohjeet. Toiset niistä liittyvät sähköturvallisuuteen, toiset liittyvät sähkön järkevään käyttöön. Määräyksiä on rakennusten sähköasennuksissa pakko noudattaa, ja sähköasennusten oikea ja järkevä toteuttaminen edellyttävät, että ohjeitakin on yleensä noudatettava.
Tärkeimpiä sähköturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita on julkaistu Sähkötar
kastuskeskuksen julkaisuissa "Sähköturvallisuusmääräykset" ja "Rakennusten sähkö
asennukset" sekä sen antamissa tiedonannoissa ja kiertokirjeissä.
Sähköasennuksiin liittyviä ohjeita on julkaistu Suomen Sähköteknillisen Standardisointiyhdistyksen (SESKOn) eri standardeissa, rakennusten sähköasennuksia koskevissa teknisissä ohjeissa (ST 13.31) ja eri sähkölaitosten (jakeluverkonhaltioiden) julkaisemissa omissa ohjeisssa. Viimeksi mainitut ohjeet liittyvät yleensä sähkön jakeluun, mutta niitä on noudatettava kyseisten laitosten alueella.
2.2 Alaa koskevat määräykset ja ohjeet1
2.2.1 Sähkölaki ja sähköasetus
Ensimmäiset sähköalaa koskevat lakisääteiset määräykset annettiin Suomessa vuonna 1901, jolloin julkaistiin laki sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten. Nykyisin voimassaoleva sähkölaki on vuodelta 1979 ja sillä kumottiin vuonna 1928 annettu laki sähkölaitoksista. Sähkölaki säätelee sähkön tuottamista, siirtoa, myyntiä ja sähköturvallisuutta. Siinä annetaan määräyksiä sähkölaitoksista, sähkölaitteistojen valvonnasta, niiden tarkastuksista sekä sähkö vahingoista.
Sähkölakiin perustuen on annettu sähköasetus, jolla määrätään tarkemmin sähkölain soveltamisesta. Sähkölain nojalla on annettu myös asetus Sähkötarkastuskeskuksesta, jolla määrätään sen asema julkisoikeudellisena yhdistyksenä ja sähköturvallisuus-
viranomaisena.
'Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo, s 11 - 18
-6-
2.2.2 Sähköturvallisuuslaki ja sähkömarkkinalaki2
Sähkölaki siis jaetiin vuosien 1995 ja 1996 aikana sähköturvallisuuslaiksi ja sähkö
markkinalaiksi.
Sähköturvallisuuslaissa määrätään mm. sähköturvallisuuden valvonnan organisoinnista Suomessa, sähköturvallisuusviranomaisten tehtävistä, sähköturvallisuuteen liittyvien määräysten valmistelusta, sähkölaitteiden valmistamisesta ja myynnistä, sähkölaitteiden korjauksesta ja huollosta sekä sähkölaitteistojen suunnittelusta, rakentamisesta, korjauksesta, huollosta ja käytöstä.
Sähkömarkkinalaki kattaa kokonaisuudessaan sähkömarkkinoiden suunnittelun, luvat, sähköyhtiöiden toimintojen kirjanpidollisen eriyttämisen ja viranomaissäätelyn. Se kattaa myös alan kilpailusäännöt, sähkön tuonnin, viennin, tuotannon ja myynnin.
2.2.3 Muut sähköalaan liittyvät lait ja asetukset2
Suomen säädöskokoelmassa on julkaistu kaikkiaan noin 100 sähköalaan liittyvää säädöstä tai määräystä taikka sähköalalla toimivia koskevia lakeja, asetuksia, valtioneu
voston päätöksiä ja eri ministeriöiden päätöksiä. Useimmat niistä liittyvät sähkölaitteiden turvallisuuteen sekä sähkölaitteistojen rakentamiseen, käyttöön, tarkastamiseen, tarkastus-ja valvontamaksuihin tms. Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvässä lainsäädännössä on runsaasti sähkön käyttöön liittyviä säännöksiä, samoin vaaraa aiheuttavaan teolliseen toimintaan liittyvässä lainsäädännössä, kuten työturvallisuuslaissa.
Rakennustoimintaa säätelevässä lainsäädännössä on lukuisasti sähköasennuksiin liittyviä säännöksiä. Näitä on mm. väestösuojista, majoitus- ja ravitsemusliikkeistä, elokuvanäytännöistä jne. annetuissa asetuksissa ja sisäasiainministeriön päätöksissä.
2.2.4 Sähkötarkastuskeskuksen antamat määräykset ja ohjeet2
Sähkötarkastuskeskuksella on nykyisin sähkölain valtuuttamana oikeus antaa yksityis
kohtaisia teknisiä sähköturvallisuuta koskevia määräyksiä sekä niihin liittyviä hallinnollisia määräyksiä ja ohjeita, vaikka se ei olekaan valtion keskusvirasto.
Sähkötarkastuskeskus onkin antanut sähköturvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja niiden soveltamisohjeita A-sarjan käsikirjoissa ja T-sarjan tiedonannoissa. KY- ja KL- sarjan
2Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo, s 11 - 18
kiertokirjeissä vain soveltamisohjeita, ei velvoittavia määräyksiä. D-sarjan julkaisut käsittävät erilaisia oppaita, C-sarja tilastoja sekä G-sarja lomakkeita.
Sähkötarkastuskeskuksen oikeus antaa sitovia määräyksiä poistuu, kun uusi sähkö- turvallisuuslaki aikanaan tulee voimaan.
Sähköturvallisuusmääräykset
KTM on antanut vuonna 1974 sähköturvallisuusmääräyksiä koskevan päätöksen, joka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa. Tämän päätöksen perusteella on sähkö- tarkastuskeskus antanut tarkemmat määräykset ja soveltamisohjeet julkaisussaan A 1
"Sähköturvallisuusmääräykset". Tämän julkaisun määräyksiä ja ohjeita saa Suomessa soveltaa suunnittelussa 1.1.1996 saakka, uudisrakennuksissa 1.7.1997 saakka sekä tilapäislaitteistojen asennuksissa 1.1.2000 saakka. A 1 -kirjassa ministeriön teksti on painettu lihavoidulla ja Sähkötarkastuskeskuksen määräykset ja soveltamisohjeet tavallisella kirjasintyypillä. Sähköturvallisuusmääräykset -kirjan viimeinen painos on vuodelta 1993. Tästä on otettu pois sähkötyöturval 1 isuusmääräykset (47 §-51 §), jotka on julkaistu erillisenä Sähkötarkastuskeskuksen julkaisuna A 5.
Rakennusten sähköasennukset
KTM:n päätös (1396/94) rakennusten sähköasennusten turvallisuudesta on tullut voimaan vuoden 1995 alusta, mikä merkitsee sitä, että Suomessa on sovellettava kansainvälisiin esikuviin perustuvia rakennusten sähköasennusnormej a 1.1.1995 lähtien.
Nämä normit perustuvat maailmanlaajuisen standardisoimisjärjeston IEC:n normistoon 364 ja eurooppalaisen standardisoimisjärj eston CENELECin normistoon 384.
S ähkö tarkastuskeskus on julkaissut rakennusten sähköasennuksia koskevat määräykset ja ohjeet julkaisussaan A 2-94. Tämä julkaisu sisältää kansainvälisistä lähteistä käännetyn ja suomalaisiin olosuhteisiin sovelletun normiston. Julkaisu sisältää turvallisuusnormit rakennusten sähköasennuksille, joiden nimellisjännite on enintään 1000 volttia vaihtojännitteellä ja 1500 volttia tasajännitteellä. Julkaisu ei kata kaikkia A 1-93 alueita esim. sähkötyöturvallisuutta koskevat erityisvaatimukset puuttuvat.
-8- 2.2.5 Direktiivit ja standardit3
Direktiivit ovat Euroopan Unionin lainsäädäntöä ja jäsenmaiden on noudatettava niitä.
Direktiivejä on monenlaisia, mm. olennaisen vaatimustason asettavia tuotedirektiivejä ja vähimmäisehdot asettavia työympäristödirektiivejä. Direktiivit viilaavat teknisissä yksityiskohdissa eurooppalaisiin EN -standardeihin, jotka on tarkoitettu sellaisenaan sovellettavaksi kaikissa EU-jäsenmaissa.
