Jyväskylän ylioppilaslehti 28. tammikuuta – . 18. helmikuuta 2013 53. vuosikerta
1
Vellamo gangstaz
Gettomasa tällä kertaa henkilökuvassa.
Raskasta
hallintomönjää
Päätoimittajan
jäähyVäiset
Pääkirjoitus 2
N yt kun pääsin päätoimittamaan tämän nu- meron, on korkea aika aloittaa päänauko- minen muille esimiesasemissa toimiville.
Henkilökohtaisesti tuntuu jotenkin älyt- tömän mukavalta, että saa päättää, mihin Jylkkärin resursseja käytetään. Silti minua hieman epäilyttää oman tietoni rajallisuus.
Tiedetoimittaja Jani Kaaro kirjoitti jokin aika sitten ko- lumnissaan joukossa tyhmyys ei tiivisty, että Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa asiantuntijat ovat tienneet noin 65 prosenttia vastauksista oikein, kun maallikot – heitä ollessa riittävän monta – ovat tienneet jopa 91 prosenttia oikeista vastauksista.
Kuinkahan hyvin sellainen noin 17 000 korkeastikou- lutetun yhteisö tietäisi ongelmiin oikeat vastaukset, jos siltä kysyttäisiin?
Ja kysytäänhän siltä
. Rehtori Matti Manninen on käyn- nistänyt Jyväskylän yliopistossa byrokratiatalkoot, joiden tarkoituksena on poistaa yliopistoa kuormittavaa mönjää.
Jo aiemmin hallintojohtaja Kirsi Moisander on lisännyt yliopistolaisten mahdollisuuksia välittää tietoa keskushal- linnolle. Se on ihan hyvä.
Tiedonkulku ei vielä takaa, että yliopistoyhteisön ää- ni vaikuttaisi päätöksentekoon. Viimekätinen päätösval- ta on keskitetty yksittäisille ihmisille. Jos päätöksenteko- vaiheessa asioita ei alisteta yliopistoyhteisön käsiteltäväk- si, on selvää, että yksilöiden mielivalta tulee vaikut- tamaan lopputulokseen. Tästä seuraa mönjän valu- mista hallinnon alemmille portaille.
Byrokratiaa puretaan nyt sähköisellä lomak- keella, josta ehdotukset kulkeutuvat hallinnon
Yhdessä mönjän kimppuun
käsiteltäväksi. Ehdotukset eivät ainakaan vielä ole julki- sesti nähtävillä siten, että kaikilla olisi mahdollista käydä niistä julkista keskustelua. Varmasti anonyymi palautekin on arvokasta, mutta vasta ideoista käytävä avoin keskus- telu on se, jossa ideat jalostuvat parhaiksi mahdollisiksi päätöksiksi. Vai mistä voimme tietää, että juuri hallinnon edustajilla ja työryhmäläisillä on paras tieto siitä, mitkä ehdotuksista ovat parhaita toteutettavaksi?
Voidaan tietenkin väittää, että olisi mahdotonta hajaut- taa päätöksentekoa koko yliopistoyhteisön käsiin. Itse epäi- len, että se olisi hyvinkin mahdollista. Viestintä ei ole kal- lista.
Esimerkiksi saksalaiset piraatit ovat kehitelleet hyvin käytännöllisiä ja lähes maksuttomia välineitä hajautettuun päätösentekoon. Yksi näistä päätöksentekosovelluksista on nimetty tulevaisuustutkija Alvin Tofflerin ja organisaa- tiotutkija Henry Mintzbergin 1970-luvulla esittämän or- ganisaatioutopian mukaisesti Adhocracy:ksi.
Adhokratian he määrittelivät byrokratian vastakohdak- si, jota tultaisiin soveltamaan erityisesti tietotyössä. Sen piirteisiin kuuluu orgaaninen rakenne, matala hierarkia ja
mahdollisimman vähäinen työn standardisointi.
Miten minusta tuntuu, että nyky-yliopisto on ad- hokratian vastakohta.
Haluan vielä kiittää emeritus-päätoimittaja Lis- kiä hyvästä vittuilun ilmapiiristä, joka piti mönjän poissa toimituksesta.
Ilpo Puhakka paatoimittaja@jyy.fi
Tiedon- kulku ei vielä Takaa, eTTä
yliopisTo- yhTeisön
ääni vaikuTTaisi pääTöksen-
Tekoon.
!
!
! "
!
"
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS
3
Jylkkärin toimitus:
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Ilpo Puhakka paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957
Toimittaja: Minna Tiainen minna.tiainen@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Siviilipalvelusmies Jere Kyrö
sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
Kartalla
4-5 uutiset:
Haku- ja valintajärjestelmän uudistus lähe,
6-7 kampus:Ilokivi menee perusteelliseen remonttiin
8-9 kampus:Ylioppilaskunnan uu- si hallitus esittäytyy
9 kolumni:Racists are bad company
10-12 keskiaukeama:Onko keskushallinto kahminut liikaa valtaa yliopistolla?
matsibar Hinta:
Ilta (klo 16–24) 200€
lutakon leidi Hinta:
1-15 henkilöä 300€/Ilta
Jylkkärin löytämät tilaussaunat
“Paras sauna Jyväskylässä löytyy Tuomiojärven rannasta, jossa
kansalaisopiston ylläpitämissä Kiviniemen saunatiloissa on kolme saunaa.
Spesiaalin siitä tekee se, että siellä on myös savusauna joka lämpenee yleisinä vuoroina koko kesäkauden, eli joka keskiviikko pääsee savusaunaan ja siitä suoraan järveen. Vuosimaksu on 40 euroa, mutta kursseilla käyvillä puolet halvempi”, kertoo himosaunoja Kyösti Ylikulju.
Jere Kyrö sak:n JärJestöJen talo
Kellarisauna ja biletila, jonne mahtuu noin 25 henkeä (klo 16–24). Bonuksena karaoke.
Hinta: 200€
Järjestöjen talolla myös Metalli74:n sauna, jossa noin 50 hengen kokoustila. Metal- liliiton jäsenille 160 € ja muille sopimuksen mukaan.
opinkiven sauna Ja ko- koontumistilat Hinta:
Opiskelijat 100€/ilta Muut 200€/ilta kirJailiJatalo
Hinta:
Koko talo saunoineen 300€/ilta
kiviniemen kesämaJa Haukkalantie 34, 40740 Jy- väskylä
Hinnat:
Kansalaisopiston kursseilla käyvät 20€/vuosi Muut 40€/vuosi
Tule avustajapalaveriin!
29.1.
19.2.
12.3.
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 - 16.00.
Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.
”YlIOPISTOlle TarvITTaISIIn glaSnOST & PereSTrOIKa”
Hallituksen opiskelijaedustaja Joonatan Virtanen
Uutiset 4
Sofia Ikonomidis, Anna Malin ja Emmi Tuukkanen suhtautuvat kiintiöihin varauksella. He ymmärtävät tavoitteen helpottaa uusien opiskelijoiden pääsyä yliopistolle, mutta toivovat, että Suomen koulu- tusjärjestelmä mahdollistaa edelleen opiskelun kaikenlaisissa elämäntilanteissa.
J
os alan vaihto houkuttaa, nyt voi olla korkea aika tarttua toimeen.Hallituksen suunnittelema kor- keakoulujen haku- ja valintajär- jestelmän uudistus saattaa vara- ta yhteishaun uusille hakijoille ja pistää vanhat opiskelijat erillisiin hakuihin.
Uudistusten on tarkoitus tulla kah- dessa erässä. Ensimmäinen astuisi voi- maan jo ensi vuonna. Sen myötä yli- opistoilla olisi mahdollisuus asettaa kiintiöt sellaisille hakijoille, joilla ei olisi valmista tutkintoa takataskussaan.
Lisäksi opiskelijoille tarjottaisiin vain yhtä opiskelupaikkaa, vaikka he olisi- vat päässeet sisään kaikkiin hakukoh- teisiinsa.
Toinen uudistus astuisi voimaan vuonna 2015. Sen jälkeen yhteishaus- sa olisivat mukana vain ne, joilla ei oli- si aiempaa tutkintoa tai opiskelupaik- kaa. Korkeakouluilla ei olisi enää valtaa päättää kiintiöiden käytöstä.
Alan vaihtajat joutuisivat siis käyt- tämään muita hakuväyliä. Jotta he ei- vät jäisi umpikujaan, hallitus kehot- taa yliopistoja kehittämään reittejä, joi- den avulla opiskelijat voivat joko vaih- taa pääainetta kotiyliopistonsa sisällä tai jatkaa oman alansa opintoja muus- sa yliopistossa.
Alan vaihto toiseen yliopistoon jäi- si silti aiempaa vaikeammaksi. Etenkin pienten tai vahvasti erikoistuneiden yli- opistojen opiskelijoiden mahdollisuu- det lähteä uusille urille vaikeutuisivat siis merkittävästi, koska kotiyliopiston pääainevalikoima olisi rajallinen.
Jyväskylän yliopiston strategiajohta- jan Kari Pitkäsen mukaan uudistuksen takana ei ole halu rajoittaa opiskelijoi- den valinnanvapautta vaan mahdollis-
lozzin ravintolapalvelut on tarkoitus siirtää yliopiston kirjaston alakertaan ensi syyslukukauden aikana, kertoo hallintojohtaja Kirsi Moisander. Loz- zin peruskorjaus alkaa näillä näkymin vuoden 2014 alussa.
”Olemme käyneet pitkään neuvot- teluita ruokaloiden vuoksi, koska tilaa ei yksinkertaisesti ole, mutta Lozzi on pakko remontoida”, Moisander kertoo.
Tilapalvelujohtaja Suvi Jokion mu- kaan Lozzin väistötiloja kaavaillaan kirjaston kurssikirjasalin paikalle. Tar- kempia suunnitelmia tehdään yhteis-
työssä kirjaston ja opiskelijoiden kanssa lähiaikoina, ja moni asia on vielä epä- selvä.
Muun muassa kahvila Librin toimin- nasta Lozzin remontin aikana ei ole täs- sä vaiheessa tietoa. Jokio luonnehtii ti- lannetta vaikeaksi, sillä niin kirjaston, lounasravintolan kuin kahvilankin pal- velut ovat kampuksella olennaisia.
Joka tapauksessa tilapalvelujohta- ja vakuuttaa, etteivät kurssikirjat katoa kirjastolta.
“Kurssikirjojen pitää olla saatavilla opiskelijoille”, hän toteaa.
Parhaillaan remontoitavan T-talon, eli hallintorakennuksen, alakertaan ai- otaan perustaa 100-150 hengen ravin- tolatilat. Musican ravintolan tilaa yrite- tään myös laajentaa.
Moisanderin mukaan Kirjaston ala- kertaan perustettava väistöravintola to- dennäköisesti jatkaa myös Ilokiven re- montin alkaessa 2015.
Kampuksen ruokapaikat ovat siis suurin piirtein selvillä, mutta ruoan- valmistuspaikoissa on vielä ihmettele- mistä.
”En tiedä yhtään missä meillä on val-
mistuskeittiö. Sitä ei ole vieläkään.”, Moisander sanoo.
sonaatin toimitusjohtaja Arto Maija- la suhtautuu tulevaisuuteen luottavai- sesti. Hänen mukaansa Sonaatilla on omat ajatuksensa ruokalatoiminnan järjestämisen osalta, myös ruoanval- mistuspaikkojen suhteen. Suunnitel- mia ei kuitenkaan tässä vaiheessa vie- lä kerrota julkisuuteen.
“Jos ajatellaan opiskelijoiden näkö- vinkkelistä, niin minä uskon ja luotan täysin, että palveluja tulevaisuudessa-
opiskeluputket suoriksi, alan vaihto vaikeaksi
kiintiöt. Valtio työntää nuoria mutkattomiin opiskelu-uriin erilaisten lakimuutosten
avulla. Yksi niistä on pian alkava haku- ja valintajärjestelmän uudistus.
lozzin väistöravintola perustetaan kirjastolle
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
taa tuoreiden ylioppilaiden pikainen pääsy jatkokoulutukseen. Hän myöntää silti, että uudistus saattaisi käytännös- sä tukkia vaihtoehtoisia opintopolkuja.
”Kyllähän me tiedämme, että valtio- vallan tavoite on työurien pidentämi- nen. Nämä kaikki muutokset pyörivät näiden tavoitteiden ympärillä”, Pitkä- nen miettii.
loPullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty, mutta suunnitelmat ovat pitkällä.
Pitkänen uskoo, että ainakin ensi vuodelle suunnitellut muutokset toteu- tuvat todennäköisesti. Yliopisto valmis- tautuu jo uudistukseen, vaikka edus- kunnan päätöstä asiasta saatetaan jou- tua odottamaan kuukausia.
Pitkäsen mukaan kiintiöt eivät kui- tenkaan herätä innostusta yliopistol- la, ja ainakin ensimmäisessä vaihees- sa oppilaitos voi päättää olla hyödyntä- mättä niitä.
”Luultavasti niitä ei oteta käyttöön Jyväskylän yliopistolla.”
Toinen vaihe, eli yhteishaun varaa- minen uusille opiskelijoille, on sen si-
5
Sofia Ikonomidis, Anna Malin ja Emmi Tuukkanen suhtautuvat kiintiöihin varauksella. He ymmärtävät tavoitteen helpottaa uusien opiskelijoiden pääsyä yliopistolle, mutta toivovat, että Suomen koulu- tusjärjestelmä mahdollistaa edelleen opiskelun kaikenlaisissa elämäntilanteissa.
Opintojen keskeyttäjä ei saa enää työttömysturvaa
OpintOjen määräaikainen keskeyttämi- nen ei riitä enää perusteeksi työttömyys- turvan saamiseen. Tästä vuodesta lähti- en yliopisto-opiskelijan on työttömyystu- kea saadakseen joko irtisanottava tai me- netettävä opinto-oikeutensa tai valmis- tuttava.
Lisäksi opiskelijalla on oikeus tukeen siinä tapauksessa, että hän pitää vähin- tään vuoden tauon opinnoistaan. Tänä ai- kana opiskelijalle ei saa kertyä opintopis- teitä eikä hän saa tehdä opinnäytetyötä.
Viime vuonna tehdyt keskeytykset toi- mivat vielä entiseen tapaan.
”Tämä on suuri muutos opiskelijoiden kannalta”, suunnittelija Eeva-Liisa Tauriai- nenopiskelijapalveluista sanoo.
tauriainen ei ole innoissaan uudistuk- sesta. Hänen mukaansa uuden lain sovel- tamiseen ei ole vielä johdonmukaista käy- täntöä, eikä yliopisto ole saanut selkeää ohjetta toimintaansa helpottamaan.
”Siirtymävaihe on kieltämättä ongel- mallinen. Opiskelijoita juoksutetaan pai- kasta toiseen, eikä kukaan tiedä, mitä pa- peria tarvitaan”, hän valittelee.
Tauriaisen mukaan huhut lakimuutok- sesta aiheuttivat hämminkiä opiskelijoiden keskuudessa jo syksyllä. Kun ensimmäi-
set uutiset uudistuksesta julkaistiin loka- kuussa, moni työelämässä ollut opiskeli- ja ymmärsi tilanteen väärin ja irtisanoi var- muuden vuoksi opinto-oikeutensa. Tauri- aisen mielestä uudistus rajoittaa tarpeet- tomasti opiskelijoiden valinnanvapautta.
”Minusta tämä laki ei yliopisto-opiske- luun sovellu”, hän toteaa.
KesKi-suOmen TE-toimiston työnvä- litys- ja yrityspalveluiden palvelujohta- ja Pekka Rantanen painottaa, ettei uuden lain tarkoitus ole kaventaa opiskelijoiden vaihtoehtoja. Hänen mukaansa kyseessä on käytäntöjen yhdenmukaistaminen, sil- lä muut kuin yliopisto-opiskelijat eivät ole aiemminkaan voineet keskeyttää opinto- jaan määräajaksi.
Työkokemusta ei voi enää kerätä työmarkkinatuella
YliOpistOsta valmistunut ei pysty enää keräämään työkokemusta työ- markkinatuella tehtävän työelämäval- mennuksen avulla. Vaihtoehto pois- tui TE-keskuksen valikoimasta vuoden alussa, ja ammattiin valmistuneita pa- tistellaan nyt hakemaan oikeita töitä.
Työelämävalmennuksen sijaan val- mistuneiden työllistymistä voidaan edistää työnantajalle maksettavalla palkkatuella. Toisin kuin ennen, tukea myönnetään nyt myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisäksi TE-toimistot tar- joavat pääasiassa kouluttamattomille ja alan vaihtajille tuettua työkokeilua.
“Ajatus on, että työkokeilun kautta ei työkokemusta enää hankita”, palve- lujohtaja Pekka Rantanen Keski-Suo- men TE-toimistosta toteaa.
muutOKsen toivotaan avaavan val- mistuneille ovia oikeisiin työpaikkoihin, kun työnantajat eivät enää pysty palk- kaamaan päteviä työntekijöitä valtion tukemaan harjoitteluun. Rantanen nä- keekin uudistuksen opiskelijan etuna.
“Kaiken aikaa puhutaan kuitenkin työvoimapulasta. Kyllä nuori koulutet- tu työvoima on se, johon rekrytointi eniten kohdistuu”, hän uskoo.
Minna Tiainen
Keskustelu
lukukausimaksuista käy kuumana
eurOOpan maiden ulkopuolisil- le opiskelijoille sorvataan lukukausi- maksuja.
117 kansanedustajaa on allekirjoit- tanut lakialoitteen, jonka avulla EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoil- ta pyritään perimään maksuja korkea- kouluopinnoista.
Opiskelijajärjestöt vastustavat aloi- tetta. Niiden mukaan maksujen tuot- to jäisi pieneksi ja niiden käyttöönotto vähentäisi ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Järjestöt pelkäävät myös, että lukukausimaksut vaarantaisivat pitkäl- lä tähtäimellä maksuttoman korkea- koulutuksen.
Maksujen tavoitteeksi on ilmoitettu koulutusviennin lisääminen ja opetus- alan työllisyyden tukeminen. Jos Eu- roopan ulkopuolelta tuleva opiskeli- ja jäisi valmistumisensa jälkeen Suo- meen, hän voisi esityksen mukaan vä- hentää maksut verotuksessa. Lisäk- si lahjakkaille opiskelijoille voitaisiin aloitteen mukaan rakentaa stipendi- järjestelmä ja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja mak- saa kehitysyhteistyövaroista.
Keskisuomalaisista kansanedus- tajista aloitteen ovat allekirjoittaneet Teuvo Hakkarainen (ps), Anne Kalmari (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Kau- ko Tuupainen (ps) ja Sinuhe Wallinhei- mo (kok).
Minna Tiainen
Opiskeluputket suoriksi, alan vaihto vaikeaksi
lozzin väistöravintola perustetaan kirjastolle
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
JERE KyRö
”MInuSTA lAkI EI ylIopISTo-
opISkEluun SovEllu.”
jaan vielä epävarmempi. Tämä vaikeut- taa Pitkäsen mukaan työtä yliopistolla ja asettaa hakijan oikeusturvan kyseen- alaiseksi.
”Minusta olisi ikävä panna hakijat hakemaan opiskelupaikkoja osittain uudistetun järjestelmän puitteissa tie- tämättä, muuttuuko järjestelmä seu- raavana vuonna”, Pitkänen valittelee.
Eeva-liisa Tauriainen ei lämpene uudis- tukselle.
pekka Rantanen pitää lakimuutosta jär- kevänä.
kin pystytään tarjoamaan. Ehkä vain hieman eri tavalla”, hän toteaa.
Maijalan mukaan opiskelijan ei siis tarvitse vastaisuudessakaan hamstrata eväitä kotoa.
“Kyllähän tässä mahdollisuuksia on. On tiloja, joissa kapasiteettia pys- tyy nostamaan. Esimerkiksi liikunnalla Syke, siellähän aukioloaikojankin voi- daan miettiä uudelleen. Tietysti jos on tottunut siihen, että Lozzi on se luon- nollinen paikka, niin se aiheuttaa pien- tä liikehdintää.”
Minna Tiainen & Ilpo Puhakka Alunperin saamasta tiedostamme poiketen, väistöravintola tuleekin kurssikirjaston ti- laan, eikä kuvassa näkyvän Café librin paikalle.
Kampus 6
Muutto. Ilokivi menee perusteelliseen remonttiin vuonna 2015.
Ylioppilaskunta etsii väistötiloja puolentoista vuoden korjaustöiden ajaksi.
Alakerran kulttuuritila saattaa muuttaa rakennuksesta lopullisesti jo aiemmin.
JYYn kulttuuritila ehkä opinkivelle
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
Jos kulttuuritila siirtyy Opinkivelle, Ilokiven ala-
kerrasta vapautuva ti- la saattaa päätyä lounas- ruokalalle. Lisäneliöt voi- sivat helpottaa ainakin
keskipäivän ruuhkia.
ItseLLä On tOsI hyvä fIILIs, kahdesta hyvästä
vaIhtOehdOsta keskusteLLaan.
K
ampus Kino, Jyrock ja muu ylioppilas- kunnan kulttuuritarjonta saattaa löytyä pian uudesta osoitteesta. Ilokiveä aletaan peruskorjata reilun kahden vuoden pääs- tä, ja nyt mietitään, pitäisikö kulttuuritoi- minta siirtää jo ennen remonttia uuteen kotiin Opin- kiven kellariin.Toinen vaihtoehto on etsiä kulttuuritoiminnalle väistötilat remontin ajaksi ja palata sen jälkeen Iloki- ven black boxiin.
JYYn Kulttuurisihteeri ja asiaa pohtivan Ilokivi- työryhmän jäsen Anniina Hartikainen suhtautuu muutokseen rauhallisesti.
“Itsellä on tosi hyvä fiilis, kahdesta hyvästä vaihto- ehdosta keskustellaan”, hän sanoo.
Opinkiven kellari on tällä hetkellä yliopiston muse- on varastona. Kulttuuritoiminnalla olisi siellä käytet- tävissään noin puolitoista kertaa nykyisen black boxin kokoinen sali sekä pienempi tila sen yläkerrassa. Jäl- kimmäiseen suunnitellaan kahvila-baaria.
Kellari on rakennettu autohalliksi, mutta käytän- nön syistä sitä on käytetty alusta lähtien muihin tar- koituksiin. Tilassa kun ei ole auton kuljettavaa sisään- käyntiä.
Kellarin remontointi kulttuuritilojen käyttöön maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin miljoo- na euroa, joten tilapäiseksi väistötilaksi sitä ei kun- nostettaisi. Opinkivelle pitäisi rakentaa muun muas- sa uusi sisäänkäynti.
opinKiveen muuttamisessa olisi paljon etuja. Kult- tuuritoiminta pystyttäisiin todennäköisesti aloitta- maan siellä jo ennen Ilokiven remonttia, eikä siihen siis tulisi ainakaan pitkää keskeytystä korjaustöiden vuoksi.
Ilokiven alakerta puoles- taan vapautuisi remontin jäl- keen vaikkapa lounasravinto- lan keittiötilaksi. Jos toimin- ta jäisi Ilokiveen, väistötilojen löytäminen etenkin klubitoi- minnalle saattaisi olla haasta- vaa. Lisäksi Ilokiven black box pienentyy remontissa, sillä il- manvaihtojärjestelmä nirhai- see tulevaisuudessa osan käyt- tötiloista.
Opinkiveltä löytyisi myös enemmän erillisiä tilo- ja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Näin esimerkik- si teatterilaisten ei tarvitsisi korjata lavasteitaan jokai- sen esityksen jälkeen.
toisaalta iloKiven alakerta on luontevasti samas- sa rakennuksessa JYYn muiden palveluiden kanssa, ja paikalla on vakiintunut asema kulttuuritoiminnan kotina.
Opinkivellä olisi myös Ilokiveä vaikeampi pitää Jy- rockin kaltaisia kahden kerroksen bileitä, sillä sen yläkerta on todennäköisesti liian pieni.
“Niin isokokoisia tapahtumia ei ehkä pystyttäisi jär-
jestämään”, Hartikainen sanoo.
Hopeareunus tosin löytyisi Opinkiveen suunnitel- tavasta kahvila-baarista, joka saattaisi Ilokiven alaker- rasta poiketen olla auki myös tapahtumailtojen ulko- puolella.
Hartikainen näkee uusia mah- dollisuuksia.
“Voisi käydä vaikka päivä- oluella.”
KulttuuritiloJen tulevai- suus on tällä hetkellä kahdek- sanhenkisen Ilokivi-työryhmän käsittelyssä. Asiasta toivotaan edustajiston päätöstä kevään ai- kana.
Niin kauan kuin kulttuuriti- lan tulevaisuus on auki, muu remontin suunnit- telu on hankalaa.
“Kulttuuritila on tällä hetkellä se solmu. Kun se saa- daan auki, saadaan suuntaviivoja jatkolle”, työryhmän jäsen Kalle Jokinen sanoo.
iloKiveä on remontoitu viimeksi 1990-luvun puoli- välissä. Tällöin ylioppilaskunnan talous oli tiukalla, ja parantamisen varaa jäi. Ilokiven toimistot ja varastot ovat liian pieniä ja ylioppilaskunnan hallitus joutuu puurtamaan alakerran ikkunattomassa kabinetissa.
“Nyt tehdään laajemmin ja paremmin, että tilat vas- taisivat nykytarpeita”, Jokinen sanoo.
Jyypää 7
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
R uotsin hakijamäärä romahti. Norja totesi toi- minnan tappiolliseksi. Aalto-yliopiston ko- keilusta käteen jäi mahtava lasku. Mutta meillä on toisin, vai mitenkä? No, näin on ainakin niiden 117 kansanedustajan mielestä, jotka allekirjoittivat lakialoitteen EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksusta.
Viis siitä, että Ruotsissa ja Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä romahti. Eihän näin kävisi meille, Pohjoismaiden kulttuurit kun eivät mi- tenkään muistuta toisiaan. Ja että Norjassa laskivat, että ti- li painuisi pakkaselle lukukausimaksujen kera. Mitä ne sielläkään valtiovarainministeriössä osaavat muka laskea?
Kyllä tämä
Suomessa toimisi. Kokeilkaa vaikka. Ei, ei si- tä Aalto-yliopiston kokeilua lasketa. Mitä siitä, että jäätiin tappiolle ja saatiin vain yksi opiskelunsa täysin itse mak- sava houkuteltua paikalle. Kyllä ne jatkossa tulee, kos- ka... nomutta, pakkaahan jengi jenkkeihinkin maksullisen koulutuksen perässä – ihan satatuhatmäärin, vaikka kieli onkin outo ja harvinainen, yliopistot kaikille tuntematto- mia ja elämä kallista. Eikö siis meillekin?
Ja sitä paitsi Suomeen tarvitaan koulutettua työvoimaa ulkomailta. Vielä semmoista sivistynyttä ja oppinutta, jo- ka tuntee kulttuurinkin, eli tietysti väkeä joka on opiskel- lut Suomessa. Eli ihmiset täytyy saada tänne opinahjoon.
Mitenkäpä niitä paremmin houkuttelisi kuin muuttamalla koulutuksen maksulliseksi.
Sillä KaiKKihan
nyt tietää, et- tei halpa tai ainakaan ilmai- nen voi olla hyvää. Siksi Suo- mikin kärsii maineesta huo- non koulutuksen maana ja si- vistymättömänä kansana. Tä- mä pitää heti korjata hintoja nostamalla. Kun ne muuten vievät meidän tiedon ja mei- dän rahat palatessaan ulko- maille. Paitsi se puolet niistä, jotka jää tänne töihin. Ja mi- tä siitä, että useampikin halu- aisi jäädä. Tai siitä, että neljän- neskin riittäisi kaikkien kulujen kattamiseen. Kyllä niiltä silti pi- tää ottaa rahat pois.
Löytyisiköhän joitain parem- pia ideoita näidenkin ongelmi- en ratkaisemiseksi?
Jaana Romppainen Kirjoittaja on Jyyn
hallituksen jäsen
Varmasti toimii
Mitenkäpä niitä pareMMin houkuttelisi
kuin MuuttaMalla
koulutuksen Maksul-
liseksi.
Vaikein kysymys Ilokiven remontissa on opiskelijaravintolan sijainti korjaustöiden ai- kana.
“Kampuksen tilanne on hankala, ei ole liiak- si ravintoloiksi soveltuvia tiloja”, ylioppilas- kunnan pääsihteeri Sami Tuori valittelee.
iloKiven edelliSen remontin aikana ra- vintola jouduttiin sulkemaan ja työnteki- jät lomauttamaan. Nyt etsitään muunlais- ta ratkaisua, mutta mitään vaihtoehtoa ei ole suljettu pois. Tuorin mukaan lounasra- vintola saattaa sulkea ovensa puoleksitoista vuodeksi, jos järkevää väistötilaa ei löydy ja näyttää siltä, että opiskelijat saavat vatsan- sa täyteen kampuksella ilmankin Ilokiveä.
Kun remontti aikanaan valmistuu, opis- kelijoille on joka tapauksessa tarjolla en- tistä ehompi ruokala. Tuorin mukaan Iloki- ven lounasravintolaan on suunnitteilla li- sää asiakaspaikkoja, enemmän keittiötilaa ja kaksi linjastoa.
ruokalan tulevaisuus on auki
z
zRemontinzonztarkoituszal- kaazkeväälläz2015.zTavoittee- nazonzsaadaztilatzuudelleenz käyttöönzsyksylläz2016.
z
zTämänzvuodenzpuolel- lazselvitelläänzuudistuksenz suuriazviivoja.zSeuraavazvuo- sizonzvarattuzkonkreettistenz suunnitelmienzteolle.
z
zIlokivenzyläkertazjaztoi- nenzpäätyzovatztälläzhetkelläz vuokrattuinazyliopistolle.zRe- montinzjälkeenzkokozraken- nuszpalaaztodennäköisestiz Jyväskylänzylioppilaskunnanz käyttöön.
KorjauStyöt
Minä itse olen nauttinut musatoimin- nasta ilokivessä ja käynyt katsomas- sa elokuvia. toivon, että mahdollisim- man hyvät tilat säilyisivät. Miksei se voi mennä väliaikaisesti opinkiveen ja palata takaisin ilokivelle.
ismo puhakka, historia
ei siis ole vaihtoehto, että siirryttäisiin puoleksitoista vuodeksi opinkivel- le? ehkä minä pitäisin toiminnan täällä ilokivellä, opinkiven tila on niin vieras.
Minä koen, että ei se tauko toiminnas- sa niin paha olisi.
Johanna kujanpää, suomen kieli
opinkivi kuulostaa paremmalta, että toiminta ei katkeaisi. Ja kieltämättä lisätila lou- nasravintolalle ei olisi paha juttu. en ole hirveästi käyttänyt kulttuuritilan palveluita, enemmän pyörin Cafe linguan puolella. siihen ei kahta kerrosta tarvita.
asta siiskonen, kulttuurien välinen viestintä
ilokivi vai opinkivi?
Kampus 8 Kampus 8
Vahva ei eriarvoisuudelle
teksti Tiina Saari kuvat Oskari Rantala
UUSI HALLITUS . JYYn kabinetissa linjataan, että kaikki mahdollinen on laitettava peliin, jotta yliopisto pysyisi maksuttomana jokaiselle.
Ruusupuistoon aletaan
rakentaa uutta yliopistorakennusta ehkä ensi syksynä
RUUSUpUISTon uuden yliopistora- kennuksen suunnittelu edistyy. Suo- men Yliopistokiinteistöjen kiinteistö- kehitysjohtajan Aki Havian mukaan toiveissa on, että rakentaminen voi- taisiin aloittaa ensi syksynä. Alustavan aikataulun mukaan rakennus valmis- tuu vuoden 2015 kesällä.
Rakennus tulee kasvatustieteellisen tiedekunnan ja koulutuksen tutkimus- laitoksen käyttöön. Siihen suunnitel- laan kahvilaa tai jakelukeittiötä kirjas- ton kahvilan tapaan. Tarkempaa tietoa tiloista ei ole vielä saatavilla. Yksityis- kohdat tarkentuvat kevään edetessä.
Ruusupuiston kaavaehdotus on ol- lut näytillä joulukuusta tammikuun 25.päivään asti.
Minna Tiainen
Opiskelijalounaasta edullisempi ja
terveellisempi
opISkeLIjALoUnAAn hinta on las- kenut vuoden vaihdetta edeltänees- tä 2,70 eurosta 2,60 euroon. Muu- tos johtuu korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen nostamisesta 0,10 eurolla vuoden alussa.
Myös aterioiden laadun pitäisi ol- la entistä parempi, sillä vuoden alussa astuivat voimaan KELAn korkeakoulu- ruokailun suositukset, jotka ohjastavat ravintoloita monipuoliseen ja terveelli- seen tarjontaan. Tarkoituksena on, et- tä ateria kattaisi noin kolmanneksen opiskelijan päivittäisestä energian tar- peesta ja olisi koostumukseltaan ravit- semussuositusten mukainen.
Suositus suitsii suolan ja rasvan määrää opiskelijaravintoloiden tarjon- nassa. Opiskelija-aterian tulee sisältää pääruuan lisäksi juoman, salaatin, lei- vän ja levitteen.
Kaikki tarjolla olevat ateriavaihtoeh- dot eivät täytä tällä hetkellä KELAn kriteerejä. Ruokalistoihin on merkitty, mitkä ruokalajit seuraavat suosituksia.
Minna Tiainen
Jylkkärin päätoimittaja vaihtuu
UUSI pääToImITTAjA valitaan edus- tajiston kokouksessa torstaina 31.
tammikuuta. Työhaastatteluun on kut- suttu allekirjoittaneen lisäksi Min- na Tiainen, Minna Kurvinen ja Katarii- na Kalmari.
Edellinen päätoimittaja Jarno Lis- ki siirtyy Ylen leipiin. Liskin jäähyväis- haastattelu sivulla 18.
Ilpo Puhakka
Arkkitehtitoimiston näkymäkuva uu- desta yliopistorakennuksesta
ARKKiTEhTiTOiMiSTO SARC OY
Hanna Huumonen, 24, Lahdesta Hallituksen varapuheenjohtaja
Vastuualueet: Sosiaalipolitiikka ja liikunta Edustajistoryhmä: Demariopiskelijat Oppiaine: Filosofia
Haluaa: Lisätä matalan kynnyksen liikun- taa ja parantaa erityisopiskelijoiden ase- maa. Lisää liikuntatarjontaa erityisopis- kelijoille!
Jenna Anttonen, 22, Imatralta
Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka, tu- tor-asiat ja kampuksen kehittäminen Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Laskentatoimi
Haluaa: Kehittää tutorien koulutusta, edesauttaa kampusten rakennusten ra- kentamista ja tilasuunnittelua, pitää opis- kelu maksuttomana.
Sanna Koistinen, 21, Kuopiosta Vastuualueet: Viestintä, Jylkkäri ja yri- tysyhteistyö
Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Kansantaloustiede
Haluaa: Kehittää yliopiston yritysyhteis- työtä: irti enemmän kuin rahaa, esimer- kiksi harjoittelupaikkoja opiskelijoille.
Tommi Liinalampi, 29, Helsingistä Vastuualueet: Kehitysyhteistyö, ylioppi- laskylä ja kuntapolitiikka
Edustajistoryhmä: Grönioni Oppiaine: Valtio-oppi ja historia Haluaa: Lobata opiskelijoiden asiaa kun- tapolitiikassa, kerätä lisää rahoitusta ke- hitysyhteistyöhön ja kehittää Kortepohjan parkkikantta.
Amélie Martikainen, 21, Järvenpäästä Vastuualueet: Sosiaalipolitiikka ja kult- tuuri
Edustajistoryhmä: Poikkitieteilijät Oppiaine: Varhaiskasvatus
Haluaa: Vahvistaa ainejärjestöjen toimin- taa sekä hoitaa opintotukeen ja opiske- lijoiden asumismahdollisuuksiin liittyviä linjauksia.
Ville Ranta, 23, Jyväskylästä Vastuualueet: Talous ja järjestöt Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Laskentatoimi
Haluaa: Lisätä ainejärjestöjen yhteistyö- tä saattamalla opiskelijoita saman ka- ton alle.
Jaana Romppainen, 32
Vastuualueet: Kansainväliset asiat ja ym- päristöasiat
Edustajistoryhmä: Luonnontieteilijät Oppiaine: Fysiikka
Haluaa: Parantaa kv-opiskelijoiden työl- listymismahdollisuuksia ja vähentää jät- teiden syntyä yliopistolla.
Teppo Suominen, 23, Keuruulta Vastuualueet: Kulttuuri ja järjestöt Edustajistoryhmä: Yhdistyneet kielten- lukijat
Oppiaine: Suomen kieli
Haluaa: Vahvistaa ainejärjestöjen asemaa ja lisätä niiden kautta yhteyttä JYYn kaik- kiin jäseniin.
Antti Seppänen, 25, Kuusamosta Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka ja Kampus Kustannus
Edustajistoryhmä: Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto, Jyviva
Oppiaine: Sosiologia
Haluaa: Tuoda JYYtä lähemmäs opiskeli- joita, rikkoa etäisyyden.
Kampus 9 Willie’s lesson 9
Vahva ei eriarvoisuudelle
teksti Tiina Saari kuvat Oskari Rantala
J
yväskylän yliopiston ylioppilas- kunnan hallituksen tuore pu- heenjohtaja, Kuopiosta tuleva suomen kielen opiskelija Mari Kröger (Yhdistyneet kieltenluki- jat) kommentoi heti ensimmäiseksi, et- tä kaikille maksuton tutkintokoulutus korkeakoulussa on säilytettävä - myös kansainvälisille opiskelijoille.”Koulutusta ei saa laittaa maksulli- seksi. Kokeilu ei kannata, Ruotsissa- kaan se ei onnistunut. Maksuton kor- keakoulu on myös ollut valttikortti Suo- melle, ja siitä ei tule luopua.”
JYYn uusi hallitus on seurannut tark- kaan eduskunnan lakialoitetta luku- kausimaksusta.
”Toivottavasti vielä useampi kansan- edustaja olisi sitä vastaan. Aloitetta ei ole mietitty loppuun asti”, jatkaa yli- oppilaskunnan puheenjohtaja Joonas Könttä (Keskustaopiskelijat) Krögerin argumentteja kuin samasta suusta.
”Maksun periminen asettaisi Suo- men korkeakoulut eriarvoiseen ase- maan. Tämä johtaisi korkeakouluken- tän pirstaloitumiseen jakaen yliopistot voittajiin ja häviäjiin, tai vain jälkim- mäisiin”, Könttä perustelee.
UUsi hallitUs haluaa turvata opis- kelijoiden toimeentulon. Tavoitteena on lobata opiskelijoiden asioita entistä intohimoisemmin sekä politiikassa et- tä elinkeinoelämässä.
”Haluan parantaa opiskelijoiden työllistymistä. Lobbaaminen, verkos- tojen lisääminen ja rahoituksen kerää- minen ovat nyt tärkeitä tehtäviä. Tar- vitsemme lisää yhteistyötahoja”, sanoo Tommi Liinalampi (Grönioni).
Sanna Koistinen (Pörssi & Dumppi) kertoo jo keskustelleensa yhteistyös- tä parin yrityksen kanssa. Neuvottelut ovat kesken.
Hallitus linjaa, että opiskelun tulisi
olla entistä joustavampaa: muun mu- assa kurssien suoritusmahdollisuudet pitää olla monipuoliset.
EntinEn hallituksen puheenjohta- ja, nykyinen ylioppilaskunnan vara- puheenjohtaja Kalle Jokinen (Pörssi &
Dumppi) on luottavainen uuden halli- tuksen suhteen. Hänen kaudeltaan jäi- vät perinnöksi talous- ja kiinteistöpääl- liköiden rekrytoinnit ja ylioppilastalo Ilokiven remontti.
Jokisen hallituksen kaudella käytiin läpi ylioppilaskunnan organisaatiouu- distus. Ex-puheenjohtaja toivoo, että uusi hallitus saisi pian aikaan sähköi- sen vaalijärjestelmän.
”Riittävän luotettavaa ohjelmaa on etsitty pitkään. Olisi hyvä, jos sellainen saataisiin käyttöön seuraaviin edarivaa- leihin.”
Kröger ja Könttä sanovat ylioppilas- kunnan tiedonkulun tarvitsevan pa- rannusta, ja haluavat tukea ainejärjes- tötoimintaa entistä enemmän.
”Ongelmanamme on, etteivät opis- kelijat koe JYYtä omakseen. Monet ei- vät tiedä, mitä teemme.”
Myös yliopiston sisäilmaongelmat olisi saatava ratkaistua. Rakennusten korjausta ei voida vauhdittaa, mutta uusia tilaratkaisuja voidaan suunnitel- la.”Jyy haluaa lisätä tietämystä siitä, on- ko esimerkiksi luennolle pakko mennä, jos opiskelijoilla on luokassa sisäilmas- ta johtuvia oireita”, Könttä sanoo.
Amélie Martikainen kertoo opiske- lijoiden haluavan Jyväskylään lisää yk- siöitä ja kaksioita juuri valmistuneen vuoden 2012 asuntoselvityksen mu- kaan.
”Opiskelija-asuntojen tulisi sijaita lä- hellä keskustaa, hyvien kulkuyhteyk- sien päässä tai oppilaitosten läheisyy- dessä.”
A ccording to UN estimates, 1 out of 35 peop- le on this planet can be classified as inter- national migrants. In Finland, 1 out of eve- ry 20 legal residents residing in the count- ry are migrants of an international back- ground. You may find it interesting to know that roughly 250,000 Finnish citi- zens have joined the international migrant flow and reside outside of Finland.
Times of economic hardship tend to bring about an in- crease in xenophobic rhetoric. The terms xenophobia and racism tend to be used interchangeably, but by definiti- on, their differences are quite clear. A racist hates accor- ding to ethnicity and ancestry, while a xenophobe hates the foreigner which can potentially be anyone from outsi- de their own culture.
Just because someone is a xenophobe does not necessa- rily mean they are racist. A racist isn’t always going to be a xenophobe. Being one is not better than being the ot- her. Neither one is pleasant to be around. It should al- so be said that racists and xenophobes aren’t much fun at multicultural social events.
it is Easy to JUdgE
others for their antisocial behavior, es- pecially when it is directed at you or your loved ones.
Unfortunately, merely passing judgment on the mindset and behaviors of your social opposition will have no po- sitive effect; it only puts the haters on the defense. When on the defensive they tend to go online, flooding the inter- net with invective. Even worse, when threatened, the ha- ters can go on the offensive, storming out amongst the ge- neral populace where they pro-
ceed to engage in such acts of bravery as shouting drunken- ly at a father who dares to speak his own language in public with his 3 year old son.
thE most
effective way to deal with the haters is to ma- ke their behavior socially una- cceptable. Describing racists and xenophobes as “immigra- tion critical” does nothing to help society; it only gives jus- tification of existence to tho- se who hate. When a Goebbels wannabe publishes a semi-aca- demic rationalization for hat- red, his arguments must be dis- sected and destroyed, not dis- missed. When a mob marches to intimidate others with their neo-Nazi agenda, it is the res- ponsibility of us all to let them know that they have no place in our society.
Willie Lahti The author is the immigrant
grandson of immigrants.
Are you a racist or a xenophobe?
Hallituksen tuoreen puheenjohtajan, 23-vuotiaan Mari Krögerin ja ylioppilaskunnan pu- heenjohtajan Joonas Köntän yhteistyö sujunee kuin valssi. ”Erimielisyyksiä hallituksen ja edustajiston välille tuskin syntyy. Mari osaa suomen kielen ammattilaisena puhua hy- vin, ja minä osaan kiroilla venäjäksi”, Könttä toteaa ja nauraa.
Jere Kyrö
It sHould also bE saId tHat racIsts and xEnopHobEs arEn’t MucH fun at MultI-
cultural
socIal
EvEnts.
10
Riippuuko kaikki
nyt hänestä?
Hallintojohtaja Kirsi Moisander ei haluaisi itsestään tehtävän jut- tua, koska tavallisen riviopiskelijan
ei välttämättä tarvitse tietää ku- ka hallintojohtaja on. Heidän tulisi nähdä vain hyvin toimivat palvelut.
”Hallinto en ole minä.”
11
Riippuuko kaikki
nyt hänestä?
Hallinto. Yliopistolla huhuillaan, että kun leppoisa Matti Manninen ryhtyi rehtoriksi Aino Sallisen paikalle,
hallintojohtaja Kirsi Moisander olisi alkanut käyttää itsevaltaisen johtajan otteita.
u
usi yliopistolaki käynnisti Jyväskylässäkin hallinnon uu- distukset, joilla vanhasta valtionlaitoksesta on lähdetty ra- kentamaan itsenäistä ja yritysmäisempää kokonaisuutta.2011 tiedekuntiin muodostettiin keskushallinnon johdol- la palvelukeskukset, joihin laitosten ja tiedekuntien hal- lintopalvelut keskitettiin. Viime vuonna vanha keskushallinto muu- tettiin yliopistopalveluiksi keskittämällä sinne kaikki tukitoiminnot, jotka aiemmin toimivat jonkin muun kokonaisuuden osana.
Yliopistopalveluihin sisältyy ajatus vanhan käskyttävän valtion- hallinnon muuttamisesta palveluhenkiseksi. Jylkkäriin on kuiten- kin kantautunut huolestuneita yhteydenottoja, joiden mukaan pal- velupuheesta huolimatta hallinnointi yliopistolla olisi muuttunut ai- empaakin virkavaltaisemmaksi. Kritiikki henkilöityy hallintojohtaja Moisanderiin, jonka kanssa asiointi on koettu vaikeaksi.
Jylkkäri päätti selvittää hallintojohtajaa ja hallinnon uudistuksia syyttävien puheiden paikkansapitävyyttä kokoamalla kritiikkiä yli- opiston eri henkilöstöryhmiltä ja kysymällä asiasta hallintojohtaja Moisanderilta itseltään.
it-tiedekunnan Hallintopäällikkö Sanna Hirvola kirjoitti hiljattain epävirallisen listan muutamista hallinnon pullonkaulois- ta professoriliiton paikallisosaston puheenjohtajan Jari Veijalai- sen pyynnöstä rehtorille esiteltäväksi. Ensimmäinen huomio kos- kee työryhmiä, joita Hirvolan mukaan yliopistolla on nykyään to- della paljon, mutta joiden rooli ja vaikutusvalta asioihin on epäselvä.
”Työryhmiin käytetään todella paljon aikaa, ehdotukset koo- taan perusteellisesti ja raportti luovutetaan, mutta tämän jälkeen ei yleensä saada tietää, mitä näille ehdotuksille tapahtuu,” Hirvo- la kertoo.
Hirvola on yksi harvoista, joka asiasta kysyttäessä viitsii puhua kokemuksistaan suoraan omalla nimellään. Olen kuitenkin kuul- lut saman väitteen esitettävän myös professori- ja opiskelijatasolta.
Moisanderilta asiaa kysyttäessä hän myöntää, että tietokatkosta voi olla, mutta vakuuttaa, että keskustelu otetaan vakavasti ja vies- tintää parannetaan.
”Nythän meillä on tulossa yhteispalaveri, jossa on dekaanit ja hal- lintopäälliköt mukana. Lisäksi on byrokratian purkutalkoot, joissa on tullut todella paljon hyviä ehdotuksia.”
“Olen kyllä sitä mieltä, että keskustelut ovat vaikuttaneet, mutta
jos ei itse osallistu tai halua tulla mukaan... Kun siellä on paljon sel- laisia, joilla on vahvoja mielipiteitä, mutta ne ei sitten välttämättä ole mukana niissä istunnoissa, emme saa tietää heidän kantojaan”, Moi- sander sanoo toisessa yhteydessä.
Tämä ei vielä vakuuta siitä, että työryhmät ja käydyt keskustelut oikeasti vaikuttaisivat päätöksiin, joita johtajat lopulta tekevät.
”Se pitää paikkansa, että yliopistopalvelu-uudistuksen alussa oli verkkopalautejärjestelmä, jonka kautta kuka tahansa pystyi anta- maan ajatuksia. Se on tietysti ihan toinen juttu, että onko se viime kädessä keskustelua tai osallistumista, vai jonkinlaista näennäiskes- kustelua. Koko ajan tulee palautetta, että hallintojohtaja tekee pää- töksiä oman mielensä mukaan, vaikka eri tahoja oltaisiinkin kuul- tu,” kertoo yliopiston hallituksen opiskelijaedustaja Joonatan Vir- tanen.
Hirvolan mukaan keskusteluyhteys hallintojohtajien ja hallinto- päälliköiden välillä on ollut huono. Edellinen yhteinen palaveri on hänen mukaansa pidetty keväällä 2011, ja vuoden 2012 aikana yhtei- siä kokouksia hallintopäälliköiden ja hallintojohtajan kesken ei olisi ollut. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan hallintojohta- ja Matti Pylvänäinen vahvistaa asian. Moisander kuitenkin kiistää.
”Meillähän on laitosjohtajatapaamisissa hallintopäälliköt mukana ja dekaanit mukana, ja niissä kaikissa olen itsekin paikalla. Hallin- topäälliköiden kanssa meillä oli joulukuussa yhteinen tapaaminen, mutta sieltä kaksi oli valitettavasti sairaana.”
Pylvänäisen mukaan joulukuun kokoontuminen olisi ollut muo- dollinen illallisseminaari, johon osallistumista hän ei katsonut mie- lekkääksi.
tiedekunnissa ja yliopiston hallituksessa on yliopistopalvelu-uu- distuksen jälkeen havahduttu siihen, että hallintoon on palkattu pal- jon uutta henkilöstöä. Samaan aikaan tiedekunnille on asetettu ko- vat säästötavoitteet, koska yliopiston kokonaisrahoitus on ollut las- kussa.
Moisander perustelee henkilöstömenojen kasvua ensimmäises- sä haastattelussa sillä, että yliopistopalveluihin on lisätty uusia toi- mintoja.
”Se miksi näyttää siltä, että hallinnon henkilöstömenot ovat kas- vaneet, johtuvat siitä, että meillä on ollut erillisinä yliopiston yhtei- teksti Ilpo Puhakka kuvat Jere Kyrö
12
set, joka on ollut rehtorilla ja sitten tietysti it-palvelut, joita ei ole ai- emmin ollut keskushallinnossa. It-palveluista tuli liki sata uutta ih- mistä yliopistopalveluihin. It-palvelut siirrettiin yliopistopalveluihin hallituksen päätöksellä.”
”Uudet henkilöt, joita on palkattu, ovat nimenomaan niitä, joita on tiedekunnista esitetty ja niitä, joita uusi yliopistolaki edellyttää.
Uutena on tullut kontroller, sisäinen tarkastaja, opintopalvelupääl- likkö, yliopiston lakimies ja erillispalvelulaitokseen on palkattu ih- misiä, koska he olivat todella ylikuormittuneita. Talouteen ja hen- kilöstöhallintoon on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöstöä, koska yliopisto on nyt itsenäinen, eikä valtio enää hoida tiettyjä asiota.”
Moisanderin mukaan keskushallinto ei kuitenkaan ole paisunut.
Myöskään uusien johtajien palkat eivät ole hallintojohtajan mukaan aiempaa korkeampia, vaan palkkakehitys on ollut tasaista.
Pyysin yliopiston talousjohtajalta Päivi Sepältä selvityksen kes- kushallinnon kulujen muutoksesta, josta näkyisi henkilöstömeno- jen kasvu vuosittain siten, että yliopistopalveluihin yhdistetyt uu- det toiminnot otetaan huomioon. Kahden viikon kuluttua sain sel- vityksen, joka on käynyt useaan kertaan myös hallintojohtaja Moi- sanderin tarkastuksen läpi.
Sen mukaan vuoden 2013 budjetissa keskushallinnon henkilöstö- kulut ovat kasvaneet 28 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Kysyn asi- asta uudestaan Moisanderilta.
”Selkeästihän ne ovat nousseet, mutta siellä on myös normaale- ja tes-perusteisia palkankorotuksia ja sisäisiä kehityshankkeita. 47 määräaikaisen työpanos kuvaa sitä nousua. Me tehdään nyt niitä yli- opiston yhteisiä kehityshankkeita. Erillisiä yhteisiä on huomattavas- ti vähennetty ja budjetoitu nyt nämä kulut yliopistopalveluiden vas- tuulle, joten me joudutaan nyt tekemään kaikki nämä yliopiston yh- teiset kehitystoimenpiteet.”
Hallituksen opiskelijajäsen Virtanen vinkkaa kysymään mie- lipiteitä kulujen noususta professoreilta.
Hallituksen professorijäsen Minna-Riitta Luukka on kyllä kuul- lut hallinnon uudistamisen johtamis- ja toteutustapoihin kohdistu- vaa kritiikkiä. Hän ei itse haluaisi asiaa tässä vaiheessa kommen- toida, vaan suosittelee kääntymään asiaan perehtyneen Matti Lei- non puoleen.
Leino sanoo kuitenkin asian olevan nyt niin auki, ettei hän halua tässä tilanteessa sanoa yhtään mitään. Hän kertoo vain haluavansa olla asian suhteen hyvin varovainen yliopiston edun vuoksi.
saan kuitenkin Luukan valottamaan professorien näkökulmaa varovasti.
”Monet ihmettelevät sitä, että palvelukeskukseen tulee uusia joh- taja- ja päällikkötasoja toinen toisensa perään ja kysyvät, onko se järkevää. Kun ajateltiin, että esimerkiksi näihin Certian palveluihin siirryttäessä väki siellä keskushallinnossa ennemminkin vähenisi ja
hallintopalvelut tulisivat lähemmäksi tiedekuntatason toimijoita.”
”Tavallisilla riviprofessoreilla ei varmaan ole sellaista kokonaiskä- sitystä siitä, miten se on organisoitu ja miksi se on organisoitu niin- kuin on. Siinä on varmastikin tiedonkulkupulmaa. Mutta toisaal- ta hallintojohtaja on meille hallitukselle raportoinut, että tästä on kuultu sidosryhmiä ja henkilöstön edustajia. Asiasta on siis tosi pal- jon ristiriitaista tietoa liikkeellä.”
Virtasen mukaan hallitus on keskustellut saamastaan palauttees- ta viime vuoden lopulla.
”Emme ole päässeet keskustelemaan asioista johdon kanssa, sillä tammikuun kokous peruttiin päätösasioiden puutteessa. Joulukuun kokouksesta hallintojohtaja oli pois. Keskusteltavaa kyllä riittäisi”.
Virtasen mukaan viime vuonna läpivedettyä Yliopistopalveluiden uudistusta ei ole missään vaiheessa käsitelty hallituksessa. Moisan- derin mukaan uudistusta on esitelty hallitukselle yhdessä rehtori Aino Sallisen kanssa.
”Johtosäännön mukaan hallitus ei päätä hallinnon sisäisestä ra- kenteesta, vaan rehtori. Se ei ole hallituksen päätösvaltaan kuuluva asia. Vielä ei ole raportoitu, koska vuosi on vasta toimittu. Hallitus ei ole operatiivinen toimija, vaan hallitus on strateginen toimija, jo- ka toimii strategisella tasolla. Heille tietenkin kerrotaan kaikkia asi- oita sen mukaan, mitä he haluavat.”
Virtasen mukaan strategisen ja operatiivisen rajanveto ei tässä asi- assa mene näin.
”Yksi yliopistolaissa olevista hallituksen tehtävistä on yliopiston toimintarakenteesta päättäminen. Meillä johtosäännössä hallinto- johtajan tehtävänä on kyllä tehdä aloitteita hallinnon uudistami- seksi, mutta varsinaisen päättämisen pitäisi olla hallituksella, joka lain mukaan päättää itse johtosäännöstäkin. Nämä laissa olevat asi- at ovat niitä strategisia asioita.”
”Toinen asia on tietenkin se, että kuinka tiukasti hallitus pitää kiinni marssijärjestyksestä. Nykysysteemissä paljon perustuu luot- tamukselle, että delegoitua valtaa käytetään järkevästi ja asiat saa- daan toimimaan. Jos vaikuttaa, että asiat eivät toimi, niin sitten pi- tää tehdä jotain, vähintääkin puhua niistä ongelmista avoimesti.”
tämä juttupaikka on liian lyhyt käsittelemään perinpohjin kaik- kea sita, mitä viimeaikaisesta hallinnon uudistamisesta on sanottu.
Keskustelua on käyty myös yliopiston palveluiden kilpailutusasioi- den käsittelystä ja tietojärjestelmähankinnoista, joissa keskushallin- non on sanottu tekevän omavaltaisia päätöksiä.
Näyttäisi siltä, että hallinnonuudistuksesta on olemassa kaksi toi- silleen täysin vastakkaista näkökulmaa, joille on molemmille omat kannattajansa.
Tässä jutussa on keskitytty kärkkäimpään kritiikkiin ja hallinto- johtajan vastauksiin. Jotta asioita ei haudattaisi kabinettikäsittelyyn, Jylkkäri toivoo lukijoiltaan asian tiimoilta lisätietoja.
missä yliopiston päätökset teHdään?
z
zYliopistonzpäätöksen- teonzmarssijärjestyksenz määritteleezyliopistolakizjaz rehtorinzvahvistamazjoh- tosääntö.
z
zYliopistonzylinzpäättä- väztoimielinzonzhallitus,zjo- kazvalitseezoperatiivises- tazjohtamisestazvastaavanz rehtorin.
z
zzRehtorinztehtävänäzonz johtaazyliopistonztoimin- taazjazpäättääzyliopistoaz koskevistazasioista.
z
zProfessoreista,ztutki- mus-zjazopetushenkilö- kunnastazsekäzopiskeli- joistazkoostuvazyliopis- tokollegiozpäättääzhalli- tuksenzjäsenmäärästäzjaz toimikaudesta.
z
zHallintojohtajazjohtaaz hallintokeskustazjazhalli- tuszvalitseezhallintojohta- jan.zHallintojohtajaztoimiiz rehtorinzlähimpänäzapu- nazjazvalvoo,zettäzyliopis- tonzhallintoztoimiizasian- mukaisestizsekäztekeez tarpeelliseksizkatsoman- sazaloitteetzyliopistonztoi- mintaan,zerityisestizsenz hallintoazkoskeviksizuu- distuksiksi.
Lähde: JyväskyLän yLiopiston Johtosääntö
Jylkkärin haastattelemista hallinnon arvostelijoista suurin osa ei halunnut kertoa asioita omalla nimellään julkisesti, koska he uskovat yhteistyön hallinnon kanssa hankaloitu- van. Hallintojohtaja Moisander pitää tätä harmillisena, koska nämä asiat pitäisi nimenomaan tuoda esille kehittämistoimina. Hallintojohtajan mukaan tapa toimia on ollut se, että kaikessa yhdessä keskustellaan ja kaikkea yhdessä pohditaan. Omasta mielestään hän ei ole katkaissut keneenkään välejään eikä tiedä, miksi häntä pitäisi pelätä.
13
13 Ravinto:
Kokkaa silakoita Ilokiven malliin,
14 helpotus:Tomaatti auttaa opinnoissa,
15 paska kotiseutu:Viiden keskustan kaupunki
16 kulttuuRi:
Sons of Aeon herättää huomiota,
18. jyy:Liski siirtyy Ylelle,
19. sivun kasvo:Gettomasa painottaa tuoreita riimejä
Menot
2.2. ilokivi
kampus kino
petteri kalliomäki
arvostelee ilokiven tulevat näytökset
Piukat paikat
Billy WildeR, 1959 ti 29.1. klo 19.00 Historian kulunein komedia- aihe (miehet naisten vaat- teissa) viedään äärimmäisten identiteettisekaannusten alu- eelle Wilderin ja käsikirjoitta- ja I.A.L Diamondin nokkelas- sa epookkifarssissa, joka hyö- tyy erityisesti Jack Lemmonin ja Marilyn Monroen armoite- tuista koomikonkyvyistä.
arvosana: 5/5
8 1/2
FedeRico Fellini, 1963 ti 5.2. klo 19.00
Marcello Mastroiannin näyt- telemä elokuvaohjaaja potee inspiraation puutetta toivot- tomalta vaikuttavan produk- tion keskellä Fellinin kenties olennaisimmassa teoksessa.
Herkkävaistoisen tyylitajuinen surrealismi ja Nino Rotan upea soundtrack purevat vuodes- ta toiseen.
arvosana: 5/5
Take This Waltz
saRah polley, 2011 ma 11.2. klo 19.00 mehukkaissa väreissä kuvat- tu aviokriisin ja aviorikoksen mahdollisuuden kuvaus. Jok- seenkin kliseistä pakettia pi- tää kasassa Michelle William- sin koskettava pääosasuoritus kahden miehen väliin joutuva- na nuorena vaimona.
arvosana: 3/5
Kovasikajuttu
jukka käRkkäinen &
j-p passi, 2012 ti 12.2. klo 19.00 Pertti Kurikan nimipäivät -punkbändin edesottamuksia seuraava elokuva marssittaa valkokankaalle joukon aidoim- pia ja eksentrisimpiä muusi- koita, mitä rock-dokumenteis- sa on nähty sitten 1960-luvun.
arvosana: 4/5
XIV Arktisen Upeeta
-elokuvafestivaali
ke 13.2. - su 17.2.
Tarkempi ohjelmisto:
http://www.arktisenupee- ta.net
26.1.-23.2. teatteRi miilu
jyväskylän teatteRiyhdistys Kulissi ry:n nuorten ryh- män Minne huuto ei kanna -musikaali kertoo nuorista, jot- ka saavat kuulla maailmanlopun olevan tulossa kolmen päivän päästä. Esitys on osa hanketta: “Ei mitään postmodernia tai- deshaissea -yhteisö”.
Jukka kaikkonen
JKL All Stars kokoaa yhteen paikalliset voimat
jyväskyläläisten DJ- ja klubi-ilto- jen järjestäjien yhteinen Jkl all stars – ilta järjestetään ilokivessä nyt kolmatta kertaa. kesäkuusta 2012 alkanut tapah- tuma tarjoaa tanssin, musiikin ja eks- taattisen juhlahumun ystäville vieraili- joiden livevetoja ja DJ-settejä kahdel- la lavalla.
”ajatus syntyi reilu vuosi sitten Cy- kollektiivin Kimmo Uusi-Maahin aloit- teesta. tarkoitus oli, että kerätään kaikki Jyväskylän klubi-iltoja järjestävät tahot saman katon alle, kertoo projektin koor- dinaattori Tero Uuttana.
vieraileviksi tähdiksi saapuvat helsin- kiläinen rap-yhtye ruger Hauer, tanssi- elektroa soittava Jesse sekä oululaisen
tJH87-houseduon toinen puolikas Hec- tor 87. lisäksi musiikista vastaavat DJ- porukat lupi!, Juostenkutsut, skål, Hear, Beat illusion, Cy, Dreadmark, selektio ja Deep Cuts.
”mukana on myös puhtaasti tekniik- kapuolta hoitavia ryhmiä kuten valo- suunnittelusta huolehtiva viikset, deko- raatioista vastaava visio sekä lisäksi pari vJ:tä visuaaleja pyörittämässä.”
tuleeko Jkl all stars –tapahtumil- le jatkoa?
”seuraava tapahtuma on huhtikuun alussa Brassa. Jyrockissa ja yläkaupun- gin yössä Jkl all stars -porukka tulee olemaan jossain muodossa ja kesällä järjestetään taas tapahtuma ilokivessä!”
9.-10.2. vakiopaine
vakiopaineen Arto Salmi- nen –festivaalilla on luvas- sa lauantaina arto salminen- hiihto, otava ensemblen esi- tys paskateoria, vakiopaine- teatterin kalavale, Juha Hurmeen palopuhe sekä mahdollises- ti arto salminnen -musiik- kia motelli skronklen soit- tamana. sunnuntaina va- kiopaine-teatteri esittää va- rasto-näytelmän lukudraa- mana.
3.-13.2. ilokivi
pohjoismaisen elokuvan festivaali arktisen upeeta -festivaalin päävieraana on tänä vuonna kahden merkittävimmän saamelaisohjaajan jouk- koon kuuluva Paul-Anders Simma (s. 1959).
perjantai-illan Jäätävä-klubilla Brassa näh- dään snoukkaelokuvia. illan huipentaa soul, r’n’b ja hiphop -vaikutteista poppia soittavan siCi & The Boogie Brothers.
Tero Uuttana (oikealla) JKL All Stars Vol. 2:ssa 1.9.2012.
8.2. FReetime
elektRonista poppia ja hiphop- pia soittava le Corps mince de Françoise, eli lCmDF pompsahti suomen musakentille 2007 ja läh- ti heti valloittamaan maailmaa. si- sarusten emma ja mia kemppai- nen iso-Britanniassa, ranskassa ja saksassa menestynyt orkesteri on nykyään harvinaista herkkua uo- men keikkalavoilla.
illan aloittaa instrumentaalibän- di mai.
Helen korpak
15.2. lutakko
pää kii on muun muassa yhtyeis- tä kakka-hätä 77, nazi Death Camp, Heartburns ja vaasankatu ss tunnetun Teemu Bergmanin (toistaiseksi) uusin bändi, jonka tinkimätön ja kaikkea, jo- pa Hiv-positiivisuutta, armotta rienaa- va kohkaus sulatti kriitikoiden ja punk- kareiden sydämet viime vuonna. muka- na lutakon keikalla ovat myös kivesve- to Go Go ja nuoret sankarit.
tekstit Petri Kaikosuo
santtu särkäs
2.2. musta kynnys
mustan kynnyksen Helmi Levyt –klubilla on mahdollista todistaa edellisen Jylkkärin kannessa ol- lut Profeetta & Uusi Maailmanus- konto. Biitit, soundi ja toisto ovat Profeetan musiikin keskeiset ele- mentit. Profeetan apokalyptis- ta sanomaa tahdittavat myös DR.
Robotnik sekä Helmi Levyt DJ.
niko sutinen
8.-9.2. kaupungin- kiRjasto
vanhan kirjan talvi on suo- men talven suurin kirjatapahtu- ma. tapahtumaan sisältyy se- minaareja ja näyttelyitä, kirja- huutokauppa ja vuoden kirja- teon palkitsemnen. lisäksi an- tikvariaatit eri puolilta suomea myyvät tuotteitaan.
“SeLLASiA pArin KLUbin yhTeiSTyöJUTTUJAhAn näKee Tämän TäSTä, mUTTA JKL ALL STArSiSSA poiKKeUKSeLLiSTA on Se, eTTä Siinä on mUKAnA KymmenKUnTA porUKKAA.”
JKL All Starsin koordinaattori Tero Uuttana.
Ravinto 14
silakoita karin
tapaan
kalaruoka. Ilokiven herkku on kotiruokana jopa opiskelijaruokalaa edullisempi.
o
opperakellarin silakat on yksi Ilokiven suosituimpia annoksia ja aiheuttaakin usein pitkiä jonoja. Nyt voit välttää jonot ja varmistaa ettei suosikkiannos ole lop- puunmyyty juuri sinun kohdallasi, sillä tätä herkullista perinneruokaa on varsin helppo val- mistaa myös kotona.Mutta onko ruuan valmistamisessa kotona mi- tään järkeä, kun yliopistolounas on ateriatuen vuoksi edullinen? Jylkkäri testasi puolestasi, miten suosikki- annoksen valmistus kotona sujuu.
Oopperakellarin silakoiden valmistaminen voi äk- kiseltään kuulostaa työläältä ja vaikealta, mutta netis- tä löytyneillä ohjeilla se sujui opiskelijakokilta opiske- lijakeittiön välineillä alle tunnissa ja ilman kyyneleitä.
