3. Sujuvien siirtymien valtakunnalliset toimintamallit?
3.1 Opiskelijoiden siirtymät toisen asteen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien sisällä
Valtakunnallisissa hankkeissa siirtymiä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on kehitetty osa-na muuta kehittämistyötä, jolloin laajempi näkökulma liittyy koulutuksen sisäisiin siirtymisiin ja kou-lutuksen läpäisyn edistämiseen. Tällöin vain osa kehittämistyöstä kohdistuu siirtymien edistämi-seen peruskoulusta lähtien mm. oikean alavalinnan löytämiseksi tai aliedustettujen ryhmien koulu-tukseen saattamiseksi ja koulukoulu-tukseen kiinnittymisen edistämiseksi. Siten kokonaisuudet on yhdis-tetty tässä tarkastelussa.
Laajasti ymmärrettynä koulutuksen järjestäjien sisäisiä siirtymiä on kehitetty kaikissa valtakunnal-lisissa hankkeissa jostain näkökulmasta. Yhdessä valtakunnallisessa hankkeessa näkökulmana on vahvemmin opintonsa jo keskeyttäneiden tai koulutusalaa vaihtavien hallittu poluttaminen ja toi-mintamallien rakentaminen. Tässä yhteydessä esitellään myös valtakunnallisesta ja alueellisesta osuudesta rahoitettuja hankkeita, joiden yhtymäkohdat siirtymävaiheisiin hakupainopisteiden pe-rusteella ovat ”väljemmät”, vaikka kehittämistyö vastaakin haettujen toimenpiteiden sisällä olevia tavoitteita. Tällöin näkökulmana on laajemmin ohjauksen kehittäminen ja läpäisyn tehostaminen.
Valtakunnallisen osion kokonaisuudessa erityisesti Siirtymät sujuviksi – SISU -hankkeessa (1.8.2015–31.3.2018)3 on tuotettu toimintamalleja, joilla edistetään opintonsa keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulu-tuspaikkaa vaihtavien poluttamista välittömästi eteenpäin. Hankkeessa on kehitetty työnkuvia ja tukimalleja koskien koulutussiirtymiä koulutus-alasta tai -muodosta toiseen, kuvattu prosesseja ja toimintamalleja, joilla edistetään yksilöllisiä oppimispolkuja ja kehitetty näihin ohjaukselli-sia toimintatapoja ja työkaluja. Ns. päätuotteet ovat sisäisen siirtymän ohjauksellinen ja pedagoginen toimintamalli, koulutustutustumisen ja tutkinnon osan suorittamisen toimintamalli sekä siirtymävaiheen opinto-ohjauksen kuvaus. Toimintamalleja on kuvattu runsaasti, ja niistä löytyy myös konkreettisia työkaluja mm. aloitusvaiheen henkilökohtaistamiseen.
SISU-hankkeessa sisäisten siirtymien toimintamalleja on käsitelty eri näkökulmista ja kukin toimija on kehittänyt tiettyjä painopisteitä, sillä koulutuksen järjestäjät ovat olleet lähtökohtaisesti jo eri vaiheissa hankkeen eri osa-alueilla. Lisäksi organisaatioiden rakenne ja tehtävänkuvat poikkeavat.
Toimijat ovat kuvanneet, että hankkeen tulokset jäävät soveltuvin osin elämään toteuttajaorgani-saatioissa.
Kehitetyt toimintamallit ovat kansallisesti kiinnostavia benchmarkkauksen kohteita ja siirrettäessä soveltuvin osin eri organisaatioiden tarpeisiin. Hanke on nostanut esiin hakemusvaiheessa, että verkoston maantieteellinen kattavuus tuo lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämiseen. Hanke on jo
3 SISU-hanketta toteuttavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, PKKY, Länsirannikon Koulu-tus Oy, Win-Nova, Oulun seudun ammattiopisto, OSAO sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu.
Paikallisesti
pilo-toituja malleja,
joil-la tuetaan
kes-
keyttämisvaaras-sa olevien ja alaa
vaihtavien
siirty-miä on kehitetty
erityisesti
SISU-hankkeessa.
18
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus ehtinyt toteuttaa tahoillaan levittämistyötä, ja on laskelmiensa mukaan tavoittanut lähes 5 000 henkilöä. Vaikka vuoropuhelu itsessään on arvokasta, toimintatapojen siirrosta ei kuitenkaan ole saatavalla tarkempaa tietoa. Hanke on raportoimassa rahoittajalle, ja toimintamalleista on ku-vaukset Arjen arkki -menetelmäpankissa. Laajempi käytäntöjen siirto jää hankkeen jälkeen erikseen pohdittavaksi.
