5. Kehittämisen kohteet ja suositukset tulosten hyödyntämiseksi
5.4 Suosituksia eri tahoille
Seuraavaksi on esitetty kootusti arvioinnin suositukset erikseen hanketoimijoille sekä rahoittajalle ja opetushallinnolle.
Suositukset hanketoimijoille
Suositus 1: Hankeorganisaatioiden ja -toimijoiden tulisi huolehtia strategisten kumppanuuksien luomisesta sidosryhmiin ja potentiaalisiin tulosten hyödyntäjiin. Toimintamallien juurtumisen ja levittämistyön edistämiseksi tulee myös vahvistaa seuranta- ja arviointitiedon tuottamista. Li-säksi tulisi huolehtia henkilöstön sitouttamisesta ja tehtävänkuvien rakentamisesta riittävän var-haisessa vaiheessa tulosten juurtumisen edistämiseksi.
Jotta toimintamalleja voidaan vakiinnuttaa, mutta myös siirtää valtakunnallisesti, tulisi hankkeiden mahdollisimman varhaisessa kuvata ja mallintaa siirtymien kipupisteitä ja eri toimijoiden vastuita perustuen realistiseen tarpeeseen. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien osalta kullakin alueella on omanlaiset toimijaverkostot, joihin mallit tulee adaptoida. On kyse sitten koulutuksen järjestäjän välisistä tai sisäisistä siirtymistä, hank-keilta odotetaan näkemystä siirtymävaiheiden kipukohdista ja esityksiä ratkaisuiksi.
Hankkeen resurssia tulisi varata strategiseen yhteistyöhön asioiden eteenpäin viemiseksi.
Koulutuksen järjestäjien ja aluetoimijoiden lisäksi teemasta riippuen tulisi tunnistaa kump-panit, joiden kanssa viedä asioita eteenpäin, ja joiden kautta tietoa malleista levitetään (esim. Amke, Arene, Ameo, Kohtaamo ja Ohjaamot). Esimerkiksi akuutin kehittämistyön kohteena on korkeakoulujen välisten valtakunnallisten ratkaisujen edistäminen. Alakohtai-sista ja alueelliAlakohtai-sista sopimukAlakohtai-sista ammatillisen ja ammattikorkeakoulun välillä tulisi edetä kohti valtakunnallisia tavoitteita ajankohtana, jolloin opiskelijavalintauudistus on akuutissa vaiheessa.
Pilotoinnista saadut kokemukset tulisi viedä mahdollisimman varhain strategisesti seuraa-valle tasolle: Suuressa osassa hankkeita käytäntöjen vakiinnuttamiseksi tarvitaan vielä voimallisempaa johtotason sitoutumista ja strategisista sopimista. Tämä konkretisoituu mm. koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien osalta: Esimerkiksi niin kauan kuin rahoitus ei automaattisesti seuraa opiskelijaa ja tutkinnon osan suorituksia, kesken koulutuksen väli-aikaisesti toteutuvat siirtymät edellyttävät usein sopimuksellisuutta. Osa siirtymistä ratke-aa koulutuksen järjestäjävaihdoksen myötä, jolloin keskeistä on ohjausosratke-aamisen ja vaihto-ehtojen tuntemuksen lisääminen. Milloin kohderyhmänä on koulutuksen ulkopuolella olevat, käytäntöjä tuleekin kehittää laajemmin kuntatasolla, koulutuksen järjestäjien toimiessa keskeisinä yhteistyökumppaneina.
Hankeorganisaatioiden tulisi varmistaa, että hankkeiden resursoinnissa huomioidaan henki-löstön vaihtuvuus ja kehittämistyön jatkuvuus myös yllättävissä tilanteissa. Suosituksena voidaan esittää työparityöskentelyn lisäämistä. Myös riittävät kehittämisresurssit tulee
47
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus
varmistaa (esim. ns. kehittämisopettajien osalta) johdon kanssa tehtävänkuvissa ja työn tasaamisella.
Suositukset koordinoivalle hankkeelle
Suositus 2: Zoomi-hankkeen tulisi jatkaa siirtymävaiheen mallien ja mallinnusten temaattista ko-koamistyötä ja edistää edelleen toimintatapoja, joilla tehty kehittämistyö saadaan laajempaan käyttöön.
Jo tehdyistä tukitoimista huolimatta hanketoimijoiden tietoisuus toisista hankkeista, saati laajemmasta kehittämistyöstä, on yhä liian vähäistä. Sujuvat siirtymät -hankkeet eivät tee vielä kattavasti temaattista yhteistyötä keskenään, eivätkä hyödynnä täysimääräisesti jo tehtyä kehittämistyötä. Arjen arkki -menetelmäpankki tunnetaan, mutta sitä hyödynnetään liian usein yksisuuntaisesti viemällä omat kuvaukset alustalle.
Zoomissa tehtyä työtä hankkeiden tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi voisi jatkaa suuntaamalla painopistettä enemmän temaattiseen työhön. Tällöin voitaisiin keskittyä vah-vemmin kehitettyjen mallien tunnetuksi tekemiseen, mutta myös siirtoprosessia valmistele-vaan työhön. Hanketoimijoiden lisäksi tulisi osallistaa myös asian omistajia organisaatioissa (hallinto-/johtohenkilöstöä). Tulosten ja kehittämistyön tunnetuksi tekemiseksi voisi testata myös kevyempiä avoimia webinaareja, joita voidaan tarjota laajemmalle yleisölle.
Suositukset opetushallinnolle ja rahoittajalle
Suositus 3: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kansallisena kehittämisvirastona tulee viestiä hankeverkostolle, ja ottaa mukaan kehittämiskumppanuuteen, jotta valtakunnallinen täydentävyys saadaan turvattua ja vältetään päällekkäistä kehittämistyötä.
Hankkeilta odotetaan valtakunnallisia malleja ja syötteitä valtakunnalliseen kehittämistyö-hön. Tämä edellyttää valtakunnallista ohjausta, ja tietoisuutta puolin ja toisin. Hankkeet voi-vat olla kehittämässä ratkaisuja, joita edistetään myös ministeriötasoisesti, mutta syötteet eivät kulje ajantasaisina. Valtakunnallisten sähköisten järjestelmien kehittämistyö on parhail-laan erittäin kiivaassa vauhdissa, ja hanketoimijat (ja laajemmin koulutuksen järjestäjät) jou-tuvat tekemään jopa mahdollisesti turhaa työtä: Kansalliset ratkaisut voivat tulla korvaa-maan jo tehdyn kehittämistyön esimerkiksi eHOKSin valmistumisen jälkeen. Hankkeiden ko-kemusperäistä ja ratkaisukeskeistä tietoa tulisi hyödyntää paremmin kansallisessa kehittä-mistyössä. Tämä edellyttää myös sitä, että hankkeet tuottavat tietoa kehittämistyöstä, siir-tymiin liittyvistä kipukohdista sekä seuranta- ja arviointitietoon perustuvaa tietoa laajem-paan käyttöön.
48
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Suositus 4: Rahoittajan tulee jatkossa varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämistyötä tukeva ohjaus. Tämän tulee pitää sisällään myös selkeät haku- ja valintakriteerit, joilla ohjataan hankkei-den vaikuttavuutta ja valtakunnallisuutta. Myös jo kehitettyjen mallien kartoitus ja hyödyntämi-nen tulisi sisällyttää soveltuvin osin rahoituksen ehtoihin.
Sen lisäksi, että hankehaun valintaperusteisiin tulee hankkeiden kehittämistyön näkökulmas-ta määritellä selkeästi näkökulmas-tavoitteet, joihin hankkeilla halunäkökulmas-taan vasnäkökulmas-tatnäkökulmas-tavan, tulee varmisnäkökulmas-taa riit-tävä valtakunnallista kehittämistyötä tukeva ohjaus. Valtakunnallisten hankkeiden rahoitus-ta suunnatrahoitus-taessa, ja käynnissä olevien hankkeiden ojauksessa, tulisi huomioida hankkeiden kehityskaaressa selkeämmin toimintamallien arviointi sekä tarvelähtöinen levittämistyö; mi-ten tunnistetaan ja tavoitetaan hyödyntäjät (kysyntä).
Myös rahoittajan tulisi varmistaa, että hankkeiden resursoinnissa huomioidaan henkilöstön vaihtuvuus ja kehittämistyön jatkuvuus mahdollisissa yllättävissä tilanteissa.
Rahoituksella voidaan myös ohjata hyödyntämään jo tuotettuja malleja ja siirtämään niitä.
Arjen arkki -menetelmäpankkia pidetään arvokkaana työkaluna, mutta hyvät käytännöt, toimintamallit ja menetelmät eivät siirry ilman vuorovaikutusta. Rahoitukseen voidaan sitoa siirtomekanismeja, kuten asiantuntijuuteen perustuvia kehittämiskumppanuuksia: tämä voi tarkoittaa asiantuntijapalveluita (vrt. reformilähettiläät), täydennyskoulutuksen elementtejä tai vertaisarviointi- ja levittämiskumppanuuksia. Tämä edellyttää jälleen sitä, että joko ra-hoittajan ja ohjaavien viranomaisten taholta, tai rahoituksen hakijoiden puolelta, tunniste-taan todennettu tarve.
Myös alueellisten hankkeiden kehittämistyön rahoituksen sitomista voimallisemmin valtakun-nalliseen kehittämistyöhön ja levitykseen tulisi harkita: Esimerkiksi rakenne, jossa tunnistet-tuun tarpeeseen kehitettyjä toimintamalleja siirretään ja jatkojalostetaan alueilla, voisi pal-vella laajempaa kokonaisuutta.
Vaikka hankeyhteistyö Sujuvat siirtymät -osiossa on jo laajaa, ja sitä tuetaan vahvasti koor-dinoivan hankkeen taholta, hankkeiden välinen yhteistyö on vielä paikoin ohutta: Jo rahoitet-tujen hankkeiden osalta rahoittajan tulee edelleen ohjata hankkeita keskinäiseen yhteistyö-hön.
Raportissa edellä nostetut siirtymien kehittämisen kohteet ovat aina aikansa tuotteita. Hanketoi-mintaa kuvaavat kehittämisen kohteet ovat sen sijaan yleistettävissä monilta osin Sujuvat siirty-mät ESR-hankkeita laajemmin muuhun hanketyöhön. Kehittämisehdotusten toivotaan siten palve-levan myös rahoituksen suuntaamisen käytäntöjen kehittämistä sen lisäksi, että niiden toivotaan tuovan lisäarvoa vielä käynnissä olevan Sujuvat siirtymät -osion hankkeiden toiminta-aikaan.
49
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus
Lähteet
DIGAM – Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Julkaistaan keväällä 2018.
Harjunpää, K., Ågren, S. ja Laiho, S. (2017). Sujuvuutta siirtymiin. – Toisen asteen ammatillisen kou-lutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2017:1
Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V-L., Lempinen, P., Niinistö-Sivuranta, S., Nor-dlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Seppälä, H.. (2016).
Liikettä niveliin – Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. Arviointiraportti, Teema-arviointi.
Hohenthal, T. ja Leppisaari, I. (toim.) (2016). Vauhtia väylälle ammattikorkeakouluun – vinkkejä väyläopintojen toteuttamiseen. Centria. Raportteja ja selvityksiä, 12.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120491/978-952-7173-10-7.pdf?sequence=1 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma. 2.5.2014:
https://www.rakennerahastot.fi/documents/605562/624649/OKMn+valtakunnalliset+toimenpide kokonaisuudet+kuvaus/f2251868-b2f1-4a4c-a839-9a190b463022
Maunu, A. (2016). Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilai-toksissa. Ehyt katsauksia 1/2016
OPH 2015: Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulu-tuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:10.
Pinolehto, M. (toim.) (2017). Sujuvampia opinpolkuja romaneille ja maahanmuuttajille. Opin por-tailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen loppuraportti. DIAK PUHEENVUORO 12. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Raudasoja, A. (2017). Nopsasti ja ohjatusti ammattioppilaitoksesta korkeakouluun. HAMK Unlimi-ted Journal 3.10.2017. Haettu 26.2.2018 osoitteesta https://unlimiUnlimi-ted.hamk.fi/ammatillinen- https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ammattioppilaitoksesta-korkeakouluun/
Tamlander, T. ja Hohenthal, T. (2017). Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakou-luun. Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen siir-tymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta. XAMK kehittää 6. Kaakkois-suomen ammat-tikorkeakoulu.
Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:25.
Väyrynen, P. (toimi.) (2010). WBL-TOI-Manual. Käsikirja työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoon. Opetushallitus.
50
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus
Liitteet
Liite 1. Yhteenveto valtakunnallisten hankkeiden valintaperusteista 2014–
kevät 2016
ERS-ohjelma-asiakirjan mukainen lisäarvo
Lisäarvo kansalliseen ja rakennerahasto-ohjelman alueelliseen toimintaan (EU-rahoituksen ja kan-sallisen rahoituksen rajapinta): Sujuvat siirtymät koulutuksesta toiseen, koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan lisätä koulutukseen osallistumista ja pidentää työuria alkupäästä. OKM:n hallinnonalan koulutustarjonta kootaan Opintopolku.fi-verkkopalveluun, jonka kautta voi myös hakeutua koulutukseen. Verkkopalvelun tueksi luodaan, pilotoidaan ja mallinnetaan ESR-rahoituksella valtakunnallisesti yhteneviä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Palvelut ja toimintamallit vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa.
Yleiset valintaperusteet
Mikäli jokin yleisistä valintaperusteista ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta.
- Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimen-piteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia.
- Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö.
- Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollis-tava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma.
- Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteut-tamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avus-tuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon.
- Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saa-vuttamiseksi.
- Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta.
- Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu.
- Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.
- Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena.
- Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita).
- Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen.
Erityiset valintaperusteet
- Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. (25 % muuten, mutta syk-syllä 2015 20 %)
- Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 % 2014 ja kevät 2015; 20 % syksyllä 2015 ja 5 % 2016).
- Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuote-taan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %)
51
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (20 %; keväällä 2015 25 %)
- Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (2014 ja kevät 2015 osuus oli 10 %, S 2015 ja K 2015 5 %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (5 %)
- Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %)
- Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) Valintaperusteet tiiviste-tään toisen asteen ja korkea-asteen
muutosvai-52
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus heissa. (25 %) kuulu-vien osaamista ja sitä kautta kuulu-vien osaamista ja sitä kautta kuulu-vien osaamista ja sitä kautta
Toteuttavien hankkeiden tarkentavat arviointiperusteet
- Hankesuunnitelma noudattaa OKM:n valtakunnallisten ESR-teemojen toteutussuunnitelman toimenpidekokonaisuuden Osuvaa osaamista osiota Sujuvat siirtymät. (20 %.)
- Hankkeessa keskitytään haun painopisteiden mukaisiin toimenpiteisiin. (40 %.)
- Hakija tekee laajaa, yli alueiden tapahtuvaa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kans-sa. (20 %.)
- Hanke toteuttaa hakijan oman organisaation toiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä ja organisaation omaa strategiaa. (20 %)
53
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Julkaisu on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi – Sujuvien siirtymien
kansalli-nen koordinointi -hanketta. Zoomi – Sujuvien siirtymien kansallikansalli-nen koordinointi hanke on ESRrahoitteinen opetus ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista -toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke, joka toteute-taan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urhei-luliitto SAKU ry:n yhteistyönä 1.8.2015–30.4.2019.