Rinteen torppa Kuoppalan kylässä
T a r i n a a T a a v e t t i J u h o n p o i k a R i n t e e n p e r h e e n j a j ä l k i p o l v e n e l ä m ä n v a i h e i s t a
( /§/W mä kävin ensi kertaa Rin- / A n t e e n torpan pihassa taksilla Jyrki Patam an kyyditsem änä ja opastam ana huhtikuun lopulla v.
2010. Hän on Pataman talon (Pata- mamäki) isäntä ja on ostanut osia Rinteen torpan maista, jotka palau
tuivat näin alkukotiinsa Patamamä- keen. Torpan alue on loivaa, Karan- kajärveen viettävää rinnettä pelto
alueiden ympäröimänä. Järveen on matkaa 900 m. Kunta on aikanaan ostanut palan rantaa kyläläisten ve
neitä varten ja rakentanut katoksen ja nuotiopaikan retkeilijöille.
Toisella käynnillä Ullan, Essin ja Ellin kanssa tapasim m e nykyiset omistajat, opettajapariskunnan Ka
levi ja Pirkko Suortamon. Pihapiiri ja sen kaikki rakennukset olivat hy
vin hoidettuja. Kuoppalan kylässä, H alm elahdentien varrella on nyt
"viiden tähden lom apaikka", jota silmät pyöreinä ihmettelimme. Voi kun Tilta-mummo tietäisi!
Rakennuksen korjauksen yhtey
dessä on otettu kuvia vanhasta hir
siseinästä. Perimätiedon mukaan ai
kaisempien korjauksien yhteydessä on päätelty, että torppa on ollut sa
vupirtti, koska iso kivikasa oli ollut nurkassa.
Rinteen torpan ensimmäiset asukkaat
Taavetti oli lähtöisin vanhan Pääjär
ven kylän Mahlun talon Lylymäen torpasta. Hänen esivanhem pansa
ovat olleet isäntinä näissä paikoissa ainakin neljä sukupolvea ennen Taa
vettia. Kuten tavallista "pesueen"
useam m at jäsenet joutuivat hake
maan elintilansa muualta. Tavalli
simmin he toimivat renkeinä tai pii
koina. Jotkut olivat itsellisinä eri ammateissa.
Taavetti löysi mielitittynsä Pata- mamäen talosta ja solmi avioliiton Eva Antintytär Paanasen kanssa.
(Evan äiti oli Sofia Antintytär Rämä- nen s. 1764, k. 1844 ja isä Antti Juhon
poika Paananen s. 1751, k. 1809. Hän taas oli talon ensimmäisen isännän Antti Heikinpoika Rämäsen vävy.)
Taavetti ja Eva asettuivat ensin M ahlulle Koivuniem en torppaan, jossa syntyi ensimmäinen lapsi, Erk
ki Kustaa v. 1850. Jo seuraavana vuonna he muuttivat Evan kotitalon Rinteen torppaan. Kun neljäs lapsi Johannes oli vain muutaman kuu
kauden ikäinen, äiti Eva kuoli v.
1856.
Taavetti solmi toisen avioliitton
sa seuravana vuonna Mietalan talon tyttären Greta Juhontytär Konttisen s. 1829 kanssa. (Gretan isä Juho Konttinen oli Mietalan talosta ja äiti Maria Rämänen Puromäen talosta.)
Taavetin lapsien elämästä
TILTA RINNE JA
TAAVETTI HOKKANEN
Tilta Maria Rinne ja Taavetti Hokka
nen ovat kirjoittajan m um m u ja pappa.
Vartuttuaan Tilta siirtyi piiaksi äi
tinsä syntymäkotiin Mietalan taloon ja solmi avioliiton talossa renkinä ol
leen Taavetti Hokkasen kanssa. Koh
ta muutettiin kesteiksi Lähdeaholle.
Täältä käsin Taavetti rakensi Lam- minahon torpan, ensimmäisen yh
teisen kotinsa. Sinne muutettiin en
simmäisen lapsen, isän kaiman Taa
vetin syntymän aikoihin, mutta lapsi kuoli pienenä. Seuraavat neljä lasta
syntyivät Lamminaholla ja kohta ol
tiin valmiit m uuttam aan Taavetin synkkään korpeen rakentam aan torppaan Karstulan H ietaniem en Aholaan. Tauti tappoi lapsista kol
me. Kuopuksena syntyi äitini Martta ja lähdettiin Amerikkaan. Loppu on
kin kerrottu aikaisemmin Karstulan seudun joululehdessä.
Myllyniemen tuvan edessä: Tilta, Toini (kasvattitytär) tyttärenpoika Erkki pa
pan tekemän puuhevosen selässä.
AMANDA RINNE JA TAAVETTI RÄMÄNEN
Amanda Rinne s. 1860 ja puoliso Taavetti Iisakinpoika Rämänen asui
vat ensin Korpiaholla, mutta Taa
vetti myi sen sisarelleen VVilhelmii- nalle ja tämän aviom iehelle Kalle
Amanda Rämänen ja Hilja Rämänen (Heikin puoliso). Kerran äiti Hilja oli ollut "solaa" katsomassa poikansa Paa
von tärkeää ottelua. Ottelun tiimellyk
sessä hallissa kuului hätäinen äidin huuto: "Älä lyö Paavoa".
50
Kuva Summakosken Niskalasta:
Takana vas. Ilmi Rinne, Impi ja Otto Takalan, edessä vas. Aarne (kaatui 1944 Torniojokilaaksossa), Saima (asuu Lannevedellä) isoäiti Hilman sylissä, Leo (kaatui 1944 Laatokan koillispuolella) ja Liisa.
Nestori Länkiselle. Länkiset tulivat Amerikasta, vain käymään, mutta ostivatkin "am eriikanrahoilla" Kor- piahon ja jäivät Suomeen. Taavetti osti Paaanalan ja perhe muutti sin
ne. Lapsia syntyi 11, joista kuusi avi
oitui. Kalle jäi isännäksi Paanalaan, Eva Johanna Amerikkaan (pso Vic
tor Edvart M ackey/Piispanen), Tyy
ne, Heikki ja Lem pi Helsinkiin ja Veikko Hämeenlinnan seutuville.
Amadan pojanpoika Paavo Rä- mänen on moninkertainen välisar
jan Suomen mestari nyrkkeilyssä ja menestyi hyvin maaottelutehtävis- sään. Varma Lontoon olympiamat- ka peruuntui häneltä käsivamman takia.
Kovaiskuinen vasuri Paavo Rämänen. Allekirjoittanut hoiti, "nuorena kloppina", järjestysmiehen tehtäviä tä
pötäydessä Messuhallissa ja koki sen huuman, metelin ja pauhun kun Paavo ja jouk- kuekaverit olivat kukista
massa Ruotsia.
AUKUSTI RINNE JA HILMA LEPPÄKYNNÄS
Aukusti Rinteen puoliso Hilma oli om aasukuaan Leppäkynnäs. Hän oli kotoisin Kuoppalan kylän Lep- päkynnään talosta. Perhe asuikin aluksi todennäköisesti siellä. Par
haassa iässä ollut Aukusti kuoli työnsä ääressä.
Osittainen lainaus Sam po-leh- dessä olleesta kirjoituksesta, joka kertoi Hilmasta:
"Kuusivuotiaana hän sai oman rukin ja muisti vielä, miten vihainen oli ollut, kun se kiireiden vuoksi an
nettiin palvelusväen käyttöön. Pel
käsi sen kuluvan tai rikkoutuvan.
Hyvin on rukki ja kehrääjä kestänyt, kun haastattelun aikoina kolmesta isosta lampaanvillapussista oli vain yksi pussi jäljellä.
Mentyään nuorena naimisiin sai hän mukaansa lehmän ja 300 mark
kaa. Perheeseen syntyy 8 lasta ja nuoremman lapsen oltua kolman
nella ikävuodella isä kuoli.
Kova uurastus alkoi. Aluksi kun
ta antoi 10 mk kuussa, mutta heti kyettyäni aloin käydä työssä. Pieni
kokoiselle naiselle raskaat m aata
loustyöt ottivat koville. Keväällä ol
tiin kiskomassa pajuista parkkia ja kannettiin raskaat kantamukset ko
tiin, kun emme kehdanneet hevosta lainata. Kun tuli marjastusaika, hän kokosi perheensä ja niin m entiin metsään elantorahoja hankkimaan.
Kovasti ihmetytti Hilman pitkät kävelym atkat Saarijärven kirkolle tai Leppäkynnäälle.
Kovasta työstä huolim atta tai ehkä juuri sen karkaisemana oli 90 v.
vanhuksen terveys erinom ainen.
Lääkärissä ei ollut kertaakaan käy
nyt. 85-vuotiaana alkoi sappi vaiva
ta. Piti sitä turhana touhuna, kun lähdettiin kirkolta lääkkeitä kysele
mään. Lääkkeistä oli kuitenkin apua".
Hilda vietti 30 viim eistä vuot
taan tyttärensä Impin ja tämän avio
puolison Otto Takalan luona Sum
m akosken N iskalassa. Hän kuoli 92-vuotiaana.
ELINA RINNE JA
VIHTORI KANTALAINEN
Elina ja Vihtori Kantalaisen lapset Frans ja Emma sekä Elinan veli Taa
vetti Rinne olivat asuneet Tilta-sis- kon luona Lamminaholla. Täältä osa joukosta lähti Amerikkaan v. 1900.
Vihtori ja Elina Kantalaisen perhe Ohion Asthabulassa.
Lopuksi
Voin kuvitella sitä vilskettä pienessä Rinteen torpassa. Lapsia syntyi Taa
vetille kymmenen kahdesta aviolii
tosta. Viim eisten synnyttyä van
hemmat sisarukset olivat jo kaikon
neet muualle elämäänsä jatkamaan.
Lähin uima- ja onkipaikka, Ka- rankajärvi, oli ehkä keskeinen ajan
viettopaikka, mikäli torpan lapsille aikaa jäi arkisen aherruksen keskellä.
Heikki Kauppala
