6 DOKUMENTTIEN PÄIVITTÄMINEN
6.5 Päivittämisen toteutus
Nykyiset virheelliset dokumentit täytyy ensin korjata. Korjaamisessa voidaan käyttää skannausta ja korjausta tai uudelleen piirtoa. Korjatut dokumentit toimitetaan arkistoon ja kopiot sähkötiloihin ja työnjohtajille. Kun korjattujen versioiden kopioita toimitetaan sähkötiloihin ja työjohtajille, on kaikki vanhat dokumentit hävitettävä. Alkuperäiset versiot on toimitettava arkistoon, ja niihin tullaan tulevaisuudessa tekemään kaikki puhtaaksipiirrot ja korjaukset. Arkistosta luovutetaan alkuperäiset vain kuittausta vastaan. Jos dokumentti on sähköisessä muodossa, ei arkistosta tarvitse hakea alkuperäisiä versioita, mutta dokumenttien muuttamisoikeus on vain muutamilla henkilöillä, katseluoikeus kaikilla. Arkistoitavat kappaleet on toimitettava A4 - kansioissa, jotta niiden käsittely olisi helppoa. Arkistoitavista dokumenteista ei tarvitse välttämättä ottaa mikrofilmejä, jos dokumenteista on olemassa sähköiset versiot.
19Niemi, O. ABB Industry Oy. Haastattelu 11.12.1995
Kun sähkökäyttöihin tehdään muutoksia, tehdään punakynäversiot, jotka piirrätetään puhtaaksi ja toimitetaan arkistoon puhtaaksi piirrettyinä. Samalla on toimitettava puhtaaksipiirretyistä kopiot paikkoihin, joissa niiden aiemmat kopiot ovat. Kun toimitetaan uusia versioita, on huolehdittava vanhojen versioiden hävityksestä.
Järkevintä olisi säilyttää jokaisen rakennuksen sähköiset dokumentit samassa paikassa, välittämättä osastoista tai yhtiöistä.
Jokaiseen keskukseen merkitään tarra, josta ilmenee mistä dokumentit löytyvät, elleivät ne ole keskuksen yhteydessä. Sähköiset dokumentit voidaan koota serveriin, josta ne on kaikkien käytettävissä, mutta vain joillakin henkilöillä on niiden päivitysoikeus.
-32-7 YHTEENVETO
Diplomityön aikaa vievin osa oli oikeaksi oletettujen kuvien tarkastaminen todellisen asennuksen kanssa. Alkuperäisiä dokumentteja ei löydetty mistään, joten ei voitu tehdä vertailua vuosittain syntyvien muutosten määrästä. Jonkin verran päänvaivaa aiheutti dokumenttien valmistumisvuosi, sillä silloin olivat piirrosmerkit toisenlaisia ja piirustusstrategia aivan erilainen sekä johtojen värisäännöt erilaiset. Aikaisempi kokemus vanhoista dokumenteista helpotti niiden ymmärtämistä ja asennuksien tekeminen helpotti kojeistojen muutoskohtiien löytymistä.
Diplomityön tärkein tavoite oli dokumenttien ajantasalle saattaminen ja työturvallisuuden parantaminen, mikä onnistui hyvin. Ajantasalla olevien dokumenttien käsittely on vielä kesken ja yrityksen/konsemin johdon linjanvedosta riippuen, miten kiinteistöjen dokumentteja tulevaisuudessa käsitellään. Asian esille ottaminen ja haastattelujen tekeminen herätti kiinnostusta kiinteistön dokumenttien hallintaan myös muilla osastoilla.
Dokumenttien päivittämisestä tai ylläpidosta ei löytynyt suomenkielisestä eikä vieraskielisestä kirjallisuudesta lähdeaineistoa, vaikka kaikki alalla olevat henkilöt tunnistavat kyseisen ongelman. Jokaisella haastatetulla oli omanlaisensa käsityksensä, siitä mikä on paras tapa käsitellä vanhoja dokumentteja. Lisäksi suurimmilla yhtiöillä on vielä omat dokumenttien ylläpitotavat.
Diplomityöaluella olisi voinut vielä tutkia 4-napaisten voimapistorasioiden vaihtoa nykystandardien mukaisiksi 5-napaisiksi ja siitä aiheutuvia kustannuksia sekä työturvallisuuden lisääntymistä. Tässä on kuitenkin vielä ongelmia, sillä 660 V pisto
rasioita ei ole olemassa. Jokapäiväinen ongelma on myös, miten liitetään koestettavat laitteet koestuslaitteistoon, sillä siitä liitynnät tapahtuvat joko ylä- tai alakautta ja poikkipinta-alat ovat suuria.
Mahdollisia tutkimuskohteita voisi olla, mitä kaikkia koestuksia laitteistolla pystytään tekemään, olisiko syöttöjännitettä vaihdeltava normaalin verkon jännitteenvaihtelu- rajoissa (±10 %) sekä EMC-häiriökestoisuutta. Hätäseis-piirin vaikutusalueen määrittelyt on tehtävä uudelleen, ja koskemaan vain koestamoa, koska nykyisin hätäseis-nappia painamalla putoaa koko tehdashalli irti syöttöverkosta.
8 LÄHDELUETTELO
10 vuotta suomalaisia JCAD-ohjelmistotuotteita, Sähköala 1995, n:o 10 s 50 CAD/CAM-kysely 1994,Valokynä 1995. n:o 1. s 12 - 24
Havonen R. 1994. VERTEX-ohjelmistot rakennusten suunnittelussa ja ylläpidossa. Valokynä n:o 4, s 12 -14
Junttila Teuvo, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Jutila Timo, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Karjalainen Pekka, ABB Industry Oy, haastattelu 30.11.1995 Niemi Olli, ABB Industry Oy. haastattelu 11.12.1995
Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 1. Espoo. 505 s Suomen Sähköurakoisijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo. 387 s
Sähkötarkastuskeskus. 1993. Sähköturvallisuusmääräykset A 1-93. Helsinki.
297 s
Sähkötarkastuskeskus. 1994. Rakennusten sähköasennukset A 2-94. Helsinki.
265 s.
Tekniikka & Talous, 1996 n:o 10, s 1 mainos
Tuukkanen Jari, ABB Industry Oy, sähköposti 11.12.1995
Vuorensivu Kusti, 1995, CAD-Expert Oy, Valokynä 1995. n:o 3. s 21-22
TKK sähkötekniikan OSASTON KIRJASTO OTAKAARI 5 A 02150 ESPOO
-34-LIITE 1: SÄHKÖASENNUSTEN PIIRROSMERKIT1
Muutamia perussääntöjä piirrosmerkkien käytöstä:
• käytetään yksinkertaisinta halutun asian esittävää piirrosmerkkiä
• käytetään merkin suositeltavaa muotoa
• saman kohteen piirustuksissa käytetään merkin samaa muotoa samassa tarkoituksessa
• standardimerkistä poikkeavat merkit selitetään niissä piirustuksissa, joissa niitä on käytetty
• piirrosmerkkejä voidaan yhdistää ja uusia merkkejä voidaan johtaa standardimerkeistä
• muidenkin alojen standardimerkkejä voidaan käyttää siinä tarkoituksessa kuin niitä alunperinkin on käytetty
• merkin koko valitaan piirustuksen koon ja esitettävän asian mukaan
• merkin asento on huomioitava, jos sillä on merkitystä
• merkin on liityttävä muuhun kokonaisuuteen siten, ettei sen merkitys ole tulkinnanvarainen
• lisämerkinnät on tehtävä siten, että ne ovat tulkittavissa yksiselitteisesti.
Johdin(yhteys)viivojen esittäminen
Johdinviivat voidaan tarvittaessa yksilöidä käyttämällä sen järjestelmän tunnusmerkintää johon johdin kuuluu. Tunnusmerkintänä voidaan käyttää myös johtimen osoitetunnusta tai esim. kaapelin tunnusmerkintää. Johdin- tai johto viivat voidaan varustaa myös asennustapaa (putkeen, hyllylle, kanavaan jne) ilmaisevalla merkinnällä. Johdin- tai johto viiva on yleensä ehjä viiva, poikkeustapauksissa voidaan käyttää katkoviivaa tai pistekatkoviivaa esim. kuvaamaan johdon kulkua alemmassa tai ylemmässä kerroksessa.
Piirrosmerkin sijainnin ilmaiseminen
Piirrosmerkin sijainti piirustuksissa voidaan yksinkertaisemmin ilmaista koordinaatiston avulla. Varsinkin piirikaavioissa, mutta myös muissa piirustuksissa voidaan piirustusalue jakaa tasalevyisiin vaaka- ja pysty vyöhykkeisiin. Tunnuksina
1 Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
py sty vyöhykkeille käytetään numeromerkintää ja vaakavyöhykkeille kirj ainmerkintää.
Merkin tai laitteen sijainti voidaan ilmaista näin syntyneen ruudukon tunnus- merkinnällä.
Toimitilan esittäminen sähköpiirustuksissa
Sähkölaitteen toimitilan esittämisessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
• laitteet esitetään sähköttöminä tai lepoasennossa tai lepotilassa
e kontaktorin ja releen koskettimet esitetään siinä asennossa, jossa ne ovat, kun rele tai kontaktori ei ole vetänyt
• moninapaisten ohjauskytkimien koskettimien on oltava sellaisessa asennossa, jossa ne mekaanisesti ovat
• ohjauskytkin piirretään yleensä nolla- tai seis- asennossa, poikkeava asento on aina erikseen merkittävä
• erottimet piirretään auki-asennossa
e kytkimet j a katkaisij at piirretään auki-asennossa
• hätä-, hälytys-, testaus- tms. laitteet piirretään normaalin käytön edellyttämään tilaan
• suojalaitteet piirretään normaalin käytön mukaiseen tilaan.
