Jyväskylän ylioppilaslehti 25. huhtikuuta – 28. elokuuta 2016 56. vuosikerta
5
Vaihto-opiskelua kiehuVassa istanbulissa
Ateismin nousu
Ylioppilaskunnan intia-projekti Vaakalaudalla
kuka on nimimerkki mrjuha82?
käYtännön feminismitekoja
jYVäskYlässä
Vappukartta!
Liikunnan Riemu!
Krapulavinkkejä!
Viinaa ja viskiä!
Eriöarvioita!
32 sivun jättilehti!
O len monesti kuullut sanottavan, että seuras- sa on kaksi puheenaihetta, joita kohteliaan ihmisen tulisi välttää: politiikka ja uskonto.
Joten kirjoitan nyt jälkimmäisestä.
Jostain syystä moni kokee uskonnosta puhumisen vaivaannuttavaksi. Jopa Suo- messa, joka nykyisin on erittäin vahvasti maallistunut valtio, uskontoon liittyy niin paljon tunteita, että moni kokee viisaammaksi välttää aiheesta puhumis- ta kokonaan. Kyseessä on siis klassinen älä keikuta venet- tä -menettelytapa.
Myönnän, että olen kerran jos toisenkin nostanut us- konnon esille muutoin täysin sivistyneessä ja rauhallises- sa pöytäkeskustelussa vain saadakseni aikaan pientä vipi- nää. Kuulun siihen ihmisryhmään, jonka mielestä säästä tai sisustuksesta puhuminen illanistujaisissa tai sukujuh- lissa on sekä ajan että älyllisen kapasiteetin tuhlausta.
Kunnon väittely piristää aina päivää!
Jumalaa
(tai jumalia) ei ole olemassa. Noin, siinä oma nä- kökulmani asiaan.
En näe syytä uskoa yliluonnolliseen olentoon tai voi- maan, koska sellaisen olemassaolon puolesta ei ole mitään todisteita. Aivan samoin en usko moniin muihinkaan asioi- hin, jos niitä ei ole todistettu. Tämä on ainoa rationaalinen tapa lähestyä asiaa. Muutan toki välittömästi mielipiteeni, jos riittävät todisteet minulle esitetään.
Olen siis ateisti. Vaikka ymmärrän myös näkö- kannan, jonka mukaan termi on turha, koska se kertoo ainoastaan uskon puutteesta. Emmehän käytä erillistä termiä kuvaamaan ihmistä, jo- ka ei usko astrologiaan tai homeopatiaan. Sen
K
irjani Kasvatus, arvot ja tun- teet on herättänyt Antti Snell- manissa voimakkaita tunteita ja mielenkiintoisia ajatuksia (Jylkkä- ri 29.3.). Kirjan tarkoitus on siis to- teutunut. On hienoa, että opiskelija aktivoituu pohtimaan oppisisältöjen perimmäisiä lähtökohtia.Snellmanin mielestä yliopisto- opetuksessa ei saisi käyttää aineistoa, jossa heijastuu tutkijan kristillinen vakaumus. Minkälaiseen yliopistoon tämä johtaisi? Aikamme tieteenhis- torian tutkimus on osoittanut, että Kopernikuksen, Keplerin, Galilein, Boylen, Newtonin, Faradayn ja Maxwellin kristillinen vakaumus ohjasi heidän tutkimustyötään. Pi- täisikö opetuksessa siis sivuuttaa hei- dän merkityksensä tieteelliselle val- lankumoukselle? Saavatko opiskeli- jat enää tutustua Comeniuksen kas- vatusajatteluun? Onko yliopistossa lupa lukea Descartesin, Locken tai Schelerin teoksia? Pitäisikö heidän teoksensa hävittää yliopiston kirjas- toista?
Yliopistojen puhdistaminen kai- kesta jumaluskoon viittaavasta ei ole uusi idea. Sitä toteutettiin ateistisessa Neuvostoliitossa. Seurauksena olivat maailmanhistorian laajamittaisim-
mat ja verisimmät tiedevainot. Muun muassa genetiikan tutkimus kiellet- tiin ja sen edustajia erotettiin virois- taan, vangittiin ja tapettiin, koska ge- netiikan katsottiin edustavan ”papil- lista taikauskoa”. Genetiikan teo- reettisia rakennelmia verrattiin ”us- konnollisiin käsityksiin kuolematto- masta sielusta”. Jostain syystä tieteen kehitys ei kuitenkaan vauhdittunut tehokkaiden puhdistusten avulla.
Pohjois-Korean yliopistojen op- pimateriaalit on tehokkaasti puh- distettu kaikesta jumaluskosta.
Kim Il-Sungin ja Pjongjangin yli- opistoilta ei puutu rohkeutta elimi- noida toisinajattelijoita. Turvamie- het valvovat sekä opettajia että opis- kelijoita ja siirtävät ”väärien” käsitys- ten esittäjät uudelleenkoulutettavik- si työleireille. Pohjois-Korean tieteen saavutukset ovat kuitenkin antaneet odottaa itseään.
Tiedeyliopistoa ei ole ilman avoin- ta dialogia. Tieteen itsekriittisyys pe- rustuu tieteentekijöiden väliselle kriittiselle keskustelulle, jossa omat perususkomukset altistetaan vas- takkaisten näkökantojen tarjoamalle koettelulle.
Tapio Puolimatka professori
Puhetta uskosta ja sen puutteesta
Tiede edellyttää
moniäänistä dialogia
sijaan keksimme termin ihmiselle, joka uskoo siihen, et- tä tähtien asento vaikuttaa elämäämme tai että vedellä on muisti.
Yhtä kaikki, en siis usko yhteenkään jumalaan. Jos ai- he nousee esille vaikkapa Ilokiven ruokapöydässä, ker- ron ilomielin mielipiteeni asiasta. En kiemurtele istuimes- sani ja mutise jotain tyhjänpäiväistä välttäen katsekontak- tia vieruskaverini kanssa vain, jotta kenenkään ei tarvitsi- si vaivaantua.
Olemme ilmeisesTi
joskus aiemmin sopineet porukalla, että uskonnosta on syytä vaieta. Uskovaiset pysyvät usein hiljaa, jotta heitä ei pidettäisi tyhminä tai omituisina. Olen kuullut tämän useammalta opiskelijalta opiskeluvuosieni aikana.
Toisaalta moni vastakkaista näkemystä edustava pysyy hiljaa, jotta heitä ei pidettäisi ärsyttävinä provokaattoreina.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi se olisi huono asia!
Koko tämä vaivaantumisen, korrektiuden ja virheelli- sen kunnioituksen sekamelska on totaalisen typerää. Ja tylsää. Kun jokainen varoo kertomasta mielipidettään, koska muutkin tekevät niin, saatamme helposti menettää yhden mielenkiintoisimmista keskusteluista.
Seuraavan kerran, kun joku alkaa sukujuhlissa valittaa sa- teesta/kuivuudesta/kuumuudesta/kylmyydestä, vaihdan keskustelunaiheen sillä sekunnilla kiihkeäksi uskonnollisek- si väittelyksi. Oikeuteni välttää tylsistymisestä johtuva aivo-
kuolema on tärkeämpi asia kuin muiden läsnäolijoi- den vaivaantuminen tai loukkaantuminen.
Muuten olen sitä mieltä, että keisarilla ei ole vaatteita.
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi
Kansan ääni
puhu suusi puhtaaksi. anna palautetta ja herättele keskustelua.
Sovita Sitatti- laatikko niin, että ylhäällä alhaalla ja on yhtä
paljon tilaa.
säästä tai sisustuksesta puhuminen illanistu- jaisissa tai sukujuhlissa on sekä ajan että älyllisen kapasiteetin tuhlausta.
Pääkirjoitus 2
2 1
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Osallistu kilpailuun ja voita festariliput!
RaTKaise alla oleva arvoitus ja voita kaksi kahden päivän lippua Provinssirockiin. Oikean vastauksen selvittäminen vaatii hiukan päättelykykyä, matematiikan taitoja sekä kampuksen- ja taiteentun- temusta.
Lähetä ratkaisusi Jylkkärin päätoimittajan sähköpostiin otsikolla
”Oikea vastaus”. Nopein oikein vastannut voittaa, joten pidä kiirettä!
Jylkkärin toimitus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja:
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 571 M99 4UKK0
Kuvaaja:
Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 54L 4L1 1770
Kannen kuva: Markku Mujunen Painos: 6000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola
www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362
kansan ääni
Kartalla
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkäri siirtyy kesätauol- le! Palaamme toimituk- seen elokuun alussa.
Syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy 29.8.
ilmoitukset
Helan går
sJung Hopp faderallan lallan leJ Helan går
sJung Hopp faderallan leJ ocH den som inte Helan tar Han eJ Heller Halvan får Helan går...
sJung Hopp faderallan leJ!
HeJ!
glada vappen!
3
”Mä OdOTAn, eTTä ne KuOlisi POis, niin Pääsisi PerusTAMAAn OMiA lehTiä TilAlle.”
Vuoden 2015 freelanceriksi valittu toimittaja Jarno Liski kommentoi mediatalojen asemaa.
Eivätkö kaverit löydä piknikpaikkaanne vappuna? Älä hätäile, vaan katso ja kerro koordinaattisi Jylkkärin harjukartalla!
A
A 2
1
3
4
5
6
7
8
9
10
11
2 1
3
4
5
6
7
8
9
10
11 B
B
C
C
d
d
e
e
F
F
G
G
h
h
i
i
J
J
K
K
l
l
GrafIIKKa:
arIMO KerKeLä
Uutiset 4
Klassiset kielet ahtaalla
Yliopisto. Jyväskylän yliopiston rakenneuudistuksen myötä jotkin pienemmät oppiaineet saattavat poistua valikoimasta.
teksti Jaakko Kinnunen kuva Matti Parkkinen
minen tulee tehdä ministeriön kanssa neuvotellen.
Italia ei kuulu koulutusvastuun piiriin, joten sen suhteen Jyväskylän yliopisto voi toimia itsenäisesti.
Kielten laitoKsen johtaja Anne Pitkänen-Huhta korostaa, että yliopisto tarjoaa jatkossakin kieliopin- toja laajasti.
”Nämä päätökset tehdään tiede- kuntatasolla. Kieliaineiden asemas- ta yliopistoissa on puhuttu jo kah- den vuoden ajan valtakunnallisesti.
Yksi isoimpia asioita on pienempien kielten oppiaineiden opiskelijamää- rät. Latina ja italia ovat meidän lai- toksella erittäin pieniä oppiaineita, ja nykyiset rahoitusmallit eivät suosi näin pieniä aineita”, Pitkänen-Huh- ta kertoo.
Esimerkiksi latinalla on tällä het- kellä viisi pääaineopiskelijaa. Ita- liassa on mahdollista suorittaa ai-
neopinnot, mutta kokonaisuuden suorittajia on hyvin vähän.
”Tässä on kaksi asiaa, joita pitää ajatella. Kielten opiskelun tulee olla laajaa. Meidän kielikeskus tarjo- aa tähän hyvän väylän. Toisekseen täytyy pohtia, että onko kenenkään etu, jos meillä on vain parin opiske- lijan ryhmiä jossain kielessä. Mahdolliset lakkautuk- set ovat tietysti aina vaikeita asioita”, Pitkänen-Huh-
ta pohtii.
JYväsKYlän yliopiston hallitus päätti maaliskuussa uudistaa tiede- kunta- ja laitosrakenteitaan. Muu- tokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Uudistuksessa tiedekuntien määrä vähenee seitsemästä kuu- teen, kun yhteiskuntatieteiden ja fi- losofian laitos siirretään humanisti- seen tiedekuntaan. Uusi tiedekunta saa nimekseen humanistis-yhteis- kuntatieteellinen tiedekunta.
Samalla psykologian laitos siirre- tään kasvatustieteelliseen tiedekun- taan, jonka nimi muuttuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnaksi.
Jyväskylän yliopiston rakenneuudistuksen myötä muun muassa kielten ja viestinnän laitokset yhdistetään. Kielten laitoksena toiminut P-rakennus on tällä hetkellä remontissa.
Siivooja Leena Rautiainen yllättyi siitä, kuinka kova kiire siivousliikkeessä oli tehdä töitä.
Yliopiston palveluksessa työtahti on inhimillisempi ja hän ehtii tehdä työnsä kunnolla.
Latinan meRKitYS on huomattavaSti
SuuRemPi mitä Pääaine- oPiSKeLiJoiden
LuKumääRä KeRtoo.
l
atinan ja italian oppiaineet saattavat pi- an jäädä historiaan Jyväskylän yliopistol- la. Mahdollinen oppiaineista luopuminen liittyy yliopiston rakenteelliseen uudis- tukseen ja valtion rahoitusmallien muut- tumiseen.Päätöksiä latinan ja italian oppiaineiden tulevaisuu- desta voidaan odottaa jo toukokuussa, kun yliopisto on käynyt tulosneuvottelut opetus-ja kulttuuriminis- teriön kanssa.
”Ministeriöstä on ilmaistu meille jo aiemmin, että esimerkiksi latina on niin pieni oppiaine meillä, et- tä siitä luopumista voisi harkita. Klassisia kieliä voi opiskella nyt ainakin Helsingissä ja Turussa. Niissäkin hakijamäärät ja sisäänotot ovat todella pieniä, mutta kuitenkin isompia kuin Jyväskylässä”, Jyväskylän yli- opiston rehtori Matti Manninen toteaa.
Entäpä esimerkiksi latinan asema klassisen sivis- tyksen kielenä?
”Maailma muuttuu. Eihän meillä enää olla opetet- tu klassista kreikkaakaan pitkään aikaan”, Manninen sanoo.
latinan aineJärJestö Tabernan puheenjohtaja Tuomo-Paavo Salokas pitää suunnitelmia huoles- tuttavina.
”Maailma ei muutu näiltä osin. Latina säilyy jat- kossakin eurooppalaisissa itseään kunnioittavis- sa yliopistoissa. Latinan tulevaisuus Jyväskylässä on erittäin tärkeä symbolinen kysymys”, Salokas toteaa.
Taberna on käynnistänyt adressin latinan säilyttä- misen puolesta. Jylkkärin mennessä painoon adressi oli kerännyt 2 302 allekirjoitusta.
”Jos puhutaan profiloitumisesta, niin latinalla on tässäkin suhteessa erittäin tärkeä rooli. Latinan hal- linta auttaa sekä opiskelijoita että uusia tutkijoita. Se esimerkiksi tukee meidän erittäin korkealaatuista yh- teiskunnallista tutkimusta, joka tuo myös paljon ra- haa yliopistolle. Latinan merkitys on huomattavas- ti suurempi mitä pääaineopiskelijoiden lukumäärä kertoo”, Salokas sanoo.
oKM:n toiveena on, että Suomen yliopistot profiloi- tuisivat riittävän isoihin oppiaineisiin. Yliopistoille suunnatun strategisen rahoituksen suuruus määräy- tyy sen perusteella, kuinka yliopistot ministeriön ar- vion mukaan ovat onnistuneet kehittämään rakentei- taan tavoitteen saavuttamiseksi.
”Me olemme saaneet ministeriöltä hyvää palautet- ta siitä, kuinka profilointia on viety eteenpäin. Pa- lautteessa mainittiin vain muutama asia, joista sel- vin oli klassiset kielet, eli latina. Tiedän, että muil- la yliopistoilla tehtävää on vielä enemmän”, Manni- nen sanoo.
Entä tuoko latinan ja italian oppiaineiden mahdol- linen loppuminen suoraan säästöjä yliopistolle?
”Säästöjä ei suoraan tule, koska oppiaineiden henkilöstö on jo talon sisällä. Olemme tässä sitou- tuneet siihen, että ihmisiä ei irtisanota”, Manninen kertoo.
Yliopiston rakenneuudistuksen myötä saattaa tu- levaisuudessa päättyä myös joidenkin muiden pien- ten oppiaineiden taival Jyväskylässä. Keskusteluja on käyty esimerkiksi hungarologian oppiaineen jatkosta vastuuhenkilön aikanaan eläköityessä, sekä biologi- an aineenopettajakoulutuksen lopettamisesta. Joissa- kin oppiaineissa, kuten latinassa, yliopistolla on ase- tuksella määrätty koulutusvastuu, jolloin lakkautta-
5
Klassiset kielet ahtaalla
teksti Jaakko Kinnunen kuva Matti Parkkinen
ToimiTTajaT ilman rajoja -järjestö on julkaissut jälleen listauksen maail- man lehdistönvapaustilanteesta. Suo- mi sijoittui listan ensimmäiseksi nyt seitsemättä kertaa peräkkäin. Perus- teluissa mainittiin muun muassa, et- tä suomalaiset ovat väkilukuun suh- teutettuna maailman kolmanneksi ahkerimpia sanomalehtien lukijoita.
Sijoille kaksi ja kolme listauksessa si- joittuivat Alankomaat ja Norja.
Lehdistönvapaus on Toimittajat il- man rajoja -järjestön mukaan huo- noimmalla tolalla Eritreassa. Listan pohjalta löytyvät myös Pohjois-Ko- rea, Turkmenistan ja Syyria. Maano- sista ylivoimaisesti parhaiten pärjäsi Eurooppa. Toiseksi sijoittui Afrikka, joka ohitti ensimmäistä kertaa Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Etelä-Ameri- kassa toimittajiin kohdistuva väkival- ta ja uhkailu on ollut viime vuosina kasvussa. Vaarallisimmat alueet toi- mittajille ovat viime vuosien tapaan Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä.
Maailmanlaajuisesti raportissa va- roitetaan pelon kulttuurin lisäänty- misestä. Lisäksi esiin nostettiin val- tiollisten ja yksityisten tahojen aiem- paa voimakkaammat pyrkimykset vaikuttaa toimittajien ja median työ- hön.
ParhaasTa sijoiTuKsesTa huoli- matta Suomen kokonaispistemäärä putosi edellisvuodesta.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Ilk- ka Nousiainen toteaakin, että maail- malla kiristynyt ilmapiiri näkyy myös Suomen tilanteessa.
”Pakolaiskeskustelu on kärjistä- nyt tilannetta kaikkialla Euroopas- sa. Vihapuhe ja toimittajien uhkailu on yleistynyt myös meillä Suomessa.
Tämä on kohtuullisen uusi ja huoles- tuttava ilmiö suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa”, Nousiainen huo- mauttaa.
Jaakko Kinnunen
suomi jälleen
lehdistönvapauden ykkönen
jylKKärin enTinen päätoimittaja Jarno Liski (s. 1984) on valittu vuo- den 2015 freelanceriksi. Valinnan teki Suomen freelance-journalistit ry.
Palkintotyöryhmä nostaa esiin Lis- kin vuonna 2015 Seura-lehdessä jul- kaistun verotrilogia-juttusarjan, jos- sa palkinnonsaaja selvittää ja esittää uutta tietoa verosuunnittelusta, kor- keimpia vallankäyttäjiä myöten. Tä- män lisäksi hän paljasti muun muas- sa verohallinnon menettelytapoja ve- ronkiertäjien armahdustapauksissa.
Liskin kerrotaan tekevänsä tausta- työnsä huolella ja olevan intohimoi- nen toimittaja.
Vuoden freelancer palkintoa on
jaettu vuodesta 1997. Jarno Liski toi- mi Jyväskylän ylioppilaslehden pää- toimittajana vuosina 2011-2013.
Matti Parkkinen
liskistä vuoden freelancer
Jarno Liski on jyväskyläläinen toimit- taja.
arimo kerkelä
jyväsKylän yliopiston ylioppilaskun- ta hyväksyi aiesopimuksen Jyväskylän kaupungin kanssa tontin hankinnasta kokouksessaan 23. maaliskuuta. Ton- tille suunnitellaan opiskelija-asuntolaa ja se sijaitsee Nuuskakadun, Ahdinka- dun ja Pitkäkadun kulmassa lähellä normaalikoulun ala-astetta.
Kevään ja kesän aikana kaupunki tekee kaavoituksen yleissuunnitelman alueelle. JYY aloittaa omat selvittelyn- sä kaupungin kaavoitustyön jälkeen.
Rakennustyöhön ei päästä vielä lähi- aikoina, sillä kaavoitus- ja muu suun-
nittelutyö vie muutaman vuoden.
JYYn toimitusjohtaja Marko Huttu- nen kertoo, että uusissa tiloissa tulee asumaan opiskelijoiden lisäksi jonkin verran henkilökuntaa.
”Meillä on tämän projektin suh- teen strateginen kumppanuus yli- opiston kanssa. Suunnitelmissa on, että rakennuksessa olisi väliaikaisia asuntoja myös vieraileville luennoit- sijoille ja tutkijoille. Opiskelija-asun- toja olisi kuitenkin suurin osa”, Hut- tunen toteaa.
Jaakko Kinnunen
opiskelija-asuntolan valmistelutyö etenee
Opiskelija-asuntolalle kaavailtu tontti sijaitsee K-Market Ruokavinkin takana.
Pro lingua laTina in jyväsKylä -adressi
”Latinaa tarvitsevat muutkin kuin kiel- ten ja historian opiskelijat. Matemaat- tis-luonnontieteellisessä tiedekunnas- sa ekologian alan opiskelijoille kuuluu pakollisena osana opintoja kasvien lati- nankielisten nimien opettelu.
Opiskelija MTK:sta
”Latin language and classical humani- ties are not only about ”dead” languages:
it is about the common roots of Europe- an civilization and universal humanism:
that is what it is so urgent to preserve in the hard times we know now.”
Dominique Poirel
”The strong profile of the Latin secti- on has contributed enormously to the international status of Jyväskylä Uni- versity over a long period of time; it would be extremely short-sighted to
abolish such an essential part of the university’s reputation.”
Lena Wahlgren-Smith
”Current attack on Humanities in Fin- land is an outrage. Latin is the necessa- ry background for almost any branch of Humanities. Leaving Latin out of the curriculum is dumbing down students.”
Guest
”I signed this petition as a Latinist, a Classicist, a Medievalist and a Huma- nist. There is no university with serio- us pretensions in the Humanities that doesn’t offer Latin.”
Guest
”Universitas sine lingua classica nulla est universitas.”
Guest
Opiskelu maailmalla 6
I
stanbul lienee yksi eksoottisim- mista Erasmus-vaihtokohteista.Vastakohtien metropoli on samaan aikaan liberaali ja konservatiivi- nen, sekoitus itää ja länttä. Saman päivän aikana on mahdollista lounas- taa Aasiassa ja jatkaa Eu-
rooppaan illanviettoon.
TurkIssa korkeakou- luopiskelu muistuttaa enemmän opiskelua suo- malaisessa lukiossa kuin yliopistossa. Akateemista vapautta ei juuri ole. Sa- man oppiaineen opiske- lijat kulkevat aika pitkäl- ti saman putken läpi, sil- lä kursseissa ei ole paljo-
akaan valinnaisuutta, eikä sivuai- neen käsitettä tunneta.
Suomessa pääaineeni on journalis- tiikka, mutta Istanbulissa teen laajaa sivuainetta kansainvälisistä suhteista.
Kültür Universitesissä opiskelu on mel- ko kaoottista. Luokassa kuuluu jatkuva puheensorina ja opiskelijoiden jatkuva
ramppaaminen ovesta sisään ja ulos te- kee luokasta levottoman. Monesti vaih- to-opiskelijat huomaavat olevansa ainoi- ta luokassa luennon päätteeksi kaikkien paikallisten poistuttua yksi kerrallaan.
Kursseihin kuuluu aina kaksi suori- tusta: loppukoe ja vä- likoe tai esitelmä. Ko- keissa lunttaaminen tuntuu olevan pikem- minkin sääntö kuin poikkeus.
Yksi koulutusjärjes- telmän heikkouksis- ta on suhtautuminen kielten opiskeluun. Pe- ruskoulussa annetaan arvoa enemmän luon- nontieteille, joten eng- lannin opiskelu ennen yliopistoa on vähäistä. Jopa kansainvälisten suhteiden opiskelijat osaavat kieltä hei- kosti, vaikka englanti on opiskelukieli valtaosalla kursseista. Vaihto-opiskelijat päätyvät viettämään aikaa keskenään, sillä ystävystyminen paikallisten kanssa on haastavaa kielimuurin vuoksi.
PaIkallIseT vaikuttavat opiskelijoi- na valitettavan passiivisilta. Motivaati- on ja kiinnostuksen puute velloo luo- kassa, vaikka opettajat yrittävät akti- voida kysymään ja innostumaan. Mo- nen kohdalla kyse on siitä, että van- hemmilla on Turkissa viimeinen sana sen suhteen, mitä alaa jälkipolvi lähtee opiskelemaan. Vanhemmat kustantavat nuorten opinnot, ja ellei nuoren valitse- ma ala miellytä vanhempia, rahahanat sulkeutuvat.
Taidealoja usein väheksytään, kun taas erityisesti insinöörit ovat yhteis- kunnassa arvostettuja. Turkki on yhä perinteisiin arvoihin nojaava maa, jos- sa ammatti määrittelee yhteiskunnal- lista asemaa. Monet taidealasta haa- veilevat ovat tehneet perheensä kanssa kompromissin ja päätyneet arkkiteh- tuurin pariin.
Opinto-ohjaus oppilaitoksissa on olematonta, sillä monella ei ole aavis- tustakaan, mitä tehdä valmistumisen jälkeen. Työelämä tuntuu nuorista etäi- seltä, eikä työharjoittelu yleensä kuulu osaksi opintoja.
erasmus. Turkin pinnan alla kiehuu, niin sisä- kuin ulkopolitiikankin tasolla. Maa on viimeaikaisten tapahtumien valossa osoittautunut jälleen tärkeäksi nappulaksi maailmanpolitiikan pelikentällä. Siksi Istanbul onkin loistava kaupunki opiskella kansainvälisiä suhteita juuri nyt.
aasian ja euroopan rajalla
teksti ja kuvat Laura Pylvänäinen
Turkissa panostetaan näyttävyyteen. Vaikka Kültür-yliopiston kampuksen julkisivu on varsin mahtipontinen, itse kampus on pieni. Pihalla liehuvat Turkin punavalkeat liput ja käytäviä koristavat kansakunnan isän Atatürkin muotokuvat.
ellei nuoren VAliTsemA AlA miellyTä
VAnhemPiA,
rAhAhAnAT
sulKeuTuVAT.
Kolumni 7
Suuren hatunnoston ansaitsevat yli- opistomme opettajat. Opiskelijoiden ta- soon nähden opettajat Kültür-yliopistos- sa ovat alojensa ammattilaisia, jotka ovat keränneet rutkasti kokemusta ulkomail- la. Kolme opettajaani ovat entisiä suurlä- hettiläitä ja yksi CNN-ka-
navan entinen ulkomaan toimituksen päällikkö.
Erityisen mielenkiintoi- nen on Uskonto ja poli- tiikka –kurssi, jota opet- taa vallassa olevan kon- servatiivisen AKP-puo- leen työntekijä – yhtälö, joka tuo opetukseen ai- van oman mausteensa.
Yllättävää on ollut se, mi- ten moni opettaja haas- taa opiskelijoita kritisoi- maan heitä, sillä Turkissa auktoriteetteja ei yleensä sovi kyseenalaistaa.
Byrokratia, systeemin jäykkyys ja tiedonvälityksen puute saattavat toisi- naan turhauttaa vaihto-opiskelijaa. Kurs- seille rekisteröityminen ja niiltä poistu- minen tapahtuvat vain tiettyjen viikkojen aikana verkkojärjestelmän kautta, mutta mikään tieto ei kulje sähköisesti. Koepäi- vämäärät ja koearvosanat kuulee lähinnä puskaradion kautta.
Pitkiin välimatkoihin tottuminen vie Istanbulissa aikaa. Kültür sijaitsee kau- kana keskustasta lähellä lentokenttää.
Lähes kaikki opiskelijat haluavat asua lä- hempänä kauppoja, kahviloita ja yöelä- mää, joten matka koululle metrolla tai
metrobussilla vie noin tunnin.
Vaikka opiskelu Istanbu- lissa ei välttämättä kuu- lostaisi järin houkuttele- valta, on oma vaihtoni ol- lut tähän saakka todella onnistunut. Opiskeluis- sa ei aiheita aina järin sy- vällisesti käsitellä, mutta siitä huolimatta olen saa- nut aivan uuden käsityk- sen Turkin ja lähialueiden politiikasta ja ongelmis- ta. Jyväskylässä minul- la tuskin olisi mahdollisuutta opis- kella esimerkiksi diplomatiaa, Lä- hi-idän konflikteja, Balkanin politiikkaa, Turkin ulkopoliittisia suhteita ja Keski- Aasian energiapolitiikkaa. Lisäksi Istan- bul on mieletön 15 miljoonan asukkaan suurkaupunki, josta löytyy kaikkea: kult- tuuria, historiaa, idän eksotiikkaa ja yö- elämää. Neljän kuukauden vaihto Istan- bulissa on aivan liian lyhyt.
Y liopistollamme tapahtuu kummia. Aivan kuin johto pelaisi Scrabblea keksiessään hienoja sa- noja selittääkseen oppiaineiden suunniteltu- ja lakkautuksia, kun taas toisaalla opiskelijoi- ta kannustetaan juoksemaan opintopisteiden perässä kuin Sonic konsanaan Segan konso- lipeleissä metsästäessään kiiltäviä sormuksia.
Muuten ihan kiva juttu, mutta kun oikea elämä ei ole peli. Si- tä ei voi ladata uudelleen tai pelata vain silloin, kun siltä tun- tuu.
uuSi termi
oppiaineiden suunnitelluille lakkautuksille on
”rakenteellinen kehittäminen”. Näin se on muotoiltu opis- kelijoille suunnatussa sähköpostiviestissä. Kielten laitoksen kohdalla latinan ja italian oppiaineet kuuluvat rakenteellisen kehittämisen piiriin. Liekö kehitetään myös yliopiston lai- naamaa klassista latinankielistä slogania ”amica veritas”, jo- ka muuten suomeksi tarkoittaa ”totuus on ystävä”. Voipi ni- mittäin olla, että tulevaisuudessa niin klassisten alkuperäis- tekstien kuin maailman toiseksi puhutuimman äidinkielen kantakielen tutkiminen voi olla Keski-Suomessa vaakalau- dalla. Eihän se mitään, kohta me varmaan ollaan kuntalii- toksen myötä osa Tamperetta.
Vaikuttaakin siltä, että yliopiston hallitus pelaa sanapeliä muotoillessaan suunnitellun oppiaineiden alasajon ”raken- teelliseksi kehittämiseksi”.
maaliSkuun 11. päiVä
sähköpostin saapuneet-kansioon täräh- ti niin iloinen uutinen, että oikein itkettää. Ensin olin häm- mentynyt, sitten olin suuttunut ja nyt olen masentunut. Ei tämä voi olla totta. Kielten laitos alkaa nimittäin palkitse- maan opiskelijoitaan haalarimerkein, joita ei saa kuulem- ma mistään muualta. Luulin, että tämä on vitsi, mutta jatka- essani lukemista minun kasvoni kalpenivat. Palkinnon saa, mikäli suorittaa vuodessa 55 opintopistettä. Eikä siinä vie- lä kaikki, valitettavasti. Vähintään 60 opintopistettä vuodessa saava opiskelija palkitaan vielä elokuvalipulla.
Mielestäni opiskelijoiden suurin palkinto on se, että he ovat onnistuneesti suoriutuneet pääsykoetilaisuudesta ja päässeet opiskelemaan haluamaansa alaa ja sivistämään itse- ään. Jos opiskelijoita välttämät-
tä halutaan palkita, tulisi se eh- dottomasti tehdä laadullisin eikä määrällisin perustein. Tarkoitan tällä sitä, että jos yllämainittu- ja haalarimerkkejä ja elokuvalip- puja, tai ihan sama mitä, halu- taan jaella, tulisi se tehdä esimer- kiksi pääaineessa suoritettujen kurssien arvosanojen keskiarvon perusteella. Tällä hetkellä kiel- ten laitoksen signaali opiskelijoil- le on mielestäni väärä: aivan sa- ma miten opiskelet, kunhan saat hamstrattua paljon pisteitä! Tämä on peli, saatana!
minua peljättää
suuresti, et- tä hurmoshenkinen tulosajattelu on levinnyt liian syvälle yliopis- tomme rakenteisiin, valitettavas- ti myös kielten laitokseen. Oppi- aineiden suunnitellut lakkautuk- set ja opiskelijoiden ”palkitsemi- nen” kielivät tästä. Niin yliopiston kuin kielten laitoksenkin johdon tulisi osoittaa rohkeutta vallitse- vissa olosuhteissa ja vaalia sivistys- tä yli kaiken.
Matti Parkkinen Sininen moskeija on Istanbulin suosituimpia
turistinähtävyyksiä ja kaupungin symboli.
Kampukselta löytyy muutama opiskelijaravintola, joista kaikista saa erihintaisia lounaita. Huivien käyttö yliopistoissa, kouluissa ja valtion viroissa on ollut sallittua vuodesta 2013 lähtien.
Amica veritas, sed
pecunia amica melior
JoS opISKelIJoIta
välttämättä Halutaan palKIta, tulISI
Se eHdot- tomaStI
teHdä laadullISIn
eIKä määrällISIn
peruSteIn.
Yllättävää on ollut Se, mIten monI
opettaJa HaaStaa opISKelIJoIta KrItISoImaan
HeItä.
8 Kampus In English
May Day in Finland is mostly about drinking even though it celebrates the Finnish workers, students, and the spring. It includes lots and lots of sparkling wine, picnics in parks and rallies in cities across the whole country. The first of May is one of the biggest holidays after Christmas and Midsummer and it is definitely the biggest carnival-style festival in the country.
During the two-day celebrations, Finns think summer is already here and usually that leads to many people wearing too little clothes. The solution to their problem is naturally alcohol that is enjoyed in various May Day events in the course of the celebrations. The essentials for this holiday are alcohol, student caps, picnics, balloons and a fun spirit.
The May Day celebrations start on the 30 of April.
In Jyväskylä, the statue of Minna Canth, which is
located by the church, gets a student cap on its head.
There will also be some speeches and music, and as a bonus, the event is held in English also.
The same kinds of events are held all around Finland. The biggest one of these events is in Helsinki, where every year a statue called Havis Amanda, which is more familiarly known as Manta, gets a student cap on its head. For many, the ceremony is a ”must see” thing in the course of the May Day celebrations.
In addition to the statues wearing the black-and-white
student cap, many university students also wear the cap during May Day. It is a sign that you have graduated from high school and usually all the
hats are almost alike. Only the engineering students have a cap that is easily recognized from others since it has a tassel hanging from its top.
The May Day celebrations usually take two days, starting on the evening of 30 April and continuing to 1 May, and they concentrate around getting as drunk as one possibly can. After watching the statues get their student caps, especially university students enjoy sparkling wine and other alcoholic drinks while wandering around the city having fun.
A traditional party drink in Finland is called sima. It is a sweet sparkling brew that is spiced with lemon and raisins. It is usually served with Chemistry student Annu Nurmela and Finnish language student Riikka Rintala attending an early May Day event
organised by the Jyväskylä subject teacher students’ association (Jano ry) in Normaalikoulu on Wednesday 20th April.
hold on to your student
caps – May Day is coming
text Minna Markkanen pictures Matti Parkkinen
May Day. The two-day celebrations include doughnuts, balloons, speeches, and of course alcohol.
The FiRsT oF MAy
is oNe oF The
biggesT holiDAys
AFTeR ChRisTMAs
AND MiDsuMMeR.
Pakina 9
Chemistry student Jonas Hammarström enjoying a doughnut.
H yvä opiskelija! Näinä sekavina aikoina jokaiselta so- siaalisen median käyttäjältä vaaditaan pakollise- na suorituksena Hyvä ja rakentava nettikeskustelu- kulttuuri -kokonaisuus. Kronologisesti etenevä pe- ruskurssi noudattaa osapuilleen kaikkien maailman keskustelujen kaavaa.
Sinulle, hyvä lukija, tarjoan sen nyt vapaina ylei- sopintoina.
1.
Valitse aluksi ajatuksillesi joko ärsyttävyyteen asti huoliteltu ja hillitty esitystapa tai roiski kirjaimia ja välimerkkejä vapaasti estra- dille. Kysy eeik ö sulla oo muuta arvosteltavaa,, kuin mun kirjoi-
tus tyyyli ha ha aha ha, kun vastustaja hiiltyy sekavaan ulosantii-si. Hah aha ah loppuko pojalta sanottava?1?!? he eheee,,!111!!
2.
Harkitse, mikä nimitys osuu vastapeluriisi tiukimmin. Tytöttely, pojittelu, yleisemmin ”voi kuules lapsukainen” -puhuttelu tai muu toiminta- tai ymmärryskykyyn viittaava toimii ruoskan lailla. Et-
hän sinä vielä mitään voi ymmärtääkään, lapsonen.. Tämä vaatiitaustatyötä, joten googlaa, kaivele ja googlaa lisää.
3.
Vihollisen argumentoidessa asiaansa tekeydy tyhmäksi. Voisit-
ko selittää ajatuksesi? En ymmärrä. Pyydä perusteluja myös maakiertää aurinkoa -tason väitteille varsinkin silloin, kun tiedät asi- anlaidan itsekin. Jos toinen hermostuu ja kutsuu sinua typeräksi, syytä tätä vihamieliseksi ja kykenemättömäksi reiluun argumen- taatioon.
4.
Epäile aina Illuminatia, turvapaikanhakijoita, valtion propagan- dakoneistoa tai USA:n pankkisalaliittoa. Kaikki on globaalin ra-
hajärjestelmän aivopesua. Voittajat kirjoittavat historian, tämä on rakennettu todellisuus. Keino on aukoton, sillä toisen epäillessäjärkiperäisyyttäsi voit aina palata kohtaan 2.
5.
Mikäli argumenttisi perustellaan virheelliseksi, kerro vastaavi- en tapahtumien tai asioiden olevan silti todellisia. Onnea, sait nyt
osoitettua mitättömän palasen omassa maailmassasi ”vääräksi”.Harmi, että olet kykenemätön näkemään kokonaiskuvaa. Muis-
tuta kohdasta 4.
6.
Jos oma sanottavasi loppuu, katoa paikalta. Ennen poistumistasi voittajana heitä vielä ilmoille jokin käytyyn keskusteluun relevan- tisti liittymätön linkki tai ajatus. Kuvamanipulaatiot tai huijaussi- vustojen ”uutiset” sopivat tähän parhaiten. Enkä edes sitä paitsi
vaivaudu enää puhumaan kanssasi, koska kohdat 1-5.7.
Vituttaako? Voit hykerrellä tyytyväisenä, sillä keskustelukump- panillasi luultavasti keittää ennen sinua.
Teppo Tulppu
Internetargumentaatio, keskustelukulttuurit ja teoriat (0 op)
doughnuts or a special funnel cake called tippaleipä. Sima doesn’t have a lot of alcohol in it so everyone drinks it around the time of May Day.
When it comes to decorations, balloons are a traditional decoration in May Day parties. You can also see vendors with a huge amount of balloon strapped to their waists on Kauppakatu during the week before the actual celebration day and a lot of excited kids gazing up to find the perfect balloon for their parents to buy for them.
With these balloon sellers, there are also a lot of vendors
selling carnival-style stuff to people. Masks, funny hats, and candy are the biggest selling hits every year.
W i t h a l l t h e alcohol, Finns also n e e d s o m e t h i ng to eat during May Day celebrations.
Food plays a huge role especially in the picnics held on the first of May.
Traditional May Day foods are freshly cooked doughnuts,
funnel cakes, frankfurters and potato salad.
Doughnuts and funnel cakes are eaten on picnics on the first of May. Usually the picnics take place on meadows or green areas in cities. In Jyväskylä, people,
especially students, take blankets, wine, and food to Harju and continue celebrating May Day there. The picnic is organized by the Student Union of the University of Jyväskylä.
For some, a May Day picnic is the place to cure their hangover or to continue with the drinking. Actually, what could be better than lying in the sun, drinking sparkling wine with your friends and eating brunch food?
Being the holiday of the workers, there are also rallies in Finnish cities on May Day. In Jyväskylä, t h e t r a d i t i o n a l
” vappumarssi” is walked on May 1 at 11 starting from Ilmarisenkatu. The same kinds of rallies are held all over Finland.
Many times the pre- parations for May Day start a week before May 1. This year many student organization in Jyväskylä organi- ze their own May Day related events throug- hout the week and they conclude the se- ries of events at the picnic in Harju.
So be prepared for a full week of festivities that reach their peak on the eve of May Day and remember to stock up on sima and doughnuts, you’ll need those at the picnic.
a traditional party drink in Finland is Called sima.
it is a sweet sparkling brew tHat is
spiCed witH lemon and
raisins.
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ
1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas
Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi
www.latokartanonyokyla.fi
10 ASDF Kampuksella ASDF
Campuksen Koonto Dance Team on Liikunnan Riemun tanssijoukkue. Ninna Alahäivälä (vas.) ja Ronja Kulmala (kesk.) harjoittelevat tanssiliikkeitä.
Maanantaina 7.3. Monitoimitalolla pelattu Riemu-KaDy futsal-paikallisottelu veti katsomoon ennätykselliset 1107 katsojaa.
ASDF 11
Liikunnan Riemua kotkien siiveLLä
liikuntA. Jylkkäri oli paikalla, kun Riemun Kotkat pelasi kauden tärkeimmän ottelun. Samalla kyseltiin seuran
kuulumisia puheenjohtaja Niko Kauppiselta.
lauantai 9. huhtikuuta, Jyväskylän aikuisopisto
V
iitaniemen liikuntasalissa on säpinä päällä puoli tun- tia ennen pelin alkua. Yksi mustaturkoosiin pukeu- tunut porukka laittaa pystyyn lentopalloverkkoa ja toinen vetää esiin katsomon penkkejä. Edessä on Riemun miesten lentopallojoukkueen eli Riemun Kotkien ratkaiseva ottelu noususta 1-sarjaan. Silti joukkueen pelaajat ovat talkoohommissa ennen peliä. Paikalla on myös muita riemulaisia toimitsijoina, kahvinkeittäjinä tai ihan vain katsojina, joiden tehtävänä on pitää meteliä.liikunnAn Riemu on vuonna 2011 perustettu urheiluseura, joka on tarkoitettu ensisijaisesti Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Pää- osa eli noin kaksi kolmasosaa jäsenistä tulee liikuntatieteellisen tie- dekunnan puolelta, mutta seu-
rasta löytyy opiskelijoita myös muista tiedekunnista ja Jyväsky- län AMK:sta. Yhteensä jäseniä on vähän yli 300. Riemulla on tällä hetkellä 15 lajijaostoa ja lisää laje- ja tulee sitä mukaa, kun opiske- lijoista löytyy jaoston perustami- seen innokkuutta.
”Jalkapallosta lähdettiin liik- keelle, mutta muitakin lajeja oli mukana alkuvaiheesta lähtien.
Muun muassa lentopallo on yk- si vanhimmista lajeista, jota pe- lattiin viime kesään asti Liikun- nan Karpaasit nimellä”, muiste- lee Liikunnan Riemun puheen- johtaja Niko Kauppinen.
Riemun uusimpiin lajivaltauksiin kuulu-
vat muun muassa kamppailulajit ja alamäkiluistelu. Seuran luistelijoi- ta oli mukana menneen kauden MM-sarjassa, johon sisältyi paljon me- diahuomiota saanut Suomen osakilpailu Laajavuoressa. Puheenjohta- jan mukaan jaostojen määrä nousee 16:een, kun toiminta saadaan käyn- tiin pesäpallossa.
1. erä: Hurmosta
kentällä ja katsomossa
Riemun kotkAt aloittaa ottelun hurmoshenkisesti ja takoo taulul- le nopeasti ison piste-eron. Vastaavasti Virroilta tuleva vierasjouk- kue Team PUM ei saa omaa peruspeliään toimimaan, ja helpot vir- heet seuraavat toisiaan. Noin 200
katsojaa saa todistaa yksipuolis- ta lentopallonäytöstä: ensimmäi- nen erä Riemulle murskaluvuin 25-7.
Riemun ideologiaan kuuluu vahvasti yhteisöllisyys. Urheili- jat käyvät toisten lajien tapah- tumissa talkoilemassa ja fanitta- massa. Myös loukkaantuneet pe- laajat pysyvät sillä tavalla hyvin
”pelissä mukana”. Lisäksi löytyy äänekkäitä ammattikannattajia, jotka kiertävät ahkerasti eri laji- en tapahtumissa ja tuntevat pal- jon pelaajia. Liikuntatieteellisen tiedekunnan ulkopuolella Rie- mua ei kuitenkaan vielä kovin hyvin tunneta.
”Se on ehkä jonkin verran resursseista kiinni, kun hommaa tehdään vapaaehtoispohjalta. Jokainen tekee sitä juttua, minkä tuntee omakseen. Porukka koostuu pääosin omasta yhteisöstä ja sinne se isoin voimavara menee. Tiettyihin peleihin yritetään pa- nostaa enemmän, että saadaan paljon porukkaa katsomoon. Sil- loin Riemu näkyy ja kuuluu ympäri kampusta”, Kauppinen pe- rustelee.
Riemun meRkittäVin vuotuinen tapahtuma on Futsal-Liigan paikallisottelu Kampuksen Dynamoa vastaan. Viimeisin maalis- kuussa pelattu derby eli paikallisottelu houkutteli Monitoimita- lon katsomoon 1107 katsojaa, mikä on Suomen Futsal-Liigan ylei- söennätys. Seuran kannalta oli hienoa, että Riemun futsaljouk- kue onnistui säilyttämään liigapaikkansa tahmean sarjakauden jälkeen voitettuaan karsintapelit.
teksti Jyri Salonen kuvat Matti Parkkinen
Liikunta- tieteeLLisen tiedekunnan uLkopuoLeLLa
Riemua ei kuitenkaan
vieLä kovin hyvin tunneta.
Riemun uusimpiin LajivaLtauksiin
kuuLuvat muun muassa kamppaiLuLajit
ja aLa-
mäkiLuisteLu.
12 ASDF
2. erä:
Talouspolitiikkaa mokkapalajonossa
Peli on huomattavasti tasaisempaa, kun Team PUM saa paremmin juonesta kiinni. Ottelu etenee sil- ti edelleen Riemun komennossa, ja pitemmälle erä- tauolle mennään pistein 25-22. Tau-
on aikana yleisölle maistuu kahvi ja mokkapalat. Jonossa eräs mattimyö- hänen kyselee lipun hintaa. Kauden sarjapeleihin oli kaikille vapaa pää- sy, mutta nyt on tosi kyseessä myös lippuluukulla. Riemu-PUM -ottelun Facebook-tapahtumassa hintapoli- tiikka määritellään näin:
”Liput 4 €, alle 14-vuotiaat ilmai- seksi ja Riemu-kortilla sisään yli-il- maisesti.”
Seuralla on tollut kaksi jaostoa, jot-
ka myyvät kaikkiin peleihin pääsylippuja: miesten futsaljoukkue sekä jääkiekkojoukkue Riemun Koi- rat. Jokainen jaosto huolehtii muutenkin taloudestaan itsenäisesti oman tilin kautta. Riemun kaikkien jaos- tojen yhteenlaskettu vuosibudjetti on puheenjohtaja Kauppisen mukaan hieman yli 100 000 euroa.
”Meillä on seuralla tiettyjä yhteistyökumppaneita kaikille jaostoille. Myös kausi- ja etukorttina toimiva Riemu-kortti on merkittävä varainhankintaväline ko- ko seuralle. Tänä vuonna se maksoi 35 euroa ja niitä on myyty noin 550 kappaletta.”
3. erä: Riemulla vai PUMmilla eteenpäin?
TAUon jälkeen kentällä nähdään uudestisyntynyt vierasjoukkue. Peli aaltoilee ja erä etenee tasaisesti, kunnes Team PUM karkaa muutaman pisteen joh-
toon. Riemu sinnittelee, mutta lopulta PUM pommit- taa kavennuksen pistein 25-19. Vaikka yleisö huokai- lee, usko omiin ei horju. Nopean katsomogallupin pe- rusteella kannattajat uskovat Riemun nousuun.
Riemun Kotkat on hävinnyt tällä kaudella vain yh- den ottelun. Erätappioitakin on kertynyt ennen rat- kaisupeliä ainoastaan kahdeksan. Sitä taustaa vasten 2-sarja ei ole joukkueelle oikea taso, vaikka pelaaji- en näkemyksen mukaan ero 1-sarjaan on niin iso, että nousu vaatisi satsauksia pelaajahankintoihin.
”Lentopallojoukkueella on vahva visio päästä Mes- taruusliigaan 2020. Jos he halua- vat viedä toimintaa ammattimai- seen suuntaan, niin se on mah- dollista. Mutta se ei ole koko seu- ran tavoite, koska jaostoilla voi ol- la erityyppisiä omia tavoitteita yhteisöllisyyteen perustuen. Var- masti jokainen joukkue pyrkii silti pääsemään sille oman toiminnan kannalta oikealle tasolle”, Kauppi- nen summaa.
PAlloilUjoUkkUeiSTA korkeim- malla sarjatasolla pelaa ensi kaudella miesten futsaljoukkueen lisäksi myös naisten futsal- joukkue Mustat Mambat, joka voitti ykkösdivisioo- nan mestaruuden heti ensiyrittämällä. Muut Riemun joukkueet pelaavat alemmilla sarjaportailla ja useim- pien jaostojen sivuilla tärkeimmäksi tavoitteeksi on määritelty liikunnasta nauttiminen. Tämä koskee se- kä yksilö- että joukkuelajeja.
4. erä: kotka nousee
Peli noUSee neljännessä erässä ottelun panoksen edellyttämälle tasolle. Molemmat joukkueet taistele- vat tosissaan jokaisesta pallosta ja reaktiot sekä ken- tällä että katsomossa ovat sen mukaisia. Jossain vai- heessa näyttää jo siltä, että Team PUM venyttää otte- lun ratkaisun viidenteen erään.
Riemun Kotkat kuitenkin nousee kannustuksen siivittämänä hurjaan lentoon erän loppupuolella ja
hankkii kaksi ottelupalloa. Yleisö nousee seisomaan.
Ensimmäisen ottelupallon Team PUM selvittää. Kat- somo kohahtaa, mutta raivokas mekkalointi jatkuu.
Riemun Manaattien koripallo-ottelusta on ehtinyt paikalle muutamia pelaajia lisäämään desibelejä. Toi- nen eräpallo. Vastaanotto, passi ja PUM! Lähes kaiken urallaan nähnyt ja kokenut Pasi Hyvärinen täräyttää pallon keskelle kenttää ja juhlat alkavat. Riemu voittaa neljännen erän pistein 25-23 ja koko ottelun erin 3-1.
Pelaajat muodostavat rykelmän kentälle ja katso- mosta kuuluu muissa lajeissa tutuksi tullut fanilau- lu: ”Liikunnan Riemu on parempaa kuin seksi!” Eri- tyisen makea Riemun nousu on joukkueen pelaajaval- mentaja Jarno Huupposelle, joka ehti tahkota 2-sar- jaa yhteensä lähes 20 vuotta eri seuroissa.
”Pistettiin joukkue kasaan aika nopeasti syksyllä ja sen huomasi siinä startissa. Vähän oli hakemista, kun kaikki ei tunteneet toisiaan. Hävittiin kauden toinen peli. Sen jälkeen saatiin oma peli rakennettua ja oma pelikirja, mitä noudatetaan. Ja sitä yleisö näki tänään.
Huikeaa puolustuspelaamista ja tarkat passit. Siinä me oltiin Virtoja edellä.”
Ykköseen!
HUUMAn lAAnnUTTUA pelaajat alkavat jo alustavas- ti pohdiskella tulevaa kautta. Huupponen valaa uskoa Kotkien mahdollisuuksiin.
Peliin pitää rakentaa jotain uutta. Ihan kaikki tak- tiset jutut, mitä nyt 2-sarjassa tehtiin, ei sellaisenaan 1-sarjassa toimi, kun on korkeammalta lyöviä kave- reita vastassa. Mutta lopulta se on ihan sama, mikä se taso on. Ne omat jutut kantaa, kun pelataan hyvään puolustukseen perustuvaa peruspeliä.
Riemun toimintatapaa kuvastaa hyvin se, että pe- laajahankinnoissa toiveet kohdistetaan ensi syksyyn ja uusiin opiskelijoihin. Tarkoitus on seuran pelisään- töjen mukaan löytää pelaajia ensisijaisesti liikunta- tieteellisen fukseista ja siinä ohessa koko muusta yli- opistosta. Haaveissa on myös lähialueilta löytyvien, opiskelumaailman ulkopuolisten pelimiesten haali- minen kasaan. Sitä ennen nykyiset Kotkat lentävät kohti kesäisiä beach volley -kenttiä, pelatakseen syk- syllä 1-sarjaa kovempina ja ruskettuneempina kuin koskaan.
vuosibudjetti puheenjohtaja on
Kauppisen muKaan hieman
yli 100 000.
Riemun eetu parpala (vas.) ja Kadyn Kimmo tolvanen pelasivat maaliskuisessa paikallisottelussa, eli derbyssä monitoimitalolla.
numerolla 5 pelaava jenna anttonen on liikunnan Riemun naisten lentopallojoukkueen hakkuri/yleispelaaja. sanna piispanen petäjäveden petäjäisistä eli petpetistä torjuu verkon toisella puolen.
liikunnan Riemun puheenjohtaja niko Kauppinen kertoo, että seuran toiminta lähti liikkeelle jalkapallosta.
Arkeologia 13
Missä ovat vanhat jylkkäriläiset?
Lehti. Jäljitimme entisiä Jyväskylän ylioppilaslehden tekijöitä ja kysyimme, mitä he ovat tehneet Jylkkäristä lähtönsä jälkeen.
teksti Arimo Kerkelä
Jere Kyrö
SiviilipalveluSmieS 2012-2013
“Silloin kun mulla oli vielä pari kuukautta Jylkkäriä jäljellä, niin hain journalistiikkaan. minimipääsymäärä oli 62, mä sain pisteitä 26. en yrittänyt uudestaan. Olin sitten työt- tömänä ja tein työkokeiluja, kävin opettamassa äänitek- niikkaa ja tämmöistä. Olin taidetyöpajalla semmoisessa musapajassa ja jäin sinne apuohjaajaksi. Nyt olen oppiso- pimuksella siellä ohjaajana.”
Perttu Puranen SiviilipalveluSmieS 2014-2015
“vuosi... Kylläpäs nyt pitää miettiä... Jokunen video- ja teatteriprojekti on tullut tehtyä ja eipä sitten ihan hirveästi muuta, varmaankaan. Juuri äsken sain viimeiset kuvauk- set valmiiksi lyhytelokuvasta, joka on pääsykoe-elokuva taideteollisen korkeakoulun elokuvaohjauksen linjalle.”
tatu OnKaLO
SiviilipalveluSmieS 2013-2014
“Olen tehnyt ihan sitä samaa kuin ennenkin, palasin enti- seen elämääni Ilta-Sanomien visuaaliseen toimitukseen.
Teen ihan kaikkea mahdollista ulkoasuun liittyvää. ennen tein printtihommia ilta-Sanomien peruslehdessä ja TV- lehdessä, nyt olen viime syksystä lähtien ollut verkkopuo- lella. Yritän huoltaa verkon päivittäistä ulkoasua ja samalla teen kaikkea muuta jokapaikan höyläämistä sillä puolella.”
Suvi-tuuLia nyKänen TOimiTTaJa 2013-2014
“Silloin toukokuussa 2014, kun olin vielä Jylkkärissä, niin luin pääsykokeisiin. Kesäkuussa kävin sosiaalityön pääsykokeis- sa ja pääsin sinne sisään. Opiskelen nyt siis journalistiikkaa ja sosiaalityötä. Olen ollut kesätöissä Keskisuomalaisella kaksi kesää ja tehnyt sinne määräaikaisia pätkiä. Nyt tämän vuoden alusta lähtien on ollut kaksi työnantajaa, eli olen jat- kanut Keskisuomalaisella ja sitten olen Iltalehdellä.”
JarnO LiSKi pääTOimiTTaJa 2011-2013
“Olin Yleisradiolla töissä vajaan vuoden 2013. vuoden 2014 alusta olin ensin isyysvapaalla ja sitten tulin teke- mään kesken jääneitä opintoja. Gradu on vielä tekemät- tä, mutta sainkin ne pahasti rästissä olleet opinnot tehtyä.
ihan viimeksi olen nyt työskellennyt JOKeSin apurahalla semmoisessa tutkivassa projektissa ja tehnyt jonkin ver- ran freelance-hommia. Ja yrittänyt tehdä sitä gradua.”
anna-MaiJa tuuLiainen pääTOimiTTaJa 2002-2004
“ensin jäin hoitovapaalle, eli mähän sain Jylkkärin aikana lapsen kesätauolla 2003. Sitten olin markkinointitutkimus- firmassa Tieto1:llä, semmoinen pehmeä lasku työelämään.
Sitten menin Keskisuomalaiseen, olin siellä kolme vuotta.
Sen jälkeen olenkin ollut yliopistolla.Täällä koulutuksen tut- kimuslaitoksessa teen Yliopistopedagogiikka-lehteä ja Suomen kasvatustieteellisen seuran kirjasarjaa.”
Janic LeinO
SiviilipalveluSmieS 2005-2006,
elämäN paraSTa aiKaa -pilaKuvaN TeKiJä 2006-2012
“Olen taideteollisessa ja sitä ennen englannissa opiskel- lut vaatesuunnittelua, niin päädyin tekemään puvustuksia ja stailauksia, mitkä ovat vielä näinä päivinä johtaneet la- vastuksellisiin asioihin ja rekvisitointiin. pääelinkeinona ovat varmaan mainokset sekä still- että filmipuolella, mutta sit- ten on kaikkea mahdollista muodista musiikkivideoihin.”
Minna tiainen pääTOimiTTaJa 2013-2015
”väitöskirjaa. mullahan oli jatko-opinto-oikeus jo kun tu- lin Jylkkäriin, niin sitten päädyin täyspäiväisesti apurahal- la jatkamaan sitä työtä. Se on soveltavan kielitieteen väi- töskirja.”
untO LuOtO
SiviilipalveluSmieS 2015-2016
”Koska muusikkona toimin, niin olen tehnyt keikkoja ja ollut työttömänä. Se on ollut tarkoituskin, että tässä nyt pari-kolme kuukautta lähinnä ollaan vaan, koska tämä on ensimmäinen tämmöinen pidempi loma ehkä ala- asteen kesälomien jälkeen.”
KuvaT: arimO KerKelä, paiTSi JaNic leiNON Kuva: SONJa immONeN Ja TaTu ONKalON Kuva: JYlKKäriN arKiSTO
14 Kampus Maailma
J
yväskylän yliopiston ylioppilaskunta on tehnyt kehitysyhteistyötä Intiassa vuodesta 2010 saak- ka. Luoteis-Intiassa neljän tunnin ajomatkan päässä Jaipurista on yli sata kylää, joissa kehy- toiminnalla on parannettu muun muassa kou- lutusta ja terveydenhoitoa.Toiminta on rahoitettu omalla varainhankinnalla sekä valtion hankerahoituksella. Viime vuonna pro- jektin tulevaisuus vaikeutui, kun hallitus perui han- kerahoituskierroksen. Päätös leikkasi suurimman osan JYYn Intia-hankkeen budjetista.
Ulkoministeriö aukaisi uuden hankekierroksen maaliskuun puolivälissä. Rahaa on kuitenkin jaossa 46 prosenttia vähemmän kuin aiemmalla hakukier- roksella, joten moni joutuu pettymään.
”Me mennään samalla hankehakemuksella kuin ai- emminkin, mutta suhteutetaan se leikkauksiin. Tu- lokset saadaan ehkä vasta vuodenvaihteen jälkeen”, hankkeen koordinaattori Veera Lähde toteaa.
JYYn kehitYsYhteistYöproJekti on saanut aikaan näkyviä tuloksia paikallisten elinolosuhteissa ja elä- mänlaadussa. Esimerkiksi koulua käyvien lasten pro- sentuaalinen osuus alueella on kasvanut kuuden vuo- den aikana 49 prosentista 90 prosenttiin. Väestön lu- kutaito on noussut samassa ajassa 52 prosentista 76 prosenttiin.
Kehitysyhteistyön tarkoitus on tukea syrjässä ole- via kyliä, joissa esimerkiksi naisten asema on huono ja kastijärjestelmä edelleen käytössä.
”Projektin ansiosta paikallisissa naisissa on tapah- tunut selvää voimaantumista. He osaavat nykyään pa- remmin vaatia oikeuksiaan”, tammi- ja helmikuus- sa Intiassa ollut hankkeen toinen koordinaattori In- ka Stormi kertoo.
Paikallisten ihmisten on ollut kuitenkin vaikea ym- märtää sitä, että muuttunut poliittinen tilanne Suo- messa vaikuttaa kehitysyhteistyöhön Intiassa.
”Heille nämä leikkaukset ovat iso isku, etenkin, kun yhteistyöllä on saavutettu erittäin hyviä tulok- sia”, Stormi kertoo.
Bal Rashmi Society on ainoa alueella toimiva avus- tusjärjestö, mutta se tekee yhteistyötä myös muiden järjestöjen kanssa. Näistä yhteistyöjärjestöistä JYYn panos on ollut ylivoimaisesti suurin. Kun parhaim- millaan kehitysyhteistyön avulla pystyttiin palkkaa- maan neljätoista kyläaktiivia hanketyöntekijöiksi, on heitä tällä hetkellä listoilla enää kolme.
”Nämä paikalliset työntekijät ovat keskeinen osa työtä. He joutuvat nyt erittäin koville, koska alueel- la on noin 120 kylää ja etäisyydet ovat suuria”, Stor- mi toteaa.
JYYn proJektissa olisi jäljellä enää kahden vuoden niin sanottu exit-vaihe, jonka jälkeen toiminnan on tarkoitus olla niin vahvalla pohjalla, että se pyörisi jat- kossa itsenäisesti.
Iso osa toimintaa ovat mikrolainat, joiden turvin paikalliset asukkaat pystyvät aloittamaan omaa liike- toimintaansa. Yhden mikrolainan suuruus on 10 000
IntIa-projektIn talous tIukalla
intia. JYYn kehitysyhteistyöprojekti on hankalassa tilanteessa, kun valtio on pistänyt rahoitushanat kiinni. Toiminnalle pyritään löytämään vaihtoehtoisia rahoituskanavia.
teksti Jaakko Kinnunen kuvat Veera Lähde
rupiaa, eli noin 133 euroa. Lainanottaja maksaa sum- man takaisin 500 rupian, eli seitsemän euron, kuu- kausierissä.
”Esimerkiksi eräs perheellinen nainen perusti mik- rolainan avulla oman kaupan, jonka avulla hän tiena- si noin 6 000 rupiaa, eli 80 euroa, kuukaudessa. Sum- ma on erittäin merkittävä, sillä keskiverto kaivosmie- hen palkka on noin 3 000 rupiaa kuukaudessa”, Stor- mi kertoo.
koska hankkeen taloudellinen tulevaisuus on epä- varma, toiminnalle etsitään vaihtoehtoisia rahoitus- väyliä.
”Olemme lähestyneet ainejärjestöjä, jotta kehitys- yhteistyöstä saataisiin koko JYYn yhteinen projekti.
Yhtenä päivänä me myimme omalla porukalla muf- finsseja kirjastolla. Tällaisia ja vastaavia tempauk- sia voisimme järjestää jatkossa myös ainejärjestöjen kanssa”, Lähde sanoo.
Kioskiyrityksen aloittanut nainen esittelee mikrolainashekkiään. Kuvan nainen valittiin myös ensimmäisenä naisena alueen paikallishallitukseen vuoden 2015 vaaleissa.
Naisten self-help-ryhmän tapaamisissa on usein iloinen tunnelma.
teksti Jaakko Kinnunen kuvat Veera Lähde
JUMALATON TARINA
eLäMäNkATsOMUs. Länsimaissa ateismi ja uskonnottomuus näyttävät tilastojen valossa lisääntyvän. Jylkkäri haastatteli ilmiön tiimoilta uskontotieteen dosenttia ja Helsingin yliopiston
uskontotieteen lehtoria Teemu Tairaa.
teksti Peitsa Suoniemi kuva Matti Parkkinen grafiikka Arimo Kerkelä
16
tämättä ole ihmisille kovinkaan tuttu ter- mi.”Tavalliset ihmi- set eivät ole perin- teisesti luokitelleet itseään ateisteiksi tai uskonnottomiksi, joten käsitykset sa- nojen merkityksestä saattavat vaihdella”, Taira toteaa.
Tairan mukaan viimeisten kymme- nen vuoden aikana tilastoihin on ilmestynyt selvä piikki ateisteiksi tai uskonnottomiksi identifioituvien osalta.
”Tämä on osa laajempaa lyhyen aikavälin kehi- tystä. Mediassa ateismi ja uskonnottomuus ovat ol- leet aiempaa enemmän esillä, joten identifioitumi- nen näihin ryhmiin on helpompaa. Kyse ei ole pel- kästään yhteiskunnallisesta muutoksesta”, Taira to- teaa.
Tutkijan mukaan uskonnottomien nousu on osit- tain itseään ruokkiva tarina, jota myös media ja in- ternet pitävät yllä. Kuten Taira toteaa vuonna 2012 julkaistussa artikkelissaan More visible but limi- ted in its popularity: atheism (and atheists) in Fin- land, ateistien ja uskonnollisten ryhmien kampan- jat seuraavat toisiaan vastareaktioina ja provokaa- tioina. Media lisää uutisoinnillaan ilmiön kasvua.
Tilastojen taakse kätkeytyy monenkirjava joukko ihmisiä: agnostikkoja, välinpitämättömiä ateisteja, aktiivisia uskontokriitikoita sekä syvästi uskonnol- lisia, mutta hengellistä yhteisöä vailla olevia henki- löitä. On tärkeää havaita, että uskonnottomuus ei tilastollisena terminä vielä kerro, millaisesta uskon- nottomuuden muodosta on kyse, mikö on osaltaan harhaanjohtavaa. Kun tilastoja toistellaan sellaise- naan avaamatta niiden taustoja, syntyy uskonnot- tomuus-ilmiöstä helposti vääristynyt kuva.
EdEllä mainittujEn kehityskulkujen seuraukse- na kirkko on Länsi-Euroopassa menettänyt otettaan ihmisistä. Esimerkiksi Ranskassa enemmistö väes- töstä kuuluu katoliseen kirkkoon, mutta jo 63 pro- senttia nuorista ilmoittaa, ettei kuulu mihinkään
l
änsimaissa yhä useampi ilmoittaa, et- tei kuulu mihinkään uskontokuntaan, ja ateisteiksi tunnustautuvien määräkin on kasvussa. Jopa USA:ssa ateisteiksi ja us- konnottomksi itsensä luokittelevien mää- rä on lisääntynyt, vaikka maa edelleen hy- vin uskonnollinen onkin. Pew Research Centerin mu- kaan Yhdysvalloissa ateisteiksi ilmoittautuu 3,1 pro- senttia väestöstä, uskonnollisiin yhteisöihin kuulu- mattomia on 22,1 prosenttia. Ryhmän kasvu Yhdys- valloissa on ollut varsin nopeaa.Suuntaus on samankaltainen Euroopassakin. En- nusteiden mukaan Euroopan uskonnottomien mää- rä saavuttaa 23 prosenttia väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä uskontokuntiin kuulumat- tomia on eurooppalaisista noin 19 prosenttia. Islamin ja muiden ei-kristittyjen uskontojen osuus Euroopas- sa tulee suhteellisesti kasvamaan sekä maahanmuu- ton että väestön ikärakenteen vuoksi, joskin kasvu on oletettavasti melko maltillista. Vuonna 2050 islamin- uskoiset ovat todennäköisesti suurin vähemmistöus- konto noin kymmenen prosentin osuudellaan Euroo- pan väestöstä.
Vaikka uskonnottomuus ja ateismi lisääntyvätkin, muodostavat nämä ryhmät edelleen pienen vähem- mistön koko maailman väestöstä, eikä enemmistök- si ennusteiden mukaan ole asiaa: uskonnottomuu- den ja ateismin lisääntymistä lännessä ja Itä-Aasiassa tasapainottaa väestönkasvu esimerkiksi Saharan ete- läpuolella sekä Lähi-Idässä, joissa väestö on nuorta, ja karismaattisten kristillisten liikkeiden sekä islamin kasvu nopeaa. Silti ateismin ja uskonnottomuuden li- sääntyminen länsimaissa ja Itä-Aasiassa on tosiasia.
Jylkkäri haastatteli uskontotieteen dosentti ja yliopis- tonlehtori Teemu Tairaa ilmiön syistä ja näkymistä.
PuhuttaEssa uskonnottomuudesta ja ateismista on termien selittäminen paikallaan. Ateistilla tarkoite- taan sanakirjamielessä ihmistä, joka ei usko juma- lolentoihin eli kieltää niiden olemassaolon, usein to- disteiden puutteessa. Uskonnoton voi yhtä lailla olla ateisti, mutta myös hengellinen ihminen, joka ei kuu- lu mihinkään uskonto- tai kirkkokuntaan. Lisäksi ti- lannetta sekoittaa sekin, että monet uskontoa koske- vissa kyselyissä ateisteiksi julistautuvat ihmiset saat- tavat ilmoittaa uskovansa jumalaan.
Tairan mukaan syy tähän on se, ettei ateismi vält-
Teemu Taira tutkii uskontoja.
teemu taira uskontokuntaan. Taira kuitenkin muistuttaa, että hy-
vinvointivaltion heikkeneminen ja taloudellinen epä- vakaus voivat kohentaa kirkon asemaa; jo nyt kirkko on pitänyt esillä esimerkiksi heikko-osaisten ja turva- paikanhakijoiden auttamistyötä. On siis hyvin han- kalaa sanoa, mihin suuntaan uskonnottomuuskehi- tys lähivuosina kulkee. Pitkän aikavälin ennusteisiin ei pidä sokeasti luottaa. Tällä hetkellä uskonnotto- muus kuitenkin lisääntyy, joskin kaikenlaiset muu- tokset ovat mahdollisia.
Erityisesti ateismia tarkasteltaessa on syytä huo- mata, että siitä ei ainakaan toistaiseksi ole valtavirran maailmankatsomukseksi. Suurin osa maailman ih- misistä kuuluu johonkin uskontokuntaan, vaikka us- ko itsessään ei välttämättä ole erityisen vahvaa. Tairan mukaan tässä on kyse siitä, että uskonto on ihmisille sosiaalisesti merkittävä asia – se antaa yhteisöllisyy- den ja yhteenkuuluvuden kokemuksia, joista ei halu- ta luopua.
”Luonnontieteellisesti suuntautuvien ateistien ta- rina siitä, että tiede tekisi uskonnon tarpeettomaksi, ei tunnu pitävän paikkaansa. Toki sillä on vaikutusta, mutta ihmiset hakevat uskonnosta arvoja ja merkityk- siä”, Taira toteaa.
Hänen mukaansa kyseessä on niin sanottu mega- kertomus, suuri aikamme tarina. Sen voi nähdä vas- taiskuna uskonnon nousemiselle takaisin julkiselle kentälle 1970-luvun Iranin islamilaisesta vallanku- mouksesta lähtien, ja osana esimerkiksi uskonnolli- sen radikalismin sekä amerikkalaisen tiede vastaan uskonto -debatin nousua 2000-luvulla.
”Ylipäätään Euroopassa uskonto on nivoutunut osaksi yhteiskuntia pitkien historiallisten kehitys- kulkujen aikana, ja esimerkiksi kristillisten ajatteli- joiden ja luonnontieteilijöiden halu ymmärtää Juma- lan suurta suunnitelmaa ovat vaikuttaneet merkittä- västi luonnontieteisiin ja yhteiskuntaan”, Taira sanoo.
Uskonnon ja tieteen suhteesta väiteltäessä tilanne on kärjistynyt.
”Väittelyn molemmat osapuolet lähestyvät uskon- toa asiana, joka tekee tosiasiaväitteitä maailmasta, vaikka uskonnossa onkin usein ihmisille kyse muis- ta asioista.”
lisääntymisEstään huolimatta ateismi on kuiten- kin edelleen varsin pienen joukon maailmankatso- mus. Edellä mainitut uskonnon sosiaaliset merki- tykset selittävät ateismin epäsuosiota. Ateismia suit-
1984
myös taloudelliset syyt ovat lisänneet kirkos- ta eroamista, mikä nä- kyi selvästi 1990-luvun laman aikaan. Vuonna 1992 kirkosta erosi yli 30 000 jäsentä, mikä oli siihenastinen ennätys.
Vuonna 1984 kirkosta erosi yli 22 000 ihmistä. eroamis- piikki tapahtui sen jälkeen, kun kirkolliskokous oli hylän- nyt esityksen naispapeista.
Vuosi 1964 on ollut tois- taiseksi viimeinen kerta, kun kirkkoon liittyi enemmän ih- misiä kuin sieltä erosi. Kirk- koon liittyneitä oli 5276 ja eronneita 4600. aiemmin uskonnonvapauslain ollessa voimassa liittyneiden määrä oli ylittänyt eronneiden mää-
rän vain jatkosodan aikana. KirKosta eronneiden määrä lähes kaksinkertais- tui vuoden 1968 vajaasta 7000 eronneesta seu- raavan vuoden reiluun 13 000 eronneseen. tuolloin astui voimaan laki, jonka mukaan kirkosta eronnei- den ei tarvinnut käydä enää erotessaan pakollista henkilökohtaista keskustelua papin kanssa.