Yksilöllisyyttä opintopoluille (10.2015–31.5.2018) 4 -hankkeen päätavoitteena on ollut suunnitella ja kuvata sekä sisällöllisesti että visuaalisesti opiskelijoille erilaisia joustavia ja työelämäläh-töisiä opintopolkumahdollisuuksia. Mallinnus voi toimia ohjauk-sen työkaluna luodessa ymmärrystä opiskelijoille valinnan mah-dollisuuksista esimerkkipolkujen avulla. Lisäksi painopisteenä on ollut peruskouluyhteistyön kehittäminen; tavoitteena edesauttaa
oikeita koulutusvalintoja ja sitä kautta myös läpäisyä. Osana kokonaisuutta on kehitetty mm.
osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä. Hankkeen eri osatoteuttajat ovat työstä-neet tahoillaan omista tarpeista ja tavoitteista lähteviä ”kehityshaaroja”, kuten pelillistetty koulu-tuspolkuihin tutustumista ja kehitetty osaamiskarttoja ja osaamispasseja eri aloille. Käytännössä kukin taho on tuottanut sisältöjä varsin itsenäisesti ja toisiansa sparraten, mutta kehittämistyötä kootaan ja valtakunnallisesti tuotettavaa lopputulosta vedetään yhteen vasta hankkeen loppuvai-heessa.
Päätuotteiden hyödynnettävyydestä ei ole saatavilla eri toimijoiden näkökulmasta arviointi- ja seu-rantatietoja. Hankkeessa on kuitenkin jo arvioitu, että suurin hyöty opintopolkumallien rakentami-sesta on ollut omalle opetushenkilöstölle, joka on joutunut mm. miettimään tapoja esitellä alaa ja käytännön polkuja. Siten paikallinen osaaminen on kasvanut hankkeen aikana. Käytännössä ns.
päätuote ei ole sellaisenaan otettavissa laajemmin käyttöön. Polkukuvaukset ovat myös jo osin vanhentuneita, eikä niitä tulla hankkeen jälkeen päivittämään. Ns. kevytversioon voidaan jättää
”aikaa kestävät” osat. Varsinaisena levitettävänä lopputuotteena on syntymässä ohjeet, joilla ul-kopuolinen voi lähteä kuvaamaan omaa versiota. Hankkeessa tehty kehittämistyö tuo enemmänkin alueellista lisäarvoa. Hankkeessa on valikoitu laajemmalle yleisölle mallinnettavaksi myös yhteisten tutkinnon osien aineiden osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen check-list, joka voi tuoda niin ikään lisäarvoa aineistona benchmarkkaukselle. Perusopetuksen kanssa tehty yhteistyö, ja käytän-nöt, joilla lisätään mahdollisuuksia tutustua koulutukseen ja alaan, ovat alueellisesti juurtumassa.
Myös niiden kuvaaminen voisi tuoda benchmarkkaustietoa laajempaan kansalliseen käyttöön.
4 Saimaan ammattiopisto Sampo on hankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajina ovat Kouvolan seudun am-mattiopisto (KSAO) ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY).
Yhteistyörakenteita
kehit-tämällä ja opintopolkujen
avaamisella lisätään
alu-eellista osaamista ja
tie-toisuutta koulutus- ja
ura-vaihtoehdoista.
19
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa (1.11.2015–31.10.2018) on tehty hyvin
laaja-alaista kehittämistyötä liittyen eri tavoitteisiin, joita yhdis-tää se, kuinka opiskelija oppii itse hallitsemaan ja hahmot-tamaan opintojansa ja osaamista, ja opetus- ja ohjaushen-kilöstö voi ohjata erilaisin menetelmin. Toimintamallien yh-teys sujuvien siirtymien edistämiseen painottuu koulutuksen läpäisyn tehostamiseen ja työurien nopeamman alkamisen edistämiseen. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu opiskelijoiden vertaisvalmennusta (kohderyhmänä mm. keskeyttämisen uhan alla olevat); multimodaalisuuden edistäminen (erityis-tä tukea tarvitsevat); osaamismerkkijärjestelmän käyt-töönotto ja osaamisen näkyväksi tekeminen; oppimisanaly-tiikan hyödyntäminen ohjauksen tukena sekä opiskelijan henkilökohtaisen polun visualisointi ja kehitystyö niin amma-tillisessa koulutuksessa kuin verkkolukiossa. Lisäksi piloteissa testataan koulutuksen järjestämisen tapoja ja pedagogiikkaa, kuten soluoppimisen käytäntöjä, yrittäjyyden ”oppimaisemaa” sekä kehi-tetään amk-siirtymiä ja niitä tukevia tiedonhankintataitoja.
Kehittämistyön lähtökohtana on ollut mm. havainnot, että HOPS ei kuvaa opintojen etenemistä, oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppijan opintopolun tukena ja ohjauksen työvälineenä on ollut vaillinaista ja siihen on liittynyt myös lainsäädännöllisiä asioita, kuten henkilötietosuoja- ja lupaky-symykset, joihin hankkeessa on lähdetty etsimään ratkaisuja. Opiskelijoiden vertaistukea kehittä-mällä on haluttu tukea oppimispolun kokonaisvaltaista hahmottamista ja ammatti-identiteetin kehittymistä.
Karkeasti arvioituna hankkeessa tehty työ on hankekokonaisuudessa etäämmällä suoranaisten siirtymätilanteiden kehittämisestä. Kun osan hankkeiden kehittämistyö lähtee tilanteesta, jossa jo varaudutaan siirtymätilanteiden poluttamiseen, Poluttamo-hankkeessa lähestymistapana on pää-osin se, että siirtymien juurisyyt tulee poistaa. Kokonaisvaltaiseen lähestymiseen kuuluu toiminta-mallit, joilla edesautetaan opiskelijoiden osallistamista oppijana mm. vertaistoimintaa kehittämäl-lä, tekemällä osaamista näkyväksi ja hyödyntämällä tietoa opiskelijoiden opintopolun tukena.
Poluttamo-hankkeessa kehitetään laajaa kokonaisuutta, käytännön työkaluja, toimintamalleja ja lähestymistapoja, joiden jokainen yksittäinen toimenpidekokonaisuus on arvioitava erikseen, eikä arviointitietoa ole vielä saatavilla. Poikkeuksellisen laajat tavoitteet heijastuvat myös siihen, että kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Toisaalta mm. oppimisanalytiikan hyödyntämien lä-päisyn tehostamiseksi ja siirtymien edistämiseksi on ammatillisessa koulutuksessa vielä lähtö-kuopissa eikä selkeää mallia ole vielä olemassa, jolloin hankkeessa tehty työ on automaattisesti valtakunnallisesti kiinnostavaa. Kiinnostavaa työtä tehdään mm. visuaalisen opinpolun tuottamis-työssä, kehitettäessä yksilöllisessä järjestyksessä suoritettavan osaamisen hankkimisen seurantaa:
Taustalla on myös ajatus kehittämistyön jatkamisesta joukkoistamisella: tutkintokohtaisia sisältö-jen rakentaminen jokaisen koulutuksen järjestäjän taholla tarkoittaisi päällekkäistä työtä. Tämä edellyttää paitsi näyttöä hyödyistä, myös panostusta levittämistyöhön.
Digitaalisuus ja datan hyö-dyntäminen toimivat viite-kehyksenä
Poluttamo-hankkeessa, jossa tuotetaan
toimintamalleja mm.
opiske-lijoiden opintojen
seuraami-seen, osaamisen näkyväksi
tekemiseen sekä opetus- ja
ohjausmenetelmien
kehit-tämiseksi.
20
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Hankkeen kokoonpano on luotu siitä näkökulmasta, että yhteistyökumppanit ovat edustamiensa kehitysalueiden asiantuntijoita. Työ pohjautuu hankekonsortion jäsenten osaamisiin ja heidän ke-hittämiinsä hyviin käytäntöihin5. Hankkeessa yhdistyy tietoon perustuva kehittäminen ja käytännön pilotointi, minkä hanketoimijat arvioivat tuovan lisäarvoa kehittämistyöhön. Hankkeen verkosto-maisesti toimivan toimintamallin voi nähdä lisäävän vaikuttavuutta: hanke julkaisee varsin reaaliai-kaisesti tuloksiaan ja tuo niitä näkyväksi verkossa ja verkostoissa. Hyvänä käytäntönä voidaan pi-tää säännöllisiä avoimia verkkotapaamisia, joihin kutsutaan myös muita hankkeita esittelemään toimintaansa. Hankkeessa tullaan myös koostamaan ohjausmenetelmien käsikirjaa, joka kokoaa hankkeessa kehitetyt uudet työkalut sekä ohjaustyön menetelmiä. Hanke on panostanut levittä-mistyöhön kokoamalla ja viestimällä tuloksista ja osallistumalla mm. ITK-päiville ja tuottamalla työpajakokonaisuuden. Ottaen huomioon hankkeen laajat tavoitteet, kunkin kehittämishaaran osalta vaaditaan huomattavaa levittämispanostusta ja sidosryhmäyhteistyötä.
OSATA – Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hanke (1.9.2016–
31.8.2019)6 on rahoitettu haussa, jossa etsittiin hankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko-opintoihin ja työelämään. Hankkeen kehittämistyössä korostuu koulutuksen uraohjauksen kehittäminen koulutusasteiden yhteistyönä. Kes-keisenä kehittämisulottuvuutena on kuitenkin ns. osaamisiden-titeetin rakentaminen, nuorten itsetuntemuksen sekä valmiuk-sien lisääminen tunnistaa omaa osaamistaan. Kantavana aja-tuksena on ollut, että ammattikeskeisyyden sijaan tulee miet-tiä laajemmin, mitä taitoja opitaan ja miten niitä voi soveltaa.
Hankkeessa tulee syntymään oppilaitoksille toimintamalli, jolla
osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille tuotetaan aktiivisuutta tukevia työkaluja ja val-mennusta itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen ja osaamisidentiteetin rakentamiseen.
Hankkeessa on kehitetty "osaamismatka"-niminen opintokokonaisuus, joka sisältää neljä työpajaa, jotka on teemoiteltu seuraavasti: Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen, ensikokemukset työpaikoilta, osaamiseen kasvamisen mahdollisuudet ja esteet, ammatillinen tulevaisuus. Arvioinnin tekohetkellä on pilotoitu vasta ensimmäistä työpajaa.
5Hakemuskuvauksen mukaan esim. Kansalaisfoorumi SKAF, HAMK Hvo ja HAMK TiKo ovat kehittäneet oppi-joille suunnattua vertaisvalmennusta osaksi oppijoiden omien vahvuuksien tunnistamista ja elämänhallintaa.
Otavan Opisto ja HAMK TiKo ovat kokeilleet oppijoiden digitaalisten jalanjälkien (My Data) analysointia ja tunnistaneet erilaisia oppijatyyppejä. Otavan Opisto, Omnia ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia ovat tehneet kokeiluja opintojen etenemisen visualisoinnista ja näkyväksi tekemisestä. Lapin AMK on selvittänyt jatko-opiskelijoiden metataitoja itsenäisen tiedonhallinnan ja avoimien oppimateriaalien näkökulmasta.
6OSATA-hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakou-lu, Oulun ammattikorkeakouammattikorkeakou-lu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, Raahen ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ja Suomen opiskelija-kuntien liitto SAMOK.
Opiskelijoiden
osaamisidenti-teetin rakentaminen on
lähtö-kohta OSATA-hankkeessa,
jossa tuotetaan
opintokoko-naisuus sekä opetus- ja
oh-jaushenkilöstölle
toiminta-malli ja työkalut, joilla tukea
opiskelijoita itseohjautuvaan
opinto- ja urapolkujen
luomi-seen ja osaamisidentiteetin
rakentamiseen.
21
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Opettajille ja ohjaajille tuotetaan työkaluja toimintamallien käyttöönottoon ja koulutusta toimin-takulttuurin muuttamiseen, sekä mm. työssä opitun sekä oman aktiivisuuden kautta hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi jatko-opinnoissa ja työelämässä. Uraohjausosaami-nen ja ammatti-identiteetin laajentamiUraohjausosaami-nen osaamisidentiteetiksi ovat teemoja, joiden voidaan nähdä edistävän ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita ja onnistuessaan hankkeessa voi-daan nähdä tehtävän perustavanlaista työtä myös reformin toimeenpanon tukemiseksi.
Hankkeen kehittämiskumppanuudessa on varsin selkeä työnjako, jossa on erikseen kehittäjiä ja pilotoijia. Kumppaniorganisaatioiden moninaisuus mahdollistaa moniäänisyyden, mutta kuten useissa hankkeissa, vaarana on, ettei ulkopuolelta tullut valmennus-/koulutuspaketti tule juurtu-maan. Tähän työhön hankkeen on vastattava vielä toiminta-aikana, samoin kuin jatkaa työtä tuot-teen mallintamiseksi ja levittämiseksi. Opettajakorkeakoulujen rooli voidaan nähdä keskeisenä laa-jemman vaikuttavuuden lisäämisessä osana täydennyskoulutuksia ja opettajankoulutuksessa.
Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa 7 (1.4.2016–
31.12.2018) on tuotettu romanien koulutukseen pääsyä ja koulu-tuksen läpäisyä edistäviä toimintamalleja: Koulu- ja oppilaitos-maailmassa on edistetty opetus- ja ohjaushenkilön osaamista ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Hankkeessa on kehitetty romani-väestön koulutuspolkuja tukevia toimenpiteitä, minkä lisäksi hank-keen avulla pyritään parantamaan viranomaisten, opetus- ja oh-jaustyötä tekevien sekä muiden romaneja toiminnassaan kohtaa-vien tietoisuutta romanikulttuurista, ja valmiutta ottaa yhteisön erityistarpeet huomioon erityisesti koulutuskysymyksissä.
Hankkeessa on edistetty romanisensitiivistä mallia, jossa kohdataan romanioppilaita ja opiskelijoi-ta peruskoulussa ja toisella asteella, tuotettu tukimalleja koulutuksen hakeutuville ja ohjauksen tueksi sekä mm. jalkauduttu Ohjaamoon. Toisaalla kehitetään koulussa olevien romaninuorten tu-kimallia, joka auttaa kiinnittymistä jatkokoulutukseen. Vamos-nuorten palvelut ovat toteuttaneet romaneille soveltuvaa pedagogista ohjauskonseptia. Kehittämistyö pitää sisällään etsivää ja tuke-vaa työtä ja ohjausta, jota toteutetaan myös vankiloissa, tavoitteena ohjata opintojen jatkamiseen siviilissä. Hankkeessa on myös kokeiltu mm. nuorten oppilaitosrajat ylittävä vertaistukiryhmää.
Kehittämistyö on edennyt kokeilujen kautta ja niistä oppien.
Tšetanes naal -projektin arviointi- ja mallinnustyö on kevään 2018 aikana aktiivisessa vaiheessa.
Laajassa hankkeessa syntynyttä kokemusperäistä tietoa ja toimintamalleja tulisi saada niiden ar-vioinnin jälkeen laajempaan tietoisuuteen opettajille ja ohjaajille, viranomaisille ja päättäjille, jotta osaaminen romanikulttuuriin ja romaneiden koulutukseen liittyvissä asioissa lisääntyisi.
7Päätoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia ovat Suomen Romanifoorumi ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/Vamos, Mikkelin kaupunki/Otavan Opisto, Kirkkopalvelut
ry/Seurakuntaopisto, Helsingin kaupunki/Opetusvirasto, Salon kaupunki sekä Tampereen kaupun-ki/Perusopetus..
Romanien
koulutuspolku-jen tukemiseen on
läh-detty kehittämään
toi-mintamalleja eri
toimijoil-le koulutuksen
nivelvai-heisiin, läpäisyn
edistä-miseen,
kulttuurisensitii-viseen ohjaukseen sekä
osallisuuden lisäämiseen.
22
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus
opintoihin ja työelämään Tšetanes naal -hankkeessa kehitettävistä toimintamalleista ks. lisää luku 3.3.
Alueosioista rahoitetuissa hankkeissa tehdään monipuolisesti kehittämistyötä, joka täydentää valtakunnallista osiota ja palvelukokonaisuutta. Hankkeissa kehitetään esimerkiksi alueellisia oh-jaus-, tieto- ja neuvontapalveluita koulutusten nivelvaiheisiin ja toimintamalleja opiskelijoiden osal-lisuuden edistämiseksi. Terveväylän Tervareitti -hankkeessa edesautetaan osallistavaa ohjausta yläkouluikäisille perusopetuksen siirtymävaiheeseen ja kehitetään toimintamallia nuoren toiminta-kyvyn arviointiin hankkeessa kehitetyn verkkopohjaisen työkalun avulla.
Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tai laajemmin koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi alue-osion hankkeissa on tuotettu valtakunnallista osiota runsaammin toimintamalleja. Näitä ovat mm.
menetelmät, joilla tunnistaa maahanmuuttajien non- ja informaalista osaamista ja osaamisen tunnistamisen va-lidointia tukeva eportfolio (See Me – taidot esille). Hank-keessa on myös polutettu nuoria maahanmuuttajia hei-dän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppi-mista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Etnisty-neiden koulutusalavalintojen estämiseksi kehitetään opin-to-ohjausta Viisaat valinnat -tutkimushankkeessa. Opis-kelu- ja toimintakyvyn vahvistamista kehittämällä hyvin-vointivalmennusta edistetään esim. eBoss-hankkeessa, jonka yhtenä kohderyhmänä on maahanmuuttajanuoret.
Alueellisissa hankkeissa
koulu-tuksessa ”aliedustettujen
ryh-mien” näkökulmasta kehitetään
opinto-ohjausta etnistyneiden
koulutusvalintojen estämiseksi,
maahanmuuttajien osaamisen
tunnistamista sekä opiskelu- ja
toimintakyvyn vahvistamisen
malleja.
23
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus