Jyväskylän ylioppilaslehti 13. toukokuuta – 1. syyskuuta 2013 53. vuosikerta
6
Positiivinen ja onnellinen
Äidiksi tullut Irina laulaa edelleen parisuhteen ongelmista.
kemia ei kiinnosta vuotta pidempään
kulttuuriavustukset kiven alla
jyväskylässä
lapsi tekee myös opiskelijan
onnelliseksi
Pääkirjoitus 2
K ohta se alkaa! Yliopisto hiljenee, Kortepohjan piha-alue tyhjenee kesken parhaan grillise- songin. Jyväskylä, Suomen autioin kesäkau- punki, vaikenee juuri silloin kun Mattilan- niemen rannat tarjoaisivat mahdollisuuden pulahtaa järveen kesken luentopäivän ja Se- minaarinmäelläkin uskaltaa taas kävellä il- man liukuesteitä.
Se on vähän sääli, mutta minkäs teet. Loma vie men- nessään.
OpiskelijOiden lOma
on silti aika hassu asia, usein jo kä- sitteenä ristiriitainen. Siinä, missä työssäkäyvät määrit- televät loman työn puutteella, opiskelijoille se tarkoittaa yleensä massaliikettä palkkatöihin. Vapaasta on turha pu- hua, jos työsopimus täyttää kesän vapaat kuukaudet lä- peensä.
Kuinkahan moni muu pitäisi kolmea kuukautta kau- pan kassalla ansaitun tauon ilmentymänä?
On selvää, että opiskelijat tarvitsevat rahaa myös ke- sällä. Hullulta tuntuu sen sijaan se, että syystä tai toises- ta kesätöittä jäänyt saattaa joutua selittelemään seuraaval- le työnantajalle muutaman kuukauden aukkoja ansioluet- telossa.
Akkujen lataaminen ei kai kelpaa vastaukseksi.
jOskus Olisi
kiva kuulla jonkun puolustavan myös nuoren ja opiskelijan oikeutta ihan vain lomaan.
Veikkaanpa, että joidenkin kohdalla se voisi myös
j
äämme historian vangeiksi, jos emme kykene ot- tamaan siitä oppia. Me muistamme, kuinka työt- tömyys ja työtätekevän kansanosan heikot elin- olot ovat horjuttaneet yhteiskuntajärjestystä ja johta- neet lopulta aseellisiin konflikteihin ja sisällissotaan, myös Suomessa.Nyt Euroopan nuoret maksavat muiden tekemis- tä virheistä. Väitän, että tänä päivänä suurin yhteis- kuntajärjestystämme horjuttava tekijä on nuorisotyöt- tömyys. Työttömyys luo osattomuuden tunnetta Eu- roopan nuorille, tunteen siitä, että yhteiskunta ei ole kiinnostunut meistä, yhteiskunta ei enää kannattele.
Näköalaton tulevaisuus ei herätä luottamusta yh- teiskuntaan. Tämän vuoksi talouskriisin myötä olem- me Euroopassa myös demokratian kriisissä. Usko jär- jestelmään horjuu kun valtiot ovat selkeästi korrup- toituneita ja Euroopan unioni on enemmän kiinnos- tunut pankkien kuin ihmisten pelastamisesta.
kestävä kehitys on suurin tulevai- suuden haasteemme myös turvallisuu- den osalta. Ilmastonmuutos on nimen- omaan sukupolvien välinen oikeuden- mukaisuuskysymys, sillä mitä kauem- min toimenpiteitä venytetään, sitä suu- remmat ovat ympäristön tuhot ja seu- raukset meitä seuraaville sukupolville.
Jokainen ymmärtää, että jos maail- man isoimmat saastuttajat USA ja Kiina ovat ilmastosopimuksien ulkopuolel- la, ovat sopimusten käytännön vaiku- tukset riittämättömiä. Samoin ihmis- oikeuskysymyksissä maailmanlaajuis- ten sitoumusten pitäisi olla automaatti- sesti kaikkia maita sitovia. Me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain
Pää tyhjäksi, opiskelija
turvattomuus johtaa osattomuuteen
lyhentää niitä jatkuvasti kirottuja opintoaikoja. Ehkä jo- pa paremmin kuin vaikkapa Keskisuomalaisen päätoimit- tajan Pekka Mervolan valaistunut ehdotus periä opintonsa keskeyttäviltä tukia takaisin.
Levännyt mieli sisäistää paremmin ja jaksaa innostua vaikeammistakin opinnoista.
Sivuhuomautuksena täytyy tosin kehaista Suomen sys- teemiä siitä, että täällä loma kuitenkin tarkoittaa edes täyttä vapautta yliopistosta. Vaihtoaikana Keski-Euroopas- sa kesäloma paljastui “luennoista vapaaksi ajaksi”, siis oi- keasti sattumanvaraiseen aikaan loppuvaksi tenttikaudek- si. Siinä vasta mieli tyhjenee.
haastattelin tätä
lehteä varten Arimo Kerkelää ja Olli Lukkaria, jotka suuntaavat kesällään jonnekin ihan muu- alle kuin sorvin ääreen. He selvittävät kolmen viikon in- terraililla, millaisia unelmia ihmiset ympäri Eurooppaa pitävät sisällään. Samalla he toteuttavat omaa unelmaan- sa.
Haastattelua tehdessä kateus hiipi ja matkakuume yltyi.
Irtiotto vaatii rohkeutta, jollaista toivoisi kaikille opiske- lijaelämän suhteellista vapautta nauttiville. Tämä on kui- tenkin ehkä elämän paras aika pysähtyä, katsella ympäril- leen ja repäistä ihan kunnolla.
Tämän lehden myötä Jylkkäri toivottaa kaikille opis- kelijoille erinomaista kesälomaa ja toivottavas-
ti myös ihan kesävapaatakin. Tyhjentäkää pää ar- jen askareista!
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
tämä yksi maailma. Kaikkien maailman valtioiden pi- täisi siis pystyä sitoutumaan rauhan ja kestävän kehi- tyksen edistämiseen maailmassa. Kun näiden kriisien myötä tiettyjen yhteiskunnan toimijoiden vastaus on vetäytyminen ja eristäytyminen, solidaaristen toimi- joiden vastauksen pitää olla päinvastainen: me tarvit- semme lisää sosiaalista Eurooppaa, me tarvitsemme laajan Euroopan laajuisen sopimuksen kansalaisten työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi, ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja rauhan ja demokrati- an takaamiseksi.
sukupuOleen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä kaikissa rauhaa- ja demokratiaa edistävissä hankkeis- sa. Kuten todettu, naiset kärsivät kriisi- ja köyhyysti- lanteissa aina ensimmäisinä. Naisiin kohdistuva su- kupuolittunut väkivalta kasvaa aina sotatilanteissa, ja naiset ovat usein sotien näkymättömiä kärsijöitä.
Esimerkiksi kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet sotien yhtey- ydessä ja naisten kokemat ihmisoikeus- loukkaukset kuten murhat, pahoinpi- telyt ja kansalaisoikeuksien rajoitukset kasvavat räjähdysmäisesti sodan sytyt- tyä. Merkittävää on, että kunniamurhis- ta on viimeinkin alettu puhua sukupuo- littuneena väkivaltana.
Meidän täytyy löytää kauaskantoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitse- miseksi, työllisyyden takaamiseksi ja de- mokraattisen ja kansanvaltaisen yhteis- kunnan säilyttämiseksi.
Noora Luukka JYYn kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtaja ja demariopiskelijoiden jäsen
kansan ääni
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute
KuinKahan moni muu
pitäisi Kolmea KuuKautta
Kaupan Kassalla ansaitun
tauon ilmenty-
mänä?
elämme me yhteisessä
maail- massa ja
meillä on vain tämä yKsi
maailma.
haluatKo mainostaa jylKKäRissä?
seuRaavat vaRauKset 21.8. mennessä
ota yhteyttä:
piia.aaltonen@
opisKelijameDiat.Fi
3
Kartalla
4-5 UUtiset:
Opiskelijat karkaavat luonnontieteiltä,
6–7 KAMPUs:Ekskuilla sattuu ja tapahtuu,
6 KOlUMni:Suomi on tanskalaiselle teksti hillopur- kissa,
8 KAUPUnKi:Pysäköinninvalvonta kuohuttaa Kortepohjassa,
9–11 KesKiAUKeAMA:Lapsellisen opiskelijan vapaa-aika on tiukassa.
Jylkkäri Jää kesätauolle!
syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy 2.9.
syksyn avustaJapalavereista ilmoitellaan tuonnempana.
JylKKärin tOiMitUs:
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
päätoimittaja: minna tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 toimittaja:
suvi-tuulia nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
siviilipalvelusmies Jere kyrö
sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
kannen kuva: Suvi-Tuulia Nykänen painos: 7000 kpl
painopaikka: i-print oy, seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
istAnbUl, tUrKKi
Istanbul on kiva yh- distelmä moder- nia kaupunkia, eli on menoa ja meinin- kiä, ja toisaalta his- toriaa. Kaupungissa on sellaista rappio- romantiikkaa, se on ihanasti rapistunut.
Suosittelisin matkustajalle, että käy kuu- luisimmissa nähtävyyksissä, Hagia Sofi- assa ja Sinisessä Moskeijassa, ja ehkä vie- lä jossakin muussakin moskeijassa.
Emmi Tuomisto Journalistiikan opiskelija
lOngyeArbyen, HUiPPUvUOret Huippuvuoret on mainio matkakoh- de. Tein pikavisiitin saaristoon kesällä 2009. Samalla reis- sulla olimme au- toilleet kavereiden kanssa ympäri Poh- jois-Norjaa. Meinin- ki Longyearbyenissä vaikutti yllättävän ko- toisalta. Parintuhannen asukkaan paikas- ta löytyi kaikki peruspalvelut postista thai- maalaiseen ravintolaan. Ruokakaupan kassakin tervehti meitä suomeksi.
Arimo Kerkelä Psykologian opiskelija KigAMbOni,
tAnsAniA Pala paratiisia Tan- sanian hektisen pääkaupungin Dar es Salaamin kyl- jessä. Soita rumpu- ja rastafarien kans- sa ja snorklaa ko- ralliriutoilla! Kan- nattaa mennä pi- an: Kigamboniin rakennetaan kohta silta ja pilvenpiirtäjiä, joten kohta sekin on ”pilal- la”. Miksi kehitysmaidenkin pitää kehittyä?
Eero Mäntymaa Journalistiikan opiskelija gUAnAJUAtO,
MeKsiKO Guanajuato on van- ha kaivostaupunki, rakennettu rintee- seen, osittain vuo- ren sisään. Siellä on pieniä, mutkaisia katuja ja tunneleita.
Guanajuato on lo- makohde, jossa voi vain olla. Lisäksi kannattaa käydä muu- miomuseossa, jossa on yli 100 muumio- ta. Ne on kaivettu ylös hautausmaalta; jos omaiset eivät maksa Meksikossa hauta- maksua, ruumiit kaivetaan ylös.
Annimaria Valli Sosiologian opiskelija
JylKKäri Kysyi KirJOittAJiltAAn PArHAitA lOMAKOHteitA. lennOKAstA Kesää!
”olen luonteeltani rapu. se tarkoittaa sitä, että Jos saan ihan vapaasti päättää, niin olen mieluiten kotona.
Eero Heinäluoma viimevuotisesta reissubudjetistaan
Uutiset 4
Kemialla käydään
kääntymässä
alanvaihto. Matemaattiset alat ovat monille vain välietappi toiseen koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksilla saattaa olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia aloille hakevien määriin.
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö
M
atemaattis-luonnon-tieteellisillä aloilla käy vuosittain kova opis- kelijakato. Esimerkik- si kemian opiskelijois- ta jopa puolet lopettaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen.
“Opiskelijoiden siirtyminen laitok- selta pois on meille tuttu ilmiö. Meil- lä on Suomen paras ilmainen valmen- nuskurssi”, kemian laitoksen johtaja Jan Lundell laskettelee.
Opiskelijoita hakee ja siirtyy kemi- alta erityisesti lääketieteelliseen, mut- ta myös tuotanto- ja lääketalous vievät opiskelijoita pois Jyväskylästä. Lisäk- si monet tulevat papereilla sisään ja al- kavat heti opiskella sivuaineita, ilman varsinaista kiinnostusta pääainettaan kohtaan.
Opiskelijakato on havaittavissa myös muissa oppiaineissa, joita pääsee opis- kelemaan pelkillä papereilla: esimer- kiksi matematiikalta opiskelijoista lo- pettaa vuosittain neljäsosa. Myös infor- maatioteknologian tiedekunta painii samanlaisten ongelmien kanssa.
SyKSyn 2014 hakuihin vaikuttava yh- teishaun uudistus iskee juuri luonnon- tieteellisiin aloihin.
Jos haaveena on esimerkiksi opis- kelupaikka lääkiksessä, ei opiskelijan kohta kannata hakea vuodeksi prep- paukseen kemialle tai fysiikalle. Unel- mapaikkaan on silloin vain vaikeampi päästä.
Matematiikan laitoksen johta- jan Tero Kilpe- läisen mukaan kau hu skenaa- rio on käynyt to- teen esimerkik- si Ruotsissa, jos- sa kemian haki- jamäärät ovat pu- donneet radikaalisti.
Lundell ei kuitenkaan usko opiskelijavalinnan muutoksel- la olevan dramaattisia seurauksia Suo- messa. Hän ei myöskään suostu myön- tämään, että muutos olisi kemian lai- tokselle varsinaisesti hyvä tai huono asia.
“Uskon ja toivon, että nuoret ovat niin fiksuja, etteivät he jää roikkumaan välivuosille unelman takia. Opiskelijat voisivat myös miettiä, haluavatko he oi-
Kemian laitoksen johtaja Jan Lundell ei usko opiskelijavalinnan muuttavan kemi- an laitoksen arkipäivää.
Opintoja aloittaessaan Tuomas Nurmi ei ollut var- ma, jäisikö hän kemialle. Nyt hän opiskelee ja kulkee Ylistön portaita mielellään.
”MEILLÄ ON SUOMEN PARAS
ILMAINEN VALMENNUSKURSSI.”
keasti terveyskeskuslääkäreiksi vai töi- hin kemianteollisuudelle, joka on tällä hetkellä työllistymisen ykkösaloja Suo- messa”, Lundell toteaa.
KeMiaa KolMatta vuotta opiskeleva Tuomas Nurmi on nähnyt opiskelijoi- den joukkopaon opiskelutovereidensa joukossa.
“Kemialla pyörii yleinen vitsi, jonka mukaan ensimmäisen vuoden jälkeen lopettaa puolet ja toisen vuoden jälkeen toinen puolikas. Se ei ole kauhean kau- kana totuudesta”, Nurmi toteaa.
Nurmi ei itsekään tiennyt opintojen- sa alussa, tulisiko hän jäämään kemialle lopullisesti. Siksi hänellä riittää sympa-
tiaa myös niille, jotka lopettavat esimer- kiksi vuoden jäl- keen.
“Ei se meitä mui- ta opiskelijoita kau- heasti haittaa, jos joku lääkiksestä haaveileva käy tääl- läkin kokeilemas- sa. Vaikka onhan se tietysti jännää, kun ei aina kesän jälkeen tiedä, ketä kavereita syksyllä täällä enää tapaa.”
Kemian opiskelijat suhtautuvat asi- aan myös huumorilla.
“Fukseilta kysytään aina syksyllä, et- tä kuinka moni teistä aikoo hakea lää- kikseen. Ja aika moni käsi sieltä aina nousee. Mutta kyllä ihmiset tulevat lu- kemaan kemiaa ihan oikeastikin, vaik- ka sitä onkin välillä ehkä vaikea uskoa”, Nurmi toteaa.
KaiKKi eivät kuitenkaan lopeta pel- kästään lääkishaaveiden takia. Mate- matiikan laitoksen kato johtuu Kilpe- läisen mukaan yleensä alaan kohdistu- neista vääristä odotuksista.
“Aika moni opiskelija tulee meille tie- tämättä mitä oikeasti haluaa. Tänne tul- laan usein vain kokeilemaan”, hän ker- too.Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen Kilpeläinen suhtautuu kriittisesti.
“Henkilökohtaisesti olen sitä miel- tä, että mahdollisen uudistuksen myö-
tä välivuosia tulee epävarmoille opiske- lijoille vain lisää. En usko, että sillä saa- vutettaisiin toivottua tulosta”, Kilpeläi- nen sivaltaa.
tietojenKäSittelytieteiden laitok- sen johtajalla Lauri Frankilla on uudis- tuksesta positiivisempia ajatuksia. Hä- nen mukaansa muutos voisi tehdä in- formaatioteknologian hakija-aineksel- le jopa hyvää.
“Muutoksen myötä voisimme saa- da meille opiskelemaan juuri ne, jot- ka tänne oikeasti haluavatkin. Emme
5
Valkolakit vilisivät totuttuun tapaan kaupungilla ja kaljapullot koristivat Kirkkopuistoa huhtikuun vaihtuessa toukokuuksi.
Vapun juhliminen sujui rauhalli- sesti Jyväskylässä. Vappuaattona JYY ja JAMKO järjestivät yhteisen tapahtu- man Kirkkopuistossa. Ohjelmassa oli puheita, Mama Africa JKL:n esiinty- minen sekä perinteinen Minna Cant- hin patsaan lakitus. Kunnian painaa lakki patsaan päähän sai Amazing ra- ce- kaupunkikilpailun voittanut jouk- kue.
“Vappuaattona satoi hieman juu- ri ennen ohjelman alkamista. Sääs- tä huolimatta porukkaa riitti molem- missa tapahtumissa”, kertoo Teppo Suominen JYYn hallituksesta.
Illan jatkobileisiin sai jonottaa mel- ko lailla kaikissa Jyväskylän yöker-
hoissa tunnin jos toisenkin.
Vappupäivänä kunnioitettava jouk- ko opiskelijoita ryömi samoilla silmil- lä Harjulle aurinkoisen piknikin viet- toon. Toukokuun ensimmäisen ta- pahtumassa esiintyivät Jaakko & Jay sekä LUPI! dj:t. Vanhat autot kiersi- vät Harjua pitkässä letkueessa, ja oli- pa mukaan sattunut joku polkupyö- rän sukuinenkin.
Tapahtumassa koettiin myös jännit- täviä hetkiä, kun JYYn paikalle tuo- ma, sähkön tuottamiseen tarkoitettu aggregaatti lakkasi toimimasta.
“Suoritimme 20 minuutin korjaus- operaation puoli tuntia ennen ohjel- man alkamista. Lopulta saimme lait- teen kuitenkin onneksi toimimaan”, Suominen kertoo.
Suvi-Tuulia Nykänen
& Minna Tiainen
Opiskelijoiden vappu kruunasi lukuvuoden
Mama Africa JKL viihdytti yleisöä Kirkkopuistossa vapputiistaina.
JYYn jokasyksyiselle hätämajoituk- selle joudutaan etsimään uudet tilat.
Perinteisesti Kortepohjaan järjestetyt, opiskelunsa asunnottomina aloitta- ville opiskelijoille tarkoitetut tilat ei- vät kelpaa enää hätämajoitukseen.
Kiellon taustalla ovat muutokset pe- lastuslain säädöksissä.
“Kortepohjassa ei ole enää mahdol- lista majoittua lainsäädännön mu- kaisissa tiloissa”, JYYn sosiaalisihtee- ri Karoliina Vainikainen toteaa.
JYY etsii nyt uusia ratkaisuja, ja yh-
teistyötä esimerkiksi yksityisten toi- mijoiden kanssa harkitaan. Tarkem- paa tietoa saadaan lähiaikoina.
Käytännössä muutokset saattavat vähentää majoituspaikkojen mää- rää. Vainikainen lupaa kuitenkin, et- tä opiskelija löytää yösijan myös tule- vaisuudessa.
“Varmasti jonkinlaista tilapäisma- joitusta tulee tästä kaupungista jär- jestymään JYYn organisoimana jat- kossakin”, hän toteaa.
Minna Tiainen
YHTS on ottanut 29.4. käyttöön uu- den verkkopalvelun, jonka kautta opiskelijat voivat tarkistaa vastaan- ottoaikansa ja peruuttaa yleistervey- den ja suunterveyden aikoja. Mielen- terveyden aikojen perumiseen täytyy täyttää erillinen peruutuslomake.
Palvelun käyttöön tarvitaan pank- kitunnuksia.
YTHS suunnittelee verkkopalve-
lujensa laajentamista myös asiointi- tiliin, jonka kautta opiskelijat voisi- vat kommunikoida turvallisesti hen- kilökohtaisista asioista terveyden- huoltosäätiön henkilökunnan kans- sa. Asiointitiliä pilotoidaan Kuopios- sa, ja YTHS:n viestintäpäällikön Sari Krappen mukaan se saatetaan saada käyttöön Jyväskylässä ensi syksynä.
Minna Tiainen
Hätämajoitukselle etsitään uutta paikkaa
YTHS:n aikoja voi nyt tarkistaa ja perua netissä
Teppo Suominen
uudiSTuS venYY
z
zKorkeakoulujenzopiskelijavalintojenz uudistaminenzlykkääntyyzedelleenzvuo- teenz2014.zNäinzopiskelijavalinnanzmuu- toksetztulevatzvoimaanzaikaisintaanzke- väänz2015zuusienzopiskelijoidenzkohdalla,z joszeduskuntazhyväksyyzlakimuutoksen.z
z
zMuutoksenzmyötäzkorkeakoulujenzpää- valinnassazsuurinzosazpaikoistazonzvarat- tuzensimmäistäzkorkeakoulupaikkaansaz tavoitteleville.zHakijatztullaanzjakamaanz A-zjazB-ryhmiin,zjolloinzB-ryhmäänzkuu- luvat,zelizjozopinto-oikeudenzomaavat,z hakevatzpienemmässäzkiintiössä.
z
zJoszlakizhyväksytään,zmuutoksetzvai- kuttavatzmyöszkeväälläz2014zhake- viin.zJoszhezottavatzpaikanzsyksyllezvas- taan,zkuuluvatzhezautomaattisestizB-ryh- mään.zSyynäzonzlainzasettaminenzvuo- dellez2014.
z
zLisäksizyliopisto-zjazammattikorkea- kouluhautzyhdistyvätzvaltakunnallisek- sizyhteishauksi,zjonkazmyötäzkaikkizha- kukohteetzpitääzpriorisoidazhaluamaan- sazjärjestykseen.zAikaisemminzyliopis- tohaussazonzpitänytzlaittaazjärjestykseenz vainzsamanztiedekunnanzoppiaineet.
ole kauhean muodikas ala, ja harvalle myöskään ykkösvaihtoehto. Se on ny- kyisin ongelma”, hän toteaa.
Frankin mukaan nykyiseen “vuo- si täällä, katsotaan sitten pääsenkö toi- seen paikkaan sisään” -järjestelmälle pitäisi saada stoppi.
“Mielestäni opiskelija pitäisi sitouttaa vastaanottamaansa opiskelupaikkaan joksikin aikaa. Meillä aloittaa vuosit- tain vajaa 100 uutta opiskelijaa, mut- ta valmistuneita on poistuman vuok- si lähes joka vuosi vain 40-50. Jääm- me reippaasti tavoitteestamme, joka on noin 70 valmistunutta”, Frank kertoo.
Ensimmäisen vuoden jälkeen lopettavat
aloittain Kemia n. 50 %
Matematiikka n. 25 %
Fysiikka n. 10 %
Kampus 6
H
assu paradoksi on, että eks- kulla kannattaa muistaa ko- ko ajan olevansa aikuisten seurassa, mutta silti olettaa olevansa lasten kanssa lii- kenteessä, sanoo journalistiikkaa opis- keleva Laura Kangas.Kangas on toiminut Lööppi ry:n eks- kursioministerinä tammikuusta lähti- en. Maaliskuussa hän luotsasi opiskeli- jajoukkoa ekskursiolla Kiovassa.
”Ryhmämatkaamisen luonne vain on se, että joku ei kuitenkaan kuule tai ymmärrä ohjeita. Ei kuitenkaan kanna- ta syyttää itseään siitä, jos joku nukkuu vierailulta pommiin tai jättää lompak- konsa baariin”, Kangas toteaa.
Kiovassa opiskelijoita koetteli vuosi- sadan lumimyrsky, jonka vuoksi matka lentokentältä hostellille tehtiin pimeil- lä takseilla. Kankaan mukaan myös pa- luumatkalla kohdattiin ongelmia, kun ryhmä oli myöhästyä jatkolennoltaan Riiassa.
”Olin ensimmäisten joukossa perillä
bussissa, joka vei meidät koneeseen, ja olin ihan varma, että nyt joku jää vielä jälkeen. Sydän tykyttäen tuijotin ovea.
Onneksi kaikki lopulta ehtivät.”
PuHeviestijät järjestävät ekskursi- oita niin ulkomaille kuin kotimaahan- kin. Tammikuusta alkaen Parku ry:n ekskursiovastaavana toiminut Sari Sir- viö muistelee syksyllä 2011 Tallinnaan järjestettyä ekskursiota.
“Vierailimme Viron yleisradiossa.
Osa heidän tiloistaan oli Neuvostolii- ton ajoilta, mutta silti heillä oli siellä todella kehittynyttä tekniikkaa. Tuntui vähän kuin olisi päässyt aikamatkalle Neuvostoliittoon.”
Suomen rajojen sisällä puheviestijät ovat matkanneet muun muassa Tam- pereelle tapaamaan muita alan opiske- lijoita.
“Iltaohjelmassa oli yhteiset sitsit Tampereen ja Helsingin puheviestijöi- den kanssa. En ole ollut aiemmin sit- seillä missä olisi laulettu yhtä kovaa,
niin että koko huone raikasi”, Sirviö kertoo.
YritYsvierailuilla opiskelijoiden on mahdollista tutustua lähemmin työelä- mään kuin yliopiston luentosaleissa.
Dumppi ry:n yrityssuhdevastaava Mikael Markkulan mukaan opiskeli- joiden on hyvä kuulla työntekijöiden henkilökohtaisia kokemuksia heidän työelämästään ja koulutustaustastaan.
“Varsinkin kun työnhaku ja valmis- tuminen lähestyvät, on hyvä luoda kon- takteja. Kun naama on jäänyt työnanta- jan mieleen positiivisessa valossa, on se työnhaussa mainio juttu.”
Markkula on ollut mukana ekskursi- oilla muun muassa Nordean ja Osuus- pankin pääkonttoreissa. Usein ekskur- sioihin kuuluu myös yhteistä iltaohjel- maa yritysten työntekijöiden kanssa.
“Joskus on käynyt niin, että yritys- edustajien ja opiskelijoiden välillä yön mittaan lempikin saattanut räiskyä”, Markkula paljastaa.
matkustaminen.
Ekskursio kuuluu monien ainejärjestöjen vuosittaisiin perinteisiin.
Matkalla voi uuden kulttuurin tai yrityksen lisäksi tutustua myös kanssaopiskelijoihin.
lempi leiskuu ja kukkarot katoilevat
teksti Laura Kuivalahti kuva Jere Kyrö Laura Kangas ja Sari Sir-viö järjestävät ekskursi- oita opiskelutovereilleen.
Jälkikirjoitus 7
Lempi leiskuu ja kukkarot katoilevat
Pörssi ry:n ekskursiovastaava Tyt- ti Koivunen järjestää ensi syksynä en- simmäistä kertaa ulkomaille suuntau- tuvan ekskursion.
Tarkkaa matkakohdetta ei ole vie- lä lyöty lukkoon, mutta Koivusen mu- kaan esimerkiksi Kööpenhamina tai jo- ku Keski-Euroopan kaupunki olisi hy- vä valinta.
“Pakko myöntää, että järjestelyt jän- nittävät jo. Toisaalta luotan paljon reis- saajiin. Pörssiläisten kanssa matkat ovat aina onnistuneita, joten luotan sii- hen, että kaikki menee nytkin hyvin.”
Koivunen on ollut kahdesti mukana Pörssin järjestämällä matkalla Rukalle.
“Rukalle lähti tänäkin vuonna 120 pörssiläistä, joten kaikenlaista ehtii ta- pahtua. Mitään pahempia asioita ei ole kuitenkaan onneksi sattunut kenelle- kään”, Koivunen sanoo.
suurin osa ainejärjestöjen ekskur- sioiden kuluista maksetaan yleensä opiskelijoiden omilla rahoilla. Joillekin
M ontako puukkoa toit mukanasi, tanska- laiset korkeakoulusivistyneet hyökkää- vät suomalaisen vaihtarin kimppuun vittuilemalla maamme barbaarisuudes- ta muutaman kaljan juotuaan.
Olen ollut vaihdossa Legomaassa lä- hes puoli vuotta ja osaan jo ulkoa tä- män kymmeniä kertoja käydyn stereotypiakeskustelun. Se menee seuraavasti:
Suomalaisuudestani kuultuaan tanskalaisihminen rie- mastuu ja utelee, onko Suomessa yhä laillista kantaa puukkoa ja kuinka monta moraa omistan. Toisinaan tans- kalainen heittäytyy sivistämään minua suomalaisesta pe- rinnepeli “Jorkista”, jossa äijälauma menee saunaan puu- kon ja vodkapullon kanssa. Eikä peli ole mikään pikku- sievä hölökynkölökyn. Ensin juodaan vodka, sammu- tetaan valot ja otetaan puukko esiin. Voittaja on se, joka selviää ulos hengissä. Tanskalainen analysoi, että Jorkkisa- laseuran vuoksi maassamme tehdään paljon itsemurhia.
This is
hjuumor, mutta alkuun kyllä yllätti. Miten ikivan- hat puukkovitsit voivat vielä elää nuorissa tanskalaisissa niin vahvasti? Muualta Euroopasta ja vielä kauempaa tu- levat vaihtarit eivät yleensä selittämättä ymmärrä mistä Suomen ja puukkojen rinnastuksessa on kyse.