Poikkeuksellinen toiminta on aina erikseen selvitettävä. Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että puuttuvat tai vajaat merkinnät eivät aiheuta turvallisuuden vaarantumista huolto- ja käyttötilanteissa.
-36-LIITE 2: ERÄIDEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN ERIKOISPIIRTEITÄ1
Yleiskaaviot
Yleiskaaviot laaditaan käyttäen lohko- tai yleiskaavioiden yksinkertaisia piirrosmerkkejä. Se laaditaan mahdollisimman suoraviivaiseksi, aina yksiviiva- esityksenä ja varustettuna vain tärkeimmillä teknisillä tiedoilla. Tunnukset merkitään yleensä piirrosmerkin vasemmalle puolelle ja tekniset arvot tunnusmerkin alle tai piirrosmerkin oikealle puolelle.
Sähköturvallisuusmääräyksissä (A 1-93) määrätään, että sähkölaitteistosta on laadittava ja pidettävä saatavilla kaaviollinen esitys, josta käy selville laitoksen käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot, mikäli ne muuten eivät ole helposti todettavissa. Yleiskaaviot laaditaan siten, että ne täyttävät sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset.
Rakennusten sähköasennuksissa (A 2-94) edellytetään, että sähköasennuksen dokumen
toitiin on tarvittaessa käytettävä kaavioita, piirustuksia ja taulukoita. Näistä on käytävä erityisesti ilmi seuraavat tiedot:
• virtapiirien laji ja rakenne (kulutuspisteiden sijainti, johtimien lukumäärä ja koko, johtolaji) sekä
• tiedot, joiden avulla suoja-, kytkin-, ja erotuslaitteiden ominaisuudet ja sijainti voidaan tunnistaa.
Yksinkertaisista asennuksista mainitut tiedot voivat olla luettelon muodossa. A 2 edellyttää, että dokumenteissä käytetyt tunnukset ovat voimassa olevien SFS-stan- dardien mukaisia tai kansainvälisien standardien mukaisia taikka muuten yksiselitteisiä.
Yleiskaavio piirretään yleismerkkejä käyttäen, tarkennusmerkkejä lisätään, mikäli se ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä. Kaavio piirretään mahdollisimman suoraviivaisesti siten, että risteilyjä on mahdollisimman vähän. Kaaviossa esitetään vain oleelliset asiat, turhaa yksityiskohtien esittämistä on vältettävä.
Sähkönjakelulaitteiden yleiskaavioissa kiskojen T-haarat piirretään ilman pistettä, neljään haaraan haarautuvassa liitoksessa pistettä kuitenkin käytetään selvyyden niin
1 Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry. 1995. Sähköasennukset 2. Espoo, s 259 - 301
vaatiessa. Kiskojen risteämistä tulee välttää. Arvomerkinnät sijoitetaan kisko viivojen alapuolelle. Johdinta tai johdinryhmää kuvaavan viivan yläpuolella voidaan esittää lisätietoja viljalajista, jakelujärjestelmästä, taajuudesta ja jännitteestä.
Toiminnallisesti yhteenkuuluvat osat piirretään lähekkäin. Mittarit ja suojareleet sijoitetaan pääpiirien oikealle puolelle lähelle sitä mittamuuntajaa johon ne on liitetty.
Virtamuuntajan napaisuus merkitään kirjain-numero-yhdistelmällä PI ja P2, lukumäärä vinoviivalla ja numerolla. Yhteenkuuluvuus voidaan tarvittaessa osoittaa viivalla.
Ohjausmerkinnät ja -laitteet sekä arvomerkinnät pyritään sijoittamaan päämerkin vasemmalle tai yläpuolelle.
Piirikaaviot
Piirikaaviossa esitetään laitteen tai laiteyhdistelmän sähköiset piirit käyttäen apuna komponentteja ja toimintoja esittäviä piirrosmerkkejä, numero- ja kirjain merkinnöistä muodostettuja yksikkö- ja liitintunnuksia, sijaintiviitteitä, taulukoita sekä kirjallisia selityksiä. Se antaa tietoa liitäntä(johdotusjpiirustusten ja -taulukoiden laatimiseen, koestukseen, vianetsintään ja muuhun käyttöön liittyvään toimintaan.
Mitoitusta ja käytettäviä viivaleveyksiä ei ole standardisoitu, mutta esimerkiksi koneellisessa piirtämisessä joudutaan merkkien mitat valitsemaan siten, että niiden käyttö on piirustuksissa joustavaa. Myös merkkien keskinäisellä sijoituksella on piirustuksien luettavuuteen suuri vaikutus.
Piirikaavioiden merkkien mitoitus riippuu suuresti kaavion tarkoituksesta, koosta, yksityiskohtaisuudesta, jne. Esimerkkipiirustuksissa esitetyt merkit on piirretty siihen kokoon, jota suositellaan käytettäväksi silloin, kun niitä käytetään yleisesti käytössä olevissa piiri-, liitäntä(johdotus)- ja yleiskaavioissa piirustuskoon ollessa yleensä A3.
Merkit on standardoitujen merkkien mukaisia tai niistä johdettuja.
Tarkennusmerkkej ä käytetään kosketintoimintoj en yhteydessä osoittamaan koskettimen erikoisominaisuutta, esim kuulumista kontaktoriin. Merkkejä käytetään vain silloin, kun se selvyyden vuoksi on tarpeen.
Mekaaninen ohjaus voidaan esittää joko katkoviivalla tai kahdella rinnakkaisella ohuella viivalla. Esim. kontaktorien koskettimien yhteenkuuluvuus esitetään katkoviivalla, kun taas yhteenkytketyn moottorin ja generaattorin mekaaninen yhteys esitetään kaksoisviivalla.
-38- Liite 2 Jos piirin toiminnan ymmärtämisen kannalta on tarpeen esittää muissa piirustuksissa esitettyjä ulkoisia tai yhteisiä piirejä, ne voidaan esittää piirikaavioissa yksinkertaistettuina ja varustettuina viitteillä tarkemmasta esityksestä.
Piirrosmerkin sijainti piirustuksessa voidaan helpoimmin ilmaista koordinaatiston avulla. Piirikaavioissa ilmaistaan yleensä vain pystylinja, jolla piirrosmerkki sijaitsee.
Vaihtoehtoisesti piirrosmerkeille voidaan antaa koordinaatistosta riippumattomat tunnukset ja käyttää niitä sijainnin esittämiseen.
Piirit voidaan esittää käyttäen vapaata, koottua tai sidottua esitystapaa. Koottua ja sidottua esitystapaa käytetään nykyisin vain erikoistapauksissa, yleisintä on vapaan esitystavan käyttö. Vapaan esitystavan käyttö selkeyttää ja yksinkertaistaa piirikaavion laatimista, mutta edellyttää huolellista yhteenkuuluvuusmerkintöjen käyttöä, voivathan yhteenkuuluvat piirrosmerkit sijaita piirustuksessa missä osassa tahansa tai toisessa piirustuslehdessä tai toisessa piirustuksessa.
Vapaassa esitystavassa jokainen erillinen osa merkitään tunnuksella joka viittaa osakokonaisuudelle, esim. kontaktorille, annettuun tunnusmerkintään. Merkintöjen perusteella voidaan osien yhteenkuuluvuus helposti todeta. Lisäksi yhteen kuuluvat osat ilmaistaan viitekaavioissa tai -taulukoissa, joissa näkyy myös sijainti. Viitetaulukot tai - kaaviot sijoitetaan yleensä toimilaitteen piirrosmerkin alapuolelle.
Kootussa esitystavassa sijoitetaan piirrosmerkin yhteenkuuluvat osat toistensa lähelle.
Sidotussa esitystavassa esitetään osien yhteenkuuluvuus ja niiden mekaaniset yhteydet.
Kosketin voidaan varustaa kelan tai toimielimen sijainti viitteellä. Tätä merkintää käytetään vain siinä tapauksessa, että luettavuus sitä vaatii. Merkintä sijoitetaan tunnusmerkinnän alapuolelle.
Koskettimien esittämisessä noudatetaan seuraavia ohjeita:
• Mekaanisesti yhteenkuuluvat koskettimet esitetään siten, että niiden toimintasuunta keskenään ja toimilaitteen kanssa on sama. Suositeltavat toimintasuunnat ovat alhaalta ylös, vasemmalta oikealle ja myötäpäivään.
Poikkeava toimintasuunta on syytä merkitä.
• Kuormakytkimien ja -katkaisijoiden koskettimet piirretään auki-asentoon.
• Johdonsuoj akatkaisij an, vikavirtasuoj akytkimen ja magneettisella tai lämpölaukaisulla varustetun suoj akytkimen koskettimet piirretään piirrosmerkin mukaisesti kiinni-asentoon.
• Erotin piirretään auki-asentoon.
• Vaunukatkaisij aja vaunun apukoskettimet esitetään erotus(auki)-asennossa.
• Moniasentoinen kytkin esitetään nolla-asennossa, ilman nolla-asentoa oleva kytkin esitetään koestuksen ja vianetsinnän kannalta katsottuna tavanomaisimmassa asennossa.
• Releet j a kontaktorit esitetään j ännitteettömässä tilassa.
• Apukoskettimet esitetään pääkoskettimien asentoa vastaavassa tilassa.
• Painekytkin esitetään normaalipaineessa, pintakytkimet alimman tason mukaan.
• Virtaus- j a nopeuskytkin esitetään lepotilassa.
e Termostaatti esitetään nolla-asteessa tai merkityssä lämpötilassa.
Sähkö(virta)lähde voidaan esittää piirikaaviossa viivoilla, merkinnöillä tai näiden yhdistelmillä. Tasa- ja yksivaihesähköpiirit on yksinkertaisinta sijoittaa sähkö- lähdeviivojen väliin. Monivaiheisissa tai useita virtalähteitä sisältävissä järjestelmissä voidaan sähkölähteitä kuvaavat viivat sijoittaa myös samalle puolelle piirejä tai jakaa ne ylä- ja alapuolelle tai vasemmalle ja oikealle. Kolmivaihejärjestelmässä esitetään vaihejohtimet ylhäällä tai vasemmalla ja nolla- ja maadoitusjohdin alhaalla ja oikealla.
Toiminnallisesti läheisesti yhteenkuuluvat osat pyritään sijoittamaan lähekkäin. Niiden yhteenkuuluvuutta voidaan lisäksi painottaa kehäviivalla. Kehäviivana käytetään kapeaa pistekatkoviivaa. Jos kehäviivan sisällä olevat laitteet muodostavat todellisuudessakin erillisen yksikön, sijoitetaan tämän erillisen yksikön liitäntäpisteet ja liittimet tälle kehäviivalle.
Haaroitukset piirikaavioissa esitetään yleensä ilman avointa tai mustattua ympyrää.
Liitos tai haaroitus voidaan esittää myös käyttäen ympyrää ja silloin, kun on kyse haaroituksesta useampaan kuin kolmeen haaraan, on sekaannusten välttämiseksi ympyrän käyttö välttämätöntä. Piiriviivat pyritään aina piirtämään vaaka- tai pystysuoraan, vinoja viivoja voidaan käyttää poikkeuksellisesti liittämään yhteen piirien symmetrisiä osia.
Kun piiriviiva tulisi kulkemaan siten, että se risteilisi useiden muiden viivojen kanssa, tai viiva jatkuisi toiseen piirustuslehteen tai toiseen piirustukseen, se katkaistaan ja molemmat päät varustetaan viitemerkinnöin siten, että väärintulkinnan vaaraa ei ole.
-40- Liite 2
Pääpiirteissään noudatetaan piirikaavioiden merkinneissä seuraavaa:
• Kojeen tai koskettimen tunnus merkitään kojeen, koskettimen vasemmalle tai yläpuolelle.
• Liittimen tunnus merkitään liittimen oikealle tai alapuolelle, tekstin suunta on aina yhteysviivan suuntainen.
• Releiden , vastusten jne. liittimien piirrosmerkkejä ei yleensä esitetä, tunnukset kylläkin, poikkeuksena pistokekantaiset laitteet.
• Jokainen liitos, olkoon se liitinrimassa, pistokytkimessä jne. joka on tarkoitettu käyttöpaikalla liittämiseen, koestukseen tai vianhakuun esitetään piirrosmerkillä ja varustetaan tunnuksella.
• Milloin on tarvetta, voidaan myös liittimen sijainti todellisuudessa merkitä kaavioon, merkintä sijoitetaan piirin tai piirrosmerkin vasemmalle puolelle tunnusmerkinnän alapuolelle.
• Tunnusmerkintä voidaan kääntää yleisten lukusääntöjen mukaan.
• Lyhyitä teknisiä tietoja voidaan merkitä piirrosmerkin lähelle tai sen sisään tai ne voidaan esittää erillisessä taulukossa.
Kojekaaviot
Kojekaavioissa esitetään jonkin laitteen tai kojeen sähköiset piirit sekä mahdolliset mekaaniset yhteydet. Se laaditaan yleensä käyttäen sidottua esitystapaa. Usein kojekaavioissa esitetään myös laitteen kokoonpano, mitat, valmistusaineet, jne. Muissa kaavioissa, esim piirikaaviossa, voidaan kojekaavioiden esittämät piirin osat jättää piirtämättä, piirretään vain kojeen ääriviivat ja viitataan kojekaavioon.
Liitäntä kaaviot ja -taulukot
Standardeissa SFS-EN 61082-1, 2 ja 3 on käytetty sanaa yhteys vastaamaan termiä liitäntä. Dokumenttinimikkeet johdotuskaavio tai -taulukko on korvattu nimikkeillä liitäntäkaavio tai -taulukko.
