5 DOKUMENTTIEN SIIRTO CAD -JÄRJESTELMÄÄN
5.2 Dokumenttien siirto
Dokumenttien siirto AutoCAD -järjestelmään onnistuu skannaamalla piirustus.
Vektoroimalla skannattu piirustus saadaan AutoCADin ymmärtämä tiedosto.
Skannauksessa piirutuksen kooksi tulee 400 - 700 kb ja vektoroimalla sen koko pienenee noin puoleen. Jos sama piirustus piirretään uudelleen, on piirustuksen tarvitsema levytila on noin 150 - 300 kb. Piirustuksen skanaamiseen menee noin 10 minuuttia piirustusta kohden ja piirustuksen korjaamiseen noin tunti. Yhden työpäivän aikana ehtii käsittelemään vain kuudesta kahdeksaan piirustusta, joten kaikkien dokumenttien käsittelyyn kuluu 11-12 viikkoa ja tiedostotilaa tarvitaan noin 120 Mb.
Tiedostotilan tarvetta voidaan vähentää pakkaamalla tiedostot.
Eri CAD ohjelmien keskinäisestä sovittamista ja tiedonsiirrosta ohjelmasta toiseen on tuonut helpotusta ohjelmisto nimeltään DXFiksu14. DXFiksu on kehitetty Ilmailulaitoksen CAD-interaatioprojektien yhteydessä. DXFiksu -ohjelman avulla pystytään tekemään DXF-siirtotiedostojen muokkauksia siten että CAD-piirustusten
"älykkyys" eri CAD-järjestelmien välillä säilyy mahdollisimman hyvin.
1310 vuotta suomalaisia JCAD-ohjelmistotuotteita, Sähköala 1995, n:o 10 s 50 14Vuorensivu Kusti, 1995, CAD-Expert Oy, Valokynä, n:o 3, s 21-22
-28-6 DOKUMENTTIEN PÄIVITTÄMINEN
6.1 Mekaaninen päivitys
Ennen sähköisten piirustusjärjestelmien keksimistä ja laajamittaista soveltamista piirustukset tehtiin muoveille tai kuultopapereille, näiden käyttö on vähentynyt tekniikan kehittyessä. Muoveista tai kuultopapereista otetiin kopioita, jotka sijoitettiin sähköillään tai otettiin työmaakäyttöön. Kun piirustuksiin tehtiin muutoksia, ne oli päivitettävä mekaanisesti alkuperäisiin muoveihin. Suurempien muutosten tekeminen on työlästä; pahimmassa tapauksessa on piirrettävä koko piirustus uudelleen.
Diplomityön alueella dokumenttien mekaaninen päivitys on vielä hankalampaa, sillä dokumenteista ei ole olemassa alkuperäisiä muoveja tai kuultoja. Tällä alueella olisi kaikki piirustukset piirrettävä uudelleen, mikä ei tunnu järkevältä ratkaisulta, sillä silloinhan jäisi vielä ongelmaksi dokumenttien ylläpito; kuka? koska? mitä maksaa?
6.2 Dokumenttien sähköinen käsittely15
Teknisessä toiminnassa käsiteltävän informaation määrä kasvaa koko ajan. Nykyisillä menetelmillä pystytään käsittelemään teknistä informaatiota yhä suurempia määriä tehokkaasti. Informaation määrän kasvaessa kasvaa teknisten dokumenttien määrä ja helposti dokumenttien välisten riippuvuuksien määrä.Tämä asettaa omat vaatimuksensa teknisen tiedon hallinnalle.
Eräs tapa vaikuttaa dokumenttien rakenteelliseen laatuun ja ulkoasuun on edellyttää niiden laatimista tiettyjen standardien mukaan. Valitettavasti nykyisin on olemassa erittäin vähän elektronisiin teknisiin dokumentteihin liittyviä standardeja. Suomessa on mahdollista tukeutua mm. seuraaviin standardeihin: PSK2601, 5821 ja 5900-sarja.
Kansainvälisiä standardeja kehitetään. Yksi tälläinen standardi, jonka kehitystä kannattaa seurata, on ISO 10303-kokoelma; Product data representation and exchange.
Dokumenttien käsittely sähköisessä muodossa helpottaa niiden ylläpitoa, mutta samalla aiheuttaa muutamia ongelmia. Missä säilytetään alkuperäiset versiot?, kuka saa tehdä muutoksia dokumentteihin?, missä tai miten dokumentit saa käyttöönsä?
15DI Kettunen Juhani, 1995,Dokumenttien hallinta ja laatujärjestelmät, Valokynä 1/1995, s 6 - 8
6.3 Eri ABB koestamoissa olevat järjestelmät
Eri ABB koestamoissa käytössä olevat dokumenttien päivitys] ärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja osassa jopa puutteellisia. Lisäksi ne ovat osittain liian henkilöpainotteisia, eli päivitys riippuu liiaksi koestamon esimiehen omasta aktiivisuudesta.
ACS 500:n koestamon dokumenttien päivitykset perustuvat dokumentoinnista vastaavan henkilön työpanokseen, mitään kirjallista ohjetta miten dokumenttejä päivitetään ei ole olemassa. Suurin osa dokumenteista tulee olemaan sähköisessä muodossa, koska linja on otettu käyttöön vuoden 1995 lopussa. Kaikki paperipohjaiset dokumentit poistuivat vuoden 1995 loppuun mennessä, joten kaiken tiedon pitäisi olla sähköistä.16
Uuden tuotekehityslaboratorion dokumentoinnista vastaa laboratorion hoitaja.
Dokumentoinnista ei ole olemassa toimintaohjeita. Dokumentit ovat vuosilta 1994 ja 1995. Dokumentointi on siirrettävissä sähköiseen muotoon, tosin niissä on jonkin verran sovittamista, koska laitteistoa tilattaessa ei ole määritelty dokumentoinnin muotoa.
Laboratorion dokumenttien päivitys] ärjestelmä on tulossa mukaan samanlaiseen järjestelmään kuin ELP:n alueellakin.17
ABB Pitäjänmäen konetehtaalla hoidetaan dokumentoinnin päivitykset ISO 9001 (POO) -ohjeiden mukaisesti. POO -ohjeen mukaan dokumentteja käsitellään seuraavasti:
Kun piirustukseen tehdään muutos, se merkitään uutena versiona myös piirustusluetteloon. Muutokset tehdään käsin sähkötilassa olevaan dokumenttiin.
Muutoksia ei piirrätetä muoveille. Jos piirustukseen tulee paljon muutoksia, tai siitä tulisi sekava, piirretään piirustus uudelleen AutoCADillä. Uusimmat dokumentit on pyydetty toimittajilta sähköisessä muodossa, ja niistä on poistettava kaikki heidän käyttämiensä ohjelmien linkitykset, jotta niitä pystytään muuttamaan perus AutoCADillä. Muuttuneet dokumentit mikrofilmataan noin 5 vuoden välein.
Konetehtaalla on käynnissä juuri dokumenttien päivitys, vanhat mapit ovat poistumassa käytöstä ja päivitettyhin mappeihin lisätään tarra selkämykseen, mistä ilmenee päivity saj ankohta.18
16Karjalainen, P. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995 17Junttila, T. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995 18Jutila, T. ABB Industry Oy. Haastattelu 30.11.1995
-30-ABB:n kiinteistöjen dokumentoinnista vastaa ABB Current Oy. Heillä on käytössä RYHTI -niminen tilanhallintaohjelmisto, jolla hoidetaan ilmastoinnin ja ATK-verkon dokumentoinnin hallinta sekä osittain myös kiinteistön sähkönjakelun dokumenttien hallintaa. Perinteisellä menetelmällä on vielä varavoiman ja maadoituksen dokumenttien hallinta. Keskuksien ruotokuvien muutokset päivitetään kerran vuodessa ulkopuolisen suunnittelutoimiston toimesta. Vuokralaiset toimittavat dokumenteihin tulleet muutokset Currentille, joka päivityttää ne edelleen.19
6.4 Luvussa 6.3 esiteltyjen järjestelmien vertailu ja niiden parannus
ehdotukset
Konetehtaan käyttämä järjestelmä on hyvä ja vaatii vain vähän kehittämistä. Sen kehittäminen suuntautuu lähinnä dokumenttien siirtämiseen sähköiseen muotoon ja siten niiden hakemisen nopeuttamiseen. Sähköisiin dokumenteihin voitaisiin jokaisen moottorin taakse kätkeä huoltotiedot.
ABB Currentin käyttämä RYHTI -järjestelmä on sähködokumenttien osalta vielä kehitysvaiheessa, mutta sillä on suuria mahdollisuuksia varsinkin kun kiinteistöt voivat sijaita missäpäin Suomea tahansa.
Konetehtaan mallin mukainen järjestelmä toimii varmasti myös elektroniikkatehtaalla, mutta siitä voisi poistaa mikrofilmauksen, koska kaikki dokumentit ovat sähköisessä muodossa.
6.5 Päivittämisen toteutus
Nykyiset virheelliset dokumentit täytyy ensin korjata. Korjaamisessa voidaan käyttää skannausta ja korjausta tai uudelleen piirtoa. Korjatut dokumentit toimitetaan arkistoon ja kopiot sähkötiloihin ja työnjohtajille. Kun korjattujen versioiden kopioita toimitetaan sähkötiloihin ja työjohtajille, on kaikki vanhat dokumentit hävitettävä. Alkuperäiset versiot on toimitettava arkistoon, ja niihin tullaan tulevaisuudessa tekemään kaikki puhtaaksipiirrot ja korjaukset. Arkistosta luovutetaan alkuperäiset vain kuittausta vastaan. Jos dokumentti on sähköisessä muodossa, ei arkistosta tarvitse hakea alkuperäisiä versioita, mutta dokumenttien muuttamisoikeus on vain muutamilla henkilöillä, katseluoikeus kaikilla. Arkistoitavat kappaleet on toimitettava A4 - kansioissa, jotta niiden käsittely olisi helppoa. Arkistoitavista dokumenteista ei tarvitse välttämättä ottaa mikrofilmejä, jos dokumenteista on olemassa sähköiset versiot.
19Niemi, O. ABB Industry Oy. Haastattelu 11.12.1995
Kun sähkökäyttöihin tehdään muutoksia, tehdään punakynäversiot, jotka piirrätetään puhtaaksi ja toimitetaan arkistoon puhtaaksi piirrettyinä. Samalla on toimitettava puhtaaksipiirretyistä kopiot paikkoihin, joissa niiden aiemmat kopiot ovat. Kun toimitetaan uusia versioita, on huolehdittava vanhojen versioiden hävityksestä.
Järkevintä olisi säilyttää jokaisen rakennuksen sähköiset dokumentit samassa paikassa, välittämättä osastoista tai yhtiöistä.
Jokaiseen keskukseen merkitään tarra, josta ilmenee mistä dokumentit löytyvät, elleivät ne ole keskuksen yhteydessä. Sähköiset dokumentit voidaan koota serveriin, josta ne on kaikkien käytettävissä, mutta vain joillakin henkilöillä on niiden päivitysoikeus.
-32-7 YHTEENVETO
Diplomityön aikaa vievin osa oli oikeaksi oletettujen kuvien tarkastaminen todellisen asennuksen kanssa. Alkuperäisiä dokumentteja ei löydetty mistään, joten ei voitu tehdä vertailua vuosittain syntyvien muutosten määrästä. Jonkin verran päänvaivaa aiheutti dokumenttien valmistumisvuosi, sillä silloin olivat piirrosmerkit toisenlaisia ja piirustusstrategia aivan erilainen sekä johtojen värisäännöt erilaiset. Aikaisempi kokemus vanhoista dokumenteista helpotti niiden ymmärtämistä ja asennuksien tekeminen helpotti kojeistojen muutoskohtiien löytymistä.
Diplomityön tärkein tavoite oli dokumenttien ajantasalle saattaminen ja työturvallisuuden parantaminen, mikä onnistui hyvin. Ajantasalla olevien dokumenttien käsittely on vielä kesken ja yrityksen/konsemin johdon linjanvedosta riippuen, miten kiinteistöjen dokumentteja tulevaisuudessa käsitellään. Asian esille ottaminen ja haastattelujen tekeminen herätti kiinnostusta kiinteistön dokumenttien hallintaan myös muilla osastoilla.
Dokumenttien päivittämisestä tai ylläpidosta ei löytynyt suomenkielisestä eikä vieraskielisestä kirjallisuudesta lähdeaineistoa, vaikka kaikki alalla olevat henkilöt tunnistavat kyseisen ongelman. Jokaisella haastatetulla oli omanlaisensa käsityksensä, siitä mikä on paras tapa käsitellä vanhoja dokumentteja. Lisäksi suurimmilla yhtiöillä on vielä omat dokumenttien ylläpitotavat.
Diplomityöaluella olisi voinut vielä tutkia 4-napaisten voimapistorasioiden vaihtoa nykystandardien mukaisiksi 5-napaisiksi ja siitä aiheutuvia kustannuksia sekä työturvallisuuden lisääntymistä. Tässä on kuitenkin vielä ongelmia, sillä 660 V pisto
rasioita ei ole olemassa. Jokapäiväinen ongelma on myös, miten liitetään koestettavat laitteet koestuslaitteistoon, sillä siitä liitynnät tapahtuvat joko ylä- tai alakautta ja poikkipinta-alat ovat suuria.
Mahdollisia tutkimuskohteita voisi olla, mitä kaikkia koestuksia laitteistolla pystytään tekemään, olisiko syöttöjännitettä vaihdeltava normaalin verkon jännitteenvaihtelu- rajoissa (±10 %) sekä EMC-häiriökestoisuutta. Hätäseis-piirin vaikutusalueen määrittelyt on tehtävä uudelleen, ja koskemaan vain koestamoa, koska nykyisin hätäseis-nappia painamalla putoaa koko tehdashalli irti syöttöverkosta.
8 LÄHDELUETTELO
10 vuotta suomalaisia JCAD-ohjelmistotuotteita, Sähköala 1995, n:o 10 s 50 CAD/CAM-kysely 1994,Valokynä 1995. n:o 1. s 12 - 24
Havonen R. 1994. VERTEX-ohjelmistot rakennusten suunnittelussa ja ylläpidossa. Valokynä n:o 4, s 12 -14
Junttila Teuvo, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Jutila Timo, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Karjalainen Pekka, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Niemi Olli, ABB Industry Oy. haastattelu 11.12.1995
Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo. 505 s Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo. 387 s
Sähkötarkastuskeskus. 1993. Sähköturvallisuusmääräykset A 1-93. Helsinki.
297 s
Sähkötarkastuskeskus. 1994. Rakennusten sähköasennukset A 2-94. Helsinki.
265 s.
Tekniikka & Talous, 1996 n:o 10, s 1 mainos
Tuukkanen Jari, ABB Industry Oy, sähköposti 11.12.1995
Vuorensivu Kusti, 1995, CAD-Expert Oy, Valokynä 1995. n:o 3. s 21-22
TKK sähkötekniikan OSASTON KIRJASTO OTAKAARI 5 A 02150 ESPOO
-34-LIITE 1: SÄHKÖASENNUSTEN PIIRROSMERKIT1
Muutamia perussääntöjä piirrosmerkkien käytöstä:
• käytetään yksinkertaisinta halutun asian esittävää piirrosmerkkiä
• käytetään merkin suositeltavaa muotoa
• saman kohteen piirustuksissa käytetään merkin samaa muotoa samassa tarkoituksessa
• standardimerkistä poikkeavat merkit selitetään niissä piirustuksissa, joissa niitä on käytetty
• piirrosmerkkejä voidaan yhdistää ja uusia merkkejä voidaan johtaa standardimerkeistä
• muidenkin alojen standardimerkkejä voidaan käyttää siinä tarkoituksessa kuin niitä alunperinkin on käytetty
• merkin koko valitaan piirustuksen koon ja esitettävän asian mukaan
• merkin asento on huomioitava, jos sillä on merkitystä
• merkin on liityttävä muuhun kokonaisuuteen siten, ettei sen merkitys ole tulkinnanvarainen
• lisämerkinnät on tehtävä siten, että ne ovat tulkittavissa yksiselitteisesti.
Johdin(yhteys)viivojen esittäminen
Johdinviivat voidaan tarvittaessa yksilöidä käyttämällä sen järjestelmän tunnusmerkintää johon johdin kuuluu. Tunnusmerkintänä voidaan käyttää myös johtimen osoitetunnusta tai esim. kaapelin tunnusmerkintää. Johdin- tai johto viivat voidaan varustaa myös asennustapaa (putkeen, hyllylle, kanavaan jne) ilmaisevalla merkinnällä. Johdin- tai johto viiva on yleensä ehjä viiva, poikkeustapauksissa voidaan käyttää katkoviivaa tai pistekatkoviivaa esim. kuvaamaan johdon kulkua alemmassa tai ylemmässä kerroksessa.
Piirrosmerkin sijainnin ilmaiseminen
Piirrosmerkin sijainti piirustuksissa voidaan yksinkertaisemmin ilmaista koordinaatiston avulla. Varsinkin piirikaavioissa, mutta myös muissa piirustuksissa voidaan piirustusalue jakaa tasalevyisiin vaaka- ja pysty vyöhykkeisiin. Tunnuksina
1 Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
py sty vyöhykkeille käytetään numeromerkintää ja vaakavyöhykkeille kirj ainmerkintää.
Merkin tai laitteen sijainti voidaan ilmaista näin syntyneen ruudukon tunnus- merkinnällä.
Toimitilan esittäminen sähköpiirustuksissa
Sähkölaitteen toimitilan esittämisessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
• laitteet esitetään sähköttöminä tai lepoasennossa tai lepotilassa
e kontaktorin ja releen koskettimet esitetään siinä asennossa, jossa ne ovat, kun rele tai kontaktori ei ole vetänyt
• moninapaisten ohjauskytkimien koskettimien on oltava sellaisessa asennossa, jossa ne mekaanisesti ovat
• ohjauskytkin piirretään yleensä nolla- tai seis- asennossa, poikkeava asento on aina erikseen merkittävä
• erottimet piirretään auki-asennossa
e kytkimet j a katkaisij at piirretään auki-asennossa
• hätä-, hälytys-, testaus- tms. laitteet piirretään normaalin käytön edellyttämään tilaan
• suojalaitteet piirretään normaalin käytön mukaiseen tilaan.
Poikkeuksellinen toiminta on aina erikseen selvitettävä. Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että puuttuvat tai vajaat merkinnät eivät aiheuta turvallisuuden vaarantumista huolto- ja käyttötilanteissa.
-36-LIITE 2: ERÄIDEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN ERIKOISPIIRTEITÄ1
Yleiskaaviot
Yleiskaaviot laaditaan käyttäen lohko- tai yleiskaavioiden yksinkertaisia piirrosmerkkejä. Se laaditaan mahdollisimman suoraviivaiseksi, aina yksiviiva- esityksenä ja varustettuna vain tärkeimmillä teknisillä tiedoilla. Tunnukset merkitään yleensä piirrosmerkin vasemmalle puolelle ja tekniset arvot tunnusmerkin alle tai piirrosmerkin oikealle puolelle.
Sähköturvallisuusmääräyksissä (A 1-93) määrätään, että sähkölaitteistosta on laadittava ja pidettävä saatavilla kaaviollinen esitys, josta käy selville laitoksen käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot, mikäli ne muuten eivät ole helposti todettavissa. Yleiskaaviot laaditaan siten, että ne täyttävät sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset.
Rakennusten sähköasennuksissa (A 2-94) edellytetään, että sähköasennuksen dokumen
toitiin on tarvittaessa käytettävä kaavioita, piirustuksia ja taulukoita. Näistä on käytävä erityisesti ilmi seuraavat tiedot:
• virtapiirien laji ja rakenne (kulutuspisteiden sijainti, johtimien lukumäärä ja koko, johtolaji) sekä
• tiedot, joiden avulla suoja-, kytkin-, ja erotuslaitteiden ominaisuudet ja sijainti voidaan tunnistaa.
Yksinkertaisista asennuksista mainitut tiedot voivat olla luettelon muodossa. A 2 edellyttää, että dokumenteissä käytetyt tunnukset ovat voimassa olevien SFS-stan- dardien mukaisia tai kansainvälisien standardien mukaisia taikka muuten yksiselitteisiä.
Yleiskaavio piirretään yleismerkkejä käyttäen, tarkennusmerkkejä lisätään, mikäli se ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä. Kaavio piirretään mahdollisimman suoraviivaisesti siten, että risteilyjä on mahdollisimman vähän. Kaaviossa esitetään vain oleelliset asiat, turhaa yksityiskohtien esittämistä on vältettävä.
Sähkönjakelulaitteiden yleiskaavioissa kiskojen T-haarat piirretään ilman pistettä, neljään haaraan haarautuvassa liitoksessa pistettä kuitenkin käytetään selvyyden niin
1 Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
vaatiessa. Kiskojen risteämistä tulee välttää. Arvomerkinnät sijoitetaan kisko viivojen alapuolelle. Johdinta tai johdinryhmää kuvaavan viivan yläpuolella voidaan esittää lisätietoja viljalajista, jakelujärjestelmästä, taajuudesta ja jännitteestä.
Toiminnallisesti yhteenkuuluvat osat piirretään lähekkäin. Mittarit ja suojareleet sijoitetaan pääpiirien oikealle puolelle lähelle sitä mittamuuntajaa johon ne on liitetty.
Virtamuuntajan napaisuus merkitään kirjain-numero-yhdistelmällä PI ja P2, lukumäärä vinoviivalla ja numerolla. Yhteenkuuluvuus voidaan tarvittaessa osoittaa viivalla.
Ohjausmerkinnät ja -laitteet sekä arvomerkinnät pyritään sijoittamaan päämerkin vasemmalle tai yläpuolelle.
Piirikaaviot
Piirikaaviossa esitetään laitteen tai laiteyhdistelmän sähköiset piirit käyttäen apuna komponentteja ja toimintoja esittäviä piirrosmerkkejä, numero- ja kirjain merkinnöistä muodostettuja yksikkö- ja liitintunnuksia, sijaintiviitteitä, taulukoita sekä kirjallisia selityksiä. Se antaa tietoa liitäntä(johdotusjpiirustusten ja -taulukoiden laatimiseen, koestukseen, vianetsintään ja muuhun käyttöön liittyvään toimintaan.
Mitoitusta ja käytettäviä viivaleveyksiä ei ole standardisoitu, mutta esimerkiksi koneellisessa piirtämisessä joudutaan merkkien mitat valitsemaan siten, että niiden käyttö on piirustuksissa joustavaa. Myös merkkien keskinäisellä sijoituksella on piirustuksien luettavuuteen suuri vaikutus.
Piirikaavioiden merkkien mitoitus riippuu suuresti kaavion tarkoituksesta, koosta, yksityiskohtaisuudesta, jne. Esimerkkipiirustuksissa esitetyt merkit on piirretty siihen kokoon, jota suositellaan käytettäväksi silloin, kun niitä käytetään yleisesti käytössä olevissa piiri-, liitäntä(johdotus)- ja yleiskaavioissa piirustuskoon ollessa yleensä A3.
Merkit on standardoitujen merkkien mukaisia tai niistä johdettuja.
Tarkennusmerkkej ä käytetään kosketintoimintoj en yhteydessä osoittamaan koskettimen erikoisominaisuutta, esim kuulumista kontaktoriin. Merkkejä käytetään vain silloin, kun se selvyyden vuoksi on tarpeen.
Mekaaninen ohjaus voidaan esittää joko katkoviivalla tai kahdella rinnakkaisella ohuella viivalla. Esim. kontaktorien koskettimien yhteenkuuluvuus esitetään katkoviivalla, kun taas yhteenkytketyn moottorin ja generaattorin mekaaninen yhteys esitetään kaksoisviivalla.
-38- Liite 2 Jos piirin toiminnan ymmärtämisen kannalta on tarpeen esittää muissa piirustuksissa esitettyjä ulkoisia tai yhteisiä piirejä, ne voidaan esittää piirikaavioissa yksinkertaistettuina ja varustettuina viitteillä tarkemmasta esityksestä.
Piirrosmerkin sijainti piirustuksessa voidaan helpoimmin ilmaista koordinaatiston avulla. Piirikaavioissa ilmaistaan yleensä vain pystylinja, jolla piirrosmerkki sijaitsee.
Vaihtoehtoisesti piirrosmerkeille voidaan antaa koordinaatistosta riippumattomat tunnukset ja käyttää niitä sijainnin esittämiseen.
Piirit voidaan esittää käyttäen vapaata, koottua tai sidottua esitystapaa. Koottua ja sidottua esitystapaa käytetään nykyisin vain erikoistapauksissa, yleisintä on vapaan esitystavan käyttö. Vapaan esitystavan käyttö selkeyttää ja yksinkertaistaa piirikaavion laatimista, mutta edellyttää huolellista yhteenkuuluvuusmerkintöjen käyttöä, voivathan yhteenkuuluvat piirrosmerkit sijaita piirustuksessa missä osassa tahansa tai toisessa piirustuslehdessä tai toisessa piirustuksessa.
Vapaassa esitystavassa jokainen erillinen osa merkitään tunnuksella joka viittaa osakokonaisuudelle, esim. kontaktorille, annettuun tunnusmerkintään. Merkintöjen perusteella voidaan osien yhteenkuuluvuus helposti todeta. Lisäksi yhteen kuuluvat osat ilmaistaan viitekaavioissa tai -taulukoissa, joissa näkyy myös sijainti. Viitetaulukot tai - kaaviot sijoitetaan yleensä toimilaitteen piirrosmerkin alapuolelle.
Kootussa esitystavassa sijoitetaan piirrosmerkin yhteenkuuluvat osat toistensa lähelle.
Sidotussa esitystavassa esitetään osien yhteenkuuluvuus ja niiden mekaaniset yhteydet.
Kosketin voidaan varustaa kelan tai toimielimen sijainti viitteellä. Tätä merkintää käytetään vain siinä tapauksessa, että luettavuus sitä vaatii. Merkintä sijoitetaan tunnusmerkinnän alapuolelle.
Koskettimien esittämisessä noudatetaan seuraavia ohjeita:
• Mekaanisesti yhteenkuuluvat koskettimet esitetään siten, että niiden toimintasuunta keskenään ja toimilaitteen kanssa on sama. Suositeltavat toimintasuunnat ovat alhaalta ylös, vasemmalta oikealle ja myötäpäivään.
Poikkeava toimintasuunta on syytä merkitä.
• Kuormakytkimien ja -katkaisijoiden koskettimet piirretään auki-asentoon.
• Johdonsuoj akatkaisij an, vikavirtasuoj akytkimen ja magneettisella tai lämpölaukaisulla varustetun suoj akytkimen koskettimet piirretään piirrosmerkin mukaisesti kiinni-asentoon.
• Erotin piirretään auki-asentoon.
• Vaunukatkaisij aja vaunun apukoskettimet esitetään erotus(auki)-asennossa.
• Moniasentoinen kytkin esitetään nolla-asennossa, ilman nolla-asentoa oleva kytkin esitetään koestuksen ja vianetsinnän kannalta katsottuna tavanomaisimmassa asennossa.
• Releet j a kontaktorit esitetään j ännitteettömässä tilassa.
• Apukoskettimet esitetään pääkoskettimien asentoa vastaavassa tilassa.
• Painekytkin esitetään normaalipaineessa, pintakytkimet alimman tason mukaan.
• Virtaus- j a nopeuskytkin esitetään lepotilassa.
e Termostaatti esitetään nolla-asteessa tai merkityssä lämpötilassa.
Sähkö(virta)lähde voidaan esittää piirikaaviossa viivoilla, merkinnöillä tai näiden yhdistelmillä. Tasa- ja yksivaihesähköpiirit on yksinkertaisinta sijoittaa sähkö- lähdeviivojen väliin. Monivaiheisissa tai useita virtalähteitä sisältävissä järjestelmissä voidaan sähkölähteitä kuvaavat viivat sijoittaa myös samalle puolelle piirejä tai jakaa ne ylä- ja alapuolelle tai vasemmalle ja oikealle. Kolmivaihejärjestelmässä esitetään vaihejohtimet ylhäällä tai vasemmalla ja nolla- ja maadoitusjohdin alhaalla ja oikealla.
Toiminnallisesti läheisesti yhteenkuuluvat osat pyritään sijoittamaan lähekkäin. Niiden yhteenkuuluvuutta voidaan lisäksi painottaa kehäviivalla. Kehäviivana käytetään kapeaa pistekatkoviivaa. Jos kehäviivan sisällä olevat laitteet muodostavat todellisuudessakin erillisen yksikön, sijoitetaan tämän erillisen yksikön liitäntäpisteet ja liittimet tälle kehäviivalle.
Haaroitukset piirikaavioissa esitetään yleensä ilman avointa tai mustattua ympyrää.
Liitos tai haaroitus voidaan esittää myös käyttäen ympyrää ja silloin, kun on kyse haaroituksesta useampaan kuin kolmeen haaraan, on sekaannusten välttämiseksi ympyrän käyttö välttämätöntä. Piiriviivat pyritään aina piirtämään vaaka- tai pystysuoraan, vinoja viivoja voidaan käyttää poikkeuksellisesti liittämään yhteen piirien symmetrisiä osia.
Kun piiriviiva tulisi kulkemaan siten, että se risteilisi useiden muiden viivojen kanssa, tai viiva jatkuisi toiseen piirustuslehteen tai toiseen piirustukseen, se katkaistaan ja molemmat päät varustetaan viitemerkinnöin siten, että väärintulkinnan vaaraa ei ole.
-40- Liite 2
Pääpiirteissään noudatetaan piirikaavioiden merkinneissä seuraavaa:
• Kojeen tai koskettimen tunnus merkitään kojeen, koskettimen vasemmalle tai yläpuolelle.
• Liittimen tunnus merkitään liittimen oikealle tai alapuolelle, tekstin suunta on aina yhteysviivan suuntainen.
• Releiden , vastusten jne. liittimien piirrosmerkkejä ei yleensä esitetä, tunnukset kylläkin, poikkeuksena pistokekantaiset laitteet.
• Jokainen liitos, olkoon se liitinrimassa, pistokytkimessä jne. joka on tarkoitettu käyttöpaikalla liittämiseen, koestukseen tai vianhakuun esitetään piirrosmerkillä ja varustetaan tunnuksella.
• Milloin on tarvetta, voidaan myös liittimen sijainti todellisuudessa merkitä kaavioon, merkintä sijoitetaan piirin tai piirrosmerkin vasemmalle puolelle tunnusmerkinnän alapuolelle.
• Tunnusmerkintä voidaan kääntää yleisten lukusääntöjen mukaan.
• Lyhyitä teknisiä tietoja voidaan merkitä piirrosmerkin lähelle tai sen sisään tai ne voidaan esittää erillisessä taulukossa.
Kojekaaviot
Kojekaavioissa esitetään jonkin laitteen tai kojeen sähköiset piirit sekä mahdolliset mekaaniset yhteydet. Se laaditaan yleensä käyttäen sidottua esitystapaa. Usein kojekaavioissa esitetään myös laitteen kokoonpano, mitat, valmistusaineet, jne. Muissa kaavioissa, esim piirikaaviossa, voidaan kojekaavioiden esittämät piirin osat jättää piirtämättä, piirretään vain kojeen ääriviivat ja viitataan kojekaavioon.
Liitäntä kaaviot ja -taulukot
Standardeissa SFS-EN 61082-1, 2 ja 3 on käytetty sanaa yhteys vastaamaan termiä liitäntä. Dokumenttinimikkeet johdotuskaavio tai -taulukko on korvattu nimikkeillä liitäntäkaavio tai -taulukko.
Liitäntäkaaviosta ja -taulukoista saadaan tietoa laitteiston tai laitteen rakenneyksiköiden välisistä sisäisistä tai ulkoisista yhteyksistä. Niitä käytetään asennus- ja kytkentätöissä sekä kaikenlaisessa huolto-, koestus- ja vianetsintätoiminnassa. Ne eivät yleensä yksinään selvitä laitteiston toimintaa. Ne selvittävät piirikaavioiden mukaisten yhteyksien todellisen toteutuksen.
Johtimien ja liittimien tunnusmerkinnöissä käytetään stadardisoituja merkintätapoja.
Komponenttien, laitteiden ja niiden osien merkitsemisessä käytetään standardisoituja kirj ainmerkintöj ä. Standardista poikkeavat tunnusmerkinnät on aina erikseen selvitettävä.
Liitäntäkaaviossa esitetyt tiedot voidaan esitää myös taulukon muodossa. Taulukot laaditaan yleensä erikseen sisäistä ja ulkoista liitäntää varten, mutta myös yhdistettyjä taulukoita voidaan käyttää. Liitäntätaulukot laaditaan ottamalla huomioon kulloinenkin tietojen tarve. Liittimien numerojärjestys suositellaan valittavaksi ylhäältä alas tai vasemmalta oikealle kuitenkin siten, että johtimen sijoituspaikka on yksiselitteisesti määrätty.
Kokoonpanopiirustukset
Kokoonpanopiirustus esittää useammasta osasta tai kojeesta koottavan laitteen tai kojeiston muodostamaa kokonaisuutta. Se piirretään mittakaavassa ja mitoitetaan tarvittaessa, yleensä vain päämitat merkitään näkyviin. Kokoonpanopiirustuksessa esitetään laitteen tai kojeiston pääosat ja niiden liittyminen toisiinsa.
Sijoituspiirustukset
Sijoituspiirustuksiksi sanotaan piirustuksia, jotka esittävät kojeiston, laitteiden tai
Sijoituspiirustuksiksi sanotaan piirustuksia, jotka esittävät kojeiston, laitteiden tai