3300.. H HU UH HTTIIK KU UU UTTAA––.. 1133.. TTO OU UK KO OK KU UU UTTAA 5533.. VVU UO OS SIIK KEER RTTAA N
NU UM MEER RO O 66//22001122
Osaako yliopiston johto käsitellä konflikteja oikein?
Uutiset 2–3. Oman viinan bileet loppuivat Sonaatin ravin-
toloissa. Sivu 12.
Jos opinnot seisovat, niin hae lohtua 40. vuoden opis- kelijoilta. Keskiaukeama.
”Teatteri
on ruohon- juuritason toimintaa”
Sivu 19.
UUTISET
30.4.2012
2
Rentukka jatkaa toimintaa
Kortepohjan ylioppilaskylän Rentukka-ravintolan toiminta jat- kuu jälleen. Rentukkaa alkaa pyö- rittää nuorten jyväskyläläisten
Ideaosuuskunta Made. Ovet avau- tuvat vielä ennen kesää.
Tuleva ravintolapäällikkö Emppu Paananen lupaa, että kaikkien hanatuotteidein hinta laskee.
Tulossa on uudistuksia myös ta- pahtumanjärjestämiskäytäntöihin.
Häirintäjuttu viipyi rehtoraat kuukausia
Laitoksen halvaannuttanut häirintäjuttu odotti päätöstä yli kymmenen kuukautta. Rehtori teki päätöksen vasta, kun oli jo tiedossa, että kantelijat vaihtavat työpaikkaa.
JYVÄSKYLÄNyliopiston matemaat- tis-luonnontieteellisessä tiedekun- nassa kyti vuosia vaikea työilmapii- riongelma. Nykyisin Oulun yliopis- tossa professorina toimiva Maarit Järvenpää kanteli esimiesasemassa olleesta miehestä tiedekuntaan syyt-
täen häntä työpaikkakiusaamisesta.
Hän kertoo myös valittaneensa sek- suaalisesta häirinnästä.
Silloinen dekaani Matti Manninenteki asiassa päätöksen vuonna 2007. Asiakirja on salai- nen, eikä tietoa sen sisällöstä saa antaa sen enempää Järvenpää kuin päätöksen valmistellut tiedekun- nan hallintopäällikkö Matti Pylvänäinenkään.
ASIANkäsittely ei päättynyt tähän.
Järvenpää kanteli yliopiston keskus- hallintoon, silloiselle hallintojohta- jalle Erkki Tuunaselletoukokussa 2008. Jo ennen sitä rehtori Aino Sallinenoli kuullut asiasta ja pyytä- nyt dekaanin päätöstä ja siihen liit- tyviä asiakirjoja tiedekunnasta.
Tuunanen kuuli touko-kesäkuun vaihteessa tuoreeltaan matematiikan ja tilastotieteen laitoksen henkilös- töä. Kesän jälkeen kuulemisissa ke- rätyt tiedot kerrottiin asianosaisille ja heiltä pyydettiin vastineita.
JÄRVENPÄÄtoimitti vielä lisää kir- jattuja valituksiaan syksyn mittaan.
Silloin Järvenpään mukaan hallinto- johtaja Tuunanen oli sanonut, että asian päätymisestä julkisuuteen voisi olla vakavia seurauksia.
Henkilökunnan kuuleminen
Henkilökunnan kuuleminen
Henkilökunnan kuuleminen
Syytetyn vastine kuulemisiin
Järvenpään vastine kuulemisiin
Keskustelutilais
Järvenpää es Uude
n. 10 kuukautta 19.5.2008
Kantelu
Päätös tuli vasta, kun oli jo tiedossa, että Järvenpäät lähtisivät Jyväskylän yliopistosta Ouluun. Asian käsittelyä on voinut viivyttää se, että Järvenpäiden muka- na Jyväskylän yliopisto menetti Oululle yhden huippututkimusyksikön.
” Oikeusturvasta huolehdittav
HÄIRINTÄTAPAUKSIENkäsittely ei ensisijaisesti kuulu lehtien palstoille.
Sen sijaan häirintätapauksien käsitte- lemisen käsittely Jylkkärissä on mieles- täni perusteltua.
Mainituista häirintätapauksista saa- tujen tietojen varmistaminen on liki mahdoton työ etenkin, kun asioista tietävät harvoin haluavat tai edes voi- vat puhua nimellään.
SE PUOLI asiasta ei onneksi Jylkkärille oikeastaan kuulukaan. Sen sijaan kes- kusteluissa esiin tuleavat pelot ja käsi-
tykset siitä, ettei häirintäasioita pysty- tä yliopistossa kunnolla käsittelemään, ovat syynä siihen, että Jylkkäri ottaa esille nämä tapaukset.
REHTORISallista pyydettiin vastaa- maan Jylkkärin kysymyksiin tiistai-ilta- päivänä. Vastaukset olisimme tarvin- neet torstaiaamuun mennessä.
Julkaisemme vastaukset sitten, kun ne saamme Jylkkärin verkkoversiossa tä- män juttupaketin yhteydessä.
Aiheen käsittely ilman konkreettisia esimerkkejä on uskoakseni palstatilan
hukkaa. Konkreettisiin esimerkkeihin viittaaminen taas sulkee ihmisten suut ja saattaa aiheuttaa turhaa kärsimys- tä eri osapuolille. Tätä olemme pyrki- neet välttämään nimettömyydellä.
SELVÄKSIon käynyt, että häirintää tapahtuu Jyväskylän yliopistolla, kuten tämän kokoisessa organisaatiossa so- pii odottaa, mutta siitä ei puhuta.
Niinpä jokainen häirinnän uhri ja häi- rinnästä syytetty tuntuu kokevan koh- tuutonta yksinäisyyttä ja epävarmuut- ta asioiden käsittelystä.
Aino Sallinen selitti sähköpostivies- tissään Järvenpäälle:
“Kommunikaatiossa on hyvä erot- taa toisistaan varoittaminen ja uhkai- lu, josta varmasti ei ole ollut kyse.
Julkisuus toimii aivan omien lainalai- suuksiensa mukaan ja arvaamatto- muuksiensa perusteella, mistä omaa henkilökuntaa on joskus tarpeen muistuttaa monista tapauksista viisas- tuneina”.
TUUNANENsai selvityksensä val- miiksi loppuvuodesta 2008. Tässä vai-
heessa riidan aiheuttamat ongelmat laitoksella olivat jatkuneet jo ainakin kaksi vuotta.
PÄÄTÖKSENsaaminen kuitenkin kesti vielä neljä kuukautta.
Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen kuvailee päätöksen odottamiseen kuluneita kuukausia
“raastaviksi”.
“Soitin muutaman kerran päätök- sen perään kiirehtiäkseni sitä”, hän kertoo.
Rehtori kuitenkin teki päätöksen
vasta, kun oli jo tiedossa, että Järvenpäät lähtisivät Jyväskylän yli- opistosta Ouluun. Rehtorille oli myös kerrottu jo prosessin aikana, että Jyväskylästä lähtisi huipputut- kimusyksikkö heidän mukanaan.
REHTORISallinen ei ehtinyt kom- mentoida asiaa ennen lehden pai- noonmenoa kiireisen aikatauluun vedoten. Kysyimme Salliselta mm.
seuraavia asioita.
Miksi hän teki päätöksen vasta maaliskuun lopussa? Odottiko hän
Joukko yhteiskuntatieteelli- sen tiedekunnan opiskeli- joita on kannellut tiedekun- nan miesprofessorista syyttäen häntä seksuaali- sesta häirinnästä.
JYLKKÄRINtietojen mukaan yhteis- kuntatieteellisen tiedekunnan dekaa- ni Timo Ahonenkäsittelee häirintä- tapausta, jossa opiskelijat ovat kannel- leet eräästä tiedekunnan professorista.
Ahonen ei halua tapausta kommentoi- da.
“En tiedä, mitä voin tässä sanoa”, sanoo Ahonen.
“Sen verran varmaankin, että jos tällainen tilanne olisi, niin se hoidet- taisiin niin, että ensin molempia osa- puolia kuultaisiin erikseen. Sen jäl- keen – jos molemmille osapuolille so- pii – pidettäisiin yhteinen palaveri, jossa sovittaisiin pelisäännöt, joilla on- gelma korjaantuu. Sitten sovittaisiin
seurantapalaveri, jossa varmistettai- siin, onko tilanne korjaantunut”, sa- noo Ahonen.
ASIASTAtietävät opiskelijat ovat pe- loissaan tilanteen vuoksi. Moni on kertonut asiasta Jylkkärille, mutta kieltäytynyt ehdottomasti esiintymäs- tä nimellään peläten opintojensa vai- keutuvan. Monilla on ollut myös epä- varmuutta siitä, käsitelläänkö asia va- kavasti.
JYLKKÄRIpyysi tapaukseen liittyvien asiakirjojen julkisia osia, voidakseen vastata kysymykseen siitä, miten asiaa käsitellään. Asiakirjoja tai niiden osia ei saatu.
“Mikäli meillä olisi esittämäsi kal- tainen tapaus tiedekunnassame, jou- tuisimme tarkoin pohtimaan, miltä osin siihen liittyvät varhaisen puuttu- misen menettelyyn liittyvät muistiot olisivat julkisia”, sanoo Ahonen.
“Pahin lopputulos olisi käsittääkse- ni viesti siitä, että tällaisen varhaisen tuen luottamukselliset keskustelut ja niiden sisältö voi koska tahansa ilmes- tyä ylioppilaslehden sivuille”, hän jat- kaa.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
Liikunta kiinnosti yhteishaussa
Suosituimmat hakukohteet suh- teessa paikkamäärään olivat tänä vuonna liikunnan yhteiskuntatie- teet, liikuntalääketiede ja liikunta-
pedagogiikka.
Viime vuoden suosituimpaan hakukohteeseen journalistiikkaan oli tänä vuonna noin 200 hakijaa vähemmän, joka pudotti aineen neljänneksi. Tiputus selittyy pro- fessori Raimo Salokankaanmu-
kaan sillä, että hakijamäärää kei- notekoisen korkealle nostanut ha- kuyhteistyö Tampereen tiedotus- opin kanssa on päättynyt.
Hakijatilastot on julkaistu koko- naisuudessaan jylkkari.fin data- blogissa.
YLIOPISTOKOLLEGIONtarkas- taessa viime vuoden tilinpäätöstä, huomio keskittyi Kasvatus- tieteellisen tiedekunnan tulok- seen, joka on kahtena vuonna pe- räkkäin ylittänyt säästötavoitteen yli miljoonalla eurolla.
Tiedekunnan ylijäämän osuus tuo- toista on 9 prosenttia, kun muilla se on 1–6 prosenttia. Rehtori Aino Sallinenkinepäili kokouk- sessa, että siellä on saattanut ol- la säästöliekki päällä opetuksen kustannuksella.
Dekaani Marjatta Lairio, onko ylijäämää kerrytetty opetuksen kustannuksella?
“Missään tapauksessa se ei pidä paikkaansa. Kaikki opetus on jär- jestetty aivan opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien mukaisesti.
Tulosta selittää, että erityisesti pro- fessuurien kohdalla on menossa sukupolvenvaihdos ja näiden teh- tävien täyttäminen vie aikaa. Myös hanketoiminta on ollut tulokselli- sempaa, ja ulkopuolisen rahoituk- sen osuus on kasvanut. Tilakulut taas ovat pienemmät, koska käy- tämme väistötiloja.
Ylijäämähän muuttuu nyt saata- viksi, jolloin pystytään vahvista- maan toimintaa tutkimuksen ja kansainvälistymisen osalta, jolloin myös koulutustehtävä vahvistuu.”
Jylkkärin ainejärjestö Emiléstä saamien tietojen mukaan opis- kelijat kaipaisivat enemmän kontaktiopetusta ja yhdessäte- kemistä itseopiskelun sijaan.
Voidaanko opetusta nyt kehit- tää kertyneen ylijäämän avul- la?
“Tiedekunnassa on aina panostet- tu opetukseen ja kehittämiseen, ja sama linja jatkuu. Tulevien vuo- sien suunnittelussa on kuitenkin realistista varautua yliopistojen ta- louden kiristymiseen.”
Ilpo Puhakka
?
Tehdäänkö kasvatustie- teellisessä tu- losta opetuk- sen kustannuk- sella?
KYSYN VAAN
Matti Leino yliopiston hallitukseen
Juha Äystön erottua yliopiston hal- lituksesta professorijäseneksi va- littiin Matti Leino. Leino on fysii- kan professori.
Pahin lopputulos olisi käsittääkseni viesti siitä, että tällaisen varhaisen tuen luottamukselliset keskustelut ja niiden sisältö voi koska tahansa ilmestyä ylioppilaslehden sivuille.
”
TimoAhonenYhteiskuntatieteellisen opiskelijat nostivat kissan pöydälle
tissa
suus
ittää uusia asioita et asiat esitettään syytetylle
Järvenpää esittää uusia asioita Järvenpää esittää uusia asioita
Vuosi 2009
24.3.2009 Rehtorin päätös Toimitus on
kiinnostunut kuulemaan niin myöntei- siä kuin kielteisiä kertomuksia siitä, mi- ten häirintätapauksia on Jyväskylän yliopistossa hoidettu.
Toimitukseen voi olla yhteydessä myös luottamuksellisesti.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
va
tietoa siitä, saako Järvenpää hake- mansa professuurin Oulusta?
Kysyimme myös, toteutuiko asian- osaisten oikeusturva, kun päätöksen- teko kesti yli 10 kuukautta.
Vaikuttiko huippututkimusyksikkö asian käsittelytapaan tai aikatau- luun?
Julkaisemme vastaukset lehden verkkoversiossa, kun ne saadaan.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
TOIMITUS SUOSITTELEE
J
yrock näyttää tänä vuonna peittäneen kulunsa. Viime vuonna Jyrockin kerrottiin tehneen 8000 euroa tappiota.Kai kaikki nyt ymmärtävät, että tämä ei ole totuus? Kulttuurisihteeri saa palkkaa ja hänen aikaansa kuluu Jyrockin järjestämiseen huo- mattavia määriä. Eikö näitä tuhansia lasketa Jyrockin tappioksi?
Toisaalta Ilokivi ei ole ilmainen sekään.
Rakennukseen sidotut summat saavat muu- tamat tuhannet eurot näyttämään nauretta- vilta. Mitä opiskelijoille maksaa seisottaa omistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363 iltaa vuodessa? Pitääkö tältä pohjalta laskea Jyrockille “voittoa”?
K
un istuu (harvoin) edustajiston kokouksis- sa tai lukee JYYn strategiaa tai toiminta- suunnitelmia, iskee epätoivoinen olo.Strategisina tavoitteina tuntuu olevan hyvien yhteyksien ylläpito sinne ja tänne sekä opiske- lijoiden edustuksen turvaaminen niissä ja näis- sä toimielimissä.
Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääk- seen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisella edustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaa vastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita.
Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän pe- rustaminen Student Life -hankkeeseen.
Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääk- seen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisella
edustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaa vastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita.
Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän pe- rustaminen Student Life -hankkeeseen.
K
oska viimeksi tässä yhdistyksessä ovat vas- tuulliset kysyneet toisiltaan: miten ha- luamme jäsentemme elämän muuttuvan JYYn ansiosta?Kun on päätetty, mitä halutaan, voidaan päättää, miten tavoitteisiin päästään. Jos va- paaehtoisia ei löydy asioita ajamaan, palka- taan ihmisiä tekemään se. Silloin jäsenmaksu- rahoja käytetään siihen, mihin pitää.
Käsittämättömät määrät voimavaroja haas- kataan täysin joutavan-
päiväiseen kokous- tamiseen ko- koustamisen
vuoksi. Edustajisto tappelee tuntikausia siitä, kuka valitaan toimielimeen, jonka kokouksiin ei meinaa muilta kokouskiireiltä ehtiä.
S
en kerran, kun jotain konkreettista sitten päätetään tehdä, tuppaa käymään niin, et- tä hommat resursoidaan perseelleen ja jälki on sen mukaista. Tiettävästi hallituksessa poh- ditaan nyt, pitäisikö projektityöntekijällä vii- me vuonna pilkkahintaan teetetyt nettisivut peruskorjata vai tehdä kokonaan uudet.Ilmeisesti kysymys kiikastaa siitä, kumpi vaihto- ehto tulisi halvemmaksi.
Euroista välittämättä sanoisin, että Jyrock on joka vuosi ollut tekemisen voitto.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
MUNKIT (ruoka).
Parempaa kuin tippaleipä, mutta ei tule lainkaan humalaan.
SIMA (juoma).
Pahempaa kuin Jaloviina, eikä tule lainkaan humalaan.
HARJU(huvialue) Varmasti tulee humalaan.
4
Pekka Manninen
AAMUYÖSTÄ ilmestyvä Iltalehti on löytänyt Saksasta, Mendenin kaupungista virkamiehen, jo- ka sanoo vetelehtineensä työssään neljätoista vuot- ta tekemättä juuri mitään. Lehdessä suomalaiset työntekijät kertovat velttoilustaan.
”Roikun netissä, istuskelen kollegani kanssa, suunnittelen lomamatkoja, odottelen ruokatuntia, lasken päiviä lomaan.”
Keskustelusivuilla ihmiset sättivät laiskoja työto- vereitaan. Laiskat työtoverit ärsyttävät, herättävät kaunaa.
SUNNUNTAISUOMALAINENselvitti taannoin, et- tä työpäivästä yli 2 tuntia menee netissä surffaami- seen. Työnantajapiireissä on viritelty paniikkia, jo- ka on heiveröistä teeskentelyä. Selvitys kertoo, et- tä eniten surffailevat yrittäjät ja johtajat.
Ajankäytön hallinta on helppoa pyramidin huipul- la. Hiostus on suunnattu suoritusportaaseen.
Luulimme, että teknologia vapauttaisi ihmisen raadannasta. Mutta ei. Työ ja vapaa-aika ovat su- lautuneet, töitä tehdään kotona, irtisanomiset uh- kaavat, työväki vähenee, työtaakka kasvaa, sairas- tellaan, pillereitä napsitaan.
TYÖTÄ EI jaeta tasan (6 tuntisella päivällä). Yhdet näännytetään hengiltä, toiset jäävät työttä, tai pa- kotetaan palkattomiin pakkotöihin (320 000 hen- keä v. 2008). Yksitoikkoisissa ja alipalkatuissa töissä lusmuilu on hiljaista protestia.
Työväenliike on luopunut työajan lyhentämises- tä. Se taipunee elinikäisen työajan pidentämiseen.
Elämä, henki ja terveys uhrataan osakesijoittajien lompakolle. Vapauden ala supistuu, kurjuus kukois- taa. Työelämän uudistaminen ei etene: työstä on tullut perverssi uskontunnustus.
Työväenlaulu veisaa: ”Työ on kunniamme, työ on vapautemme.” Vaan isäntämentaliteetti vallit- see ja ay-liikkeeltä on katkottu syömähampaat;
taisteluhenki, kunnia ja vapaus.
D.H. LAWRENCEkirjoitti: ”Työ on juuri se, jota ih- misillä on ollut liikaakin./Lakkautetaan työ, jäte- tään työ historiaan!/ Touhuaminen voi olla haus- kaa ja ihmiset voivat nauttia siitä; silloin se ei ole työtä./Tehdään siis niin! Tehdään vallankumous hu- vin vuoksi!”
Mitä opiskelijoille maksaa seisottaa omistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363 iltaa vuodessa? ” pääkirjoi- tus
Tekemisen voitto
Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120
Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928
Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.fi
Toimittaja Ilpo Puhakka 010 423 4510, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.fi Kannen kuva:Tommi Puska Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750.
ISSN 0356–7362.
JYVÄSKYLÄN
YLIOPPILASLEHTI
NÄKÖKULMIA
REUNAHUOMAUTUS
Vallankumous
huvin vuoksi
YLIOPISTOMMEtilaongelmat, pää- asiassa terveydelle vaaralliset raken- nukset, ovat olleet jo pidemmän ai- kaa puheenaiheena niin yliopiston si- sällä, kuin laajemminkin.
Tilaongelmia sivuttiin myös viime syksyn edustajistovaaleissa, joissa vies- ti päättäjille oli yksiselitteinen – on- gelmat on ratkaistava mahdollisim- man nopeasti! Tämä linja on varmas- ti myös ylioppilaskunnan hallituksen helppo allekirjoittaa, vaikkei asia hei- dän käsissä olekaan.
Hankalaksi tilanteen tekee paitsi riittävien väistötilojen löytäminen, myös ongelman laajuus.
Useammassa rakennuksessa rapor- toidaan olevan terveydelle vaarallisia mikrobeja, joissa työskentely joillekin henkilöille on jo täysin mahdotonta.
Yhtäkkiä ongelmat eivät kuitenkaan ole syntyneet. Tilannetta voisi kuvata niin sanotulla porttiteorialla, jossa vii- mein, kun kissa on nostettu pöydälle, on kaikki ongelmat lopulta tulleet il- mi. Ajoissa reagointi on siis pettänyt ja pahasti.
ENSIMMÄISEKSIon ryhdyttävä rat- komaan tehokkainta keinoa taata henkilökunnan ja opiskelijoiden ter-
veydelle turvallinen työskentely. Tätä asiaa käsittääkseni pohditaan jo useammassa tahossa.
Tärkeintä on paitsi toimia nopeas- ti, myös taata paras mahdollinen rat- kaisu pitkällä aikavälillä tarkasteltu- na. Terveyttä ei ole laitettava samaan vaakakuppiin rahan kanssa.
PALJONon myös puhuttanut muun muassa Mattilanniemen arkkitehto- ninen kokonaisuus, jonka purkami- sen puolesta ja vastaan on paljon hy- viä argumentteja. Olisin täysin valmis säilyttämään Mattilanniemen raken- nukset, mikäli olisi täysi varmuus sii- tä, että ongelmat saadaan poistettua sata prosenttisesti.
En kuitenkaan usko, että tällaista varmuutta saadaan. Lisäksi uusi ra- kentaminen luo myös mahdollisuu- den paikata laajemminkin yliopiston puutteita tilojen osalta. Tämän vuok- si olen omalta osaltani valmis sano- maan hyvästit Mattilanniemen ter- veydelle haitallisille rakennuksille ja toivottamaan uudet rakennukset ter- vetulleiksi.
Joonas Könttä Edustajiston jäsen
JYLKKÄRINtaso vain laskee laske- mistaan. Pieni ja sisäsiittoinen kaveri- piiri toimituksessa taputtelee toisiaan selkään. Vastikään Jylkkärin toimitta- jaksi palkattu Ilpo Puhakka(vas.) ana- lysoi osuvasti Kukkalan valintaa ko- lumnistiksi Facebook-profiilissaan.
“Pitäskö sit kysyä Matti Apustavai löytyisikö jostain joku oikeasti järkevä porvari, joka osaa vielä kirjoittaa?”
Kukkala on Puhakan tavoin aktiivi- nen vasemmistonuori. Ainoa vasem- mistonuori Puhakka ei tietenkään Jylkkärissä ole. Taneli Hämäläisen (vas.) analyysi Jylkkärin nykytilasta on osuva.
“Mikä vitun vassariannos?
Laskeskelin huvikseni, että uudessa numerossa esiintyy oman nimeni li- säksi ainoastaan 17 tuttua. =)”
VIELÄenemmän Jylkkärin nykytilas- ta kertoo uusimman numeron juttu vuosijuhlista. Aiheena juhlien hetero- normatiivisuus ja juomalaulujen rasis- mi, kirjoittajina Aino Siren(vas.) ja Matti Lahdenmäki(vas.).
Kukaan muu ei koko kampuksella pitänyt vuosijuhlaperinnettä hetero- normatiivisena tai juomalauluja rasis- tisina. Se ei jyvivalaistoimittajia on-
neksi haitannut. Kirjoittajat haastat- telivat Kyösti Hagertia (vihr.), Joonatan Virtasta (vas.) ja Kyösti Ylikuljua(vihr.). Kaikki haastateltavat Virtasta lukuunottamatta toimivat toimittajina Jylkkärissä. Virtanen on viime vuoden Jyy:n hallituksen pu- heenjohtaja ja aktiivinen jyvivalainen.
Tätä kommenttia ei tietenkään jul- kaista seuraavan paperilehden kom- menttiosastolla. Liskillä on liian kiire Sappi-ristiretkensä kanssa ja pahojen suuryritysten hyväveliverkostojen pal- jastamisessa. Ketä Jylkkärin hyväveli- verkostot kiinnostaisivat?
Kyllä tähän lehteen kannattaa 100 000 euroa vuodessa hassata.
Nimim. Sivustakatsoja
Jyy ja miljoonat
On harvinaisen myönteistä, että opis- kelijalehti kiinnittää huomiota toi- minnan usein hankalimpaan puoleen – talouteen. Huoli taloudesta sai mi- nut jättämään eriävät mielipiteen Jyyn eri sektoreiden budjetteja hy- väksyttäessä.
Opiskelijan kannalta huonointa on se, että paine kohdistuu ylioppilasky- lään ja siten vuokriin. Rentukan jat- kuva tukeminen asuntovuokrilla on saatava loppumaan, sillä meillä kylän asukkailla ei ole varaa maksaa kor-
keampia vuokria. Ne ovat jo tällä het- kellä yli 13 markkaa neliöltä koko ky- län alueella, joissain asunnoissa 15 markkaa, ja kaupungin yleinen vuok- rataso on siinä kymmenen markan tienoilla. Järki voittoon!
Kari Djerf (17.1.1979) Jyväskylän ylioppilaslehti
Kellastuneet sivut
"Vitut on!"
JYYn hallituksen Janne Ruuth kysymykseen, onko Opinkivellä
nyt paremmat löylyt.
(Opinkiven saunan lauteilta 25.4.2012.)
Joonas Viljakainen,21, englanti
“Meen Helsinkiin nauttimaan säästä ja oluesta.”
Emilia Varmavuori,23, psykologia
“Tyhjän kämpän bileet.”
Sirkku Miikkulainen, 22, suomen kieli
“Myyn muikkuja Helsingin to- rilla.”
Mitä teet vappuna?
GALLUP
Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.fi tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti.
Toimitus varaa oikeuden lyhen- tää ja käsitellä kirjoituksia tar- vittaessa.
VAPAA
SANA
IRTOK UV A
Yliopiston kirjastolla dyykattiin kirjoja.
TOMMIPUSKA
Pauliina Juvonen, 25, psykologia
“Meen Hyyppäälle kaverei- den kanssa mökkeilemään.”
Näkemiin punatiilitalot! Nettipalautetta lehdelle
6
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslai- toksella tutkitaan PISA- koulujen opettajia. Suomea pidetään koulutuksen mal- limaana, lähinnä PISA-me- nestyksestä johtuen.
KOULUTUKSENtutkimuslaitok- sella tehtävässä Teaching and
Learning International Survey -tut- kimuksessa (TALIS) selvitetään - opettajien käsityksiä opettamisesta sekä opettamisen käytäntöjä.
Tutkimus toteutetaan ensi vuonna OECD:n johdolla. Suomen osalta tutkimuksen toteuttaa KTL, mutta mukana on 32 muutakin maata, vii- deltä mantereelta.
Suomessa PISA 2012 -tutkimuk-
seen osallistuvien koulujen opetta- jat ovat tutkimuksessa mukana omana ryhmänään. Näin saadaan tietoa siitä, ovatko opettajat Suomen erinomaisten PISA-sijoitusten taka- na.
Tutkimuksen tavoite on tuottaa kansainvälisesti vertailtavaa tietoa opetuksen ja oppimisen laatuun vai- kuttavista tekijöistä. Hankeessa saa-
daan tutkimustietoa siitä, miten suomalainen opetus vertautuu mui- hin maihin.
Projektipäällikkö Matti Taajamon ja suunnittelija Eija Puhakanmukaan nyt tehtävä tutki- mus mahdollistaa ensimmäistä ker- taa kansainvälisen vertailtavuuden.
Annimaria Valli
Opettajan ylempi korkea- koulututkinto on kansain- välinen harvinaisuus.
Maailmalla moni opettaja vaihtaa alaa nopeasti.
“YMPÄRImaailman on eri tutkimuk- sissa havaittu, että opettajan ammatti ei enää kehittyneissä maissa kiinnos- ta. Monet opettajat myös vaihtavat am- mattia ensimmäisen viiden vuoden ai- kana työssä aloittamisen jälkeen.
Suomessa kuitenkin opettajankoulu- tus on suosittua”, Taajamo kuvailee.
Esimerkiksi juuri julkaistuissa Jyväskylän yliopiston hakutuloksissa
suosituimmat hakukohteet olivat luo- kanopettajakoulutus ja liikuntapeda- gogiikka. Taajamon mielestä tätä selit- tää osittain se, että Suomessa opettajil- la on ylempi korkeakoulututkinto, jol- loin opettajankoulutus antaa pätevyy- den toimia myös monissa muissa teh- tävissä.
“Vuoden 2008 TALIS-tutkimuk- sessa yksi teema oli, miten vastaval- mistuneet opettajat saataisiin pysy- mään ammatissaan. Tällaista tutki- musta tehdään myös Koulutuksen tut- kimuslaitoksella Jyväskylässä”, uutta TALIS-tutkimusta vetävä Matti Taajamo kertoo.
Suomi ei osallistunut vuoden 2008 TALIS-tutkimukseen.
ETENKINjohtamistavoissa löytyi ai- kaisemmassa tutkimuksessa eroja.
Oppilaitoksia johdetaan joissain mais- sa hyvin hallinnollisesti, ja toisissa joh- taminen keskittyy enemmän opetuk- seen kehittämiseen.
“Vaikka Suomen osalta tuloksia ei vielä olekaan, voisin kuvitella, että meillä olisi opetuksen kehittämiseen keskittyvä johtamistapa”, sanoo Taajamo.
Tällaisessa johtamismallissa yhteis- työ kollegoiden kesken on tiivistä, ja
päätöksiä tehdään yhteistyössä opetta- jien kanssa.
TUTKIMUKSESSAkysytään myös opettajien saamasta palautteesta.
Taajamon mukaan opettajien saama palaute on aikaisemmassa tutki- muksessa todettu tärkeäksi työtyy- tyväisyyden kannalta.
Lisäksi kartoitetaan opettajien täydennyskoulutustarvetta. Vuoden 2008 tutkimuksessa tuli esille, että jopa 90 prosenttia opettajista on hankkinut jonkinlaista täydennys- koulutusta. Tutkimukseen silloin osallistuneissa maissa koulutusta
hankittiin keskimäärin päivä kuu- kaudessa.
“Nyt on mielenkiintoista nähdä, mikä on Suomen tilanne”, Taajamo kertoo.
Hänen mukaansa kehittyneissä maissa koulutusta tarvitaan yleensä erityistukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimiseen, työrauhan yl- läpitoon ja tieto- ja viestintätekno- logian hyödyntämiseen opetukses- sa. Todennäköistä on, että Suomessa tarpeet ovat hyvin sa- manlaisia.
Annimaria Valli
FA K TA
• Tutkimuksen koh- teena ovat ylä- ja ala- koulut sekä 2. asteen oppilaitokset• Kysely toteutetaan keväällä 2013
• Tuloksia saadaan kesällä 2014
Opettajan ammatti ei maailmalla kiinnosta
Pisa-menestystä tutkitaan myös opettajien kautta
Suunnittelija Eija Puhakka kertoo, että kyselyn tavoitteena on 75 prosentin vastausaste. Kysely lähetetään opettajille postissa. Siihen vastataan verkossa tai paperilla.
TOMMIPUSKA
Lisää löylyä Opinkivelle
Vaihdetut vastukset eivät juuri muuttaneet Opinkiven löylyjä. Seuraavaksi voisi kokeilla säätää termostaattia suuremmalle.
JYVÄSKYLÄNyliopiston ylioppilas- kunnan saunatiloihin Opinkivelle on vaihdettu kiusakivet sekä vastukset.
Vastukset vaihtanut sähköasentaja Jussi KoskinenUkonvirta Oy:stä mit- tasi vanhat vastukset yleismittarilla.
“Ehjiä ovat kaikki”, totesi Koskinen.
OPINKIVENsauna on aiheuttanut tuskastumista opiskelijoissa, sillä sau- nasta on vaikea saada kunnon löylyjä.
Syy ei siis ole ollut ainakaan rikkinäi- sissä vastuksissa. Toisaalta kiuaskivet olivat jo kuluneita ja murentuneita.
KOSKISENmukaan kiukaiden ter- mostaattien anturit on asennettu aivan oikein kiukaan yläpuolelle. Sen sijaan antureiden etäisyys ilmastointiventtii- listä saattaa hänen mukaansa olla vää- rä ja aiheuttaa ongelmia.
“En nyt pysty sanomaan, kun ei ole ohjekirjaa mukana, että mikä tuon etäisyyden pitäisi olla”, sanoo Koskinen.
Kiukaat ovat 10,5-kilowattisia, joten
kiukaan tehon pitäisi kyllä riittää läm- mittämään löylyhuoneet. Koskisen mukaan vastaavankokoiset kiukaat riittävät isompaankin tilaan.
“Tosin onhan tuolla aika paljon la- sipintaa, kun on ne ikkunat sekä lasi- ovi. Se syö kyllä lämpöä”, sanoo Koskinen.
Yhteen kiukaaseen laitettiin noin 50 kg kiviä. Koskinen sanoi, että kiukaan termostaatit on säädetty 80 asteeseen.
Säätövaraa termostaateissa on, joten mikäli löylyt eivät riitä, kannattaa sau- nan varaajan yrittää neuvotella ter- mostaattiin hieman isompi lukema, esimerkiksi 90 astetta.
KIPAISINsaunaan kyselemään tun- nelmia, kun ekologian oppiaineen opiskelijat ja henkilökunta siellä sau- noivat. Nyt on vaihdettu vastukset, on-
ko paremmat löylyt?
“Vitut on”, vastasi Janne Ruuth, JYYn hallituksen ympäristövastaava.
Kiirehdimme toimittajan kanssa kes- ken taittokiireiden toteamaan tilan- teen.
RUUTHIN tuomio oli oikea.
Kiukaasta ei vieläkään saanut kun- non löylyjä.
Saunassa tosiaan on reilun kokoi- nen kiuas, mutta toisaalta lauteet ovat niin alhaalla, että pään päälle jää kuu- tiometreittäin kuumempaa ilmaa.
Kokeilemalla kädellä katonrajaa vaikuttaisi siltä, että löylyt voisivat nippa nappa olla riittävät siellä.
Uudet kivet saattavat kuivua hie- man nopeammin, mutta yhtä lannis- tava veden läsähtely kylmille kiville
odottaa jokaista vakavampaa löylyn- heittäjää.
Seuraavan kerran saunottaessa Jylkkärin testiryhmä neuvoo vaati- maan termostaattia suuremmalle.
Ainakin sitä on syytä kokeilla ennen seuraavaa vastusten vaihtoa.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
Tosin onhan tuolla aika paljon lasipintaa, kun on ne ikkunat sekä lasiovi.
Se syö kyllä lämpöä.
”
JussiKoskinenJussi Koskinen vaihtoi Opinkiven kiukaisiin kivet ja vastukset. Molemmat ovat järkevää määräaikaishuoltoa, mutta onnettomia löylyjä ne eivät korjanneet. Opiskelijoiden ääni noussee vaatimaan kovempia lukemia kiukaan termostaattiin.
Kaikki vanhat vastukset olivat vielä vaihdettaessa ehjiä. Toimimattomissa vastuksissa ei siis ole ollut Opinkiven lauhojen löylyjen syy.
KUVAT: TOMMIPUSKA
Lex Kukkaruukku hajosi sir
8
Viherpeukku-liikkeen tuo- miosta odotettiin ennakko- tapausta, mutta toisin kävi.
Hovioikeus tarkensi, missä olosuhteissa hampun kas- vattamiseen soveltuvan kukkaruukun myymisestä tulee rikos. Kun asiakas- kunta on kunnossa ja tuo- tevalikoima oikea, puutar- hayrittäjä on turvassa.
TURUN hovioikeus hylkäsi huhtikuun alussa syytteet niin sanotussa Viherpeukku-jutussa. Oikeuden pää- töksen odotettiin linjaavan, voiko lail- listen puutarhatarvikkeiden myyntiä pitää huumausainerikoksen edistämi- senä, jos asiakkaat käyttävät tuotteita kannabiksen kasvatukseen. Linjaus oli, että jokainen tapaus on tapauskoh- tainen.
Kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikönmukaan oikeuden päätös kuitenkin tarkensi, missä tilanteissa ri- kosnimike täyttyy.
”Kyllä minä pidän riskialttiina sitä, että myydään erityisesti hampun kas- vattamiseen soveltuvia välineitä ja ohessa tuotteita, jotka tunnetusti liitty- vät siihen kulttuuriin samoissa tilois- sa”, Männikkö toteaa.
JYVÄSKYLÄNHempsterissä ei oikeu- den päätös pelota, eikä pelota muuta- man metrin päässä Pispalanpalmussa- kaan. Ensimmäisessä myydään piippu- ja, toisessa puutarhatuotteita, kaikki samoissa tiloissa. Lisäksi tuotevalikoi- ma sisältää tuotteita aina ekologisista vaatteista suitsukkeisiin ja seinäkan- kaisiin.
”Meillä on tarkat säännöt miten toi- mitaan ja me toimimme Suomen lain mukaan”, JPS-Import Oy:n toimitus- johtaja Jarno Salmitiivistää.
Salmi muistuttaa monen muunkin liikkeen jakavan heidän valikoimansa.
Esimerkiksi Prisma ja Citymarket kauppaavat vastaavia tuotteita Jyväskylässä saman katon alla.
Männikön mukaan ostoskeskusten laaja tuotevalikoima erottaa pienet liik- keet suurista. Salmen mukaan tämä pätee myös heihin. Se, että kaksi yri- tystä toimivat tiloissa eri tuotevalikoi- milla on puhdasta sattumaa ja talou- dellinen pakko.
”Suoraan sanottuna tupakointituot- teilla saadaan elanto perheelle.
Puutarhatuotteiden kate ei ole tarpeek- si hyvä, että pelkästään niitä myymäl- lä ei ruokkisi perhettään”, hän jatkaa.
VIHERPEUKUNtapaukseen liittyi muutaman syytetyn osalta huumaus- ainerikos. Yksikään tuomioista ei ol- lut törkeä. Hovioikeus katsoi osittain näistä rikoksista johtuen, että Viherpeukun kohdalla pääsyytetyt olivat tietoisia tuotteiden myynnistä kannabiskäyttöön kevääseen 2005.
Tähän saakka yritys toimi samoissa tiloissa tupakointivälineitä myyvän liikkeen kanssa. Syyteoikeus on kui- tenkin tältä osin vanhentunut.
Salmi ja Hempsteri eivät liity mil- lään tavalla Viherpeukkuun, eikä yrittäjällä ole aikomusta rikkoa lakia tulevaisuudessakaan. Lex kukka- ruukku ei paljon kuitenkaan yrittäjää lämmitä.
”Laissa ei ole todellakaan järkeä.
Otetaan esimerkiksi tuo Bauhaus. Ei se meistä hirvästi eroa. Sieltä raken- netaan kaikki kasvatukseen, meiltä löytyy valmiita paketteja. Me olemme myös lähempänä kaupunkia, eli jos ei omista autoa, voi silti kasvatella omat tomaattinsa.”
Taneli Hämäläinen
Yhden ennakkotapauksen hi
Oli vuoden 2009 joulukuu.
Yrittäjä Petri Mikkonen oli työmatkalla Kajaanissa, kun hänet pidätettiin. Tästä alkoi yli kahden vuoden oi- keusprosessi, jossa hän oli yksi pääsyytetyistä.
“SE TULItäytenä yllätyksenä. Poliisit korjasivat aamulla talteen, eivätkä sen kummemmin selittäneet muuta kuin, että Tampereelta oli tullut virka-apu- pyyntö”, Mikkonen kertoo.
Matka jatkui eristysselliin, missä Mikkosta pidettiiin 84 vuorokautta.
“Viimesen kuukauden aikana polii- sin ainoa tehtävä oli käydä kopissa ky- symässä, vieläkö pää kestää vai lähde- täänkö kuulusteluihin.”
Syytteiden vakavuudesta johtuen Mikkonen pitää todennäköisenä, että Viherpeukusta haettiin ennakko-
tapausta.
KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ Mikko Männikkö ymmärtää poliiseja. Hän muistuttaa, että on poliisin velvollisuus tutkia.
“Julkisuudessa poliisin toimintaa on kritisoitu kauheasti, kun asiassa on
Jyväskylän Hempsterissä ihmetellään, miten kaksi muuten laillista tuotetta muuttuu saman katon alla rikolli ha- ja tupakkatuotteita samoista tiloista. Yrittäjän mukaan säännöt ovat selvät eikä lakia rikota, syyttäjän m
rpaleiksi hovissa
inta
Tietämisen tasoja ja vastuun rajoja
TÄMÄ AUKEAMAei ota kantaa siihen, pitäisikö kannabis laillistaa. Se on aivan eri keskustelu. Tapaus Viherpeukku herättää perustavammanlaatuisen kysymyksen yksilön vastuusta ja oikeusturvasta.
LOGIIKKAAkuvaa vanha nurkkapöydän ta- rina, jossa mies ostaa moraa. Myyjä kysyy pannaan-
ko pussiin, mihin mies vastaa: ”Ei tarvitse, tulee suoraan käyttöön” ja iskee puukon seuralaisensa vatsaan. Tiesikö myyjä mihin tarkoituk- seen moran myi, ja kenen on vastuu?
Turun hovioikeus määrittää päätöksessään tietämisen tasoja. 50 prosenttia riittää. Siinä on aika paljon vastuuta kassahenkilö- kunnalle. Saako kirveen ja korin kaljaa myydä perheenisälle perjantaina?
KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄMikko Männikkö kuvailee päätöstä Helsingin Sanomissa ”oikein kannattavaksi”. Pelkät vastaajien osal- ta korvattaviksi määrätyt oikeudenkäyntikulut nousevat yli 200 000 euroon. Sanomattakin selvää, että tästä laskusta puuttuu kaikki, mi- tä rahalla ei korvata.
Voiko vastuuta ketjuttaa ja kuinka pitkälle? Tämä on kysymys, jo- ta ei ratkaista pelkästään oikeusasteissa vaan
julkisessa keskustelussa.
Taneli Hämäläinen
vangitsemisesta ja vakuustakavarikois- ta päättänyt tuomioistuin”, Männikkö kertoo.
Mikkosen mukaan juuri poliisi toi- mi esitutkinnassa väärin.
“Minä pidän poliisilta kohdalta hy- vin tarkoitushakuisena, että väänne- tään ihmisille sanat suuhun ja kysy- mykset esitetään totena, vaikka mis- tään ei ole näyttöä.”
Samaan tulokseen päätyi myös ho- vioikeus. Se katsoo, että kuulusteltujen annettiin ymmärtää syyllistyneen va- kavampiin rikoksiin kuin mistä näyt- töä oli.
SYYTTEIDENhylkäämisestä huoli- matta poliisin isku oli Viherpeukulle kohtalokas. Valmiiksi talousvaikeuk-
sissa painiskellut yritys ajautui kon- kurssiin 2009. Mikkonen kuitenkin kertoo, että hän selvisi esitutkinnasta vähällä.
Mikkonen kertoo, että tutkinta on aiheuttanut niin avioeroja kuin talou- dellisiakin vahinkoja työntekijöille.
Hänen on vaikea käsittää, miten polii- si voi toimia näin.
“Jos leimataan huumekauppiaaksi ja rikolliseksi, ja poliisit myös vakuutta- vat perheelle, että näin on. Niin onhan se ihan selvä, että siitä aiheutuu ongel- mia.”
ERISTYSSELLISTÄ vapuduttuaan Mikkonen ei tuntenut oloaan turvalli- seksi. Hän kertoo poliisin päivystä- neen tontin nurkalla ja joskus pyöräh-
täneen pihallakin.
Mikkonen on jälleen käyn- nistänyt yri- t y s t o i m i n - nan. Tällä kertaa Virosta käsin. Syy maan vaihtoon löytyy oikeus- prosessista. Yhden yrittäjän usko oikeus- valtioon katosi esitutkin- nassa.
“Ihan on turha tulla kenenkään se- littämään, että poliisi on toiminut oi- kein tai että tämä on oikeusvaltio.”
Taneli Hämäläinen iseksi toiminnaksi oikeiden olosuhteiden täyttyessä. Hempsteri ja Pispalanpalmu myyvät jatkossakin puutar- mielestä tuotevalikoima on riskialtis. Tapauksen liikkeet eivät liity Viherpeukun oikeusjuttuun.
KUVAT: TANELIHÄMÄLÄINEN
Kun n tarkoittaa neljää
Kuudennen vuoden opiskelijat, huokaiskaa helpotuksesta! Luennoilla istuu myös opiskelijoita, jotka ovat tulleet yliopistoon neljä tai viisi vuosikymmentä sitten.
Kävimme kysymässä konkareilta kokemuksia ja vinkkejä opintoihin.
ÄRSYTTÄÄKÖsinuakin, kun kirjas- ton tietokoneluokka on täynnä ja ko- netta joutuu odottamaan? Helena Kasviosaa antaa ongelmaan perspek- tiiviä.
”Tämä nykysysteemi, että kaikille on omat tietokoneet, on aivan mahta- va”, tietojärjestelmätieteen opiskelija huomauttaa.
Hän tietää mistä puhuu. Kasvi aloitti opintonsa Jyväskylässä jo 1977 matematiikan pääaineopiskelijana, sil- loin kun matemaattis-luonnontieteel- linen tiedekunta oli vielä hajallaan ympäri kaupunkia ja luentoja pidet- tiin jopa vanhassa leipomossa.
Korpista saattoi vain haaveilla ja opis- kelijat juoksivat ilmoitustaululta toi- selle. Professoritkin olivat vanhan koulukunnan kurinpitäjiä.
KASVIaloitti pian tietojenkäsittely- opin opinnot. Vaikka ohjelmointi oli opetusohjelmassa silloinkin, näyttö- päätteelle pääsy ei ollut itsestäänsel- vyys.
”Yliopistolla oli silloin yksi ainoa iso keskustietokone, se hurisi lasken- takeskuksessa. Siellä käytiin tekemäs- sä harjoitustöitä”, Kasvi muistelee.
Päätteitä oli kymmenkunta ja niitä käyttivät niin henkilökunta kuin opis- kelijatkin. Sen lisäksi laskentakeskuk- sessa oli yksi Applen mikrotietokone, jonka pientä kokoa opiskelijat kävivät ihmettelemässä ovelta.
SUORITETTUAANnykyisen kandin verran opintoja Kasville kävi niin kuin monille alan opiskelijoille nyky- äänkin: työ vei mukanaan. Pieni oh- jelmointiurakka venyi vuosikymme- nien uraksi.
”Sen piti olla kolmen kuukauden pätkä, mutta se muuttui vähitellen va- kityöksi. 30 vuotta tuli juuri täyteen”, Kasvi sanoo.
Maisterin paperit jäivät kuitenkin kummittelemaan mielen perukoille, ja viime vuonna Kasvi tarttui toimeen.
Hän aloitti opinnot tietojärjestelmätie- teen maisteriohjelmassa, ja suorittaa nyt kursseja työnsä ohella. Kaivattu oppiarvo pitäisi saavuttaa muutaman vuoden sisällä.
PARINvuosikymmenen tauko ei ole ainakaan vähentänyt Kasvin opiskelu- intoa. Päinvastoin, hän uskoo työn- teon tarjoavan hyvän pohjan opintoi- hin.
”Työelämässä oleminen antaa erilai- sen näkökulman ja fiilingin opiske- luun”, Kasvi toteaa.
Vastoin valtioneuvoston linjauksia Kasvi miettii, että työssäolojakso aine- opintojen ja syventävien opintojen vä- lissä voisi tehdä kaikille opiskelijoille terää. Pitkä kokemus työelämästä on osoittanut, ettei pelkkä tenttikirjojen tahkoaminen valmista työnantajien vaatimuksiin.
”Kantapään kautta joutuu töissä kyllä silloin oppimaan asiat.”
VAIKKAyliopisto nykyisellään miel- lyttääkin Kasvia, opiskelijaelämä ei ole vetänyt osa-aikaopiskelijaa enää mukaansa.
”Satuin kerran kauppakadun ap- pron aikaan kaupungille”, Kasvi muistelee. ”Silloin ajattelin että huh- huh, pikkuisen rauhallisemmat kuviot sopii minulle.”
”Antaa nuorempien juhlia.”
Minna Tiainen
Työelämä antaa uuden näkökulman
Helena Kasvi ylioppilaskuvassaan ja nyt. Kasvi kirjautui yliopistolle 1977 ja opiskelee nyt tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa.
Satuin kerran kauppa- kadun appron aikaan kaupungille...
”
HelenaKasviäkymmentä
PENTTI TIAISEN ensimmäisenä opiskeluvuonna myös matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta vietti fuksivuottaan. Tiaisen pääaine oli ma- tematiikka, ja sitä olikin helppo päästä lukemaan: juuri perustettuun tiede- kuntaan otettiin sisään kaikki hakijat.
ELETTIIN VUOTTA 1965 ja Jyväskylän yliopisto tunnettiin nimel- lä Kasvatusopillinen korkeakoulu.
Tiainen opiskeli matematiikan ohella tietojenkäsittelyoppia. Ohjelmat tal- lennettiin reikäkortille ja ohjaus oli kyseenalasta.
”Se oli melkein huijaukseen verrat- tavissa, ei se ollut ohjelmointia”, hän toteaa.
Tiainen päätyikin pian atk-alan töi- hin. Hän suoritti hiljakseen kursseja, mutta opintojen yhdistäminen työnte- koon oli vaikeaa.
”Ne oli sellaisia höpsötyksiä, ei se silloin työelämässä ollut mahdollista”, hän muistelee.
Yliopisto tarjosi kuitenkin jatkuvas- ti kehittyvällä alalla sellaista tietoa, jo- ta muualta ei saanut. Opintoja kertyi, ja 1980-luvulla tietojenkäsittelyopin kandidaatin tutkinto oli koossa.
”Ainakaan minun kohdallani itseis- arvo ei ole tutkinto, vaan se tieto, min- kä yliopisto antaa”, Tiainen sanoo.
NYT TIAINENon jättänyt työelämän, ja terveydentilan salliessa tavoitteena olisi lopulta suorittaa maisterin tutkin- to. Opiskelu on hänelle tätä nykyä har- rastus.
Vaikka kokemusta yliopisto-opin- noista on kertynyt monelta vuosikym- meneltä, Tiainen ei suostu antamaan neuvoja opintopisteitä jahtaaville pari- kymppisille.
”Minun kokemukset ovat toisesta maailmasta”, hän tokaisee.
”Toisin päin, nykyajan opiskelijoil- la olisi minulle paljon opetettavaa.”
Minna Tiainen ANJA RANTANENaloitti englan-
nin ja ranskan opinnot Jyväskylässä vuonna 1970. Hän opiskeli lukuisia kieliä ja nautti opiskelijaelämästä.
Loppusuoralla Rantasen opis- kelu tyssäsi rahan puutteeseen.
1970-luvulla opintotuki ei kilahta- nut kuukausittain tilille, vaan opiskelijat rahoittivat arkensa lai- nalla. Ja vuonna 1976 tulonlähde ehtyi.
”Pankit eivät antaneet ulos opintolainoja”, Rantanen muiste- lee. ”Jokin kriisi kai se oli.”
Rantanen joutui etsimään töitä ja päätyi opettajaksi.
Tarkoituksena oli jatkaa opintoja sivutoimisesti, mutta töistä irrot- tautuminen oli vaikeaa. Jossain vaiheessa aiemmin nostettu opin- tolainakin lankesi maksettavaksi.