Mutta eteenpäin: puukoista keskustelu jatkuu Lordin euroviisuvoittoon ja yksi-kaksi-kolme-perkeleen kautta luettelemaan elintarvikkeiden tuoteselosteita, joita tans- kalaiset lukevat halpismansikkahillon kyljestä aamupala- pöydässä. Sitten keskustelunaiheet loppuvat.
Vaikka oLemme
melkein naapureita, Suomi on monel- le kohtaamalleni tanskalaiselle vieras. Suomi on se ou- toa kieltä puhuva kansa, joka on kai Skandinaviaa, muttei ihan kuulu joukkoon.
Ja mitä me toisaalta tiedämme Tanskasta Kööpenhami- nan ja muutaman kaljabrändin lisäksi? Yhdessä maamme ovat olevinaan ihana hyvinvointipohjola, mutta mitä se lo- pulta tarkoittaa sosiaalitukien ja kylmänkalsean minima- lismidesignin lisäksi?
Olen usein väitellyt keskieurooppalaisten vaihtarien kanssa siitä, kuuluuko Suomi Pohjoismaihin vai Baltiaan.
Huomaan usein närkästyväni, kun kotimaani pohjoista identiteettiä epäillään.
Oikeastaan nopeiden yhtä- läisyyksien löytäminen Suo- men ja muiden Pohjoismai- den välillä ei ole päivän sel- vää: Ei meillä ole samaa mo- narkiaa, kruunuja eikä kieltä kuin muissa Pohjoismais- sa. Suurin yhteinen nimittä- jä on hillopurkki, jonka tuo- teselosteen voi lukea neljäl- lä kielellä.
Silti Suomi roikkuu epätoi- voisena skandinaviaimagos- sa, mikä on huvittavaa, sil- lä ilman identiteettikriiseilyä olisimme kiinnostavampia eri- koisuudessamme.
(Vai oLisiko
aika laittaa sau- na lämpenemään. Kutsutaan pohjoismaiset ystävämme pe- laamaan Jorkkia ja tutustutaan toistemme kulttuureihin pintaa syvemmältä.)
Anna Näveri
Skandinaaveja vain elintarvikkeiden tuoteselosteissa
matkoille saadaan myös avustuksia.
Valtio-opin opiskelijoiden matko- ja on tukenut vuodesta 1984 hiukan harvinaisempi taho: professori Kari Palonen.
“Taisi olla alkuun niin, että kun en halunnut liittyä professoriliittoon, ajattelin käyttää rahat tähän. Myö- hemmin on tullut muita motiiveja, kuten tutustuminen opiskelijoihin ja junamatkojen propagointi”, Palonen kertoo.
Palonen ei halua kertoa tarkko- ja avustussummia, mutta niillä ei hä- nen mukaansa makseta matkoja ko- konaan. Joskus hän tarjoaa matkoilla ruoan, mutta juomat opiskelijat saa- vat ostaa itse.
Paloselle matkustaminen on elä- mäntapa.
“En koskaan ymmärrä hyvää mat- kaa -toivotusta. Ei minulla ole kotia, vaan pysyvästi maksettu hotelli Hel- singissä ja Jyväskylässä sekä kirjasto Helsingissä.”
Huomaan usein närkästyväni, kun kotimaani
PoHjoista identiteettiä
ePäillään.
Vinkkejä ekskursion järjesTäjiLLe
z
zÄläzstressaa.zKaikkizeizkuitenkaanzme- nezkutenzalunzperinzsuunnittelit,zeikäzsez haittaa.
z
zVarauduzyllättäviinztilanteisiinzainakinz ajatuksenztasolla.
z
zTiedotazaikatauluistazjazmahdollisistaz muutoksistazajoissa.
z
zPyydäzmatkallezlähteviäzehdottamaanz kiinnostaviazvierailukohteita.
z
zVoisitkozhakeazrahallistazavustustaz ekskursiollezulkopuoliseltaztaholta?zAi- nakinzjotkutzammattiyhdistyksetztukevatz opiskelijoidenzmatkoja.
z
zJoszlähdettezulkomaille,zpyydäzmatka- laisiazlähettämäänzsinullezskannatutzko- piotzpasseistaan.zNäinzsaatzhelpostizläh- tijöidenzhenkilötiedot.zLisäksizjoszpas- sizkatoaazmatkalla,zsiitäzonzmyöszkopioz valmiina.
Professori kari Palonen täydentää opis- kelijoiden matkabudjettia omasta pus- sistaan.
Tommi Puska
Kampus & Kaupunki 8
Omilla säännöillä
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
kOrtepOhja.
Pysäköintiä valvova firma ohjeistaa harhaanjohtavasti.
Kortepohjan parkkipaika kylttejä selkeytetään lähiaikoina.
Y
lioppilaskylän pysäköin- ninvalvontaa hoitavan yhti- ön MKM Park Servicen toi- mintatavat herättävät kysy- myksiä.Firma ilmoittaa verkkosivuillaan, et- tä “mahdolliset reklamaatiot valvonta- maksusta tulee tehdä 14 vuorokauden sisällä valvontamaksun päiväyksestä”.
Käytännössä yhtiöllä ei ole oikeut- ta tällaisen aikarajan asettamiseen. Jos sakko ei tunnu oikealta, valittaminen kannattaa siis myöhemminkin.
”Yhtiö ei voi evätä oikeutta valittaa, jos ei 14 päivän aikana ole reklamoi- nut”, lakimies Mika Hakamäki Kilpai- lu- ja kuluttajavirastosta toteaa.
Jylkkärin pyydettyä selitystä yhtiön ohjeistukseen MKM Park Servicen toi- mitusjohtaja Mikko Koljander vastaa, että firma kyllä käsittelee myös myö- hemmin tulleet reklamaatiot, mutta pi- tää 14 päivän rajaa pääsääntöisesti riit- tävänä ja kohtuullisena aikana.
MkM park Service myös ohjeistaa verkkosivuillaan sakon saanutta teke- mään reklamaation kirjallisesti lomak-
keella, ja kehottaa toimittamaan sen postise. Hakamäki näkee ohjeistuksel- le vain yhden selityksen.
“Muuta en keksi kuin että reklamaa- tion tekeminen halutaan tehdä vai- keaksi.”
Jylkkärille Koljander toteaa, että rek- lamaation voi lähettää myös sähköpos- tilla. Tästä ei kuitenkaan ole mainintaa yrityksen nettisivuilla.
pYsäköinninvalvOntaYhtiö on he- rättänyt pahaa verta myös siksi, että usea asukas on kokenut saamansa sa- kot aiheettomiksi. JYYn teknisen isän- nöitsijän Jari Pihlajasaaren mukaan valituksia on kuulunut lähinnä asu- kasneuvoston kokouksissa ja sähkö- postilistalla.
Moni kertoo saaneensa sakkolapun omalta parkkipaikaltaan. Pihlajasaaren mukaan syy on kuitenkin pääsääntöi- sesti asukkaassa: lupalappu on unohtu- nut tai sitä ei ole muistettu vaihtaa vuo- den vaihduttua.
Myös Koljander arvelee, että tyyty- mättömyyden syy on usein tietämättö- myydessä ja kehottaa tutustumaan alu- een internetistäkin löytyviin pysäköin- tisääntöihin.
Toisaalta valitusta kuuluu myös sii- tä, että sakkolappuja on ilmestynyt ta- varoiden rahtaamista varten ovien lä- heisyyteen jätettyihin autoihin. Pihla- jasaaren mukaan asukkailla on ilman
muuta oikeus ajaa talojen eteen muu- ton vuoksi.
“Tottakai auton saa tuoda silloin pi- haan.”
Asukastoimisto jakaa Muutto käyn- nissä -lappuja, joita muuttajat voivat kiinnittää autoihinsa.
Yleisimpinä muuttoaikoina lähte- vällä ei pitäisi muutenkaan olla hätä- päivää. Pihlajasaari kertoo ohjeistavan- sa pysäköintiyhtiötä jättämään sakotta- misen kuukauden ensimmäisinä ja vii- meisinä päivinä.
ainakin pysäköintisääntöihin on odo- tettavissa selvennystä.
Tällä hetkellä Taitoniekantien park- kipaikalla ainoastaan ensimmäises- sä kyltissä lukee, että pysäköinti salli- taan vain luvan kanssa. Pihlajasaari ei myönnä, että merkinnät olisivat riittä- mättömiä, mutta lupaa silti muutosta.
Kyltit uusitaan kevään ja alkukesän ai- kana.
pihlajasaari painottaa, että valituk- sista huolimatta useita vuosia käytet- ty yksityinen pysäköinninvalvonta on kannattanut.
Aiemmin lähitalojen asukkaat käyt- tivät ylioppilaskylän parkkipaikkaa su- meilematta hyväkseen. Nyt alue kuuluu opiskelijoille.
“On siinä paljon hyvääkin”, Pihlaja- saari painottaa.
Eettisen ruoan päivä ei onnistunut
ilOkivellä vietettiin 25. huhti- kuuta eettisen ruoan päivää. Ympäris- tävaliokunnan järjestämä tapahtuma ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, ja Ilokivellä söi kolmen kasvisruoan päi- vänä 150 ihmistä vähemmän kuin nor- maalisti.
“Yleensä meillä käy hernekeitto- päivänä paljon enemmän porukkaa”, kertoo Ilokiven ravintolapäällikkö Ar- ja Harju.
Eettisen ruoan päivä oli tarkoitus järjestää sekä Ilokivellä että kaikissa Sonaatin ravintoloissa yhtä aikaa. Tie- to ei kuitenkaan Harjun mukaan kulke- nut riittävästi, sillä Sonaatilla päivää ei huomioitu mitenkään.
“Eihän tämä oikein onnistunut”, Harju toteaa.
Eettisen ruoan päivää oli tarkoitus järjestää muutaman kerran vuodes- sa. Kevään pettymyksen takia Harju ei kuitenkaan tiedä päivän kohtalosta.
“Meillä on paljon lihaa syöviä opis- kelija-asiakkaita. Olemme kuulleet, et- tä jos alamme tarjoamaan vain kas- visruokaa, opiskelijat äänestävät jaloil- laan”, Harju kertoo.
