Hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan

Ohjausasiakirjojen mukaan kansallinen lisäarvo on määritelty seu-raavasti: ”Opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi luodaan, pilotoi-daan ja mallinnetaan ESR-rahoituksella valtakunnallisesti yhtene-viä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävai-heen palveluita ja toimintamalleja. Palvelut ja toimintamallit va-kiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa.” Kirjausta on tulkittu jälkikäteen myös siten, että hank-keiden tulee voida hyödyntää opintopolun rajapintoja ja luoda mal-leja, jotka istuvat ohjauskokonaisuuteen. Tämän lisäksi hankkeiden tuomaa lisäarvoa tulee kuitenkin peilata laajemmin suhteessa sii-hen, voidaanko hankkeiden toimintamalleilla vastata vielä tämän

Hallittuja siirtymiä

tut-kinnoista toiseen on

ratkaistu ja

mallinnet-tu. Lisäarvo tulee

nä-kymään siinä, kuinka

toimintamalleja

siirtään ja jalostetaan

re-formin tuomien

muu-tosten myötä.

32

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus hetkisiin siirtymävaiheen haasteisiin. Hankkeiden toiminta-aikana on tehty koulutuspoliittisia uu-distuksia, joilla on suoraan vaikutusta siihen, mitä lisäarvoa hankkeet tuovat niiden päättymisen jälkeen. Jos malli ei sovellu enää reformin aikaiseen maailmaan, ei se tuo myöskään lisäarvoa.

Hankkeilta odotetaan valtakunnallisesti siirrettäviä malleja, joita käytännössä voidaan löyhästi arvioituna löytää jokaisesta hankkeesta; kaikissa hankkeissa on kärkiä, joista saadaan vähintäänkin yksittäisiä valtakunnallisesti sovellettavia malleja levitettäväksi tai benchmarkattavaksi. Lopulta arvo riippuu pitkälti mallintamisesta, levittämistyöstä, vuorovaikutuksen tavoista ja viestinnästä, eli siitä, että tuotokset on helppo löytää ja ottaa käyttöön.

Valtakunnallisessa SISU-hankkeessa on kehitetty sisäisten siirtymien toimintamalleja eri näkökul-mista ja toimijoiden lähtökohdista. Kaikkia malleja ei ole syytäkään siirtää sellaisenaan, sillä koulu-tuksen järjestäjät ovat eri tilanteissa. Siirtymäohjauksen vastuiden ja työnkuvien rakentaminen ja mm. eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen siirtymävaiheissa ovat vielä valtakunnallisesti rele-vantteja kehittämis- ja benchmarkkaamisen kohteita. Esimerkiksi hankkeessa tehty siirtymävaihei-den kipupisteitä kuvaava mallinnus voi toimia pohjana ja tarkistuslistana lähdettäessä analysoi-maan koulutuksen järjestäjien omia toimintamalleja. Vaikka hanke on mallintanut laajaa kehittä-mistyötä, kuvaukset ovat vielä hajanaisesti Arjen arkki -menetelmäpankissa (ennen hankkeen lop-puraportointia). Mallien siirron voidaan joka tapauksessa

edellyt-tää lisätoimenpiteitä ja tuettuja vuorovaikutuksellisia rakenteita.

Koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien mallintaminen ja valta-kunnallisen mallin kehittäminen ovat hankkeissa arvioinnin ajan-kohtana aktiivisessa vaiheessa. AAVA-hankkeessa on luotu pohjaa verkostomaisen koulutustarjonnan toimintamallille, mutta työtä tullaan edelleen jatkamaan jatkohankkeessa. Käynnissä olevassa TAITAVA-hankkeessa ollaan luomassa valtakunnallista mallia kou-lutuksen järjestäjien välisiin siirtymiin. Johtuen jo alueellisista erois-ta, yhtä mallia ei luonnollisesti voida siirtää sellaisenaan. Työ on kesken, eikä siirrettävyyttä voi arvioida ennen hankkeessa

tehtä-vää mallinnustyötä. Kan-sallista lisäarvoa toisi myös

siirtymävaiheiden kipukohtien tunnistaminen, siirtymien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kuvaaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Romanien koulutukseen ja työhön siirtymien kehittämistyö-tä on tehty toki myös aikaisemmissa paikallisissa ja valta-kunnallisissa kehittämishankkeissa. Tšetanes Naal -hank-keessa on edistetty koulutukseen pääsyä verkostomaisella toiminnalla, paikantamalla toimenpiteitä romaniyhteisöstä käsin ja sitä voimaannuttamalla. Valtakunnallisen vaikutta-vuuden näkökulmasta on merkittävää, että toiminta ediste-tään romaniyhteisön sisältä, ja keskeistä olisi, että

aliedustettu-jen ryhmien osalta tehdään

monipuolista

33

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus tamallien eri osia saataisiin laajempaan tietoisuuteen. Tähän kuuluu mm. kulttuuri-/ romanisensi-tiivisen osaamisen lisääminen ja osallistavat toimintatavat. Konkreettisena esimerkkinä on roma-nien korkeakouluvalmiuksia vahvistavan tukipajan elementtien adaptoiminen soveltuvin osin muihin ammattikorkeakouluihin.

Koulutuksen läpäisyn tehostamisen toimintamalleja on kehitetty hankkeissa varsin runsaasti. Poik-keuksellisen laajan Poluttamo-hankkeen kehittämistyötä tullaan vielä mallintamaan ja kokoamaan ohjauskokonaisuudeksi, ja eri osa-alueiden lisäarvo tulee selkeytymään. Oppimisanalytiikkaan liitty-vät käytännöt ja mallit ovat täysin alussa, jolloin Poluttamo-hankkeen tuottama tietoperusta on hyödynnettävissä pohjana tulevaisuuden käytäntöjä suunniteltaessa. Tarve toimintamallien kehit-tämiselle digitaalisuuden hyödyntämiseksi ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin ilmeinen (esim. Digam-tutkimus, julkaistaan 2018). Erityinen lisäarvo esimerkiksi visuaalisen opinpolun tuot-tamistyössä voi ilmetä vasta toimintamallin arvioinnin ja konseptoinnin kautta. Parhaimmillaan ollaan luomassa mallia, jossa koulutuksen järjestäjien yhteistyönä tuotetaan yhteisiä sisältöjä jouk-koistamalla, luodaan aitoa synenergiaa ja vältetään päällekkäiseltä työltä. Sama idea, vaikka eri tulokulmasta, on AAVA-hankkeessa, avointen opintojen kehittämistyössä. Jotta valtakunnallinen lisäarvo täyttyy, tarvitaan vielä hyötynäkökulmien näkyväksi tekemistä ja merkittäviä markkinointi-toimenpiteitä.

Ammatilliseen koulutukseen siirtymistä ja osuvia koulutusvalintoja helpottavia toimintamalleja on kehitetty koulutuksen järjestäjän opintopolkujen kuvaamisen ja ohjausosaamisen lisäämisen ohella YPO-hankkeessa: Peruskouluyhteistyön toimintamallien mallinnus voisi tuoda ”kansalliseen kehit-tämispooliin” benchmarkkauslisäarvoa. TAITAVA- ja SISU-hankkeissa on alueellisena yhteistyönä ja hieman sivujuonena tuotettu myös paikallisen tieto- neuvonta- ja ohjauspalvelun konseptia, jonka arvo on todennettavissa pikemminkin alueellisena, mutta myös tuotettaessa sidosryhmänäkökul-maa alueellisten siirtymien malleihin. Esimerkiksi Tšetanes Naal -hankkeessa kokeiltu Ohjaamo-yhteistyö ja romanitaustaisen henkilön kiinnittäminen Ohjaamon palveluihin on ideana yksinkertai-nen ja henkilöstöresurssilla siirrettävissä.

Läpileikkaavana teemana hankkeissa onkin ohjausosaamisen vahvistaminen, mikä vastaa suoraan ammatillisen koulutuksen reformin tarpeisiin. Selkeämmin tuotteistettuja paketteja on syntymässä OSATA-hankkeen ohjausmallista ja NOPSA-hankkeen uraohjauksen valmennusohjelman toimintamallista.

NOPSA-hankkeessa vastataan myös päivitettyjen tutkinnon-perusteiden ”opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet” osaamispis-teen sisältöjen kehittämiseksi; uraohjauksen mallien lisäarvon voidaan nähdä jopa kasvaneen uusien tutkinnon perusteiden myötä. Myös Jatkoväylässä ohjaustaitojen kehittäminen on yksi osatavoite. Työelämävalmiuksien lisääminen ja ohjaus jat-ko-opintoihin ja työelämään, on painopisteenä etenkin OSATA-hankkeessa, jossa tutkitaan uutta lähestymistapaa tuottaa osaamisidentiteettiä kapeamman ammatti-identiteetin sijaan.

Mikäli OSATA-hankkeen ohjausmalli onnistuessaan saadaan juurtumaan ja leviämään, tulee

koulu-Hankkeissa syntyy

Laajempi lisäarvo voi tulla

opettajakorkeakoulujen

mu-kana tuomasta

jatkuvuu-desta.

34

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus tuksen järjestäjille ja opettajille osaamista opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittämiseen tuetta-essa opiskelijoita opintojen alkuvaiheesta lähtien jatkokoulutukseen ja työelämään.

Valtakunnallisen lisäarvon odotukset ohjausta kehittäville toimintamalleille, joissa on ammatilliset opettajakorkeakoulut mukana, ovat suuremmat kuin ammatillisten oppilaitosten tuottamat: On-nistuessaan toimijat voivat levittää toimintamalleja osana opettajakoulutusta ja täydennyskoulu-tuksissa. Silti yhtä lailla arvokasta työtä voidaan tehdä ammatillisten oppilaitosten itsensä taholta alueellisen tasa-arvon edistämiseksi.

Siirtymiin jatko-opintoihin on hankkeissa kehitteillä runsaasti käytäntöjä ja toimintamalleja. Ke-vään 2016 hankehaun taustalla oli tarve vastata KARVI:n Liikettä niveliin -selvityksessä esiin nos-tettuihin haasteisiin: kehittää malleja toiselta asteelta kor-keakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla, hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä, aikaisemmin hankitun osaamisen tun-nustamisen käytäntöjä kehittämisellä sekä yleisemmin toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön tiivistämisellä. Hankkei-den kehittämistyön lähtökohtana oli, että ammatillisten oppi-laitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on ollut sattu-manvaraista ennen Sujuvat siirtymät -hankkeita. Eri alueet ovat eri kehittämisasteilla. Toimintaa ennen hankkeita on kuvattu alakohtaiseksi ja usein henkilösidonnaiseksi. Alakoh-taisten käytäntöjen lisäksi yhteistyön sattumanvaraisuutta on lisännyt mm. se, että ammattikorkeakouluilla on varsin pitkälle viety autonomia liittyen opiskeli-javalintoihin ja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Siten rahoitetuissa hankkeissa teh-dään lähtökohtaisesti alue- ja alakohtaista yhteistyötä, jonka kautta tuodaan syötteitä käytän-nöiksi, joilla voidaan yhdenmukaistaa hajanaista kenttää. Alueellinen yhteistyö on myös Jatkoväy-lä-hankkeessa tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan siirtymävaihetta tukevien opintojen ja yh-teistyökäytäntöjen kehittämisessä myös nähty tarpeelliseksi¹⁴. (Tamlander ja Hohenthal, 2017.) Vaikka Sujuvat siirtymät -hankkeissa tehdyn alueellisen työn kautta yhtenäistetään välillisesti kor-keakoulusiirtymien käytäntöjä, valtakunnallisen lisäarvon vahvistamiseksi tulisi korkeakoulujen väli-siä ratkaisuja työstää valtakunnallisesti, jotta siirtymiset ovat aidosti sujuvia eikä korkeakoulu-sidonnaisia. Jatkoväylä-hankkeen erityisenä tavoitteena on tuottaa valtakunnalliset suositukset.

Ottaen huomioon kansallisen opiskelijavalintaan liittyvän kehittämistyön, tarve kokoaville kansalli-sille näkemykkansalli-sille on akuutti. Hankkeiden merkitys on huomioitu myös opiskelijavalintaa kehittävän työryhmän julkaisussa Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun (OKM 2017:25), jossa on nostettu esiin työryhmän ehdotuksessa 9 seuraavaa:

14Kun mukaan lasketaan kyseisiä opintoja tarjolle suunnittelevat vastaajat, nousevat luvut ammatillisen kou-lutuksen järjestäjillä noin 63 prosenttiin ja ammattikorkeakouluilla 90 prosenttiin. Pääsääntöisesti tarjotaan siirtymävaihetta tukevia verkko-opintoja osana avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa joko maksut-ta maksut-tai avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksulla.

Jatko-opintoihin siirtymiä

kehittävät hankkeiden

lisä-arvo tulee laajalla rintamalla

etenemisestä, volyymistä,

jolla kehittämistyötä

teh-dään alueilla.

Kokonaisuu-delta voidaan odottaa

lisä-panostusta

valtakunnallis-ten mallien yhvaltakunnallis-tenäistä-

yhtenäistä-miseksi.

35

www.owalgroup.com | info@owalgroup.com

Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Korkeakoulut varmistavat yhdenvertaisen opiskelijavalinnan toteutumisen myös toisen as-teen ja korkeakoulujen yhteistyömalleissa. Meneillään olevissa ESR-rahoitteisissa hankkeissa ja korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankerahoitusta saaneissa opiskelijavalintojen kehit-tämishankkeissa tulee vuoden 2018 aikana kehittää systemaattisia ja valtakunnallisia malle-ja, jossa suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella voi hakeutua ja päästä eri korkeakou-luihin opiskelemaan.

Avointen opintojen valtakunnallista hyödyntämistä on pohjustettu AAVA-hankkeen aikana, ja työ jatkuu jatkohankkeessa. Avointen verkko-opintojen toimijajoukkoa on tarkoitus laajentaa, mutta myös toiminnallisuutta ja verkko-opintojen aitoa saavutettavuutta. Avointen opintojen tarjonnan mahdollisuuksia tulisi ajatella laajemmin myös siirtymissä jatko-opintoihin: Siirtymävaihetta tuke-vina verkon kautta suoritettatuke-vina opintoina on tarjottu ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja, opiskelutaitoihin ja kieliin liittyviä opintoja sekä koulutusalakohtaisia opintoja. Jatko-väylässä tehdyn selvityksen mukaan opintoja ollaan myös valmiita tarjoamaan valtakunnallisesti verkko-opintoina, joskin ajatus on uusi ja vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja mallinnuksia. (Tamlan-der ja Hohenthal, 2017.) Siirtymien edistämiseksi tätä puolta olisi hyvä syventää koulutuksen jär-jestäjien yhteistyössä.

Kokonaisuutta voidaan vielä peilata kansallisen lisäarvon määritelmään tuottaa opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi valtakunnallisesti yhteneviä, pilotoituja ja mallinnettuja koulutuksen järjestä-jien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Vielä ei kuitenkaan voi-da puhua valtakunnallisesti yhtenevistä malleista. Yhtymäkohtia opintopolku.fi-verkkopalveluun on olemassa useammassa hankkeessa eri rajapintojen kautta. Konkreettisesti lähimmäksi sitä tulee AAVA-hanke, jonka tuottama avoimet verkko-opinnot voisi linkittää osaksi palvelua tulevaisuudes-sa, mikäli palvelun volyymi ja käytettävyys tätä puoltavat. Muiden hankkeiden osalta yhteys verk-kopalveluun linkittyy vielä vahvemmin sen ympärille rakentuvan ohjaustyön kautta.