Sujuvat siirtymät

(1)

Fabianinkatu 12, 00100 Helsinki | 010 235 6060| www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

– Valtakunnallisen osion ESR-hankkeiden ulkoinen arviointi

Huhtikuu 2018

(2)

2

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Vaikuttavuusarviointi on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi – Su-

juvien siirtymien kansallinenkoordinointi -hanketta. Zoomi – Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke on ESR-rahoitteinen opetus- ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista -toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke, joka toteutetaan Ope- tushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n yhteistyönä 1.8.2015–30.4.2019.

(3)

3

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus

Sisällys

Tiivistelmä ... 4

1.Johdanto ... 5

1.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävä ... 6

1.2 Arvioinnin aineistot ja menetelmät ... 7

2.Arvioinnin kohde ja toimintaympäristö ... 8

2.1 Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tavoitteet ja kansallinen lisäarvo ... 8

2.2 Hankkeiden valintaperusteet ja rahoitetut hankkeet ... 9

2.3 Opetushallinnon ja Zoomi-hankkeen ohjaus ja tuki Sujuvat siirtymät -hankkeille ... 11

2.4 Tarve sujuvien siirtymien kehittämiseen aikaisempien selvitysten näkökulmasta ... 12

3.Sujuvien siirtymien valtakunnalliset toimintamallit? ... 16

3.1 Opiskelijoiden siirtymät toisen asteen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien sisällä ... 17

3.2 Opiskelijoiden siirtymiset koulutuksen järjestäjien välillä ... 23

3.3 Siirtymät koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään ... 25

4. Yhteenveto arvioinnin tuloksista ... 30

4.1 Miten hankkeet ovat vastanneet määriteltyihin kehittämiskohteisiin? ... 30

4.2 Hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan ... 31

4.3 Alueellisten hankkeiden lisäarvo kansalliseen työhön ... 35

4.4 Muutokset koulutuksen toteuttamisessa ... 36

5. Kehittämisen kohteet ja suositukset tulosten hyödyntämiseksi ... 39

5.1 Arvioinnin lähtökohdat ja hankkeiden toimintaympäristö ... 39

5.2 Hanketoiminnan vaikuttavuuden edistäminen ... 41

5.3 Tilannekuvaa ja kehittämisen tarpeita siirtymien sujuvoittamiseksi ... 44

5.4 Suosituksia eri tahoille ... 46

Lähteet ... 49

Liite. Yhteenveto valtakunnallisten hankkeiden valintaperusteista 2014–kevät 2016 ... 50

(4)

4

Tiivistelmä

Vaikuttavuusarvioinnin kohteena on valtakunnalliset rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 Sujuvat siirtymät - osion ESR-hankkeet. Sujuvat siirtymät -osiossa luodaan ja pilotoidaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia nivel- ja siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Suuri osa hankkeista on arvioinnin aikaan vielä aktiivisessa kehittämisvaiheessa.

Hankekokonaisuus kattaa monipuolisesti 2014–2016 hankehauissa määritellyt kehittämiskohteet: Hallittuja siirtymiä koulutuksen järjestäjien sisällä on ratkaistu ja mallinnettu paikallisesti. Toimintamallit opiskelijoiden siirtymiin koulutuksen järjestäjien välillä ovat aktiivisessa kehittämisvaiheessa. Siirtymien kokonaisuuden jat- kotarkastelu siten, että huomioidaan myös nuoret, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella, on vielä erityisen tar- peellista. Siirtymävaiheen malleja koulutuksesta työelämään ja jatko-opintoihin tuotetaan alueellisesti ja ala- kohtaisesti, ja valtakunnallisten yhtenäisten mallien kehittämisen tarve on arvioinnin aikaan vielä erityisen akuutti. Käynnissä olevien koulutuspoliittisten uudistusten voidaan nähdä helpottavat osaltaan siirtymiä, mutta jättää myös laajakantoisemmassa yhteistyössä ratkaistavia seikkoja.

Usean hankkeen haasteena on, että hankeosion tavoitteet on asetettu niin laveasti, että lähes mikä tahansa kehittämistyö mahtuu niiden sisälle. Valtakunnallisesti yhteneväisten mallien ja palvelukokonaisuuksien sijaan hankkeiden lisäarvo tulee näkymään siinä, kuinka yksittäisiä toimintamalleja siirretään ja jalostetaan paikalli- seen tarpeeseen. Koulutuksen järjestäjät ovat kehittämistyössä siirtymien mahdollistamiseksi vielä hyvin eri vaiheissa. Konkreettisten muutosten tulisi näkyä paikallisesti henkilöstön työnkuvissa, ohjauksen merkityksen korostumisena sekä rakenteissa ja toimintatavoissa, jotka mahdollistavat yksilölliset siirtymät ja opintopolut niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin verkostomaisena yhteistyönä. Toimintamallien leviäminen ja juurtumi- nen edellyttää vielä merkittävää panostusta.

Kehitteillä olevat toimintamallit vastaavat suurelta osin ammatillisen koulutuksen reformin tarpeisiin. Useim- mat hankkeet ovatkin joutuneet odottamaan reformin linjauksia. Koulutuspoliittiset uudistukset on voitu ottaa kehittämistyössä huomioon, mutta reformiin valmistautuminen on toisaalta viivästänyt hankkeiden toimintaa. Oman haasteensa valtakunnallisen kokonaisuuden näkökulmasta tuo se, ettei hankkeissa syntyviä syötteitä ei ole ehditty huomioida kansallisessa kehittämistyössä täysimääräisesti, eikä hankeaikaa jää riittä- västi levittämistoimenpiteille. Koordinoivan Zoomi-hankkeen ja opetushallinnon rooli korostuvat hankkeiden vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Arvioinnin suositukset ovat osin yleisemmin hanketoimintaan ja sen ohjaukseen sovellettavia: Hankkeiden kokemusperäistä ja ratkaisukeskeistä tietoa tulisi hyödyntää paremmin kansallisessa kehittämistyössä. Tämä edellyttää myös sitä, että hankkeet tuottavat ajankohtaista tietoa kehittämistyöstä, siirtymiin liittyvistä ki- pukohdista sekä seuranta- ja arviointitietoon perustuvaa tietoa laajempaan käyttöön. Hankeorganisaatioiden ja -toimijoiden tulisi vahvemmin huolehtia strategisten kumppanuuksien luomisesta sidosryhmiin ja potentiaa- lisiin tulosten hyödyntäjiin. Suuressa osassa hankkeita käytäntöjen vakiinnuttamiseksi tarvitaan vielä voimalli- sempaa johtotason sitoutumista ja strategisista sopimista. Sujuvat siirtymät -hankkeiden tukena toimineen Zoomi-hankkeen työn suositellaan painottuvan loppuajalla temaattiseen kokoamistyöhän ja levittämisen tukeen. Sen lisäksi, että rahoittajan tulee määritellä hankehaun valintaperusteisiin vielä selkeämmin tavoitteet, joihin hankkeilla halutaan vastattavan, tulee varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämis- ja levittämistyötä tukeva ohjaus, ja tulosten hyödyntämisen rakenne opetushallinnon puolelta.

(5)

5

1. Johdanto

Vaikuttavuusarvioinnin kohteena on Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisen Osuvaa osaamista toi- menpidekokonaisuuteen kuuluva Sujuvat siirtymät -osion hankkeet. Sujuvat siirtymät -osiossa luodaan ja pilotoidaan toisen asteen ammatilliseen koulu- tukseen valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja.

Arvioinnin osana selvitetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita ke- hittävien hankkeiden tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia koulutuksen toteuttamiseen sekä lisäarvoa kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan Sujuvat siirtymät -osion tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi arvioidaan alueellisten hankkeiden toiminnan ja tulosten lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämiseen.

Osana raporttia tuotetaan tiiviit kuvaukset hankkeissa kehitettävistä toimintamalleista ja odote- tuista tuloksista, mutta varsinaisiin hankkeiden tuloksiin ja mallinnuksiin pääsee tutustumaan Saku ry:n ylläpitämästä Arjen arkin menetelmäpankista (http://arjenarkki.fi/menetelmapankki), johon hankkeet mallintavat keskeiset tuloksensa.

Arvioinnin tiedonkeruu on pitänyt sisällään hanke- ja asiantuntijahaastatteluita, minkä lisäksi on hyödynnetty mm. hankkeiden omia ja Zoomi-hankkeen tuottamia aineistoja. Koska arviointi kohdistuu vielä käynnissä oleviin hankkeisiin, voidaan arvioinnissa tuottaa näkemyksiä oletetuista vaikutuksista sekä toimeenpanon ja juurtumisen edellytyksistä. Tämä on huomioitu myös kysymyksen aset- telussa. Arvioinnin tiedonkeruussa koottua tietoa peilataan hankkeiden kehittämistyön lähtötilanteeseen, oletettuihin muutoksiin sekä tuotetaan näkemyksiä siitä, kuinka hankkeiden vaikuttavuutta voisi lisätä eri toimijoiden yhteistyönä.

