3. Sujuvien siirtymien valtakunnalliset toimintamallit?
3.3 Siirtymät koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään
Tässä yhteydessä esitellään kehittämistyötä, joissa on paneuduttu kokonaisvaltaisesti jatko-ohjauksen kysymyksiin, mutta erityinen painopiste kehittämistyössä on siirtymät jatko-opintoihin, erityisesti ammattikorkeaopintoihin. Kolmessa rahoitetussa valtakunnallisessa hankkeessa pääfo-kuksena on kehittää palveluita, toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla nopeutetaan toisel-ta asteeltoisel-ta korkeakouluopintoihin siirtymistä joustoisel-tavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla (NOP-SA, Jatkoväylä, Smidiga övergångar i Svenskfinland). Lisäksi näkökulma on sisällä kolmessa muus-sa valtakunnallisesmuus-sa hankkeesmuus-sa (Poluttamo, Tšetanes Naal, uraohjauksen näkökulmasta myös OSATA) ja useassa alueellisessa hankkeessa.
Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä kehittävässä kolmessa hankkeessa on lähdetty hieman eri lähestymistavoilla ratkai-semaan samoja haasteita, joiksi on tunnistettu mm. puutteet opiskeli-joiden opiskeluvalmiuksissa tietyissä aineissa, opiskeliopiskeli-joiden ja huolta-jien tietoisuus jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa ja ns. väyläopinnoista. Keskeisenä opiskelijoiden koulutuksellisen tasa-arvon haasteena on tunnistettu opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjaus-osaaminen ja tietoisuus vaihtoehtoisista opintopoluista. Edellisiin liittyy opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen ja ns. väyläopintojen tarjonta ja saatavuus sekä niihin liittyvä rakenteellinen haaste opinto-ajan ly-hentymisen näkökulmasta, eli opintojen tunnistaminen ja tunnustami-nen/ AHOTointi.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisällä on tullut vahvistaa ohjausosaamista ja tuntemusta poluista. Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyy opintopolkujen suunnitteluun liittyvät ky-symykset, ja hankkeiden edesauttamana on pitänyt lähteä ratkaisemaan opintojen organisoimi-seen liittyviä rakenteellisia seikkoja, eli mm. sitä, kuinka opinnot limittyvät (lukujärjestys)teknisesti.
Kuten monen muun seikan osalta, koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheessa eri käytäntöjen
Jatko-opintoihin
siirtymiä ja
alueellis-ta yhteistyötä
kehi-tettäessä pyritään
vastaamaan myös
laajempiin
ohjauksel-lisiin ja kysymyksiin
ja vaikuttamaan
ammatillisen
koulu-tuksen
järjestämis-tapoihin.
26
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus kanssa. Keskeinen korkeakoulujen kanssa työstettävä seikka on ollut ns. väyläopintojen tarjonnan ja opiskelijaksi ottamisen käytännöistä sopiminen. Toteutukset edellyttävät paljon yksilö- ja ryh-mäohjausta, koulutusten suunnittelua ja henkilökohtaistamista molemmissa päissä. Jo pelkästään se, että opiskelijat voivat olla työssäoppimassa eri puolilla maakuntaa, vaikuttaa yhteydenpidon tapoihin, ohjaukseen ja yksilöllisiin ratkaisuihin. Osassa hankkeita pohditaan tapoja helpottaa lä-hiopintoina suoritettavia opintoja, osassa tehdään linjauksia siitä, paljonko ja mitä opintoja on mie-lekästä suorittaa etänä ja verkossa. Yhteistyötä on lähdetty syventämään myös koulutusasteiden jaettujen oppimisympäristöjen kautta.
Yhteisenä tavoitteena hankkeilla on kokonaisopiskeluajan lyhentäminen opiskelijoilla, jotka siirtyvät ammatillisesta toisen asteen tutkinnosta ammattikorkeakoulututkinnon suorittajiksi. Siirtymävai-heen opintojen järjestäminen kuuluu laajempiin ammatillisen koulutuksen järjestämisen rakenteelli-siin ratkaisuihin, joilla edistetään asiakaslähtöisiä ja yksilöllisiä opintopolkuja.
Yhtenä merkittävimpänä tulevaisuuden haasteena voidaan nostaa esiin, että vaikka alueellisia ja alakohtaisia malleja tehdään, työ on kesken vielä sen osalta, että saadaan korkeakoulujen välisiä ratkaisuja valta-kunnallisesti. Esimerkiksi alakohtaiset sopimukset ammatillisen ja am-mattikorkeakoulun välillä eivät automaattisesti auta osaamisen tunnus-tamisessa toiseen korkeakouluun. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti jatko-opintoihin siirtymiä kehittävien hankkeiden tavoitteita ja odotettuja tuloksia.
NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään (1.10.2016–31.7.2019)10 -hankkeessa valtakun-nallisia toimintamalleja edistetään kehittämällä alueellista yhteistyötä ja kumppanuuksia tekniikan ja liikenteen aloilla. Alueellinen kehittäminen perustuu NOPSA-tiimien laatimiin, hankesuunnitelman tavoitteiden suuntaisiin kehittämissuunnitelmiin. Valtakunnallisia malleja laaditaan kokoamalla kokemuksia ja arviointitietoa alueellista kehittämistoimenpiteistä. NOPSA-hanke on edennyt ta-voitteiden mukaisesti, mutta osa pilotoinneista on vasta käynnistymässä keväällä 2018.
Painopisteinä on kielten oppimisen polkuopintomallin kehittäminen sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen niin ohjauksessa, osaamisen näkyväksi tekemisessä kuin osaamisen tunnustamisessakin. Keskeisessä roolissa hankkeessa on opettajuuden kehittäminen rakentamalla uraohjauksen valmennusohjelmaa (HAMK ja TAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut) ja siihen liittyvän osaamismerkin. Hankkeessa on työstetty uraohjauksen käsitteellistä viitekehystä ja val-mennusohjelman sisällön suunnittelua. Uraohjauksen valmennusohjelma ja osaamismerkki myös pilotoidaan ja kehitetään palautteiden ja kokemusten perusteella. NOPSA-hankkeen ohjauksen kehittämisessä huomiota suunnataan myös potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien erityi-seen huomioimierityi-seen nopeilla opintopoluilla.
10Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut Centria, HAMK, SAMK, TAMK, TuAMK sekä ammattiopistot Edupoli, Tredu, Turun kaupunki, Winnova.
Hankkeissa
painot-tuu alueellisuus, ja
tarve
valtakunnalli-sille
toimintamalleil-le on vielä ilmeinen.
27
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus Hankkeessa työstetään mm. ruotsin kielen mallien kehittämistä polkuopintotarjontaan. Tarjolle tulee niin pelkkää virtuaaliopetusta, luokkaopetusta kuin virtuaali- ja luokkaopetusta yhdistäviä opintoja. Alueellisina väyläopintoina kehitetään esimerkiksi 15 osaamispistettä sähköalalle, mikä mahdollistaa väylän koulutukseen ilman pääsykoetta. Toisaalla on sovittu toimintatavoista avoi-men ammattikorkeakoulun moduulien käytöstä matematiikan osalta. Jatkossa mukaan on tulossa myös fysiikka. Hankkeessa on jatkettu viestintäpaketin (äidinkieli, ruotsi, englanti) valmistelua, ja testaus toteutuu kevään 2018 aikana. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tiimin osatavoitteena – edis-tettäessä yksilöllisiä joustavia opintopolkuja kohti korkea-astetta – kehitetään jatkuvan sisäänoton resurssien ja ohjauksen näkökulmasta tutoreiden hyödyntämistä tekniikan aloilla uusien opiskelijoi-den tukena.
Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hankkeessa (01.10.2016–31.12.2018)11 kehitetään hankeverkostossa edelleen ja yhtenäistetään siirtymävaihet-ta tukevia toiminsiirtymävaihet-tamalleja ja pedagogisia ratkaisuja. Hankkeessa luodaan valsiirtymävaihet-takunnalliset suosi-tukset ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymää tukevien opintojen ja palveluiden toteuttamiseen, ja otetaan ne käyttöön Jatkoväylä-toteuttajaorganisaatioissa. Hank-keessa on arvioinnin tiedonkeruuvaiheessa käynnissä toimintamallien kehittämis- ja yhdenmukais-tamisvaihe, ja mm. ohjausprosessien kehittäminen ja ohjaustaitojen kehittäminen yhteistyöorgani-saatioissa on työn alla.
Hanke on tuottanut jatkoselvityksen KARVI:n julkaisemalle ”Liikettä niveliin” -raportille, mutta oman hankkeen näkökulmasta (Tamlander ja Hohenthal, 2017). Ammatillisen koulutuksen järjestä-jille ja ammattikorkeakouluille helmikuussa 2017 toteutettu kysely12 on tuonut esiin konkreettisia keittämistarpeita, joihin on voitu lähteä hankkeessa vastaamaan. Valtakunnallisen hankkeen eri aluetiimeissä on työstetty sisältöjä ja toimintamalleja omasta lähtötilanteesta ja tarpeista katso-en. Koska yhteistyön taso vaihtelee paljon, lähtökohtana on, että pohjatyötä tehdään eri tahoilla ja tuodaan kokemuksia yhteen, ennen kuin on mahdollista työstää valtakunnallisia suosituksia.
Smidiga övergångar i Svenskfinland -hankkeessa (1.8.2016–31.7.2019)13 on pilotoitu siirtymiä ruotsinkielisessä verkostossa: tässäkin hankkeessa tavoitteena on tuottaa alakohtaisia malleja, ei niinkään yhtä yhteistä mallia. Pilotointia toteutetaan seuraamalla yksittäisten opiskelijoiden polku-ja. Kehittämistyötä tehdään kuulemalla opiskelijoita, ammatillisesta koulutuksesta ammattikor-keakouluun jo siirtyneitä ja valmistuneita sekä ammattikorammattikor-keakouluun hankkeen aikana siirtyneitä ja ohjattavia. Tehtyjen kokeilujen perusteella kokonaisopintoaika on lyhentynyt jopa vuodella.
Hankkeessa kootaan ja edelleen kehitetään tukimateriaalia matematiikkaan ja kieliin, joita tullaan
11Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK). Kumppaneita ovat Karelia Ammatti-korkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Savon koulutuskuntayh-tymä, Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhkoulutuskuntayh-tymä, Keski-Uudenmaan koulutuskun-tayhtymä, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Hyria koulutus Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy.
12 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien vastausprosentti oli 67 (80/119), ammattikorkeakoulujen 80 (20/25).
13 Hanketoimijat: Yrkesakademin i Österbotten, Arcada, Novia, Optima, Prakticum, Vamia
28
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus testaamaan vuoden 2018 aikana. Hankkeessa kehitetään myös ohjauksen malli ammatilliseen kou-lutukseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen, siirtymävaiheisiin ja opintojen alkuvaiheeseen. Hank-keessa on tarkoitus luoda malli myös tutkinnon suorittamisen ja koulutusasteelta toiselle siirtymi-sen jälkeisiirtymi-sen sijoittumisiirtymi-sen seurantaan, analysointiin ja arviointiin. Hankkeessa ollaan tuottamassa myös linjauksia siitä, mitä osioita voidaan suorittaa verkko-opintoina, ja miten ne järjestetään.
Lähtökohtaisesti haasteena koulutuksen järjestämisessä on tunnistettu pitkät etäisyydet alueilla, joilla ei ole julkisia kulkuneuvoja. Mm. ohjausvastuukysymykset ovat selvityksen tiedonkeruun vai-heessa vielä työn alla.
Myös muissa valtakunnallisissa hankkeissa edistetään siirtymiä jatko-opintoihin ja työelämään.
Poluttamo-hankkeen yhtenä osatavoitteena on helpottaa opiskelijoiden siirtymää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tukemalla informaatiolukutaidon kehittymistä, luomalla toimintamalleja opiskelijoiden tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon kehittämiseksi ja lisäämällä valmiuksia ongelma- ja projektilähtöiseen opiskeluun. Toinen kehittämishaara liittyy tekniikan alan opiskelun oppimisvalmiuksien parantamiseen: yhdessä hankkeen pilotissa nostetaan opiskelijoiden oppimis-valmiuksia matemaattisten taitojen osalta. Kyseessä on seitsemän osaamispisteen ”paketti”, joka kytketään ammatillisiin tehtäviin ja ongelmiin.
Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa on tuotettu korkeakouluopinnoista kiinnostuneiden tukipaja-konseptia, tavoitteena auttaa romaneita korkeakouluopintoihin hakeutumisessa. Tukipa-jassa vahvistetaan korkeakouluvalmiuksia ja oppimisvalmiuksia, ja luodaan uskoa edetä korkeakou-luopintoihin. Markkinoinnissa ja koulutukseen ohjauksessa hyödynnetään romaniyhteisöä. Mallin-taminen on arvioinnin aikaan valmisteilla.
Hankkeessa edesautetaan työllistymistä ja urasuunnittelua romanien koulutus -ja työllisyysmessut -konseptin avulla, jota on kehitetty laa-jemmassa hanke- ja toimijayhteistyössä.
Koulutus- ja työllistymispolkujen edistämiseen on kunnan romanityöhön kehitetty ns. tukiporrasmalli romaniasiakkaiden tukemiseksi. Mallissa kunnan työntekijä järjestää opiskelun kautta yksilöityjä ja räätälöityjä polkuja työelämään. Asiakastyöllä pyritään lisäämään koulutusmyöntei-syyttä ja madalletaan kynnystä hakeutua ja osallistua koulutukseen tai työhön. Lisäksi hankkeessa tuotettua kokemusasiantuntijakoulutus
-konseptia on kehitetty ja pilotoitu kokonaisuudessaan, ja kokemukset ovat rohkaisevia. Seurakun-taopiston ja Romanifoorumin tuottama malli piti sisällään yhdeksän viikonloppukokonaisuutta, jolloin on nostettu esiin omia vahvuuksia, ja tätä kautta mm. osallisuuden ja koulutusmyönteisyy-den nähdään kasvavan.
Vaikka romanien koulutus- ja työllistymistä edistäviä hankkeita on ollut aikaisemmin, lisäarvona tässä hankkeessa on se, että hanke toimii romaniyhteisön kanssa tiiviissä yhteistyössä ja sen sisällä ja sitä voimaannuttamalla (ml. vertaisvalmennuskoulutukset aikuisille). Vaikka haasteena o n ollut osallistujien löytäminen amk-tukipajamalliin, yhteisön sisältä suunnittelu ja viestintä tuo parempia
Koulutuksessa
ali-edustettujen
ryh-mien koulutus- ja
työllistymispolku-jen edistämiseen
on tuotettu
moni-puolisesti malleja
eri toimijoiden
nä-kökulmista.
29
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus tuloksia, ja vaikuttavuus todennäköisesti todennettavissa vielä tulevaisuudessa. Haasteena mal-leissa on se, miten ne saadaan aidosti juurrutettua paikallisesti ja levitettyä soveltuvin osin.
Hankkeessa on laajat tavoitteet, eikä juurtumisennusteita voi yleistää. Esimerkiksi tukiporrasmallia on aikomus juurruttaa osaksi kaupungin romanityötä, ja työtä tehdään sen levittämiseksi vielä hankkeen aikana. Hanke on mahdollistanut resursseja työskennellä yksilöllisesti sellaisten nuorten ja aikuisten romanien kanssa, jotka tarvitsevat tukea koulutuspolullaan. Hankkeen jälkeen eri kehit-tämishaarat tulisi saada leviämään, jos ei sellaisenaan, niin ainakin keskeisiltä osin; kulttuu-ri/romanisensitiivinen osaaminen, yhteistyö vanhempien kanssa, jatkopoluille kannustaminen ja tukipajan elementtien ottaminen soveltuvin osin muiden korkeakoulujen valmentaviin opintoihin.
Vastaavasti romanityöparien lisääminen niin etsivässä nuorisotyössä kuin Ohjaamoissa on seikka, joka vaatii resursseja.
Alueellisia korkeakoulupolkujen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on useampia: Jo päättyneessä Vauhtia väylälle -hankkeessa on kehitetty käytäntöjä ja tuotettu Centria-ammattikorkeakoulun näkökulmasta tukimateriaalia eri aloilta. Hankkeen tuottamassa julkaisussa on dokumentoitu toi-mintatapoja ja menetelmiä mm. liittyen avointen ammattikorkeakouluopintojen tarjoamiseen, amk-opintotarjonnan ja toteutustapojen kehittämiseen sekä ohjaukseen sekä AHOTointiin ja it-searviointiin. (ks. Hohenthal ja Leppisaari, toim. 2016.) Alueellisessa osiossa ruotsinkielisellä Uudel-lamaalla Stora Komet (Novia) -hankkeessa kehitetään niin ikään uraohjausta, väyläopintoja ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä. Jyväskylän yliopiston koordinoiman Omalle polulle korkeakouluun -hankkeessa luodaan Keski-Suomeen alueellinen kokonaismalli toisen ja kor-kea-asteen oppilaitosten väliselle yhteistyölle opintopolun siirtymien tukemiseen ja sujuvoittami-seen. Toimintamalleja ovat tutustumiskurssit ja kurssitarjotin toi-sen asteen opiskelijoille, työelämälähtöitoi-sen ja osaamisperustaitoi-sen pedagogisen osaamisen kehittymisen tuki toisen ja korkea-asteen opetus- ja ohjaushenkilöstölle, suunnitelmat ja käytänteet ohjauk-sen kehittämiseksi sekä polkupilotit yliopiston (LUMA- ja kielipolku) ja ammattikorkeakouluun (Marata ja liiketalous) suuntaan.
Aliedustettujen ryhmien jatko-opintoihin pääsyä ammattikorkeakouluopintoihin on edistetty valtakunnallisen Tšetanes naal -hankkeen lisäksi alueellisissa Opin portailla -hankkeissa. Opin por-tailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tuloksia ja toimiviksi todet-tuja palvelumalleja on jo kuvattu hankkeen julkaisussa (Pinolehto, M. toim., 2017). Mukana on kuvaukset koskien etsivää romanityötä koulutukseen hakeutumisen tukena; kulttuurisensitiivinen opiskeli-javalinta; maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille opiskelijoille suunnattu tukipajatoiminta perusas-teella; toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa; opiskelijamentoritoiminta sekä monikulttuurinen ohjaus ja osaaminen -koulutus opetus-ja ohjaushenkilöstölle. Opinportailla Satakunnassa -hank-keessa jatketaan samasta teemasta, mutta edistäen erityisesti maahanmuuttajien siirtymää kor-keakouluopintoihin. Siirtymän tukemiseksi on jo toteutettu korkeakouluvalmiuksia vahvistavia kou-lutuksia, valintakoevalmennus, opiskelujen edetessä monimuoto-opiskelijoiden etäviikkoihin kalen-teroidut tukipajapäivät.
30
www.owalgroup.com | info@owalgroup.com
Sujuvat siirtymät -arviointi | Opetushallitus