Jyväskylän ylioppilaslehti 5. marraskuuta – 25. marraskuuta 2012 52. vuosikerta
11
Minne Katosi KiinanKaali?
ulkoistettu siivous
tuli kalliiksi
Ainejärjestölehdet Oluen panemista Pubivisat kartalla DDR kiusaa Jyytä Paikkaa kumi Äideistä parhain
erasmus
bankruptcy
only a rumour
katusoittaja
Gerry rosi
Pääkirjoitus 2
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
K unnallisvaalit olivat ensimmäiset vaalit, jois- sa Oikeusministeriö ja Tilastokeskus tosis- saan pyrkivät huomioimaan avoimen datan näkökulmat. Ehdokasasettelun päätyttyä mi- nisteriö ja Tilastokeskus julkaisivat kattavat ehdokastiedot avoimena datana.
Kansan muisti ry:n ympärille organistoi- tunut avoimen datan aktiivien joukko pyrki osaltaan myö- tävaikuttamaan siihen, että dataa avattiin sekä siihen, et- tä dataa käytettiin.
Datavaalit.fi -verkkotunnuksen
alle pyrittiin keräämään mahdollisimman kattavasti avointa vaalidataa. Vielä näis- sä vaaleissa ei dataa saatu aggregoitua parhaalla mahdolli- sella tavalla kansalaisten ja median käyttöön, mutta valta- va harppaus avoimempaan suuntaan otettiin.
Datavaalit hyödynsi myös muuta kuin viranomaisdataa.
Esimerkiksi Yleisradion ja Helsingin Sanomien vaalikone- datasta koodarit poimivat ehdokkaiden Facebook- ja Twit- ter-tunnukset, joista rakennettiin palvelu, joka antoi yh- dellä sivulla seurata ehdokkaiden some-syötteitä. Näky- mää pystyi myös rajaamaan kunnan ja puolueen mukaan.
Myös vaalirahoitusData
pantiin hyötykäyttöön. Datavaa- lit-hankkeen koodarit tekivät niin sanotun scraperin, joka kävi tietyin väliajoin toteamassa kampanjarahoitusta kos- kevien ennakkoilmoitusten tilanteen. Näin nähtiin koko ajan, miten eri puolueet ja kunnat vertautuivat kes- kenään rahoituksen avoimuuden suhteen.
Myös ilmoitusten jättötahti dokumentoitui näin jälkipolville. Keskisuomalainen kertoi kaikki-
M
aikkari ulkoisti av-kääntäjänsä eli tekstittäjänsä, yhteensä n. sata henkeä, monikansalliselle Broadcast Text Internationalille. Tämän seurauksena lähes kaikki ex-maikkarilaiset irtisanoutuivat.BTI teettää suuren osan käännöksistään freelancereilla, kuten minulla.
yhtiö ei taannoin suostunut neuvottelemaan edes näytösmielessä työehto- sopimuksesta, jonka Maikkari on allekirjoittanut, vaan totesi, ettei voi jat- kossa taata töitä kuin niille friikuille, jotka perustavat toiminimen ja ryhty- vät yrittäjiksi.
Maikkarilaiset pelkäävät, että tätä käytäntöä aletaan pian soveltaa heihin- kin. Mediassa kiertävien tietojen mukaan minulle maksetaan kolmasosa sii- tä, mitä samasta työstä maksettaisiin työehtosopimuksen mukaan.
satuin näihin hommiin pari vuotta sitten Jyväs- kylän englannin laitoksen sähköpostilistalle saa- puneen rekryviestin houkuttelemana.
Huono palkka ei opiskelijaa haitannut, koska sain tehdä töitä missä baarissa hyvänsä niin paljon ja niin usein kuin huvitti. Olisi tietenkin pitänyt.
heikot työehDot kun eivät ole vain minun on- gelmani. BTI:n ainoa myyntiartikkeli on tekstitys.
Omistajat eivät siis tienaa kuin kääntäjien aivotyöl- lä. Sitä ei voi taylorilaisittain tehostaa, joten kuluja voi vähentää vain pienentämällä palkkioita. Kään- täjä puolestaan ei voi vaikuttaa tuloihinsa kuin ki- ristämällä tahtia - jos yrittäjää ei palkkio miellytä, ei ole mikään pakko hyväksyä työtarjousta.
Jos käännökset saa teetettyä BTI:n kaltaisilla os-
topalvelufirmoilla, seurauksena on uusi (sivuseikkana akateeminen) mata- lapalkka-ala. Tästä kärsivät ensin ammattilaispalkkioiden varaan elämänsä budjetoineet ex-maikkarilaiset, sitten koko ala, eli tulevat kääntäjät. Lopulta katsojia palvelee Google-kääntäjien meemisampo.
Pekka J. Marjamäki
Pääkirjoituksen otsikko tähän
nazisin motti kiristyy
en vihreiden ehdokkaiden jättäneen ennakkoilmoituksen rahoituksestaan, mutta ministeriön palvelusta ei näy, et- tä kolmannes ilmoituksista jätettiin vain päivä-pari ennen varsinaista vaalipäivää.
Piraattipuolue oli ilmoittanut rahoituksestaan 100-pro- senttisesti jo kaksi viikkoa ennen vaaleja. Muiden puoluei- den ehdokkaista alle puolet vaivautui jättämään vapaaeh- toisen ennakkoilmoituksen.
Maakunnalliset MeDiat
eivät avointa dataa vielä juu- ri hyödyntäneet uutisoinnissaan. Sen sijaan valtakunnal- linen media käytti jo tietovarantoja hyväkseen. Kaikista suurimmassa roolissa olivat kuitenkin tavalliset kansalai- set, jotka tekivät avoimena datana jaetuista vaalikonevas- tauksista sekä virallisista ehdokastiedoista omia analyyse- jään vimmatusti.
erilaisia verkkokeskusteluissa
esiinnousseita hypotee- seja testattiin datalla. Minäkin selvitin lukijan pyynnöstä, olisiko niin, että perussuomalaiset ovat saaneet heikom- min ääniä siellä, missä heillä on kuluvalla kaudella ollut iso valtuustoryhmä.
Eivät olleet. Kannatus oli kasvanut tasaisesti riippumat- ta viime vaalien kannatuksesta. Lisäksi perussuomalais- ten istuvista valtuutetuista kaksi kolmasosaa oli lisännyt kannatustaan näissä vaaleissa. Muiden eduskuntapuolu- eiden jatkokautta hakevien kuntavaaliehdokkaiden kan-
natus oli pudonnut viime vaaleista kahdella kolmes- ta. Data antoi mahdollisuuden puhua faktoista ar- vailujen sijaan.
Jarno Liski paatoimittaja@jyy.fi
kansan ääni
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua.
www.jylkkari.fi/Palaute
Data antoi mahDolli-
suuDen puhua faktoista arvailujen
sijaan.
lopulta katsojia palvelee google- kääntäjien
meemi- sampo.
UFF Second Hand Vapaudenkatu 48-50 Ma-pe 9-19, La 9-17
TASARAHALLA vaate kuin vaate max.
MA 5.11.
7 €
6.-7.11.TI-KE6 €
TO-PE 8.-9.11.
5 € 4
10.-12.11.LA-MA€
3
Jylkkärin toimitus:
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Siviilipalvelusmies Jere Kyrö
sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
Kartalla
4-5 uutiset:
Siivoojan palkkaaminen tuli halvemmaksi kuin ulkoistaminen,
6–7 Jutun aihe:Ainejärjestölehdet pitäytyvät paperissa,
7 kolumni:
Yliopistolaiset matkalla työhaastatteluun,
8 DDr:Betonijättiläisestä ei pääse eroon,
10–12 syöminen:Makaroni pysyy
Tule avustajapalaveriin!
ti 6.11.
ti 26.11.
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 - 16.00.
Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.
Matsi Bar
Asemakatu 11
Pubivisa sunnuntaisin klo 21:30
Hemingways
Kauppakatu 32
Pubivisa torstaisin klo 19:00
Lucky Baldwin’s
Gummeruksenkatu 7 Pubivisa torstaisin klo 21:15
San Siro Cafe
Kannaksenkatu 1
Pubivisa torstaisin klo 21:15 Bingo sunnuntaisin klo 18:00
Rentukka
Taitoniekantie 9
Pubivisa keskiviikkoisin klo 21:30
Ylä-ruth
Seminaarinkatu 19 Pubivisa tiistaisin klo 21:00
Ravintola Myöhä
Polttolinja 19
Pubivisa keskiviikkoisin 20:00
Pub Katse
Väinönkatu 26
Pubivisa keskiviikkoisin 21:00
Cheers
Voionmaankatu 11
Pubivisa sunnuntaisin 18:00
”30 vuOTTa SITTen aLOITIn JyväSKyLän yLIOPPILaSLehden PääTOImITTaJana. OLIn SILLOIn PaLJOn vIISaamPI KuIn nyT.”
Timo Harakan Facebook-päivitys 16.10.2012
Uutiset 4
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
Siivouksen ulkoistus ei kannattanut
SiivouS. Jyväskylän yliopisto päätti palkata omat siivoojat, koska siivousliikkeiden työn jälki ei miellyttänyt.
teksti Olli-Pekka Paajanen kuvat Jere Kyrö
u
lkoistettu siivooja on Jyväs- kylän yliopistolle kalliimpi kuin omaan henkilökun- taa kuuluva. Oma siivoo- ja taas tekee parempaa jäl- keä, koska siivouksen aikarajat eivät ole niin tiukkoja.Kolmen vuoden välein vaihdetut sii- vousliikkeet lupasivat tiettyä laatua tiettyyn hintaan, mutta lupauksia ei pystytty pitämään. Ulkoistaminen on nyt koettu ja siitä halutaan eroon.
YliopiSto päätti palkata omat siivoo- jat vuodenvaihteessa. Omien siivooji- en myötä siivouksen hintalappu kas- vaa, mutta tehokkuuden ja siisteyden uskotaan paranevan. Siivoojia saadaan 12 lisää ja samalla paranevat siivoojien työsuhde-edut. Siivoojan keskimääräi- nen tuntipalkka nousee 1 - 3 euroa. Jy- väskylän yliopiston arvion mukaan tä- mä kaikki tulee maksamaan noin 230 000 euroa enemmän kuin ostettu siivo- us vuonna 2012.
Ostopalveluna siivous maksoi yliopis- tolle vuonna 2012 1,17 miljoonaa euroa.
Omana palveluna tuotetun siivouksen arvioidaan maksavan vuonna 2013 noin 1,4 miljoonaa euroa. Yliopiston arvion mukaan palvelusopimuksen hinta olisi kuitenkin noussut tämän vuoden hin- nasta noin viisi prosenttia. Tämä huo- mioon ottaen, siivouksen kustannukset nousevat noin 14 prosenttia eli 170 000 euroa, kun se tuotetaan itse.
Yliopiston palkkalistoilla on jatkos- sa yhteensä 42 siivoojaa, kolme palve- luohjaajaa sekä yksi palveluvastaava.
ISS-palveluiden mukaan yhden lisäsii- voojan kulut ovat aineet, koneet, työn- johdon ja työntekijöiden palkat ja muut henkilöstökustannukset sisältäen noin 3400 euroa kuukaudessa. Tämän pe- rusteella ISS:ltä ostettuna 12 kokopäi- väistä siivoojaa maksaisi 490 000 eu- roa vuodessa, eli yli tuplasti omiin sii- voojiin verrattuna. Euromääräiset hin- tavertailut eivät tosin ole täysin vertai- lukelpoisia, sillä yliopiston omien sii- voojien työnkuva on monipuolisempi.
Siitä, oliko ostopalveluna hankitun siivouksen huono laatu tilaajan, kilpai- luttamisen vai ostopalvelun tuottajan syy, ollaan eri mieltä eri leireissä.
Vielä tämän vuoden loppuun yli- opistoa siivoavan ISS-palvelut Oy:n Jy- väskylän aluejohtaja Tapani Väänä-
sen mielestä syynä heidän tekemäänsä huonoon laatuun oli yliopisto.
Väänänen kertoo, että yliopiston kil- pailutusperusteena on ollut lähinnä hinta. Hänen sanojensa mukaan kovan hintakilpailun takia niukasti kannatta- vaa kohdetta jouduttiin siivoamaan mi- nimimiehityksellä ja jälki oli sen mu- kaista.
“Palvelun tuotantoa aloittaessam- me huomasimme varsin nopeasti, et- tä Jyväskylän yliopiston kiinteistöjen käyttäjämäärät olivat lisääntyneet ai-
emmasta kokemuksesta ja osassa kiin- teistöjä oli sisäilmaongelmia ja remont- tia. Siksikään Jyväskylän yliopiston sii- vousmäärä ei riittänyt”
“ISS Palvelut Oy teki ja on tehnyt suunnittelijan toimesta näistä lisätar- peista jatkuvasti laskelmia ja esityksiä asiakkaalle, mutta niihin ei ole suostut- tu. Sitä saa mitä tilaa”, Väänänen sanoo.
JYväSkYlän yliopiston tilapalvelujen siivouspalveluvastaava Anne Myllyn- taus on eri mieltä.
ISS palvelut Oy:n Jyväskylän aluejohtaja Tapani Väänäsen mielestä syy siivousliik- keen tekemään huonoon laatuun oli tilaa- jan eli Jyväskylän yliopiston.
Jyväskylän yliopiston tilapalvelujen sii- vouspalveluvastaava Anne Myllyntaus uskoo, että omien siivoojien palkkaami- nen parantaa siivouksen laatua ja on te- hokkaampaa kuin siivousliikkeeltä ostet- tu siivous.
Siivooja Leena Rautiainen yllättyi siitä, kuinka kova kiire siivousliikkeessä oli tehdä töitä.
Yliopiston palveluksessa työtahti on inhimillisempi ja hän ehtii tehdä työnsä kunnolla.
SIIVOukSen hInTALAppu VOI
kASVAA, MuTTA TehOkkuuden
JA SIISTeYden uSkOTAAn pARAnTuVAn
ISS
5
“Lisärahan pyytäminen on aika eri- koista, kun on palvelusopimuksessa luvattu tehdä tietynlaista laatua. Laa- tu taas pystytään mittaamaan hyvinkin tarkasti yleisesti käytössä olevalla Insta 800 -laatumittarilla. Siivousliike ei ole pystynyt tekemään sitä mitä lupasi”, Myllyntaus sanoo.
”Kyseinen laadunmittausjärjestel- mä sopii huonosti Jyväskylän yliopis- ton tyyppisten vanhojen kiinteistöjen laadunseurantaan. Tähän on olemassa molempien osapuolten kannalta oikeu-
denmukaisempiakin järjestelmiä”, Ta- pani Väänänen vastaa Myllyntaukselle.
Oli syy kenen tahansa, kokemukset os- topalvelun laadusta puhuvat omaa kiel- tään. Esimerkiksi Mattilanniemen D- talon käytävän lattia piti pestä ISS pal- velut Oy:n jäljiltä perusteellisesti kuu- si kertaa, ennen kuin lattiapinta saatiin puhtaaksi. Jyväskylän yliopiston siivous on malliesimerkki siitä, ettei ulkoista- minen aina ole se paras ja halvin vaih- toehto.
Huonoa
jälkeä kovalla kiireellä
KaKsi tuntia aikaa, siivottavana kaksi isoa luentosalia, kahdeksan luokkaa pöy- tineen ja liitutauluineen sekä wc-tiloja. Sii- vooja Leena Rautiaisen päivä alkoi kuu- delta aamulla yli 5000 neliömetrin kokoi- sen Mattilanniemen D-rakennuksen sii- voamisella. Valmista piti olla ennen kuin opetus alkoi kahdeksalta. Alussa Rautiai- nen yllättyi kiireestä ja työn raskaudesta.
“Aloitin yliopiston siivoojana ISS palvelut Oy:ssä vuonna 2009, kun entinen työpaik- kani, metallialan yritys siirsi tuotantonsa Kii- naan ja Intiaan. Alussa työ piti hoitaa kirjai- mellisesti juoksemalla ja työhön piti käyt- tää myös kahvi- ja ruokatunnit”, Rautiainen muistelee.
Jos joku sairastui, sijaista ei välttämät- tä saatu. Sairaana olleen työt kaatuivat tois- ten työntekijöiden kontolle. Silloin Rautiai- nen ei enää ehtinyt siivota koko aluetta vaan hän yritti parhaansa mukaan siistiä ne paikat, mitkä olivat eniten siivouksen tarpeessa.
“Kaikkein epämiellyttävintä ja stressaa- vinta työssä oli se, että edes parastaan te- kemällä ei voinut tehdä hyvää työtä, kos- ka annetut aikarajat olivat niin tiukat. Kyse ei todellakaan ollut siivoojien taitamattomuu- desta tai laiskuudesta”
nyt Hän on yliopiston palveluksessa.
Palkka nousi ja viikossa saa käyttää kaksi tuntia joko liikuntaan tai opiskeluun. Enää työtä ei tarvitse tehdä yksin, vaan lähellä on aina joku jolta voi kysyä neuvoa, jos si- tä tarvitsee.
Kun palaute meni ennen johtoportaa- seen, nyt sitä voi antaa suoraan siivoojille, sillä yliopiston palveluksessa heillä on puhe- limet ja sähköpostit. Niinpä virheet voidaan korjata nopeammin.
“Työssä jaksaminen on parantunut huo- mattavasti. Tämä näkyy totta kai myös työn laadussa”, Rautianen kertoo.
äänestäjät Ovat olleet tyytyväisiä perussuomalaisten kunnanvaltuutet- tujen työskentelyyn. Näin voi päätel- lä siitä, että kaudella 2009-2012 kun- nanvaltuustoissa istuneista perus- suomalaisista kaksi kolmasosaa lisä- si kannatustaan tämän vuoden kun- tavaaleissa.
Muiden eduskuntapuolueiden val- tuutetuista enemmistö sai vaaleis- sa takkiinsa. Jatkokautta hakeneis- ta Vasemmistoliiton ehdokkaista pe- räti kaksi kolmasosaa sai vähemmän ääniä kuin neljä vuotta sitten. Puolue uudistuikin vaaleissa roimasti. Esi- merkiksi Jyväskylän kuudesta läpi- menneestä vassarista peräti neljä on uusia valtuutettuja.
Perussuomalaisten äänimäärät oli- vat tasaisessa nousussa myös niissä kunnissa, joissa puolueella oli vahva valtuustoryhmä jo kuluvalla kaudel- la. Tulos ei siis selity sillä, että pienel-
lä ryhmällä on helppo huudella ja kri- tisoida, kun taas isommalta ryhmältä äänestäjät tuppaavat kysymään, mik- sei puolue hoida hommia ja lakkaa valittamasta.
jyväsKylän istuva kunnanvaltuus- to ei saanut äänestäjien luottamus- lausetta. Jatkokautta haki 58 istuvaa valtuutettua. Heistä 35 sai vähem- män ääniä kuin viime kuntavaaleissa.
Kovimman kolauksen kokivat Tuija Mäkinen (vihr, -76%), Paavo Pitkä- nen (kok, -69%), Heidi Nieminen (sd, -46%), Raija Sipinen (kd, -45%) ja Ve- sa Välilä (vas, -45%).
Sosiaali- ja terveyslautakunnan pu- heenjohtajana huikean suosion saa- nut Riitta Mäkinen (sd) kasvatti ääni- määräänsä peräti 509 prosenttia edel- lisiin kuntavaaleihin nähden. Toisek- si tuli vihreiden Meri Lumela (+171%).
Jarno Liski
istuvat persut menestyivät
JERE KyRö
Menetti ääniä Pysyi samana Voitti ääniä
Kokoomus Keskusta Kristillisdemokraatit
RKP SDP
Vihreät 0%
Vasemmistoliitto
25% 50% 75% 100%
Perussuomalaiset
Istuvien valtuutettujen kannatus
siivOus On murtO-Osa KiinteistöKuluista
zKiinteistöjen kokonaiskustannukset 2012 noin 28,9 miljoonaa euroa.
zTilavuokrat 21,3 miljoonaa euroa, noin 74 prosenttia kiinteistömenoista.
zSähkö-, lämpö- ja vesikustannukset, kalusteet, atk- ja av-laitteet 4 miljoo- naa euroa, noin 7 prosenttia kiinteistö- menoista.
zPalvelujen ostot eli muun muassa sii- vouspalvelujen ostot, vartioinnin, ympä- ristönhoidon, muutto- ja kuljetuspalvelut, muun rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, koneiden ja laitteiden kunnos- sapitopalvelut yhteensä noin 2,9 miljoo- naa euroa, noin 10 prosenttia kiinteistö- menoista.
zSiivouspalvelut 1,17 miljoonaa euroa, 4 prosenttia kiinteistömenoista.
jyyn organisaatiouudistus on viimei- siä muodollisia päätöksiä vaille val- mis. Todennäköisesti ensi vuoden ku- luessa Jyylle tullaan rekrytoimaan uudet konsernijohtaja, talouspäällik- kö ja kiinteistöinsinööri. Jyyn hallitus on saamassa konsernijohtajasta itsel- leen uuden alaisen, kun aiemmin ai- noastaan koko hoidosta periaatteessa vastaava pääsihteeri on kuulunut hal- lituksen alaisuuteen.
Uudistustarpeeseen herättiin nyt, koska Jyyn pitkäaikaiset työntekijät talousjohtaja Maija Saarnisto ja kiin- teistöpäällikkö Osmo Kääriäinen ovat jäämässä eläkkeelle. Nykyinen organisaatio on Jyyn hallituksen pu- heenjohtajan Kalle Jokisen mukaan kuormittanut erityisesti kiinteistö- päällikkö Kääriäistä.
”Ylioppilaskylän remontti- ja uu- disrakentamistyössä on myöskin ol- lut isona resurssina mukana Ihatsun Pekka, joka myöskin tulee eläköity- mään, niin kiinteistöinsinööri pal- kataan sitten tähän rooliin. Konser- nijohtaja on sitten enemmän Osmon korvaaja.”
Uudistus vaatii sääntömuutosta, minkä vuoksi se on vahvistettava kah- dessa peräkkäisessä edustajiston ko- kouksessa. Lisäksi sääntömuutos vaa- tii vielä rehtorin vahvistuksen.
Jokinen ei vielä uskolla arvioida tarkkaa hintaa uudelle organisaatiol- le. Käytännössä lisäkustannukset tu- levat muodostumaan uutena tehtävä- nä organisaation perustettavan kiin- teistöinsinöörin palkkauksesta.
Ilpo Puhakka
jyy uudistaa organisaationsa
JERE KyRö
JYYn tuleva organisaatio
Edustajisto Hallitus
Konsernijohtaja Pääsihteeri
Talouspäällikkö Kiinteistöinsinööri
Taloustoimisto Asukastoimisto
Rakentaminen Sihteerit
Jylkkäri Liiketoiminta
Kampus 6
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
Paperi
pitää pintansa
AINEJÄRJESTÖT. Viestintä tapahtuu yhä useammin sähköisesti.
Silti painetuille ainejärjestölehdille riittää kysyntää.
Y
liopiston kampuksella ilmestyy runsaas- ti ainejärjestölehtiä, joiden olemassaolos- ta tietää vain harva. Lehtibisnestä on vai- kea ulkopuolisen huomata, sillä julkaisut suunnataan pääasiassa oman alan opiske- lijoille ja yhteistyötahoille.Jylkkärin selvityksen mukaan yliopistollamme jul- kaistaan nykyisin kahtatoista eri ainejärjestölehteä.
Uusia lehtiä syntyy ja kuolee tiuhaan, mutta koko- naismäärä on pysynyt vuosikaudet melko vakiona.
Kaikki kaksitoista lehteä painetaan paperille. Leh- distä viittä julkaistaan myös netissä. Vaikka printti- median kysyntä hiipuu kansainvälisesti, ei kehitys näy vielä ainejärjestöissä.
”Paperilehdelle riittää kysyntää, kaikki painatta- mamme lehdet kyllä menevät lukijoiden käyttöön”, Pörssin tiedotusvastaava ja Pörssikurssin päätoimitta- ja Saara Hämäläinen vakuuttaa.
Samoilla linjoilla ovat monet muidenkin lehtien te- kijät. Rajattujen kohdeyleisöjen takia julkaisumäärät pysyvät kuitenkin pieninä.
”Ruisku on tarkoitettu enimmäkseen viihdyttä- mään kanssaopiskelijoita, ei niinkään virallinen uu- tislähde. Noin sadan kappaleen painos on riittänyt oikein hyvin”, kertoo kemian opiskelijoiden lehden päätoimittaja Katariina Schildt.
TÄYSI luoPumINEN paperilehdistä ei ole ainejärjes- töissä vielä ajankohtaista. Historian opiskelijoiden jär- jestössä Tosineessa on nettijulkaisusta ollut kuitenkin jo puhetta.
”Nettilehteen siirtymisestä on joskus ainejärjestön hallituksessa keskusteltu, mutta emme ole vielä sitä vakavasti harkinneet. Tosine-lehden ilmestyminen on tähän asti ollut osa tiettyjä vuosittain järjestettäviä ai-
Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden lehti säästää luon- toa. ”Pyrimme ottamaan ympäristön huomioon toimin- nassamme, minkä vuoksi lehtikin painetaan uusiopape- rille”, Pörssikurssin päätoimittaja Saara Hämäläinen sa- noo.
teksti Arimo Kerkelä kuvat Jere Kyrö
nejärjestön juhlia. Täl- laisessa tarkoituksessa ni- menomaan kouriintuntuvalla paperiversiolla on ollut enemmän merkitystä jäsenistölle”, pohtii päätoi- mittaja Elina Kauppinen.
Myös Sanen varapuheenjohtaja ja InSanen päätoimittaja Marianna Penttilä painottaa pai- notuotteen asemaa.
”On mahdotonta arvioida, olisiko lukijoita enem- män, jos lehti olisi netissä. Itse ainakin luen lehden huolellisemmin, kun se on paperimuodossa ja omis- tan kappaleen – tämä voi tietysti olla vain minun nä- kemykseni. Osittain kyse on varmasti vain juurtu- neesta näin on aina tehty, näin tehdään vastakin -ajat- telusta”, suomen kieltä opiskeleva Penttilä arvioi.
VANhAT JulkAISuT pysyvät paperilla, mutta seuraa- va tulokas saattaa olla sähköinen. Filosofian opiskeli- jat valmistelevat omaa lehteä, joka saattaa ilmestyä ai- nakin aluksi vain netissä.
”Aiomme julkaista lehden ainakin verkkojulkaisu- na. Paperiversiosta emme ole vielä varmoja sen kus- tannusten takia”, kertoo ainejärjestö Mephiston pu- heenjohtaja Maria Rytkönen.
Ainejärjestölehtien tulevaisuus vaikuttaa siis tur- vatulta. Tärkeintä on, että tekijöitä ja lukijoita riittää.
Myös Pörssikurssin päätoimittaja Saara Hämäläinen luottaa tulevaan.
”Pörssikurssin tulevaisuuden mahdollistaa tiedo- tustiimi. Tiimi on aktiivisesti mukana lehden ideoin- nissa ja kehittämisessä, eikä kiinnostukselle näy lop- pua. On mukavaa huomata, kuinka monia jäseniäm- me kiinnostaa olla mukana tekemässä täysin pyytee- töntä työtä lehtemme parissa.”
Jälkikirjoitus 7
M uinaisina aikoina Nooan arkkiin kerät- tiin kaksi kappaletta kutakin eläinla- jia. Sisäsiittoista kenties, mutta oman syvän viisautensa tarina sisältää. Pal- jon pahempi tilanne on Seminaarimä- ellä, missä yksinäinen hippi, punkkari, rappari tai heavy-henkilö saattaa vuosi- kausia vaellella löytämättä toista, kaltaistaan. Siinä määrin uhanalaisiksi ovat käyneet alakulttuurit tällä mäellä.
Librin kahvilan ikkunasta voit milloin tahansa todis- taa nyppääntymättömien villakangastakkien ja istuvien farkkujen pataljoonien jatkuvan läsnäolon. Ikkunapöydäs- sä ikuisen paluun idea saattaakin monille konkretisoitua päättymättömänä kävelymatkana työhaastatteluun, jota ei ole. Joten kysytäänpä kerrankin suoraan: miksi täällä pu- keudutaan näin tylsästi?
SelitykSet ovat
moninaiset. Ensinnäkin voidaan kysyä, pystyykö pirstaloitunut postmoderni aika ylipäätään yl- läpitämään kommunismin tai hiphopin kaltaisia suuria kertomuksia. Kenties ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta.
Toisaalta on mahdollista, että suuret kertomukset elävät, mutta aatteet vain ovat irronneet vaatteista. Sydämen vah- vempi sitoumus on tehnyt univormut tarpeettomiksi, kun ideologia on ensin siirtynyt iholle, sieltä ihon alle. Mah- dollinen ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole yhtä kuin to- dennäköinen.
Todellisuudessa kaikki nimittäin ovat matkalla työhaas- tatteluun. Kaikki haluavat kuulua keskiluokkaan. Este- tiikka kulttuurisen pääoman ilmauksena on luonnollisesti tärkeä kriteeri rekrytoinnissa. Ja vaikkei tässä vaatimatto- massa kuulumisen toiveessa olisikaan mitään pahaa, voi- daan silti kysyä, ja kysytään-
kin: onko se pakko tehdä niin räikeästi?
Sillä joS
korkeakoulupaikka on jo hankittuna, ja jargonis- sa saavutettu sujuva akateemi- nen taso. Jos tulevaisuus mu- kavassa semiprofessiossa on viittä vaille lukkoonlyöty. Jos terveelliset ruokailutottumuk- set ja virkistävä liikuntaharras- tus ovat jo integroituneet osak- si omaa arkea. Niin ei kai sii- nä välttämättä edes tarvita vil- laneuletta farkkujen matkaan.
Kyllä minä ainakin uskon vä- hemmälläkin. Täällä halutaan kuulua keskiluokkaan.
Mari Laaksonen MateMatiikan opiskelija
Haluan kuulua, haluan kuulua (keskiluokkaan!)
ainejärjeStö- lehdillä pitkät perinteet
z
zOsazainejärjestölehdistäz onzaloittanutzilmestymi- sensäzjoz1960-luvulla.
z
zLehdetzilmestyvätzpää- asiassaz1-2zkertaazvuo- dessa.zPoikkeuksenaz Pörssikurssizilmestyyzvii- desti.
z
zJotkutzlehdistäzonzmak- sullisia,zjoitakinzjaetaanzil- maiseksi.
miksi täällä pukeudutaan
näin tylsästi?
JYY tukee taitossa ja taloudessa
jyväSkylän yliopiSton ylioppilaskunta järjestää 20.
jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää 20. mar- raskuuta järjestöille suunnatun taittokoulutuksen, jossa opetetaan taitto-ohjelma inDesignin käyttöä.
”tämä koulutus järjestetään nyt ihka ensimmäistä ker- taa - nähtäväksi jää, millaisen vastaanoton se saa”, yliop- pilaskunnan jäsenpalvelusihteeri MaijazValkeapää sanoo.
lisäksi jYYltä voi hakea yleisavustuskia, joilla voi kattaa muun muassa painokuluja.
toSine-lehden päätoimittaja elina kauppinen pi- tää koulutusta erittäin mielenkiintoisena ja tarpeellise- na. ajankohtana loppuvuosi on kuitenkin hänen mieles- tään huono.
”ainejärjestömme hallitus ja sen mukana päätoimitta- ja vaihtuvat tällä hetkellä helmikuussa ja tulevaisuudes- sa vuoden vaihteessa. Uusi päätoimittaja ei siis vielä lop- puvuodesta tiedä olevansa uusi päätoimittaja ja tarvitse- vansa taittokoulutusta. Vuoden alkuun sijoitettuna jYYn järjestämä taittokoulutus sen sijaan olisi erittäin hyödyl- linen.”
kauppinen toivoisi, että taittamista helpotettaisiin yli- opistolla muutenkin.
”koulutuksen lisäksi jYY voisi tukea ainejärjestöleh- tiä tarjoamalla mahdollisuuksia taitto-ohjelmien käyttöön yliopiston tiloissa.”
päätoimittajien, kirjoittajien ja muiden ainejärjestö- lehtien tekijöiden yhteistä kokoontumista on ideoitu pit- kään. jäsenpalvelusihteeri Maija Valkeapään mukaan ta- paaminen on edelleen tavoitteena, vaikkei tarkempia ai- katauluja ole vielä päätetty.
ainejärjestölehtien näkyvyyttä voitaisiin parantaa muil- lakin tavoin. esimerkiksi 90-luvun puolivälissä jYYn kult- tuurivaliokunta järjesti kerran lukuvuodessa kilpailun, jois- sa valittiin vuoden paras ainejärjestölehti.
palkinnot olivat huimia. keväällä 1997 kilpailun palkin- noksi lupailtiin ”kunniaa, kuuluisuutta ja 1000 markkaa”.
joinakin vuosina voittajasta kirjoitettiin juttu jylkkäriinkin.
Kampus 8 Kampus 8
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
Keväällä Jylkkäri uudisti lehden ul- koasun, ja nyt vihdoin myös kotisivu- jen ulkoasua on päivitetty. Jatkossa etu- sivu voidaan taittaa mieleiseksi ja sin- ne saa myös kuvia, videoita tai vaikka- pa interaktiivisia graafeja tai kyselyitä.
Uusi ulkoasu on toteutettu GPL-li- sensoidulla WordPress-teemalla ja se on jokaisen vapaasti kopioitavissa, le- vitettävissä ja jatkokehitettävissä. Tee- man kokonaisuudessaan voi ladata Git- hubista.
Uudistus toteutettiin toimituksen voimin muun työn ohessa, joten tulos
ei varmastikaan ole täydellinen. Kai- kenlainen palaute ja puutteiden huo- miointi otetaan siis ilomielin vastaan.
Lisäksi kaivataan ajatuksia siitä, mil- laista journalismia tai palveluita Jylk- käri voisi nettisivuillaan toteuttaa. Jos itselläsi on kiinnostusta esimerkiksi verkkojuttujen tekemiseen, ole yhtey- dessä toimitukseen.
Palautetta voi antaa kotisivujen Shoutboxissa tai sitä voi lähettää toimi- tukselle sähköpostilla: jylkkari@jylk- kari.fi
Ilpo Puhakka
DDR pattitilanteessa
teksti Päivi Lakka kuva Jere Kyrö
museoaRvot. Keski-Suomen museo haluaa estää Kortepohjan MNOP-talon purkamisen. Ylioppilaskunta puolestaan ei halua remontoida taloa.
Jylkkäri uudisti verkkosivunsa
s
aksalainen Dennis Redlich, 23, tuntee olonsa Kortepohjan yliop- pilaskylässä sijaitsevassa MNOP- kompleksissa yllättävän kotoisaksi.Viittäsataa opiskelijaa asuttava DDR, neljän asuntolarakennuksen kokonai- suus, on surullisen kuuluisa huonosta kunnostaan ja itäsaksalaisuutta huoku- vasta tunnelmastaan.
“Vietän paljon aikaa Itä-Saksan Dres- denissä ja Leipzigissa, joten rakennuk- sen pelkistetty tyyli on tuttua. Asun- noissa on pinttynyttä likaa joka puo- lella ja kaikki on vähän rempallaan.”
Rakennukselle myönnettiin kesä- kuussa purkulupa, mutta Ely-keskus päätti astua poikkiteloin suunnitel- mien tielle. Keski-Suomen museo sai tehtäväkseen selvittää rakennuksen lei- maamista suojelukohteeksi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei kuiten- kaan ole kiinnostunut enää remontoi- maan rapistuvaa taloa.
museon suojeluselvityksen laatineen rakennustutkija Ulla Pohjamon mu- kaan talolla on selvä kulttuurihistori- allinen arvo.
“Asuntola on olennainen osa 1970-lu- vun aikaista modernia rakennuspe- rintöä ja betonielementtirakentamis- ta. Rakennuksella on maisemallista ja kaupunkikuvallista merkitystä, vaikka se edustaakin ulkoasultaan sitä suoma- laisen asuntorakentamisen kautta, jol- loin etenkin estetiikka jäi taka-alalle”, Pohjamo perustelee.
MNOP on ensimmäisiä Suomen opiskelijoita varten rakennettuja alue- kokonaisuuksia. Sen tärkein suunnit- teluperiaate oli asuntojen suuri mää- rä suhteessa rakennuskustannuksiin.
Rakennusmateriaalien ja -tekniikan vuoksi asunnot jouduttiin peruskor- jaamaan jo 1990-luvun alussa.
lähivuosina remontti on JYY:n asu- kaspalveluiden kiinteistöpäällikön Os- mo Kääriäisen mukaan taas ajankoh- tainen, jopa väistämätön. Hän ei keksi yhtäkään hyvää syytä, miksi rakennus- ta tulisi suojella ja moukaroisi mielel- lään koko talon maan tasalle.
“MNOP rapistuu silmissä, eikä uusia taloja rakenneta tilalle hetkessä. Put- kien keskimääräinen käyttöikä on vii- tisenkymmentä vuotta, nämä putket ovat jo 45 vuotta vanhoja. Ei tässä ole varaa odotella, että ne alkavat räjähdel- lä”, Kääriäinen toteaa.
Hänen mukaansa putkiston uusimi- nen olisi mahdollista, mutta kohtuut- toman kallista verrattuna uuteen. Ta- lon vaatima perusteellisen remontti tu- lisi hänen mukaansa lähes yhä kalliik- si kuin uuden talon rakennuskustan- nukset.
“Asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskus ARA ei suostu energiansäästö- syistä tukemaan remonttia. Talolla oli- si sitä paitsi taas uusi ja kallis peruskor- jaus edessä viidentoista vuoden kulut- tua.”
museon muKaan olennaista kuiten- kin on, että rakennus säilytettäisiin kunnossa ja alkuperäisessä käyttötar- koituksessaan. Se sallii talossa käytön
vaatimia korjauksia, kunhan raken- nuksen hahmo ja runko säilytetään.
Kääriäisen mukaan tarvittavaa perus- teellista remonttia ei voida toteuttaa il- man, että rakennus kärsisi siitä arkki- tehtuurisesti.
“Julkisivuille olisi lisättävä eristystä, mitä talon suojelumääräykset eivät sal- li. Nykyisten energiamääräysten perus- teella remonttiluvan ehtona kuitenkin on rakennuksen riittävä eristys. Olem- me siis pattitilanteessa.”
Energian kulutus talossa on jo lähes kaksinkertainen verrattuna kaksi vuot- ta sitten valmistuneeseen F-taloon.
“Positiivista tässä kuitenkin on se, että talot ovat sen verran ilmavia, et- tei asunnoissa ole ilmennyt hometta”, Kääriäinen muistuttaa.
Rakennus on nyt toistaiseksi pur- kukiellossa. Purkulupaa valmistellaan parhaillaan kaupungin rakennusval- vonnassa, ja päätöksen luvan myöntä- misestä tekee rakennuslautakunta.
Käännösfirma vaikeuksissa
JyväsKylän yliopiston opiskelijoi- takin työllistänyt Broadcast Text Inter- national on vaikeuksissa. MTV3 sysäsi av-kääntäjänsä BTI:lle, mutta kääntä- jät eivät jääneet odottamaan riistohin- noittelustaan tutun firman palkanalen- nuksia, vaan irtisanoutuivat sankoin joukoin.
Av-kääntäjien liiton mukaan 114 BTI:lle ulkoistetusta kääntäjästä 98 irtisanou- tui välittömästi lokakuun alussa.
Myös yliopistoista otettiin kantaa BTI:n toimiin. Julkilausumassaan kään- täjien ja tulkkien liiton opettajat ja tut- kijat syyttivät BTI:tä opiskelijoiden hy- väksikäytöstä.
Suomen Journalistiliiton mukaan MTV3:n av-kääntäjien kuukausiansi- ot ovat olleet noin 3500 euroa. BTI:llä ansioiden arvioidaan jäävän noin kol- mannekseen tästä.
Liitot korostivat kannanotoissaan, että av-kääntämisestä ei saa tulla pel- kästään matalapalkkainen läpikulku- ala. Kannanotoissa myös muistutettiin korkeatasoisten käännöstekstien vai- kutuksesta suomen kieleen ja suoma- laisten lukutaitoon.
Jarno Liski
City-lehti myytiin
City-lehti on sanomalehti Kes- ki-Uusimaan mukaan myyty kerava- laiselle Ilkka Lavakselle. 33-vuoti- as it-yrittäjä aikoo pitää voimassa pää- töksen lopettaa Cityn paperilehti.
Sen sijaan Lavas kertoo lehdelle ai- kovansa kehittää Cityä verkkolehte- nä Uuden Suomen esikuvan mukaan.
Hän ei kuitenkaan sulje pois mahdol- lisuutta, että paperilehti herätettäisiin joskus henkiin.
Jarno Liski
Yliopistolle lätkäaitio
RehtoRi Matti Manninen ja hallin- tojohtaja Kirsi Moisander ovat vuok- ranneet yliopiston käyttöön aition Jy- väskylän jäähallista, kertoo Keskisuo- malainen. Aitiossa on oma wc ja kaksi kahdeksanpaikkaista ruokailuryhmää sekä katsomoparvipaikat yhdeksäl- le hengelle.
Lehden tietojen mukaan aitios- ta maksetaan vuokraa JYP:ille noin 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi aitiota käytettäessä maksetaan pääsylipuis- ta ja tarjoiluista.
Jarno Liski
Neljä opiskelijaa läpi vaaleissa
Jyyn Ja Jamkon 87 kunnallisvaalieh- dokkaista neljä valittiin valtuustoon.
Varavaltuutetuiksi pääsi kahdeksan listaukseen kelpuutettua ehdokasta.
Valituksi tulleet olivat Caius Fors- berg (kok), Touko Aalto (vihr), Mar- jukka Huttunen (vas) ja Johanna Karjula (kesk).
Kaikki valitut opiskelevat Jyväskylän yliopistossa. Caius Forsberg, 29, opis- kelee liikuntapedagokiikkaa, Aalto, 28, valtio-oppia, Huttunen, 25, sosiaalityö- tä ja Karjula, 29, kasvatustieteitä. Vali- tuista ainoastaan Touko Aalto on istu- va kunnanvaltuutettu.
Jarno Liski
9 In English 9
teksti Jorė Janavičiūtė kuva Jere Kyrö
Erasmus grants not in danger
ERASMUS. Erasmus bankruptcy is just a rumour based on misunderstanding, says JYU International Office.
Giulia Piccolo was one taking part on a little demonstration against cutting Erasmus-funds.
E
rasmus exchange student Giulia Piccolo’s Oc- tober was disrupted by news claiming Erasmus program is facing bankruptcy.Giulia told that when she got to know about it from the Italian media, she got into panic, because she needs funding from Erasmus at least to pay the rent.
“I study Finnish language also in Italy, so I definite- ly need to stay here the whole year and if I wouldn’t receive any money from the EU, I would have to stay here anyway without any European financial aid. The idea of asking my parents for so much money made me feel guilty”, says Piccolo.
“It IS IncREdIblE, how quickly rumors and hear-say spread in the social media!” said Tuija Koponen, the Head of JYU International Office.
“The rumor about Erasmus bankruptcy is based on a misunderstanding and is related to a discussion ta- king place within EU about the general payment ti- metable of EU subsidies and EU grants. In this dis- cussion, Erasmus programme was referred to as an example of a programme that might be affected in the future by delays in EU subsidy-payment proces- ses”, she continued.
MISUndERStAndIng or not, many took action out of worry that the program would be shut down. Giulia together with other Italian students took part in the project “Non Tagliateci l’Erasmus! – Liberi di muover-
si in Europa” (Don`t cut the Erasmus! – Free to mo- ve along Europe).
According to her, a lot of people were talking about the subject, also the news were spread everywhere on Facebook, and she herself informed as many peop- le as she could.
Some more initiatives were started on social me- dia. For example, a Facebook page “Save the Erasmus programme” or a group “Save Erasmus project” whe- re people were encouraged to sign petitions for saving the programme, which has been used by 2.2 million students in 25 years of existence.
Exchange students don’t need to worry about their grants, an official statement from European Commis- sion assured:
“This situation does not threaten current grants and there should be no problems for students studying or on a job placement abroad either now or in the co- ming semester.”
HowEvER, AccoRdIng to statement, Erasmus still have budget deficit problems and “if no longer term solution is found, serious problems will appear later in 2013.”
Also it was noted that there is a possibility that if the shortfall in the 2012 EU budget is not resolved, funds from the 2013 budget will have to be used to cover the gap.
“Faced with the prospect of a continuing shorta-
ge of funds, universities and colleges are likely either to reduce the number of places they make available for the second semester of the 2012-2013 year, or to reduce the level of grants – which is likely to mean that students from more disadvantaged backgrounds will not able to take part in the scheme”, said the Commission`s press release in October, 26th.
tAlkIng AboUt implementing mobility of outgoing students from Finland in year 2012-2013, Koponen highlighted:
“As a matter of fact, Finland received more money than ever before for Erasmus.”
As for longer term development, she said that Eras- mus programme in its current form, as part of Life- long Learning programme, is ending in 2013-2014 and from 2014-2015 onwards a new programme (currently called “Erasmus for All”) is going to be implemented.
gIUlIA PIccolo thinks that Erasmus helps to become more open-minded:
“It shows you different lifestyles and you can get inspired by them. It is also very useful in order to create an ‘European spirit’ among young people and maybe stop the nationalism which sometimes brings the racism. Maybe I am just a dreamer, but I believe that coming into contact with different cultures can destroy stereotypes and fears and improve human re- lationships”, said Piccolo.
S
uomalainen ruokakultturi on mie- lenkiintoinen sekoitus perinteis- tä ja modernia. Vaikutteita on otet- tu sekä idästä että lännestä, mut- ta myös monet perinneruuat ovat säilyttäneet asemansa arjen ruoka- pöydässä. 1950-luvun perheenäi- din ja nykypäivä opiskelijan ostos- korit näyttävät melko erilaisilta, mutta molemmis- ta saattaa hyvinkin löytyä pussillinen makaronia.Tämä juttu pohjautuu Tilastokeskuksen tekemän kuluttajahintaindeksin hyödekekoriin valittuihin elintarvikkeisiin. Kuluttajahintaindeksi on tarkoi- tettu inflaation seuraamiseen, mutta koska elintar- vikkeet, joiden hintoja seuraamalla saadaan tietoa yleisestä hintakehityksestä pyritään tietenkin va- litsemaan siten, että ne vastaavat yleisimpiä suo- malaisten käyttämiä elintarvikkeita, kertoo hyöde-
ruokakori. Jylkkäri selvitti, miten ja milloin elintarvikkeet ovat ilmestyneet ruokapöytiimme ja kadonneet sieltä.
kekorin sisältö myös suomalaisen ruokakulttuurin muutoksista.
Kuluttajahintaindeksiä on tehty vuodesta 1938 lähtien ja 1970-luvulta asti Tilastokeskus on uu- distanut hyödykekoria noin viiden vuoden välein.
Viimeisin uudistus on tehty vuonna 2010. Hyöde- kekoria päivitetään sekä markkinointitutkimus- ten että keskusliikkeiltä saatujen myyntilukujen perusteella.
Juttuun on poimittu joitakin mielenkiintoisia elintarvikkeita, jotka ovat olleet mukan kulutta- jahintaindeksin hyödykekorissa. Osa näistä on jo ehtinyt poistua ja osa on otettu mukaan aivan vii- me vuosina. Tuotteen poistuminen ruokakorista ei tietenkään tarkoita, että se olisi kadonnut markki- noilta kokonaan, vaan että tuotetta ei enää pidetä niin suosittuna, että sillä olisi keskeistä merkitys- tä suomalaisten talouksien kulutustottumuksissa.
ruoka- aika
teksti Annimaria Valli kuvat Jere Kyrö
Sen jälkeen mukana erilaisia broilerituotteita vaihdellen koi- pi-reisipaloista filesuikaleisiin ja kokonaisiin rintafileisiin.
Ensimmäiset broilerit Suo- meen tuotiin 50-luvulla. Tuon- tilupia ei saannut tuosta vaan ja broilerin kasvatuksen pio- neeri Juuso Walden turvautui- kin salakuljetukseen. Hänen työntekijänsä ja jalkapallojouk- kueensa salakuljettivat munia Englannista vaihtelevalla me- nestyksellä. Toisinaan munat jäivät tulliin, joskus rikkoutuivat
ja joistakin kuoriutui ankkoja.
Suurelle yleisölle broile- ri esiteltiin ensimmäistä ker- taa vuonna 1959, mutta siipi- karjankulutuksen huima nousu alkoi varsinaisesti vasta 70-lu- vulla. Aluksi broileria tarjoiltiin grillattuna ja myöhemmin pa- kastettu broileri oli kotitalouk- siin yleisimmin ostettu broile- rituote. 80-luvulla markkinoita alkoivat vallata erilaiset paloi- tellut ja marinoidut broilerituot- teet, ja samalla pakastebroile- rin suosio väheni.
Broileri
PAkASTEbroilEri oli mukAnA HyödykEkoriSSA vuodESTA 1972 vuoTEEn 1989 ASTi.
KiinanKaali on varmasti jokai- selle tuttu ruoskuteltava halpojen luonaspaikkoja ja erilaisten laitos- ruokaloiden salaattipöydistä.
kiinankaali rynnisti Suomen markkinoille nopeasti ja saavut- ti tuotantohuippunsa vuonna 1989.
Siitä lähtien tuotanto on tasaisesti laskenut, mutta 200 hehtaarin vilje- lyalalla se on edelleen kaupallisesti merkittävä avomaan vihannes.
KiinanKaalia vuodesta 1978 vuoteen 1997 viljellyt Jarmo Karja- lainen kertoo kiinnostuneensa kii- nankaalista käytännön maamies -lehden artikkelin perusteella. Hä- nenkin tilallaan kiinankaalin huip- puvuodet olivat 1980-luvulla ja sen jälkeen kiinankaali korvautui vähi- tellen rapealla jäävuorisalaatilla, jo-
ta tilalla viljeltiin aina vihannesvil- jelyn lopettamiseen, eli vuoteen 2006 asti.
Jäävuorisalaatti ja muut salaa- tit ovat pääosin korvanneen kiinan- kaalin myös kotien ruokapyödissä ja laitoskeittiössä.
kiinankaalin viljely ei ollut alkuun aivan ongelmatonta, sillä Etelä-Aa- siasta kotoisin oleva kasvi ei sopi- nut Suomen valoisassa kesässä vil- jeltäväksi.
“Alkuaikoina lajikeet eivät olleet sopeutuneet pitkään päivään, vaan kasvattivat kukkavarren kerimisen sijaan,” kertoo murron tilan isäntä Jarmo karjalainen.
myöhemmin lajikkeet kuiten- kin kehittyivät ja nykyään viljelys- sä haasteena on lähinnä kiinankaa- lin herkkyys möhöjuurelle, joka is-
kee erityisesti, jos viljelykierrosta ei ole huolehdittu. kiinankaali kasvaa- kin parhaiten vuoroviljelynä, joten sitä viljelevällä tilalla tulee myös ol- la riittävästi peltoja vuoroviljelykäyt- töön. nämä viljelyn haasteet ovat osaltaan vähentäneet intoa kiinan- kaalin viljelyyn.
SinänSä suomalaisessa raa’an kii- nankaalin syömisessä on jotain pe- rin outoa, sillä kotiseuduillaan Etelä- Aasiassa sitä tarjoillaan keitettynä tai paistettuna. Ei ihme, ettei kyp- sennettynä syötäväksi tarkoitettu vihannes jaksanut innostaa suoma- laisia vuosikymmentä pidempään.
Ehkä kiinankaali kokee vielä uuden nousun aasialaisen ruuan suosion myötä, tällä kertaa osana wokke- ja ja patoja.
KiinanKaali
mukAnA indEkSiSSä vuodESTA 1985 vuoTEEn 1994.
Se on mukana edelleen, mutta lisäksi ovat tulleet spagetti vuonna vuonna 1995 ja nuudelit viimeisim- män muutoksen yhteydes- sä vuonna 2010.
Suomalaisten ensikoske- tuksen pastaan tarjosi ma- karoni, joka oli pitkään ainoa saatavilla oleva pastatuote.
Siitä myös valmistettiin var- sin omaperäisiä ruokalaje- ja, kuten makaronivelliä ja -laatikkoa.
Esimerkiksi suomalais- ten keittokirjojen ikoniin, Ko- tiruokaan, lasagne ja muut
välimerellisemmät pasta- ruuat pääsivät vasta vuon- na 80-luvun lopulla. Vaik- ka perinteinen suomalai- nen terveysvalistus jak- saa muistuttaa perunan yli- voimaisista ravintoarvoista, ovat pastaruuat selkeäs- ti vakiinnuttaneet aseman- sa suomalaisten ruokapöy- dissä. Suomen Gallup Elin- tarviketiedon tänä vuon- na julkaisemalle suomalais- ten suosikkiruokien listalle on päässyt sekä perintei- nen makaronilaatikko että lasagne.
PaSta
MaKaroni on ollut MuKana hyödyKEKoriSSa KoKo KuluttajahintaindEKSin olEMaSSaolon ajan, Eli VuodESta 1938 lähtiEn.
Saman vuoden indeksis- sä savusilakka oli mukana viimeistä kertaa ja suolat- tu silli oli poistunut koris- ta jo vuonna 1985. Vuonna 1990 hyödykekoriin otettiin mukaan myös katkaravut.
Säilyketonnikala tu- li markkinoille yhdys- valloissa vuonna 1952 ja Suomessa joitakin vuo- sia myöhemmin. Kotimai- set kalatuotteet pitivät kui- tenkin pintansa pitkään ja suuremman suosion ton- nikala saavutti vasta vuo- sikymmeniä myöhemmin.
tilastollisesti tonnikalan myynti ohitti silakan myyn- nin vasta vuonna 1999.
1980-luvulla tonnikalaa alkoi olla saatavilla myös tuoreena ja viime vuosi- en sushitrendi on lisännyt tuoreen tonnikalan suosi- ota. Kuluttajahintaindeksin hyödykekoriin tuore tonni- kala ei kuitenkaan ole vielä päätynyt, eikä välttämättä päädykään, sillä kuluttajien herääminen tonnikalan yli- kalastukseen vähentänee sen kulutusta jatkossa.
tonnikala
tonniKala pääSi KuluttujahintaindEKSin hyödyKEKoriin Vuonna 1990.
YkSi viimeisimpään hyö- dykekoriin uutena mu- kaan otetuista tuotteista, laktoositon maitojuoma, tuli markkinoille vuon- na 2001. tuote on Valion omaa tuotekehittelyä ja sellaisena siis maailman ensimmäinen kokonaan laktoositon maidon ma- kuinen juoma.
Valiolla ajateltiin aluk- si tuoteen jäävän kalliin hintansa vuoksi pienen porukan käyttämäksi eri- koistuotteeksi. Valmista- ja yllättyi itsekin tuotteen saavuttamasta suuresta
suosiosta ja tällä hetkel- lä laktoositon maitojuo- ma muodostaa jo n. 15%
osuuden Valion maito- myynnistä. Maitojuoman kulutus on myös edel- leen hienoisessa nou- sussa, vaikka maidon ku- lutus ei yleisesti ole kas- vanut .
Maitojuoman nimitys johtuu lainsäädönnös- tä: Maitoon saa lisätä asi- oita, ja se on silti maitoa, mutta jos siitä otetaan jo- tain pois, kuten laktoo- si, sitä ei enää saa kutsua maidoksi.
laktooSiton maitojuoma
MuKana hyödyKEKoriSSa VuodESta 2010 lähtiEn
13
19.11. ja 20.11.
KaUPUNGINTEaTTERI
KOM-TEaTTERIN vierailuesitys Vadelmavene- pakolainen on hillitön komedia suomalaisesta miehestä, joka haluaa epätoivoi-
sesti tulla ruotsalaiseksi. Mik- ko Virtanen kokee olevansa kansalaisuustransu, ruotsa- lainen suomalaisen ruumiis- sa. Hän ei halua olla ahdistu- nut tuppisuu mörökölli, vaan moderni, pehmeä ja ymmärtä- väinen ruotsalainen perheenisä.
14 RavINTO
Olutta syntyy opiskelijasolussa
15 hElPOTUs:Näin korjataan pyörä,
15 PasKa KOTIsEUTU:Jylkkäri palautti vanhan juttuformaatin
16 KUlTTUURI:
Sarjakuvakirja kertoo keskiluokkaisesta tragediasta,
19. sIvUN KasvO:Geri Rosi soittaa pihalla, koska tahtoo
Menot
Maailman ensimmäinen Finnish Underground Film Festival Lutakossa!
KäsITTEEllä findie (”Finnish indepen- dent movie”) tarkoitetaan suomalais- ta, harrastajavoimin ja ilman elokuva- säätiön tai tuotantoyhtiöiden tukea teh- tyä elokuvaa. Digitaaliset videokamerat ja muu tietotekniikan kehittyminen sekä Internet ovat tehneet näiden elokuvien tekemisen ja jakelun huo-mat-ta-vas-ti aiempaa helpommaksi 2000-luvulla.
Enää findie ei tarkoita pelkästään si- anverellä mässäilevää splatteria, jos- sa ei ole juonta. Taso on noussut kohis- ten ja independent-elokuvat ovat nou- semassa Suomessakin vakavasti otet- taviksi haastajiksi: katsotuin findie-elo- kuva, tieteissarjoja Star Trek ja Babylon 5 parodioiva Star Wreck – In The Pirkin- ning (2005 on kerännyt lähinnä verkko-
levityksen kautta yli viisi miljoonaa kat- sojaa. Teattereissa esitettyjen elokuvien Suomen ennätystä pitää edelleen Edwin Laineen Tuntematon Sotilas, jonka kerä- si 2 800 000 katsojaa vuonna 1955.
Jyväskylän findie-festivaalin ohjel- massa on (lyhyt)elokuvia laidasta laitaan, komediaa, draamaa, jännitystä, kauhua, toimintaa sekä asiantuntijaluentoja. Elo- kuvien Sauna ja Jadesoturi ohjaaja A.J.
Annila puhuu genre-elokuvan tekemi- sestä ja Findie ry:n puheenjohtaja Rauli Ylitalo findie-elokuvan tilasta ja tulevai- suudesta yleisemmin. Tilaisuuden juon- taa Anne-Mari Berg. Iltaklubilla tannerta tömisyttävät death metal-bändit Devoid of Fate ja Raster Density.
www.FuFF.FI Esa Jussilan Goremageddon (2011) on ronskilla huumorilla höystetty splatter- toimintaelokuva ja kunnianosoitus vanhoille findie-leffoille.
24.11. RENTUKKa 10.11. IlOKIvI
NyKyajaN väINäMöIsET ja Joukahaiset räpäyttävät toisiaan suohon Ilo- kivessä Hattutemppu-klubin Battlessa. Järvi-Suomen KAIKILLE AVOIMISSA freestyleräpin mestaruuskilpailuissa voittajalle on luvassa 500 euroa riihikui- vaa käteen! Kisoissa esiintyy livenä ensimmäisestä kertaa Jyväsky- lässä keikka- lavalle kipuava Juju.
24.11. lUTaKKO
8.11. sIlTasalI
jyväsKylä Big Band voitti kesällä big bandien Suo- men mestaruuden. Terveisiä Perliinistä –konsertissaan he esittävät suomalaisia big band-klassikkoja. En ym- märrä logiikkaa, mutta itse bändihän kyllä tietää, miten saadaan swing svengaamaan.
KaMPUsKINO
PETTERI KALLIOMäKI ARVOSTELEE ILOKIVEn TuLEVAT näyTöKSET
Werewolf vs. the Vampire Woman
léON KlIMOvsKy, 1971 TI 6.11. KlO 19.00
Raflaavalla englanninkielisel- lä nimellä varustettu espanja- laispätkä koittaa tarjota kaikkea mahdollista sekä klassisen että modernin kauhuelokuvan ys- täville: ihmissusia, hopealuote- ja, lesbovampyyreitä, ristinhei- luttelua, pahaenteisiä varoituk- sia, aavemaisia hidastuksia....
Ainekset ja kohtaukset seuraa- vat toisiaan hallusinatoorisel- la, mutta katkonaisella tavalla.
Avantgardea kohti hapuilevaa eurotrashiä.
Arvosana: 3/5
Elämä ennen kaikkea
OlIvER schMITz, 2010 TI 13.11. KlO 19.00
Eteläafrikkalainen elokuva hy- väsydämisestä koulutytös- tä, joka yrittää saada sekä per- heensä että naapurinsa muut- tamaan vanhoillisia asenteita keskuudessaan riehuvaa AID- Sia kohtaan. Joku ilkeämieli- sempi kriitikko voisi kutsua tä- tä 2000-lukulaiseksi kuppa- filmiksi. Itse kehotan katso- maan teoksen jo pelkästään siitä syystä, että afrikkalaisia elokuvia tuodaan teattereihim- me keskimäärin kahdesti vuo- sikymmenessä.
Arvosana: 3/5
Kilimanjaron lumet
RObERT GUédIGUIaN, 2011 TI 20.11. KlO 19.00
Vanhan polven satamatyöläis- perhe joutuu nuoremman kol- legansa ryöstämäksi tässä ra- kastettavassa proletaarimora- liteetissa, joka ohjaajalleen tyy- pillisesti sijoittuu auringonva- lossa kylpevään Marseilleen.
Toisin kuin melkein missä ta- hansa muussa nykyelokuvassa, Guédiguianin teosten henkilö- hahmot eivät hetkeäkään tunnu sitaateilta tai viittauksilta muihin elokuviin; itse asiassa he ovat liian todellisten ihmisten oloisia tuntuakseen “henkilöhahmoil- ta” lainkaan.
Arvosana: 5/5
10.11. MUsTa KyNNys
ROvaNIEMEllä vuonna 1991 perustet- tu Absoluuttinen nollapiste on yksi Suomi- rockin omintakeisimmista yhtyeistä. Kulmi- kasta, progressiivista rockia soittavan yhty- een biisit sanoittavalla kitaristi-laulaja Tommi Liimatalla on kyky tehdä tarkkoja havaintoja, lyriikoita, joita on pakko kuunnella ja maagi- sia lauseita, jotka jäävät päähän kummittele- maan vuosikausiksi.
16.11. KaTsE
KUINKahaN mahtavat taipua Strato-klassikot Black Diamond ja Hunting High And Low tai Deep Purplen Perfect Strangers akus- tisina versiona? Varmaan ihan järkyttävän hyvin! Stratovariuk- sen kimakka nero Timo Kotipel- to heitti duo-keikkaa ex-Sona- ta Arctica-miehen, Jani Liimataisen,
kanssa. Herrat päätyivät tekemään akustisen hevi-/
hardrocklevyn nimeltä Blackoustic.
7.11. IlOKIvI
KEsKIvIIKKONa IlOKIvI muuntuu Louisianan rämeeksi. Jänni- tys tihenee, blues täyttää ilman, krokotiili sukeltaa veteen. Jostain tulvii 80-luvun syntikan aavemaista melodiaa. Joku kirkaisee. Tä- mä on….Kuuma ja myrskyinen yö. Illan ohjelmassa on elävää ku- vaa ja musiikkia, tanssiteatteria ja (synkkiä) salaisuuksia. Mis- tä lie kyse, parempi kun ei kysy, vaan menee katsomaan, jos ha- luaa yllättyä.
tekstit Petri Kaikosuo
nAuSKA
CHE GuwAJA
KITaRIsTI-laUlaja Timo Kämäräisen ja rumpali Olli Krogeruksen uusi jätti- läisduo yhdistää musiikissa laulaja-lau- luntekijäperinteen herkkyyden massii- viiseen rocksoundiin, jota on vaikea us- koa kahden ihmisen tuottamaksi. TOOT TOOT-yhtyeen jäsenet ovat levyttä- neet useiden johtavien artistien ja bändi- en kanssa kuten Ismo Alanko, Olavi Uu- sivirta, Kimmo Pohjonen, Lauri Porra ja Jukka Perko.
RAIRAI KuVA: LAuRA MALMIVAARA
HAnnu ISO-OJA
”NykyääN kuka tahaNsa, Jolla oN NäkEmystä Ja tahtoa voi tEhdä sEN suomEN katsotuimmaN ElokuvaN. aJat muuttuvat muuttamalla.”
Findie ry.:n puheenjohtaja, jyväskyläläinen Rauli Ylitalo.
Ravinto 14
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
z z25zl
z zvettä
z
zyksizpakettizCooperszStoutz-mallasta z
zyksizpakettizCooperszDarkzAlez-mallasta z
zyksizpakettizSAFALEzUS-05zoluthiivaa z
z70zgzNelsonzSauvinzhumalaa
Hygieniasta huolehtiminen on tärke- ää, sillä olut on herkkä infektioille. Työ- välineet on desinfioitava huolellises- ti, kädet pidettävä puhtaina ja karvai-
set lemmikit suljettava eri huoneeseen.
Mallasuutepurkin sisältö liuotetaan noin kolmeen litraan vettä, joka on ai- emmin kiehautettu. Humalaa liote- taan noin tunti, jotta sen aromit saa- daan esille. Tämän jälkeen vierre siir- retään käymisastiaan. Hiiva lisätään joukkoon, kun vierre on jäähtynyt noin 20-asteiseksi.
Pääkäyminen kestää noin viikon. Yli- määräistä hiivaa, ja valmiin oluen sivu-
makuja, voi vähentää lapottamalla olu- en käymisastiasta toiseen. Lämpötilan tulisi olla mahdollisimman tasainen käymisen ajan, sillä lämpötilan vaihte- lut vaikuttavat oluen makuun.
PullotusvaiHeessa olueen lisätään sokeria. Monesti ohjeissa kehotetaan annostelemaan se lusikalla pulloihin.
Helpommalla pääsee, kun liuottaa so- kerin koko oluterään. Määrän suhteen
ohjeita on syytä noudattaa. Jos sokeria on liikaa, voivat pullot räjähtää.
Olutta pidetään pari viikkoa lämpi- mässä, minkä jälkeen se siirretään jäl- kikäymään viileään noin kuukaudeksi.
Kesken käymisen tai heti pääkäymi- sen jälkeen ämpäristä kauhottukin olut nousee päähän, mutta makuhermoille kokemus on raaka. Mikäli kaipaa hal- paa ja nopeaa humalaa, kannattaa teh- dä kiljua.
”Sampon talvi-illan musta surma” (6 %)
Välimaan panimo sijaitsee opiskelijasolun keittiössä.
”Meilläzasuuzsiiszkaksiztyttöäzjazkaksizpoikaaztässä,zniinzlä- hinnäzmeztytötztehdäänzkaikenlaisiazsalaattijuttujazjazpojillaz onzsittenzvähänzenemmänztotazlihapuolta.
Jotainzperusjuttujazonzniinzkuinzyhteisiä,zmuttaz pääasiassazonzomatz
jututzmitäznytz ostetaan,zkunz satutaanzole- maanztäälläzvä- hänzerizaikaanzjaz ikinäzeizoikeinztiedäz kukazonzkotona.z
Ennenzmeitäzasuz tässäzparizespan- jalaistazjazmeilläzoliz ihanzerizkokoonpa- no.zSilloinzmezteh- tiinztosizpaljonzyhes- säzjazsezsujuiztosizhy- vin.zNytkäänzeizolez mitäänzongelmaa,z muttazvähänzerilainenz systeemi.z”
Arimo Kerkelä Kielten oPisKelija Miia Panula:
jääKaaPPiratsia
JyLkkärizkUrkiStAAzJääkAAppiiSi.
Harjoitus tekee panimomestarin
bisse. Hyvää olutta 50 senttiä litra.
P
animomestarin uran alkuun pääsee alle baari-illan hinnalla ostamalla kannellisen käymisastian ja lappoletkun. Myöhemmin voi hankkia lämpömittarin, ominaispain- omittarin ja toisen käymisastian. Tarvitaan myös riittävä määrä tyhjiä pulloja. Ne voi kerätä tien- varsilta, ellei takana ole kevyttä ryyppyputkea.Oppaanani toimi Jyväskylän Olutkulttuuriseuran puheenjohtaja Sampo Välimaa pullottaessaan vah- vasti humaloitua dark aleaan. Välimaa pani olutta en- simmäisen kerran kolme vuotta sitten. Tulos oli hä- nen mukaansa karmea. Nykyään Välimää on oiva oluenpanija, minkä allekirjoittanut on näytemukil- lisen kumottuaan valmis allekirjoittamaan mukise- matta.
Jyväskylässä ei ole alan erikoisliikettä, mutta raa- ka-aineiden hankinnassa alkuun pääsee esimerkik- si Minimanissa. Laajemmat valikoimat löytyvät net- tikaupoista. Maukkaimpaan tulokseen pääsee maus- tamattomilla mallasuutteilla, joihin voi itse lisätä ha- luamansa humalat ja hiivat. Valmispakkausten mu- kana tulevat oluthiivat ovat usein herkkiä virhema- uille. Laadukkaammat hiivat eivät ole kalliita, joten tässä kohtaa ei kannata pihistellä.
teksti Johannes Silvennoinenkuvat Jere Kyrö
Helpotus 15
1. Järjestä oikeat työvälineet.
Kumit Kuntoon
niksit. Kumin puhjetessa oma apu on paras apu.
teksti & kuvat Olli-Pekka Paajanen
U
sein kuulee sanottavan, ettei kumia kan- nata itse paikata koska uusi kumi maksaa paikkarasian verran. Väite on silkkaa pas- kapuhetta.Ensinnäkin paikkarasia maksaa vähem- män kuin sisäkumi ja toisekseen sillä paikkaa kumin monta kertaa.
Halvin sisäkumi löytyy nopean nettivertailun tulok- sena Biltemasta. Hinta 2,99 euroa. Paikkarasia mak- saa samassa kaupassa 1,99 euroa, ja se sisältää kah- deksan paikkaa.
Yhden reiän paikkaaminen maksaa siis 25 sent- tiä, kun työn tekee itse. Uuden sisäkumin ostaminen maksaa toisin sanoen 12-kertaisesti paikkaamiseen verrattuna. Kumin paikkauttamista tai vaihtamista pyörähuollossa ei kannata opiskelijabudjetilla ajatel- lakaan, sillä siitä joutuu maksamaan vähintään kym- menen euroa.
kumin paikkaamiseen itse tarvitset kaksi talttapäis- tä ruuvimeisseliä tai rengasraudan sekä pihdit, vesi- sankon, paikkausrasian ja jakoavaimen.
Eturengas on takarengasta helpompi paikata, mut- ta takarenkaankaan paikkaamista ei kannata pelätä.
käännä pyörä ylösalaisin. Löysytä renkaan kiinni- tysmutterit ja irroita jarrukäpälän ruuvi (vain taka- renkaassa).
Työnnä ruuvimeisseli tai rengastyökalun litteä pää varovasti ulkokumin reunan alle ja paina meisseliä alaspäin. Tällöin reuna lähtee paikaltaan. Siirry eteen- päin rengasta pitkin toistaen tämä liike, kunnes ren- kaan reuna on kokonaan irronnut. Poista venttiili ja työnnä venttiilin pidike ulkokumin sisälle.
Vedä sisäkumi ulos ja poista se paikaltaan. Pump- paa sisäkumi täyteen ja upota se vesisankoon. Vuoto- kohdasta nousee ilmakuplia.
kuivaa ja puhdista vuotokohta, karhenna se paik- kausrasiasta löytyvällä karhentimella ja tyhjennä ku- mi. Levitä reiän kohtaan ja paikkaan vulkanointines- tettä tai liimaa. Anna pintojen kuivua.
Kun pinnat ovat kosketuskuivia, poista paikasta kalvot ja paina se kiinni reiän kohtaan.
Anna kuivua hetki, aseta sisäkumi takaisin ulko- kumin alle ja kiinnitä venttiili. Aseta ulkokumin reu- nat takaisin paikoilleen, kiristä mutterit ja jarrukäpä- län ruuvi paikoilleen. Varmista, että rengas pyörii oi- keassa asennossa.
Pumppaa rengas täyteen ja nauti halvoista kilomet- reistä ja itse tekemisen ilosta.
paska kotiseutu
perin konuu ku eivät Keski-Suames tiärä et ehhää miä mistää Oriverelt o vaa siält rumemmast, Lahre alt, Orimattilast.
Orimattila valittii seitkytluvul Suame ru- mimmaks kirkonkyläks. Ohhaa se harmaa ja murha. Äsmarketin ja koomarketin vä- lis voi onneks ajaa pillurinkii mopoautol nii lujaa ettei rumuutta ehri nährä. Poliisii ei kiinnosta nopeuret ku se pääs eruskuntaa.
Nyt siäl valvoo yhret liikennevalot.
Rättitehras män kii vaik niil ol Karpe- la mannekiinin. Kesäl tehtaan tyättömät ja lähihoitajat kännäävätten tetsonit pääs
kantrivestareil. Nuarille esiintyy Klamyria, aikusille Yä tai Yälintu.
Vestarin jälkee haisee paska tai sit se o Palojoki.
yks paska o orimattilalain ihmiin- ki, etenki sisäsest. Ei meitil o irentiteettii.
Pualet o olevinaa viälki Kirvun evakkoi, vaik lähin karjala ois tölkki. Loput tul- koo mist lystää. Naula pitäs jokase ot- taa lyärä.
Soras vuanna 42 Orimattilas kapi- noitii ku muu maa kokeil kesäaikaa.
Miähää e Oriimattilan ärrää pärrää
Rarios kuuluttivat: “kello o kuus paitti Orimat- tilas viis”. Iriootit.
mut ei siäl pelkkii junttei o. Kurooha äm- mät pitsii.
Kerra yks miästaiteilija kuro pitsist kyr- vä ja se ol kohu. Ohhaa siäl myäs Aa- tos Erkko tai J.H Erkko tai jonku sel- lattise patsas. Ehhää miä tiärä ku ei mopoauto ikkunast nää kene nil- koille tai patsaalle oksentaa.
Anna Näveri journalistiikan opiskelija 2. Ensin pyörä ylösalaisin ja sitten kiinnitysmutteri irti.
3. Takapyörästä tulee irrottaa myös jarrukäpälän ruuvi. 4. Ulkokumin saa muljautettua sijoiltaan meisseleillä.
5. Reikä paikannetaan veden avulla. 6. Kuivaa vuotokohta ennen paikan liimaamista.
Kulttuuri 16
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012
J
os pidät psykoanalyysia huvittavuuteen asti epäuskottava- na teoriana ihmismielen toiminnasta, ihmissuhteiden vat- vominen on mielestäsi vastenmielistä ja kiusaannut hen- kilökohtaisista avautumisista, vältä yhdysvaltalaisen Alison Bechdelin omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Äideistä parhain. Jos kirjasivistyksesi on hunningolla, romaani tulee muistuttamaan sinua siitä.Äideistä parhain on jatkoa Hautuukodille, ja joidenkin kriittisten soraäänien mukaan se on vielä edeltäjäänsäkin raskaam- pi ja kuivempi teos. Kriitikoiden enemmistö otti kuitenkin Hautuu- kodin vastaan myönteisesti ja useampikin englanninkielinen sano- malehti rankkasi sen vuoden 2006 parhaiden kirjojen listalleen.
Ennen kahta omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Bechdel ehti piirtää kolme vuosikymmentä lesbokaverusten elämää kuvaa- vaa sarjakuvatrippiä Lepakkoelämää. Hänen 80-luvulla alkaneen työuransa aikana homoseksuaalit ovat saaneet runsaasti lisää nä- kyvyyttä median kuvastoissa ja sarjakuvasta on tullut uskottava kir- jallisuuden laji.
Omiin ja perheenjäsenien kokemuksiin perustuvista sarjaku- varomaaneista massojen käsissä ovat kuluneet etenkin Art Spie- gelmanin 1990-luvun alussa julkaistu Maus ja Marjane Satra- pin 2000-luvun alussa ilmestynyt Persepolis. Molemmissa kirjois- sa perheiden koettelemukset asettuvat osaksi historiaan kirjattua traagista tapahtumavyyhtiä.
Bechdelin perheen tragedia on länsimaalainen ja keskiluokkai- nen, sellainen, jota naapurit eivät huomaa. Se muhii hiljalleen ko- din seinien sisällä vuosikausia, välillä hellittäen ja välillä tiivisty- en. Siihen ei liity työttömyyttä, köyhyyttä, alkoholismia, väkival-
taa, insestiä tai muuta sellaista, jonka suomalaiset sosiaalityönteki- jätkin voisivat äkätä.
Oikeastaan perheellä menee aika kivasti. He asuvat isän enti- söimässä talossa, jota muut kutsuvat kartanoksi. Goottilaistyylinen sisustus mätsää jokaista yksityiskohtaa myöten prameaan julkisi- vuun. Vanhemmilla on kunnialliset työpaikat äidinkielen opettaji- na ja kolmella lapsella kehittäviä harrastuksia. Kaikki ovat viehättä- vän aikaansaavia, sivistyneitä ja lahjakkaita.
19-vuOtiaana päähenkilö Alison, perheen esikoinen, tajuaa ole- vansa lesbo ”juuri siten kuten kirjallisen kasvatuksen jälkeen saattoi odottaakin”. ”Se ei tapahtunut lihallisesti vaan älyllisesti”, kun hän luki kirjaa Word Is Out: Stories of Some of Our Lives. Vuonna 1978 julkaistu kirja oli yksi ensimmäisistä homoseksuaalisuutta ymmär- tävään sävyyn käsitelleistä ei-fiktiivisistä kirjoista Yhdysvalloissa.
Kun Alison kertoo uutisen vanhemmilleen, äiti reagoi siihen pal- jastamalla pitkäaikaisen salaisuuden. Perheen isällä on ollut suhtei- ta teinipoikiin läpi Alisonin lapsuuden. Myöhemmin samana vuon- na isä jää rekan alle, ja kuolema tulkitaan itsemurhaksi.
Itse homoseksuaalisuus ei tietenkään ole perheen tragedia, vaan
”aidosta itsestä etääntyminen” – kuten sitä toisen kirjan psykoana- lyyttisen sanaston mukaan kutsuttaisiin – ja siitä johtuva tunnotto- muus sekä perheen sisäinen kohtaamattomuus.
hautuukOdissa Bechdel käsittelee suhdettaan isäänsä, kireään ja etäiseen kirjallisuusmieheen ja pakkomielteiseen sisustajaan. Isän itsemurha sävyttää takautuvasti Alisonin lapsuusmuistoja. Äideis- tä parhain on omistettu äidin ja tyttären välisen suhteen perkaa- miseen. Alison on kulkenut melkein koko aikuisikänsä terapiassa,
Ruuduille
pilkkoutuva aika
sarjakuva. Alison Bechdel yrittää päästä sopuun elämänsä kanssa tekemällä siitä sarjakuvaa.
teksti Johanna Tiainen kuvitus Alison Bechdel