Suvi-Tuulia Nykänen
Liikuntatutorit ohjastavat fukseja terveille tavoille
ensi sYksYnä Jyväskylän yliopis- tolla aloittavat fuksit viedään harras- tamaan liikuntaa vaikka kädestä pitä- en. JYYn ja yliopistoliikunnan yhteistyö tuo tavallisen tutoroinnin lisänä uusien opiskelijoiden avuksi liikuntatutorit, joi- den tehtävänä on järjestää erilaisia ur- heilutempauksia ja viedä fukseja yli- opistoliikunnan jumppiin, jos yksin läh- teminen hirvittää.
Liikuntatutorit on valittu muiden tu- toreiden joukosta. Heitä on yhteensä yhdeksän, jokaisella tiedekunnalla ai- nakin yksi.
Liikuntatutorit syrjäyttävät aiemmin toimineet liikuntaluotsit. JYYn sosiaali- sihteeri Karoliina Vainikaisen mukaan muutoksella pyritään kohdentamaan ohjaus selvemmin tietylle ryhmälle.
“Fuksit ovat hyvä joukko, koska he ovat hirveän vastaanottavaisia”, Vaini- kainen selittää.
Minna Tiainen
Kaupungin asiat pian samasta portaalista
jYväskYlän kaupunki on julkista- nut 8. toukokuuta Oma Jyväskylä -pal- velun.
Palvelu on sähköinen portaali, jos- sa tulevaisuudessa pystyy hoitamaan kaikki Jyväskylän kaupungin kirjautu- mista vaativat asioinnit.
Julkaisuvaiheessa palveluun kytket- tiin muun muassa kaupungin kartta- ja palautepalvelu, yleisten alueiden lupa- palvelu sekä palautepalvelu.
Suvi-Tuulia Nykänen
Oikaisu
Toisin kuin viime Jylkkärissä neuvot- tiin, O-konomiyakimunakkaaseen ei kannata laittaa 31 dl vehnäjauhoja. Oi- kea määrä on 1 dl. Nöyrimmät anteek- sipyynnöt kaikille, jotka jo ehtivät nou- dattaa ohjetta.
In english 9
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
Dreamroad to Europe
IntErraIl. Olli Lukkari and Arimo Kerkelä travel through Europe to gather a thousand dreams from other people and, at the same time, realize their own.
t
he goal and slogan is not humble: 2 men, 20 days, 1000 dreams.Arimo Kerkelä and Ol- li Lukkari don’t seem to shy away from a challenge. On June 10th, they hop on a train with an interrail ticket, committed to asking, and get- ting, 50 people a day to share their dreams with them.
The dreams are written and drawn on cards, which Lukkari and Kerke- lä later photograph and put online for everyone to see.
The idea is to get people thinking about what they really want.
“Many people are too afraid to go af- ter their dreams. I want to get them thinking about it”, Lukkari says.
lukkarI anD Kerkelä themselves seem to show a good example when it comes to daring and resilience.
Lukkari started gathering people’s dreams on cards last summer. At first, he handed out 360 cards, asking peop- le to send them back to him via post.
One returned.
The disappointment was bitter, but Lukkari continued, changing the stra- tegy to asking people to fill out the
cards on the spot.
This is also how Lukkari and Kerkelä met: In the fall picnic organized by the university last autumn, Lukkari asked Kerkelä to write his dream on one of the cards. Kerkelä found it a bit strange.
“I was really surprised when he ca- me asking me for my dreams”, he says.
Nevertheless, Kerkelä used the op- portunity and asked Lukkari to give him an interview for his web publica- tion Teleportaasi.
“The interview lasted for ten minutes and then we talked for four hours after that”, Kerkelä explains.
Already in their second longer dis- cussion, Lukkari and Kerkelä decided to go on an interrail together.
“I think we are both the kind of people who easily realize even the smaller dreams”, Kerkelä says.
aftEr thE beginning, Lukkari’s card project has spread to unexpected pro- portions. At the moment this article is being written, he has gathered around 800 cards.
thE momEnt you read it, the amount might be larger. The cards have been scanned to Lukkari’s blog Post Our Dreams.
In addition, the dream cards have been showcased in Finland in various exhibitions, for instance in the city lib- rary of Jyväskylä.
thE IntErraIl trip Kerkelä and Lukka- ri have named Unelmien tiellä, then, is a joint operation, a kind of a sister pro- ject to Lukkari’s Post our dreams and Kerkelä’s Teleportaasi.
After gathering the dreams, Lukka- ri and Kerkelä intend to photograph the cards and put them on a separa- te website. During their trip they will also keep blogs about their adventures and film for a documentary they hope to publish afterwards.
A lot needs to be done, but they ha- ve the energy.
“Olli seems to have the batteries of a duracell-bunny. And this is just so much fun”, Kerkelä says.
thE actual route for the interrail re- mains unclear and unplanned. It starts from Turku and continues to Stock- holm, but aside from that, the only su- re destination is Munich. This has been chosen because the German headquar- ters of the Make-A-Wish Foundati- on are there and Lukkari and Kerkelä
wish to visit it. The foundation realizes the dreams of children with life-threa- tening medical conditions.
Lukkari and Kerkelä also intend to take directions from their Facebook- followers.
“The main thing about the trip is not cultural history or fancy buildings but the people we meet”, Kerkelä says.
The future after the trip is wide open for the both of them. Kerkelä goes on to pursue a different dream altogether: af- ter the Interrail, he intends to go to Ne- pal to write a novel. Lukkari will take a year off.
Then, who knows.
Arimo Kerkelä and Olli Luk- kari have already gathered hundreds of dreams.
ollI lukkarI
z
zStudieszspecialzeducationzatzthezuni- versityzofzJyväskylä.
z
z22zyearszold.
z
zComeszfromzHelsinki.
arImo kErkElä
z
zStudieszpsychologyzatzthezuniversityzofz Jyväskylä.
z
z21zyearszold.
z
zComeszfromzLappeenranta.
10
Jaana Romppaisen ja Paavo Pihavaaran Lauri-poika on ahkera auttamaan keittiössä.
11
PERUSTAISITKO PERHEEN?
lapset. Opiskelevat vanhemmat nauttivat lapsiperheen arjesta. Moni asia kaipaisi kuitenkin parantamista.
K
ymmenkuinen Lauri on löytänyt lattialta jotain. Suu käy kovaa vauhtia. Äiti Jaana Romppainen tarkistaa ja nau- rahtaa:“Oli se syötävää, tällä kertaa.”
Suutuntuman lisäksi Lauri harjoittelee kävelyä. Tuen kanssa pitää vielä mennä, vaikka selvästi näkee, että ilmankin jo onnistuisi. Juttuakin tulee jo kovasti. Pirteä miehenalku ei ujostele.
Laurin vanhemmat Jaana Romppainen ja Paavo Pihavaara ovat olleet naimisissa kaksi vuotta. Molemmilla on vielä opintoja jäljellä, tosin loppusuoralla ollaan jo.
Perheen perustaminen ei pariskunnan opiskeluja kuitenkaan häi- rinnyt. Hetki tuntui sopivalta, vaikka Pihavaaralla oli gradusemi- naari kesken Laurin syntyessä. Myös Romppainen tekee parhaillaan gradua, joka pitäisi kohta jättää esitarkastukseen.
“Kyllä sitä tuli mietittyä, mutta ei siitä loppujen lopuksi niin huo- lehtinut”, Romppainen toteaa.
“Tietysti sitä mietti, miten kauan lasten hankintaa kannattaa ly- kätä”.
Romppaisen ja Pihavaaran mukaan suurin muutos Laurin synty- misen jälkeen on ollut ajankäytön tiukentuminen. Aikaa yritetään jakaa tasapuolisesti kaikelle.
“Minä jäin aluksi Laurin kanssa kotiin. Paavo saa siis nyt valmis- tua ensin”, Romppainen kertoo.
“Kyllähän tutkintoon liittyy oma ahdistuksensa. Onneksi ohjaajat ovat olleet tosi kannustavia. Siitä on ollut paljon apua”, hän jatkaa.
Pariskunnan opiskelut ovat edenneet hyvin, vaikka aivan aikatau- lussa ne eivät olekaan menneet. Lapsi vie oman aikansa myös opis- kelijan elämästä.
“Hidastumista ei oikein voi välttää, kun aikataulut eivät ole samal- la lailla suunniteltavissa pitkäksi aikaa eteenpäin. Lisäksi lähiopin- toja on ollut välillä vähän hankala järjestää”, Romppainen kertoo.
Pariskunnan mukaan perheellisten opiskelijoiden elämää voisi helpottaa esimerkiksi E-tenttien määrää lisäämällä. Myös opintojen suorittamiseen voisi tarvittaessa antaa enemmän joustoa. Luento- jen videointi nettiin on myös hyvä keino mahdollistaa opiskelu niil- le, jotka eivät pääse aina määrättyyn aikaan luennolle. JYYn jousta- van opiskelun manifesti on tässä samoilla jäljillä.
“Miksei esimerkiksi tenttejä voisi tehdä myös kotoa käsin?”, Romppainen kysyy.
Luonteva ikä kumppanin löytämiselle ja perheen perustamiselle ajoittuu usein juuri opiskeluaikaan. Opintojen lyhentämiseen pyrki- vä koulutuspolitiikka tiivistää opintoja, mutta jättää entistä vähem- män aikaa muulle.
Myös Romppaisella ja Pihavaaralla kaikki liikenevä aika menee opintoihin. Pariskunta on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että aikaa tu- lee nykyisin käytettyä aikaisempaa paljon tehokkaammin.
“Niin, ja kyllä opiskelumotivaatiokin on vähän parempi, Pihavaa- raa hymyilee.
“Vähän ainakin.”
Opiskelevan lapsiperheen taloudellinen tilanne voi olla hyvin- kin heikko. Moni joutuu käymään töissä, vaikka aikaa ei muuten- kaan ole liikaa. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua opiskelijan tu- lorajat. Lapsiperheen menot kun ovat kovin erilaiset verrattuna ta- valliseen opiskelijaan.
Romppaisen ja Pihavaaran perhe on toistaiseksi kuitenkin pärjän- nyt hyvin. Helpotusta tilanteeseen tuo Romppaisen työ sijaisopet- tajana.
“Isovanhemmat ovat myös tukeneet rahallisesti”, hän täydentää.
Myös arjen pyörittäminen voi olla tentti- ja lastenkirjojen seka- melskassa hankalaa. Romppaiselle ja Pihavaaralle kaverit ja ystävät ovat olleet suuri apu.
teksti ja pääkuva Tuomo Leinonen gallupkuvat Jere Kyrö
12
“He ovat olleet lapsenvahteina, kun meillä on ollut menoa sa- maan aikaan”, Pihavaara sanoo.
“Kertaakaan ei ole vielä sairastuttu yhtäaikaa. Se voisi olla hanka- laa”, Romppainen miettii.
JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen kertoo saavansa ajoittain tiedusteluja perheellisiltä opiskelijoilta.
“Useimmiten kyse on palveluohjauksesta.”
Vainikainen huomauttaa, että tukitoimia suunniteltaessa per- heellisten opiskelijoiden erityistarpeet ovat usein jääneet huomiot- ta. Esimerkiksi Jyväskylässä iltapäiväkerhojen osallistumismahdolli- suudet ja maksut on porrastettu opiskelijan näkökulmasta kankeik- si ja kalliiksi.
Kampusalueella lapsiperheet on kuitenkin huomioitu suhteelli- sen hyvin.
“Syöttötuoleja löytyy joka ruokalasta. Ja useimpiin pääsee myös lastenvaunujen kanssa. Myös kampuksella liikkuminen on aika vai- vatonta”, Romppainen toteaa.
“Lastenhoitotilojakin löytyy, kun osaa vähän suunnitella”.
Kuten myös Romppaisella ja Pihavaaralla, perhe on monella opis- kelijalla tavoitteena. Sen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Sinkuksi jääminen on yhä yleisempää. Lisäksi lasten hankin- nasta tuntuu tulleen varsin mittava projekti.
Juttua varten kartoitettiin opiskelijoiden ajatuksia perheen pe- rustamisesta opiskeluaikana. Haastatelluista vain vajaa neljäsosa oli valmis harkitsemaan perheen perustamista ennen valmistumistaan.
Haastatellut olivat keskimäärin 23-vuotiaita, yhteensä haastateltu- ja oli 19. Vanhin oli 29- ja nuorin 19-vuotias. Suurin osa oli naisia.
Yli kaksi kolmasosaa nimesi taloudelliset syyt lasten hankkimisen esteeksi. Opintoihin keskittyminen oli toiseksi yleisin syy. Niitä seu- rasivat ajan vähyys ja työllistymisen priorisointi.
Ennen lasten saantia pitäisi siis valmistua, saada työpaikka ja hankkia sopivan kokoinen asunto. Parisuhteenkin pitäisi olla va- kaalla pohjalla.
Taloudellinen pärjääminen on tärkeää: vähintään toisen olisi hyvä olla töissä. Eikä sen toisenkaan valmistuminen saisi olla kovin kau- kana. Tämä asetelma toistui useimpien puheissa.
Jylkkärin tekemä pikakysely saa tukea Tilastokeskuksen Perheet 2011- aineistosta. Perheen perustaminen ajoittuu yleensä vasta opin- tojen jälkeen.
Osin sen seurauksena ensisynnyttäjien keski-ikä nousee edelleen.
Vuonna 2005 keski-ikä oli 27,9 vuotta, vuonna 2010 28,3 vuotta.
Myös yhä useampi parisuhde jää lapsettomaksi. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kasvua oli 1,25%. Lapsiperheiden määrä väheni samassa ajas- sa 0,6% yksinhuoltajaperheiden määrän pysyessä lähes ennallaan.
Perheväestön suhteellinen osuus on tasaisessa laskussa. Vaiku- tukset väestön ikäjakaumaan ovat kaikkien tiedossa. Muutokset ovat pitkäaikaisia ja hitaasti kehittyviä.
OpintOjen nOpeutumisesta huolimatta yhteiskunnan kustan- nukset kasvavat. Synnytysiän noustessa hedelmällisyyshoitojen tar- ve lisääntyy, samoin kuin riskit raskauden aikaisista komplikaatiois- ta ja sikiön kehityshäiriöistä.
Myöhäisempi synnytysikä myös korreloi pienemmän lapsimää- rän kanssa. Vähemmän lapsia tarkoittaa heikompaa huoltosuhdet- ta ja sitä, että kansallista kulttuuriperintöä kuljettaa eteenpäin enti- sestään vähenevä joukko.
Lasten saaminen työuran alussa ei sekään ole ongelmatonta.
Kumpi on työnantajan näkökulmasta kiinnostavampi: vastavalmis- tunut henkilö, joka on opiskellut vähän nopeammin mutta jonka perheasiat ovat vielä jäsentymättä, vai henkilö, joka elää vakiintu- nutta perhe-elämää?
Kumppanin löytymiseen yhteiskunta tuskin voi vaikuttaa. Sen si- jaan se voi poistaa esteitä ja tukea yhteiskuntaa hyödyttävien tavoit- teiden toteutumista. Tällä hetkellä järjestelmä niputtaa kaikki opis- kelijat yhteen, ottamatta kantaa yksilöllisiin tavoitteisiin tai elämän- vaiheisiin. Nykytilanne suosii perheen perustamisen lykkäämistä, koska perheiden tarpeet jäävät huomiotta. Vaihtoehdoksi jää usein valitseminen joko perheen tai opintojen välillä.
Lapsen ja perheen yhdistäminen vaatii siis paljon suunnittelua ja joustavuutta. Ovatko Laurin vanhemmat koskaan katuneet lapsen hankkimista tässä elämänvaiheessa?
“Ei kyllä olla! Lauri on sellainen ilopilleri”, Romppainen ja Piha- vaara kertovat toisiaan vilkuilleen.
“Ja onhan oma lapsi niin iso asia.”
Vauhdikas pikkumies on ehtinyt touhuissaan sopivasti keittiöön asti. Romppainen nostaa Laurin tiskausta katsomaan. Lauri jokeltaa ja läiskyttää saippuavettä. Ei tällainen perhearki vaikuta ollenkaan tylsältä tai vaikealta. Päinvastoin.
1,5-vuotiaan Roopen äiti Rosemari Marttisen, 29, opinnot eivät lapsen saannin jälkeen ole su- juneet aivan odotusten mukaan. Aikataulu pitää silti. ”Ei lapsen hankintaan liittynyt suurempaa stressiä, mutta ehkä todellisuus osoittautui sit- ten vähän odotettua hankalammaksi.”
Juha-Pekka Pentikäinen, 24, ei suunnittele vie- lä perheenlisäystä. “Aika monella lapsen hankin- ta menee sinne lähellä 30 vuotta, varmaankin siksi että halutaan olla valmiita ja että taloudelli- nen tilanne on sellainen, ettei lapsen kanssa jou- du ahdinkoon.”
Laura Nousiainen, 23, Mari Swahn, 19, Rosa-Ma- ria Mäkelä, 24 ja Eeva-Liina Kyöstilä, 23, eivät vielä haikaile perheen perään. Nuoria naisia huo- lettaisivat taloudellinen tilanne sekä mahdolli- set välivuodet.
13
9.6. KANKAAN
PAPERITEHTAAN ALUE
KoLmATTA KERTAA järjestettä- vä Kankaan avoimet ovet -tapah- tuma tarjoaa monipuolista ohjel- maa. Luvassa muun muassa avoi- mia harjoituksia ja toimintaesittelyjä, lähiruokaa, taidemyynti, työpajoja sekä Kankaan tavaroiden kirppis.
14 RAvINTo
Dyykkaus säästää kukkaroa,
15 KULTTUURI:Jyrock keräsi salin täyteen,
16-17 KULTTUURI:Jyväskylä myöntää nihkeästi avustuksia,
19. sIvUN KAsvo:
Irina on miesten nainen.
Menot
Kesän ensimmäinen päivä
JäRJEsTyKsEssääN 21. Yläkaupun- gin yö on sen sortin ILMAINEN kaupun- kitapahtuma, että jos ei kelpaa, niin voi muuttaa vaikka maalle. Ohjelma alkaa lauantaiaamuna kello 10 JYT:n Porno- polkalla ja 4H:n lelunvaihtokirppiksellä.
Viimeiset aamudiskon esiintyjät aloitta- vat settinsä Alvar Aalto -museolla sun- nuntaiaamuna kello 6.
Tähän väliin mahtuu muun muassa seuraavaa: kello 12 lähtien performans- siryhmä Musta taksi kuljettaa asiakkai- ta Yläkaupungin yössä. Taksin voi tilata omalla vastuulla soittamalla numeroon 046 568 2600. Taksikyydistä ei peri- tä maksua.
Kauppakadulla kello 16 käytävän Old Fat & Slow -skeittikisan nimi lupaa hy- vää. Jyväskylän taidemuseo Holvissa kello 19.15 esiintyvä Må Pyton on klas- sikko, jonka keikkaa ei kannata missa- ta. Ryhmä esittää Monty Pythonin lau-
luja mieslauluyhtyeelle sovitettuna suo- meksi. Siltasalissa kello 20.30 on mah- dollisuus ottaa tuntumaa seuraavaan aamuun jo etukäteen: Circus Uusi Maa- ilman varta vasten Yläkaupungin yöhön tehty esitys Hang Over lupaa seuraavaa:
“laulajia, roikkujia ja ilmadramatiikkaa.
Hyvä meininki, huono meininki ja poten- tiaalisia hallusinaatioita.”
Tämä KAIKKI ja paljon muuta. Ja tosi- aan, jos ei kelpaa, niin teepä ite parempi!
Toivolan vanhalla pihalla esiintyy kel- lo 22.30 jyväskyläläinen Superjekkeli.
Omintakeinen orkesteri kuulostaa suo- malaiselta kansanmusiikilta, balkanilta, punkilta, iskelmältä ja progelta. Rau- hasta raivoon ja rähinästä rakkauteen.
24.5. JA 31.8. LUTAKKo
ToUKoKUUssA kolmatta kertaa jär- jestettävä Lutakko Jäissä on alaikäis- ten järjestämä tapahtuma, jonka esiin- tyjät valitaan Demoskaban kautta.
Elokuussa tärähtävä Lutakko Liekeis- sä on jo perinteikäs vaihtoehtomusii- kin tapahtuma, jonka pääesiintyjä tänä vuonna on 1988 perustettu suomalai- sen grindcoren isoisä ja paha kummi- setä Xysma.
Lutakko Liekeissä -tapahtumassa nähdään punkinräimeen seassa myös Laineen Kasperi ja Palavan Kaupunki, jonka kattavan instrumenttiarsenaalin vyöryttämä rytmitulva ja ehtymätön sanataituruus laajentavat hiphopin ra- joja yllättäviin paikkoihin.
9.-14.7. JyväsKyLäN KEsä
JyväsKyLäN KEsäN suurimpiin tapahtumiin kuuluva Jyväsky- län kesä sai alkunsa vuonna 1956 korkeakulttuuritapahtumana, jonka nimi oli Jyväskylän Musiikkikulttuuripäivät. Viimeisen 10 vuoden aikana kaupunkifestivaali on omaksunut populaarim- man cross over -otteen.
KEsäN KAIKKIEN aikojen legendaarisin keikka on M. A. Num- misen ”epäsiveellinen” esiintyminen vuonna 1966, jonka polii- si keskeytti. Viime kesältä jäi mieleen M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen Tractatus-konsertti Kuokkalan kirkossa.
18.5. yLäKAUPUNKI
17.5. KAmPUKsEN KENTTä
HIPIT PUUsKUTTAmAssA Kampuksen kentällä 12 minuuttia. Kulttuurimies Antti Suoran Kulttuuri-Coo- per on monille jo tuttu kevään merkki. Lähde mukaan 12 minuutin rääkkiin perjantaina 17.5. kello 15.30. Pak- ko ei ole juosta veren maku suussa. Juoksulenkin jäl- keen on mukava mennä oluelle kehuskelemaan urhei- lusuorituksilla.
KAmPUs KINo
PETTERI KALLIOMäKI
ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVAT NäYTöKSET
Leijonakuningas
RogER ALLERs & Rob mIN- Koff, 1994
mA 13.5. KLo 19.00 Vapaa Kino viettää iltamia Dis- ney-yhtiön elokuvien mer- keissä. Leijonakuningas pu- halsi tuottamon piirrettyihin yhden elokuvan ajaksi sen sa- man taian, virtuositeetin ja kit- schin, joka niissä oli ollut Dis- neyn vielä eläessä.
Arvosana: 4/5
Fantasia
WALT DIsNEy, 1940 mA 13.5. KLo 20.45 Walt Disneyn kunnianhimoisin hengentuote kuvittaa kahdek- san klassisen musiikin mesta- rityötä Bachista Stravinskyyn.
Tyyli ja piirrosjälki vaihtele- vat avantgardesta naivismiin ja psykedeliasta puhtaaseen mauttomuuteen. Valitettavas- ti tämä visuaalisen mielikuvi- tuksen kuolematon runsau- densarvi on Kinon esitykses- sä tuomittu jäämään pelkäksi varjoksi itsestään, sillä se esi- tetään digitaalisena versiona.
Arvosana: 5/5
Keskus- hyökkääjä
J. ZEmgANo & s. DEREv- JANsKI, 1947
TI 21.5. KLo 19.00
Neuvostoliittolaisten urheilu- elokuvien illan ensimmäinen artikkeli on insinööri-jalkapal- loilijasta kertova Keskushyök- kääjä, joka yhdistelee sportti- tarinaa komediaan, musikaa- liin, ynnä velvollisuuksien ja yksityiselämän välisen ristirii- dan kuvaukseen.
Nyrkkeily- hansikas
ANDREI fRoLov, 1946 TI 21.5. KLo 20.30 Urheiluelokuvan, sosiaali- sesti tiedostavan sanoman ja musikaalikomedian ristisii- tos on myös illan toinen elo- kuva Nyrkkeilyhansikas, jon- ka keskiössä on nyrkkeilymes- tarin ja huippu-uimarin välinen romanssi.
vALITETTAvAsTI KUmmAs- TAKAAN URHEILULEffAs- TA EI sAATU vERsIoTA EN- NAKKoARvosTELUA vAR- TEN.
31.7. - 3.8. JyväsKyLä JA sEUTUKUNTA
AIEmmIN Jyväskylän Suurajoina tunnettu Neste Oil Rally on Jyväs- kylän kansainvälisesti tunnetuin
tapahtuma, joka tuo paikkakun- nalle heinä-elokuun vaihteessa niin paljon ihmisiä ja rahaa, et- tä sen varjolla saa käyttäytyä ai- ka vapaasti. Kadunvaltausbileet tarjoavat vaihtoehtoisen näkö- kulman, katusoitto ja kämppän- sä vuokraus tienausmahdolli- suuden.
26.-28.7. mUURAmE, TUomIsToN TILA
oN AIvAN TURHA mainostaa Naamoja, koska tämä Muura- messa, Tuomiston tilan luon- nonkauniissa ympäristössä järjestettävä pieni festivaali myy liput loppuun joka vuo- si alta aikayksikön. Kuiten- kin, jos pidät avantgardesta ja arvostat hukkumismah- dollisuutta, peltojalkapal- loa sekä reipasta juopot-
telua, niin ehkä kannattaa yrittää koijata lip- pu jostain.
17.6. KEsKI-sUomEN ELoKUvAKEsKUs (gUmmERUKsENKATU 9 b10, JyväsKyLä)
AIKUIsTEN ELoKUvALEIRI, eli nelipäiväinen koulutus tarjo- aa mahdollisuuden päästä tekemään animaatio- tai fiktioeloku- vaa. Elokuvan teemana on ”Me ollaan sankareita kaikki”. Pienryh- missä toteutettavien elokuvien tekeminen tuo hienon kokemuksen omasta luovuudesta ja yhteistyöstä muiden kanssa. Leirille ote- taan 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset viimeistään 3.6.2013 osoitteeseen elokuvakoulu@gmail.com. Il- moittautuminen vahvistetaan maksamalla leirimaksu.
SUPERJEKKELI
JIRI HALTTUNEN
Hyvä meininki, HuOnO meininki ja pOTenTiaaliSia HalluSinaaTiOiTa.
tekstit Petri Kaikosuo
JULIA WESELY PETRI KAIKOSUO
PETRI KAIKOSUO
“Se Oli niin kuin paHa kRapula: enSin luulin kuOlevani. SiTTen pelkäSin, eTTen kuOlekaan. lOpulTa Olin vain Onnellinen, eTTä Se Oli OHi. enSi vuOnna uudeSTaan!”
Kulttuurimielinen hippi Kulttuuri-Cooperin 2012 jälkeen. Tänä vuonna Kulttuuri-Cooper juostaan Kampuksen kentällä 17.5. kello 15.30.
Ravinto 14
tähteet hyöty-
käyttöön
säästäminen. Dyykkauksella otetaan kantaa ylenpalttiseen kuluttamiseen. Opiskelijan kukkarolle se sopii loistavasti, sillä ruokalasku puolittuu helposti biojätteitä tonkiessa.
e
lintarvikkeita myyvät kaupat joutuvat heittä- mään ruoaksi kelpaavaa tavaraa kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa roskiin. Myös ko- titaloudet heittävät vuosittain henkilöä kohti 25 kg ruokaa jätteisiin. Näistä suurin osa on hedelmiä, vihanneksia ja leipiä.Jyväskylän roskaruokapäivässä kokanneen Pöllö- waarin kokin Sami Sorvojan mukaan leivänkanni- koista ja juustotahkoista sekä ruoantähteistä saa uu- delleen hyödyntämällä hyviä ruoka-annoksia.
Dyykkauksessa kannattaa käyttää kuitenkin har- kintaa. Liha suositellaan ehdottomasti kuumen- nettavaksi. Sorvojan mukaan haju sekä näkö yleen- sä kertovat, onko ruoka pilaantunutta. Pakkauksis- sa oleva viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoit- taa Eviran säädösten mukaan sitä, että ruokaa ei saa myydä, käyttää tai tarjoilla päivämäärän umpeudut- tua. Parasta ennen -merkintä tarkoittaa, että tuotetta saa myydä päiväyksen jälkeenkin, jos sen laatu ei ole huomattavasti heikentynyt.
Yleisimpiä dyykkauskohteita ovat kauppojen ros- kikset, joista löytyy päiväys-tuotteita. Dyykkaus on kuitenkin laitonta ja kyseessä on varkaus, joten ros- kisdyykkauksessa kannattaa pitää järki päässä. Pa- rasta dyykkausta voimme Sorvojan mukaan harras- taa siten, että hyödynnämme kotitaloudesta tulevat ruoantähteet. Tässä siis yksi ehdotus.
teksti ja kuva Johanna Hurme
z
zjauhelihakastiketta z
z2zdlzlinssejä z
z(2zisoazporkkanaa) z
z(1zdlzsoijarouhetta) z
z1zprkztomaattimurskaa z
z1-2ztlzoreganoa z
z1-2ztlzchiliä z
zmustaazpippuria z
zsuolaa z
zruskistamiseenzoliiviöljyä
Liota soijarouhetta vedessä vähintään noin tun- nin ajan. Kuori sipuli ja porkkanat. Raasta porkkanat karkeasti ja hienonna sipuli pieneksi. Ruskista olii- viöljyssä padassa. Valuta soijarouheesta pois vesi ja anna valua lävikössä. Lisää soijarouhe bolognesen, tomaattimurskan, linssien, oreganon, basilikan ja laa- kerinlehden kanssa pataan. Lisää pataan vettä kunnes ainekset nippa nappa peittyvät. Anna kastikkeen po- rista miedolla lämmöllä kannen alla kaksikymmentä minuuttia kunnes linssit ovat kypsiä. Tarjoile kastike keitetyn pastan ja raastetun parmesaanijuuston kera.
Jatkettu bolognese-kastike (ruuantähteistä)
Tähteistä kasat- tu ruoka on ke- vyt kukkarolle.
"Syönztälläzhetkelläzgluteenittomasti,zelizolenzjättänytzpoisz leivätzjazpastatzsekäzlisännytzniidenzedestäzlihaazjazkasvik- sia.zSiksizjääkaapistanizlöytyyzmaitoa,zjauhelihaa,zsalaattia,z kananmuniazjazraejuustoa.zKaikkeazterveellistä.z
Jazsittenzmyöszpekoniazjazchilijuttuja.zLähi- kaupassazeizolezollutzchilitonnikalaaznytzkol- meenzviikkoonzjazal-
kaazjozärsyttämään.
Enzkarppaazenkäz olezmikäänznatsizruo- kavalionizsuhteen.z Testailenzvain,zmiltäz tällainenzsyöminenz tuntuu.zzJaztuntuuzit- seasiassazaikazhy- vältä:zolonizonzpal- jonzvirkeämpi,zolenz laihtunutzjazturvo- tuszonzhävinnyt.z Ruokailunzjälkeenz onznykyinzfree-
sizolozeikäzollenkaanztunkkainen,z niinzkuinzainazennen.”z
z Suvi-Tuulia Nykänen journaListiiKan oPisKeLija niKo hiLDÉn:
jääKaaPPiratsia
JyLKKäRizKuRKiSTaazJääKaappiiSi.
Kulttuuri 15
Paluu Jyrockiin
teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö
i
lokivi oli ääriään myöten täynnä huhtikuun lopulla järjestetyssä Jyrockissa. Tiiviistä tunnelmasta huo- limatta ilmapiiri oli leppoisa ja yhtyeet viihtyivät yleisön seurassa.Johannes Lintunen on käynyt Jyrockissa vuo- desta 2003 asti. Ensimmäisenä vuonna hän tuli pai- kalle kaverin suosittelemana, ja sille tielle hän jäi.
”Se, että tapahtuma järjestetään sisätiloissa kahdes- sa kerroksessa loi festivaaleille oman tunnelmansa jo silloin. Täällä on ollut aina hyvä meininki, niin kuin on nytkin”, myöhemmin Jyrockin promoottorina toi- minut Lintunen kertoo.
Yleisön joukossa nyt ilman työmiehen saappaita kiertelevä Lintunen kertoo katsovansa tapahtumaa nykyisin eri tavalla. Promoottorin työ on antanut työ- kokemusta, jollaista on vaikea saada muista musiik- kialan töistä. Miinuksena työssä on ollut se, että festi- vaaleilla hän kiinnittää huomionsa järjestelyihin.
”Ennen promoottorina toimimista ei esimerkik- si koristeluihin tullut kiinnittäneeksi huomiota. Nyt pohdin, että dekojoen ja videotykkien rinnalle sopisi hienosti tilan ja ympäristön ehdoilla kehitettyä av-tai- detta. Se toimisi hyvin Jyrockin profiilissakin”, Lintu- nen miettii kehityskohteita festivaaleille.
Vuoden 2013 kohokohta Jyrockissa on Lintuselle kuitenkin vanhojen ystävien tapaaminen.
”Vuodesta toiseen täällä vallitsee hyvä meininki niin yleisössä kuin bändienkin joukossa. Tänne halu- taan tulla esiintymään, koska tätä kautta monet festi- vaalijärjestäjät bongaavat uusia bändejä lavoilleen. Jy- rock toimiikin hyvin uusien yhtyeiden ponnahdus- lautana”, toteaa Lintunen tyytyväisenä.
Myös yliopiston kulttuurisihteerinä 2000-luvun alussa toiminut Jiri Sironen muistelee lämmöllä työ- aikaansa Jyrockissa, vaikka hän ei tänä vuonna pai- kalle päässytkään. Molemmat miehet ovat sitä miel- tä, että Jyrockin hyvä meininki ja hidas muuttuminen ovat olleet toimivan festivaalin salaisuus.
”Koska Jyrockia tehdään talkoovoimin, jokainen uusi työntekijä tuo aina jotain uutta mukanaan fes- tivaaleille. Tällöin myös yleisön mielenkiinto tapah- tumaa kohtaan säilyy”, Sironen ja Lintunen toteavat.
Sironen muistaa kuitenkin ajan, jolloin Jyrock uh- kasi hävitä Jyväskylästä. Ilokiven mennessä remont- tiin vuonna 1994 Jyrockin silloiset järjestäjät lähtivät omille teilleen. Onneksi tilalle löytyi pätevä jatkaja.
”Ville Häkkisen tullessa promoottoriksi Jyrock pe- lastui. Hänen aikanaan Jyrockin profiili muotoutui nykyiselleen ja tapahtuma lunasti pysyvän paikkan- sa Ilokivessä”, Sironen kertoo.
Myös talkoolaisten perinteet ovat säilyneet näistä vuosista. Molemmat miehet muistavat karonkat, jois- sa he pääsivät juhlistamaan onnistuneita Jyrockeja.
”Minun promoottoriaikanani tarjosin muun muas- sa niin pahaa slovakialaista viiniä, että kukaan ei sitä halunnut juoda”, Lintunen muistelee hymyssä suin ja katselee hyväntuulisia talkoolaisia.
Festivaali. Jylkkäri kiersi Jyrockia hyvässä seurassa. Vuosien 2007-2010 promoottori Johannes Lintunen kertoo, millaiselta tämän päivän Jyrock näyttää konkarin silmin.
19.-20. huhtikuuta Ilokivessä järjestetty Jyrock kokosi en- nätysmäärän yleisöä. Sekä perjantaina että lauantaina paikalle oli kerääntynyt 720 musiikin ystävää.
”Jyrockin perjantai koettiin huikeana onnistumisena, koska yleensä ensimmäinen festivaalipäivä on ollut hiljai- sempi. Molemmat päivät oli kuitenkin loppuunmyyty”, Jy- rockin promoottori Suvi Mononen kertoo.
Jyrock palkittiin alkuvuodesta Sue-lehden ‘Sue, Kuok- ka ja Jussi’ -palkinnolla. Monosen mukaan tunnustus on nostanut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestä- män festivaalin arvostusta.
”Saimme mukaan myös halpabussiyhtiön. Moni uu- si festivaalikävijä Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Ou-
lusta löysi tiensä tänne juuri tuota kautta. Muun muas- sa Tampereelta ja Turusta tuli bussilastillinen yleisöä Ilo- kiveen.”
Haasteilta ei kuitenkaan vältytty, sillä perjantaina yhden festivaalien suosituimmista keikoista vetänyt The Flaming Sideburnsin keikka oli peruuntua.
”Solisti oli hypännyt väärään junaan ja soitti kaksi tuntia ennen keikkaa olevansa Seinäjoella. Tuli sekin todistettua, että taksi ajaa siinä ajassa Seinäjoelta Jyväskylään”, festi- vaaliin tyytyväinen Mononen naurahtaa.
The Flaming Sideburnsin lisäksi Ilokiven salit veti täy- teen Moonface with Siinai, Mopo, PK Keränen ja Plutoni- um 74.
tänä vuonna ennätysyleisö
Ilokivi pursusi juhlayleisöä.
Eduardo Martinez The Flaming Sideburnsista sai yleisön villiintymään.
Kulttuuri 16
H
umanistisesta ammattikorkeakoulusta viime jouluna val- mistunut Veera Tuhkala toimii tällä hetkellä tuottajana Yläkaupungin Yö -tapahtumassa. Hänellä on kokemusta alhaisista avustuksista ja niiden vaikutuksesta työnsaan- tiin niin opiskelijana kuin nyt työssä käyvänäkin.“Omista harjoitteluistani en ikinä saanut palkkaa. Tänä vuonna meillä oli Yläkaupungin Yössä seitsemän harjoit-
telijaa viideltä eri alalta, muun muassa matkai- lusta, kulttuurituotannosta sekä ympäristötek- niikasta. Kenellekään heistä emme pystyneet maksamaan palkkaa, vaikka kuinka olisimme halunneet.”
Tuhkalan mukaan tärkein ja isoin syy ol- la maksamatta palkkaa harjoittelijoille on juu- ri pienet avustukset. Niillä pystytään kattamaan vain välttämättömimmät kulut.
“Tuntuu, että Jyväskylä ei usko markkinointi- ja vetovoimakär- kenä kulttuurin riittävän. Mielummin valitaan joku rallien kaltai- nen tapahtuma.”
Opiskelijanäkökulmasta tilanne on huolestuttava. Palkalliset harjoittelupaikat ovat kiven alla, töistä puhumattakaan. Tapahtu-
majärjestäjät joutuvat hakemaan töihin nimenomaan palkattomia harjoittelijoita.
“Itsekin olen käynyt monta haastattelukierrosta läpi vain sen ta- kia, että saisin työskennellä jossain ilmaiseksi. Jotkut taas lähtevät rupupalkan perässä Helsinkiin, vaikka sielläkään ei makseta hyvin.
Kateellisina kuuntelemme tradenomien harjoittelijapalkkoja jossain pankissa”, Tuhkala huokaisee.
“Monet alkavat myös pyörittää omia projekte- ja, sillä valmiita töitä on niin hankala löytää. Läh- tökohta niissä on kuitenkin aina se, että itselle ei voi maksaa palkkaa ja pitää miettiä koko ajan, jäädään- kö plussalle vai ei. Aika pelottavasta asemasta siis lähdetään.”
jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen myöntää, etteivät Jyväskylän kaupun- gin myöntämät kulttuuriavustukset yksityisille toimijoille ole ko- vin suuret. Jyväskylässä avustuksia myöntävät kulttuuri-ja liikun- talautakunta, sivistyslautakunta sekä kaupunginhallitus.
“Jaamme paljon erilaisia avustuksia, sekä isoja, keskikokoisia että pieniä. Pieniin avustuksiin tulee hakemuksia paljon enemmän kuin mitä rahaa on antaa”, Aholainen kertoo.
avustukset. Jyväskylän kaupunki jakaa hyvin pieniä avustuksia yksityisille kulttuuri- toimijoille verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Tämä vaikuttaa myös kulttuurialan
opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan saantiin.
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö
