Jyväskylän ylioppilaslehti 25. tammikuuta – 14. helmikuuta 2016 56. vuosikerta
1
Lue, jaa, kommentoi:
jylkkari.fi
facebook.com/jylkkari
V uoden ensimmäinen Jylkkäri poikke- aa hiukan tutuilta reiteiltä ja ottaa aske- leen oikealle. Tässä numerossa käsitellään aiheita, jotka ovat tärkeitä suurelle osal- le maamme kansalaisia, mutta jotka eivät kuitenkaan yleensä näy lehtien sivuilla.
Tai näin vanhoillisiin arvoihin ja poliit- tiseen oikeistoon samaistuvat ihmiset usein ajattelevat.
Idea tämän oikeisto-Jylkkärin tekemiseen lähti syytökses- tä, jonka mukaan valtamedia edustaa mielipiteissään niin sanottua liberaalivasemmistoa, mikä asettaa sen objektii- visuuden kyseenalaiseksi. Myös Jylkkäri on saanut osansa näistä syytöksistä.
Oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että tämä syy- tös ei ole täysin tuulesta temmattu. Konservatiiveja ja oi- keistoa kuohuttavissa kysmyksissä, kuten uskonnossa, maahanmuutossa, susissa ja homoavioliitossa, toimitta- jat ovat usein poliittisesti vasemmalla ja arvoiltaan libe- raaleja.
Mediaa kohti esitetty kritiikki on siis tässä mielessä ymmärrettävää.
Tämän lehden
tekemiseen oli myös toinen syy. Jokainen meistä katsoo maailmaa omasta perspektiivistään. Oman näkökulman muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Meitä kannustetaan joka käänteessä ajattelemaan kriittises- ti ja kyseenalaistamaan omat näkemyksemme. Todelli- suudessa tämä on vaikeampaa kuin voimme edes ym- märtää.
Etsimme maailmasta tietoa, joka tukee omaa maailmankatsomustamme. Samalla jätämme
V
uoden 2015 alusta Sonaatin ravintoloissa tuli voimaan niin kutsut- tu yhden lautasen malli. Ymmärrämme taustalla olevat hyvät tar- koitusperät; kannustamisen valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja KELAn ravintosuositusten mukaisen terveellisen ruokavalion noudat- tamisen sekä ympäristöystävällisyyden. Kuitenkin käytännön toteu- tus, salaattilautasten poistaminen muiden kuin keittoruokien syöjiltä, taas on he- rättänyt niin meissä kuin lukuisissa muissa kanssaopiskelijoissammekin ihme- tystä ja närkästystä.Kulinaristeina ja korkeakouluruoan pitkäaikaisina suurkuluttajina sekä ystävi- nä arvostamme toki suuresti Sonaatin ja Ilokiven tarjoamia monipuolisia mahdol- lisuuksia syödä jatkuvasti maukasta ja terveellistä, hyvistä raaka-aineista ammat- titaidolla valmistettua ruokaa. Jokapäiväisenä asiana korkeakouluruokailu on kor- vaamattoman tärkeä osa lähes jokaisen opiskelijan elämää ja päivärytmiä. Se on myös yksi keskeisistä kulmakivistä terveyden ja hyvinvoinnin ja sitä kautta tehok- kaan opiskeluvireyden ylläpidossa. Siksi joskus tällaiset pieniltäkin tuntuvat ärsy- tyksen aiheet ja puutteet kasvavat jatkuessaan päivästä toiseen suurta mielipahaa aiheuttaviksi harmeiksi.
Yhden lautasen malli toimii kyllä kappalemääräisen ruoan kanssa, jolloin pää- ruoka ja energialisäke saattavat vielä ehkä juuri ja juuri mahtua samalle lautaselle runsaan salaattiannoksen kanssa. Muiden vaihtoehtojen kanssa taas ongelmat tu- levat eteen: smetanainen nautapata ja porkkanaraaste ovat maukasta ruokaa erik- seen, mutta eivät sekoitettuna, eikä jauhelihakastike sovi oikein salaatinkastik- keeksi, jollaiseksi se helposti yhdellä lautasella joutuu. Pahimmillaan sinänsä eril- lisinä maistuvat kylmä salaatti ja lämmin pääruoka muodostavat koostumuksel- taan ja maultaan vastenmielisen yhdistelmän. Tämä ei mielestämme edusta kovin ylevää tai edes sivistynyttä ruokakulttuuria.
Toisinaan makuelämyksen priorisointi ja salaatti-lihakastike-sekamelskan vält- täminen on ajanut päinvastaiseen tilanteeseen, kuin mitä lautasmallilla on haettu:
pääruoasta ei ole annettu grammaakaan periksi, mutta salaatti on jäänyt valitet- tavasti kokonaan syömättä. Toinen vaihtoehto on ollut nurinkurisesti syödä ensin lämmin ruoka ja sitten täydentää ateriaa jälkikäteen salaateilla valmiiksi likaiselta lautaselta syöden. Yliopisto-opiskelijat ovat kaikki aikuisia ja valtaosaltaan varmas- ti erittäin tietoisia ja kiinnostuneita ravintosuosituksista ja terveellisistä elämänta- voista ja täten osaavat itsekin noudattaa niitä ilman erillistä lähes pakottavan tun-
Oikeisto ei ole automaattisesti väärässä
Yhden lautasen malli ei toimi
huomiotta ne asiat, jotka ovat ristiriidassa oman näke- myksemme kanssa.
Emme osaa (tai halua) myöntää, että hyvinä pitämämme asiat voisivat todellisuudessa olla haitallisia tai vääriä. Jokai- nen meistä pitää itseään rationaalisena ja hyväntahtoisena ihmisenä, joka vetää oikeista faktoista oikeita johtopäätöksiä.
Näistä syistä johtuen vuoden 2016 ensimmäinen Jylk- käri pyrkii haastamaan niitä näkökulmia, joita akateemi- seen yliopistoväkeen usein yhdistetään. Luoja päättäköön, kuinka hyvin tässä onnistuimme!
Jokaisen meisTä
tulisi joskus ravistella omia näkemyksi- ämme. Kannattaa myös muistaa, että eri tavoin maailmaa katsova ihminen ei automaattisesti ole väärässä, vaikka emme tätä haluaisikaan itsellemme myöntää.
Monet oikeistoa huolettavista asioista täytyy ottaa vaka- vasti. Kyllä, maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee vää- jäämättä esiin ongelmia. Kyllä, tietyt kulttuurit ja uskon- not ovat ongelmallisempia naisten ja seksuaalivähemmis- töjen kannalta kuin toiset. Ja kyllä, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee varmasti maksamaan yhteiskunnal- lemme paljon.
Meidän tulee myös pitää mielessä se, että maailmaan mahtuu sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä.
Amerikkalainen toimittaja ja satiirikko
H. L. Menckenki- teytti tämän ajatuksen osuvasti.
”Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa vastaus, joka on selkeä, yksinkertainen ja väärä.”
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi
kansakunnan ääni
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua.
Jokaiseen
monimutkaiseen ongelmaan on olemassa vastaus, Joka on selkeä, yksinkertainen Ja väärä.
tuista ohjausta jokapäiväisessä elämässään.
Kuten KELAn 52-sivuisessa ”Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi”
-asiakirjassa todetaan: ”Lopullinen vastuu siitä, nauttiiko opiskelija terveyttä tu- kevan aterian, on kuitenkin viime kädessä hänellä itsellään”. Olemme tästä täy- sin samaa mieltä, ja toivommekin valinnanvapauden ja salaattilautasten tekevän mitä pikimmiten näyttävän paluun meille rakkaan Sonaatin ruokailulinjastojen kärkeen!
Mikko Viitamäki jYYn hallituksen jäsen, venäjän kielen ja kulttuurin oPiskelija Aapo Okkola YrittäjYYden oPiskelija
Pääkirjoitus
2
kansakunnan ääni
Kartalla
Huomio! katse Jylkkäriin päin!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 26.1.
ti 16.2.
ti 8.3.
ti 30.3.
seuraavat avustaJapalaverit ilmoitukset
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät:
15.2. (abinumero) 7.3.
29.3. (kaupunkinumero) 25.4. (tuplanumero)
Jylkkärin toimitus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja:
Res. alik. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Res. alik. Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja-graafikko:
Sivari Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva:
Res. korpr. Markku Mujunen Painos: 6000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola
www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362
3
”SUOMi On hyVä MAA.
Se On PARAS MeiLLe SUOMALAiSiLLe.”
Kenraali Adolf Ehrnrooth (1905-2004)
Suomi menetti laajoja maa-alueita sotiemme rauhanneuvotteluissa. Laadimme matkaoppaan rajantakaisille alueille.
suomalainen iskelmä soi haikeana päässä, kun kävelet kiinalaisen sillan yli Monreposin kansallispuistossa Viipurissa.
Täältä jyväskyläläisenkin on hyvä aloittaa itäinen kotiseutumatkailu, koska Viipurista löytyy muun muassa Alvar Aallon suunnittelema kirjasto.
raJa-Jooseppi oli ivalolainen erakko, josta liikkui monenlaisia huhuja aina rehdistä poromiehestä murhaajaan. Joosepin tupa jäi vuoden 1945 rauhansopimuksessa rajavyöhykkeelle. Onneksi kuitenkin
asuinkenttää siirrettiin niin, että Raja-Joosepin tupaan on kaikilla vapaa pääsy. Miehen nimeä kantava rajanylityspaikka löytyy Inarista Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoispuolelta.
sortavala on vajaa 20 tuhannen hengen kapunki Laatokan rannalla. Kaupunkiin pääsee kätevästi junalla vaikkapa Viipurista. Sortavalasta löydät muun muassa kauniita suomalaisia järvimaisemia sekä runonlaulajan patsaan. Matkaa voit jatkaa vaikkapa kantosiipialuksella kohti 40 kilometrin päässä sijaitsevaa alkuperäistä Valamon luostaria.
konevitsan kirkonkellot on karja- lainen kansansävelmä, jonka Piirpauke teki tunnetuksi ja jota Ismo Alanko laina- si viikon juoppoputkesta kertovan kappa- leensa taustalle. Kirkonkellot löytyvät tääl- tä Konevitsan luostarista, Konevitsan saa- resta Laatokan länsirannikolla.
mielenkiintoisin tapa tutustua Karjalaan ja Suomen sodassa menettämiin alueisiin on varmasti juna. Junamatkalla palaat aikaan entiseen näkemällä laajoja metsäalueita, kauniita järvimaisemia ja neuvostoaikaisia kyliä, joiden rakennukset näyttävät sortuvan minä hetkenä hyvänsä. Junassa on myös mitä mainioimmat saumat tutustua paikallisiin. Venäjän ja karjalan kielellä pärjää varmasti, mutta ei isiemme suomen kielikään ole alueelta tyystin kadonnut.
Voit aloittaa matkasi Pietarista tai Viipurista ja jatkaa matkaasi Sortavalan ja Belomorskin kautta aina pohjoisen Murmanskiin, jonka joidenkin villeimmissä suunnitelmissa piti kuulua Suur- Suomen tasavaltaan. Junamatka Karjalaan olkoon meidän kaikkien lomasuunnitelmissa ensi kesänä!
TeKSTIT: UNTO LUOTO
Uutiset 4
Miksi
mamu on työtön?
Työllisyys. Liki 30 prosenttia maahanmuuttajista on työttömiä, vaikka peräti neljä viidestä
maahanmuuttajasta on työikäisiä. Heikoimmin työllistyvät arabimaista tulevat.
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Jaakko Kinnunen
s
uomalaisessa yhteiskunnas- sa työnteolla on äärettömän suuri merkitys. Peruskoulun yläasteelta lähtien tehdään kesätöitä, lukiossa ja kor- kea-asteella monella on jo osa-aikai- nen työ. Ja jos valmistumisen, oli kou- lu sitten ammattikoulu tai yliopisto, jäl- keen ei löydy töitä, itseluottamus on to- della koetuksella.Marraskuussa 2015 työllisyysaste Suomessa oli noin 67 prosenttia. Työl- lisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman- ikäisestä väestöstä.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on sen sijaan vaihdellut 50 prosentin mo- lemmin puolin. Mihin puolet työikäi- sistä maahanmuuttajista siis jäävät työ- markkinoilta? Varsinkin, kun Tilasto- keskuksen mukaan peräti neljä viides- tä Suomeen tulevasta maahanmuutta- jasta on työikäinen?
”inhiMillinen pääoMa voi maahan- muuttajalla olla erilainen. Se riippuu yksilöstä itsestään ja myös lähtömaas- ta. Suomessa vaaditaan erilaista kou- lutusta ja suomen kielen osaamista.
Työmarkkinat voivat olla hyvin eri- laiset. Joka tapauksessa loikka on iso.
Myös valtaväestön asenteet vaikuttavat.
On ennakkoluuloja, että voiko tietystä maasta tuleva olla hyvä työntekijä”.
Näin kommentoi työ- ja elinkein- oministeriön kotouttamisen erityisasi- antuntija Anne Alitolppa-Niitamo ju- tun otsikon kysymystä. Näiden asioi- den takia lähes joka kolmas maahan- muuttaja on tutkimusten mukaan työ- tön.
Suomessa heikoimmin työllisty- vät Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasias- ta, niin sanotuista arabimaista tule- vat maahanmuuttajat. Korkein työttö- myysaste on Irakissa, Somaliassa ja Af- ganistanissa syntyneillä maahanmuut- tajilla. He tulevat Suomeen yleensä pa- kolaisina tai turvapaikanhakijoina.
Alitolppa-Niitamo muistuttaa, ettei turvapaikanhakijoiden tai pakolais- ten ensisijainen tavoite olekaan tulla Suomeen töihin. Jotkut eivät edes ha- lua opiskella suomen kieltä, sillä he haluavat palata mahdollisimman pian takaisin kotimaahansa. Tietyissä kult- tuureissa kotiäitiys taas pysyy tiukas- ti, kun roolimallia muuhun ei ole.
Siksi esimerkiksi kaikki somalinaiset
eivät välttämättä näy työttömyystilas- toissa, jos he eivät hae aktiivisesti töitä.
Eniten maahanmuuttajia tulee Suo- meen Venäjältä. Viime kesästä lähti- en turvapaikanhakijoiden myötä Suo- meen on tullut paljon juuri irakilaisia ja afganistanilaisia.
KaiKKi MaahanMuuTTajaT eivät kur- jista tilastoja. Esimerkiksi nepalilaiset ja virolaiset työllistyvät hyvin etnisiin ra- vintoloihin ja raksalle.
Miksi jotkut maahanmuuttajaryh- mät sitten työllistyvät paremmin kuin toiset? Maahanmuuttajat kun keski- määrin ovat myös hyvin koulutettuja:
yli keskiasteen koulutus on liki puolel- la maahantulijoista.
”Monet tulevat Suomeen nimen- omaan työskentelemään. Heille on työ- paikka jo valmiina”, Alitolppa-Niitamo selittää.
Hän kertoo, että esimerkiksi joulu- kuussa Terveyden ja hyvinvoinnin lai- tos THL järjesti infotilaisuuden niille turvapaikanhakijoille, jotka työskente- livät kotimaassaan sosiaali- ja terveys- asioiden parissa. Heidän joukossaan on muun muassa paljon lääkäreitä ja ham- maslääkäreitä.
”Monella on huoli siitä, että ammat- titaito rapistuu. Työ on keskeinen asia elämässä kaikille aikuisille, tulivat he mistä tahansa.”
harva MaahanMuuTTaja on työtön koko elämänsä. Tilastokeskuksen tut- kimuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste paranee sitä mukaa, kun vuosia Suomessa tulee lisää.
Kun maassa on oltu noin kymme- nen vuotta, on työttömyydestä eniten kärsivistä pohjoisafrikkalaisista ja län- siaasialaisistakin noin 40 prosenttia saanut työpaikan. Se ei ole yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla, mutta silloin on opittu uusi kieli, ehkä käyty täyden- nyskoulutusta tai kokonaan uusi kou- lutus.
Mutta entä jos niitä töitä ei vain ole?
Se on asiantuntijan mukaan aivan yhtä suuri onnettomuus maahanmuuttajalle kun kantasuomalaisellekin.
”Monessa kulttuurissa työnteko on ihmisarvon mittari. Jos töitä ei ole, se turhauttaa ja saa ihmisen kiukkuuntu- maan esimerkiksi yhteiskuntaa ja lä- heisiään kohtaan”, Alitolppa-Niitamo toteaa.
Työllistyminen on Suomessa vaikeaa erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneille. Työllistymistä voivat vaikeuttaa ongelmat kielitaidon kanssa.
SuomeSSA vAAdiTAAn eriLAiSTA kouLuTuSTA jA Suomen kieLen
oSAAmiSTA.
MisTä TyöTön pakolainen saa sitten rahaa? Työttömyys ja pahimmassa ta- pauksessa sosiaalitukien nostaminen ovat monelle suomalaisellekin pahin mahdollinen asia. Sossun luukulla ei haluta juosta, ei missään nimessä.
Kelan selvityksen mukaan pako- laistaustainen ihminen saa keskimää- rin sosiaalitukia noin 6000 euroa vuo- dessa, ja päälle harkinnanvaraisen toi- meentulotuen. Tuesta suurin osa on työmarkkinatukea.
5
Keskimäärin maahanmuuttajat nos- tavat suunnilleen saman verran tukia kuin kantaväestöönkin kuuluvat, noin 4000 euroa. Suomalaisten sosiaalituista suurin osa on ansio- ja päivärahaa sekä työeläkkeitä työkyvyttömyyden tai van- huuden takia.
Töitä tekemällä pakolainen tienaisi paljon enemmän. Siksi Alitolppa-Niita- mo ei usko julkisuudessa paljon puhut- tuihin ”elintasosurffareihin”, jotka tuli- sivat Suomeen vain tukien takia.
OpiskelijOiden liikuntapalvelui- hin tuli vuodenvaihteessa muutok- sia, kun monitoimitalon kuntosalille ei enää pääse pelkällä liikuntatarral- la. Jatkossa salin käyttö maksaa opis- kelijoille kaksi euroa per käyttöker- ta. Kymmenen kerran sarjalipun saa 18 eurolla.
Muutoksen taustalla on kaupun- gin ja yliopiston noin parikymmentä vuotta vanha tilojen käyttöön liitty- vä sopimus, jota yritettiin neuvotella uusiksi viime vuoden aikana. Lopulta Jyväskylän kaupunki päätti olla jatka- matta sopimusta.
”Kun kaupunki ja yliopisto eivät päässeet sopimukseen, niin me lii- kuntapalveluissa keskustelimme vie- lä kaupungin kanssa ehdoista. On- nistuimme saamaan sellaisen sopi- muksen, että opiskelijat eivät joudu maksamaan tuota yleisen hinnaston mukaista neljän euron kertamaksua, vaan ainoastaan kaksi euroa per kun- tosalikäynti”, liikuntapäällikkö Anne- li Mörä-Leino toteaa.
YliOpistO maksaa kaupungille opiskelijoiden kuntosaliharjoittelusta 15 000 euron kertakorvauksen ajalta 1.1.-31.8.2016.
”Tilannetta seurataan elokuun lop- puun asti. Silloin nähdään, kuinka paljon opiskelijat käyttävät monitoi- mitalon kuntosalia tuolla kahden eu- ron hinnalla. Toivon toki, että meillä
olisi jatkossakin käytössä monipuoli- nen ja jatkuvasti käytössä oleva kun- tosali opiskelijoille. Sen eteen tehdään jatkuvasti töitä, Mörä-Leino sanoo.
Kaupungin arvion mukaan opis- kelijat käyttivät Monnarin kuntosalia vuoden 2015 aikana noin 40 000–50 000 kertaa.
”Tietojeni mukaan olemme Suo- men ainoa yliopisto, joka kuiten- kin tarjoaa myös ilmaisen kuntosalin käyttömahdollisuuden”, Mörä-Leino sanoo.
YliOpistOn OpiskelijOilla on käy- tössään kaksi erityisesti opiskelijoille tarkoitettua kuntosalia. L-rakennuk- sen kuntosali on vapaasti käytettävis- sä opiskelijakortin haltijoille aikoina, jolloin tiloissa ei ole erillistä opetusta.
Kortepohjan O-rakennuksessa sijait- seva kuntosali on myös opiskelijoiden käytössä. Kuntosalin käyttöön vaadi- taan liikuntatarran lisäksi myös eril- linen kulkukortti, jonka voi hankkia Soppi-yliopistokaupasta.
Koko lukuvuoden voimassa ole- va liikuntatarra maksaa opiskelijoil- le ja henkilökunnalle 55 euroa. Ke- vään tarramaksu on voimassa 31.8.
asti ja sen hinta on 40 euroa. Liikun- tatarralla opiskelija voi myös osallis- tua muihin liikuntapalveluiden tarjo- amiin aktiviteetteihin, kuten palloilu- ja ryhmäliikuntavuoroille.
Jaakko Kinnunen
monnarin kuntosali muuttui maksulliseksi opiskelijoille
Monitoimitalon kuntosali on suosittu treenipaikka opiskelijoiden keskuudessa.
Salilla treenaa niin harrastelijoita kuin maajoukkueurheilijoitakin.
Jaakko kinnunen
Työllistyminen on Suomessa vaikeaa erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneille. Työllistymistä voivat vaikeuttaa ongelmat kielitaidon kanssa.
kOrkeakOuluista on hävinnyt tai häviämässä yli 5200 työpaikkaa muu- tamassa vuodessa. Tiedot perusta- vat Keskisuomalaisen ja sen kumppa- nilehtien korkeakouluille tekemään kyselyyn, jossa selvitettiin Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten säästö- jen vaikutuksia.
Suuri osa vähennyksistä on hoidet- tu niin sanotun luonnollisen poistu- man kautta. Toisin sanoen eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole välttämättä pal- kattu uusia työntekijöitä eikä kaikkia määräaikaisia työsuhteita ole jatkettu.
sipilän hallituksen säästöt alkavat näkyä yliopistoilla selkeästi vasta tänä
vuonna. Alkuvuodesta useampi yli- opisto on ilmoittanut uusista työpaik- kojen vähennyksistä.
Aalto-yliopiston koko henkilökun- taa koskevissa yt-neuvotteluissa irti- sanotaan enintään 190 työntekijää. Li- säksi yliopisto pyrkii karsimaan yli sata työpaikkaa lähivuosina muilla tavoin.
Myös Tampereen teknillinen yli- opisto on aloittanut koko henkilö- kunnan yt-neuvottelut, joissa irtisa- notaan, osa-aikaistetaan tai lomaute- taan korkeintaan sata työntekijää. Pa- hiten leikkauksista kärsivä Helsingin yliopisto tulee puolestaan karsimaan satoja hallinnon työpaikkoja.
Arimo Kerkelä
koulutusleikkaukset vievät tuhansia työpaikkoja
”Kaikki tänne tulevat haluavat työl- listyä. Se on meillekin lähes kaikille it- sestään selvää, miksi ei siis maahan- muuttajille.”
Lähteet:
https://www.tem.fi/fiLes/40368/
maahanmuuttaJien_tyoLListyminen.pdf http://sosiaaLivakuutus.fi/
maahanmuuttaJien-sosiaaLiturvasta- perusteeLLinen-tutkimus-2/
http://www.findikaattori.fi/fi/41
tYöllisYYs ja tYöttömYYs
z
zTyöllisyysastezonz15-64-vuotiaidenztyöllistenzprosenttiosuuszsamanikäi- sestäzväestöstä.zTyölliseksizlasketaanzhenkilö,zjokazonztutkimusviikollazteh- nytzansiotyötäzvähintäänztunninztaizollutztilapäisestizpoissaztyöstä.
z
zTyöttömyysastezonzpuolestaanz15-64-vuotiaidenztyöttömienzprosentti- osuuszsamanikäisestäztyövoimasta.zTyöttömäksizlasketaanzhenkilöt,zjotkaz ovatztutkimusviikollaztyötäzvailla,zetsineetztöitäzaktiivisestizviimeisenzneljänz viikonzaikanazjazvoisivatzvastaanottaaztyönzkahdenzviikonzkuluessa.
z
zTyöttömyysasteessaztyöttömiksizeizlasketazesimerkiksizopiskelijoitazjazkoti- äitejä,zjotkazeivätzaktiivisestizhaeztöitä.zTämänzvuoksiztyöttömyysprosenttizonz pienempizkuinztyöllistymättömienzmääräztyöllisyysasteessa.
Lähde: www. findikaattori.fi
Uutiset 6
S
usi.Vaikka kyseessä on pelk- kä sana, se kantaa muka- naan paljon tunnelatauksia.Toisille susi on luontokappa- le, joka on arvokas lisä luonnon moni- muotoisuuteen. Toisille susi on peto, jo- ka tappaa perheen rakkaan lemmikin ja syy siihen, miksi lapsia ei uskalla pääs- tää kävellen kouluun.
Suden ympärille on rakentunut kiih- keä keskustelu, jossa vastakkainaset- teluilta ei voi välttyä. Toisella puolella ovat luonnonsuojelijat ja kaupungeis- sa asuvat ihmiset, joille susi on pelkkä koiraa muistuttava eläin, josta ei tarvit-
se kantaa huolta. Toisella puolella ovat metsästäjät ja syrjäseutujen asukkaat, joiden kotipihoille susi saattaa käydä nuuhkimassa ja herättämässä pelkoa.
Näiden ryhmien välillä on usein kitkaa, sillä molemmat osapuolet kokevat, ettei toinen puoli ymmärrä tosiasioita.
TäSSä kohdin mukaan astuvat susi- tutkijat, joiden ammattina on kerätä objektiivista tietoa susista. Työ ei kui- tenkaan ole niin helppoa, koska tulok- set eivät läheskään aina tyydytä kuuli- joita.
Yksi näistä tutkijoista on Luonnon- varakeskuksen tutkimusprofessori Il- po Kojola, joka on tutkinut susia jo 20 vuoden ajan.
”Susi provosoi. Se tappaa saaliikseen arvokkainta riistaa, hirvieläimiä. Susi- en surmaamiksi päätyy metsästyskoi- ria ja lampaita. Susi on villi ja hallitse- maton elementti ihmisen ympäristös- sä. Joitakin se kiehtoo, toisia pelottaa, monia harmittaa. Susikonflikti eskaloi- tuu ihmisryhmien väliseksi konfliktik- si. Julkinen keskustelu käydään usein kahden ääripään välillä. Enemmistö
suomalaisista seuraa kuitenkin sivusta susia ja susipolitiikkaa koskevaa mieli- piteenvaihtoa”, Kojola kertoo.
Kun tutkija tulee tuloksineen esiin, hänestä tulee vääjäämättä osa susien ympärillä pyörivää keskustelua. Joskus palaute on erittäin kovaa, kuten Kojo- lakin on saanut
huomata.
” H i l j a t t a i n eräässä facebook -ke s ku ste lu s sa suositeltiin Kojo- lan ja tutkimus- mestari Seppo Ronkaisen sulke- mista telkien taak- se ja avaimen heit-
tämistä kaivoon.Voimakkaat tun- teet ja asiallinen keskustelu on vai- kea yhtälö.”
TuTkijan mukaan susi on Suomessa eläin, jonka määrä, liikkeet ja toimin- ta on vahvasti politisoitunutta.
”Susi on voimaton estämään ajautu- mistaan poliittiseksi eläimeksi, mutta uskon edelleen, että tutkijan on se koh-
talo mahdollista välttää.
Luonnonvarakeskuksen viimevuoti- sen arvion mukaan susia on Suomes- sa arviolta 220–245. Kanta on ollut kas- vussa parin muutaman viime vuoden aikana. Viime vuosikymmenen puo- lella susien määrä putosi useita vuosia,
mikä tutkijan mu- kaan johtui sala- kaadoista.
”Kun yksilö- määrä puoliin- tui vuosina 2006- 2 010 , luvato n pyynti oli tärkein kuolinsyy. Nyt su- sien lukumäärä on kääntynyt kas- vuun. Kuluvalle talvelle myönnetty, aiempaa korkeampi lupamäärä täh- tää osaltaan salapyynnin vähentämi- seen”, Kojola kertoo.
oSa SalakaadoiSTa on päätynyt myös oikeuteen asti. Vuosi sitten Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuo- mitsi 12 metsästäjää vuoden ja kah- den kuukauden ehdollisiin vankeus-
PeToTuTkimuS.
Harva tutkimusaihe herättää yhtä paljon tunteita kuin sudet.
Tutkijat joutuvat joskus vaikeaan välikäteen, kun voimakkaat mielipiteet sinkoilevat.
Susi ihastuttaa ja pelottaa
teksti Jaakko Kinnunen Susi metsästää laumassa ja pystyy seuraamaan saaliseläintä pitkiäkin matkoja.
SuSi on villi ja hallitSematon elementti ihmiSen
ympäriStöSSä.
Hannu Huttu
Kolumni 7
rangaistuksiin törkeästä metsästysri- koksesta.
Metsästäjät olivat ampuneet kolme sutta Perhossa tammikuussa 2013. Tuo- mitut määrättiin myös neljän vuoden metsästyskieltoon. Oikeudessa miesten puolustus vetosi siihen, että eläimet oli- sivat olleet koirasusia, joita susien rau- hoitus ei koske.
Susi on Suomessa rauhoitettu eläin, jota ei saa tappaa ilman kaatolupaa.
Julkisessa keskustelussa metsästäjäjär- jestöt ovat ajaneet korkeampia kaato- lupakiintiöitä. Luonnonsuojelujärjes- töt ovat puolestaan vaatineet kiintiöi- den pienentämistä.
Mitä ihMisen tutkijan mukaan sitten kannattaa tehdä, jos hän sattuu koh- taamaan suden luonnossa?
”Sattumanvaraiset kohtaamiset ovat yleensä sangen lyhyitä tuokioita, jotka päättyvät suden katoamiseen näköken- tästä. Kiinnostus ihmisen seurassa ole- vaa koiraa kohtaan voi joskus saada su- den tulemaan lähemmäksi ihmistä. Jos sudet käyttäytyvät poikkeuksellisesti ei- vätkä normaaliin tapaansa pakene, ne tulee pelotella tiehensä. Itse olen havain- nut olevani susien mielestä todella pelot- tava – suden näkeminen on ollut harvi- naista silloinkin, kun sen sijainti on ol- lut ennakkoon tiedossa”, Kojola opastaa.
täMä lehti
on teemanumero perinteisille suomalaisille ar- voille. Siispä onkin sopivaa, että kolumnin lehteen kirjoit- taa maanpetturi, eli Jylkkärin sivari.
Siviilipalvelus on selkeästi yksi niistä asioista, joi- ta on vaikea mahduttaa perinteisen suomalaisen pääkop- paan. Vielä vuonna 2015 olen joutunut kertomaan suu au- ki hämmästyksestä oleville ihmisille, että valintani ei ole pohjautunut fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen, en- kä myöskään ole pasifisti tai homo. Toisaalta olen saa- nut kuulla kehuja rohkeudestani ja edistyksellisyydestäni.
Suomalaiseen kulttuuriin on talvisodan historian varjossa edelleen vaikeaa mahduttaa ajatusta, että kyse on kuiten- kin vain vaihtoehdoista. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useammat asevelvolliset osaavat katsoa näitä vaihtoehtoja ilman valmiiden arvomaailmojen tuomaa painetta.
OvatkO ne
suomalaiset arvot ja tavat sitten uhattuina tai tarvitseeko niitä edes muuttaa?
Ainakin ihminen on sellainen otus, jolle opittujen ja ympärillä olevien arvojen ja tapojen muuttaminen on yl- lättävän hankalaa. Halutessamme osaamme kyllä kyseen- alaistaa itsemme, mutta ympäristö saattaa vaikeuttaa käy- tännön muutosta. Kannat pakolaiskriisiin, ilmastonmuu- tokseen, susipolitiikkaan ja kasvissyöntiin ovat esimerk- kejä tällaisista arvovärittyneistä kysymyksistä. Perinteisten arvojen suomalainen maaseudulta tietenkin syö karjalan- paistia, lahtaa sudet, karkottaa pakolaiset ja epäilee ilmas- tonmuutosta, kun taas kaupunkilaistunut nuoremman sukupolven edustaja ajattelee päinvastoin. Eroja voi huo- mata yliopistojenkin eri kampuksilla. Tietenkin saman ar- vomaailman omaavat ihmiset myös hakeutuvat yhteen, mutta varsinkin yliopistolla uusien opiskelijoiden voi olla helppo omaksua uuden yhteisön arvot ilman suurempaa kyseenalaistusta.
Tavat ovat vieläkin hankalampia. Korostan että suoma- laisuudessa on paljon arvostettavia piirteitä, kuten esimer- kiksi lupausten pitäminen. Kuitenkin olen huomannut, että vaikka pyrinkin olemaan ”kansainvälinen” ja avoin ihminen, puskee se pohjanmaalainen juntti pohjalta läpi.
Spontaanimmin nauran edelleen hölmöille vitseille, jot- ka eivät edes toimi kuin suo-
meksi. Vaikeista asioista tulee edelleen puhuttua lähinnä hu- malassa. Tietenkin puhun vain omasta puolestani, mutta us- kon, etten ole ainoa.
suOMea ja
suomalaisuutta ei voi kiistää. Vaikka valtion rajat ovatkin pelkkiä ihmisten kaa- tamia hakkuualueita, vaikut- tavat ne vieläkin suomalaiseen mentaliteettiin ja tunnemaail- maan. Kansainvälisesti menes- tyvien ihmisten kohdalla halu- amme vieläkin korostaa kuin- ka ihmeellistä se on, että mei- dänkin pienessä maassa syn- tyy lahjakkuuksia. Meidän on edelleen helppo arvostaa pal- jon työtä tekevää, mutta itses- tään vähän meteliä pitävää ih- mistä.
En usko hyvien suomalaisten arvojen katoavan. Sen sijaan toi- von, että miettisimme arvojam- me ja tapojamme avoimin mie- lin ja itsenäisesti ilman ympä- ristön painostavaa vaikutusta.
Unto Luoto
Hyvät arvot eivät katoa
meidän on edelleen
helppo arvostaa paljon työtä
tekevää, mutta itsestään
vähän meteliä pitävää ihmistä.
suomessa susi rauhoitettiin 1973. laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
z
zSusizonzkoiraeläimiinzkuuluvaznisäkäs.z Sezonzbiologisestizmääriteltynäzsamaazla- jiazkuinzkesyzkoira.z
z
zPohjoisistazpetoeläimistäzsusizonzkaik- keinzsosiaalisinzeläin,zjokazelääzmielui- tenzperheyksiköstäzmuodostuneessazlau- massa.zSudetzkommunikoivatzasennoilla,z eleillä,zilmeillä,zhajumerkeinzjazulvomalla.
z
zToisinzkuinztarinoissazkerrotaan,zsudetz eivätzulvoztavallistazenemmänztäysikuunz aikaan.zUlvontazvoizollazmerkkizsaalista- maanzlähdöstä,zreviirinzvartioimisestaztaiz laumanzkoollezkutsusta.
z
zSudenzturkkizonzkarvainenzkullankel- tainenztaizhopeanharmaa.zSusizonzvilleis- täzkoiraeläimistäzsuurin.zRuumiinzpituusz onz100–140zcm,zhäntäz35–50zcm.zPai-
nozyleensäz20–50zkg,zmuttazsuurimmatz uroksetzvoivatzpainaazyliz70zkiloa.zUroszonz naarastazkookkaampi.
z
zSusizonzlihansyöjä.zSaalisvalikoimaanz kuuluvatzmyyrät,zsopulit,zjänikset,zlinnun,z peurat,zporozjazhirvi.zSusizsaalistaazpää- osinzsorkkaeläimiä,zhavumetsävyöhyk- keelläztavallisestizhirviä.zPoronhoitoaluel- laztärkeinzsaaliseläinzonzporo.
z
zRunsaimmatzsusikannatzsijaitsevatzitä- rajanzlähellä,zmuttazsusiazliikkuuzmyösz läntisessäzSuomessa.zSusizpystyyzliikku- maanzmaastossazuseitazkymmeniäzkilo- metrejäzpäivässäzjazlaumanzreviirizvoizol- lazuseidenzsatojenzneliökilometrienzko- koinen.
Lähde: Suurpedot.fi
hannu huttu iLpo kojoLa
susi (Canis lupus)
8 Isänmaa
Useat meistä suomalaisista kantavat sitä paidassaan, koruissaan tai jopa ta- tuoinneissaan. Kaikista rakkain urhei- lujoukkueemme on sen mukaan ni- metty. Vaakunamme lisäksi se esiintyy muun muassa Suomen Puolustusvoi- mien ja poliisin tunnuksissa. Nykypäi- vänä se mielletään usein kansallismie- lisen ja konservatiivisen ajattelutavan symboliksi. Kyse on siis Suomileijonas- ta.
Suomileijonan alkuperää ei tiedetä varmuudella. Leijonavaakunan heraldi- nen selitys Suomen laissa kuuluu näin:
”Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijal- la olevassa haarniskoidussa kädessä is- kuun kohotettua miekkaa ja polkee ta- kajaloillaan sapelia, leijona kruunui- neen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska ho- peaa; kenttään siroteltu yhdeksän ho- pearuusua.”
Vaakunassa miekkaa pään yläpuo- lella pitelevä leijona on kääntynyt länteen päin. Voitaisiin ajatella, että se symbolisoisi Ruotsiin päin suun- tautuvaa hyökkäystä, mutta tutkijoi- den mukaan kyse on askeleen otosta länteen, eli pois Venäjän vallan alta.
Leijona ”polkee” maassa olevaa sape-
lia, joka kuvastaa myös eroa itänaa- puristamme. Joidenkin tutkijoiden mukaan käyrä sapeli on vanha viit- taus mongoleihin tai 1500-luvulla yleisesti uhkana pidettyihin turkki- laisiin.
Vaakunan yhdeksän hopearuu- sun voidaan nykyään nähdä viittaa- van Suomen yhdeksään alkuperäiseen maakuntaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan ruusut ovat olleet vaakunassa alun perin vain täytteenä.
mUtta miksi vaakunassa on juuri lei- jona, vaikka Suomessa niitä ollaan Kor- keasaaren ulkopuolella nähty korkein- taan sirkuksessa ja Ruokolahdella?
Leijonaa ollaan yleisesti pidetty ul- jauden ja rohkeuden symbolina. Tosin yksi vanhimmista ja kuuluisimmista heraldisista leijonista löytyy Egyptis- tä. Gizan sfinksi on kuuluisin sfink- seistä. Ne kuvattiin usein taruolentoi- na, joilla oli leijonan ruumis ja naisen pää. Sfinksejä pidettiin häijyinä olen- toina ja ne muun muassa esittivät ar- voituksia, joihin väärin vastaamalla joutui sfinksin kivettämäksi.
Heraldinen leijona on ollut erittäin yleinen Länsi-Euroopan vaakunoissa ja Pohjoismaissakin se löytyy Norjan vaa- kunasta sekä Ruotsin entisestä vaaku- nasta ennen nykyistä kolmikruunua.
Ruotsissa Länsi-Götanmaan ja Smoo- lannin vaakunoista löytyy samanlai- nen sivuttainen leijona kuin Suomen- kin vaakunasta. Heraldinen leijona löy- tyy lisäksi muun muassa Marokon, Bul- garian, Armenian ja Filippiinien vaaku- nasta.
ValtioneUVosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen ta- savallalle täydellisen vaakunan. Mietin- nössään vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Sen varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kal- tainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heral- dista karhua, arvokruununa suurruh- tinaan kruunu sekä jalustana havuja.
Täysvaakunaa ei koskaan otettu käyt- töön.
Suomessa oltiin innostuneita saa- maan vaakunaeläimeksi karhu Ruot- sista lainatun leijonan tilalle. Suomel- le jopa suunniteltiin vaakuna, jossa oli iestä katkova musta karhu Suomen va- pautumista symboloimassa. Karhu on kuitenkin kaksipäisen kotkan kanssa pitkään symbolisoinut myös suurta Äi- ti Venäjää, joten leijonan on ajateltu ul- jauden ja rohkeuden symbolina toimi- van hyvin myös Suomen vaakunassa.
Vaikka symbolina leijona ei ole eri- koisimmasta päästä, olemme me suo- malaiset kuitenkin ottaneet sen omak- semme. Suomileijona kuvastaa sitä suomalaista sisua ja periksiantamatto- muutta, jota me niin usein mielelläm- me mainostamme itsestämme ulko- mailla.
Koska heraldinen leijona symboli- na on niin yleinen, on eri variaatioi- den suojeleminen tärkeää. Voit saada sakot, jos myyt Suomen vaakunana jo- tain muuta kuin tarkkaa kopiota Suo- mileijonasta.
teksti Unto Luoto kuvat Wikimedia commons
Kiihdytinlaboratorio sai merkittävän rahoituksen
sUomen akatemia on myöntänyt yli miljoonan (1 011 500 euroa) Jyväs- kylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkimuslaitehankintoihin ja ohjausjär- jestelmäpäivitykseen.
Kaiken kaikkiaan Akatemia myön- si rahoitusta eri kohteisiin 13,6 euron miljoonan edestä. Tutkimusinfrastruk- tuurikomitean päätöksellä rahoitusta myönnettiin 47 tutkimusinfrastruktuu- rihankkeelle.
Jyväskylän yliopistossa uusitaan kiihdytinlaboratorion vanhentunut oh- jausjärjestelmä professori Ari Joki- sen johtamassa hankkeessa. Jyväs- kylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) kuuluu Euroopan joh- tavien kiihdytinlaboratorioiden jouk- koon.
Akatemia rahoittaa Jyväskylän yli- opistossa myös professori Kim- mo Kainulaisen Euclid-hanketta 70 000 eurolla. Euclid on Euroopan ava- ruusjärjestön seuraava kosmologiasa- telliitti, jonka päätarkoitus on ratkais- ta ns. pimeän energian ongelma: mik- si maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy. Suomi osallistuu Euclidin ha- vaintojen analyysiin omalla Euclid- tiededatakeskuksellaan.
Jaakko Kinnunen
Kävijäennätyksiä Jyväskylän
museoissa
JyVäskylän mUseot keräsivät vii- me vuonna yli 190 000 kävijää. Mää- rä on yli kolme tuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna.
Erityisen hienosti kävijämääriä kas- vattivat Suomen käsityömuseo ja sen yhteydessä toimiva Suomen kansal- lispukukeskus sekä Jyväskylän taide- museo, jotka tekivät viime vuonna uu- det kävijäennätyksensä.
Arimo Kerkelä
Rauhanturvaajista syksyllä veteraaneja
kansainVälisissä kriisinhallinta- operaatioissa palvelleet suomalaiset rauhanturvaajat saavat ensi syksynä veteraanistatuksen. Veteraanistatuk- sen osoittamiseen entiset rauhantur- vaajat saavat omat kriisinhallintavete- raanikortit.
Tänä vuonna on suomalaisen rau- hanturvaamisen ja kriisinhallinnan 60-vuotisjuhlavuosi, sillä ensimmäi- set suomalaiset rauhanturvaajat lähe- tettiin Sueziin vuonna 1956. Yhteen- sä rauhanturvaamis- ja kriisinhallinta- operaatioissa on palvellun noin 45 000 suomalaista.
Arimo Kerkelä Alvar Aallon suunnittelema Keski- Suomen museon museorakennus Ruusupuistossa.
AriMo KErKELä
leijonan tarina
Ylhäällä vasemalta oikealle: Armenian vaakuna ja Marokon vaakuna. Alhaalla vasemmalta oikealle: Norjan vaakuna ja Bulgarian vaakuna.
VaakUna. Suomileijona on säilyttänyt paikkansa, vaikka myös sen
korvaamista karhulla on
aikaisemmin mietitty.
Pakina 9
teksti Jaakko Kinnunen kuvat Unto Luoto
Riitu Pirkkalainen, 21, yhteiskuntapolitiikka
”AinAkin sAnoisin, et- tä meidän piirissä, eli yh- teiskuntatieteellisessä, on enemmän vasemmistolai- suutta. Mutta aika paljon se varmasti riippuu tiedekun- nasta. Esimerkiksi kauppa- korkeakoulun puolella ol- laan ehkä sitten enemmän oikeistolaista.”
J os Suomen Sankari Mannerheim katsoi- si tätä nykyajan menoa, niin kyllä varmaan hävettäisi. Maata puolustaneiden veteraani- en perintö on hylätty ulkomaisten vaikut- teiden alta. Suomelle tyypillisistä kansalli- sista arvoista on luovuttu. Tilalle ovat tul- leet vasemmistolainen huuhaa-humanismi ja amerikkalais-ruotsalainen feministinen hapatus.
Sitten vielä joku pakkoruotsi, jota ainakaan Man- nerheim ei olisi ikipäivänä hyväksynyt!
Minun isoisäni oli sotaveteraani. Hän ei kyl- lä varmasti taistellut siksi, että suvakit toisivat tän- ne jotain maahanmuuttajia. Mitä ne mamut kaiken lisäksi kuvittelevat olevansa? Pitäisi muka kohdel- la kuten muitakin suomalaisia, vaikka ovat vasta saapuneet maahan! Eihän täällä jo useita sukupol- via asuneita romaneitakaan kohdella suomalaisina.
Tai sitten Karjalan evakoita. Kyllä minun mielestä- ni pitää uusien tulijoiden ainakin pari sukupolvea kuunnella ensin mannettelua, ryssittelyä, mamut- telua, että opitaan kunnolla tavoille.
Ja sitten on tämä uuskommunismi, jota joissain piireissä feminismiksikin kutsutaan. Kuvittelevat- ko nämä omassa elämässään epäonnistuneet luu- serit, että suomalaisuuteen kuuluu miesten ja nais- ten yhdenvertaisuus? Ei tasan kuulu! Suomea ovat aina johtaneet MIEHET kuten Kekkonen ja Man- nerheim! Miehet olivat myös SODASSA, eivätkä naiset! Vastapuolella oli sen sijaan kommunistiäm- miä. Ehdoton vikatikki oli Halonen, joka teki pre- sidenttinä kaiken väärin, eli eri tavalla kuin Kekko- nen ennen televisiossa.
Armeijastakin on nyky-Suomessa teh- ty pelkkä lälly leikki- koulu. Jokainen suo- malainen tietää, ettei mieheksi yksinkertai- sesti voi kasvaa käy- mättä armeijaa. Jos ei käy armeijaa, kas- vaa naiseksi. Armei- jan käyvät naiset taas kasvavat miehiksi.
Siksi nuoret ovat ny- kyään niin hakoteil- lä, kun eivät saa enää kunnollisia sukupuo- limalleja.
Aamun rusko on illan pasko, tiesi van-
ha kansa. Nyt joku Stubb yrittää jauhaa innovaa- tioista ja positiivisuudesta. Eikö se tiedä, että me- nestys tulee vain hiellä, verellä ja kyynelillä! Ei sii- nä mitään innovaatioita tai hymyä kaivata. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
Ei niitä Nokian puhelimia kuulkaas hymyilemällä myyty maailmalle!
Ja suomalainenhan ei keskustele. Suomalainen tekee puhumatta. Vaikka tekisi kaiken väärin, mut- ta ainakin tekee niin kunnialla! Toisin kuin nämä nykypoliitikot…
Mitähän Mannerheimkin tästä nykymenosta ajattelisi?
Suomalainen Mies
Hävettää tämä nyky-Suomi
ehdoton vikatikki oli
halonen, joka teki presidenttinä kaiken väärin,
eli eri tavalla kuin kekkonen
ennen televisiossa.
Jenna Reunanen, 20, yhteiskuntapolitiikka
”Meillä on paljon enem- män vasemmistolaises- ti ajattelevia opiskelijoita.
Muista tiedekunnista mi- nulla ei ole kovinkaan hy- vää käsitystä. Meillä vasem- mistolaisuus näkyi ainakin edustajistovaaleissa viime syksyllä.”
Darja Urvas, 19, sosiaalityö
”AikA pAhA kysymys. Vai- kea sanoa. Jos pitäisi jotain sanoa, niin arvelisin, että vasemmistolainen. Ehkä se näkyy vähän tuolla hallinto- puolella.”
Aarne Urvas, 21,
liiketalous (Helsingin yli- opisto)
”Tosi vAikeA sanoa Jyväs- kylän yliopistosta. Mutta näkisin, että tämä riippuu paljon opiskeltavasta alas- ta. Pääpainotteisesti sanoi- sin, että yliopistomaailma on enemmän vasemmis- tolainen. Teknillisissä kor- keakouluissa ollaan sitten enemmän oikealla.”
Mari Kivijärvi, 25, kirjallisuus
”oMA piirini on enemmän vasemmistolainen. Minulla on paljon humanistisia ai- neita opiskelevia kavereita ja aika paljon vasemmistolai- set mielipiteet pääsevät esil- le. Ehkä mielipiteet muuttu- vat, kun liikutaan tuota mä- keä alaspäin. Ehkä mulla on tässä sellainen vihervasem- mistokupla.”
Henrik Hietamäki, 22, tietojärjestelmätiede
”riippuu TiedekunnAsTA.
Meidän tiedekunta on mie- lestäni pääasiassa keskustan ja oikeiston välimaastossa.
Humanistinen tiedekunta on nähdäkseni vahvasti va- semmistolainen.”
Riku Rytkönen, 24, erityispedagogiikka
”onpA hAnkAlA kysymys.
Melkein tekisi mieleni sa- noa mielipiteeni vasemmis- tosta. Arvioisin, että ehkä hiukan enemmän vasem- mistolaista tämä yliopisto- maailma. Omassa oppiai- neessani on paljon vasem- miston kannattajia. Helsin- gin hippikupla puskee läpi aika vahvasti.”
Aku Nordling, 24, aikuiskasvatustiede
”on kyllä tosi vaikea kysy- mys. Enpä ole aikaisemmin tätä edes huomannut poh- tia. Meidän tiedekunta on aika pieni ja tällaista eroa on ehkä vaikea huomata. Ehkä kuitenkin hiukan enemmän vasemmistolainen. En näe mitään suuria eroja.”
Juuso Sääksvuori, 26, kemia
”nyT on kyllä vaikea kysy- mys. Ehkä mä sanoisin, et- tä hiukan enemmän vasem- mistolainen. Meidän aine- järjestön puolella ollaan eh- kä pikkuisen oikeammalla.
Se näkyy ehkä tuossa opet- tajien ja opiskelijoiden yh- teistyössä. Tämä on kyllä ihan mututuntuma.”
olemmeko vasemmalla vai oikealla?
GAllup. Kysyimme opiskelijoilta, kummalle laidalle
yliopistomaailma on poliittisesti kallellaan.
10
11
Vahtikoiran ValVojat
Homma. Hommaforum on yhdistänyt maahanmuuttokriitikoita ja nostanut Suomen poliittiselle kartalle uuden puolueen.
Keskustelufoorumin käyttäjien mielestä se tarjoaa älykästä keskustelua ja erinomaisen alustan uutisten kyseenalaistamiseen.
h
ommaforum syntyi joulukuussa 2008, kun Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjan aktiiviset keskustelijat pe- rustivat uuden poliittisen keskustelu- foorumin. Sivuston ensimmäinen ver- sio kaatui kävijävyöryn alla, mutta uusi ja toimiva versio saatiin pystyyn vielä saman kuun ai- kana.”Homma on muodostunut sitä varten, että maa- hanmuuttokeskustelulle olisi tiedotusvälineistä riip- pumaton paikka. Siinä vaiheessa näytti siltä, että esi- merkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstan sen- suuri oli aika kova, ja tällaiselle riippumattomalle pai- kalle oli tilausta”, kertoo Seppo Saarela, yksi Hom- man moderaattoreista.
Jyväskylän yliopistossa opiskellut Saarela liittyi uu- delle keskustelualueelle ensim-
mäisten joukossa. Moderaatto- riksi hän päätyi vähän tämän jäl- keen, kun foorumilla haettiin va- paaehtoisia ylläpitoon.
Kuten ylläpitäjän rooliin sopii, on Saarelan nimimerkki Miniluv
viittaus George Orwellin Vuonna 1984 -kirjan omia kansalaisia tiukasti valvovaan sisäministeriöön. Pro- fiilikuva on puolestaan kuvakaappaus Monty Pytho- nin espanjalaista inkvisitiota esittävästä sketsistä. Yli 25 000 viestillään Saarela on myös viestimäärällä las- kettuna Homman historian aktiivisin kirjoittaja, joka tuntee keskustelualueen perusteellisesti.
Hommalaisia Saarela kuvaa fiksuiksi suomalaisiksi.
”Kyllähän sen näkee ihan kielestä, millä ne viestit kirjoitetaan siellä. Kestää minun mielestä vertailun Suomi24:iin ja lehtien palstoille.”
Kysymys siitä, liittyykö Hommaforumiin joitakin aiheettomia ennakkoluuloja, saa Saarelan purskahta- maan nauruun.
”Niin, liittyisiköhän siihen? Jos katsot sieltä esittäy- tymisketjusta, niin siellä ei ole yksi tai kaksi ihmistä, jotka kirjoittavat tälleen, että ’mä tulin kahtoon mikä tää kauhea rasistien pesä on’. Sitten he yllättyvät, että täällä onkin laadukasta keskustelua”, Saarela sanoo.
Entä kuinka asiallisena Homman käyttäjät itse pitä- vät foorumin keskusteluja? Kuullaksemme homma- laisten ajatuksia liityimme itse foorumille ja aloitim- me uuden keskustelun otsikolla ”Kysymyksiä Hom- masta ja mediasta hommalaisille”. Viikon aikana ketju keräsi noin 150 vastausta ja 6000 näyttökertaa.
Useat kommentoijat pitivät foorumin keskustelua enimmäkseen laadukkaana, vaikka poikkeuksiakin löytyi.
”Pääosin varsin asiallista, vaikka osan ajasta kes- kustelu ohjautuukin sivuraiteille. Itse en ainakaan tie-
dä muuta keskustelupaikkaa Suomessa, jossa voisi ai- nakaan maahanmuuttoasioista keskustella yhtä asial- lisesti ja avoimesti niin puolesta kuin vastaankin”, kir- joittaa nimimerkki Skeptikko.
Osa vastaajista koki, ettei vapaan keskustelun ole tarkoituskaan olla kokonaan asiallista.
”Homman keskustelu on kohtuullisen vapaata, eli siis asiallista ja asiatonta sekaisin. Sosiaalisen me- dian koko idea perustuu vapaaseen keskusteluun ja kommentointiin, joten sitä ei voi toimittaa kuin ää- rimmäisen varovasti ilman, että menettäisi kommu- nikoivan luonteensa ja muuttuisi julistukseksi”, kom- mentoi toinen kirjoittaja, joka ei halunnut nimimerk- kiään lehteen.
Homman keskustelukulttuuriin kuuluvat usein kärjekkäät ilmaisut ja pisteliäskin huumori. Esimer-
kiksi suvaitsevaisuuden kannat- tajia kutsutaan vajakki-sanasta väännetyllä suvakki-nimityksel- lä. Itseään monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kriitikot kutsuvat nuiviksi ja hompansseiksi.
”Asiallisuuden ei minusta tarvit- se tarkoittaa sitä, että kirjoitetaan kirjakieltä ja ollaan vakavia. Huumori on yksi Homma-forumin parhaista puolista”, kirjoittaa nimimerkki Joutilas.
Eriäviäkin mielipiteitä löytyi. Nimimerkki Kaptah ajatteli, että voimakas kielenkäyttö voi haitata Hom- ma-aktiivien sanoman ymmärtämistä foorumin ul- kopuolella.
”Toivoisin, että useampi Homma-aktiivi keskuste- lisi enemmän muiden kuin Homma-aktiivien kanssa ja esittäisi asiansa niin, että se saattaisi mennä muil- lekin kuin samanmielisille perille. Siinä mielessä en- sisijaisen tärkeää olisi vähentää
jako ’meihin’ ja ’niihin’, luopua provosoivista ilmaisuista joi- ta vihaan yli kaiken (mädättä- jä, kulttuurimarksisti, suvakki…) ja perustella näkemyksensä rau- hallisesti ja asiallisesti.”
Entä Esiintyykö Hommaforumilla rasismia?
”Hommalla on varmasti rasistejakin, mutta mode- rointi pitää huolen siitä että keskustelu on paljon, pal- jon fiksumpaa ja debatoivampaa kuin foorumia tunte- maton uskoisi”, kirjoittaa Pölhökustaa.
Merkittävä osa vastaajista korosti, että rasismin esiintyminen riippuu määritelmästä. Monen vastaa- jan mielestä rasismin käsite tulisikin ensin määritellä ennen siitä kysymistä.
”Taatusti esiintyy ja ei esiinny rasismia, sillä rasisti/
ei-rasisti riippuu täysin siitä, mitä määritelmää käyte- tään. Enimmäkseen ihmettelen, miksi joku edes vai-
vautuu vaahtoamaan noin hajonneen ja epämääräisen käsitteen pohjalta”, akez kirjoittaa.
Samoilla linjoilla on myös Homman käyttäjien pe- rustama HommaWiki. Sen rasismia käsittelevä artik- keli muistuttaa jo toisessa lauseessaan, ettei rasismil- le ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää.
Useampi kirjoittaja koki, että esimerkiksi maahan- muuttopolitiikan arvostelija voidaan leimata aiheet- tomasti rasistiksi.
”Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa rasis- mileimaa käytetään päättömästi, ja siitä sitten yrite- tään tehdä pilaa eri tavoilla. Pilailun ja oikean rasis- min välillä on jokin harmaa alue, jolle helposti lipsu- taan”, jostwix arvioi.
Homman ylläpitäjät saavat vastaajilta runsaasti kiitosta aktiivisesta moderoinnistaan, joka kirjoittaji- en mielestä auttaa pitämään keskustelun tasokkaana.
Sivustoa moderoiva Seppo Saarela arvioi, että vies- teistä poistetaan noin 2-3 prosenttia. Lisäksi toisi- naan ylläpitäjät pyrkivät rauhoittamaan keskustelua tai muuttavat viesteistä yksittäisiä sanoja.
”Se määrähän ei ole kovin korkea. Käyttäjät ovat asiallisia ja tottuneet siihen, mikä se linja on. Ihmi- set, jotka viihtyvät ja haluavat keskustella tuon linjan puitteissa, ovat jääneet”, Saarela sanoo.
Hommaforumilla pyritään kuitenkin rajaamaan ai- heita, joista foorumilla keskustellaan. Reilun kymme- nen kohdan ei-toivottujen aiheiden listaan kuuluvat muun muassa kielipolitiikka, evoluutio, homoseksu- aalisuus ja natsit.
Minkä takia ylläpitäjät eivät halua, että näistä ai- heista keskusteltaisiin?
”Se synnyttää riitaa, nostaa ylläpidon työtaakkaa.
Tavallaan se on foorumin hyväk- sikäyttämistä, jos ei ole oikeas- ti halua keskustella siitä asias- ta, mitä varten Hommaa ylläpi- detään. Heillä on sananvapaus ja meillä on julkaisuvapaus”, Saa- rela sanoo.
Kaikkia Hommaforumin puheenaiheiden rajaami- nen ei miellytä. Viime keväänä MV-lehti julkaisi teks- tin, jossa se esitti foorumin olevan nykyisin ”salonki- kelpoinen puudeli”. Kriittisen keskustelun areenaksi sivusto tarjosi omaa keskustelualuettaan.
Hommaforumilla on hieman yli kymmenen tuhat- ta rekisteröitynyttä jäsentä, joista vajaa viidennes on kirjoittanut yli 50 viestiä. Keskimäärin sivustolla on paikalla noin neljäsataa ihmistä joka hetki.
Suurin osa Hommaforumin käyttäjistä on miehiä, mutta tarkkoja tilastoja sukupuolijakaumasta ei ole.
Sivustolla sukupuolensa ilmoittaneissa jäsenissä on teksti ja grafiikka Arimo Kerkelä
Homman keskustelu on koHtuullisen vapaata, eli asiallista
ja asiatonta sekaisin.
Foorumilla koetaan, että valtavirtamediassa
rasismileimaa
käytetään päättömästi.
12
30
20
10
Erittäin epäluotettavana Melko epäluotettavana En luotettavana enkä epäluotettavana Melko luotettavana Erittäin luotettavana
30
20
10
Erittäin epäluotettavana Melko epäluotettavana En luotettavana enkä epäluotettavana Erittäin luotettavana Erittäin luotettavana
Kysymys: Kuinka luotettavana pidät valtamedian uutisointia?
(77 vastaajaa)
Kysymys: Kuinka luotettavana pidät MV-lehden uutisointia?
(78 vastaajaa)
Kysely toteutettiin KyselylomaKKeena, jonKa linKKi jaettiin Hommaforumin KesKustelussa.
Kyselyn tuloKsia ei voi yleistää KaiKKiin Hommaforumin Käyttäjiin.
miehiä noin kuusinkertainen määrä naisiin verrattu- na. Keskustelussa jakamamme kyselylomakkkeen 78 vastaajasta 59 prosenttia ilmoitti olevansa miehiä.
Yksi foorumin näkyvimmistä aikaansaannoksista oli uuden Muutos 2011 -puolueen syntyminen vuonna 2009. Puolueen alkuperäiset aktiivit löytyivät Hom- malta, ja puolueen ohjelmaa myös suunniteltiin foo- rumilla. Puolue nousi eduskuntaan kesken vaalikau- den vuonna 2013, kun perussuomalaisista erotettu James Hirvisaari liittyi puolueen riveihin.
Vastausta siihen, onko Hommaforum vaikuttanut jotenkin laajemmin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun, Saarela miettii pitkään.
”Suurin osa tästä vaikutuksesta on varmasti sitä, et- tä käydään katsomassa ja sitten puhutaan kahvipöy- dässä eteenpäin. On hyvin vaikea arvioida, että mil- lainen se vaikutus oikeasti on.”
Lisäksi Saarela uskoo, että foorumi on auttanut syn- nyttämään hommalaisten ja maahanmuuttokriitikoi- den ryhmäidentiteettiä. Monia foorumilaisia yhdis- tää esimerkiksi kriittinen suhtautuminen valtamedi- an maahanmuuttouutisointiin.
”Se on tällainen hyssyttely- tai suorastaan pimitys- kulttuuri, mikä näissä maahanmuuttoasioissa on”, Saarela tiivistää kritiikin syitä.
Hommaforumin käyttäjät antavat samansuuntai- sia vastauksia, kun heiltä kysyy valtamedian luotetta- vuudesta. Yksi foorumin aktiivisimmista kirjoittajis- ta kommentoi, ettei mihinkään me-
diaan voi luottaa sataprosenttisesti.
”Niin kutsuttuun valtamediaan täytyy suhtautua merkittävästi kes- kivertoa suuremmalla varauksel- la, koska valtamedia itse on aina- kin joidenkin toimijoiden suulla
tunnustanut, että sillä on agenda: valtamedia on ot- tanut asiakseen tuottaa erääseen poliittiseen ääriliik- keeseen, nimeltä mainiten monikultturismiin liitty- vää positiivista propagandaa.”
Esimerkiksi median puolueellisuudesta kirjoittajat nostavat muun muassa median hitaan ja vähäisen rea- goinnin Kölnin uudenvuoden tapahtumiin.
Erityisesti keskustelijat kritisoivat Yle-lakiin kirjat- tua pykälää, jonka mukaan Ylen on tuettava suvaitse- vaisuutta ja monikulttuurisuutta.
”Eduskunnan säätämä YLE-laki sanelee, että YLEn on edistettävä monikulttuurisuusideologiaa. Ylen on siis mahdoton noudattaa journalistisia periaatteita vaikka se haluaisikin, koska kansan valitsema edus- kunta on pakottanut sen ideologiseksi äänitorvek- si. Valtamedia taas edistää omistajansa ideologiaa”, kommentoi toinen keskustelija, joka ei halunnut ni-
mimerkkiään lehteen.
kerron itse keskustelussa, etten yleensä usko me- diakritiikissä esitettyyn ajatukseen yksittäisten toi- mittajien linjaa sanelevasta organisaatiosta. Sanon, etten esimerkiksi Ylellä työskennellessäni nähnyt, et- tä esimiehet olisivat ohjanneet toimittajien aiheita ja näkökulmia.
Osa kommentoijista oli sitä mieltä, etten systeemin sisällä voinut havaita kontrollia.
”Hah...kas kun et kerro olevasi Pravdassa ja ihmetel- leesi väitteitä toimituksen puolueellisuudesta kun itse et voinut moista havaita itseäsi ja työkavereita vilkuil- lessasi. Yle on valtiollinen pro-
pagandakone jossa valikointi työhaastattelussa, ohjelmakar- tassa ja tuotantojärjestyksessä varmistaa ettei mitään rehellis- tä ja vaihtoehtoista mediatuo- tetta edes pääse syntymään.”
Toiset pitivät vaihtoehtona myös sitä, ettei työhön tarvinnut puuttua.
”Mahdollisuuksia on nähdäkseni monia. Todennä- köisin on että et kirjoitellut mitään agendan vastaista, joten et joutunut systeemin kynsiin.”, kommentoi ni- mimerkki vihapuhegeneraattori.
Nekin keskustelijat, jotka eivät sanoneet uskovansa mediaorganisaatioiden tiukkaan kontrolliin, nostivat esiin toimittajan oman arvomaailman näkymisen tä-
män työskentelyssä.
”Ylessä tai muuallakaan tuskin on mitään ylhäältä ohjattua ohjeistusta tai itsesensuuria, mutta se tuleekin toimittajan omista asenteista. Tuli- ko Ylellä ollessasi useinkin toimitta- jien juttuideoita maahanmuuton on- gelmista?”
ajatus, jonka mukaan tietyt arvomaailmat olisivat toimittajien keskuudessa yliedustettuina, saa tukea myös tilastoista.
Kovin tuoreita selvityksiä ei ole tehty, mutta vuon- na 2012 Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneis- ta toimittajista reilu neljännes oli äänestänyt vihrei- tä edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisille oli antanut äänensä vain pari prosenttia vastaajista. Kyselyyn vas- tasi tuolloin hieman alle kolmesataa toimittajaa suo- malaisista medioista. Helsingin Sanomat, Iltasanomat ja Yleisradio kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn.
Voisivatko mediaorganisaatiot ja toimittajat teh- dä sitten jotakin toisin, jotta Homman käyttäjät luot- taisivat mediaan enemmän? Entä voivatko ns. puna- vihreää arvomaailmaa edustavat toimittajat kirjoittaa
riittävän puolueetonta journalismia esimerkiksi maa- hanmuuttokysymyksistä?
Nämä kysymykset jakavat keskustelijoiden mielipi- teitä. Nimimerkin Faidros. vastaus molempiin kysy- myksiin on kielteinen.
”Ei voi. Henkilöt pitäisi vaihtaa. Ennen toimittajat vetivät kossuvissyä lähibaarissa ja kirjoittivat häväistys- juttuja neuvostovastaisista poliitikoista, Nykyään he is- tuvat ’samassa’ kapakassa siemaillen lattea ja kirjoitta- vat juttuja maahanmuuttokriitikoista samaan tahtiin.”
Vielä jyrkemmän kannan esittää toinen keskuste- lufoorumin jäsen, joka kertoo kannattavansa toimit- tajakoulutuksen lopettamista. Viestinsä lopuksi sama
kommentoija ehdottaa uusia linjauksia yhteiskunnan ja jour- nalismin tasapainottamiseen.
”Jokainen toimittaja joka käyttää rasisti - sanaa pitäisi yhdenmukaisesti ja tasapuoli- suuden nimissä irtisanoa työs- tään tai ainakin pidättää kuukauden palkka. Samoin jokaista kristittyjä kohtaan osuva pakina ja irvailu pi- täisi kuitata vastaavalla islamilaiseen kulttuuriuskon- toon liittyvällä herjalla ja pakinalla”, kirjoittaja jatkaa samassa ketjussa jaettuun, Jylkkärin kristittyjä ja kris- tillisdemokraatteja käsitelleeseen pakinaan viitaten.
Toisaalta useampi kirjoittaja oli sitä mieltä, että me- dian olisi mahdollista saada luottamuksensa takaisin avoimemmalla uutisoinnilla esimerkiksi maahan- muuton ongelmista. Kaikki eivät myöskään pitäneet toimittajan omaa arvomaailmaa luotettavan journa- lismin esteenä.
”Omasta halustahan lähtee liikkeelle se, että kuinka pystyy uutisoimaan uutisia mahdollisimman puolu- eettomasti, jotka esim. voivat silloin vaikeuttaa oman arvomaailman ajamista ja tavoitteita. En tiedä sitten sitä, että miten omaa arvomaailmaansa mielellään ajavat ja tukevat toimittajat saadaan haluamaan sitä”, nimimerkki Haplotaxida pohtii.
Viikon aikana kertyneet vastaukset osoittavat hyvin, etteivät Hommaforumin käyttäjät ole kaikesta keske- nään samaa mieltä. Foorumilla käydään keskustelua ja argumentoidaan eri kantojen puolesta.
Myös Seppo Saarela korostaa Homman mielipide- vapautta, kun kysyn häneltä haastattelun päätteeksi, mitä esimerkiksi niin sanottuun vihervasemmisto- kuplaan kuuluvan yliopisto-opiskelijan olisi hyvä tie- tää Hommaforumista.
”Meillä ei ole virallista mielipidettä, mitä ihmisten pitäisi esittää. Ylläpidon linja on, että siellä saa olla maahanmuutosta mitä mieltä haluaa. Sitä ei painos- teta tai valvota.”
Heillä on sananVapaus
ja Meillä on julKaisuVapaus.
Kansan ValitseMa edusKunta on paKottanut
Ylen sen ideologiseKsi
äänitorVeKsi.
13
”On hyvin pOsitiivista nähdä Järven tarinan kaltaisia elOkuvia, JOtka puhuvat katOavan luOnnOn puOlesta.
JOkaisen meistä Olisi hyvä pysähtyä edes kerran tai pari vuOdessa ihastelemaan luOnnOn kauneutta.”
Ote Eepisodi.fi -sivuston Järven tarina -elokuvan arviosta.
tekstit Menot-setä
Tämänkertainen Menot on omistettu suomalaiselle kulttuurille.
Jokainen voi itse miettiä, mitä se merkitsee juuri hänelle.
Menot
Kiekkokaukalo, tuo
suomalaisuuden näyttämö
SM-liigan kärkiottelu JYP-Kär- pät on suomalaista kulttuuria ja suosit- tua kansanhuvia jos jokin. Tätä kirjoitet- taessa (17.1.) Kärpät johtaa SM-liigaa 79 pisteellä ja JYP on kolmantena 70 pis- teellä.
Urheilunikkarit rakastavat tilasto- ja, mutta loppujen lopuksi, mitä niistä?
Tunteista ja niihin samaistumisestahan tässä on kyse. Lopulta kaikki palautuu taisteluun elämästä ja kuolemasta.
MM -95, jumalauta! Kukapa ei muis- taisi Peltosen ikimuistoisia tuuletuksia 4-1 päättyneen Suomi-Ruotsi -finaalin jälkeen ja sen jälkeistä juhlintaa, jossa ylilyönneiltäkään ei vältytty. Kyllä siihen suomalainen mies makkara ja olutpul-
lo kourassa samaistuu. Kerrankin saa kuulua voittajiin, perkele!
Uusi sukupolvi taas puolestaan on tuonut junttilajina pidetylle lätkälle si- tä kaivattua imagonkohotusta. Nuo- ret leijonat eivät ördää edes voitonjuh- lissa, vaan hehkuttavat peli-iloa ja jouk- kuehenkeä vielä yöllisen hampurilaisa- terian jälkeenkin. Oikeita unelmavävy- jä koko sakki.
Tämä uusi talvisodan henki ammen- taa enemmän ilosta, haleista ja pelon puutteesta kuin tympeästä jurottami- sesta. Pian se suomalainen mieskin se- kä puhuu että pussaa kotona ja lätkähal- lin baarissa (mikä muuten varmaan on- kin paras paikka katsoa peliä).
1.2. JyväSkylän pääkirJaSto
tule JakaMaan albumikuva- si nyt avoimeen Albumit auki
-kokoelmaan. Kuvat voi toi- mittaa digitaalisena tai tuo-
da skannattavaksi Jyväs- kylän pääkirjastolle joka kuun ensimmäinen maa- nantai 1.2. alkaen.
Jakamalla kuvasi ja ku- vien tarinat, kokoat kans- samme arvokasta kaupunki- ja kulttuurihistoriaa julkiseen tieto- kantaan. Käy ihastelemassa jo kerättyjä kuvia sivuilla www.albumitauki.fi/jyvaskyla.
26.1. Synergia-areena
Jopa 2,5 miljoonaa suomalaista seurasi televisioidensa äärellä, kun kasperi ka- panen tuikkasi kiekon venäjän maaliin jatkoajalla ja varmisti suomen kiekkolei- jonille mm-kultaa hiljattain helsingissä pelatuissa nuorten mm-kisoissa.
13.2. JyväSkylän veturitallit
WalkerS-kahvila on nuorille suunnattu tapaamispaikka, jossa voi hen- gailla ja tavata kavereita ilman ostopakkoa. Walkers-vapaaehtoiset kohtaavat nuoria tavallisina ja turvallisina aikuisina antaen heille aikaansa jutustellen, pe- laillen ja Walkers-kahvilan käytännön tehtäviä hoitaen.
Walkers-ohjaajiksi haluavien vapaaehtoisten A-tason koulutus järjestetään veturitalleilla lauantaina 13.2. kello 9-16.
30.1. JyväSkylän
kaupunginteatteri (enSi-ilta)
pirkko SaiSion samannimiseen esikoisromaaniin perustuva Elämänmeno on karheankaunis selviyty- mistarina yhden aivan tavallisen perheen selviytymi- sestä sodanjälkeisessä pula-ajan Suomessa. Miehet eivät puhu ja naiset uupuvat. Vain lapsista ei sodanjäl- keisen “baby boomin” ansiosta ole pulaa. Näytelmä on myös arvottomana itseään pitävän nuoren tytön kasvutarina. Elämä kantaa sittenkin.
2.2. JaMk:n
valJakka-auditorio
Dokumenttielokuva Järven tarina vie kat- sojan Suomen luonnon ainutlaatuisimman
aarteen, järviemme, saloihin ja myyttei- hin. Järven tarinassa kaikki kerrotaan ve-
den kautta; selityksensä saavat niin maa- ilman synty kuin veden äärellä ja alla elä- vät eläimet, kasvit ja hyönteiset. Vuoden- ajat vaihtuvat tarinoiden myötä. Yli kuusi tuhatta vuotta järvien historiaa kerrotaan vanhojen suomalaisten tarujen, usko-
musten ja uskontojen kautta.
14.2. tanSSiSali lutakko
Kari Peitsamo (s.
1957) on tehnyt noin 40 vuoden urallaan muusikkona 65 al- bumia ja yli 850 le- vytettyä laulua. Vii- me vuosina pa- pin opinnot aloitta- neen Peitsamon tun- netuin laulu on edelleen esikoislevyn Kauppa-
opiston naiset (1977), mutta ei vierivä kivi sammaloi- tumassa ole.
6.2.
tanSSiSali lutakko
hattuteMppu iv - Järvi-Suomen avoimet frees- tyleräpin mestaruuskilpailut kokoavat jälleen nämä modernin ajan Väinämöiset ottamaan mittaa toi- sistaan. Livenä tilaisuudessa esiintyvät Lyömät- tömät (eli Solonen, Kosola & Xmies) sekä DJ Nadone. Tilaisuuden juontaa suomalaisen ug-rä- pin asiantuntija Marko Kainulainen.
KARi JUNNiKKALA
PEKKA TUURi JANNE
HiETAN EN JARMO LiL
JA (20 05)
kaMpuS kino
TERO UUTTANA ARVOSTELEE RAJAKAdUN KAMPUS KiNON TULEViA NäYTöKSiä
Star Wars: The Force Awakens
J.J. abraMS · uSa 2015 · 135 Min
ti 26.1. klo 19.00 George Lucas teki parhaan- sa tuhotakseen Star Warsin pe- rinnön episodeissa 1-3. dis- neyn ostaessa Star Warsin oi- keudet Lucasilta jatko-osia on odotettu peläten pahinta ja toi- voen parasta. Uusin J.J. Abram- sin ohjaama The Force Awa- kens sijoittuu aikaan 30 vuot- ta Jedin paluun jälkeen. Elokuva onnistuu vangitsemaan vanho- jen Tähtien sota -leffojen hen- gen ja estetiikan onnistunees- ti ja on heittämällä hauskin Star Wars koskaan. Valitettavasti loppua kohden käsikirjoituksen taso heikkenee ja typeryyksil- tä ei vältytä. Puutteistaan huoli- matta elokuvan parissa viihtyi ja se on parasta Tähtien sotaa yli 30 vuoteen.
arvosana: 3/5
Järven tarina
Marko röhr, kiM
Saarniluoto · SuoMi 2016
· 76 Min ti 2.2. klo 19.00 Suomalainen
luontodokumentti Järven tarina on kolmen vuoden kuvauksen lopputuotos. Se kaappaa suomalaisen järven elämän kuviksi lähes BBC:n luontodokkarien tasoisesti yhdistäen kerrontaan suomalaista mytologiaa ja mahtipontista musiikkia.
Tarinallisuus tuntuu usein hieman päälleliimatulta luontodokumenteissa ja niin myös Järven tarinassa.
itse pidän enemmän kuivemmasta brittiläisestä luontodokkarityylistä, mutta Järven tarina on kuitenkin oikein nättiä katseltavaa ja ovathan majavat sekä norpat ihan hiton veikeitä otuksia.
arvosana: 3/5
liSäkSi ohJelMiStoSSa:
Arktisen upeeta -festivaali.
Katso ohjelmisto osoitteesta arktisenupeeta.net.