Liitäntäkaaviosta ja -taulukoista saadaan tietoa laitteiston tai laitteen rakenneyksiköiden välisistä sisäisistä tai ulkoisista yhteyksistä. Niitä käytetään asennus- ja kytkentätöissä sekä kaikenlaisessa huolto-, koestus- ja vianetsintätoiminnassa. Ne eivät yleensä yksinään selvitä laitteiston toimintaa. Ne selvittävät piirikaavioiden mukaisten yhteyksien todellisen toteutuksen.
Johtimien ja liittimien tunnusmerkinnöissä käytetään stadardisoituja merkintätapoja.
Komponenttien, laitteiden ja niiden osien merkitsemisessä käytetään standardisoituja kirj ainmerkintöj ä. Standardista poikkeavat tunnusmerkinnät on aina erikseen selvitettävä.
Liitäntäkaaviossa esitetyt tiedot voidaan esitää myös taulukon muodossa. Taulukot laaditaan yleensä erikseen sisäistä ja ulkoista liitäntää varten, mutta myös yhdistettyjä taulukoita voidaan käyttää. Liitäntätaulukot laaditaan ottamalla huomioon kulloinenkin tietojen tarve. Liittimien numerojärjestys suositellaan valittavaksi ylhäältä alas tai vasemmalta oikealle kuitenkin siten, että johtimen sijoituspaikka on yksiselitteisesti määrätty.
Kokoonpanopiirustukset
Kokoonpanopiirustus esittää useammasta osasta tai kojeesta koottavan laitteen tai kojeiston muodostamaa kokonaisuutta. Se piirretään mittakaavassa ja mitoitetaan tarvittaessa, yleensä vain päämitat merkitään näkyviin. Kokoonpanopiirustuksessa esitetään laitteen tai kojeiston pääosat ja niiden liittyminen toisiinsa.
Sijoituspiirustukset
Sijoituspiirustuksiksi sanotaan piirustuksia, jotka esittävät kojeiston, laitteiden tai yksittäisten kojeiden sijaintia jossakin kokonaisuudessa. Ne piirretään yleensä mittakaavassa ja tarvittaessa kokonaisuus ja myös yksityiskohdat mitoitetaan.
Mittakaava on tilanteen mukaan valittava siten, että piirustuksesta tulee selkeä ja helppolukuinen. Sijoituspiirustuksessa esitetään laitteiden laitetunnukset, tyypit, lajitunnukset ja muut tiedot, jotka ovat tarpeen kojeen tai laitteen ulottuvuuksien, liitäntä-, kiinnitys- yms. tietojen antamiseksi asennustyön suorittajille. Piirustuksiin piirretään vain oleelliset asiat, turhien yksityiskohtien esittämistä vältetään.
"Sähköturvallisuusmääräyksissä" (A 1-93) ja "Rakennusten sähköasennukset" (A 2-94) -julkaisuissa on annettu lukuisa joukko vaatimuksia ja ohjeita sähköisten kojeiden, kojeistojen ja laitteiden sijoituksesta ja sijoituspiirustuksissa esitettävistä tiedoista.
-42- Liite 2 Turvallisuuden varmistamiseksi on näitä ohjeita ehdottomasti noudatettava. Tällaisia ohjeita ovat mm.
- hoitokäytävien ja laitteiden välisten vapaiden tilojen mitat - laitteiden kuljetustiet ja tarvittavat veto-ja nostokoukut - mahdollisten öljykuoppien mitat ja rakenne
- poistumistiet - kosketusetäisyydet - kosketussuoj aukset
- kaapelin pienimmät taivutussäteet
- läpiviennit ja niiden tiivistäminen sekä lukuisa joukko muita ohjeita ja määräyksiä.
Luettelot, taulukot, selostukset ja ohjeet
Piirustuksina tai niihin verrattavina dokumentteina laaditaan erilaisia luetteloita, taulukoita, selostuksia ja ohjeita. Ne voivat olla erillisiä dokumentteja tai ne on yhdistetty johonkin piirustukseen. Nimitykset luettelo ja taulukko eivät eräiltä osin ole täysin vakiintuneet, samasta asiasta voidaan käyttää eri yhteyksissä nimitystä luettelo tai taulukko.
Piirustusluettelot, dokumenttiluettelot
Piirustusluettelo on luettelo laitoksen tai sen osan piirustuksista. Se antaa kokonaiskuvan ao. kohteessa käytettävissä olevista piirustuksista. Sitä voidaan käyttää myös sisällys- ja ryhmittelyluettelona piirustuksia kansioitaessa. Jos luettelo sisältää tiedot kaikista kohteen dokumenteista luettelon nimenä käytetään dokumenttiluetteloa.
Piirustusluettelo laaditaan yleensä siten, että määrätyn asian esim. jakokeskuksen piirustukset , muodostavat oman, peräkkäisesti numeroidun piirustusryhmän.
Piirustusten numerointijärjestelmää suunniteltaessa on huomioitava tämäntyyppisten ryhmien muodostaminen. Numerointijärjestelmän on huomioitava myös mahdollinen myöhemmin tapahtuva piirustusten lisäys siten että järjestelmän johdonmukaisuus säilyy.
Piirustusluettelossa esitetään:
• piirustuksen numero
• piirustuksen kohde j a nimi
• piirustuksen koko (tarvittaessa)
• piirustuksen päiväys
• mahdollinen tunnistuskoodi (CAD)
• mittakaava (jos on)
• muutosmerkinnät
Lisäksi siinä voi olla tietoa piirustuksen säilytyspaikasta, piirustuksen laadusta jne.
Piirustusluettelo on varsin vapaamuotoinen, se laaditaan kulloinenkin tarve huomioon
ottaen.
Osaluettelot
Osaluettelo on laitoksen tai sen osan, esim. jakokeskuksen, osien luettelo. Se sisältää tietoa käytettyjen osien nimistä, määrästä, tyypeistä, valmistajista, valmistenumeroista, sijoituksesta, teknisistä arvoista jne. Osaluetteloita laaditaan eri tarkoituksiin, esim.
keskusosien, varaosien jne hankkimista ja käyttöä varten.
Kilpiluettelot
Kilpiluettelo on luettelo laitoksen tunnuskilvistä. Se laaditaan yleensä kilpien valmistusta varten, mutta sillä voidaan välittää tietoa myös projektin eri osapuolien välillä. Kilpiluettelossa on varsinaisen tekstin lisäksi tietoa kilpien koosta, materiaalista, kirjainkoosta ja -tyypistä, kiinnityspaikasta jne.
T oimintaselostus
Toimintaselostus laaditaan selventämään ja täydentämään piirustusten antamaa tietoa laitoksen tai sen osan toiminnasta. Toimintaselostus voi sisältää laitteisto- tai järjestelmäkohtaista perus- tai yksityiskohtaista tietoa. Se voi olla puhtaasti tekstiselostus tai sitä voidaan täydentää piirroksilla, taulukoilla tms. Se voi olla osa muuta piirustusta tai kaaviota, tai se voi olla oma asiapaperinsa muiden asiapaperien joukossa.
Toimintaselostus on yleensä tehty erilaisista ohjaus-, valvonta-ja hälytystoiminnoista.
Asennusohjeet
Asennusohje antaa tietoa laitteen tai laitteiston sijoituksesta, kiinnityksestä ja liittämisestä sähkö- tai tietoverkkoihin. Ohje on yleensä laitekohtainen ja siitä ilmenee mm. asennustavat, asennusasento, sallitut kallistukset, kiinnityksiltä vaaditut ominaisuudet, ympäristövaatimukset jne. Asennusohjeen laatii yleensä valmistaja erillisenä, mutta varsinkin laiteyhdistelmien asennuksessa voi asennusohjeita olla myös sähköpiirustusten yhteydessä.
-44- Liite 2 Käyttöohjeet
Käyttöohje on tarkoitettu yksityiskohtaiseksi ohjeeksi laitteiston tai laitteen käyttäjälle.
Se sisältää laitteesta ne tiedot, joita käyttäjä tarvitsee voidakseen käyttää ja huoltaa laitteistoa tai laitetta turvallisesti ja oikein. Se voi sisältää myös vianhakua ja koestusta helpottavia tietoja ja ohjeita. Käyttöohje voidaan korvata käyttöpiirustuksella tai -kaaviolla.
LIITE 3 : DIPLOMITYÖN KOJEET
Keskukset
2400 Kl, 2400 K2, 2400 КЗ, SJMK 3, SJMK 4, 3300 K4, 2400 TPK 1, 3300 Kl, 3300 К2, 3300 КЗ, SJMK 1, SJMK 2, 3300 К5, 3300 TPK 1, 4160 Kl, 4160 K2, 4160 КЗ, 4160 К4, 4160 TPK 1,
6000 Kl, 6000 TPK 1, 14 К 41, E2 K61, E2 K62,
K1-K27, KG 10, KG20, T1-T13, (K13-K15 ei käytössä)
TPKl/1, TPK 1/2, TPK2/1, TPK2/11, TPK2/2, TPK2/22, TPK3/1, TPK3/2, E2 VVK 1, VVK 2, ( varavoima )
AK 1, AK 2, AK 3, ( tasasähkösyöttö ) Muuntajat
T68 2000kVA, 20kV/400/240V, 57,7/588,7/2887A, Dynl 1 ( TK43-ASA 12-13.B19.0.ET)
(13T2 )
T69 1 OOOkVA, 20W/525V, 28,9/1099,7A, Dynl 1 ( TK44-ASA 12-14.B19.0.ET)
(12T3 )
T66 1 OOOkVA, 20kV/ 693V, 28,9/833,1 A, Dyl 1 ( TK45-ASA 12-15.B19.0.ET)
(11T4 )
T81 ( 1000-727 - 561 )kVA, 20kV/(3465 - 2520 - 1943)V, 166,7A, Dy ( TK 39-ASA 12-09.B19.0.ET )
T82 100 kV A, 400/3500V, 144/16,5 A, Dy
T83 2x(1000-793-397)kVA,20kV/2x(4160-3300-1650)V,139A,Dyl IdO ( TK 38-AS A 12-08.B19.0.ET )
-46- Liite 3 T84 315 kVA, 400(693)/ 3500V, 455(263)/52A, D(Y)y
T85 200 kVA, 400(693)/4200(7300)V, D(Y)/d(y) VJM 1 60 kVA, 400/ 0 - 500V
VJM 2 TKDMT 66 kVA, 380/0 - 380V, 100/100A, YNO VJM 4 TKDMT 99 kVA, 380/0 - 380V, 150/150A, YNO 20kV:N kennot
E2 Кб 19 ASA 12-07
E2 K620 ASA 12-06-TK 46 S22.0.K E2K628 ASA 12-13-TK 43
E2K629 ASA 12-14-TK 44 E2K630 ASA 12-15-TK 45
E2 K631 ASA 12-09-TK 39 F22.1.ET E2 K632 ASA 12-08-TK 38 D18.0.ET Moottorit ja generaattorit
MIO 3~MOOTT. HSSA/K 1093 ВЗ N:o 350048
300 kW, Y 380V, 600A, созф 0.8, 1000/1500 rpm MAGN. =175 V, 16A
GIO 3~ GENER. HSSA/K11/453 B3 N:o 350049
500 kVA, Y/A/YY/AA 760/440/380/220V, 380/655/760/1310A, 1000 (1500) rpm
MAGN. =175V, 20A
GI 1 GENER. GTAU/E 50/452 B3 N:o 350050 300/320 kW, 400/550V, 680/620A, 1000/1500 rpm MAGN. =240V
M20 3-MOOTT. HSRA/K 993 B3 N:o 350055 lOOkW, Y 380V, 210A, cosç 0.8,1000 (3000) rpm MAGN. =194V, 9.8A
G20 GENER. HSRA/K 993 B3 N:o 350056
100 kVA, Y/A/YY/AA 380/220/190/110V, 152/262/304/524A, 1000 (3000) rpm
MAGN. =190V, 7.4A
M21 3-MOOTT. GLAU/E 89 B3 N:o 350057
100/90-60kW, 240/240V, 415/415-280A SÄHKÖTEKNIIKAN
MAGN. =174/122-24V, 3.75/2.75-0.67A qSASTON KIRJASTO OTAKAAR' 5 А
02150 ESPOO
G22 GEN/MOOT GLCU/E 89 B3 N:o 369958 150/205//150/205kW, 440/660V, 365/341 A, 1500/3000 rpm MAGN. =110 max 220sarj. V, 2.8 max 5.1 sarj. A
M22 puh. moott. HZUR-0871 B5 N:o2 258 332 2.0 kW, 380/220V, 4.9/8.5A, coscp 0.85, 2905 rpm
M22a puh. moott. HZUR-0871 B5 N:o2 413 364 2.0 kW, 380/220V, 4.4/7.6A, coscp 0.85, 2905 rpm
M30 MOOTT. HZUR 644 B3 N.o 302808
37 kW, Y/A 380/220V, 75/130A, coscp 0.82, 735 rpm
G30 GEN. GLAA/E 9 D5 N:o 321712
20kW, 10V, 2000A, 740 rpm MAGN. =75V, 7.5A
G31 GEN. LAA15B3 N:o 321713
l.OkW, 120V, 8.3A, 740 rpm
-45-LIITE 4: DIPLOMITYÖALUEESTA LÖYTYNEET VIRHEET JA KOMMENTIT
Mapista "Porola 3" löydetyt virheet/kommentit SJ-koestuspaikka 4160 piirustukset
Välilehti 1: 20 kV:n syöttö
20 kV:n kuvat oli hajautettu eri mappeihin. 20 kV:n kennot on lisätty olemassa olevaan kojeistoon 1983/1984. Kojeistojen tunnukset olivat järkevät, mutta vaikeasti havaittavissa. Kojeistot ovat saaneet uudet rinnakkaiset tunnukset 1990 - luvulla. 20 kV.n piirustukset ovat numerosarjassa 1473 TC 3 KA xxx.
Piirustus KA 2:
Puuttuu kentästä 619 j ännitemuuntaj a, löytyy erillisestä numeroimattomasta piirustuksesta.
Kentästä 620 puuttuu kaikki, siellä on nykyisin uuden labran syöttö; kuvat
Kentästä 620 puuttuu kaikki, siellä on nykyisin uuden labran syöttö; kuvat