Omassa keittiössä valmistetun ruuan etuja on myös se, että reseptiä voi soveltaa haluamallaan tavalla.
Siksi minun perunamuusissani on mausteena myös porkkanaa, koska mielestäni muusi maistuu ja näyt- tää paremmalta kun siinä on jotain perunaa värik- käämpää ja maukkaampaa juuresta mukana. Lisäk- si kalalle ei ole koskaan eduksi lämpöhauteessa sei- sottaminen, joten juuri pannulta lautaselle nostetut mehevyytensä säilyttäneet silakat ovat ehdottomasti vaivan arvoisia.
Testin ehkä yllättävin tulos oli, että kotona valmis- tettu ruoka tuli Ilokiveä edullisemmaksi. Pikaisen laskutoimituksen tuloksena kahden hengen aterian raaka-aineet maksoivat noin 3,50€. Eli ateriatuesta ja mahdollisesti tukkuhinnoin saatavista raaka-aineista huolimatta kotona valmistettu perusruoka tulee yli- opistolounasta edullisemmaksi.
teksti & kuva Annamaria Valli
z
z250gzsilakkafileitä z
z1zkeltuainen z
z1zdlzkermaa z
zsuolaa,zpippuriazjaztilliä z
zn.z2zdlzruisjauhoja z
zöljyäzjazvoitazpaistamiseen Muusi:
z
z3zperunaa z
z1zporkkana z
znokarezvoita z
zlorauszmaitoa
ErottElE kEltuainEn ja vatkaa se kevyesti sekaisin kerman kans- sa. Lisää seokseen mausteet. Kaa-
da seos silakoiden päälle ja anna maustua ainakin tunnin ajan. Kä- tevä opiskelija laittaa silakat aa- mulla jääkaappiin maustumaan ja valmistaa ne ruuaksi iltapäivällä kun palaa yliopistolta kotiin. Toi- nen vaihtoehto on valmistaa muu- si sillä välin kun silakat maustuvat.
Muusin valmistamiseksi kei- tä kuoritut perunat ja porkka- nat kypsiksi. Sen jälkeen survo ne muusiksi joko perinteisesti muu- sinuijalla tai modernisti sähkövat- kaimella. Lisää joukkoon maun mukaan voita tai margariinia ja
sen verran maitoa, että muusi on sopivan notkeaa.
kun Muusi on valmista jätä se lämpimälle levylle odottamaan.
Silakat kieritellään ensin ruisjau- hossa ja paistetaan sen jälkeen ra- peiksi pannulla.
Paistamiseen kannattaa käyt- tää voin ja öljyn seosta. Koska ka- lafileet kypsyvät nopeasti, ne vain käytetään pikaisesti kuumalla pannulla, jolloin kala säilyy me- hukkaana. Tarjoile heti muusin ja mahdollisesti muiden haluamiesi lisukkeiden kera.
Oopperakellarin silakat (kahdelle):
Sonaatin ilmoituS?
joS ilmoa ei tule, Sitten lyhyt juttu tähän.
otSikko laihalla ja aloituSkappaleeSeen
laipiS iSku -tyyli.
kirjoittaja loppuun. ei inkkua.
”Meidänzjääkaapistazlöytyyzyleensäzjuustoa,zvoita,zleipätar- vikkeet,zkahvizjazjogurtit.zSittenzaineksetzjohonkinzhyvinzyk- sinkertaiseenzruokaan,zesimerkiksizjohonkinzkastikkeeseenz taizjohonkinzsemmoiseenzmitäzvoizpastanz
kanssazlaittaa.
Arkenazlaitetaanzai- kazvähänzruokaa.zMäzsyönz yleensäzkahdestizkoulullaz jazSussuz(tyttöystävä)zsyöz illallazyleensäzvaanzjo- tainzpientä.zViikonloppui- sinzvoidaanzlaittaazruo- kaazjoszollaanztäällä.
Senzunohdinzäskenz mainita,zettäzmaitoazonz sielläzihanzperkelees- ti.zMaitoazjuodaanzpal- jonzjazmaitozonztärkee- tä.zMeidänzjääkaappiz=z maito.”
Arimo Kerkelä antti lahtinEn
Psykologian oPiskElija
jääkaaPPiratsia
JylkkärizkurkiStAAzJääkAAppiiSi.
Helpotus 15
tehoa opiskeluun
AjAnkäyttö. Keittiökellon avulla opiskelusta voi tulla yllättävän paljon tehokkaampaa. Lisäksi sen kanssa on lupa pitää taukoja.
teksti Marjaana Lahola kuvat Shutterstock
M
uutama kuukausi sitten istuin tympäänty- neenä tietokoneen edessä. Monta potenti- aalisesti tehokasta työtuntia oli jälleen ker- ran mennyt kaikkiin mahdollisiin sijais- toimintoihin: facebookkaamiseen, pelaa- miseen, siivoamiseen, milloin mihinkin. Kuulostaa var- masti tutulta.Sitten törmäsin sattumalta sanaan pomodoro. 80-lu- vulla Francesco Cirillon päässä syntynyt ajankäyttötek- niikka tuntui sopivan kuin nakutettu ihmiselle, jolle aja- tus pitkästä työpäivästä gradun, esseen tai tenttiin luke- misen kanssa tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta.
Pomodoro-tekniikka on perusajatukseltaan melkoi- sen yksinkertainen. Yksi pomodoro tarkoittaa 25 minuu- tin tehokasta työskentelyä keittiökellon tikityksen säestä- mänä. Ajastimen päristessä pidetään viiden minuutin tauko. Tauon jälkeen aloitetaan uusi työpätkä, ja neljän pätkän jälkeen itseään saa palkita pi- temmällä tauolla.
Ainakin itseäni oli helpompi motivoi- da opiskelemaan ”vain se 25 minuuttia”
kuin kokonainen päivä – ja usein en- simmäisen jakson jälkeen oli päässyt sen verran vauhtiin, että motivaatio vääntää kello tikittämään uudestaan oli aiempaa huomattavasti suurem- pi. Kellon pirisemistä tosin seura- si usein säpsähdys ja ajatuksen kat- keaminen.
toMAAttitekniikkA siis lähes pa- kottaa pitämään taukoja. Tauon ai- kana pitäisi ohjeiden mukaan vielä- pä ajatellakin jotain ihan muuta.
Kuulostaa siis hyvältä sekä lais- kottelijalle että työnarkomaanille.
Ehdottaisiko joku tätä myös luen- noitsijoiden kokeiltavaksi?
Tekniikassa suositellaan lisäk- si muun muassa pitämään yllä teh- tävälistaa. Työpätkän jälkeen listal- le laitetaan ruksi, ja valmiin tehtä- vän voi viivata lopulta yli, mistä tuli kokeillessa myös mukavan tehokas olo.
Myös tikittämättömiä vaihtoehtoja kellolle on olemassa. Niitä voi etsiä netistä tai kaivaa esille kännykän ajastimen. Ja mikäli haluaa perehtyä tekniikan muihinkin teemoihin, siitä on olemassa kokonainen kirjakin.
Keittiökelloa on muuten käytetty myös tämän jutun kirjoittamiseen.
AinAkin itseäni oli helpompi motivoidA opiskelemAAn
”vAin se 25 minuuttiA” kuin kokonAinen päivä
z
zKirjoitazylös,zmitäztehtäviäzpäi- vänzaikanazpitäisiztehdä.
z
zVäännäzkeittiökelloonztaizmuu- hunzajastimeenz25zminuutinzaika.
z
zOpiskelezyhtäzasiaazkyseinenzai- ka,zäläzkeskityzmuuhun.
z
zLaitazsenzjälkeenztehtävälistaa- sizruksizsenztehtävänzkohdalle,zjo- tazteit.
z
zPidäzviidenzminuutinztaukozjaz ajattelezsenzaikanazjotainzihanz muutazkuinzäskeistäztehtävää.
z
zNeljänzpomodoronzjälkeenzpi- däzpidempi,z15–30zminuu-
tinztauko.
Lähde:
pomodorotechnique.
com
toMAAttiopiskelun perusteet
pAskA kotiseutu
enne Mie olin ylpee ku aattelin et Lap- peenranta o hieno kesäkaupunki. Sit kave- ri meni paljastaa, et kaikkiha Suome kau- pungit o kivoi kesäl. talvi onkii sit asia erik- see.
isoi ongelma Lappeenrannas o, et siel ei oo yhtä kunnollist keskustaa vaa vis- sii viis suppeempaa. teekkaritki on sysäs- ty jonnekki keskelle korpee, mut se o ehkä vaa kaikkie parhaaks. Varsinaine keskus- ta o täyn pelkkii vanhuksii. Kyl putoo asi- akkaide keski-ikä ropiste ku pistäydyt päi- väl kaupas.
on Lepras hyviiki puolii. Ainaski sata- ma o paljo parempi ku vaik Jyväskyläs. Siel voi sit veellä vetyi ja atomei, jotka o ainoit oikeit lihiksii. mut o se satamatori- ki osattu sössiä, ku siel lauletaa ke- säiltasi jotai karaokee. Lokitki len- tää karkuu ku joku paikalline patu hoilaa täpöllä Albatrossii.
Ja oha siel iha hirveest ve- näläisii. miuta se ei nii häiritse, mut joitai se haittaa. onneks niille pykässää hirveest kauppoi ja palveluit, nii o samal asukkail-
Lappeenranta, yks idä ihmeist
leki jotai. muuteha kaakko kuolis pystyy en- tistäki pahemmi.
Sit jotkut ulkopaikkakuntalaiset luulee, et myö muka osattas puhua jotai venäjää
ku se o tos naapuris. emmie semmo- sist mitää ymmärrä. Ainoo fraasi jonka
osaan o ”eta maja koshka”, täs o miu kissani. Sil tekeeki nii pirust, ku eihä
miul ees oo kissaa.
et silviisii.
Arimo Kerkelä psykologian opiskelija