Arviointi on käynnistynyt Opetushallituksen toteuttaman Zoomi-

hankkeen toimeksiannosta. Zoomi toimii Sujuvat siirtymät -osion koordinointihankkeena, ja käsillä olevan arvioinnin käynnistäminen on myös osa koordinaatiotehtävää. Arviointi osaltaan palvelee Zoomi-hankkeen tavoitteita nostaa esiin kehittämistarpeita ja suunnata toimenpiteitä Sujuvat siirtymät -tulosten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arviointi on toteutettu kesäkuun 2017 ja maalis- kuun 2018 välisenä aikana. Arvioinnin on toteuttanut Owal Group Oy.

Suuri osa arvioinnin koh-

teena olevista hankkeista

on vielä aktiivisessa ke-

hittämisvaiheessa. Siten

raportissa voidaan esit-

tää osin vain oletuksia

syntyvistä tuloksista ja

vaikutuksista sekä suosi-

tuksia vaikuttavuuden

lisäämiseksi.

(6)

6

1.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävä

Arvioinnin tehtävänä on vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Miten 2. asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kehittävät valtakunnalliset hankkeet ovat onnistuneet määritellyissä kehittämiskohteissa?

• Mikä on hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan Sujuvat siir- tymät -osion tavoitteiden mukaisesti?

• Mitä vaikutuksia on tunnistettavissa koulutuksen toteuttamiseen?

• Mikä on alueellisten hankkeiden toiminnan ja tulosten tuki ja lisäarvo valtakunnalliseen kehit- tämiseen?

Tiedon pohjalta tuotetaan suosituksia tulosten laajempaan hyödyntämiseen ja toiminnan kehittä- miseen jatkossa. Hankkeille asetettuja tavoitteita, rahoitettuja hankkeita ja toimintaympäristöä kuvataan laajemmin luvussa 2.

Tässä yhteydessä on jo hyvä tuoda esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat arvioinnin toteutukseen: Arvi- ointi kohdistuu hankekokonaisuuteen, jossa kehittämistyö, mutta etenkin juurruttamistyö on kesken. Vuonna 2015 käynnistyneiden hankkeiden varsinainen toiminta-aika on päättymässä, ja hankkeet ovat saaneet perustelluista syistä jatkoaikaa keväälle 2018. Tällä jatkoajalla tehdään vielä mallien tuotteistamis- ja levittämistyötä. Vuonna 2016 käynnistyneiden hankkeiden kehittämistyö ja pilotointi ovat vielä arvioinnin tekohetkellä monelta osin kesken. Syksyllä 2017 Zoomin tekemän seurantakyselyn mukaan 8/10 valtakunnallisesta hankkeesta oli edennyt sisällöllisesti alle 75 % suhteessa hankesuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei kokemus- ja arviointietoa ole saatavilla toimintamalleista hankkeiden puolelta kuin rajoitetusti. Siten arvioinnissa ei voida ottaa vahvasti kantaa siihen, kuinka onnistuneita itse toimintamallit ovat.

Kuva 1. Hankkeiden itsearvio (syksy 2017) sisällöllisen edistymisen osalta

Arvioinnissa voidaan asemoida tehtyä kehittämistyötä eri lähteiden perusteella suhteessa tarpeeseen; mihin toimintamalleilla on haluttu vastata, ja kuinka tehty kehittämistyö istuu ”valtakunnalliseen tarpeeseen”. Jotta voidaan puhua varsinaisesti vaikuttavuudesta, tulisi voida ennustaa se, kuinka hankkeet saadaan juurtumaan ja leviämään. Painopiste on kokeiluja kehittämisvaiheessa laadullisissa vaikutuksissa (mm. prosesseissa, palveluiden kohdentamisessa, eri tahojen huomioimi- sessa palveluita/toimenpiteitä suunniteltaessa ja palvelukokemuksessa). Vaikutusten odotetaan olevan vähintäänkin paikallisia, ja niihin osallistuvien organisaatioiden hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Odotuksena on myös, että onnistuneet mallit voidaan vakiinnuttaa osaksi koulutuksen

1 2 5 2

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Valtakunnallisten hankkeiden vaihe sisällöllisen toteutuksen osalta(N)

1 = alle 25 % 2 = alle 50 % 3 = alle 75 % 4 = yli 75 %

(7)

7

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus järjestäjien toimintatapoja. Tässä vaiheessa hankkeiden kehittämiskaarta voidaan lähinnä nostaa esiin asioita, jotka tulisi huomioida laajemmassa levittämis- ja siirtotyössä.

Lähtökohtaisesti nyt rahoitetuissa hankkeissa on kaikissa toteutettu kattoteeman alla lukuisia eri toimenpiteitä. Useampia kehittämisteemoja sisältävissä hankkeissa syntyy joitain yksittäisiä valtakunnallisesti sovellettavia malleja. Tällöin hyödyntämisarvo riippuu levittämistyöstä ja viestinnästä;

siitä, että tuotokset on helppo löytää ja ottaa käyttöön.

Kuten todettiin, suuri osa hankkeista on vielä aktiivisessa kehittämis-, juurruttamis- ja/tai levittä- misvaiheessa. Arvioinnilla on tuotettu tietoa suhteessa hankkeiden kehittämistyön lähtötilantee- seen, ja oletettuihin muutoksiin, joihin voidaan pitkälti vastata jo hankkeille asetettuihin tavoitteiden kautta. Arvioinnin kohteelle on ominaista, että samanaikaisesti tehdään runsaasti rinnakkaista kehittämistyötä, joiden yhteisvaikutusta hankkeiden tuloksiin ei voida arvioida. Toisaalta sitä ei myöskään suoranaisesti edellytä arvioitaessa, ovatko valtakunnalliset hankkeet vastanneet tavoit- teisiinsa.

1.2 Arvioinnin aineistot ja menetelmät

Arvioinnin käytössä oleva aineisto on laadullinen. Osana arviointia haastateltu kaikkien valtakunnallisten hankkeiden vastuuhenkilöt ja osallistettu yhteistyökumppaniorganisaatioita joko täyden- tävien haastatteluiden tai ohjausryhmän kautta. Tällöin huomio on myös jäänyt arvioinnissa pie- nempään rooliin. Yhteensä hankkeiden osalta haastatteluihin on osallistunut (n. 60) henkilöä, min- kä lisäksi on tehty täydentäviä tietopyyntöjä.

Aineistona on hyödynnetty hankkeiden hakemuksia ja seurantaraportteja, julkisesti dokumentoituja tuloksia ja havaintoja (blogit, verkkosivut, some), Zoomi-hankkeen toteuttamia seurantakyselyitä, Zoomi-hankkeen väliraporttia, jossa on kuvattu hankkeiden toimintamalleja sekä Zoomi-hankkeen osana toteutettuja vertaisarvioinnin aineistoja. Arvioinnissa on seurattu yhtä Zoomin toteuttamaa vertaisarviointitilaisuutta.

Arvioinnin alussa toteutettiin hankkeiden toimintaympäristöä ja tavoitteita pohjustavia aloitus- haastatteluita (6 kpl). Arvioinnin loppuvaiheessa toteutettiin helmikuussa 2018 Zoomi-hankkeen ohjausryhmän työpaja, jossa on käsitelty ensimmäisiä havaintoja. Lisäksi loppuvaiheessa on tehty täydentäviä asiantuntijahaastatteluita (4 kpl), joissa on peilattu valtakunnallista lisäarvoa eri nä- kökulmista.

Alueellisten hankkeiden toimintaa on sivuttu arvioinnissa lähinnä sekundäärilähteiden perusteella ja kytkemällä hyödyntämisen näkökulmaa valtakunnallisten hankkeiden haastatteluissa. Hankkeista on saatu tietoa Zoomin seurantakyselyistä, Arjen arkki -menetelmäpankista sekä vertaisarvioin- neista, joita on jo tehty osasta hankkeita. Osalle hankkeista on tehty täydentäviä tietopyyntöjä.

(8)

8

2. Arvioinnin kohde ja toimin- taympäristö

Luvussa kuvataan Sujuvat siirtymät -hankkeille asetettuja tavoitteita, valin- taperusteita ja esitellään lyhyesti arvioinnin kohteena olevat valtakunnalliset hankkeet. Luvussa esitellään myös lyhyesti toimintaympäristöä ja valtakun- nallista tarpeita, joihin hankkeilla on haluttu vastata. Lisäksi luodaan yleisku- va koordinoivan Zoomi-hankkeen tuesta hankkeille.