EN-standardit on saatettava sellaisenaan Suomessa SFS -standardien asemaan, jolloin niiden tunnus on SFS-EN. Samalla ristiriitaiset kansalliset SFS -standardit on kumottava. Suurin osa sähköalan EN -standardeista perustuu IEC -standardeihin.
HD-harmonisointiasiakirjat ovat CENELECin valmistelevia ja julkaisemia asiakirjoja, jotka eivät ole yhtä sitovia kuin EN -standardit. Ristiriitaisia kansallisia standardeja ei kuitenkaan saa olla olemassa.
ENV-standardeja tehdään aiheesta, joista ei vielä haluta antaa sitovaa EN -standardia.
ENV -standardi on määräaikainen eurooppalainen esistandardi. Sen kanssa ristiriitaisia kansallisia standardeja ei tarvitse kumota.
Sähköasennuksia koskevaa direktiiviä ei ole kuten ei ole niitä koskevaa EN -standar
diakaan. Sähköasennuksia koskevia sääntöjä on Euroopassa harmonisoitu CENELECin 384-sarjan asiakirjoilla. Nämä FID-asiakirjat perustuvat merkittävältä osalta IEC:n standardisarjaan 364.
2.2.6 Tekniset ohjeet3
Rakennusten sähköasennuksia koskevat tekniset ohjeet on uusittu vuonna 1994.
Teknisissä ohjeissa annetaan ohjeita liittymisestä sähkölaitoksen jakeluverkkoon, rakennusten jakokeskuksista, sähkön mittauksesta, rakennusten johdoista, eräiden kojeiden verkkoliitännässä huomioon otettavista asioista ja vanhojen kiinteistöjen peruskorjauksesta. Ne on julkaistu sähkötietokortistossa (ST 13.31).
Teknisissä ohjeissa on esitetty mm. kokemukseen ja tilastollisiin menetelmiin perustuva kuormituksen laskentamenettely, joka yleensä antaa sähköturvallisuuden karmalta riittävän perustan sähköverkon mitoitukseen. Mitoitusohje ei ole määräys.
3Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo, s 11 - 18
2.2.7 Sähkölaitosten omat määräykset ja ohjeet4
Sähkölaitos saattaa jakelualueellaan antaa erikoisohjeita sähköasennusten suorittamisesta. Yleensä nämä erikoisohjeet johtuvat paikallisista erikoisolosuhteista.
Sähkölaitoskohtaisten erikoisohj eiden määrää ovat sähkölaitokset alueellisesti yhteistyössä pyrkineet vähentämään ja yhtenäistämään viime vuosina.
2.2.8 Sähkötietokortisto4
ST-kortisto on kattava sähköalan ammattilaisten käyttämä tiedosto sekä suunnittelu- ja asennusohjeista. Kortiston keskeisenä tarkoituksena on yhtenäistää sähköistyshankkeiden eri osapuolten välistä tiedonvaihtoa sekä edistää hyvää suunnittelu- ja rakennustapaa. Kortiston julkaisija on Sähkötieto ry. ja kustantaja Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy.
2.2.9 Valmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet4
Kuluttajansuojalainsäädäntö koskee myös palveluja ja edellyttää, että asiakkaille annettavalla tiedolla ja osapuolten välisellä yhteydenpidolla on palveluiden kohdalla suurempi merkitys kuin tavaran kaupassa. Sähköurakointi ja sähkölaitekorjaus ovat tyypillisiä palveluja, jotka kuuluvat kyseisen lain soveltamisalueeseen.
2.3 Sähköasennusten dokumentointi5
2.3.1 Yleistä
Tiedonsiirrossa suunnittelijalta toteuttajalle voidaan käyttää esimerkiksi puhetta, kirjoitettua tekstiä tai kuvaa. Kuva voi olla valokuvamainen näköiskuva, jonka ymmärtäminen on yleensä helppoa, tai se voi olla erilaisten, tietosisällöltään ennalta määriteltyjen kuvioiden ja viivojen sekä mahdollisen tekstin muodostama tietokokonaisuus, dokumentti.
Tekniikan monipuolistuessa on sähkötekniikan dokumentteihin saatava sisällytettyä yhä enemmän ja enemmän tietoa. Myöskin kansainvälisen toiminnan lisääntyminen on aiheuttanut tarvetta kehittää suunnittelijoiden ja suunnitelmien käyttäjien käyttöön entistä tarkempia yleismaailmallisia esitystapoja ja -sääntöjä. Näitä sääntöjä ja ohjeita,
4Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo, s 11 - 18 5Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
-10-
standardeja, laativat ja kehittävät useat kansainväliset ja kansalliset standardisoimis
yhdistykset ja -komiteat. Käyttämällä näiden komiteoiden laatimia ohjeita, määrittelyjä, merkkejä ja merkintätapoja voidaan laatia piirustuksia, joita ymmärretään muuallakin kuin omassa maassa oikein ja tarkasti.
Suomen Standardisoimisliitto SFS on julkaissut teknistä dokumentaatiota koskevat standardit, erilaisten standardilehtien lisäksi myös käsikirjoja. Sähköteknisen dokumentaation laatimisen kannalta tärkeimmät käsikirjat ovat:
SFS käsikirja 22, Tekniset piirustukset, julkaistu 1991
SFS käsikirja 10, Sähkötekniikan piirrosmerkit, julkaistu 1989
SFS käsikirja 70, Sähköteknisten tuotteiden dokumentointi, osa 2, toiminnan kuvaus, julkaistu 1994
Tärkeimmät yksittäiset standardit ovat:
SFS-EN 61082-1, Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen, osa 1, Yleiset vaatimukset, julkaistu 3.1.1994
SFS-EN 61082-1, Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen, osa 2, Toimintaa kuvaavat kaaviot, julkaistu 30.5.1994
SFS-EN 61082-1, Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen, osa 3, Liitäntäkaaviot, julkaistu 2.1.1995
Standardi SFS-EN 61082-1 määrittelee dokumentiksi millä tahansa tietovälineellä olevan tiedon. Tietolajin mukaan voi dokumentti olla esimerkiksi sähköselitys, johtokaavio, asennuspiirustus jne. Dokumentti on aina tallennettu jollekin aineelle esim.
paperille, muovikalvolle, magneettilevylle, valo-optiselle laserlevylle jne.
Tekniikan eri alueet asettavat omat erikoisvaatimuksensa oman alansa dokumenteille.
Näin ollen eri alojen piirustuksien ja muiden dokumenttien laadinnan yksityiskohdissa on eroja. Samalla kuviolla voi olla eri alojen piirustuksissa eri merkitys. Tämä ei yleensä haittaa, koska asiayhteys yleensä ilmaisee, mitä dokumentin laatija on tarkoittanut. Mikäli sekaantumisen vaara on olemassa, voidaan se tietenkin poistaa käyttämällä tarkoitusta selventäviä lisämerkintöjä ja tekstiselvennyksiä.
Dokumentti on suunnittelussa ja toteutuksessa ennenkaikkea tiedonsiirtoväline. Se laaditaan mahdollisimman taloudellisesti, mutta kuitenkin sisällöltään ja tallennus- ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivana.
Hyvin laadittu dokumentti määrittää yksiselitteisesti esittämänsä laitteen, osan tai ohjeen. Pienikin dokumentin väärintulkinta voi aiheuttaa suurta vahinkoa. Siksi on tärkeää, että dokumenttien laadinnassa noudatetaan sovittuja sääntöjä ja ohjeita riittävän
tarkasti siten, että koko dokumentaatiota voidaan tulkita oikein. Tämä edellyttää, että myös piirustuksen tulkitsija tuntee ja tietää ne säännöt ja ohjeet, joita dokumentoinnissa käytetään.
Hyvän dokumentoinnin tunnusmerkkejä:
• Oikeita tietoja oikein esitettynä, koska eivät vain väärät tiedot, vaan myös oikeat tiedot väärin ymmärrettynä aiheuttavat virheitä.
• Kaikki tarpeellinen on esitetty, mutta turha jätetty pois. Tämä helpottaa piirustuksen ymmärtämistä eli "lukemista".
• On käytetty sovittuja esitystapoja ja piirrosmerkkejä. Jos on jouduttu poikkeamaan yleisesti tunnetusta esitystavasta, tämä on aina selitetty ao.
piirustuksessa.
• Laadinnassa on käytetty riittävän hyvää, muttei tarpeettoman hyvää dokumentointitekniikkaa.
• Turvalliseen asennukseen ja käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota.
