Tarve sujuvien siirtymien kehittämiseen aikaisempien selvitysten näkökulmasta

Ns. lähtötilannetietoa tarpeista Sujuvat siirtymät -osion suunnitteluun on saatu mm. läpäisyn te-hostamisohjelman (2011–2014) kokemuksista: Ohjelmassa huomio kiinnitettiin koulutuksen kes-keyttämisen vähentämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen parantamiseen ja käytän-töjen kehittämiseen niiden opiskelijoiden opintojen loppuun suorittamiseksi, jotka olivat jättäneet tai jättämässä tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia.

Jäsennellympää tilannetietoa sujuvista siirtymistä on koottu Zoomi-hankkeen aikana, ja erityisesti siinä toteutetussa koulutuksen järjestäjien kyselyssä, jonka pohjalta on toimitettu ”Sujuvuutta siir-tymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet” -selvitys (Harjunpää ym., 2017). Valtakunnallista tilannetietoa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakou-luihin on tuotettu erityisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n arvioinnissa (Hintsa-nen ym. 2016).

13

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Sujuvat siirtymät -hankekokonaisuutta edeltäen ja samanaikaisesti on ollut käynnissä lukuisia eri kehittämishankkeita, joilla on samoja tavoitteita. Koulutuksen järjestäjät ovat lähteneet mukaan kehittämistyöhön hyvin eri lähtökohdista.

Jo pelkästään Zoomin Sujuvuutta siirtymiin -kartoituksen osana nousseita päättyneitä ja kysely-hetkellä käynnissä olleita ammatillisen koulutuksensiirtymä- ja nivelvaiheita kehittäviä hankkeita oli yhteensä 210. Erityisen paljon käytäntöjä on luotu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), ammatilliselle toiselle as-teelle kiinnittymiseen, joustaviin ja työvaltaisiin polkuihin, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehit-tämiseen, toteutettavaan ohjaukseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Vähemmän hyviä käytäntöjä tunnistettiin muun muassa keskeyttämistilanteeseen ja opintoihin paluun tukemiseen. Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää malleja siirtymiin koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen järjestämismuotojen välillä. Lisäksi tunnistettiin, että vaikka koulutuksen järjestäjien käytäntöjä työelämään siirtymiseen uraohjauksen ja työelämäyhteistyön näkökulmasta – siirtymiä on pyritty tukemaan muun muassa kehittämällä työvaltaisia polkuja – siirtymän seuraamiseen sekä yhteistyöhön koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen päätösvaiheessa tarvittaisiin uusia käy-täntöjä. Yksilöllisiä ja joustavia polkuja on luotu useassa hankkeessa. Lisäksi osaamisperusteisuutta avataan monessa käytännössä, mutta osaamisperusteisuuden vaatimaa joustavuutta tarvittaisiin lisää. (Harjunpää ym. 2017.)

Yksi koulutuksen järjestäjien toimintaympäristöön vaikuttava tekijä Sujuvat siirtymät -hankkeiden toiminta-aikana on luonnollisesti ollut ammatillisen koulutuksen reformin ennakointi ja valmistelu-työ¹. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistyneet aikana ennen reformia. Reformin tavoitteet voi-daan nähdä lähtökohtaisesti yhdensuuntaisina pidemmän aikavälin koulutuspoliittisten tavoittei-den kanssa, joihin on ohjattu niin tutkinnonperusteitavoittei-den uudistamistyössä kuin niitavoittei-den toimeenpanoa tukevalla hankerahoituksella vuosien varrella. Muun muassa selkeästi eri osista koostuvat ammatil-listen tutkintojen rakenteet ovat tukeneet myös sitä, että niiden avulla pystyttäisiin nopeasti rea-goimaan sekä työelämän että opiskelijoiden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin (OPH 2015).

Nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun osana on kehitetty nuorisotakuuta tukevien m a-talan kynnyksen ja ”yhden luukun” periaatteella toimivia palvelupisteitä eli Ohjaamoja. Niitä oli vuonna 2016 jo yli 30 eri puolilla Suomea, mutta ei kuitenkaan kaikilla hankkeita toteuttavilla paik-kakunnilla. Koulutuksen järjestäjillä on erilaiset toimintaympäristöt jo lähtien siitä, ettei kaikki jär-jestä ammatilliseen koulutukseen valmistavaa VALMA-koulutusta, tai nuorten työpajaa välittö-mässä läheisyydessä. Yhteistyötahojen kirjo voi itsessään vaikuttaa siihen, minkälaisia toiminta-malleja on ollut mielekästä lähteä kehittämään.

Samoin koulutuksen järjestäjien organisaatiorakenteet ja henkilöstön työnkuvat voidaan nähdä lähtökohtaisesti pohjana, jolle sujuvien siirtymien toimintaa rakennetaan, tai sitten ne voivat olla

1Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta. Yksi kantavista ajatuksista reformin takana on nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitojen poistaminen.

Tavoitteena on tällöin mm. yksi tapa suorittaa tutkinto, ja yksi henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatilli-sen koulutukammatilli-sen asiakkaille.

14

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus juuri se taso, johon hankkeen kehittämistyön tulisi vaikuttaa. Hankkeiden toiminaikana on ta-pahtunut koulutuksen järjestäjäkentällä suuria muutoksia, kun koulutuksen järjestäjät ovat eri syis-tä (ml. ammatillisen koulutuksen säästöt) sopeuttaneet toimintaansa ja muokanneet organisaa-tiorakenteita. Tämä voi toisaalta olla hyvä lähtökohta uudistuksille, mutta pahimmillaan myllerryk-set vievät pohjan jo tehdyltä kehittämistyöltä.

Jotta sujuvia siirtymiä kehittävien hankkeiden relevanssia ja koherenssia on mielekästä arvioida, kehittämistyön, toteutettujen mallien ja niiden levittämisen tarve tulee suhteuttaa tarpeeseen.

Seuraavaksi avataan tilannekuvaa aikaisempien selvitysten ja arviointien pohjalta. Systemaattinen tiedonkeruu sujuvien siirtymien pulmapaikoista on tehty Zoomi-hankkeen käynnistyttyä. Opetus-hallituksen ja Zoomi-hankkeen toteuttama ”Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen kou-lutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet” -selvityksen (2017) tulokset antavat hyvän läpileikkauksen tilan-teesta kesällä 2016: Kyselyllä kartoitettiin hyvin laajasti eri siirtymävaiheiden osa-alueita. Ammatil-lisen koulutuksen järjestäjille suunnatusta, otokseen perustuvan kartoituskyselyn tiedonkeruuta on täydennetty siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvällä kirjallisella aineistolla ja opiskelijajärjestön edusta-jan ja asiantuntijoiden haastattelulla. Kyselyaineisto pitää sisällään vastaukset 68:lta toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Tuolloin ensimmäiset Sujuvat siirtymät -hankkeet ovat jo käynnistyneet, mutta toimintamalleja ei ole kehitetty vielä niin pitkälle, että niillä voisi arvioida ol-leen vaikutusta kyselyhetken tuloksiin.

Sujuvuutta siirtymiin -julkaisu kesän 2016 tilanteesta antoi seuraavan kuvan: Koulutukseen hakeu-tumisen nivelvaiheeseenliittyvät toimintaprosessit ovat selkeitä ja verkostoyhteistyö sujuva. Henki-lökohtaistamisprosessi toimii koulutuksen järjestäjien mielestä hyvin ja siihen liittyvät vastuut ovat selkeät. Hakijan aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan varsin paljon, ja selvitetään hakijan oppimisedellytykset ja mahdolliset tuen tarpeet.

Keskeisenä kehittämisen kohteena nähtiin:

§   Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden yhtenäistäminen. (erityisesti työ-pajalla hankittu osaaminen ja harrastuksissa hankittu osaaminen). Opettajien osaaminen ja henkilökohtaistamisen prosessit eivät ole tasalaatuisia.

§   Erilaisten oppimisympäristöjen, koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyötahojen hyödyntämi-nen: Työpajayhteistyö on yhä vähäistä siirtymissä. Se kuinka siirtymät toimivat, riippuu ymmärrettävästi myös koulutuksen järjestäjän tarjonnasta. Jos koulutuksen järjestäjä jär-jestää VALMA-koulutusta, siirtymät perustutkintoon toteutuvat paremmin.

§   Noin viidennes koki, ettei opiskelijan ole mahdollista siirtyä kesken koulutuksen eri koulu-tusmuodosta toiseen kesken koulutuksen saman organisaation sisällä.

§   Noin neljännes koki, ettei siirtymät opiskelijaksi toisen koulutuksen järjestäjälle opintoihin suju joustavasti kesken koulutuksen.

§   Opiskelijat eivät ole aktiivisia oman polun suunnittelussa (vain 47 %:lla), eikä yksilöllisten va-lintojen tekeminen opiskelijoilla toteudu. Haasteena nousee se, kuinka mahdollistetaan yli-päänsä yksilölliset valinnat. Noin neljännes on arvioinut, etteivät rakenteet mahdollista osaamisperusteista etenemistä (23 %).

15

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus

§   Selvityksessä nostettiin esiin laajempana haasteena se, kuinka rakennetaan polkuja, joissa mahdollistuu sekä yksilöllinen eteneminen että opiskelukavereiden ja -ryhmän tuki (vrt.

Maunu 2016).

§   Jatkosuunnitelmien (työ, opinnot) tekeminen vaihtelee ja on vielä puutteita.

§   Jo keskeyttäneiden opiskelijoiden jatkosuunnitelmien toteutus, jatkoseuranta ja suunnitel-ma eivät toteudu. Aikaisemmin keskeyttäneiden ja opintoihin palaavien osalta ei aina var-misteta, että opiskelija kiinnittyy opintoihin ja opiskelijoihin.

Vuoden 2016 hakukierroksen siirtymiä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun kehittävien hank-keiden taustalla oli kansallinen arviointi, jonka pohjalle on rakennettu tavoitteita. Kansallisen koulu-tuksen arviointikeskus KARVI:n ammatillisen koulukoulu-tuksen ja ammattikorkeakoulujen siirtymiä kos-kevassa arvioinnissa Liikettä niveliin (Hintsanen ym., 2016) havaittiin, että tiedotuksessa yhteistyö-tä tehdään, mutta nivelvaiheeseen ja uraohjaukseen liittyvä yhteistyö on vähäisempää ja sen kehit-täminen olisi tärkeää. Tulosten perusteella keskeisiä kehittämistarpeita ammatillisessa koulutuk-sessa olivat mm. jatko-opintoihin ohjauksen toimintamallien selkeyttäminen ja systematisointi jär-jestäjätasolla sekä ohjauksen laadullinen kehittäminen ja toimivuuden varmistaminen. Myös oh-jauksen saatavuutta ja sekä jatko-opintomahdollisuuksia koskevaa tietoa ja ohjausta kaivattiin enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa. Siten on kiinnitetty huomiota tarpeeseen vahvista opiske-lijalähtöisyyttä eli varhainen informointi jatko-opintoihin liittyvistä mahdollisuuksista ja opinnoissa tarvittavista valmiuksista sekä hakujärjestelmistä. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi kehittää ura-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen alueellisessa yhteistyössä. Arvioinnin pohjalta tehtiinkin useita kehittämissuosituksia ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen nivel-vaiheen sujuvoittamiseksi.

Teemaan liittyy myös ammattikorkeakoulukentällä opiskelijavalintaan liittyvät muutokset ja liikeh-dintä: Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoista on vielä parhaillaan käynnissä kehittämishanke, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kehittää valintoja suuntaan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista.

Ennen Sujuvat siirtymät -hankkeita on ollut ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välisiä koulutuspolkuihin liittyviä hankkeita, joissa on käsitelty muun muassa opiskelijoiden jatko-opintoihin liittyviä asenteita, hakuorientaatioita ja opintovalmiuksia. Lisäksi on selvitelty ja kehitet-ty ohjaukseen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen sekä asioita liitkehitet-tyen ammatillista väylää edenneiden opiskelijoiden opintomenestykseen. Hankkeet ovat olleet pääsään-töisesti alueellisia ammattikorkeakoulujen toteuttamia kehittämishankkeita. (Hintsanen ym. 2016.) Ammattikorkeakoulut ovat olleet seuranta-aikana myös uudistusprosessissa: Ammattikorkeakou-lulainsäädäntö uudistettiin vuonna 2015. Itse uudistuksella on tavoiteltu läpinäkyvää, kannustavaa ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa lisäävää hallinto- ja ohjausjärjestelmää, ja niille on haluttu mahdollistaa entistä itsenäisempi ja vahvempi asema ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen myös rahoitusjärjestelmäuudistuksen kautta. Lisäksi itsenäisellä oikeus-henkilöasemalla on haluttu parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa esim. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. (OKM 2015.) Uudistuksen vaikutuksia koskeva arviointi valmistuu keväällä 2018.

16

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus

3.   Sujuvien siirtymien