2.1 Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tavoitteet ja kansallinen li- säarvo

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisen Osu- vaa osaamista toimenpidekokonaisuuteen kuuluvan Sujuvat siirtymät -osion toiminnan konk- reettista sisältöä, tavoiteltavia muutoksia ja tuloksia kuvataan ESR-ohjelma-asiakirjoissa seuraavasti:

[Hankkeissa] luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Keskeiset toimintamallit ovat opintonsa kes- keyttäneiden välittömän eteenpäin poluttamisen yhtenäiset toimintatavat; koulutuksen henkilö- kohtaistamisen mallit; aikaisemminhankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien uudistaminen osana joustavia ja yksilöllisiä opintoja tutkintopolkuja sekä työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista tukevien toimintamallien ja palvelujen juurruttaminen osaksi oppilai- tosten toimintaa.

Kuvaus pitää sisällään myös Zoomi-hankkeen tavoitteita:

Valtakunnallisen kehittämistyön pohjaksi ja tueksi kootaan sekä olemassa olevat toimintatavat ja -mallit että alueellisissa hankkeissa kehitettävät mallit ja arvioidaan niiden valtakunnallinen hyödynnettävyys.

Sujuvat siirtymät -hankkeissa kehitettäviä toimenpiteitä ovat ohjelma-asiakirjojen mukaan koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen; henkilökohtaistaminen; yksilöllisyyden toteutuminen; koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät; valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. Toi-

(9)

9

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus menpiteiden kirjo mahdollistaa laajan kehittämistyön, ja arvioinnin aloitushaastattelussa esiin nos- tettiinkin esiin huoli, keskitytäänkö hankkeissa riittävästi sujuviin siirtymiin, vai onko painopiste enemmän läpäisyn tehostamisessa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Jotta hankkeiden toiminnan vastaavuutta tavoitteisiin ja kansallisen lisäarvon tuottamiseen voidaan arvioida, tulee ne ensin määritellä. Sujuvat siirtymät -osion osalta Lisäarvoa kansalliseen toimintaan kuvataan ESR-ohjelmakuvauksessa siten, että ohjelmaosiosta kehitettäviä malleja luodaan ja pilotoidaan opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi. Ohjelmaosiossa tuotetaan valtakunnallisesti yhteneviä koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja, jotka vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa.

Tavoitteita avaavissa asiantuntijahaastatteluissa ja -kuulemisissa valtakunnallista lisäarvoa on kuvattu myös siten, että hankkeissa tulee tuottaa valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja siirrettäviä malleja, vaikka ensisijaisesti kehittämistyöhön lähdetään vastaamaan alueellisesti. Yhteyttä opintopolku.fi-verkkopalveluun on avattu myös siten, että hankkeiden tulisi hyödyntää olemassa olevia sähköisiä järjestelmiä tai kehittää niihin liittyviä toimintaprosesseja.

Seuraavaksi avataan rahoitettujen hankkeiden valintaperusteita ja sitä, kuinka niissä luodaan edel- lytyksiä kansallisen lisäarvon tuottamiselle. Kansallista tarvetta sujuvien siirtymien kehittämiseen eri tietolähteiden perusteella kuvataan erikseen alaluvussa 2.4.

2.2 Hankkeiden valintaperusteet ja rahoitetut hankkeet

Vuonna 2014 koordinaatiohankkeen lisäksi haettiin valtakunnallisesta osuudesta opintonsa jo kes- keyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien välittömän poluttamisen kehittämis- hankkeita. Tällöin edellytettiin myös suunnitelmaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamisen uudistamista osana HOPSia. Koordinaatiohankkeen lisäksi käynnistyi valtakunnallisesta osiosta kaksi laajaa koulutuksen järjestäjien yhteishanketta, SISU – Siirtymät sujuviksi kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa sekä AAVA – Avoin väylä ammattiin.

Vuonna 2015 oli kaksi hakua, joissa kevään haussa haettiin hankkeita, joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan tai paikkakunnan vaihtotilanteissa niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin niiden välillä. Tuolloin valittiin valtakunnallisesta osiosta TAITAVA - Tulevaisuuden osaajat, Yksilöllisyyttä opintopolulle sekä Poluttamo – Oma digipolku oppimiseen.

Syksyn 2015 haussa painopisteenä oli koulutuksessa aliedustetut ryhmät, joiden osalta haluttiin edistää niiden siirtymistä koulutuksesta toiseen ja koulutuksesta työhön ja ylipäänsä ammatillisen koulutuksen suorittaminen, minkä tueksi tulee edistää joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Valta- kunnallisesta osiosta valittiin yksi hanke, Tšetanes naal – koulutuspoluilla.

(10)

10

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Vuoden 2016 haussa on haettu hankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko- opintoihin. Tällöin tavoitteena on ollut edistää siirtymisiä korkeakouluopintoihin joustavien ja yksi- löllisten opintopolkujen avulla, mikä edellyttää myös koulutusasteiden yhteistyön tiivistämistä. Ha- kukierroksella valittiin neljä hanketta: Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA), Smidiga övergån- gar i Svenskfinland, NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään ja Jatkoväylä – Sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Hakujen tavoitteet ja valitut hankkeet on tiivistetty kuvaan 2. Yksittäisten hankkeiden tavoitteita ja sitä kuinka niissä on vastattu arviointi- kysymyksiin, avataan lisää luvussa 3.

Kuva 2. Arvioinnin kohteena olevat rahoitetut valtakunnalliset hankkeet

Varsinaisten hakukierrosten painotusten lisäksi hakukierroksilla on ns. yleiset arviointiperusteet, erityiset valintaperusteet sekä valtakunnalliset tarkentavat valintaperusteet (esitetty kootusti liit- teessä 1). Ns. yleiset arviointiperusteet ovat pysyneet samoina eri hakukierroksilla. Yleisissä arviointiperusteissa varmistetaan, että hankkeet täyttävät tietyt vähimmäisedellytykset, ja kohtia ei pisteytetä. Yleisissä arviointiperusteissa mm. edellytetään, että hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva, hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreetti- nen suunnitelma. Lisäksi varmistetaan, että hakijalla on edellytykset vastata hankkeella aikaan- saadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. Samalla tulee varmistaa, ettei hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimin- tatukena, ja kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä.

Hankkeiden ”erityisissä valintaperusteissa” arvioitavat kohdat ovat pysyneet samoina, mutta pai- notukset ovat hieman vaihdelleet hakukierroksilla:

§ Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. (25 % muuten, mutta syksyllä 2015 20 %)

§ Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 % 2014 ja kevät 2015; 20 % syksyllä 2015 ja 5 % 2016).

Koordinaatio-hanke

Keskeyttäneiden/

kesk. uhka poluttaminen Siirtymiset koul.järj.

sisällä tai välillä Koulutuksessa aliedustetut

ryhmät Siirtymiset jatko-

opintoihin ja työelämään

Joustavat ja yksilölliset opintopolut Aikaisemmin hankitun osaamisen tun.

20142015 k & S2016 hyödynnetään eril.oppimisympäristöjä • Zoomi

• Siirtymät sujuviksi (SISU) kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa

• Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun

• NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään

• Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA)

• Smidiga övergångar i Svenskfinland

• TAITAVA -Tulevaisuuden osaajat

• Tšetanes naal – koulutuspoluilla

• Yksilöllisyyttä opintopolulle

• Poluttamo – Oma digipolku oppimiseen

• AAVA – Avoin väylä ammattiin

(11)

11

§ Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %)

§ Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (muissa hauissa 20 %; keväällä 2015 25 %)

§ Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (2014 ja kevät 2015 osuus oli 10 %, S 2015 ja K 2015 5 %)

§ Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (5 %)

§ Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %)

§ Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %)

§ Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %)

Valtakunnalliset tarkentavat arviointiperusteet toteutettaville hankkeille ovat myös pysyneet samoina eri hakukierroksilla. Arvioinnissa suurimman painon (40 %) saa hankkeen keskittyminen haun painopisteisiin. Seuraavat kolme arviointiperustetta on painotettu 20 %:lla: Arvioinnissa otetaan kantaa siihen, että 1) hankesuunnitelma noudattaa OKM:n valtakunnallisten ESR-teemojen toteu- tussuunnitelman toimenpidekokonaisuuden Osuvaa osaamista osiota Sujuvat siirtymät. 2) Hakija tekee laajaa, yli alueiden tapahtuvaa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 3) Hanke toteuttaa hakijan oman organisaation toiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä ja organisaation omaa strategiaa.

Vaikka ohjelmaan itsessään on kirjoitettu sisään, että hankkeissa luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja, käytännössä valtakunnallisten hankkeiden seikkaperäisissä valinta- ja arviointiperusteissa ei edellytetä tarkempaa suunnitelmaa siitä, kuinka toimintamallit saadaan leviämään ja juurtumaan toteuttajaorganisaatioita laajemmin. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä kehittämis- hankkeille tulee antaa myös mahdollisuus epäonnistua. Toisaalta ns. matalan riskin hankkeissa tulee olla mahdollista toiminta-ajan sisällä kokeilla ja kehittää käyttöön otettavia ja siirrettäviä malleja.

Alueellisten hankkeiden osalta ei valintaperusteita tai hakujen painopisteitä tuoda erikseen esiin, sillä haut on toteutettu valtakunnallisista hankkeista erillisenä. Käytännössä Sujuvien siirtymien yhteensovittaminen tapahtuu Zoomi-hankkeen toimesta.

2.3 Opetushallinnon ja Zoomi-hankkeen ohjaus ja tuki Sujuvat siirtymät - hankkeille

Valtakunnallisen Osuvaa osaamista toimenpidekokona osuuteen kuuluvan Sujuvat siirtymät -osion hankekokonaisuus rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELYstä, ja hakuja koskeva substanssiohjaus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Alueelliset hankkeet rahoitetaan eri ELYistä, eikä yhteyttä valtakunnalliseen ohjelmaan ole suunniteltu hakuvaiheessa, sillä rahoitustarve syntyy alueilla.

Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke Zoomi-hanke käynnistettiin hankkeiden tueksi siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ESR-haut oli jo tehty. Zoomi-hanketta toteutetaan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto Saku ry:n yhteistyönä (1.8.2015–

(12)

12

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus 31.7.2018.–30.4.2019 saakka). Zoomi-hankkeen tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen yhteis- työverkosto, jossa ovat mukana sujuvat siirtymät -osion alueelliset ja valtakunnalliset ESR- hankkeet ja niiden koulutuksen järjestäjät sekä muita keskeisiä toimijoita, jotka oleellisesti liittyvät kehittämiskokonaisuuteen. Koordinointihankkeen tarkoituksena on tukea osion ESR- hanketoimijoita sekä edesauttaa ja syventää verkoston toimijoiden kesken syntyviä yhteistyö- kumppanuuksia. Koordinointihankkeessa mm. kootaan ja nostetaan esiin jo olemassa olevia toimivia ja joustavia siirtymä- ja koulutusmalleja hankkeiden kehittämistyön tueksi sekä tunnistetaan koulutuspolun varmentamiseen liittyviä haastekohtia yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa.

Koordinointityötä ja hankkeiden tukena toimimista on toteutettu monipuolisesti järjestämällä ver- kottumis- ja levittämistilaisuuksia, mallintamalla ja kokoamalla hyviä käytäntöjä Saku ry:n ylläpi- tämään Arjen Arkki menetelmäpankkiin sekä mm. järjestämällä ja koordinoimalla hankkeiden väli- siä vertaisarviointeja ja asiantuntija-arviointeja. Zoomi on mm. tuottanut kartoituksen ammatillisen koulutuksen siirtymien nykytilasta (Harjunpää ym., 2017).

Zoomi-hankkeen sisälle on kirjattu, että Opetushallitus tulee hyödyntämään ZOOMI-hankkeen tuloksia ja havaintoja hankkeen jälkeisessä kehittämistyössä esim. valtionavustustoiminnassa (Suju- vat siirtymät -teema). Zoomin kehittämistyössä huomioidaan valtionavustustoiminta ja ESR- toiminta kehittämiskokonaisuutena. Hankkeen tuloksiin perustuen nostetaan esille Sujuvat siirty- mät -teeman toimintamalleihin ja sisältöihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia sekä mahdollisia kehi- tystyön aukkopaikkoja/ haasteita, joihin tulevaisuudessa olisi panostettava. Lisäksi Opetushallitus ylläpitää Hyvät käytännöt -palvelua, johon Sujuvat siirtymät -osion hankkeet voivat esittää hankkeissa syntyneitä toimintamalleja julkaistaviksi. Opetushallituksen asiantuntijoita toimii joidenkin valtakunnallisten hankkeiden ohjausryhmässä.

2.4 Tarve sujuvien siirtymien kehittämiseen aikaisempien selvitysten näkö- kulmasta

Ns. lähtötilannetietoa tarpeista Sujuvat siirtymät -osion suunnitteluun on saatu mm. läpäisyn te- hostamisohjelman (2011–2014) kokemuksista: Ohjelmassa huomio kiinnitettiin koulutuksen kes- keyttämisen vähentämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen parantamiseen ja käytän- töjen kehittämiseen niiden opiskelijoiden opintojen loppuun suorittamiseksi, jotka olivat jättäneet tai jättämässä tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia.

Jäsennellympää tilannetietoa sujuvista siirtymistä on koottu Zoomi-hankkeen aikana, ja erityisesti siinä toteutetussa koulutuksen järjestäjien kyselyssä, jonka pohjalta on toimitettu ”Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet” -selvitys (Harjunpää ym., 2017). Valtakunnallista tilannetietoa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakou- luihin on tuotettu erityisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n arvioinnissa (Hintsa- nen ym. 2016).

(13)

13

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Sujuvat siirtymät -hankekokonaisuutta edeltäen ja samanaikaisesti on ollut käynnissä lukuisia eri kehittämishankkeita, joilla on samoja tavoitteita. Koulutuksen järjestäjät ovat lähteneet mukaan kehittämistyöhön hyvin eri lähtökohdista.

Jo pelkästään Zoomin Sujuvuutta siirtymiin -kartoituksen osana nousseita päättyneitä ja kysely- hetkellä käynnissä olleita ammatillisen koulutuksensiirtymä- ja nivelvaiheita kehittäviä hankkeita oli yhteensä 210. Erityisen paljon käytäntöjä on luotu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), ammatilliselle toiselle as- teelle kiinnittymiseen, joustaviin ja työvaltaisiin polkuihin, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehit- tämiseen, toteutettavaan ohjaukseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vähemmän hyviä käytäntöjä tunnistettiin muun muassa keskeyttämistilanteeseen ja opintoihin paluun tukemiseen. Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää malleja siirtymiin koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen järjestämismuotojen välillä. Lisäksi tunnistettiin, että vaikka koulutuksen järjestäjien käytäntöjä työelämään siirtymiseen uraohjauksen ja työelämäyhteistyön näkökulmasta – siirtymiä on pyritty tukemaan muun muassa kehittämällä työvaltaisia polkuja – siirtymän seuraamiseen sekä yhteistyöhön koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen päätösvaiheessa tarvittaisiin uusia käy- täntöjä. Yksilöllisiä ja joustavia polkuja on luotu useassa hankkeessa. Lisäksi osaamisperusteisuutta avataan monessa käytännössä, mutta osaamisperusteisuuden vaatimaa joustavuutta tarvittaisiin lisää. (Harjunpää ym. 2017.)

Yksi koulutuksen järjestäjien toimintaympäristöön vaikuttava tekijä Sujuvat siirtymät -hankkeiden toiminta-aikana on luonnollisesti ollut ammatillisen koulutuksen reformin ennakointi ja valmistelu- työ¹. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistyneet aikana ennen reformia. Reformin tavoitteet voidaan nähdä lähtökohtaisesti yhdensuuntaisina pidemmän aikavälin koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa, joihin on ohjattu niin tutkinnonperusteiden uudistamistyössä kuin niiden toimeenpanoa tukevalla hankerahoituksella vuosien varrella. Muun muassa selkeästi eri osista koostuvat ammatillisten tutkintojen rakenteet ovat tukeneet myös sitä, että niiden avulla pystyttäisiin nopeasti rea- goimaan sekä työelämän että opiskelijoiden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin (OPH 2015).

Nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun osana on kehitetty nuorisotakuuta tukevien matalan kynnyksen ja ”yhden luukun” periaatteella toimivia palvelupisteitä eli Ohjaamoja. Niitä oli vuonna 2016 jo yli 30 eri puolilla Suomea, mutta ei kuitenkaan kaikilla hankkeita toteuttavilla paik- kakunnilla. Koulutuksen järjestäjillä on erilaiset toimintaympäristöt jo lähtien siitä, ettei kaikki jär- jestä ammatilliseen koulutukseen valmistavaa VALMA-koulutusta, tai nuorten työpajaa välittö- mässä läheisyydessä. Yhteistyötahojen kirjo voi itsessään vaikuttaa siihen, minkälaisia toimintamalleja on ollut mielekästä lähteä kehittämään.

Samoin koulutuksen järjestäjien organisaatiorakenteet ja henkilöstön työnkuvat voidaan nähdä lähtökohtaisesti pohjana, jolle sujuvien siirtymien toimintaa rakennetaan, tai sitten ne voivat olla

1Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta. Yksi kantavista ajatuksista reformin takana on nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitojen poistaminen.

Tavoitteena on tällöin mm. yksi tapa suorittaa tutkinto, ja yksi henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille.

(14)

14

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus juuri se taso, johon hankkeen kehittämistyön tulisi vaikuttaa. Hankkeiden toiminta-aikana on ta- pahtunut koulutuksen järjestäjäkentällä suuria muutoksia, kun koulutuksen järjestäjät ovat eri syis- tä (ml. ammatillisen koulutuksen säästöt) sopeuttaneet toimintaansa ja muokanneet organisaa- tiorakenteita. Tämä voi toisaalta olla hyvä lähtökohta uudistuksille, mutta pahimmillaan myllerryk- set vievät pohjan jo tehdyltä kehittämistyöltä.

Jotta sujuvia siirtymiä kehittävien hankkeiden relevanssia ja koherenssia on mielekästä arvioida, kehittämistyön, toteutettujen mallien ja niiden levittämisen tarve tulee suhteuttaa tarpeeseen.

Seuraavaksi avataan tilannekuvaa aikaisempien selvitysten ja arviointien pohjalta. Systemaattinen tiedonkeruu sujuvien siirtymien pulmapaikoista on tehty Zoomi-hankkeen käynnistyttyä. Opetus- hallituksen ja Zoomi-hankkeen toteuttama ”Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet” -selvityksen (2017) tulokset antavat hyvän läpileikkauksen tilanteesta kesällä 2016: Kyselyllä kartoitettiin hyvin laajasti eri siirtymävaiheiden osa-alueita. Ammatil- lisen koulutuksen järjestäjille suunnatusta, otokseen perustuvan kartoituskyselyn tiedonkeruuta on täydennetty siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvällä kirjallisella aineistolla ja opiskelijajärjestön edusta- jan ja asiantuntijoiden haastattelulla. Kyselyaineisto pitää sisällään vastaukset 68:lta toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Tuolloin ensimmäiset Sujuvat siirtymät -hankkeet ovat jo käynnistyneet, mutta toimintamalleja ei ole kehitetty vielä niin pitkälle, että niillä voisi arvioida ol- leen vaikutusta kyselyhetken tuloksiin.

Sujuvuutta siirtymiin -julkaisu kesän 2016 tilanteesta antoi seuraavan kuvan: Koulutukseen hakeu- tumisen nivelvaiheeseenliittyvät toimintaprosessit ovat selkeitä ja verkostoyhteistyö sujuva. Henki- lökohtaistamisprosessi toimii koulutuksen järjestäjien mielestä hyvin ja siihen liittyvät vastuut ovat selkeät. Hakijan aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan varsin paljon, ja selvitetään hakijan oppimisedellytykset ja mahdolliset tuen tarpeet.

Keskeisenä kehittämisen kohteena nähtiin:

§ Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden yhtenäistäminen. (erityisesti työ- pajalla hankittu osaaminen ja harrastuksissa hankittu osaaminen). Opettajien osaaminen ja henkilökohtaistamisen prosessit eivät ole tasalaatuisia.

§ Erilaisten oppimisympäristöjen, koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyötahojen hyödyntämi- nen: Työpajayhteistyö on yhä vähäistä siirtymissä. Se kuinka siirtymät toimivat, riippuu ymmärrettävästi myös koulutuksen järjestäjän tarjonnasta. Jos koulutuksen järjestäjä jär- jestää VALMA-koulutusta, siirtymät perustutkintoon toteutuvat paremmin.

§ Noin viidennes koki, ettei opiskelijan ole mahdollista siirtyä kesken koulutuksen eri koulu- tusmuodosta toiseen kesken koulutuksen saman organisaation sisällä.

§ Noin neljännes koki, ettei siirtymät opiskelijaksi toisen koulutuksen järjestäjälle opintoihin suju joustavasti kesken koulutuksen.

§ Opiskelijat eivät ole aktiivisia oman polun suunnittelussa (vain 47 %:lla), eikä yksilöllisten va- lintojen tekeminen opiskelijoilla toteudu. Haasteena nousee se, kuinka mahdollistetaan yli- päänsä yksilölliset valinnat. Noin neljännes on arvioinut, etteivät rakenteet mahdollista osaamisperusteista etenemistä (23 %).

(15)

15

§ Selvityksessä nostettiin esiin laajempana haasteena se, kuinka rakennetaan polkuja, joissa mahdollistuu sekä yksilöllinen eteneminen että opiskelukavereiden ja -ryhmän tuki (vrt.

Maunu 2016).

§ Jatkosuunnitelmien (työ, opinnot) tekeminen vaihtelee ja on vielä puutteita.

§ Jo keskeyttäneiden opiskelijoiden jatkosuunnitelmien toteutus, jatkoseuranta ja suunnitelma eivät toteudu. Aikaisemmin keskeyttäneiden ja opintoihin palaavien osalta ei aina var- misteta, että opiskelija kiinnittyy opintoihin ja opiskelijoihin.

Vuoden 2016 hakukierroksen siirtymiä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun kehittävien hankkeiden taustalla oli kansallinen arviointi, jonka pohjalle on rakennettu tavoitteita. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen siirtymiä kos- kevassa arvioinnissa Liikettä niveliin (Hintsanen ym., 2016) havaittiin, että tiedotuksessa yhteistyö- tä tehdään, mutta nivelvaiheeseen ja uraohjaukseen liittyvä yhteistyö on vähäisempää ja sen kehit- täminen olisi tärkeää. Tulosten perusteella keskeisiä kehittämistarpeita ammatillisessa koulutuksessa olivat mm. jatko-opintoihin ohjauksen toimintamallien selkeyttäminen ja systematisointi jär- jestäjätasolla sekä ohjauksen laadullinen kehittäminen ja toimivuuden varmistaminen. Myös ohjauksen saatavuutta ja sekä jatko-opintomahdollisuuksia koskevaa tietoa ja ohjausta kaivattiin enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa. Siten on kiinnitetty huomiota tarpeeseen vahvista opiske- lijalähtöisyyttä eli varhainen informointi jatko-opintoihin liittyvistä mahdollisuuksista ja opinnoissa tarvittavista valmiuksista sekä hakujärjestelmistä. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi kehittää ura-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen alueellisessa yhteistyössä. Arvioinnin pohjalta tehtiinkin useita kehittämissuosituksia ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen nivel- vaiheen sujuvoittamiseksi.

Teemaan liittyy myös ammattikorkeakoulukentällä opiskelijavalintaan liittyvät muutokset ja liikeh- dintä: Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoista on vielä parhaillaan käynnissä kehittämishanke, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kehittää valintoja suuntaan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista.

Ennen Sujuvat siirtymät -hankkeita on ollut ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välisiä koulutuspolkuihin liittyviä hankkeita, joissa on käsitelty muun muassa opiskelijoiden jatko- opintoihin liittyviä asenteita, hakuorientaatioita ja opintovalmiuksia. Lisäksi on selvitelty ja kehitetty ohjaukseen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen sekä asioita liittyen ammatillista väylää edenneiden opiskelijoiden opintomenestykseen. Hankkeet ovat olleet pääsään- töisesti alueellisia ammattikorkeakoulujen toteuttamia kehittämishankkeita. (Hintsanen ym. 2016.) Ammattikorkeakoulut ovat olleet seuranta-aikana myös uudistusprosessissa: Ammattikorkeakou- lulainsäädäntö uudistettiin vuonna 2015. Itse uudistuksella on tavoiteltu läpinäkyvää, kannustavaa ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa lisäävää hallinto- ja ohjausjärjestelmää, ja niille on haluttu mahdollistaa entistä itsenäisempi ja vahvempi asema ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen myös rahoitusjärjestelmäuudistuksen kautta. Lisäksi itsenäisellä oikeus- henkilöasemalla on haluttu parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa esim. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. (OKM 2015.) Uudistuksen vaikutuksia koskeva arviointi valmistuu keväällä 2018.

(16)

16

3. Sujuvien siirtymien valta- kunnalliset toimintamallit?

Luvussa tuotetaan yhteenveto valtakunnallisten hankkei- den kehittämistyöstä sekä luodaan yleiskuva alueellisissa hankkeissa tehtävästä työstä. Hankekokonaisuudet ja niissä tehty kehittämistyö on jaettu seuraaviin alatee- moihin, jotka noudattavat pitkälti hankehakujen päätee- moja: Opiskelijoiden siirtymät koulutuksen järjestäjien si- sällä, opiskelijoiden siirtymät koulutuksen järjestäjien välil- lä sekä siirtymät jatko-opintoihin ja työelämään.

Hankkeiden kehittämistyön esittelyyn on useampia luokitteluvaihtoehtoja. Zoomi-koordinaa- tiohanke on tuottanut omia koonteja hankkeiden tuottaman aineiston pohjalta. Zoomin välirapor- teissa on tuotu esiin käytäntöjä hankkeissa kehitettävien toimenpiteiden mukaan jaoteltuna: nämä liittyvät nivelvaihesiirtymien, henkilökohtaistamiseen ja yksilöllisiin polkuihin tarjottavaan tukeen². Nyt tehdyssä arvioinnissa tuloksia, tai oletettuja tuloksia, ja toimintatapojen muutoksia arvioidaan sujuvien siirtymien näkökulmasta suhteessa valintaperusteissa asetettuihin kriteereihin, jolloin myös hankejaottelu on muodostettu koulutuksen siirtymiä kuvaavien kokonaisuuksien mukaisesti.

Kuvaukset eivät ole yhteismitallisia johtuen jo siitä, että hankkeiden kehittämistyö on eri vaiheissa.

Kuvauksissa on nostettu esiin kehittämistyön tavoitteet, syntyviä tai tuotettuja toimintamalleja, muutoksia koulutuksen järjestämiseen sekä juurtumisen ja levittämisen näkökulmaa ja peilattu mahdollista lisäarvoa kansallisesti.

2 A. Koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen. B. Henkilö- kohtaistaminen. C. Yksilöllisyyden toteutuminen. D. Keskeyttäminen – Koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät. E. Valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen.

(17)

17

3.1 Opiskelijoiden siirtymät toisen asteen koulutukseen ja kou- lutuksen järjestäjien sisällä

Valtakunnallisissa hankkeissa siirtymiä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on kehitetty osana muuta kehittämistyötä, jolloin laajempi näkökulma liittyy koulutuksen sisäisiin siirtymisiin ja koulutuksen läpäisyn edistämiseen. Tällöin vain osa kehittämistyöstä kohdistuu siirtymien edistämi- seen peruskoulusta lähtien mm. oikean alavalinnan löytämiseksi tai aliedustettujen ryhmien koulutukseen saattamiseksi ja koulutukseen kiinnittymisen edistämiseksi. Siten kokonaisuudet on yhdis- tetty tässä tarkastelussa.

Laajasti ymmärrettynä koulutuksen järjestäjien sisäisiä siirtymiä on kehitetty kaikissa valtakunnallisissa hankkeissa jostain näkökulmasta. Yhdessä valtakunnallisessa hankkeessa näkökulmana on vahvemmin opintonsa jo keskeyttäneiden tai koulutusalaa vaihtavien hallittu poluttaminen ja toimintamallien rakentaminen. Tässä yhteydessä esitellään myös valtakunnallisesta ja alueellisesta osuudesta rahoitettuja hankkeita, joiden yhtymäkohdat siirtymävaiheisiin hakupainopisteiden perusteella ovat ”väljemmät”, vaikka kehittämistyö vastaakin haettujen toimenpiteiden sisällä olevia tavoitteita. Tällöin näkökulmana on laajemmin ohjauksen kehittäminen ja läpäisyn tehostaminen.

Valtakunnallisen osion kokonaisuudessa erityisesti Siirtymät sujuviksi – SISU -hankkeessa (1.8.2015–31.3.2018)³ on tuotettu toimintamalleja, joilla edistetään opintonsa keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien poluttamista välittömästi eteenpäin. Hankkeessa on kehitetty työnkuvia ja tukimalleja koskien koulutussiirtymiä koulutus- alasta tai -muodosta toiseen, kuvattu prosesseja ja toimintamalleja, joilla edistetään yksilöllisiä oppimispolkuja ja kehitetty näihin ohjaukselli- sia toimintatapoja ja työkaluja. Ns. päätuotteet ovat sisäisen siirtymän ohjauksellinen ja pedagoginen toimintamalli, koulutustutustumisen ja tutkinnon osan suorittamisen toimintamalli sekä siirtymävaiheen opinto- ohjauksen kuvaus. Toimintamalleja on kuvattu runsaasti, ja niistä löytyy myös konkreettisia työkaluja mm. aloitusvaiheen henkilökohtaistamiseen.

SISU-hankkeessa sisäisten siirtymien toimintamalleja on käsitelty eri näkökulmista ja kukin toimija on kehittänyt tiettyjä painopisteitä, sillä koulutuksen järjestäjät ovat olleet lähtökohtaisesti jo eri vaiheissa hankkeen eri osa-alueilla. Lisäksi organisaatioiden rakenne ja tehtävänkuvat poikkeavat.

Toimijat ovat kuvanneet, että hankkeen tulokset jäävät soveltuvin osin elämään toteuttajaorgani- saatioissa.

Kehitetyt toimintamallit ovat kansallisesti kiinnostavia benchmarkkauksen kohteita ja siirrettäessä soveltuvin osin eri organisaatioiden tarpeisiin. Hanke on nostanut esiin hakemusvaiheessa, että verkoston maantieteellinen kattavuus tuo lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämiseen. Hanke on jo

3 SISU-hanketta toteuttavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, PKKY, Länsirannikon Koulu-tus Oy, Win- Nova, Oulun seudun ammattiopisto, OSAO sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu.

Paikallisesti pilo-

toituja malleja, joil-

la tuetaan kes-

keyttämisvaaras-

sa olevien ja alaa

vaihtavien siirty-

miä on kehitetty

erityisesti SISU-

hankkeessa.

(18)

18

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus ehtinyt toteuttaa tahoillaan levittämistyötä, ja on laskelmiensa mukaan tavoittanut lähes 5 000 henkilöä. Vaikka vuoropuhelu itsessään on arvokasta, toimintatapojen siirrosta ei kuitenkaan ole saatavalla tarkempaa tietoa. Hanke on raportoimassa rahoittajalle, ja toimintamalleista on kuvaukset Arjen arkki -menetelmäpankissa. Laajempi käytäntöjen siirto jää hankkeen jälkeen erikseen pohdittavaksi.

Yksilöllisyyttä opintopoluille (10.2015–31.5.2018) ⁴ -hankkeen päätavoitteena on ollut suunnitella ja kuvata sekä sisällöllisesti että visuaalisesti opiskelijoille erilaisia joustavia ja työelämäläh- töisiä opintopolkumahdollisuuksia. Mallinnus voi toimia ohjauksen työkaluna luodessa ymmärrystä opiskelijoille valinnan mahdollisuuksista esimerkkipolkujen avulla. Lisäksi painopisteenä on ollut peruskouluyhteistyön kehittäminen; tavoitteena edesauttaa

oikeita koulutusvalintoja ja sitä kautta myös läpäisyä. Osana kokonaisuutta on kehitetty mm.

osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä. Hankkeen eri osatoteuttajat ovat työstä- neet tahoillaan omista tarpeista ja tavoitteista lähteviä ”kehityshaaroja”, kuten pelillistetty koulutuspolkuihin tutustumista ja kehitetty osaamiskarttoja ja osaamispasseja eri aloille. Käytännössä kukin taho on tuottanut sisältöjä varsin itsenäisesti ja toisiansa sparraten, mutta kehittämistyötä kootaan ja valtakunnallisesti tuotettavaa lopputulosta vedetään yhteen vasta hankkeen loppuvaiheessa.

Päätuotteiden hyödynnettävyydestä ei ole saatavilla eri toimijoiden näkökulmasta arviointi- ja seu- rantatietoja. Hankkeessa on kuitenkin jo arvioitu, että suurin hyöty opintopolkumallien rakentami- sesta on ollut omalle opetushenkilöstölle, joka on joutunut mm. miettimään tapoja esitellä alaa ja käytännön polkuja. Siten paikallinen osaaminen on kasvanut hankkeen aikana. Käytännössä ns.

päätuote ei ole sellaisenaan otettavissa laajemmin käyttöön. Polkukuvaukset ovat myös jo osin vanhentuneita, eikä niitä tulla hankkeen jälkeen päivittämään. Ns. kevytversioon voidaan jättää

”aikaa kestävät” osat. Varsinaisena levitettävänä lopputuotteena on syntymässä ohjeet, joilla ul- kopuolinen voi lähteä kuvaamaan omaa versiota. Hankkeessa tehty kehittämistyö tuo enemmänkin alueellista lisäarvoa. Hankkeessa on valikoitu laajemmalle yleisölle mallinnettavaksi myös yhteisten tutkinnon osien aineiden osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen check-list, joka voi tuoda niin ikään lisäarvoa aineistona benchmarkkaukselle. Perusopetuksen kanssa tehty yhteistyö, ja käytän- nöt, joilla lisätään mahdollisuuksia tutustua koulutukseen ja alaan, ovat alueellisesti juurtumassa.

Myös niiden kuvaaminen voisi tuoda benchmarkkaustietoa laajempaan kansalliseen käyttöön.

4 Saimaan ammattiopisto Sampo on hankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajina ovat Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY).

Yhteistyörakenteita kehit-

tämällä ja opintopolkujen

avaamisella lisätään alu-

eellista osaamista ja tie-

toisuutta koulutus- ja ura-

vaihtoehdoista.

(19)

19

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa (1.11.2015–31.10.2018) on tehty hyvin laaja-

alaista kehittämistyötä liittyen eri tavoitteisiin, joita yhdis- tää se, kuinka opiskelija oppii itse hallitsemaan ja hahmot- tamaan opintojansa ja osaamista, ja opetus- ja ohjaushen- kilöstö voi ohjata erilaisin menetelmin. Toimintamallien yh- teys sujuvien siirtymien edistämiseen painottuu koulutuksen läpäisyn tehostamiseen ja työurien nopeamman alkamisen edistämiseen. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu opiskelijoiden vertaisvalmennusta (kohderyhmänä mm. keskeyttämisen uhan alla olevat); multimodaalisuuden edistäminen (erityis- tä tukea tarvitsevat); osaamismerkkijärjestelmän käyt- töönotto ja osaamisen näkyväksi tekeminen; oppimisanalytiikan hyödyntäminen ohjauksen tukena sekä opiskelijan henkilökohtaisen polun visualisointi ja kehitystyö niin ammatillisessa koulutuksessa kuin verkkolukiossa. Lisäksi piloteissa testataan koulutuksen järjestämisen tapoja ja pedagogiikkaa, kuten soluoppimisen käytäntöjä, yrittäjyyden ”oppimaisemaa” sekä kehi- tetään amk-siirtymiä ja niitä tukevia tiedonhankintataitoja.

Kehittämistyön lähtökohtana on ollut mm. havainnot, että HOPS ei kuvaa opintojen etenemistä, oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppijan opintopolun tukena ja ohjauksen työvälineenä on ollut vaillinaista ja siihen on liittynyt myös lainsäädännöllisiä asioita, kuten henkilötietosuoja- ja lupaky- symykset, joihin hankkeessa on lähdetty etsimään ratkaisuja. Opiskelijoiden vertaistukea kehittä- mällä on haluttu tukea oppimispolun kokonaisvaltaista hahmottamista ja ammatti-identiteetin kehittymistä.

Karkeasti arvioituna hankkeessa tehty työ on hankekokonaisuudessa etäämmällä suoranaisten siirtymätilanteiden kehittämisestä. Kun osan hankkeiden kehittämistyö lähtee tilanteesta, jossa jo varaudutaan siirtymätilanteiden poluttamiseen, Poluttamo-hankkeessa lähestymistapana on pää- osin se, että siirtymien juurisyyt tulee poistaa. Kokonaisvaltaiseen lähestymiseen kuuluu toimintamallit, joilla edesautetaan opiskelijoiden osallistamista oppijana mm. vertaistoimintaa kehittämäl- lä, tekemällä osaamista näkyväksi ja hyödyntämällä tietoa opiskelijoiden opintopolun tukena.

Poluttamo-hankkeessa kehitetään laajaa kokonaisuutta, käytännön työkaluja, toimintamalleja ja lähestymistapoja, joiden jokainen yksittäinen toimenpidekokonaisuus on arvioitava erikseen, eikä arviointitietoa ole vielä saatavilla. Poikkeuksellisen laajat tavoitteet heijastuvat myös siihen, että kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Toisaalta mm. oppimisanalytiikan hyödyntämien lä- päisyn tehostamiseksi ja siirtymien edistämiseksi on ammatillisessa koulutuksessa vielä lähtö- kuopissa eikä selkeää mallia ole vielä olemassa, jolloin hankkeessa tehty työ on automaattisesti valtakunnallisesti kiinnostavaa. Kiinnostavaa työtä tehdään mm. visuaalisen opinpolun tuottamis- työssä, kehitettäessä yksilöllisessä järjestyksessä suoritettavan osaamisen hankkimisen seurantaa:

Taustalla on myös ajatus kehittämistyön jatkamisesta joukkoistamisella: tutkintokohtaisia sisältö- jen rakentaminen jokaisen koulutuksen järjestäjän taholla tarkoittaisi päällekkäistä työtä. Tämä edellyttää paitsi näyttöä hyödyistä, myös panostusta levittämistyöhön.

Digitaalisuus ja datan hyö- dyntäminen toimivat viite- kehyksenä Poluttamo-

hankkeessa, jossa tuotetaan

toimintamalleja mm. opiske-

lijoiden opintojen seuraami-

seen, osaamisen näkyväksi

tekemiseen sekä opetus- ja

ohjausmenetelmien kehit-

tämiseksi.

(20)

20

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Hankkeen kokoonpano on luotu siitä näkökulmasta, että yhteistyökumppanit ovat edustamiensa kehitysalueiden asiantuntijoita. Työ pohjautuu hankekonsortion jäsenten osaamisiin ja heidän ke- hittämiinsä hyviin käytäntöihin⁵. Hankkeessa yhdistyy tietoon perustuva kehittäminen ja käytännön pilotointi, minkä hanketoimijat arvioivat tuovan lisäarvoa kehittämistyöhön. Hankkeen verkosto- maisesti toimivan toimintamallin voi nähdä lisäävän vaikuttavuutta: hanke julkaisee varsin reaaliai- kaisesti tuloksiaan ja tuo niitä näkyväksi verkossa ja verkostoissa. Hyvänä käytäntönä voidaan pi- tää säännöllisiä avoimia verkkotapaamisia, joihin kutsutaan myös muita hankkeita esittelemään toimintaansa. Hankkeessa tullaan myös koostamaan ohjausmenetelmien käsikirjaa, joka kokoaa hankkeessa kehitetyt uudet työkalut sekä ohjaustyön menetelmiä. Hanke on panostanut levittä- mistyöhön kokoamalla ja viestimällä tuloksista ja osallistumalla mm. ITK-päiville ja tuottamalla työpajakokonaisuuden. Ottaen huomioon hankkeen laajat tavoitteet, kunkin kehittämishaaran osalta vaaditaan huomattavaa levittämispanostusta ja sidosryhmäyhteistyötä.

OSATA – Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hanke (1.9.2016–

31.8.2019)⁶ on rahoitettu haussa, jossa etsittiin hankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko-opintoihin ja työelämään. Hankkeen kehittämistyössä korostuu koulutuksen uraohjauksen kehittäminen koulutusasteiden yhteistyönä. Kes- keisenä kehittämisulottuvuutena on kuitenkin ns. osaamisidentiteetin rakentaminen, nuorten itsetuntemuksen sekä valmiuk- sien lisääminen tunnistaa omaa osaamistaan. Kantavana aja- tuksena on ollut, että ammattikeskeisyyden sijaan tulee miet- tiä laajemmin, mitä taitoja opitaan ja miten niitä voi soveltaa.

Hankkeessa tulee syntymään oppilaitoksille toimintamalli, jolla

osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille tuotetaan aktiivisuutta tukevia työkaluja ja val- mennusta itseohjautuvaan opintoja urapolkujen luomiseen ja osaamisidentiteetin rakentamiseen.

Hankkeessa on kehitetty "osaamismatka"-niminen opintokokonaisuus, joka sisältää neljä työpajaa, jotka on teemoiteltu seuraavasti: Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen, ensikokemukset työpaikoilta, osaamiseen kasvamisen mahdollisuudet ja esteet, ammatillinen tulevaisuus. Arvioinnin tekohetkellä on pilotoitu vasta ensimmäistä työpajaa.

5Hakemuskuvauksen mukaan esim. Kansalaisfoorumi SKAF, HAMK Hvo ja HAMK TiKo ovat kehittäneet oppi- joille suunnattua vertaisvalmennusta osaksi oppijoiden omien vahvuuksien tunnistamista ja elämänhallintaa.

Otavan Opisto ja HAMK TiKo ovat kokeilleet oppijoiden digitaalisten jalanjälkien (My Data) analysointia ja tunnistaneet erilaisia oppijatyyppejä. Otavan Opisto, Omnia ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia ovat tehneet kokeiluja opintojen etenemisen visualisoinnista ja näkyväksi tekemisestä. Lapin AMK on selvittänyt jatko- opiskelijoiden metataitoja itsenäisen tiedonhallinnan ja avoimien oppimateriaalien näkökulmasta.

6OSATA-hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, Raahen ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ja Suomen opiskelija- kuntien liitto SAMOK.

Opiskelijoiden osaamisidenti-

teetin rakentaminen on lähtö-

kohta OSATA-hankkeessa,

jossa tuotetaan opintokoko-

naisuus sekä opetus- ja oh-

jaushenkilöstölle toiminta-

malli ja työkalut, joilla tukea

opiskelijoita itseohjautuvaan

opinto- ja urapolkujen luomi-

seen ja osaamisidentiteetin

rakentamiseen.

(21)

21

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Opettajille ja ohjaajille tuotetaan työkaluja toimintamallien käyttöönottoon ja koulutusta toimin- takulttuurin muuttamiseen, sekä mm. työssä opitun sekä oman aktiivisuuden kautta hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi jatko-opinnoissa ja työelämässä. Uraohjausosaami- nen ja ammatti-identiteetin laajentaminen osaamisidentiteetiksi ovat teemoja, joiden voidaan nähdä edistävän ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita ja onnistuessaan hankkeessa voidaan nähdä tehtävän perustavanlaista työtä myös reformin toimeenpanon tukemiseksi.

Hankkeen kehittämiskumppanuudessa on varsin selkeä työnjako, jossa on erikseen kehittäjiä ja pilotoijia. Kumppaniorganisaatioiden moninaisuus mahdollistaa moniäänisyyden, mutta kuten useissa hankkeissa, vaarana on, ettei ulkopuolelta tullut valmennus-/koulutuspaketti tule juurtumaan. Tähän työhön hankkeen on vastattava vielä toiminta-aikana, samoin kuin jatkaa työtä tuot- teen mallintamiseksi ja levittämiseksi. Opettajakorkeakoulujen rooli voidaan nähdä keskeisenä laa- jemman vaikuttavuuden lisäämisessä osana täydennyskoulutuksia ja opettajankoulutuksessa.

Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa ⁷ (1.4.2016–

31.12.2018) on tuotettu romanien koulutukseen pääsyä ja koulutuksen läpäisyä edistäviä toimintamalleja: Koulu- ja oppilaitos- maailmassa on edistetty opetus- ja ohjaushenkilön osaamista ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Hankkeessa on kehitetty romani- väestön koulutuspolkuja tukevia toimenpiteitä, minkä lisäksi hankkeen avulla pyritään parantamaan viranomaisten, opetus- ja oh- jaustyötä tekevien sekä muiden romaneja toiminnassaan kohtaa- vien tietoisuutta romanikulttuurista, ja valmiutta ottaa yhteisön erityistarpeet huomioon erityisesti koulutuskysymyksissä.

Hankkeessa on edistetty romanisensitiivistä mallia, jossa kohdataan romanioppilaita ja opiskelijoita peruskoulussa ja toisella asteella, tuotettu tukimalleja koulutuksen hakeutuville ja ohjauksen tueksi sekä mm. jalkauduttu Ohjaamoon. Toisaalla kehitetään koulussa olevien romaninuorten tu- kimallia, joka auttaa kiinnittymistä jatkokoulutukseen. Vamos-nuorten palvelut ovat toteuttaneet romaneille soveltuvaa pedagogista ohjauskonseptia. Kehittämistyö pitää sisällään etsivää ja tuke- vaa työtä ja ohjausta, jota toteutetaan myös vankiloissa, tavoitteena ohjata opintojen jatkamiseen siviilissä. Hankkeessa on myös kokeiltu mm. nuorten oppilaitosrajat ylittävä vertaistukiryhmää.

Kehittämistyö on edennyt kokeilujen kautta ja niistä oppien.

Tšetanes naal -projektin arviointi- ja mallinnustyö on kevään 2018 aikana aktiivisessa vaiheessa.

Laajassa hankkeessa syntynyttä kokemusperäistä tietoa ja toimintamalleja tulisi saada niiden arvioinnin jälkeen laajempaan tietoisuuteen opettajille ja ohjaajille, viranomaisille ja päättäjille, jotta osaaminen romanikulttuuriin ja romaneiden koulutukseen liittyvissä asioissa lisääntyisi. Jatko-

7Päätoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia ovat Suomen Romanifoorumi ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/Vamos, Mikkelin kaupunki/Otavan Opisto, Kirkkopalvelut

ry/Seurakuntaopisto, Helsingin kaupunki/Opetusvirasto, Salon kaupunki sekä Tampereen kaupunki/Perusopetus..

Romanien koulutuspolku-

jen tukemiseen on läh-

detty kehittämään toi-

mintamalleja eri toimijoil-

le koulutuksen nivelvai-

heisiin, läpäisyn edistä-

miseen, kulttuurisensitii-

viseen ohjaukseen sekä

osallisuuden lisäämiseen.

(22)

22

opintoihin ja työelämään Tšetanes naal -hankkeessa kehitettävistä toimintamalleista ks. lisää luku 3.3.

Alueosioista rahoitetuissa hankkeissa tehdään monipuolisesti kehittämistyötä, joka täydentää valtakunnallista osiota ja palvelukokonaisuutta. Hankkeissa kehitetään esimerkiksi alueellisia ohjaus-, tieto- ja neuvontapalveluita koulutusten nivelvaiheisiin ja toimintamalleja opiskelijoiden osallisuuden edistämiseksi. Terveväylän Tervareitti -hankkeessa edesautetaan osallistavaa ohjausta yläkouluikäisille perusopetuksen siirtymävaiheeseen ja kehitetään toimintamallia nuoren toimintakyvyn arviointiin hankkeessa kehitetyn verkkopohjaisen työkalun avulla.

Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tai laajemmin koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi alue- osion hankkeissa on tuotettu valtakunnallista osiota runsaammin toimintamalleja. Näitä ovat mm.

menetelmät, joilla tunnistaa maahanmuuttajien non- ja informaalista osaamista ja osaamisen tunnistamisen va- lidointia tukeva eportfolio (See Me – taidot esille). Hank- keessa on myös polutettu nuoria maahanmuuttajia hei- dän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppi- mista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Etnisty- neiden koulutusalavalintojen estämiseksi kehitetään opin- to-ohjausta Viisaat valinnat -tutkimushankkeessa. Opis- kelu- ja toimintakyvyn vahvistamista kehittämällä hyvin- vointivalmennusta edistetään esim. eBoss-hankkeessa, jonka yhtenä kohderyhmänä on maahanmuuttajanuoret.

Alueellisissa hankkeissa koulu-

tuksessa ”aliedustettujen ryh-

mien” näkökulmasta kehitetään

opinto-ohjausta etnistyneiden

koulutusvalintojen estämiseksi,

maahanmuuttajien osaamisen

tunnistamista sekä opiskelu- ja

toimintakyvyn vahvistamisen

malleja.

(23)

23

3.2 Opiskelijoiden siirtymiset koulutuksen järjestäjien välillä

Valtakunnallisesta osiosta rahoitetuissa hankkeissa syntyy toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan- tai paikka- kunnanvaihtotilanteissa sekä koulutuksen järjestäjien omien organisaatioiden sisällä että erityisesti koulutuksen järjestäjien välillä. Malleja on kehitetty erityisesti AAVA- ja TAITAVA-hankkeissa. Hank- keet ovat tuottamassa ratkaisuja avointen ammatillisten opintojen suorittamiseen eri koulutuksen järjestäjien verkkotarjonnasta. Kehittämistyössä luodaan myös malli koulutuksen järjestäjien väli- siin siirtymisiin, huomioiden myös alueen ohjaavat tahot tavoiteltaessa nuoria, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella.

AAVA – Avoin väylä ammattiin -hankkeessa (4.5.2015–31.7.2018)⁸ on luotu pohjaa mallille, joka mahdollistaa opiskelijoiden paikasta riippumattoman opiskelun avointen ammatillisten opintojen verkkotarjonnasta. Hankkeessa syntyy maakuntarajat ylittävä avointen ammatillisten opintojen, tutkinnon yhteisten osien sekä opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutustarjontamalli.

Tarkoituksena on, että mallia ja verkko-opintoja voidaan hyödyntää myös opintojen siirtymävai- heessa, ja että avointen opintojen opiskelu antaa mahdollisuuden tutustua eri ammatillisiin aloihin sekä vahvistaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavaa osaamista. Hankkeessa on samanaikaisesti kehitetty avoimet ammatilliset opinnot -koulutustarjotinsivuston sisältöä ja -tarjontaa (avoi- metammatillisetopinnot.fi), pilotoitu ja kehitetty sivuston teknistä toimivuutta, luotu koulutuksen järjestäjien ja mm. Ohjaamo-yhteistyön toimintamallia sekä osallistettu hankkeen kohderyhmää koulutustarjotinsivuston ja sen tarjonnan kehittämiseen.

Hankkeessa hyvin keskeisessä roolissa on ollut toimintamallin ja verkoston rakentaminen, ja arvioinnin toteutushetkellä hanke on viimeistelemässä kumppanuussopimusta sekä käyttöönotto- manuaalia. Kehittämistyölle on luotu raamit ja sisältöjä, mutta työ jatkuu jatkohankkeessa, joka on arvioinnin aikaan rahoitusneuvotteluvaiheessa.

Toimintaperiaatteena on, että kukin mukana oleva koulutuksen järjestäjä tuottaa sisältöjä ja koko- naisuuksia omista lähtökohdista ja hyödyntäen myös omia oppimisympäristöjä. Koulutuksen järjes- täjien intressit osallistua avointen opintojen tarjontaan vaihtelevat: osalle opinnot voivat tarjota keinon opiskelijoiden houkuttelemiseen (ns. sisäänheittotuote), osalle palvelu voi näyttäytyä vielä päällekkäisenä suhteessa omaan opintotarjontaan. Lisäksi osallistuminen edellyttää sitoutumista palvelun ylläpitämiseen, mikä edellyttää luonnollisesti resurssia ja tehtävänkuvien määrittelyä.

Laadukkaan tarjonnan edellytyksenä on myös verkkopedagoginen osaaminen ja toteutustavat, joiden osalta hanke tekee myös linjauksia. Silti haasteena on tunnistettavissa vielä aito saavutet- tavuus, eli avointen opintojen tarjonta voi näyttäytyä potentiaaliselle opiskelijalle hajanaiselta, eikä kaikkia koulutuksen järjestäjien opintoja voida taata tasapuolisesti. Myös koulutuksen järjestäjien

8Toteuttajia ovat Turun Aikuiskoulutussäätiö/ Turun Aikuiskoulutuskeskus, Salon seudun koulutuskuntayhty- mä/ Salon seudun ammattiopisto, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Helsingin kaupungin opetusviras- to/ Stadin ammattiopisto, Länsirannikon koulutus Oy WinNova.