Jyväskylän ylioppilaslehti 12. joULUkUUta 2016 – 22. taMMIkUUta 2017 56. vuosikerta
11
ILokIvestä teLevIsIo- jUontajaksI
Jylkkäri testasi, kuinka helppoa Jyväskylässä on hankkia huumeita.
jyyn UUsI haLLItUs on
vaLIttU
egyptIn toIMIttajat
ahtaaLLa pääkIrjaston
sIsäILMa pUhUttaa
toIMItUksen parIUtUMIsvInkIt jyLkkärI 50
vUotta sItten arIMo pUhUU vapaUdesta
PIRIÄ
M aailmanlaajuinen sota huumeita vas- taan on epäonnistunut.
Tämän sodan ensiaskeleet otettiin jo 1970-luvulla. Valtavista ponnisteluista huolimatta huumeita on saatavilla en- tistä enemmän. Viranomaiset käyvät huumeita vastaan hidasta kamppailua, jonka lopputulos on jo selvillä.
Jylkkäri testasi, kuinka helppoa huumeita on saada kä- siinsä Jyväskylässä. Kokeilun tulos ei varmasti yllätä ke- tään, mikä kuvastaa nykytilanteen absurdiutta.
Ikävä tosIasIa
on se, että ihmislajin edustajilla on tarve muokata omaa tietoisuuttaan kemiallisesti. Joillakin meis- tä tuo tarve on voimakkaampi kuin toisilla, mutta tarpeen olemassaolo on kiistatonta. Usein nämä aineet ovat ter- veydelle haitallisia, ja niiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö voi olla vaarallinen itselleen ja muille. Kuten alko- holi osoittaa.
Täydellisessä maailmassa kukaan ei haluaisi käyttää päihteitä tai huumeita, mutta poliittiset päätökset täytyy tehdä oikeassa todellisuudessa.
Nykytilanteessa käytämme käsittämättömiä summia huumeliikenteen seuraamiseen, käytön valvontaan, lait- tomien aineiden takavarikointiin ja huumerikollis- ten tuomitsemiseen. Maailmanlaajuisesti puhu- taan sadoista miljardeista joka vuosi.
Tästä huolimatta huumekauppa on yksi maa- ilman tuottoisimmista bisneksistä. Voitot valu- vat rikollisjärjestöille, jotka eivät kaihda väki- valtaa suojellakseen tulonlähdettään.
YlIoppIlaskuntamme sanomaleh- den Jylkkärin numerossa 9/2016 il- mestyi
nimimerkin ”Social Justice Warrior”
pakina. Ilmeisesti kyseessä oli Jylkkä- rin pakinasarjaan kuulunut tahallisen kärjistetty kirjoitus. Pakinasta ei kui- tenkaan voi valistunutkaan lukija tie- tää, onko kyseessä heikkolaatuinen parodian parodia vai onko Jylkkäri to- dellakin julkaissut transvihamielisen SJW-kirjoituksen.
kIrjoItuksessa muun muassa pil- kattiin väärään sukupuoleen synty- neiden sukupuolenkorjausoperaati- oita kutsumalla sitä sukupuolen vaih- tamiseksi. Transsukupuolisten ras- kaita kokemuksia taas väheksyttiin tyypillisellä transvihamielisellä reto- riikalla. Pakinassa annettiin ymmär- tää, että transsukupuoliset pakottavat muun yhteiskunnan hyväksymään oman sukupuolikäsityksensä. Nyky- tiedon valossa tiedämme kuitenkin, että asia on päinvastoin. Transsuku- puoliset kärsivät yhteiskunnan suku- puolittuneista rakenteista.
valItettavastI pakinaa ei voida kui- tata vain Jylkkärin outona kokeiluna.
Lehden samassa numerossa ilmestyi englanninkielinen juttu äärikonserva- tiivisesta ja rasistisesta alt right -liik-
keestä, jota myös Social Justice Warri- or (SJW) -meemi edustaa. Asian vaka- vuutta lisää se, että Jylkkäri mainosti pakinaa Facebook-sivuillaan vain kak- si päivää sen jälkeen, kun edustajisto oli tehnyt päätöksen Setan kannatus- jäseneksi hakemisesta.
julkaIstu kolumni myös jatkaa Jylk- kärin jo aiemmin aloittamaa linjaa.
Jylkkäri on muun muassa päättänyt puolustaa oikeutta kieltää holokaus- ti ja syyttänyt poliittista korrektiut- ta sananvapauden esteeksi (3/2016).
Lisäksi keskustelussa Yhdysvaltojen rasistisesta poliisiväkivallasta tum- maihoisten henkilökohtaiset koke- mukset nähtiin toissijaisena argu- menttina ja keskustelussa haluttiin enemmän tilaa valkoihoisten miesten argumentaatiolle (8/2016).
tämän vuoksi Jyviva vaatii Jylkkäriä pyytämään anteeksi transvihan levit- tämistä. Lisäksi Jyviva toivoo Jylkkä- rin palaavan ylioppilaskunnan arvo- jen mukaiselle linjalle.
Aatu Puhakka, Olli Etelämaa, Sonja Karppinen Juho Mäntysalo, Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto
Huumepolitiikka vaatii muutoksen
jylkkäri transvihaa ajamassa?
Pelkästään Meksikossa on kuollut lähes 100 000 ih- mistä kymmenen vuotta kestäneessä sodassa valtion ja huumekartellien välillä. Monissa Etelä- ja Väli-Amerikan maissa vaaditaan jo tiukasta kieltopolitiikasta luopumista.
Muutoksen tarpeesta on puhuttu YK:ssa asti.
Sota huumeita vastaan on toivotonta, eikä se ole paras tie huumeista aiheutuvien ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
meIllä on
kuitenkin toinen vaihtoehto. Se ei ole täydelli- nen. Sen ehdottaminen voi tuntua luovuttamiselta, mutta se johtaa parempaan lopputulokseen.
Voimme lopettaa huumeiden vastaisen sodan ja laillis- taa huumeet. Voimme siirtää ajattelumme pois rangais- tuksista ja pohtia enemmän ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Valvottu ja luvanvarainen huumekauppa veisi huumei- den tuotannon ja myynnin pois rikollisjärjestöiltä. Samalla poliisin ja vankeinhoidon resursseja vapautuisi valtavasti.
Haittapuolena on mahdollinen huumeiden käytön li- sääntyminen. Huoli on aiheellinen. Täytyy kuitenkin muistaa, että huumeiden käyttö on vain osa ongelmaa.
Laillinen kauppa ja helpompi viranomaisvalvonta mah- dollistaisivat sen, että ongelmakäyttäjille saadaan helpom- min apua. Huumeiden laadunvalvonta helpottuisi, mikä
säästäisi ihmishenkiä.
On aika muuttaa suuntaa, myöntää tosiasiat ja poh- tia, mikä tie vie parhaaseen mahdolliseen loppu- tulokseen. Tai voimme jatkaa tiellä, joka näyttää ja
tuntuu oikealta, mutta ei koskaan vie mihinkään.
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi
kansan äänI
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua.
Voimme siirtää
ajattelumme pois
rangaistuk- sista ja pohtia enemmän ennalta- ehkäisyä ja hoitoa.
Pääkirjoitus
2
Jylkkärin toimitus
Ylioppilastalo Ilokivi
Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja:
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Ilona Pesu
toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja:
Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Khairul Riyadh Painos: 6000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola
www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362
kansan ääni
Kartalla
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin ensi kevään ilmestymispäivät:
23.1.
13.2.
6.3.
27.3.
25.4.
ilmoitukset
tule tekemään kanssamme Jylkkäriä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 13.12.
ti 24.1.
ti 14.2.
ti 7.3.
ti 28.3.
seuraavat avustaJapalaverit
3
”ÄlÄ rIITele MedIan Kanssa. se On VÄhÄn saMa KuIn POssun Kanssa PaInIsI: sIInÄ VaIn VaaTTeeT KuraanTuVaT Ja POssu TyKKÄÄ sIITÄ.”
Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kommentoi Sipilän YLE-kohua Uuden Suomen haastattelussa 30.11.2016.
Maailmasta löytyy monenlaista huumepolitiikkaa. Jylkkäri kokosi kartalle joitain esimerkkejä.
Listalla on sekä kovaa linjaa edustavia maita että pehmeämpiin keinoihin luottavia yhteiskuntia.
uruguay
Maa laillisti ensimmäisenä valtiona kannabiksen vuonna 2013. ”Pelkään enemmän huumekauppaa kuin itse huumetta”, maan entinen presidentti Josè Mujica, jonka kaudella kannabis laillistettiin, on to- dennut. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin huumelii- gat, jotka pitävät hallussaan laittomien huumeiden kauppaa.
Filippiinit
Rääväsuinen presidentti Rodrigo Duterte on ot- tanut äärimmäisen kovat keinot käyttöön huumeita vastaan. Tuhansia ihmisiä on tapettu virkaanastujais- ten jälkeen. Asialla ovat olleet huumepoliisin joukot ja epäviralliset kuolemanpartiot, joiden toimintaa Duter- te on tukenut. Hän on julkisesti todennut, että sodas- sa huumeita vastaan tappaminen on oikeutettua.
iso-Britannia
Saarivaltion mediassa on ollut paljon puhetta niin sa- notuista laillisista huumeista, joita etenkin alaikäi- set tilaavat netistä. Posteljoonit joutuvat tietämättään kuljettamaan huumeita suoraan ihmisten kotiovelle.
Niin sanotut lailliset huumeet ovat kemikaaleja, joita ei ole tarkoitettu nautittaviksi. Aineiden vaikutuksista ei ole varmoja tietoja, joten riskit ovat suuret.
kolumBia
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos on vaatinut YK:ssa humaanimpaa huumepolitiikkaa.
Kolumbia on maailman suurin kokaiinin tuottaja.
Maa on kärsinyt vuosikymmeniä huumekartellien väkivallasta. Monet kokaiinin kasvattajista ovat ta- vallisia kansalaisia, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.
Valtiolta ei saa apua, koska toiminta on laitonta.
aFganistan
Sekasortoinen ja uskonnollisen väkivallan riivaama maa on ylivoimaisesti maailman suurin oopiumin tuottaja. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen tilastojen mukaan huumeiden tuotanto on kasvanut viimeisten vuosien aikana reilusti. Suurin osa huu- mekaupan voitoista valuu ääri-islamilaisen Taliba- nin sotakirstuun.
portugali
Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet vuonna 2001. Tarkoituksena oli siirtää huumepolitiikan pai- nopiste pois rankaisemisesta ja keskittyä huumeis- ta aiheutuvien haittojen hoitoon. Muutoksen jälkeen huumeiden käyttö on vähentynyt ja HIV-tartunnat ovat laskeneet. Yliannostuskuolemat ovat nekin laskeneet reilusti alle EU:n keskiarvon.
KOONNUT: JAAKKO KINNUNEN. läHTEET: NEw YORK TIMES, GUARDIAN, BBC, TElEGRAPH, UNITED NATIONS OffICE ON DRUGS AND CRIME
Maailmalla 4
Etenkin presidentin kritisoiminen on
egyptiläisille toimittajille riski.
Matkalippu vankilaan
teksti ja kuvat Laura Kuivalahti
egypti. Mikä tahansa artikkeli saattaa olla toimittajalle pikapassi kaltereiden taakse. Hallituksen kontrolli on luonut epävarmuuden ilmapiirin, jota vastaan joukko journalisteja jaksaa vielä taistella.
PrEsidEntti sisi ajattElEE, Että kun mEdia on oPtimistinEn, ihmisEt ovat tyytyväisiä.
e
gypti on turvallinen maa.Egyptiläinen media on va- paa. Egyptissä ei ole yhtään toimittajaa vankilassa.
Mantra on tuttu, sitä hoke- vat kaikki hallitusta kannattavat tahot Egyptissä, tällä kertaa presidentin me- diatoimistossa työskentelevä nainen.
Otetaanpa askel taaksepäin. Free- dom Housen mukaan Egyptissä lehdis- tö ei ole lainkaan vapaa.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön lis- talla Egypti on lehdistönvapausindek- sissä sijalla 159. Maita on yhteensä 180, ja listan kärkipaikkaa pitää Suomi.
toiMittajat ilMan rajoja sekä Com- mittee to Protect Journalists kertovat, että Egyptissä on lukumääräisesti pidä- tettynä toiseksi eniten toimittajia koko maailmassa. Hieman yli kahdellakym- menellä vangitulla toimittajalla Egypti jää tilastoissa vain Kiinan taakse.
Tämän lisäksi kaltereiden takana on esimerkiksi ahkerasti internetissä teks- tejä julkaisevia kirjoittajia, joilla ei ole toimittajan statusta.
Vuonna 2014 presidentiksi valittu entinen puolustusvoimien ylipäällikkö Abdel Fattah al-Sisi on valtakautensa aikana esitellyt yhä uusia keinoja hillitä hallituksen vastaista viestintää.
Periaatteessa mikä tahansa artikkeli voi johtaa kuulusteluihin ja jopa pidä- tyksiin. Väkivallan, naisten tapaukses- sa myös seksuaalisen väkivallan, uhka on jatkuvasti läsnä.
Kaikki tämä on yleisessä tiedossa.
Siitä huolimatta presidentin mediatoi- miston edustaja vakuuttaa paikallisten toimittajien vain pitävän turhaa mete- liä pienistä asioista. Egypti on turvalli- nen maa.
egyptiläinen Khaled Dawoud on työskennellyt toimittajana kolmisen- kymmentä vuotta. Nykyinen presi- dentti pyrkii hänen mukaansa painos- tamaan toimittajia julkaisemaan vain positiivisia artikkeleita maan tilasta.
”Presidentti Sisi ajattelee, että kun media on optimistinen, ihmiset ovat tyytyväisiä. Hän ei ole oppinut mitään aiempien presidenttien ajoista. Eläm- me jatkuvassa propagandakuplassa, ja sellaiset puhkeavat aina”, Dawoud sa- noo.
Egyptissä tietoa saa todella niukas- ti, ja kaikkia haalittuja tiedonmuru- sia ei voida edes julkaista. Esimer- kiksi syrjäytetyn presidentti Hosni Mubarakin vastaisesta mielenosoituk- sesta kirjoitettaessa osallistujamäärää käskettiin höyläämään reilusti todellis-
ta pienemmäksi.
”Sitten alkavat neuvottelut. Toimitta- ja joutuu pohtimaan, onko parempi jul- kaista pieni juttu, jossa tietoa on muu- teltu, vai jättää asia kokonaan huomioi- matta”, Dawoud toteaa.
Jokainen egyptiläinen toimittaja tun- tuu tietävän jonkun, joka on joutunut vankilaan. Koskaan
ei voi tietää, kuka on seuraava.
”Voin joutua mil- loin tahansa van- kilaan, en olisi sii- tä yhtään yllättynyt.
Mutta mekin olem- me kaikki ihmi- siä, en väitä olevani sankari.”
Kriittisiä ääniä ei ole siis saatu sam-
mutettua. Yksi Kairon arvostetuim- mista itsenäisistä medioista on Mada Masr. Verkkojulkaisun toimitus Kairos- sa näyttää aivan suomalaiselta viestin- tätoimistolta. Valkoinen koira tervehtii tulijoita, sohvanurkkauksessa on käyn- nissä palaveri.
Vuonna 2013 perustettu julkaisu ra- portoi Egyptin asioista englanniksi ja arabiaksi. Se pyrkii riippumattomuu-
teen muun muassa hankkimalla rahoi- tuksensa itse esimerkiksi tapahtumia järjestämällä.
Hallituksen toimet eivät ole johdon- mukaisia, mikä aiheuttaa epävarmuutta Mada Masrin toimituksessa. Viattomal- takin tuntuva artikkeli saattaa johtaa vaikeuksiin, vaikka julkaisun ”pahim-
mat” artikkelit ovat jääneet vaille halli- tuksen huomiota.
jatKuva pelon il- mapiiri saattaa ajaa toimittajat turvau- tumaan itsesensuu- riin, mikä heikentää journalismin laatua.
Pelko on tietysti inhimillistä: kukaan tuskin haluaisi viru- maan egyptiläiseen vankilaan.
”Välillä joku saattaa empiä jonkun artikkelin julkaisua, mutta me roh- kaisemme toisiamme. Kysymme myös usein apua lakimiehiltä”, Mada Masrin toimituksesta kerrotaan.
Välillä jokainen toimittaja tarvitsee rohkaisua työssään. Mada Masrin toi- mittaja Lina Attalah kertoo, että mie- hiä on jo pitkään palkattu häiritsemään
Uutiset 5
EEtu HEiska aloittaa tammikuussa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskun- nan jäsenpalvelu- ja järjestösihteerin sijaisena. Sijaisuus kestää vuoden.
Heiska on yhteiskuntatieteiden maisteri ja JYYn edustajiston puheen- johtaja vuodelta 2012.
Jäsenpalvelu- ja järjestösihteerinä hän huolehtii muun muassa opiskeli- jakorttien lukuvuositarroista, lainata- varoista ja Opinkiven varauksista se- kä pitää yhteyttä aine- ja harrastejär- jestöihin.
”Kun tulet ongelman kanssa mun luokse, se pyritään ratkaisemaan.”
Ilona Pesu
Eetu Heiska JYYn
jäsenpalvelu- ja järjestö- sihteerin sijaiseksi
Eetu Heiska aloittaa JYY-hommissa tammikuun alussa.
Riina LummE on valittu Suomen yli- oppilaskuntien liiton (SYL) puheen- johtajaksi vuodelle 2017.
Lumme opiskelee valtio-oppia Tu- run yliopistossa ja toimii tällä hetkel- lä Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana.
”Haluan, että SYL ottaa aktiivisem- min kantaa politiikkaan, kun puhu- taan asioista, joihin opiskelijoiden ja tulevien työntekijöiden on syytä ottaa kantaa”, Lumme sanoo.
Lisäksi hän korostaa SYL:n ja yliop- pilaskuntien välistä yhteydenpitoa.
sYL vaLitsi uuden puheenjohtajan Espoossa 18.–19. marraskuuta pide-
tyssä liittokokouksessaan.
Liittokokouksessa valittiin myös kuusi hallituksen jäsentä. Hallitukses- sa istuvat tulevana vuonna Tarik Ah- sanullah ja Maria Loima Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta, Vee- ra Alahuhta Oulun yliopiston yliop- pilaskunnasta, Jyri Lähdemaa Turun yliopiston ylioppilaskunnasta, Jim- my Nylund Aalto-yliopiston ylioppi- laskunnasta sekä Jani Sillanpää Tam- pereen teknillisen yliopiston ylioppi- laskunnasta.
Suomen ylioppilaskuntien liitto edustaa Suomen kaikkia noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa.
Ilona Pesu
tuleva sYL-puheenjohtaja haluaa ottaa kantaa
Suomen ylioppilaskuntien liiton tuleva puheenjohtaja Riina Lumme tulee Turun yliopiston ylioppilaskunnasta.
ilona pesu Juha laurila
Ahmed Refai opiskelee neljättä vuotta Kairon amerikkalaisessa yliopistossa. Hänen unelmansa on kirjoittaa tutkivia juttuja alueilta, joille toimittajat eivät yleensä lähde.
naistoimittajia ja -aktivisteja seksuaali- sesti.
”Kuinka paljon huonommaksi tilan- ne voi enää mennä? Juuri nyt en voi sa- noa olevani optimistinen”, sanoo Mada Masrin politiikantoimittaja Heba Afify.
mutta mikä saa ihmiset työskente- lemään toimittajina, vaikka ympärillä leijuu uhka jopa van-
kilaan joutumisesta?
Suurin osa Jylkkä- rin haastattelemista toimittajista suhtau- tuu ammattiinsa into- himoisesti.
He haluavat nostaa kotimaansa epäkoh- tia esille ja olla näin mukana luomassa pa- rempaa yhteiskuntaa.
”Jos en ole kriit-
tinen vallan vahtikoira, en näe mitä pointtia tässä olisi”, Lina Attalah sanoo.
tYöLListYmisEn kannaLta toimit- tajaksi kouluttautuminen on nuorille myös hyvä valinta etenkin, jos on va- raa yksityisen yliopiston englanninkie- liseen opetukseen.
Opiskelijoiden mukaan englanniksi työskenteleville egyptiläistoimittajille tuntuu olevan kysyntää.
Egyptiläinen Ahmed Refai opiskelee neljättä vuotta Kairon amerikkalaisessa yliopistossa. Hän on hyvässä asemassa, sillä opetuksessa ei ole hänen mieles- tään juuri valittamista.
Näin ei ole kaikkialla. Yksityisis-
sä yliopistoissa lukukausimaksut ovat korkeita, ja opetus on yleensä varsin korkeatasoista.
Julkisissa yliopistoissa opetus sen si- jaan saattaa olla hyvin teorialähtöistä, sillä oppilaitoksilla ei ole resursseja esi- merkiksi ajantasaisen laitteiston hank- kimiseen.
REfai Ei ole vie- lä tehnyt toimitta- jan töitä yliopiston lehden ulkopuo- lella, joten amma- tin uhat eivät ole konkretisoituneet.
”Varmasti suo- malaisten toimit- tajien on vaikea kuvitella joutuvan- sa vankilaan, mut- ta niin on minun- kin. Vankiloissa toimittajat ovat kuin poliittisia vankeja. Raiskaajilla ja mur- haajilla saattaa olla helpompaa kuin heillä”, Refai arvelee.
Kaikista riskeistä huolimatta Refain vanhemmat tukevat poikansa amma- tinvalintaa.
”Monesti äiti on sanonut, että ole va- rovainen. Veikkaan, että kun pääsen kunnolla töihin, äitini pelkää ihan to- sissaan.”
Kirjoittaja osallistui Suomen Lähi-idän instituutin järjestämälle mediakurs- sille Kairossa. Jutun taustamateriaali- na on käytetty kurssin luentoja ja vie- railuja.
vaLLanvaiHdot kuRittavat EgYptin mEdiaa
z
zEnsimmäisetzsanomalehdetzalkoivatzilmestyäzEgyptissäzjoz1800-luvunzalkupuolella.z 1930-luvullazperustettiinzmaanzensimmäinenzradiokanava.
z
zVuodenz1952zvallankaappauszmuuttizEgyptinzkuningaskunnastaztasavallaksi.zKaikkizmediatz joutuivatzvaltionzkontrolliin,zjazsensuurizolizraskasta.zMyöhemminzpoliittisetzpuolueetzsaivatzluvatz julkaistazomiazlehtiään.
z
zHosnizMubarakztoimizEgyptinzpresidenttinäzvuosinaz1981–2011.zHänenzvaltakautensazaikanaz yksityisetzmediat,zsatelliittikanavatzjazoppositionzsanomalehdetzyleistyivät.zMyöszinternetzvaltasiz alaa.
z
zAlkuvuodestaz2011zmielenosoituksetzjohtivatzMubarakinzeroon.zMedianzsääntelyäzkarsittiin,zjaz mediakenttäzalkoizhetkellisestizmonipuolistua.
z
zArmeijazkaappasizvallanzvaaleillazpresidentiksizvalitultazMohammedzMursiltazvuonnaz2013.z Tämänzjälkeenzarmeijazsulkizsuurenzosanztv-asemistazjazsanomalehdistä,zminkäzvuoksiz mediakentänzäänetzyksipuolistuivat.
z
zNytzsuurimmatzmediatzovatzvaltionzotteessa.zKansalliseenzturvallisuuteenzvedotenz hallituksenzjazasevoimienzkritisointizonzrajoitettuzläheszkokonaan.
z
zEgyptissäzonztälläzhetkelläzvangittunazyliz20ztoimittajaa,zjazjournalistitzelävätzjatkuvassaz epätietoisuudessaztulevaisuudestaan.
z
zNykyäänzegyptiläisetzseuraavatzmielelläänzkansainvälistäzmediaa,zsilläzmonetzpitävätzsitäz kotimaistazluotettavampana.
RAiSKAAJiLLA JA muRHAAJiLLA
SAATTAA oLLA HELpompAA Kuin
HEiLLä.
suomEn ylioppilaskuntien liitto otti vuosikokouksessaan kantaa sukupol- vien välisen tasa-arvon puolesta.
Sukupolvipolitiikka näkyy sekä lii- ton linjapaperissa että vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa.
Taustalla on se, että Suomessa ol- laan ensi kertaa tilanteessa, jossa nuo- ren sukupolven tulot uhkaavat jäädä pienemmiksi kuin aiemmalla suku- polvella.
Ilona Pesu
sYL vetoaa sukupolvi-
politiikan puolesta
Kampus 6
Pääkirjaston sisäilma jakaa mielipiteitä
teksti Heidi Järvenpää kuva ja grafiikka Matti Parkkinen
sisäilmaongelmat.
Yli puolet sisäilmakyselyn vastaajista on havainnut ongelmia Jyväskylän yliopiston pääkirjaston sisäilman laadussa.
Tulokset yllättivät niin kirjaston henkilökunnan kuin tilapalvelut.
Kirjastolla aloitettiin ilmanvaihdon mittaukset.
”
En pysty opiskelemaan lain- kaan kirjastolla. Jos vietän enemmän aikaa kirjastolla, niin seuraavana aamuna mi- nulta ei meinaa lähteä ääntä.””Tiedän ihmisiä, jotka säilyttävät lai- nassa olevat kirjaston kirjat kotonaan joko tiiviissä minigrip-pusseissa tai muovilaatikoissa, sillä jo pelkät kirjat aiheuttavat pahimmillaan oireita.”
”Hyvä opiskeluympäristö pitäisi ol- la perusoikeus, nyt se ei ole kirjastos- samme näin.”
Jylkkäri teki kyselyn pääkirjaston si- säilman laadusta. Kysely lähetettiin opiskelijoille ainejärjestöjen sähköpos- tilistojen kautta 1. marraskuuta.
Viikossa vastauksia tuli 412. Vastaa- jista hieman yli puolet, 215 vastaajaa, kertoi havainneensa ongelmia pääkir- jaston sisäilman laadussa.
sisäilmaan on kiinnittänyt huomiota myös suomen kielen opiskelija ja JYYn edustajiston jäsen Taimo Halme.
”Kun tein syyslomaviikon gradua kirjastolla, niin vaihdoin välillä paik- kaa, kun ilma oli liian tiukkaa.”
Halme huomasi, että toisen kerrok- sen ryhmätöihin tarkoitetulla tietoko- nealueella on toisinaan erittäin huono ilma. Hän uskoo, että kirjaston ihmis- paljous voi olla syynä heikkoon ilmaan.
”Täällä on suhteettoman paljon ih- misiä siihen nähden, miten vanha ra- kennus tämä on”, Halme arvioi.
Lokakuussa 2016 B-rakennuksen kirjastolla asioi noin 60 000 henkilöä.
Arkipäivisin kirjastolla vierailee keski- määrin 2000 ihmistä.
”Aamuisin täällä on hyvä ilma, suo- rastaan raikas. Jos käyn muualla lou- naalla ja tulen takaisin, niin huomaan eron.”
sisäilmakyselyn tulokset yllättivät yliopiston hallintojohtajan Kirsi Moi- sanderin, joka haluaa selvittää ilman- vaihdon toimivuuden ja säädöt.
”Tiloissa tehdään hiilidioksidi- ja lämpötilamittaukset”, Moisander ker- too.Pääkirjaston omistaa Suomen Yli- opistokiinteistöt Oy. SYK:n ylläpito- päällikkö Jarmo Perkiö kertoo, että il- manvaihtojärjestelmän toimivuus tar- kastetaan.
Perkiön mukaan tiloissa tehdään myös pöly-, kuitu- ja paine-eromittauksia. Lop- puraportin on määrä valmistua tammi-
kuussa 2017.
Yliopiston puolelta sisäilmakyselyn vastauksiin reagoitiin nopealla aika- taululla.
”Olemme huolissamme henkilökun- nan ja opiskelijoiden jaksamisesta sekä viihtyisyydestä. Puutumme näihin asi- oihin heti”, Moisander vakuuttaa.
Opiskelijoiden huo- li sisäilman laadusta ei ollut ennen Jylkkä- rin kyselyä kantautu- nut yliopiston tilapal- veluihin tai kirjaston henkilökunnalle. Moi- sanderin mukaan ky- sely on uskottava.
”Siinä ei ole mitään kiistämistä”, hän sa- noo.
Pääkirjasto menee re-
monttiin näillä näkymin vuonna 2019, jolloin toiminta siirtyy väistöti- loihin.
Vielä ei tiedetä, missä uudet tilat si- jaitsevat. Varmaa kuitenkin on, että kir- joja saa remontin aikana lainata yliopis- ton alueelta.
sisäilmayhdistys ry:n verkkosivuilla kerrotaan, että heikko sisäilma voi ai-
heuttaa muun muassa väsymystä, al- lergiaoireita, nuhaa, päänsärkyä ja pa- hoinvointia. Myös erilaiset sairaudet, kuten hengitystieinfektiot, astma ja pa- himmillaan keuhkosyöpä, ovat mah- dollisia.
Kyselyyn vastanneista 206 henkilöä kertoi kokeneensa väsymystä kirjastol- la. Seuraavaksi yleisin
oire oli päänsärky, josta oli kärsinyt 178 vastaa- jaa. Vastaavasti 148 vas- taajaa kertoi, etteivät he saa lainkaan oireita.
Opiskelija Taimo Hal- me suhtautuu kuiten- kin epäileväisesti si- säilmaongelmiin. Hä- nen mukaansa on vai- kea todistaa, johtuvatko mahdolliset oireet juuri hei- kosta sisäilmasta.
Kyselyn vastaajat pohtivat samaa.
”On vaikeaa arvioida, johtuvat- ko omat oireeni sisäilmasta vai jostain muusta”, kommentoi eräs vastaaja.
kyselyssä opiskelijat toivoivat paran- nusta kirjaston sisäilmaan. He ehdotti- vat sisäilmakartoitusta ja toivoivat te- hokkaampaa ilmanvaihtoa. Osa oli ko-
konaan uuden rakennuksen kannalla.
Vastaajien mukaan pääkirjaston si- säilma asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Monet haluaisivat nähdä opiskeluka- vereitaan kirjastolla, mutta välttelevät rakennusta sisäilman takia.
”Opiskelisin kirjastolla mielelläni kaikki päivät, mutten pysty terveyte- ni takia. Tämä on harmi, koska yliopis- ton kirjastolla olisi mukava opiskella ja nähdä kavereita”, kommentoi eräs vas- taaja.
Hallintojohtaja Moisander pahoitte- lee tilannetta. Vaikka digitaalisten ai- neistojen määrä kasvaa jatkuvasti, so- siaalista yhdessäoloa ei voida korvata verkon välityksellä.
”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisillä on mahdollisuus kohdata toi- sensa myös kirjaston tiloissa.”
Moisander kannustaa opiskelijoi- ta ottamaan yhteyttä YTHS:ään, mikä- li he epäilevät oirehtivansa sisäilmas- ta. Tärkeää on myös tehdä ilmoitus yli- opistolle sähköpostitse osoitteeseen sisailma-asiat@jyu.fi.
”Kyselyn tulokset tulivat kaikille yllä- tyksenä. Pyrkimyksenä on, etteivät asi- at jäisi jatkossa näin peittoon”, Moisan- der summaa.
Arkipäivisin kirjAstollA
vierAilee keskimäärin
2000 ihmistä.
Yliopiston pääkirjasto menee näillä näkymin remonttiin vuonna 2019.
Kolumni 7
Suomen ylioppilaSkuntien
liitto (SYL) hyväksyi 18.-19. mar- raskuuta järjestetyssä liittokokouksessaan liitolle uuden po- liittisen linjapaperin.
Linjapaperi on dokumentti, joka ohjaa liiton poliittisia lin- jauksia liittokokousten ulkopuolella sekä toimii edunvalvon- nan työkaluna. Tässä uudessa linjapaperissa linjattiin jälleen monenlaista, mutta suurimman somekuohunnan sai aikaan liiton arvojen tasa-arvokirjaukseen lisätty tarkennus: “SYL on täten feministinen järjestö”.
Opiskelijat eivät ole SYL:n jäseniä suoraan, vaan välillisesti oman ylioppilaskuntansa kautta. Kuitenkin SYL:n jäsenmaksu määräytyy suoraan ylioppilaskuntien jäsenmäärän mukaan, jolloin jokainen opiskelija on tavallaan mukana rahoittamassa nyt feministiseksi julistautunutta järjestöä.
itSe ääneStin
liittokokouksessa kyseistä linjausta vastaan. En siksi, että pitäisin sen sisältöä jollakin tapaa huonona tai vää- ränä, vaan siksi, että pidän feminismiä sanana ongelmallise- na. Henkilökohtaisesti kummeksun ajatusta, että sukupuol- ten välistä tasa-arvoa ajavaa aatetta kutsutaan sanalla, joka selvästi viittaa vain yhteen sukupuoleen varsinkin, kun su- kupuoli ei ole binäärinen asia.
Liittokokouksen päätöksen aiheuttama reaktio sai kuiten- kin miettimään asiaa uudelleen. Twitterissä, jossa liittoko- kouksesta keskusteltiin aihetunnisteen #SYLliittari alla, lin- jauksen kannattajat saivat peräänsä trolliarmeijan ja täydelli- sen asiatonta kohtelua.
Myöhemmin liittokokouksen jälkeen SYL:n työntekijät ja luottamustoimijat ovat saaneet kestää jatkoa näille asiatto- muuksille muun muassa loukkaavien sähköpostien muodos- sa. Tällainen toiminta on yksiselitteisesti tuomittavaa.
päädyin pohdiSkeluiSSani
siihen lopputulokseen, että linjaus todellakin tulee tarpeeseen, ja olen onnellinen sen läpime- nosta. Jos nyt äänestäisin asiasta uudestaan, äänestäisin lin- jauksen puolesta. Vaikka sana ei ehkä edelleenkään ole sen parempi kuvaamaan sisältöä, se ei muuta sitä tosiasiaa, että kyse on tasa-arvosta kaikille.
Olemme kenties astuneet tai astumassa maailmanaikaan, jossa tasa-arvon edistyminen ei olekaan enää itsestäänselvyys.
Tämä on aika, jolloin oikeudenmukaisuuden puolesta on taisteltava entistä kovemmin. Sitä SYL tekee rohkealla pää- töksellään nyt ja huomenna.
Myönnän siis olleeni väärässä. Samalla haluan sanoa ää- neen sen, että myös minä olen feministi. Haluan myös onni- tella ja kiittää internet-
trolleja siitä, että teidän ansios- tanne tässä maailmassa on jäl- leen yksi feministi lisää.
Toisen kiitoksen ansaitsevat ne, jotka olivat minua viisaampia ja äänestivät liittokokouksessa femi- nismikirjauksen puolesta. Annan myös kaiken tukeni niille, jotka ovat joutuneet asiattoman kirjoit- telun kohteeksi.
kuten ilmaStonmuutokSen
torju- minen, ei kaikkien ihmisten vä- linen tasa-arvokaan tapahdu it- sestään. Molemmat vaativat meil- tä jokaiselta työtä ja valintoja asi- oiden edistämiseksi. Myös meil- lä Suomessa on vielä tasa-arvossa paljon epäkohtia, kuten naisjohta- jien vähäisyys tai nuorten miesten heikko lukutaito.
Tehdään siis yhdessä parem- pia valintoja, ja rakennetaan täs- tä maailmasta taas vähän parempi paikka meille kaikille.
Magnus Jyrkkänen
Olemme kaikki feministejä
linjauksen kannattajat
saivat peräänsä
trolli- armeijan ja täydellisen
asiatonta kohtelua.
pääkirjaston sisäilma jakaa mielipiteitä
teksti Heidi Järvenpää kuva ja grafiikka Matti Parkkinen
oletko havainnut
pääkirjaStolla SiSäilmaongelmia?
Kyllä 52,6 %
215 ääntä En
30,1 % 123 ääntä
En osaa sanoa 17,4 %
71 ääntä
näin opiskelijat kommentoivat pääkirjaston sisäilmaa
”Uskon, että sisäilmahysteria on enim- mäkseen plaseboa.”
”Olotila, joka kirjastolla olosta tulee, on aivan kamala, enkä usein saa sen jäl- keen mitään aikaiseksi.”
”PERKELE, ärsyttää sisäilmaoireet, miksi niitä on kaikkialla???”
”Tuntuu todella kurjalta, kun on saanut kauan kaivatun opiskelupaikan, mut- ta ei pysty viettämään aikaa (=opiskele- maan) yliopistolla täysipainoisesti.”
”Sisäilmaongelmat ovat mielestäni ai- nakin osittain turhaa hössötystä.”
”Mielestäni kirjaston ilmassa ei ole mi- tään moitittavaa.”
”Pääkirjastolta lainaamistani kirjoista
olen oireillut voimakkaalla päänsäryllä ja yleisellä huonovointisuudella niin, et- tä pyrin kaikin keinoin välttämään nii- den käyttämistä.”
”Osa kirjoista oikeasti tuoksuu epämiel- lyttävältä. Normaalisti pidän vanhojen kirjojen tuoksusta, mutta jotkut vapaa- kappaleet tuoksuvat enemmän viemäri- vaurioisilta kuin vanhoilta.”
”Työskentelin kirjaston kellarissa pari viikkoa liittyen graduuni. Ilmanlaatu oli niin huono, että sain kasvoihin saman- kaltaisia iho-oireita, joita saan esimer- kiksi ruoka-aineallergioista.”
”Kyllä se hieman harmittaa, että aina kun joutuu menemään lukusalikappalei- ta lukemaan omasta säilytyspaikasta tie- tää loppuillan menevän silmien kirvelyä potiessa ja väsyneenä koomaillessa.”
jylkkärin kysely
Ääniä yhteensä 409.
suomen kielen opiskelijan ja jyyn edustajiston jäsenen taimo halmeen mukaan kirjaston ilma on paikoin ”liian tiukkaa”.
Heidi Järvenpää
yliopiston pääkirjasto menee näillä näkymin remonttiin vuonna 2019.
8 Kampus Kampus
Alarivissä: Bella Forsgrén (vas.), Riikka Rintala ja Aatu Puhakka. Ylärivissä: Irina Hasala (vas.), Klaara Tapper, Teemu Vasama, Samuel Latvanen, Jaska Vepsäläinen ja Siiri Haapakoski. Kuvasta puuttuu Ronja Karkinen.
JYY sai uuden hallituksen
teksti ja kuva Jaakko Kinnunen
Ylioppilaskunta. Säästöt ja leikkaukset kuristavat opiskelijoiden toimeentuloa, kun JYYn vasta valittu hallitus aloittaa taipaleensa.
mInuLLA on PALJon IdeoITA JYYn KeHITTämISeKSI.
JYväskYlän yliopiston ylioppilas- kunta on valinnut hallituksen vuodel- le 2017. Hallituksen puheenjohtajak- si valittiin Teemu Vasama, 22, Alvarin unionista. Vasama toimi vuoden 2016 JYYn hallituksen varapuheenjohtajana.
Nousu JYYn vallan huipulle noudat- taa siis samaa kaavaa kuin edellinen vallanvaihdos. Väistyvä puheenjohta- ja Lasse Heikkilä nousi myös puheen- johtajan paikalle varapuheenjohtajan pallilta.
"Todella hyvillä mielin aloitan pu- heenjohtajana. Olen
seurannut vuoden ajan läheltä JYYn toi- mintaa varapuheen- johtajana ja orientoi- tunut sitä kautta uu- teen tehtävääni. Mi- nulla on paljon ideoi- ta JYYn kehittämisek- si", Vasama toteaa.
"Aloitin jo fuksi- vuoteni syksyllä ai-
nejärjestöhommissa, eli järjestötoimin- ta on ollut osa elämääni koko opiskelu- urani ajan.”
JYYn kehittämisessä Vasama nos- taa esiin kolme erillistä kohdetta. En- simmäinen on pitkäjänteinen työ opis- kelijoiden edunvalvonnassa. Toinen kehittämiskohde on JYYn varsinainen strategia, joka tehdään valmiiksi ensi vuonna. Kolmas kohde on JYYn hallin- non uudistaminen.
"Nykyisin hallinto on monimutkai- nen. Se vaatii paljon perehtymistä. Kai- killa edustajilla ei ehkä ole selvää käsi- tystä siitä, kuka päättää mistäkin asi- asta ja miten vastuualueet jakautuvat.
Hallinnon selkeyttäminen on mieles- täni yksi tärkeimmistä tehtävistä", Va- sama sanoo.
Opiskelijaliike on haastavassa tilan-
teessa. Opintotukea on leikattu, ja yli- opistojen rahoitusta on karsittu. Vasa- ma toteaakin, että opiskelijaliikkeelle riittää töitä.
"Tällä hetkellä isoin kysymys on opis- kelijan toimeentulo. Opintorahan leik- kaus on prosentuaalisesti erittäin iso ti- putus, joka näkyy opiskelijoiden arki- elämässä. Lisäksi meidän täytyy seura- ta tarkasti yliopistojen profiloitumista ja niiden rahoituksen leikkauksia."
Vaikka Jyväskylän yliopisto on tois- taiseksi välttänyt Helsingin yliopiston
kaltaisilta massairti- sanomisilta, JYY seu- raa tarkasti yliopis- ton tilanteen muu- toksia.
"Myös muun kuin opetushenkilöstön vähennykset vaikut- tavat opiskelijoiden elämään. Esimerkik- si valmistuminen ja tutkinnon hakemi- nen riippuvat paljon hallinnon työn- tekijöistä", Vasama toteaa.
Ensi vuoden merkittäväksi tapahtu- maksi uusi puheenjohtaja nostaa kun- tavaalit.
"Kuntatasolla tehdään paljon tärkei- tä päätöksiä esimerkiksi kaavoitusasi- oissa."
JYYn hallitus järjestäytyy virallises- ti vasta tammikuun kokouksessa. Sik- si hallituksen varapuheenjohtajan pes- tiä sekä hallituslaisten vastuualueita ei ole vielä virallisesti jaettu.
Ylioppilaskunnan edustajisto valit- si kokouksessaan myös puheenjohta- jan ja varapuheenjohtajan. Ensi vuon- na edustajiston kokouksia johtaa Eyüp Yilmaz (Pörssi & Dumppi). Varapu- heenjohtajana toimii Irina Tuokko (JYYn vihreät opiskelijat).
pJ teemu vasama, 22, matematiikka (Alvarin unioni)
Riikka Rintala, 22, suomen kieli (Alvarin unioni)
iRina hasala, 22, journalistiikka (Alvarin unioni)
Jaska vepsäläinen, 26, kansantalo- ustiede (Pörssi & Dumppi)
samuel latvanen, 24, kauppatiede (Pörssi & Dumppi)
siiRi haapakoski, 22, laskentatoimi (Pörssi & Dumppi)
Bella FoRsgRén, 24, yhteiskuntapoli- tiikka (JYYn vihreät opiskelijat) RonJa kaRkinen, 23, valtio-oppi (JYYn vihreät opiskelijat)
klaaRa tappeR, 23, valtio-oppi & ro- maaninen filologia (Keskustaopiskelijat) aatu puhakka, 23, valtio-oppi, (Jyviva)
JYYn hallitus 2017
koRkeakoululiikunta ottaa vuo- den 2017 alusta käyttöön kuntosalitar- ran. Tarra oikeuttaa käyttämään Moni- toimitalon ja Kortepohjan kuntosaleja.
Syksyllä 2016 korkeakouluopiskeli- jat eivät ole saaneet erillistä alennusta Monitoimitalon salille, ja keväällä sa- likäynnistä piti maksaa kahden euron kertamaksu.
”Kävijämäärät putosivat Monitoimi- talolla, ja meillä putosi liikuntatarrojen
myynti”, Jyväskylän yliopiston liikun- tapäällikkö Anneli Mörä-Leino kertoo.
Vielä vuonna 2015 Monitoimitalon salille pääsi liikuntatarralla ilmaiseksi.
kevään 2017 kuntosalitarra maksaa 35 euroa, ja se on voimassa 31.8.2017 saak- ka. Lisäksi Monitoimitalolle täytyy lu- nastaa 7 euron hintainen panttiran- neke. Kuntosalitarran lisäksi myyntiin tulee uusi yhdistelmätarra, jolla pääsee
sekä ryhmäliikuntaan, palloiluvuoroil- le että kuntosaleille. Kevään yhdistel- mätarra maksaa 60 euroa.
Myös vanhanmallinen ryhmäliikun- ta- ja palloilutarra pysyy korkeakoulu- liikunnan valikoimassa.
Syksyllä ostetulla koko vuoden ryh- mäliikunta- ja palloilutarralla ei pää- se Monitoimitalon salille, mutta Kor- tepohjan salille pääsee, kun hakee So- pista ovikortin. Uusia tarroja voi os-
taa verkkokaupasta ja noutaa yliopisto- kauppa Sopista 12. joulukuuta alkaen.
uuden kuntosalitaRRan käyttöön- oton taustalla on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin liikuntapalve- lujen solmima sopimus.
Sopimuksen mukaan yliopistolii- kunta maksaa salin käytöstä kaupun- gille 40 000 euroa.
Ilona Pesu
monnarin ja kortepohjan
kuntosaleille oma liikuntatarra
Pakina 9
H emmetti sentään! Pitääkö teille näyttää kaikki kädestä pitäen?
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, et- tä keskellä yötä ei vedetä itkupotkuraivarei- ta ja lähetellä toimittajille vittuilusähköpos- teja. Siis oikeesti!
Okei, rauhOitutaanpas
kaikki. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Sirkku, nyt jumalauta kuulolla! Sinä otat ensimmäisek- si haltuun herra pääministerin sähköpostin ja sosiaalisen median välineet. Pidät huolen siitä, että yhtään sähköpos- tia, tviittausta, Facebook-päivitystä tai edes savumerkkiä ei lähde sen herran päästä ilman, että joku tarkistaa, mitä niissä viesteissä lukee.
Ja katsokin, että yöllä pidetään täydellinen radiohiljai- suus. Miltä sekin nyt näyttää, että pääministeri lähette- lee viestejä toimittajille keskellä yötä? Minäpä kerron, mil- tä se näyttää! Se näyttää siltä, että pääministeri on pikku- sieluinen nillittäjä, jolla on liikaa vapaa-aikaa ja vääristy- neet luulot omasta asemastaan. Ja mehän sovittiin, että si- tä ei haluta turhaan korostaa.
Ja sinä
Sepi! Yritä nyt pysyä kärryillä, vaikka se vaikeaa onkin.
Sun rooli on varmistaa, että seuraavan kerran kun pää- ministeri yrittää painostaa Yleisradiota luopumaan itse- ään koskevasta uutisoinnista, kamppaat pääministerin, si- dot ja kapuloit sen, ja tunget sen siivouskaappiin rauhoit- tumaan.
Sen jälkeen yrität rauhoittavalla äänellä selittää, et- tä päätoimittajan saattamiseksi ruotuun löytyy parem- piakin keinoja. Seuraavissa kissanristiäisissä pääministe- ri voi ensin varmistaa, että toimittajat näkevät, kuinka hän on hyvää pataa päätoimittajan kanssa. Voi heittää toimit- tajien edessä jotain nollaläppää golfinpeluusta ja perhees- tä tai jotain, ihan sama. Sitten jollain verukkeella vie pää- toimittajan takahuoneeseen ja haukkuu siellä tämän pata- luhaksi.
Parit uhkaukset YLE:n bud- jetin puolittamisesta ja pää- toimittajan uran tuhoamises- ta kyllä riittävät. Ja siitä sitten vaan hymyssä suin poseeraa- maan toimittajille kameroi- den eteen.
Kekkonen käytti samaa tak- tiikka, kyllä se meidän päämi- nisterillekin sopii.
Ja lOpuksi,
Anne, sulle jää tä- mä vaikein homma. Mut- ta oikeastaan se on hyvä, kos- ka sunkin täytyy kerrata näitä perusasioita.
Jos, ja tämä todellakin on siis hypoteettinen esimerkki, pääministerin suvulla on omistuksia siellä ja täällä, ja val- tio nyt vaan sattuu jollain tavalla olemaan mukana tuol- la ja muualla, niin pidät huolen, että nämä tuodaan esiin ajoissa. Ettei käy taas niin, että sopulit selvittää jotain omistuksia ja kilpailutuksia ja sitten selviää, että hupshei- jaa, meidän pääministeri ei näköjään ymmärrä, mitä etu- ristiriita tarkoittaa.
Yrittäkää nyt ymmärtää, miten typeriltä me näytetään, kun seuraavan kerran taas käy näin. Kaikki vakuutuskuo- ret ja muut käydään tästä lähin läpi tiheällä kammalla. Tai sit voidaan vaan antaa toimittajille kaikki tiedot ja viheltää peli poikki. Ja sitä ei kai toivo kukaan, vai?
Keskustan viestintäpäällikkö
Keskustan
keskustoimistossa kuultua...
Miltä sekin nyt näyttää, että
pääMinisteri lähettelee
viestejä toiMittajille
keskellä yötä?
Helsingin Sanomain Säätiö toimii laatu jour
na lismin ja sananvapauden puolesta. Säätiö jakaa apurahoja viestintäalan tutkimukseen, koulutukseen ja kilpailuihin sekä ylläpitää Päivälehden arkistoa ja Päivälehden museota.
Uutisraivaaja
Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu
Hakuaika päättyy 17.1.2017 Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi Kilpailun tavoitteena on löytää tiedon
välitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liike
toimintamalleja. Kilpailun voittaja
saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa,
jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
Illuminati o
n todellinen
11
Laittomia ostoksia
huumeet. Laittomien päihteiden osto on tänä päivänä yllättävän helppoa. Jylkkäri testasi asian eräänä syysiltana
Jyväskylässä.
Alkusysäys
huumeiden käyttö on nykyään normaalia ja arkipäiväistä. Tulin tähän tulokseen eräänä pimenevänä Jyväskylän syysiltana. Olin saa- punut ystäväni bileisiin nauttimaan hyvästä seurasta ja alkoholis- ta, täysin laillisesta päihteestä. Istuessani keittiössä parvekkeen ovi avautui ja haistoin viipyilevän makean, kukkamaisen tuoksun. Sii- tä ei voinut erehtyä: muutama vieras poltti selvästi pilveä ulkosalla.
Hetken mielijohteesta liityin parvekkeelle seuraan juttelemaan kieltäytyen kohteliaasti tarjotusta jointista. Ryhdyin varovaisesti utelemaan polttelevien vieraiden huumekokemuksia. Pilven lisäk- si kaikki olivat kokeilleet koko joukkoa muitakin laittomia päihteitä LSD:stä ekstaasiin ja jopa harvinaisempaan ayahuascaan, nimi, jo- ka minunkin täytyi tarkistaa Googlesta.
uteliaisuuteni heräsi toden teolla näistä paljastuksista, ja illan mittaan ystävälliset vieraat kertoivat minulle paikallisen huumekau- pan nykytilasta. Osa oli tilannut valitsemiaan päihtei-
tään Tor-verkossa toimivasta Silkkitiestä, josta uutisoi- tiin takavuosina räväkästi iltapäivälehdissä. Tämä hiu- kan Ebayn tai Tori.fi:n lailla toimiva kanava ei kuiten- kaan ollut enää nykyisin suosiossa, vaan myyjät ja alus- tat olivat muuttaneet paljolti toisiin Tor-verkon nurk- kiin.
Kaikista kertomuksista päätellen huumeiden os- taminen oli nykyään suorastaan lapsellisen helppoa.
Huumekaupan asiakkaina olivat narkomaanien lisäk- si aivan tavalliset opiskelijat, työssäkäyvät ja perheelli- set, jotka silloin tällöin viihdekäyttivät kokeilumieles- sä mitä ikinä heidän teki mielensä kokeilla.
Saattoiko se oikeasti olla näin helppoa, mietin pyöräillessäni kotia kohti. Tulin siihen tulokseen, että oli vain yksi ainoa tapa ottaa asi- asta selvää: minun täytyi itse ostaa huumeita.
Ostopäätös
seuraavien päivien aikana tutkiskelin asiaa ja asensin asianmu- kaiset ohjelmat, jotka tarvitsin päästäkseni Tor-verkkoon ja sen avoimille huumemarkkinoille. Oikean ohjelman ja kauppapaikan löytäminen oli niin helppoa, että kuka tahansa, joka on kuullut ne- tin hakukoneista, pystyisi siihen vajaassa vartissa.
Sen sijaan ei ollut helppoa päättää toteuttaa aikeitaan ja todella os- taa huumeita. Minusta tuntui, että tämä oli se äärimmäinen vääryys, jota kunnon kansalaisen ei ole syytä tehdä.
Huumeidenvastainen sota on raivonnut maailmassa 70-luvun alusta asti. Sinä aikana yhteiskunta on voimakkaasti iskostanut sel- käpiihin ajatuksen, jonka mukaan huumeet ovat äärimmäinen paha.
Vaikka kannabiksen suhteen asenteet ovat olleet lieventymään päin, muiden huumausaineiden yllä leijailee edelleen vahva stigma siitä, et- tä ne ovat vain paatuneille narkkareille, jotka ryöstävät Siwoja ja ap- teekkeja.
Olin aiemmin tavannutkin tällaisia toivottomia addikteja, jotka olivat juuri niin sekaisin kuin huumevalistuksessa aina kerrottiin.
Mutta huumeita käyttävien tuttujeni kanssa käymieni keskustelu- jen ja lukemieni pitkien nettikeskusteluiden perusteella muodostui myös hyvin erilainen kuva. Oli olemassa myös suuri joukko aivan normaaleja kansalaisia, jotka silloin tällöin nauttivat viihtyäkseen näitä niin sanottuja kovia huumeita ilman, että siitä oli sen kum- mempaa haittaa heidän elämälleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Huumausaineiden ja kun- todopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014 -tutkimuksen mukaan noin 800 000 suomalaista on joskus käyttänyt laittomia päihteitä. Viimeisen vuoden aikana käyttäneitä on noin 250 000 ja kuukauden aikana käyttäneitä runsaat 90 000.
Tutkimuksen mukaan heistä läheskään kaikki eivät ole narko- maaneja, vaan aivan tavallisia kansalaisia. Edelleen tutkimuksessa todettiin, että noin neljännes kansalaisista piti huumeiden vaaraton- ta kohtuukäyttöä täysin mahdollisena.
Nämä niin sanotut normaalit ihmiset ostavat siis huumeita aivan huoletta. Niinpä löin lopulta päätökse- ni lukkoon. Istuin ravintolassa Jyväskylän keskustassa, join laillisena päihteenäni yhden neuvoa-antavan olu- en ja asensin kännykkääni sovelluksen, jolla saattoi lä- hettää salattuja, itsetuhoutuvia viestejä. Tätä appia käy- tetään laajalti huumekauppaan tuntemattomien kans- sa. Jokaisessa myynti-ilmoituksessa nettipalstalla käy- tettiin juuri tätä ohjelmaa.
löysin tor-verkosta hetkessä muutaman myynti-il- moituksen, joiden tekijöiden kehuttiin olevan luotetta- via, oikeaa tavaraa toimittavia ja ajoissa olevia herras- miehiä. Päätin pelata varman päälle ja laitoin kahdelle myyjälle vies- tin, jossa kyselin myytävien huumeiden perään. Toiselta tiedustelin amfetamiinia ja toiselta ekstaasia.
Tunti vieri hitaasti. Istuin yksin pöydässäni ja odottelin viestejä myyjiltä. Jännitys ja stressi hiipivät pikkuhiljaa vartalooni ja ajatuk- siini. Mietin hiukan kauhunsekaisesti, mitä olin oikein tekemässä.
Ajan kuluessa jännitys muuttui kuitenkin turhautumiseksi. Myy- jät eivät vastanneet kyselyihini. Pohdin, enkö sittenkään ymmärtä- nyt jotain olennaista osaa käyttämäni ohjelman toiminnasta. Vai oli- ko olemassa jokin koodisana, jonka vain alan varsinaiset harrasta- jat tiesivät?
Lopulta huokaisin ja lähdin polkemaan kotiani kohti puoliksi pet- tyneenä ja puoliksi helpottuneena.
Ostotapahtuma
päästessäni kotiin aukaisen kännykkäni ja tarkastan salatut viestini. Toinen myyjistä pahoittelee myyneensä ekstaasin loppuun, mutta amfetamiinin myyjä on vastannut uteluihini lakonisesti ”kyl- lä”. Käännän kädet jännityksestä täristen uunin pois päältä ja kes- keytän ruuanlaittoni. Tiedustelen aikaa ja paikkaa, mihin minulle teksti Anonyymi kuvat Khairul Riyadh
Päässäni takoo vain yksi ajatus:
ei vittu, ei
saatana.
vastataan nopeasti. Sovimme hinnaksi 40 euroa yhdestä grammas- ta amfetamiinia ja tapaamisen vartin päähän.
Puen sekavissa tunnelmissa päälleni mahdollisimman neutraa- lit tummat vaatteet ja mietin, mitä ihmettä olen oikein tekemässä, menossa ostamaan huumeita. Takaraivossa pakottaa tunne siitä, et- tä eihän näin saa tehdä. Koko yhteiskunta on elämäni ajan opetta- nut, että suunnittelemani asia on aika lailla tyhmintä, mitä ihminen saattaa tehdä. Lähtiessäni katson itseäni peilistä vielä kerran ja toi- von hartaasti, että en näytä siviilipoliisilta.
Matkan varrella käyn nostamassa rahaa sovitun määrän ja kai- ken varalta hiukan ekstraa päälle. Mielessäni vilisevät ajatukset kai- kista mahdollisista asioista, jotka voivat mennä väärin.
Mitä jos tämä on ryöstö ja saan puukosta? Mitä jos myyjä onkin poliisi, ja joudun selittelemään epätoivoisesti olevani vain toimitta- ja tekemässä juttua enkä mikään nisti tai bilekäyttäjä?
Mitä jos poliisit seuraavat myyjää, saan vahingossa va- sikan maineen enkä uskalla enää näyttäytyä koskaan Jyväskylän yössä?
Lämpötila on viilentymässä, ja turvallisen pimeäs- sä syysillassa mittari on laskenut nollaan. Huomaan hienoisessa paniikissani unohtaneeni hanskani ko- tiin, mutta en tunne edes kylmää, niin paljon huo- maan jännittäväni. Saavun sovitulle paikalle ja huo- maan siellä odottavan auton.
Katselen hetken kuljettajaa, ja hän kiinnittää kat- seensa suoraan silmiini. Mies auton sisällä näyttää juuri siltä, millaiseksi ajatuksissani olen kuvitellut pi- rikauppiaan. Likainen pipo, verkkatakki, hieman vi- hamielinen tuijotus ja ajamaton sänki. Mietin, että tä- mä mies on varmaankin ollut vankilassa.
Katson miestä silmiin ja kävelen reippaasti autoa kohti, miettien mitä sanoisin. Hän rullaa ikkunan auki ja sanon hänelle:
”Laitettiinko me juuri viestiä?”
Päässäni takoo vain yksi ajatus: ei vittu, ei saatana.
”Ei, ei meillä kyllä ollut mitään”, mies vastaa, hiukan hämmen- tyneen näköisenä.
Soperran jotain sekavaa ja kävelen kauemmas tasaamaan hengi- tystäni. Mitä jos mies onkin poliisi? Kilpaileva myyjä? Laitan viestiä myyjälleni oudosta autosta ja sen huolestuttavasta kuljettajasta. So- vimme tapaamispaikan hieman syrjempään.
Pyöräilen rivakasti uuteen paikkaan. Siellä minua odottaa hy- vin tavallisen ja mukavan oloinen nuori mies, joka hymyilee minulle
iloisesti. Hän näyttää normaalilta, keskimittaiselta alle kolmekymp- piseltä mieheltä tummissa siisteissä vaatteissa. Mies on juuri sellai- nen henkilö, jonka ohitse kävelisi kaupungilla huomiota kiinnittä- mättä. Hän ei juurikaan vaikuta kuvitelmieni huumekauppiaalta.
”Luulin, että sä tulet autolla”, hän tervehtii iloisesti.
”Ei, mää kuljen vaan pyörällä”, vastaan ja mietin miten tässä tilan- teessa oikein kuuluu toimia. Päätän antaa myyjän viedä.
”Viimeiset vauhdit, huomenna tulee varmaan lisää”, myyjäni to- teaa hymyillen.
”Sittenhän mulla kävi hyvä tuuri”, vastaan ja kaivan rahat esille.
Myyjä ojentaa minulle minigrip-pussin, jonka pohjalla on valkois- ta jauhetta. Otan pussin nopeasti ja laitan sen taskuuni toivoen, et- tä alkuperäisen tapaamispaikan automies ei ole seurannut minua.
”Suurin piirtein gramma siinä pitäis olla. Pussin kanssa painoi 2,4 grammaa”, myyjäni toteaa laittaessaan rahoja taskuun.
”Kiitos, oli ilo tehdä bisnestä”, totean hymyillen villis- ti samanaikaisesta hermostuksesta ja helpotuksesta sii-
tä, että kauppa tuntui sujuvan hyvin.
”Käyhän laittamassa palautetta ja kehuja, jos suin- kin viitsit”, myyjäni huikkaa perääni ja toivottaa hy- viä illanjatkoja.
Pyöräilen sydän rinnassa hakaten kauemmas, huomaan lähes hyperventiloivani. Katson taakseni ja näen reppuselkäisen lapsen nousevan alkuperäisen tapaamispaikan automiehen kyytiin. Hän oli siis ole- tettavasti vain tavallinen perheenisä. Rauhoitun huo- mattavasti ja sotken nopeasti kotiini miettien, mitä juuri äsken oikein tapahtui.
Pyöräilymatkani menee ohitse kuin sumussa. Ka- tulamput luovat ylleni kirkkaita valokeilojaan, päässäni soi Anssi Kelan Puistossa-kappaleen sanat: ”He luulivat jo selvinneensä, kun Laura näkee peileistänsä, kuinka valot siniset välähtää, vaatien py- sähtymään”. En kuitenkaan näe poliiseja matkani aikana. Ja vaikka näkisinkin, miksi he minut pysäyttäisivät? Vaikka ensijännitys on jo haihtunut, tärisen silti hieman, kun parkkeeraan pyöräni ja kävelen sisään odottavan asuntoni turvaan.
Ostin gramman amfetamiinia. Se on nyt pussissa taskussani. Us- kallan katsella sitä vasta, kun istun työpöytäni ääreen. Pyörittelen huumetta käsissäni ihmetellen sitä, kuinka vähän gramma lopul- ta onkaan. Purkautuva jännitys vaihtuu ihmetykseksi siitä, kuinka helppo koko prosessi olikaan.
Myynti-ilmoituksen löytymisestä siihen, että amfetamiini on hyp- pysissäni, meni vain vajaa kolme tuntia ilman minkäänlaisia ongel-
”käyhän laittamassa
palautetta ja kehuja, jos suinkin viitsit”, myyjäni
huikkaa perääni.
12
11
mia. Miten tämä voi olla näin helppoa, pohdin jälleen epäuskoisena.
Helpompaa kuin yksikään osto, jonka olen tehnyt Facebookin kirp- piksillä vaikeine myyjineen ja kilpailuineen. Käsittämätöntä.
Taustatyötä tietokoneella
Teen hiukan taustatyötä tietokoneella. En jostain syystä ollut etu- käteen tutkinut, mitä olin ostamassa.
Amfetamiini, spiidi, vauhti, virta, piri. Rakkaalla lapsella on käyttäjien keskuudessa monta nimeä. Amfetamiini toimii vah- vana piristeenä, joka vie pois väsymyksen, estää nälän tunnetta ja tuo lisää energiaa. Toisaalta se myös vähentää tarkkuutta, ai- heuttaa unettomuutta ja vaikutuksen lakatessa lisää ärtyneisyyt- tä ja aggressiivisuutta. Pitkäaikainen käyttö saattaa johtaa myös psykoosiin.
Amfetamiinilla on Suomessakin pitkät perinteet. Se oli normaa- li lääke 20-luvun lopulta vuoteen 1968 saakka, jolloin amfetamiini- yhdisteet poistettiin lääkekäytöstä. Sitä käytettiin lääkkeenä muun muassa nenän tukkoisuuteen ja laihduttamiseen.
Vuonna 2014 tehdyn THL:n tutkimuksen mukaan kolme pro- senttia suomalaisista oli kokeillut sitä elämänsä aikana, mutta arvio saattaa olla alakanttiin, sillä ongelmakäyttäjät olivat tutkimuksissa mahdollisesti aliedustettuja.
Päihdelinkki.fi:n mukaan amfetamiinia voi nauttia syömällä, se- koittamalla nesteeseen ja juomalla, nuuskaamalla tai suonensisäi- sesti.
Tarinan päätös
kaadan amfeTamiinin kädelleni. Se tuntuu karhealta, hiukan kuin jokin rakeinen jauho. Haju on hiukan tunkkainen. Hetken ajan mietin kaikkea lukemaani ja kokemaani. Ehkä sittenkin…
Tuo hetki menee kuitenkin ohi nopeasti. En kaipaa tuota koke- musta. Tiedostan riskit ja tyydyn perinteisempiin päihteisiin.
Hävitän aineen ja pussin turvallisesti. Hiukan vainoharhaisena pesen käteni kahteen kertaan. Tunnen helpotusta, mutta olen myös hämmentynyt. Näinkö helppoa se on?
48 vuoden laittomuuden, poliisin resurssien massiivisen käytön ja vuosia jatkuneen huumevalistuksen jälkeenkin huumeita on hel- pompi saada käsiinsä kuin viinaa pyhäpäivänä.
Jutun kuvat ja niissä esiintyvät henkilöt eivät liity tekstissä mainit- tuihin paikkoihin tai tapahtumiin.
kokeilin pari
päivää sitten LSD:tä. Pelkään, että osa luki- joista haluaa pelkästään tuon tiedon perusteella lopettaa lukemisen ja leimata minut narkkariksi. Siksi haluan selit- tää taustojani.
Ei, en käytä säännöllisesti mitään päihdyttäviä ainei- ta, en edes kahvia tai alkoholia. Huumeiden laillistamisesta minulla ei ole vahvoja mielipiteitä mihinkään suuntaan.
Miksi sitten kokeilin LSD:tä? Suurin syy oli varmaankin ute- liaisuus. En halunnut luottaa pelkkiin muiden trippi-
raportteihin, vaan testata ainetta itse saadakseni varmaa tietoa.
huumeiden Tilaaminen
netistä oli yllättävän helppoa. Koti- maasta tilattu lähetys putosi postiluukusta jo muutaman päi- vän odottelun jälkeen. Viime lauantaina puoli kuuden aikaan otin 125 mikrogrammaa LSD:tä yksiössäni.
Kokonaisuudessaan LSD:n vaikutus kestää noin 12 tun- tia, mutta se alkaa hyvin hitaasti. Vasta vajaan parin tun- nin jälkeen huomasin ajatteluni muuttuvan nousuhumalai- semmaksi. Samalla alkoivat ensimmäiset näkökentän muu- tokset, jotka näkyivät lähinnä pienenä välkkeenä ja suorien viivojen kaartumisena. Tunsin oloni todella hyväksi, joten päätin poistua asunnoltani ja suuntasin Laajavuoren met- siin. Siellä LSD-trippi saavutti huippunsa.
LSD tuo monelle mieleen värikkäät sateenkaarikuvi- ot, mutta ainakin omalla miedolla annoksellani värilois- te jäi tätä vaatimattomammaksi. Näkökenttäni kyllä muut- tui merkittävästi, mutta enimmäkseen kyse oli siitä, kuin- ka kehoni viestit ja omat tulkintani ympäristöstä alkoivat muuttaa näkymää.Esimerkiksi puiden pulssi ja tärinä saivat selityksensä, kun tajusin niiden olevan visuaalisia versioita sydämeni sykkeestä ja lihasteni tärinästä.
lSd-Trippi on
hyvin kokonaisvaltainen kokemus, jonka ku- vailuun on vaikea löytää sanoja. Aistit alkavat poimia ja ko- rostaa yksityiskohtia, joita ne eivät ennen huomanneet.
Merkittävin muutos tapahtuu kuitenkin ajattelussa ja tie- toisuudessa. Normaalisti emme tule pohtineeksi, kuinka ai- vojemme automaattiset taustaprosessit ohjaavat meitä ja yl- läpitävät minuuden illuusiota. LSD:n vaikuttaessa näitä mielen mekanismeja on helpompi havaita.
Tässä tilassa LSD tarjoaa alustan omien asioiden käsitte- lyyn. Kun ilmansuunnat katoavat ja nykyhetki irtoaa men- neen ja tulevan jatkumosta, elämäänsä voi työstää aivan uu- della tavalla. Se, mitä itse kukin kohtaa matkallaan, riippuu täysin henkilöstä ja tämän pääkopan sisällöistä. Itse pystyin kohtaamaan esimerkiksi omia
pelkojani ja häpeääni ilman, et- tä tavallinen ahdistus olisi estä- nyt ajatusten kohtaamista.
hyvän verTaukSen
mukaan me- ditointi, terapia ja hypnoosi vas- taavat hidasta kiipeämistä vuo- renhuipulle. Niiden rinnal- la LSD on avaruusraketti, jonka hallitseminen on haastavampaa.
Vaikka oma kokeiluni olikin on- nistunut, en todellakaan väitä, että LSD sopisi kaikille – eten- kään ilman turvallista ympäris- töä ja opasta.
Monet huumeiden riskit ovat todellisia, mutta niin ovat myös tutkimuksissa osoitetut hyödyt. Omien mielipiteiden järkkymätön lukitseminen ja huumeista keskustelu pelkäl- tä tunnepohjalta ei mielestäni johda parhaisiin ratkaisuihin.
Siksi toivon, että tämä kirjoi- tus auttaisi edistämään avoin- ta ja faktapohjaista huumekes- kustelua.
Nimetön kirjoittaja
Tältä LSD tuntuu
toivon, että tämä
kirjoitus auttaisi edistämään
avointa ja fakta- pohjaista
huume- keskustelua.
13
Kolumni
14
”TÄMÄ ON VIIMEINEN ELÄMÄSI, SE YMMÄRRÄ, SUITSI MIELESI PIRUT. JA KAIKEN MINKÄ KYKENET, SE TEE KUIN OISI SE VIIMEINEN TEKOSI NÄKYVÄN VALON MAAILMASSA.”
CMX: Mustat siivet yli taivaan
Tee itsellesi palvelus ja jätä tenttikirjat pois matkasta lähtiessäsi joulunviettoon.
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!
Menot
tekstit Lotta Tiihonen (lottatiihonen@gmail.com)
Tanssia, teatteria vai strippaamista?
KAIKKEA SITÄ, mutta myös jotain enemmän. Se on burleskia. Se täytyy itse nähdä, itse kokea.
“Voithan sä katsoa Wikipedian määri- telmän tai Burlesque-elokuvan, mutta ne antaa kyllä hyvin suppean kuvan”, nauraa Johanna Kinanen eli Georgina CatMint.
Hän on Icebreaking Burlesque -tapah- tuman järjestävän Jyväskylä Burlesque -yhteisön vetohahmo ja myös yksi laval- le nousevista taiteilijoista. Hänelle burles- kissa parasta on vapaus.
”Saa tanssia vaikkei osaisi tanssia, saa näkyä kokonaisena persoonana.”
Burleskikulttuuri on syntynyt Yh- dysvalloissa, ja sen juuret ylettyvät ai- na 1800-luvulle asti. Suomessa si- tä on harrastettu aktiivisesti noin vuosi-
kymmen ajan, ja Jyväskylässä vasta pa- ri vuotta. Esiintymisen lisäksi burleskia voi harrastaa ohjatuilla tunneilla, work- shopeissa ja tietysti katsojana. Esiintyä voi sukupuoleen katsomatta soolona, parina tai ryhmänä.
Burleski-ilta koostuu intensiivisistä viiden minuutin näytöksistä, joiden vä- lissä pick up -taiteilijat käyvät keräile- mässä lavalta vaatteet ja usein vetävät siinä samalla oman show’n.
Lutakossa nähdään pick up -esiintyji- nä paikallisia sirkuksen ja parkourin teki- jöitä. Mukana on jopa kansainvälisen ta- son burleskitaiteilijoita ympäri Suomen.
”Nyt yleisö pääsee näkemään, mi- tä burleski voi parhaimmillaan olla”, lu- paa Kinanen.
7.1. LADUN MAJA
TALVIMETSÄN TAIKAA lapsil- le ja lapsenmielisille tarjoi-
lee Jyväskylän Ladun jär- jestämä Metsämörrin tunnelmapolku kello
13–16. Puolentoista ki- lometrin kynttilöin vii- toitetun reitin varrel- ta löytyy runoja ja tun- nelmatehtäviä, kioskis- ta saa käteisellä suolaista ja makeaa, ja takkatuli läm- mittää. Soijanakit ja taskulamput mukaan ja metsään siis!
14.1. TANSSISALI LUTAKKO
Georgina CatMint eli Johanna Kinanen nauttii burleskin tarjoamasta vapaudesta sekä mahdollisuudesta leikkiä ja pelleillä.
14.12. KATSE!RAVINTOLAT
Improvisaatioteatteri on yllätyksellistä, ehkä joskus kiusallista, mutta ennen kaikkea viihdyttävää katsottavaa. English Improv Night on sitä itseään, mut- ta englanniksi. Tämän kuukausittaisen klubin takana on Osuuskunta Kuje, eli sama porukka, joka järjestää Mikäklubia.
18.12. VAKIOPAINE
”KYLMÄT kelit, lämpimät saundit.” SAMEA on rento ja ilmainen sunnuntaiklubi, jossa DJ:t Elli ja Timo GRV tarjoilevat audiovisuaalisen matkan elektronisen mu- siikin syvään päätyyn. Varmaa vastapainoa joululau- luövereille.
17.12. TANSSISALI LUTAKKO
Kuljettuja teitä, harvemmin kuultuja lauluja 2016 -kiertue kokoaa yhteen yllä- tyksiä ja harvinaisuuksia CMX:n elinkaa-
ren varrelta. Samalla juhlistetaan vasta julkaistua Cloaca Maxima III -jättiläis-
kokoelmaa, joka sisältää muun muassa Antti Tuisku -coverin.
”Hänen kappaleensa Hyökyaal- to kuulosti korvaani aina jotenkin CMX-
laululta. Nyt teimme siitä sellaisen”, kommentoi A.W. Yrjänä.
20.1. HUONE! TEATTERI
JOS KURSSI ANTP011 An- tiikin mytologia on jää- nyt puuttumaan sivu- ainepaletistasi, et eh- kä muistakaan, mi- tä tapahtui Odysse- uksen harharetkillä tai millaisia olivat He- rakleen uroteot. Mut- ta ällös hätäile, nyt voit paikata tuon tietämättö- myyden Akilleen kantapää- si. Antti Viitamäki on ni-
mittäin iloksemme ohjannut näytelmän Ilias, Odysseia ja koko Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle.
15.12. MAATALO
MIESTEN piiri on paikka, jossa voi tasavertaisessa ja avoimessa ilmapiirissä kohdata toisia miehiä ja sy- ventää ymmärrystä sekä itsestä miehenä että mie- huudesta yleensä. Millaista on omasta luonnosta, ar- voista ja tunteista kumpuava miehisyys? Piirissä jo- kainen on tasavertainen, jokainen saa sanoa sanotta- vansa ja jokaista kuunnellaan. Tänä sukupuolisensitii- visyyden aikakautena täytyy mainita, että tervetulleita piiriin ovat kaikki itsensä mieheksi kokevat ihmiset.
EPPU SYYRAKKI
SONY MUSIC SANN
APAJUN EN MIK
KOA UVOM
AA
ILOKIVEN ELOKUVAT
TERO UUTTANA ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NÄYTÖKSIÄ
Kolme väriä:
Sininen
KRZYSZTOF KIEŚLOWSKI | RANSKA, PUOLA, SVEITSI | 1993 | 98 MIN
MA 12.12. 18.00 Vapaus, tasa-arvo, veljeys.
Sininen, valkoinen ja punainen.
Siinä ovat Kieslowskin elokuvatrilogian värit ja niiden hyvin väljät teemat. Puolalainen mestariohjaaja osaa kertoa ihmisistä ja ihmisyydestä täysin omalla tavallaan. Rautalankaa ei tarvita, ja tarinat sisältävät paljon hienoja yksityiskohtia. Samoin visuaalisuus ja kuvakerronta ovat vertaansa vailla. Menetys, tuska, kaipaus, katkeruus, anteeksianto, armo. Sininen kertoo
säveltäjämiehensä ja tyttärensä menettäneen Julian tarinan. Ja oi kuinka hyvin sen kertookaan.
Musiikki ei jää vain taustaksi, ja jokainen kohtaus tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä. Hieno, hieno teos.
Arvosana: 5/5
Kolme väriä:
Valkoinen
KRZYSZTOF KIEŚLOWSKI | RANSKA, PUOLA, SVEITSI | 1994 | 91 MIN
MA 12.12. 20.00 Nainen jättää miehensä, ja mies palaa kirjaimellisesti matkalaukussaan takaisin Puolaan. Ja turpiinkin vielä tulee, mutta pohjalta ei voi kuin nousta.
Valkoinen on surkuhupaisa tarina jonkinlaisesta vinksahtaneesta tasa-arvon käsityksestä. Muut värit loistavat kuitenkin selkeästi kirkkaampina kuin valkoinen.
Arvosana: 3/5
Kolme väriä:
Punainen
KRZYSZTOF KIEŚLOWSKI | RANSKA, PUOLA, SVEITSI | 1994 | 91 MIN
MA 12.12. 22.00
Nuori malli ja eläkkeellä oleva kyyninen salakuuntelua harrastava tuomari luovat erikoisen ystävyyssuhteen, joka luo uskoa ihmiseen. Sieltä se inhimillisyys ja herkkyys löytyy itse kustakin, kun vähän raaputtaa. Monet pitävät tätä trilogian parhaana, eivätkä toki suotta.
Arvosana: 4/5
SAMPPA ERKKILÄ