• Dokumenttia on helppo käsitellä j a ylläpitää.
2.3.2 Sähkötekniikan dokumentoinnin määritelmiä ja käsitteitä6
Sähkötekniikan dokumentit luokitellaan käyttötilanteen, käyttötarkoituksen, sisällön ja eräät piirustukset myös esitystavan mukaan. Sama dokumentti voi olla eri luokituksissa sisällön laajuuden ja esitystarkkuuden mukaan.
Piirustus on yleisnimitys kaikille piirtämällä tai vastaavalla muulla graafisella menetelmällä valmistetulle esitykselle, tuotteelle tai asiapaperille. Piirustuksessa oleva teksti katsotaan myös olevan grafiikkaan kuuluvaa. Piirustuksen nimi on yleensä kaksi
osainen, jossa alkuosa määrittelee esitettävää asiaa ja jälkiosa -piirustus ilmaisee, että on kysymys esityksestä, jonka yksityiskohdat on yleensä sidottu mittakaavaan ja jonka tärkein tehtävä on osoittaa osien ja esineiden muoto, laji sekä muut täsmentävät tiedot ja sijainti jossakin kokonaisuudessa.
Kaavio on yksinkertaistettu piirustus, jossa piirrosmerkein tai muuten yksinkertaistettuna esitetään, miten nimetyn kokonaisuuden osat, laitteet, kojeistot ja/tai
6Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
- 12-
niiden toiminnot ovat riippuvaisia toisistaan ja miten ne liittyvät toisiinsa muodostaen halutun kokonaisuuden.
Diagrammi on graafinen esitys, jolla kuvataan esitettävän laitteiston käyttäytymistä jonkin suureen esim. ajan suhteen.
Taulukko on esitys, jossa tiedot on esitetty sijoitettuina sarakkeisiin ja riveille siten, että niiden keskinäinen riippuvuus on osoitettu.
Luettelo esittää yhteenkuuluvia asioita tai esineitä ja siinä olennaista tietoa esitetään vain yhteen suuntaan.
Kartta on mittauksiin perustuva ja mittakaavaan laadittu graafinen esitys jostakin maantieteellisestä alueesta ja asennuksen tai laitteiston topografisesta sijoituksesta.
Selostus on tekstimuotoinen kuvaus jonkin asian tai esineen toiminnasta tai laadusta.
Ohje on tekstimuotoinen esitys, jonka tarkoituksena on opastaa laitoksen tai sen osan asennuksessa, valmistuksessa tai käytössä.
Yleiskaavio esittää järjestelmän, osajärjestelmän, laitteen, osan jne. olennaiset osat, niiden keskinäiset yhteydet ja riippuvuudet yksinkertaistettuina siten, että toiminnan kokonaisuus on ymmärrettävissä.
Piirikaavio on kaavio, jossa sähköisten piirien piirrosmerkkinen avulla esitetään laitteiston, laitteen tai tietyn sähköisen piirin kaikki kytkennät ja yhteydet toteutettuina, ottamatta huomioon niiden todellista kokoa, muotoa tai sijaintia.
Asennuspiirustus on kojeen, kojeiston tai sen osan kojeiden, laitteiden, johtimien, kaapeleiden jne yksityiskohtaista sijainti- tai asennustietoa esittävä piirustus.
Kokoonpanopiirustus on yleisnimitys piirustuksille, jotka esittävät laitoksen tai laitteen osien sijoittelua sekä niiden liittymistä toisiinsa.
Liitäntäkaavio esittää laitoksen tai sen osan tai laitteen jehdotuksessa ja kytkennässä tarvittavia tietoja.
Kaapelikaavio esittää laitoksen tai sen osan kaapelien asennuksessa ja kytkennässä tarvittavia tietoja.
Dokumenttiluettelo on luettelo laitoksen tai laitteen piirustuksista ja muista dokumenteista ja asiakirjoista.
Piirustusluettelo on luettelo laitoksen tai laitteen piirustuksista.
Kojeluettelo, osaluettelo on luettelo laitoksen kojeista tai laitteen osista.
Kilpiluettelo on luettelo kojeen tai laitoksen merkintä- ja arvokilvistä.
Huoltokaavio on yleiskaavio laitoksen huoltotoimenpiteistä.
Huoltodokumentti on huoltotietoa sisältävä erikoispiirustus tai muu huoltoon liittyvä asiakirja.
Vianhakukaavio on yleiskaavion kaltainen käyttöpiirustus erikoisesti vianhakua ja paikallistamista varten.
2.3.3 Sähköasennuksiin liittyvät piirustukset ja muut dokumentit7
Sähköasennusten piirustusten laadinnassa noudatetaan teknisten piirustusten yleisiä ohjeita ja sääntöjä aina kun se on mahdollista. Sähköpiirustuksiin liittyvät muiden alojen, esim rakentamisen, piirustukset laaditaan noudattaen soveltuvin osin niitä koskevia määräyksiä ja ohjeita.
Usein voidaan eri sijoitus- ja asennuspiirustuksia yhdistää samaan piirustukseen, näin varsinkin pienissä kohteissa. Näitä piirustuksia kutsutaan yleisnimellä yhdistelmä- piirustukset tai yhdistelmäkaaviot, erikoisnimet annetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon piirustuksen käyttötarkoitus ja sisältö.
Piirustuskoot, piirustuspohjat, piirustusvälineet
Yleisimmäksi rakennusten sähköpiirustuksissa käytettäväksi kooksi on vakiintunut A3.
Sitä käytetään lähes kaikissa kaaviolajeissa. Tarvittaessa piirustus voidaan jakaa useam
malle lehdelle. A3 -koon käyttöä puoltaa myös se, että nykyaikaisella kopiotekniikalla voidaan piirustus kopioida ja tarvittaessa pienentää A4 -kokoon. A3 -kokoinen piirustus voidaan myös helposti kansioida tai sitoa kirjamaiseksi kokonaisuudeksi.
Tarvittaessa voidaan käyttää muitakin standardikokoja. Suurempia kokoja kuin AI vältetään, koska niiden käsittely työmaaympäristössä on hankalaa.
7Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
- 14- Piirustuskokoa valittaessa huomioidaan mm.
• esitettävän asian laajuus ja mutkikkuus
• kärsiikö luettavuus, jos asia jaetaan useille lehdille
• missä olosuhteissa piirustusta tullaan käyttämään
• tullaanko piirustus pienentämään tai mikrofilmaamaan
• mitä kopiointitekniikkaa käytetään
• valitaan mieluummin liian suuri kuin liian pieni koko
• huomioidaan CAD-suunnittelun erikoisvaatimukset Sähköasennusten piirrosmerkit
Piirrosmerkki on kuvio, merkki tai niiden yhdistelmä, jota käytetään kuvaamaan yksikköä, laitetta tai käsitettä. Piirrosmerkki voi olla yksinkertainen viiva, suorien tai kaarevien viivojen yhdistelmä, piirrosmerkkien tai tarkennusmerkkien yhdistelmä jne.
Erikoisesti on huomattava, että piirrosmerkki voidaan luoda kulloinkin tarvittavaksi kokonaisuudeksi käyttäen standardoituja tarkennusmerkkejä, viivoja ja alfanumeerisia merkkejä. Mm. 3~ merkkejä ei esiinny standardeissa juuri lainkaan.
Merkkialkio on yksinkertainen, suorien tai kaarevien viivojen muodostama kuvio, jota yhdistelemällä toisten merkkialkioiden, viivojen tai piirrosmerkkien kanssa saadaan täydellinen piirrosmerkki. Tyypillisiä merkkialkioita ovat esim laitteen kehystä tai ääriviivoja kuvaavat suorakaiteet tai ympyrät, erilaiset nuolet jne.
Yleismerkki on yksinkertainen piirrosmerkki, jota täydennetään tarpeen mukaan tarkennusmerkillä tai alfanumeerisilla merkinnöillä.
Lohkomerkki on toiminnallista kokonaisuutta esittävä yksinkertainen, yleensä nelikulmiosta lisämerkein muodostettu piirrosmerkki, joka on tarkoitettu esittämään toimintaa. Se ei ilmaise yksityiskohtia eikä se ota huomioon kaikkia yhteyksiä.
Tyypillisiä lohkomerkkejä ovat tasasuuntaajien tai muuttajien lohkopiirrosmerkit.
Tarkennusmerkki liitetään yleismerkkiin tai merkkiryhmään antamaan lisätietoa.
Tyypillisiä tarkennusmerkkej ä ovat vaikutusta tai riippuvuutta kuvaavat merkit, numero-ja kirjainmerkit, mekaanista ohjausta kuvaavat merkit jne. Tarkennusmerkkinä voidaan käyttää myös varsinaisia piirrosmerkkejä pienennetyssä koossa.
Tarkennusmerkki on sijoitettava varsinaisen piirrosmerkin yhteyteen siten, ettei se sekoita varsinaisen merkin muotoa tai tarkoitusta.
Piirrosmerkkejä on standardeissa esitetty rajoitettu määrä. Ellei niistä löydy suoraan tarvittavaa laitetta tai asiaa kuvaavaa merkkiä, voidaan se yleensä muodostaa käyttäen
muita merkkejä ja merkkialkioita sekä tarkennusmerkkejä. Piirrosmerkit voidaan laatia myös siten, että merkeistä muodostuu suurempia kokonaisuuksia. Koneellisessa piirtämisessä merkkikokonaisuuksien käyttö on lähes välttämätöntä.
Sähköasennusten piirrosmerkkien käytön perussääntöjä käsitellään liiteessä 1.
2.3.4 Eräiden sähköpiirustusten erikoispiirteitä8 Yleiskaaviot
Yleiskaaviot laaditaan käyttäen lohko- tai yleiskaavioiden yksinkertaisia piirrosmerkkejä. Se laaditaan mahdollisimman suoraviivaiseksi, aina yksi viiva- esityksenä ja varustettuna vain tärkeimmillä teknisillä tiedoilla. Tunnukset merkitään yleensä piirrosmerkin vasemmalle puolelle ja tekniset arvot tunnusmerkin alle tai piirrosmerkin oikealle puolelle.
Sähköturvallisuusmääräyksissä (A 1-93) määrätään, että sähkölaitteistosta on laadittava ja pidettävä saatavilla kaaviollinen esitys, josta käy selville laitoksen käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot, mikäli ne muuten eivät ole helposti todettavissa. Yleiskaaviot laaditaan siten, että ne täyttävät sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset.
Piirikaaviot
Piirikaaviossa esitetään laitteen tai laiteyhdistelmän sähköiset piirit käyttäen apuna komponentteja ja toimintoja esittäviä piirrosmerkkejä, numero- ja kirjain merkinnöistä muodostettuja yksikkö- ja liitintunnuksia, sijainti viitteitä, taulukoita sekä kirjallisia selityksiä. Se antaa tietoa liitäntä(johdotusjpiirustusten ja -taulukoiden laatimiseen, koestukseen, vianetsintään ja muuhun käyttöön liittyvään toimintaan.
Mitoitusta ja käytettäviä viivaleveyksiä ei ole standardisoitu, mutta esimerkiksi koneellisessa piirtämisessä joudutaan merkkien mitat valitsemaan siten, että niiden käyttö on piirustuksissa joustavaa. Myös merkkien keskinäisellä sijoituksella on piirustuksien luettavuuteen suuri vaikutus.
8Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
-16- Kojekaaviot
Kojekaavioissa esitetään jonkin laitteen tai kojeen sähköiset piirit sekä mahdolliset mekaaniset yhteydet. Se laaditaan yleensä käyttäen sidottua esitystapaa. Usein kojekaavioissa esitetään myös laitteen kokoonpano, mitat, valmistusaineet, jne. Muissa kaavioissa, esim piirikaaviossa, voidaan kojekaavioiden esittämät piirin osat jättää piirtämättä, piirretään vain kojeen ääriviivat ja viitataan kojekaavioon.
Liitäntä kaaviot ja -taulukot
Standardeissa SFS-EN 61082-1, 2 ja 3 on käytetty sanaa yhteys vastaamaan termiä liitäntä. Dokumenttinimikkeet johdotuskaavio tai -taulukko on korvattu nimikkeillä liitäntäkaavio tai -taulukko.
Liitäntäkaaviosta ja -taulukoista saadaan tietoa laitteiston tai laitteen rakenneyksiköiden välisistä sisäisistä tai ulkoisista yhteyksistä. Niitä käytetään asennus- ja kytkentätöissä sekä kaikenlaisessa huolto-, koestus- ja vianetsintätoiminnassa. Ne eivät yleensä yksinään selvitä laitteiston toimintaa. Ne selvittävät piirikaavioiden mukaisten yhteyksien todellisen toteutuksen.
Luettelot, taulukot, selostukset ja ohjeet
Piirustuksina tai niihin verrattavina dokumentteina laaditaan erilaisia luetteloita, taulukoita, selostuksia ja ohjeita. Ne voivat olla erillisiä dokumentteja tai ne on yhdistetty johonkin piirustukseen. Nimitykset luettelo ja taulukko eivät eräiltä osin ole täysin vakiintuneet, samasta asiasta voidaan käyttää eri yhteyksissä nimitystä luettelo tai taulukko.
Lisää sähköpiirustusten erikoispiirteitä käsitellään liitteessä 2.
3 PIIRUSTUSTEN JA ASENNUSTEN TARKASTUS
MENETELMÄT
3.1 Olemassa olevien dokumenttien käsittely
Työ aloitetiin etsimällä kaikki mahdolliset dokumentit tutkittavasta alueesta, keskuksista. Dokumentit järjesteltiin numerojärjestykseen ja laitettiin samaa piirustus- numeroa piirustukset olevat peräkkäin. Ddokumentteja tutkittiin kokonaisuutena, jotta olisi havaittu sen osien puuttuminen. Jos jokin olennainen osa dokumenteista puuttui, aloitettiin niiden etsintä. Kaikista dokumenteistä otettiin valokopiot, jotta alkuperäinen tieto ei häviäisi. Itse työ tehtiin näitä kopioita käyttäen.
Verratessa samasta dokumentista olevia eri versioita toisiinsa, valittiin peruskuvaksi sellaisen, jossa oletettiin olevan eniten oikeaa tietoa. Tähän perusdokumenttiin tehtiin oletetut oikeat muutokset, jotka oli tehty johonkin toiseen versioon. Virheellisiksi oletettuja muutoksia ei siirretty perusdokumenttiin. Perusdokumenttiin tehtävät muu
tokset tehtiin värillisellä kynällä, jotta eroittaisiin mitä oli siirtänyt muista dokumenteista. Näin läpikäytiin kaikki dokumentit alkaen piirikaavioista edeten johdotustaulukoiden kautta kaapeliluetteloihin. Seuraavaksi verrattiin piirikaavioita johdotustaulukoihin, jolloin nähtiin selvät poikkeavuudet. Kaikkia yksityiskohtaisia
eroja ei kuitenkaan pysty huomaamaan kohtuullisella työmäärällä.
3.2 Vertailu toteutettuun asennukseen
Edellisessä kohdassa saatuja oikeaksi oletettuja dokumenttejä verrattiin toteutettuun asennukseen. Vertailu aloitettiin tutkimalla, missä dokumenteissä esiintyvät laitteet ja kojeistot sijaitsivat. Vertailu olisi voitu suorittaa myös piirustuslaji kerrallaan esimerkiksi pääpiirikaaviot, ohjauspiirikaaviot jne. Vertailu suoritettiin kuitenkin käyttöryhmä kerrallaan.
Vertailun edetessä merkittiin dokumentteihin, mitkä osat oli tarkastettu, jotta välttyttäisiin samojen osien uudelleen tarkastamiselta. Tähän merkitsemiseen käytettiin yliviivaustussia, joka ei vaikeuta dokumenttien edelleen käsittelyä.
Tutkittava alue on jokapäiväisessä normaalissa käytössä, joten virtapiirien perusteellinen tutkiminen oli mahdotonta. Perusteellinen tutkimus vaatisi koko laitteiston jännitteettömäksi säätämistä ja jokaisen johdot tai johtimen mekaanista seuraamista.
- 18- 3.2.1 Pääpiirien tutkiminen
Pääpiirien tutkiminen suoritettiin katsekontaktilla ja olettamalla paksujen kaapelien jatkuvan suunnilleen suuntansa säilyttäen. Pääpiirien tutkimisessa oli huomioitava pääpiirissä oleva suurjännite ( > 1000V ) ja oikosulkusuojien suuret arvot (> 16 A ).
Suurin ongelma pääpiirin tutkimisessa oli samanlaisten laitteiden erottaminen toisistaan, sillä niillä ei aina ollut havaintosuunnasta havaittavaa tunnistetta.
Pääpiireissä olevia laitteita ja niiden välisiä yhteyksiä verrattiin dokumenteissä oleviin yhteyksiin. Kun havaittiin eroja yhteyksissä, piirrettiin dokumentteihin oikeat yhteydet ja poistettiin väärät. Tämä erovaisuuksien merkitsemisen tehtiin värikynällä, joka oli
erivärinen kuin toisista piirustuksista siirrettyjen tietojen väri.
Pääpiireissä olevat virheet ja poikkeavat käyttäytymiset havaitaan yleensä, sillä jos laitteisto ei toimi oikein, siitä lähdetään hakemaan vikaa. Pääpiireihin tehtävät muutokset ovat yleensä suuritöisiä ja ne tarvitsevat yleensä useamman henkilön yhtäaikaisen työpanoksen. Suurimmat muutokset suunnitellaan yleensä hyvin, ja niistä tehdään jonkinlainen dokumentaatio.
3.2.2 Ohj auspiirikaavioiden tutkiminen
Ohjauspiirikaaviot olivat pääpiirikaavioita paljon monimutkaisempia ja niiden johdotus oli asennettu johtokouruihin, joten niiden seuraaminen katseella ei ollut mitenkään mahdollista. Ohj auspiirikaavioita voi tarkastaa vain tutkimalla löytyivätkö piirikaavioihin piirretyt sähköiset yhteydet.
Ohj auspiirikaavioita tarkastettaessa oli otettava huomion kaikkien komponenttien normaali käyttöasento. Käyttöasento muutti yhteenkuuluvien sähköisten piirien muotoa ja kokoa lepoasentoon verrattuna. Erityistä huomiota oli kiinnitettävä siihen, ettei mittauksien aikana aiheutanut oikosulkuja eikä virheellisiä ohjauksia.
Ennen mittauksien suorittamista oli pystyttävä tunnistamaan kaikki kojeistossa olevat laitteet ja tarkastettava, että ne vastasivat ominaisuuksiltaan piirikaavioissa olevia kojeita. Tämä tarkoitti, että kaikista laitteista oli löydyttävä piirikaavioiden mukaiset tunnukset. Ylimääräisistä kojeista lähtevät johdot oli tarkastettava mekaanisesti ja nämä yhteydet oli piirrettävä piirikaavioihin.
Yhteenkuuluvien osien toteamiseksi oli mitattava komponenttien välien sähköinen yhteys. Tämän yhteyden toteaminen onnistui helpoimmin mittaamalla komponenttien liittimien välinen vastus. Jos vastus oli olematon (< Ш ) olivat komponentit yhteydessä toisiinsa ja jos vastus oli ääretön ( >1 Mil ) yhteyttä ei ollut. Tämän mittausjärjestelmän
huonona puolena oli se, että vastusmittaus aiheutti mitattavien osien välille sähköisen yhteyden, josta seurauksena olisi voinut olla virheohjaus tai jopa oikosulku. Ennen vastusmittausta oli varmistuttava, ettei mittauspisteiden välillä ollut jännite-eroa ja ettei mahdollinen virheohjaus aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa.
Tällä menetelmällä ei voinut todeta yhteyksiä, joita ei ollut piirretty ohjauspiiri- kaavioihin. Mittauksia tehtäessä oli kiinnitettävä myös huomiota suoritettuun asennusjälkeen, jotta siitä olisi voinut todeta mahdolliset lisäykset, joita ei ollut ohjauspiirikaavioissa. Mittauksia tehtäessä kannatti tarkastaa komponettien yhteyksien lukumäärä ja verrata sitä piirikaavioista saatavaan määrään esim. releiden kytkentätaulukoista.
Mittauksia suoritettaessa käytettiin mittausrajana lähteviä riviliittimiä tai muita selviä rajapintoja, koska vastakoje saattoi olla hyvinkin kaukana. Ongelman aiheuttivat yhteydet joissa oli yhdistetty kaksi erillistä kaapelia toisiinsa ja tämä näkyi piirikaavioissa vain riviliittimenä.
Ilman täydellistä tarkastamista ei voi olla varma siitä, että kaikki kojeistossa olevat yhteydet on todettu. Kuviin jäävien virheiden korjaamiseksi oli kehitettävä päivitys- järjestelmä, jolla poistetaan virheelliseksi jääneet kohdat. Virheellisiä kohtia tulee ilmi,
kun tehdään muutoksia tai vaihdetaan vikautuneita kojeita.
3.2.3 Johdotustaulukoiden tutkiminen
Johdotustaulukot käytiin läpi ryhmä kerrallaan. Johdotustaulukkoon merkittyjä johtimia ja johtoja verrattiin todelliseen asennukseen. Ensimmäiseksi oli tarkistettava, että kaikki
riviliittimet ja liitoskohdat löytyivät johdotustaulukoista sekä päinvastoin.
Vertailua haittasi sisäisten johtojen samanlaisuus, joten sisäisistä johdoista voitiin todeta vain se, että riviliittimelle tulee sisäinen johto. Sisäiset johdot oli yleensä johdotettu riviliittimille vain toiselta puolelta. Lisäykset saattoivat olla kummalla puolella tahansa.
Lisätyt ja poistetut johdot dokumentoitiin taulukoiden korjaamista varten.
Kaapelien liittymisen tarkastamista vaikeutti samanlaisten johtimien olemassa olo ja se että kaapelien johtimet kulkevat samassa johtokourussa päällekkäin. Käyttämättömät johtimet oli "kätketty" johtokouruun ja niiden pituus oli sellainen, että ne yltävät mille
riviliittimelle tahansa.
Kaapelien tarkastamisen aloitettiin kaapelinumeroiden ja määrän tarkastamisella.
Huomiota oli kiinnitettävä myös kaapelin laatuun. Kaapelien löydyttyä aloitettiin tarkastaa riviliittimille meneviä johtimia ja verrata johdotustaulukossa ilmoitettuja
-20-
johtimia todelliseen asennukseen. Eroavaisuudet merkittiin ylös ja ylimääräiset johtimet selvitettiin.
3.2.4 Kaapeliluetteloiden tarkastus
Kaapeliluetteloita ei voitu tarkastaa muualta kuin johdotustaulukoista, joten ennen tarkastusta olisi johdotustaulukoiden pitänyt olla korjattuja ja puhtaaksi piirrettyjä.
Diplomityössä ei käsittellä kaapeliluetteloita perusteellisesti.
3.2.5 Kojeluetteloiden tarkastus
Verrattiin kojeluetteloissa olevia kojeita todelliseen asennukseen. Kirjattiin erot dokumenttien päivitystä varten.
3.3 Diplomityössä käytetyt alkuperäisdokumentit
Alkuperäisiä kansioita oli 6 kappaletta, joista kahdesta oli kaksi eri versiota. Jokaisen version sisällä oli muutamista kuvista useita versioita. Mappiin "Vanha kellari" oli lisätty järjettömän tuntuisia piirustuksia piirustusnumeroilla 1-1 , 1-2.
Olemassa olleet mapit:
SJ-koestuspaikan 4160 piirustukset Porola "3"
SJ-koestamon kuvat Porola "5"
Ryhmät 10-29 Vanha kellari Porola "4"
Ryhmät 10-23 Vanha kellari Porola "2"
SJ-koestamon piirustukset 84-04-19 Porola "1"
Muunt. T83, 20 kV, syöttö 4160,
VJM4- käyttö Porola "6"
3.4 Diplomityön alueen kojeistot ja moottorit
Keskuksia diplomityöhön kuuluu 79 kappaletta kahdessa eri kerroksessa, ne olivat jakautuneet kolmeen pääalueeseen.
Muuntajia diplomityön alueeseen kuului 11 kappaletta, joista viisi oli 20 kV:n muuntajia.
20 kV:n kennoja oli 7 kappaletta, joissa ilmakatkaisijoita kuusi kappaletta.
Moottoreita ja generaattoreita diplomityöhön kuului 12 kappaletta, kun jätetään keskuksissa olevat puhallinmoottorit pois laskuista. Näistä 12 moottorista tai generaattorista on neljä tasavirta moottoria/generaattoria ja neljä tahtikonetta.
Laitteet on lueteltu liitteessä 3.
4 TARKASTUKSEN TULOKSET
4.1 Yleistä
Diplomityön alueen dokumenteista löytyi luvattoman paljon virheitä. Ne eivät täytä tällä hetkellä sähköturvallisuusmääräyksien vaatimuksia, joten dokumentit on saatettava välittömästi ajantasalle.
Yhdistetyistä mapeista, oikeaksi arvelluista, löytyi yhteensä 237 virheellistä sivua 389 sivusta eli noin 61 % oli virheellisiä. Virheitä tai huomautuksia virheellisistä sivuista löytyi 490, mikä on keskimäärin enemmän kuin kaksi virhettä per virheellinen sivu.
Virheitä määriteltäessä ja dokumentteja arvioidessa on otettava huomioon dokumenttien valmistumisajankohta ja silloin vaikuttaneet määräykset. Valmistumisajankohdasta ovat merkkien muodot ja piirustusjärjestelmä muuttuneet sekä piirustusten numerointi on aivan erilainen.
4.2 Dokumenttien säilytys
Dokumentteja säilytetään työjohtajien huoneessa, ei sähkötilassa kuten määräykset määräävät, tosin säilytyspaikka on järkevämpi. Arkistosta ei löytynyt mitään kappaletta ko dokumenteista. Dokumenteista ei löytynyt alkuperäiskappaleita, joihin olisi voinut verrata tehtyjen muutosten määrää. Tulevaisuudessa dokumentteja on syytä säilyttää sähkötilassa ja työnjohtajien huoneessa, sekä päivitettyä versiota arkistossa.
4.3 Asennuksista löytyneet huomautukset
20 kV:n kemioissa on kaapeleita tuotu epäasiallisesti johtokouruihin, johtokourun kansia puuttuu ja viereiseen kentään on vedetty liian kireitä suoria johtimia (ei ole noudatettu johtimille tarkoitettuja reittejä). Kenttiä käytetään myös kenttään kuulumattoman tavaran varastona.
Osassa kenttien alueesta on puutteellinen valaistus.
Kaikkia kaappeihin tulevia kaapeleita ei voida tunnistaa, koska ne on niputettu yhteen.
Kaapelihyllyjen seinäläpivientien palosuojaus on puutteellinen.
Osa kaapeista on aivan täynnä, mikä vaikeuttaa viallisten osien vaihtoa ja vikatilanteissa mittauksia. Kaappitilaksi oli jouduttu ottamaan myös viereiset kaapelikanavat.
-22-
Kaapelihyllyt ovat sähkötilassa melko täynnä ja ohjaus- ja päävirtakaapelit ovat pääosin eroitettu toisistaan. Tilanne on hyvä, kun huomioidaan asennuksesta kulunut aika ja tehtyjen muutosten määrä.
Kaikissa keskuksissa ei ole tunnuksia ja löytyy kaapeleita, jotka päättyvät kaapeli hyllylle suojaamattomiin päihin (jännittellisiä ?).
4.4 Mapeista löytyvät virheet ja huomautukset
4.4.1 24kV ja SJ- koestuspaikka 4160
24 kV:n kojeistoilla oli annettu 1990 -luvulla uudet tunnukset. Siitä aiheutuvia tunnuksien vaihtoja en ole huomioinut virheitä/huomautuksia laskiessani.
Mapista löytyi 49 virheellistä sivua, ja niissä oli virheitä 71. Mapissa oli ilman piirustusluetteloa 78 sivua, joten virheellisiä sivuja oli 63 %.
24 kV:n osassa tyypillisin virhe oli poistuneen osan päivityksen puute tai suojien kosketinnumeroiden virheellisyys. Johdotustaulukoissa oli paljon virheitä, johtimia puuttui tai oli liikaa.
Kentän 4160 tyypillisin virhe oli koskettimien väärä numerointi ja lisättyjen kaapelien puuttuminen.
Vaarallisin virhe, mitä koko diplomityö alueelta löydettiin, oli maasulun valvontapiirin toimimattomaksi tekemisestä aiheutuva ohjauspiirin mahdollisuus tulla pääpiirin jännitteeseen ( 4160 V ) yksivaiheisessa maasulussa, kuva 3. Virhe korjattiin
välittömästi.
Irrotettiin tästä 3D.6.95 Porola
Oli irrotettu tästä 10.10.89 Malassu
Kuva 3. Vakavin virhe. Maasulun mittauspiiri olisi voinut tulla pääpiirin jännitteeseen (osakuva piirustuksesta 1014EP 3EH 416171).
Ryhmissä 4161 ja 4162 oli virheitä ohjauskotelon johdotuksessa ja sen liityntäkaapelin säikeiden kytkennässä.
Säätömuuntajan VJM 4 virheet aiheutuivat toisen vaihtoehtoisen lähdön puuttumisesta sekä osittain sisäisen johdotuksen muutoksista.
Mekaniikka- ja kilpipiirustusten numerointi oli jätetty pois. Piirustuksille annettiin numerot.
4.4.2 SJ- kojeistamo
Virheitä löytyi 132 kpl, virheellisiä sivuja oli 70, kun sivuja oli kaikkiaan 111, virheellisten sivujen osuus oli 63 %. Virheet painottuivat pääasiassa ryhmään 2400, jossa virheiden osuus oli 66 % kaikista mapin virheistä.
Ryhmän 2400 pääpiirissä tyypillisiä virheitä oli komponentin puuttuminen tai kojeen lisääminen kojeistoon sekä kosketinmerkintöjen virheellisyys.
Ohjauspiirikaavioissa virheitä aiheutti suuri muutosten määrä, joita ei oltu dokumentoitu kaikkiin piirustuksiin, vaan vain joihinkin. Huono immin dokumentoiduista piirustuksista löytyi ainakin viisi erilaista versiota, joista mikään ei ollut todellisuuden kanssa yhtenevä. Muutoksissa oli lisätty ja poistettu kojeita sekä lisätty yhteyksiä.
Kaikkiaan dokumentointi oli erittäin puutteellista.
Johdotustaulukoista puuttuivat pääsääntöisesti kaikki erotuslevyt ja kaapelien säikeiden kytkentä oli piirustuksista poikkeava. Lisäksi muutoksista aiheutuneita riviliittimien välisiin yhteyksiin tuli paljon muutoksia.
Kaapeliluetteloihin tuli muutaman kaapelin poistoja lisäys, osoitteet olivat oikeita.
Kojeluetteloihin lisäsin lisätyt kojeet ja poistin kojeet, joita ei ollut kojeistossa.
Sijoituspiirustukset olivat lähes numeroimattomat, joten piirustuksille annettiin numerot.
Ryhmissä 3300 ja 6600 oli samanlaisia virheitä kuin ryhmässä 2400, tosin vain vähemmän.
Kilpiluettelot ja ohjauskojeiden piirustukset olivat numeroimattomia, numerointi oli lisättävä.
Mapin SJ-koestamo perusteella kokenut vianetsijä olisi pystynyt löytämään tarvit
semansa tiedon, mutta kuvien virheellisyys olisi lisännyt tarvittavaa aikaa noin 20 %:lla.
-24- 4.4.3 Ryhmät 10 - 29 Vanhakellari
Tähän mappiin kuului kaikkein vanhin diplomityön alueesseen kuuluva osa. Kojeistot on suunniteltu 1972/73, mikä aiheutti jonkin verran suunnitelmien ymmärtämisvaikeuksia. Ryhmät oli jaettu aivan erikoisella tavalla; ryhmien välisiä johtimia ja kaapeleita oli paljon.
Mappi koottiin kahdesta mapista. Yhdistetyssä mapissa oli 200 sivua, joista virheellisiä oli 118. Virheitä tai huomautuksia löytyi 287 kappaletta eli jokaisella virheellisellä sivulla oli keskimäärin yli kaksi virhettä.
Tämä oli ainoa mapeista, joista löytyi piirustusluettelo. Piirustusluetteloon lisättiin 42 piirustusta ja poistettiin kolme piirustusta. Lisättyjen piirustusten määrä kertoo muutosten/lisäysten määrästä.
Pääpiirissä oli muutettava kojeiden tunnukset oikeiksi, sillä ne oli jätetty tekemättä, kun kojeille oli annettu uudet tunnukset 1990 -luvulla. Pääpiireistä oli poistettu ylijännitesuojat, jotka näkyivät riviliittimineen vielä piirustuksissa. Osoitteissa oli paljon huomautettavaa, osa sivuista oli piirretty uudelleen; osoitteet olivat korjaamatta.
Poistettuja kojeita oli paljon piirustuksissa. Pääpiirin oli lisättävä riviliittimiä ja pistokekytkimiä. Akuston pääpiiri oli vaihdettu uuteen, tosin dokumentit olivat vanhan asennuksen mukaisia.
Ohjauspiirikaaviossa oli tyypillisiä virheitä: koskettimet olivat kääntyneet toisin päin, kosketinnumerot olivat vaihtuneet kojeiden vaihdossa ja poistettuja kojeita oli piirustuksissa. Ohjauspiirikaavioissa olivat suojien tunnukset sekaisin. Opastavia tekstejä oli lisättävä ja vanhoja oli korjattava vastaamaan nykytilaa. Osa ohjauspiireistä on tarkastamatta niiden suuren työmäärän ja työstä saatavan pienen varmuuden lisääntymisen vuoksi (esimerkiksi katkaisijoiden asennonosoituspiirit).
Hälytyspiirikaaviot ovat tarkastamatta, koska kojeet ovat erittäin hajallaan ja virhe tarkastusmittauksissa häiritsisi koko tehtaan tuotantoa. Osittaista tarkastamista on tehty.
Työpaikkajakelukeskuksien jakelukaavioissa oli virheitä riviliittimien numeroinnissa ja tehonsyöttöpiireissä, ei apujännitepiireissä.
Kojeluetteloista löytyi muutamia vaihdettuja kojeita ja muutamia poistettuja kojeita.
45:stä riviliitintaulukosta löytyi huomauttamista, riviliitintaulukoita on yhteensä 66.
Riviliitintaulukoista puutui tai oli liikaa riviliittimiä ja kaapeleita. Sisäisissä yhteyksissä oli myös huomautettavaa. Kaikkia yhteyksiä en voinut todeta, sillä osa riviliittimistä oli
asennettu sellaiseen paikkaan, ettei niitä voinut mitata jännitteet päällä (työt jännitteisten osien läheisyydessä).
Kaapeliluetteloiden tarkastamisen katsottiin turhaksi, sillä riviliitintaulukoita tarkastaessa löytyi kymmeniä tunnuksettomia kaapeleita, ja kaapeliluetteloihin tulee tieto pääasiassa riviliitintaulukoista.
-26-
5 DOKUMENTTIEN SIIRTO CAD -JÄRJESTELMÄÄN
5.1 CAD -järjestemät
AutoCAD monikansallinen erittäin monien sovelluksien perusta, laajalle levinnyt, tietynlainen standardi. AutoCADillä oli CAD/CAM-yhdistyksen tekemän kyselyn9 mukaan voimassaolevia lisenssejä 2268 kpl vuonna 1994, joista PC pohjaisia 2183 kappaletta. ABB:n CAD -politiikka10 perustuu perus AutoCADiin ilman mitään sovellutuksia tai jos jotain käytetään se on täysin omaa osastokohtaista tuotantoa.
VERTEX11 on lujuustekniikka Oy:n kehittämä suunnitteluohjelmisto, jonka juuret ulottuvat 80 -luvun alkuun. Ensimmäisiä sovelluksia oli ohjelmisto talojen suunnitteluun, jonka avulla jo silloin oli mahdollista tuottaa 3D -näkymiä ja määräluetteloita tasopiirustusten lisäksi. Perusosa sisältää kaikki suunnittelijan työkalut piirto-, tietokanta-, arkistointi- ja tekstinkäsittelyohjelmineen. Perusosaan liitetään sovellusohjelmat sekä tarvittavat yhteydet muihin suunnittelu- ja tietojärjestelmiin asiakkaan tarpeen mukaan. Tänä päivänä VERTEX tarjoaa monipuoliset suunnitteluohjelmistot rakennusalalle. VERTEX:ssä on alusta asti huomioitu tiedonhallinnan merkitys osana tehokasta suunnittelujärjestelmää. VERTEX:Itä löytyy kiinteistötiedon hallintajärjestelmä jolla voi hoitaa esimerkiksi ATK-ja LVI S-verkkojen dokumenttien hallintaa.
CADS12 on Kymdatan kilpailija AutoCadille. CADS-kokonaisjärjestelmä sisältää perusohjelman sekä sen päälle tarvittavat sovellukset. CAD S-tuoteperhe on kokonaan suomenkielinen ja erittäin helppokäyttöinen. CADS on yhteensopiva yleisimpien CAD- ohjelmien kanssa; tiedot ja kuvat siirtyvät vaivattomasti esimerkiksi AutoCADin kanssa. CADSistä löytyy sovellus esimerkiksi arkistointiin ja punakynäversioihin.
9CAD/CAM-Kysely 1994,Valokynä 1995, n:o 1, s 13 10Tuukkanen Jari, ABB Industry Oy, sähköposti 11.12.1995
1 'Havonen R. 1994. VERTEX-ohjelmistot rakennusten suunnittelussa ja ylläpidossa. Valokynä n:o 4, s 12-14
12Tekniikka & Talous, Nro 10, 7.3.1996, Mainos
JCAD13 on oululaisen Jidea Oy:n tuote. Suomen markkinoilla JCAD-ohjelmisto on saavuttanut vankan, toiseksi myydyimmän CAD-ohjelmiston aseman. Kiinteistön haltijoille Jidea pystyy jo nyt tarjoamaan KIPI-Kiinteistön pitojärjestelmän, joka käyttää hyväksi suunnitteluvaiheessa tuotettua informaatiota. Tähän tuotteeseen JCAD on sulauttanut käyttäjälle sopivalle tasolle piirustusten ja muun graaffisen informaation hallintaan. Jidean stategiana onkin rakentaa uuden ajattelutavan mukaisia suunnittelu- valmistus ylläpitoketjun sisällä yhteensopivia ohjelmistotuotteita.
5.2 Dokumenttien siirto
Dokumenttien siirto AutoCAD -järjestelmään onnistuu skannaamalla piirustus.
Vektoroimalla skannattu piirustus saadaan AutoCADin ymmärtämä tiedosto.
Skannauksessa piirutuksen kooksi tulee 400 - 700 kb ja vektoroimalla sen koko pienenee noin puoleen. Jos sama piirustus piirretään uudelleen, on piirustuksen tarvitsema levytila on noin 150 - 300 kb. Piirustuksen skanaamiseen menee noin 10 minuuttia piirustusta kohden ja piirustuksen korjaamiseen noin tunti. Yhden työpäivän aikana ehtii käsittelemään vain kuudesta kahdeksaan piirustusta, joten kaikkien dokumenttien käsittelyyn kuluu 11-12 viikkoa ja tiedostotilaa tarvitaan noin 120 Mb.
Tiedostotilan tarvetta voidaan vähentää pakkaamalla tiedostot.
Eri CAD ohjelmien keskinäisestä sovittamista ja tiedonsiirrosta ohjelmasta toiseen on tuonut helpotusta ohjelmisto nimeltään DXFiksu14. DXFiksu on kehitetty Ilmailulaitoksen CAD-interaatioprojektien yhteydessä. DXFiksu -ohjelman avulla pystytään tekemään DXF-siirtotiedostojen muokkauksia siten että CAD-piirustusten
"älykkyys" eri CAD-järjestelmien välillä säilyy mahdollisimman hyvin.
1310 vuotta suomalaisia JCAD-ohjelmistotuotteita, Sähköala 1995, n:o 10 s 50 14Vuorensivu Kusti, 1995, CAD-Expert Oy, Valokynä, n:o 3, s 21-22
-28- 6 DOKUMENTTIEN PÄIVITTÄMINEN
6.1 Mekaaninen päivitys
Ennen sähköisten piirustusjärjestelmien keksimistä ja laajamittaista soveltamista piirustukset tehtiin muoveille tai kuultopapereille, näiden käyttö on vähentynyt tekniikan kehittyessä. Muoveista tai kuultopapereista otetiin kopioita, jotka sijoitettiin sähköillään tai otettiin työmaakäyttöön. Kun piirustuksiin tehtiin muutoksia, ne oli päivitettävä mekaanisesti alkuperäisiin muoveihin. Suurempien muutosten tekeminen on työlästä; pahimmassa tapauksessa on piirrettävä koko piirustus uudelleen.
Diplomityön alueella dokumenttien mekaaninen päivitys on vielä hankalampaa, sillä dokumenteista ei ole olemassa alkuperäisiä muoveja tai kuultoja. Tällä alueella olisi kaikki piirustukset piirrettävä uudelleen, mikä ei tunnu järkevältä ratkaisulta, sillä silloinhan jäisi vielä ongelmaksi dokumenttien ylläpito; kuka? koska? mitä maksaa?
6.2 Dokumenttien sähköinen käsittely15
Teknisessä toiminnassa käsiteltävän informaation määrä kasvaa koko ajan. Nykyisillä menetelmillä pystytään käsittelemään teknistä informaatiota yhä suurempia määriä tehokkaasti. Informaation määrän kasvaessa kasvaa teknisten dokumenttien määrä ja helposti dokumenttien välisten riippuvuuksien määrä.Tämä asettaa omat vaatimuksensa teknisen tiedon hallinnalle.
Eräs tapa vaikuttaa dokumenttien rakenteelliseen laatuun ja ulkoasuun on edellyttää niiden laatimista tiettyjen standardien mukaan. Valitettavasti nykyisin on olemassa erittäin vähän elektronisiin teknisiin dokumentteihin liittyviä standardeja. Suomessa on mahdollista tukeutua mm. seuraaviin standardeihin: PSK2601, 5821 ja 5900-sarja.
Kansainvälisiä standardeja kehitetään. Yksi tälläinen standardi, jonka kehitystä kannattaa seurata, on ISO 10303-kokoelma; Product data representation and exchange.
Dokumenttien käsittely sähköisessä muodossa helpottaa niiden ylläpitoa, mutta samalla aiheuttaa muutamia ongelmia. Missä säilytetään alkuperäiset versiot?, kuka saa tehdä muutoksia dokumentteihin?, missä tai miten dokumentit saa käyttöönsä?
15DI Kettunen Juhani, 1995,Dokumenttien hallinta ja laatujärjestelmät, Valokynä 1/1995, s 6 - 8
6.3 Eri ABB koestamoissa olevat järjestelmät
Eri ABB koestamoissa käytössä olevat dokumenttien päivitys] ärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja osassa jopa puutteellisia. Lisäksi ne ovat osittain liian henkilöpainotteisia, eli päivitys riippuu liiaksi koestamon esimiehen omasta aktiivisuudesta.
ACS 500:n koestamon dokumenttien päivitykset perustuvat dokumentoinnista vastaavan henkilön työpanokseen, mitään kirjallista ohjetta miten dokumenttejä päivitetään ei ole olemassa. Suurin osa dokumenteista tulee olemaan sähköisessä muodossa, koska linja on otettu käyttöön vuoden 1995 lopussa. Kaikki paperipohjaiset dokumentit poistuivat vuoden 1995 loppuun mennessä, joten kaiken tiedon pitäisi olla sähköistä.16
Uuden tuotekehityslaboratorion dokumentoinnista vastaa laboratorion hoitaja.
Dokumentoinnista ei ole olemassa toimintaohjeita. Dokumentit ovat vuosilta 1994 ja 1995. Dokumentointi on siirrettävissä sähköiseen muotoon, tosin niissä on jonkin verran sovittamista, koska laitteistoa tilattaessa ei ole määritelty dokumentoinnin muotoa.
Laboratorion dokumenttien päivitys] ärjestelmä on tulossa mukaan samanlaiseen järjestelmään kuin ELP:n alueellakin.17
ABB Pitäjänmäen konetehtaalla hoidetaan dokumentoinnin päivitykset ISO 9001 (POO) -ohjeiden mukaisesti. POO -ohjeen mukaan dokumentteja käsitellään seuraavasti:
Kun piirustukseen tehdään muutos, se merkitään uutena versiona myös piirustusluetteloon. Muutokset tehdään käsin sähkötilassa olevaan dokumenttiin.
Muutoksia ei piirrätetä muoveille. Jos piirustukseen tulee paljon muutoksia, tai siitä tulisi sekava, piirretään piirustus uudelleen AutoCADillä. Uusimmat dokumentit on pyydetty toimittajilta sähköisessä muodossa, ja niistä on poistettava kaikki heidän käyttämiensä ohjelmien linkitykset, jotta niitä pystytään muuttamaan perus AutoCADillä. Muuttuneet dokumentit mikrofilmataan noin 5 vuoden välein.
Konetehtaalla on käynnissä juuri dokumenttien päivitys, vanhat mapit ovat poistumassa käytöstä ja päivitettyhin mappeihin lisätään tarra selkämykseen, mistä ilmenee päivity saj ankohta.18
16Karjalainen, P. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995 17Junttila, T. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995 18Jutila, T. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995
-30-
ABB:n kiinteistöjen dokumentoinnista vastaa ABB Current Oy. Heillä on käytössä RYHTI -niminen tilanhallintaohjelmisto, jolla hoidetaan ilmastoinnin ja ATK-verkon dokumentoinnin hallinta sekä osittain myös kiinteistön sähkönjakelun dokumenttien hallintaa. Perinteisellä menetelmällä on vielä varavoiman ja maadoituksen dokumenttien hallinta. Keskuksien ruotokuvien muutokset päivitetään kerran vuodessa ulkopuolisen suunnittelutoimiston toimesta. Vuokralaiset toimittavat dokumenteihin tulleet muutokset Currentille, joka päivityttää ne edelleen.19
6.4 Luvussa 6.3 esiteltyjen järjestelmien vertailu ja niiden parannus
ehdotukset
Konetehtaan käyttämä järjestelmä on hyvä ja vaatii vain vähän kehittämistä. Sen kehittäminen suuntautuu lähinnä dokumenttien siirtämiseen sähköiseen muotoon ja siten niiden hakemisen nopeuttamiseen. Sähköisiin dokumenteihin voitaisiin jokaisen moottorin taakse kätkeä huoltotiedot.
ABB Currentin käyttämä RYHTI -järjestelmä on sähködokumenttien osalta vielä kehitysvaiheessa, mutta sillä on suuria mahdollisuuksia varsinkin kun kiinteistöt voivat sijaita missäpäin Suomea tahansa.
Konetehtaan mallin mukainen järjestelmä toimii varmasti myös elektroniikkatehtaalla, mutta siitä voisi poistaa mikrofilmauksen, koska kaikki dokumentit ovat sähköisessä muodossa.
6.5 Päivittämisen toteutus
Nykyiset virheelliset dokumentit täytyy ensin korjata. Korjaamisessa voidaan käyttää skannausta ja korjausta tai uudelleen piirtoa. Korjatut dokumentit toimitetaan arkistoon ja kopiot sähkötiloihin ja työnjohtajille. Kun korjattujen versioiden kopioita toimitetaan sähkötiloihin ja työjohtajille, on kaikki vanhat dokumentit hävitettävä. Alkuperäiset versiot on toimitettava arkistoon, ja niihin tullaan tulevaisuudessa tekemään kaikki puhtaaksipiirrot ja korjaukset. Arkistosta luovutetaan alkuperäiset vain kuittausta vastaan. Jos dokumentti on sähköisessä muodossa, ei arkistosta tarvitse hakea alkuperäisiä versioita, mutta dokumenttien muuttamisoikeus on vain muutamilla henkilöillä, katseluoikeus kaikilla. Arkistoitavat kappaleet on toimitettava A4 - kansioissa, jotta niiden käsittely olisi helppoa. Arkistoitavista dokumenteista ei tarvitse välttämättä ottaa mikrofilmejä, jos dokumenteista on olemassa sähköiset versiot.
19Niemi, O. ABB Industry Oy. Haastattelu 11.12.1995
Kun sähkökäyttöihin tehdään muutoksia, tehdään punakynäversiot, jotka piirrätetään puhtaaksi ja toimitetaan arkistoon puhtaaksi piirrettyinä. Samalla on toimitettava puhtaaksipiirretyistä kopiot paikkoihin, joissa niiden aiemmat kopiot ovat. Kun toimitetaan uusia versioita, on huolehdittava vanhojen versioiden hävityksestä.
Järkevintä olisi säilyttää jokaisen rakennuksen sähköiset dokumentit samassa paikassa, välittämättä osastoista tai yhtiöistä.
Jokaiseen keskukseen merkitään tarra, josta ilmenee mistä dokumentit löytyvät, elleivät ne ole keskuksen yhteydessä. Sähköiset dokumentit voidaan koota serveriin, josta ne on kaikkien käytettävissä, mutta vain joillakin henkilöillä on niiden päivitysoikeus.