OPINNOT etenivät hiljalleen vuo- sikymmenten saatossa. Nyt Rantanen kirjoittaa gradua.
Opiskelu on harrastus, joka vie ir- ti arjesta ja pitää mielen virkeänä.
Kiirettä ei ole. Innoittajana ja kan- nustajana on 81-vuotias ystävä, jo- ka istuu paraikaa tohtoriseminaa- rissa.
”Kun gradu on valmis, yritän vielä tehdä käännöstöitä seitse- mänkymppiseksi”, Rantanen suun- nittelee.
Nykypäivän nuoria Rantanen kannustaa tekemään opinnot ker- ralla valmiiksi. Pilke silmäkulmas- sa hän sanoo toivovansa, että olisi itse aikanaan uskaltanut käyttää ra- hapulassa kaikki mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi.
”Niin kuin sanotaan, että beg, steal and borrow.”
Minna Tiainen
TUULA HENTTUon tehnyt liikun- tapedagogiikan opintojaan palasissa monella vuosikymmenellä. Hän aloitti opintonsa vuonna 1974.
Suoritettuaan alemman kandidaatin tutkinnon Henttu päätti, ettei opet- taminen olisi häntä varten ja jatkoi töihin markkinointisihteeriksi.
Kymmenen vuoden ja kahden lap- sen kuluttua Hentusta tuntui, että kerran hylätty ala voisi sittenkin ol- la sopiva. Paluu yliopiston penkille tuotti vaikeuksia.
”Piti orientoitua uudelleen kuun- televaan massaan”, Henttu muiste-
lee. ” En varmaan ollut helppo oppi- las.”
Auskultoinnin jälkeen Henttu päätyi opettajaksi. Maisterin paperit jäivät edelleen saamatta.
SITTEN HENTTUsai kolmannen lapsensa. Tämä osoittautui vakavas- ti kehitysvammaiseksi, ja Henttu huomasi, etteivät omat tiedot riittä- neet uudessa tilanteessa. 2000-luvun alussa yliopisto kutsui jälleen.
”Että saisin teoriapohjaa sille, että mitä tämän lapsen kanssa teen”, Henttu selittää.
Tietoa löytyi erityispedagogiikan kursseilta.
Opinnot valmistivat niin kotiin kuin työhönkin. Nykyään Henttu vas- taa vammaisten liikunnasta Jyväskylässä. Gradu on kesken, mutta kyllä se valmistuu.
NUORILLE opiskelijoille Henttu toivoo uskallusta testata omia kiin- nostuksen kohteita ja hypätä opiske- lun oravanpyörästä kylmänrauhalli- sesti töihin tai välivuotta pitämään.
Itse eri aloja kokeilleena hän uskoo, että monipuolinen koulutus ja eri
asioiden kokeilu antavat hyvät eväät elämälle.
”Muuten on haavoittuvaisempi”, Henttu huomauttaa.
Minna Tiainen
Yksipuolinen koulutus tekisi haavoittuvaksi
”Steal, borrow, beg” Tutkinto ei ole itseisarvo
Tuula Henttu nyt ja tuoreena ylioppilaana. Henttu aloitti opintonsa 1974 liikuntapedagogiikassa ja puuhaa edelleen graduaan.
Pankit eivät antaneet ulos opintolainoja
”
AnjaRantanenPiti orientoitua uudelleen kuuntelevaan massaan
”
TuulaHenttu12
KORKEAKOULUT VOIVATvuosina 2010 - 2014 osallistua lukukausimaksu- kokeiluun. Maksuja voidaan periä vieraskieliseen ylempään korkeakoulu- tutkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulu- tusohjelmaan hyväksytyltä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiske- lijalta.
Edellytyksenä on korkeakoulujen apurahaohjelma, jolla voidaan tarvitta- essa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiske- lua. Jyväskylän yliopisto on lähtenyt kokeiluun mukaan yhdessä 8 muun yli- opiston ja 10 ammattikorkeakoulun kanssa.
Opetus-ja kulttuuriministeriön asettaman lukukausimaksukokeilun seu- ranta- ja arviointityöryhmän raportointitilaisuudessa 14.3. kuultiin väliaika- tietoja kokeilun etenemisestä. Tulokset olivat opiskelijaliikkeen näkökulmas- ta todella positiivisesti yllättäviä.
KOKEILUSSA ONmukana 125 kou- lutusohjelmaa, joista vain 19 peritään maksua. Maksun suuruus vaihtelee 3 500 ja 12 000 euron välillä lukuvuo- dessa. Maksavia opiskelijoita on 63, joihin kuuluu myös täyden stipendin saavat opiskelijat.
Meillä Jyväskylässä maksullisissa oh- jelmissa aloitti syksyllä 2011 seitsemän opiskelijaa, joilla kaikilla on EU:n ra- hoittama Erasmus Mundus-apuraha, joka korvaa lukukausimaksujen lisäk- si myös mm. asumiskuluja. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa maksullisissa ohjel- missa opiskelee 29 opiskelijaa, joista vain yksi maksaa lukukausimaksun it- se.
Todellinen maksavien määrä on siis häviävän pieni ja tiedusteluista huo- limatta OKM:n edustaja ei tarkkaa lukumäärää osannut tai halunnut ker- toa.
KORKEAKOULUT OLIVAT lähteneet mukaan kokeiluun osaksi testatak- seen koulutusohjelmiensa kilpailukykyä. Tuloksista voidaan päätellä, ettei suomalainen laatu myy – etenkään kun rinnalla markkinoidaan maksutto- mia ohjelmia.
Monet oppilaitokset olivat kokeneet myös hallinnon ja markkinointikulu- jen lisääntymisen ongelmallisena ja useissa tapauksissa lukukausimaksutuo- tot eivät riitä kattamaan koulutusohjelmien kuluja.
ON TÄRKEÄÄ, ETTÄkorkeakoulujen tutkimuksessa ja koulutuksessa pa- nostetaan laatuun ja kansainvälisyyteen. Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu lukukausimaksujen kautta, jotka saattavat päinvaistoin sulkea mo- nia ovia.
Hyvä maineemme kansainvälisellä koulutuskentällä johtuu suurimmaksi osaksi maksuttomasta sekä laadukkaasta opetuksesta. Maksulliset ohjelmat puolestaan karkottavat matalamman elintason maista tulevan huippututki- japotentiaalin. Näihin tuloksiin nojaten on siis perusteltua vaatia, että luku- kausimaksut jäävät meillä Suomessa vain kokeiluksi.
Lukukausimaksut jääköön kokeiluksi!
KirjoittajaonJYYnhallituksen varapuheen
johtaja Hanna-Mari Savolainen
JYYPÄÄ
Yli viiden euron kaljapullo on saanut ainejärjestöt siir- tämään juhlansa pois Sonaatin tilojen suojista keskustan yökerhojen hyväksi.
JYVÄSKYLÄNyliopiston ylioppilas- kunnan, Jyväskylän yliopiston ja Fazer Food Services Oy:n yhteisyritys Sonaatti Oy on hankkinut anniskelu- oikeudet Lozzille. Anniskeluoikeudet tulivat voimaan tämän vuoden alussa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden alus- ta alkaen Lozzilla ei ole voinut tarjoil- la kuin Sonaatin myymiä alkoholijuo- mia.
Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijalanmukaan anniskeluluvat on hankittu nimenomaan omaan tilaus- ravintolatoimintaan lähinnä ilta-ai- koina. Normaalin opiskelijalounaan yhteydessä ei siis edelleenkään ole mahdollista ostaa viiniä tai olutta ruo- kajuomaksi.
Maijala kertoo poliisiviranomaisen tulkitsevan, että missään elintarvike- huoneistossa (lakitermi paikalle, jossa valmistetaan ja myydään ruokaa) ei saa tarjoilla alkoholia ilman anniske- lulupaa. “Olemme todenneet, että on selkeintä, jos meilläkin on A-luvat käytössä,” Maijala sanoo.
PERINTEISESTIjuuri Lozzi on ollut suosittu tila sitsien, vuosijuhlien ja
muiden opiskelijoiden illanviettojen järjestäjille. Sen keskeinen sijainti kampuksella sekä tilan avaruus ja va- loisuus selittänevät suurta suosiota.
Sonaatin tämän hetkisen hinnaston mukaan kuitenkin esimerkiksi 0,33 litran olutpullo maksaa 5,10 euroa ja kossupaukku 5 euroa. Näillä hinnoil- la tavanomaisten sitsien pelkän juo- matarjoilun hinta nousisi yli 25 euron.
Esimerkiksi Ilokivi ja monet keskus- tan yökerhot pystyvät tarjoamaan vii- den juoman sitsipakettia noin kym- menen euron hintaan.
Maijala antaa kuitenkin toivoa, että hinnat saattaisivat jatkossa muuttua opiskelijaystävällisemmiksi.
“Lozzille saimme luvat vasta tam- mikuussa, joten tilanne varmaan elää vielä jatkossa.”
KAIKKItavoittetut ainejärjestötoimi- jat kertoivat Lozzin uuden käytännön johtaneen siihen, että jatkossa tilai- suuksille etsitään vaihtoehtoisia tilo- ja.
Dumppi ry:n puheejohtaja Annika Jokisuukertoo, että tämän vuoden ta- pahtumia ei ole enää voitu Lozzilla järjestää vaan on pitänyt etsiä muita vaihtoehtoja. Lähinnä on hyödynnet- ty keskustan yökerhoja, joita Jokisuu pitää toimivana vaihtoehtona, mutta toivoo kuitenkin, että olisi mahdollis- ta järjestää myös juhlia, joihin voi ot- taa omat juomat mukaan.
Fokus ry:n hallituksen jäsen Antti Seppänenihmettelee, ettei Sonaatin opiskelijaystävällinen hinnoittelupo- litiikka ole voimassa enää iltaviiden jälkeen. Seppäsen mukaan juhlatiloja on kyllä lopulta löytynyt, mutta nii- den etsiminen on ollut työlästä.
Sporticuksen puheenjohta Hilkka Aranen epäilee Lozzin toiminnan ole- van “omiin muroihin kusemista”, sil- lä kun tilaan ei voi viedä omia juomia, myös ruokatarjoilu otetaan usein muualta.
MAIJALAKINmyöntää A-lupien vai- kuttaneen jo Lozzin varaustilantee- seen. “Haluamme kuitenkin terävöit- tää toimintaamme myös viranomais- ten suuntaan. Pahimmillaan omien juomien nauttiminen voisi johtaa sii- hen, että poliisi tulee keskeyttämään tilaisuuden. Emme halua saattaa asia- kastamme sellaiseen tilanteseen,”
Maijala selittää.
Maijala muistuttaa, että Sonaatti toimittaa kyllä mielellään pitopalvelu- na ruokia kaikkialle kampusalueella.
Jos juhlatila ei ole normaalisti ravin- tolakäytössä, siellä saa vapaasti naut- tia myös omia alkoholijuomia.
Yliopiston tiloja juhlakäyttöön voi tiedustella Jyväskylän yliopiston tila- palveluista.
Annimaria Valli
Lozzin anniskelu- lupa ajoi sitsit
muualle
Monet oppilaitokset oli- vat kokeneet myös hal- linnon ja markkinointiku- lujen lisääntymisen on- gelmallisena ja useissa tapauksissa lukukausi- maksutuotot eivät riitä kattamaan koulutusoh- jelmien kuluja.
”
Jaana Lehtonen kertoo, että Lozzin viinavarannot ovat käyneet kaupaksi ainoastaan erityistilaisuuksis- sa. kuten konserteissa ja valmistujaisissa.
TOMMIPUSKA
JOSKUS JOPAsysteemin ammatti- laisille käy niin heikosti, että rahat loppuvat ennen kuun vaihdetta. Silti on syötävä. Tässä muutama niksi ka- loritasapainon ylläpitämiseen hei- koimpina aikona.
ELINTARVIKELIIKKEIDENjäteka- tokset ovat hyviä paikkoja löytää syö- mäkelpoista ruokaa. Paras aika löytö- retkelle on yleensä hieman sulkemis- ajan jälkeen, jolloin seuraavana päi- vänä vanhaksi menevät elintarvikkeet on heitetty pois. Varaa mukaan kumi- hanskat ja taskulamppu.
Usein dyykkaamalla löydetyt ruo- kavarat eivät ole järin monipuolisia.
Lisäksi syyllistyt näpistykseen sillä van- hentunut ruoka on jäteyhtiön omai- suutta. Lain mukaan on yhtä tuomit- tavaa dyykata ruokaa roskiksista, kuin marssia kauppaan sisään, täyttää
reppu elintarvikkeilla ja kävellä ulos.
Ruoka kannattaa siis varastaa suo- raan kaupasta. Valikoima on parem- pi, kylmäketju ei katkea ja rangais- tukseksi saa päiväsakkoja.
KANNATTAAvalita joku pi- rinistien suosima lähiö- kauppa. Siellä kympin tun- tipalkalla olevaa vuokra- firman kassatyöntekijää tuskin kiinnostaa, mitä kaupasta lähtee. Vaikka kiinnostaisikin, niin toden- näköisesti heitä on ankaras- ti kielletty puuttumasta myy- mälävarkauksiin.
Ei siksi, että kauppaketjun johto vitut välittäisi, saako myy- jä puukosta tai neulasta. Kyseessä ovat isommat asiat. Jos myyjien turvallisuus on uhattuna, saattaa
ketju joutua palkkaamaan stevarit kauppaan päivystämään. Se maksaa.
Varo kuitenkin törmäämästä varti- joihin, sillä ketjut palkkaavat heitä kyttäämään työntekijöitä. Tähän on päädytty, koska muuten köyhät ku- sipäät veisivät vanhentuvaa ruo- kaa kotiin, eivätkä heittäisi sitä roskiin, kuten on määrätty.
PAKKAAateria hylly- jen välissä reppuun ja poistu paikalta. Näin on elämisen perus- tarpeet tyydytetty, kunnes seuraava tu- kipaketti kilahtaa ti- lille.
Sumu-Seppo Ps. Sisäfile käy kesäisin hyvin kaupaksi kadulla.
Ruokaa saa Siwasta
Kannattaa valita joku pi- rinistien suosima lähiö- kauppa. Siellä kympin tuntipalkalla olevaa vuokrafirman kassatyön- tekijää tuskin
kiinnostaa, mitä kaupasta lähtee.
”
KUSETUSOPAS
Palsa tulee, oletko valmis
Keski-Suomessa on tulevana kesänä tarjolla peräti kaksi Kalervo Palsan taidetta esittelevää näyttelyä. Kukaan ei vain tiedä niistä mitään.
NÄYTTELYIDEN taustalta löytyy Kauko Sorjosen säätiö. Mäntän Honkahovin näyttelystä tiedotetaan taidekeskuksen internetsivuilla sekä Kritiikin Uutisten (1/12) takakannes- sa. Tammikuussa avatun Galleria Variantin tulevasta näyttelystä on sen sijaan vaikeampi löytää tietoa.
Pikagallup viidelle Jyväskylän yli- opistossa taideaineita opiskelevalle osoittaa, ettei kukaan ole kuullut Variantista saati sen tulevasta näytte- lystä. Kyse ei ole kiinnostuksen, vaan informaation, puutteesta. Gallerian googlaus tuottaa linkit kahteen blogiin ja Keskisuomalaisessa tammikuussa julkaistuun Sorjosen elämäntyötä ylis- tävään kolumniin.
KOSKAhakukoneeseen ei voi luottaa, soitan kulttuurimesenaatti Sorjoselle.
Pidättyväisen ja vaivaantuneen oloi- nen kotiseutuneuvos toteaa, ettei hoida gallerian asioita ja kehottaa ottamaan yhteyttä säätiönsä hallituksen puheen- johtajaan. Kun kysyn gallerian auki- oloaikoja, Sorjonen kertoo sen olevan
”auki tarvittaessa”, mikäli haluan kir- joittaa aiheesta.
Uusi yritys. Yritysoppaasta löytyy säätiön virallinen puhelinnumero, jo- hon ei saa yhteyttä. Säätiön omilla si- vuilla kerrotaan asiamies Juhani Laurilansähköpostiosoite, puhelinnu- meron saan Enirosta. Valitsen säätiön omistaman liittymän, josta ei vastata.
Virastoaika on päättymässä, joten pää- tän kokeilla aamulla uudestaan.
Tilanne ei muutu. Valitsen Laurilan henkilökohtaisen liittymän numeron.
Ystävällinen Laurila kehottaa otta- maan yhteyttä säätiön puheenjohta- jaan Seppo Salmeenja antaa tämän yhteystiedot.
SALMI tarjoutuu avaamaan mi- nulle gallerian ja tuomaan muka- naan informaatiota näyttelystä.
Toimittajalle on siis tietoa tarjolla, hienoa. Entä muut potentiaaliset museovieraat? Salmi kertoo, että gallerialle avataan internetsivut tulevaisuudessa, mutta vasta hyvä tovi Palsa-näyttelyn avautumisen jälkeen. Mediassa näyttelyä ei markkinoida, sillä se on kuulem- ma Sorjosen linja. Mutta eikö ole surullista, mikäli näyttely jää ih- misiltä näkemättä vain sen vuok- si, etteivät he tiedä siitä?
”No tavallaan. Uskon kuitenkin,
että ennen kuin näyttely päättyy elokuussa, joku olisi sen ehtinyt käydä katsomassakin”, Salmi tote- aa.
Liiallisesta kunnianhimosta kä- vijätavoitetta ei voi syyttää.
Kauko Sorjonen säätiöineen te- kee hienoa ja arvokasta työtä, jota ilmainen Palsa-näyttelykin edus- taa. Vielä hienompaa olisi, mikäli myös muilla kuin pressikortin omistavilla olisi mahdollisuus saa- da siitä tietoa.
Johannes Silvennoinen
Salmi kertoo, että gallerialle avataan internetsivut
tulevaisuudessa, mutta vasta hyvä tovi Palsa- näyttelyn avautumisen jälkeen. Mediassa näyttelyä ei
markkinoida, sillä se on kuulemma Sorjosen linja.
”
Kalervo Palsan ”Miehekkäät kuukautiset” (1973). Palsan elinaikana hänen taiteensa tuomittiin pornoksi.
LAURAPOHJAVIRTA
Jyrockin tappajat riisuttiin aseista
”Olen helvetin utelias näkemään, mitä tämä touhu on nykyisin. On hemmetin hauskaa olla Jyrockissa tänään”, illan juontanut ja itsekin lyhyesti esiintynyt Heikki Salo kommentoi.
Miljoonasade - yhtyeestä tunnettu Salo oli mukana perustamassa ensimmäistä Jyrockia.
”Olin kulttuurisihteerinä vuosina 1985–86, ja mukana
kulttuurivaliokunnassa kun Jyrock keksittiin. Meininki vaikuttaa edelleen samalta. Olen tosi iloinen siitä, ja on ihana nähdä, että silloin ideoitu tapahtuma toimii vieläkin. Ei mennyt nuoruus hukkaan”, Salo tuumasi.
Illan viimeis
“Jyväskylä o kehtoja”, Ja Laitinen itse
“Jyrock oli m
“Helvetin hyvä keikka ja hyvä fiilis”, kehui The Megaphone State -yhtyeen keulakuva Ekow.
Helsinkiläisyhtye oli Jyrockissa toista kertaa ja ilahtunut uudesta kutsusta, sillä edelliskerralla oli ystävystytty hyvien tyyppien kanssa.
Alun perin Liberiasta kotoisin olevalla Ekow’lla on kansainvälinen soundi, mutta maailmanvalloitussuunnitelmia ei ole vielä laadittu.
“Olen ollut Suomessa vuodesta 1991, mutta usein minua luullaan ulkomaalaiseksi. Eilen just joku kysyi kelloa suomeksi, se veti hymyn huuleen”, Ekow kertoi.
Kevään Suomessa musiikin laitoksella opiskellut italialainen Francesco Stringhetti oli tiennyt odottaa Jyrockia, eikä joutunut pettymään.
”Tunnelma täällä on ollut tosi hyvä, kaduttaa, etten tullut jo eilen. Huikea idea, että yliopistossa soitetaan rokkia. Minua ei haitannut yhtään, että moni bändi lauloi suomeksi, enkä ymmärtänyt”, Stringhetti kertoi.
“Olen oll miehenä Jyrock on
“Minä ole joten täm
TÄMÄNVUOTINENJyrock näyttää tasapainot- taneen budjettinsa. Tapahtuman promoottorin Marko Kainulaisenmukaan säästöjä haettiin tiheällä kammalla.
“Bändejä oli vähän vähemmän ja oikeastaan kaikesta säästettiin hieman”, hän kertoo.
Myös sponsorituloja ja avustuksia saatiin hie- man nostettua viime vuotisesta. Varsinaisesti festivaalin talous seisoo tai kaatuu kävijätulojen myötä. Tänä vuonna lauantai oli loppuunmyy- ty.
“Festivaali on hinnoiteltu siten, että talo on oikeastaan pakko myydä täyteen, että päästäisiin kuiville. Ensi vuonna on hyvän vuoden jälkeen helpompi nostaa hintaa. Tietenkin voi olla, että halutaan jatkossakin tarjota festari halvalla”, sa- noo Kainulainen.
VIIME VUONNAfestivaalin laskettiin tehneen noin 8000 euroa tappiota. Tämä sai jotkut yo- poliitikot vaatimaan, että JYY ei festivaalia enää järjestäisi.
Summien heittely ja “tappioiden” tai “voitto- jen” on kuitenkin sikäli vaikeaa, että Jyrock on myös jäsenpalvelu. Toisaalta kulupuolelle voi- daan laskea myös osa kulttuurisihteerin palkas- ta, jolloin voidaan puhua suuremmasta “tappios- ta”. Jos taas lasketaan, mitä maksaa Ilokiven sei- sottaminen tyhjillään, “voittoa” saadaan jo siitä, että opiskelijoiden omistamassa tilassa on opis- kelijoita pitämässä hauskaa edes kahtena iltana vuodessa.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
Kuvat Teksti
senä esiintynyt Jaakko Laitinen & Väärä Raha otti yleisöstä kaiken irti. Rovaniemeläisyhtye vetosi festarikansaan niin, että muutama eturivin nuori mies riisuutui kiihkoissaan.
on tosi mahtava ja rakas paikka, toinen Rovaniemen ulkopuolella. Olemme käyneet täällä vain keikoilla, mutta kummastakin kaupungista säteilee se, että ne ovat sivistyksen aakko Laitinen hehkutti.
e on opiskellut yliopistossa pari vuotta serbiaa, mutta lopulta bändi vei kaiken ajan.
mahtava päätös kiertueellemme. Yleisö ei ollut ollenkaan väsynyttä, emmekä onneksi mekään.”
seen asuun. Takin on tehnyt Jamkissa opiskeleva Kirsti Hirvinen.
”Asussa on vähän anti-turkismeininkiä. Se on valmistettu kierrätysmateriaaleista.
Lelujen silpominen tuntui pahalta. Ensimmäinen murha oli pahin, sitten siihen tottui”, Hirvinen kertoi.
Ylikulju oli asuunsa tyytyväinen. ”Asun käyttäminen tuntuu mahtavalta, mutta kummalliselta. Kaikki haluavat kosketella. On se pelottavaakin, kun joku haluaa koskea sun oravaa.”
ä. Yksi ilta ollaan töissä ja toinen vapaalla, joten työskentely ei turmele hauskanpitoa.
n työntekijäystävällinen festari”, Iiris Hosia sanoi.
en piirtänyt kartan, joka johtaa Jyrockiin. Olen käynyt täällä neljänä tai kolmena vuotena, mä on hyvä jatkumo. Jyrockissa on aina paljon kavereita”, Sirpa Varis kertoi.
t: Marika Nurmela it: Emmi Tuomisto
Leo Silolahti: Pilvilinna (Dominant Polyrhythm 1998)
TÄLLÄ PALSTALLAon jo aiemmin käsitel- ty useiden urheilijoiden sivuloikkia musii- kin maailmaan. Levylaulajia löytyy niin olympiavoittajista (Carl Lewis, Matti Nykänen) kuin jumbosijoille sijoittuneista- kin (Eddie Edwards). Ehkä musiikin maail- ma on tuonut hyvän vastapainon urheilun paineille – onhan musiikilla tunnetusti ren- touttava ja terapeuttinen
vaikutus.
Myös urheilutoimittajia on kiinnostanut musiikin maailma. 1960- ja 70-luku- jen popidoli Arto Sotavalta elätti itseään jonkin aikaa urheilutoimittajana laulu- hommien loputtua, mutta urakehitys on kulkenut myös toiseen suuntaan.
Jälkimmäisestä käy esi-
merkkinä MTV3:n pitkäaikainen urheilu- ankkuri Leo Silolahti, joka levytti 1990-lu- vulla albumillisen Tapio Rautavaaran laulu- ja.
RAUTAVAARAon musiikista kiinnostunei- den urheilupiirien melko itsestäänselvä ido- li, koska hän menestyi vakuuttavasti sekä laulajana että urheilijana, ja kilpakentillä
vieläpä useammassa urheilulajissa. Lisäksi miehen levytetty tuotanto on niin laaja, et- tä siitä riittää valikoituja kappaleita itse kunkin makuun. Silolahti on valinnut albu- mille kymmenen suosikkiaan, joiden jou- kossa on niin klassikkoja (Isoisän olkihattu, Päivänsäde ja menninkäinen) kuin tunte- mattomiampiakin Rautavaaran lauluja.
Silolahti ei ole huono laulaja, mutta Rautavaaran tulkintojen rinnalla hänen versionsa kuulostavat auttamatta köykäi- semmiltä. Rautavaaran syvässä rintaäänessä on jotakin sellaista uskotta- vuutta, joka jää perushy- vältä mutta melko persoo- nattomalta laulajalta ta- voittamatta.
VALITETTAVASTISilolahti lienee ainoa korkean pro- fiilin urheilutoimittaja, jo- ka on kokeillut siipiään le- vylaulajana. Esimerkiksi Jari Porttilan levy saattaisi olla kysyttyä tavaraa urheilufanien keskuudessa, mutta miehelle ovat toistai- seksi riittäneet puhetyöläisen hommat.
Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä.
16
ARVIOT DIVARIN
HELMI
R
Ra au utta avva aa arra aa a vviiiik kssiieen n tta ak ka aa a
Teppo Vapaus - Herra Ylpön sydän Like
Herra Ylpön sydämellä on selkeä kohdeyleisö.
Jos Maj Karman sekä Herra Ylpön & Ihmisten nokkamiehen käänteet eivät kiinnosta laulujen lyriikoissa, avautuminen nappaa tuskin nytkään.
Yhtyeiden ja artistin faneille Teppo Vapauden kirjoittama elämänkerta on kuitenkin erinomai- sen viihdyttävä tietopaketti.
Vapaus seurasi Herra Ylpön elämää lähietäi- syydeltä parin vuoden ajan. Kirja eteneekin kah- della tasolla – toisaalta Ylppö muistelee elä- mänvaiheitaan ja musiikkiaan, mutta myös kak- sikon yhteiset seikkailut ovat keskiössä. Laulaja syväluotaa kokemuksiaan avoimesti, ja levyjä käydään läpi biisi biisiltä.
Muusikon historiaa käsitellään huolella, mut- ta tilaa jää myös tuoreemmille toilailuille.
Vapaus kirjaa ylös Ylpön humalaisia monologe- ja ja kuvaa parivaljakon pikkuhiljaa syventyvää ystävyyttä. Kirjailija ei eristä itseään tapahtu- mien ulkopuolelle, vaan heittäytyy mukaan rok- karin epäsäännölliseen elämään.
Opus rakentuu pitkälti Herra Ylpön puheiden varaan. Vapauden sujuvan kerronnan ansiosta ratkaisu toimii. Herra Ylpön sydän esittelee vain lyhyen väläyksen artistin elämästä, mutta maa- laa silti moniulotteisen muusikon muotokuvan.
Nimensä mukaisesti teos tavoittaa taiteilijan sy- dämen.
Arimo Kerkelä
”Avoin katsaus rokkarin alitajuntaan”
Iron Sky
Ohjaus: Timo Vuorensola
Siniristilippu salkoon, Sibeliuksen Finlandia soimaan ja Kekkosen kuva seinälle – suomalaisen osaamisen, sisun ja taidon lippulaiva Iron Sky on vihdoin täällä!
Kotimaisin voimin työstettyä, mutta kansainvälisillä näyttelijöillä miehitettyä scifi-komediaa on odotettu vuosikaudet.
Iron Sky kertoo kuun pimeälle puolelle vetäytyneis- tä natseista, jotka palaavat vuonna 2018 miehittä- mään Maan. Teoksen budjetti on maamme elokuva- historian suurin, ja leffaa esitetään ulkomaillakin.
Valitettavasti mittavat puitteet eivät korvaa ammatti- taitoa. Natsifarssia arvostaa projektina, mutta eloku- vana se on valtava pettymys.
Iron Skyn suurin – muttei todellakaan ainoa – on- gelma on ankea ja kömpelö käsikirjoitus. Komedian pitäisi välillä huvittaakin, mutta hauskat hetket ovat harvassa. Pitkä kehitysaika on verottanut vitsejäkin, sillä irvailut Sarah Palinista ja George W. Bushista van- henivat jo vuonna 2008. Huumorin taso vaihtelee jossain Poliisiopiston jatko-osien ja Eddie Murphyn ny- kytuotannon välillä.
Jotta Iron Skysta nauttisi, täytyy silmillä olla Suomi- lasit vähintään kaksinumeroisilla vahvuuksilla. Muuten lastenpiirrettyjen logiikalla etenevää juonta, epätasa- painoista ohjausta ja yksipuolisia roolisuorituksia ei pysty katsomaan tylsistymättä.
Arimo Kerkelä
”Hohhoijaa”
Lihava alkoholisti on
pullollaan.
A
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee
Korkeakoulupoliittista sihteeriä
Sihteeriä haetaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 6.8.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan.
Sihteerin tehtävänä on organisoida ja kehittää ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa. Hän seuraa korkeakoulupoliittista kenttää, toimii opinto- ja tiedevaliokunnan sihteerinä, osallistuu hallituksen ja edustajiston päätösten valmisteluun ja toimeenpa- noon sekä tukee yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia ja ainejärjestöjä.
Työn hoitamisessa eduksi on ajankohtaisten koulutuspoliittisten kysymysten sekä Jyväskylän yliopiston ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää hakijalta hyviä esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä organisointikykyä.
Edellytämme hakijalta korkeakouluopintoja ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Aktiivinen toiminta ainejärjestössä, ylioppilaskun- nassa ja yliopiston hallinnossa voidaan katsoa hakijalle eduksi.
Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla tiistaihin 8.5.2012 klo 9:00 mennessä osoitettuna JYYn hallituk- selle. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen pj@hallitus.jyy.fi. Tällöin hakemuksen liitteineen tulee olla PDF-muodossa. Kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tulee lisätä merkintä “Korkeakoulupoliittisen sihteerin haku”.
Postiosoite:
JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä.
Lisätietoja :
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Jokinen, 045 137 1964,
pj@hallitus.jyy.fi
Ylioppilaskunnan korkeakou- lupoliittinen sihteeri Sami Tuori, 050 330 1025, koposihteeri@jyy.fi
