Hanketoiminnan vaikuttavuuden edistäminen

Arvioinnin osana ei voida esittää minkäänlaista prosentuaalista arviota siitä, mikä osuus kehittä-mistyöstä tuo kansallista lisäarvoa. Hankkeissa syntyy laaja joukko erilaisia siirtymävaiheen yksit-täisiä työkaluja ja mallinnuksia. Eri kokonaisuuksien ”mäppääminen” ns. valtakunnalliseen palvelu-malliin ei ole luontevaa, jos edes mahdollista, sillä hankekokonaisuu-della ei ole haettu jonkun tietyn toi-mintamallin edistämistä (vrt. esim.

ammattiosaamisen näyttöjen kansal-linen kehittäminen ja toimeenpano).

Kehitettävät siirtymävaiheen palve-lut ja toimintamallit ovat hyvin moni-naisia, ja kehittämistyö tapahtuu pääosin alueellisesta tarpeesta käsin.

”Valtakunnallisesti yhtenevien mal-lien” sijaan syntyy malleja, joiden siir-täminen edellyttää huomattavaa lisätyötä.

Kuvaan 3 on pakotettu rahoitetut valtakunnalliset hankkeet suuntaa-antavasti: Kuvassa havainnolliste-taan hankkeiden potentiaalista lisä-arvoa eri ulottuvuuksien kautta. Ku-van pohjalta voidaan jatkaa keskustelua siitä, mikä lisäarvon tulisi olla hankkeen päätyttyä levit-tämistyön kautta. Koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen on yhtä arvokasta kuin ”uutuusarvo”.

Kuitenkin toimivat mallit tulisi siirtää soveltuvin osin koulutuksen järjestäjille, jotka niitä tarvitsevat.

Tällöin malleista voidaan tulkita tulevan valtakunnallisia. Siten alueellisen sekä koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta ”benchmarking-arvo” voidaan arvioida riittäväksi, jos hankkeissa synty-neet näyttöön perustuvat hyvät käytännöt saadaan siirrettyä.

Uutuusarvon tavoitteleminen on helpompaa hankkeissa, joissa luodaan selkeästi rakenteita ja to-tuttua uudistavia toimintamalleja. Esimerkiksi oppimisanalytiikkaan liittyvä kehittämistyö on tässä suhteessa omassa kategoriassaan, vaikka osa sitä kehittävän Poluttamo-hankkeen kehittämishaa-roista kuuluu jo hyviksi todettujen käytäntöjen uudistamisen kategoriaan (mm. vertaistoiminnan kehittäminen ja multimodaalisuuden hyödyntäminen). Suuri osa valtakunnallisessa osiossa synty-vistä käytännöistä on vielä kuvan 2 ns. keskilinjalla, vaikka tavoitteena on päästä oikeaan laitaan.

Hankkeiden oma rakenne, toimintatavat ja mukana olevat toimijat voivat vaikuttaa suuresti synty-vään lisäarvoon. Toisessa ääripäässä on hanke, jossa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä jokainen toimija kehittää omia painopisteitänsä. Lisäarvo on erityisen vähäinen, jos tuloksia ei ”ris-Kuva 3. valtakunnallisten hankkeiden lisäarvon suuntaa

antava mallinnus

42

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus tiinpölytetä”. Lisäarvo kumppaneista tulee tällöin lähinnä sparraustuesta. Toinen ääripää on hanke, joka pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti eri verkostoissa ja lisäämään vaikuttavuutta hankkeen toimin-ta-ajalla. Usea hanke myös tiedottaa aktiivisesti pilotoinneistaan ja julkaisuistaan ja toimii aktiivi-sesti verkostoissa.

Osassa hankkeita on riskinä, että fokus hajoaa liikaa. Yksi hanketoteuttaja on kuvannut lähesty-mistapaansa viestiä kehittämistyöstä organisaatioidensa sisällä siten, että hanke on valinnut aina yhden teesin kerrallaan, jota on viety tavoitteellisesti eteenpäin. Kehittämishankkeiden toiminta-aika on varsin lyhyt, jolloin viivästykset voivat olla ratkaisevia vaikuttavuuden kannalta. Tyypillisesti, jos minkäänlaisia viivästyksiä tulee, hanke ehtii juuri pilotoimaan tuotoksia, kun toiminta-aika jo päättyy. Kun erilaisia viivästyksiä kuitenkin tulee, eri mallien testaus ja tulosten paketoiminen levi-tettävään kuntoon näyttää kärsivän. Tähän vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat paineet, ja paikoin myös koulutussäästöjen myötä pienentyneet resurssit. Tällöin toimin-tamallien ”myyntityöhön” tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Niin valtakunnallisen kuin alueosion hankkeiden lisäarvo riippuu todennetusta hyödystä ja siirrettä-vyydestä. Hankkeilta odotetaan toimintamallien juurruttamista kehittäjäorganisaatioissa, mutta koko ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta keskeiset mallit tulee myös siirtää ja ottaa käyttöön laajemmin. Kenen taholta siirto tapahtuu, riippuu mm. hankkeiden toteutussyklistä ja kehitettävän toimintamallin valmiusasteesta. Käytännössä hankkeilta on edellytetty levittämistoimenpiteiden alustavaa kuvausta hakemuksissaan ja hankkeiden tukena toimii myös Zoomi-hanke, joka tuottaa myös loppuraportissaan koosteen hankkeissa kehitetyistä malleista.

Osalla loppusuoralla olevista hankkeista varsinainen levittämistyö jää yksittäisten tilaisuuksien varaan ja kokoavien julkaisuiden tasolle, minkä on varsin normaali käytäntö ESR-hankkeissa. Koordinoivan hankkeen ja laajemmin opetushallinnon rooli siinä, että tulokset ja mm. Arjen arkki -mallinnokset saadaan käyttöön, korostuvat. Perustavanlaatuinen kysymys onkin, kuinka nyt kehi-tettäviä malleja siirretään eri toimijoille. Toinen kysymys liittyy siihen, kuinka tuotettuja malleja kootaan vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: tässä työssä Zoomilla on keskeinen rooli hankkeiden rinnalla.

Hanketoimijat nostavat mm. Zoomihankkeen tekemässä kyselyssä Sujuvat siirtymät -hankeyhteistyön lisäarvona merkittävään rooliin verkoston kautta saadun tiedon jo hyväksi havai-tuista menetelmistä ja malleista, joita voidaan hyödyntää mm. osana hankkeen menetelmäkehitys-tä. Kuitenkin käytännössä useat hanketoimijat arvioivat hyödyntämisen jäävän liian vähäiseksi.

Tämä nousi esiin myös useiden organisaatioiden edustajien haastatteluissa. Zoomin tekemää ver-kottamistyötä ja koonteja arvostetaan, sillä ilman sitä alueellisten hankkeiden mahdollisuudet tuottaa lisäarvoa olisivat vielä heikommat, yhtä lailla kuin valtakunnallistenkin hankkeiden.

Jotta käytänteet saadaan leviämään, edellyttää se prosessia, jota voidaan kutsua myös innovaati-on siirroksi. Tätä innovaati-on mallinnettu ammatillisen koulutuksen kinnovaati-ontekstissa, ja tueksi innovaati-on tehty Opetus-hallituksen vetämässä EU-rahoitteisessa laatuhankkeessa ”Käsikirja työpaikalla tapahtuvan oppi-misen hyvien käytäntöjen siirtoon – WBL-TOI Manual”. Sujuvat siirtymät -tulosten levittäminen on osin analoginen työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallien siirron kanssa. Siirrolla tarkoitetaan

käy-43

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus

tännön ottamista ja soveltamista sen kehittäneen tahon lisäksi muissa organisaatioissa tai yksiköissä. Siirtoproses-sin kohteena on paitsi hyvä käytäntö, myös ennen kaikkea siihen liittyvä tieto. Käyttäjälähtöinen innovaation siirtopro-sessi perustuu prosiirtopro-sessiin osallistuvien ja siitä hyötyvien ta-hojen vuorovaikutukseen. (Väyrynen, toim., 2010.)

Laajaa kehittämistyötä on tehty tunnetuksi eri tilaisuuksis-sa, minkä lisäksi sitä on dokumentoitu ja mallinnettu Arjen arkkiin, mutta tieto on hajanaista. Koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheissa kehittämistyössään. Zoomin tehtä-väksi on annettu tasapainottaa kenttää ja edistää koulu-tuksellista tasa-arvoa tuomalla malleja tunnetuksi ja edes-auttaa levittämistä. Zoomi-hankkeen tuki jatkuvaan mallin-nukseen sekä erilaiset levittämistä tukevat tilaisuudet ja seminaarit ovat edesauttaneet hankkeiden työtä, mutta juurruttamista ja levittämistä ei voi ul-koistaa kokonaan koordinaatiohankkeelle.

Laajempi haaste on, että hankkeiden valintaperusteet eivät ohjaa valtakunnalliseen kehittämistyö-hön: Vaikka ohjelmaan on kirjoitettu sisään, että hankkeissa luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja, käytännössä valtakunnallisten hankkeiden seikkaperäisissä valinta- ja arviointiperusteissa ei suo-raan edellytetä tarkempaa suunnitelmaa siitä, kuinka toimintamallit saadaan leviämään ja juur-tumaan toteuttajaorganisaatioita laajemmin.

Lähtökohtaisesti hankkeet on suunniteltu koulutuksen järjestäjien strategisista tarpeista ja toimin-tamalleja kehitetään omiin tarpeisiin, mikä voi heijastua myös siihen, ettei levittämistyö ole koulu-tuksen järjestäjien ensisijaisissa intresseissä. Osa myös valtakunnallisissa hankkeissa tehdystä ke-hittämistyöstä olisikin paremmin tunnistettavissa alueellisina toteutuksina. Yksittäisissä valtakun-nallisten hankkeiden eri toteuttajien tasolla on silti noussut esiin, että kehittämistyötä hidastaa, tai juurruttamista toimintatapoihin estää, johdon puutteelliset linjaukset. Kehittämistyötä voidaan tehdä tällöin ns. valtakunnallisesti, mutta oman talon kohdalla irrallisena osana.

Seuraavaksi nostetaan esiin tilannekuvaa ja kehittämisen tarpeita laajemmin sujuvien siirtymien edistämiseksi.

”

Innovaation siirto tarkoittaa

uuden idean tai hyvän

käytän-nön ottamista käyttöön ja

so-veltamista sen kehittäneen

tahon lisäksi muissa

organi-saatioissa ja täten lisäarvon

tuottamista. Innovaation

siir-rossa on aina kyse kaikkien

siihen osallistuvien

keskinäi-sestä oppimisprosessista,

jos-sa myös hiljaisella tiedolla on

merkittävä asema.”

44

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus