Jyväskylän ylioppilaslehti 26. marraskuuta 2012 – 27. tammikuuta 2013 52. vuosikerta
12
undergroundia jyväskylästä
Profeetta, dj Chris Robin, Sateenkaarina, Virta, Gettomasa, Hävitys ja Pähkinäsaaren
rauha keskiaukeamalla.
Hakataanko
kotona? – tarvitset
maksusitoumuksen 100 euroa on käypä tuntitaksa seksistä
Pääkirjoitus 2
K eski-Suomen Löytötavaratoimiston tekemi- siin saatiin viimein poliisin kanta. Noin vuo- si sitten löytötavaratoimisto tarjosi Yliopis- tonkatu 4:ssä olevalle taloyhtiölle pyöräteli- neiden tyhjentämispalvelua. Ajatus oli, että löytötavaratoimisto korjaa hylätyt pyörät pois täyttämästä telineitä ja varastoja.
Homma hoidettiin kehnosti. Asukkaille annettiin kaksi viikkoa aikaa merkitä pyörät, joita ei saa viedä pois. Niin- pä taloyhtiön pihasta ja varastoista vietiin yhtiön mukaan viitisenkymmentä pyörää, joista iso osa oli käytössä. Näitä ei annettu takaisin ilman “löytöpalkkiota”.
Poliisi Päätti nyt, ettei
asiaa tutkita rikoksena. Sen sijaan Keski-Suomen poliisi päätyi antamaan isällisiä neuvoja:
pyörän omistajille “löytöpalkkiot” takaisin ja loput vastaa- valla tavalla hankitut pyörät poliisille, jotta voidaan tarkis- taa, moniko on ilmoitettu varastetuksi.
Käskyvaltaa poliisilla ei tällaiseen ole, mutta päätök- sen tehnyt komisario muistutti, että “asia voi antaa aihet- ta uuteen rikosoikeudelliseen arviointiin, mikäli löytöta- varatoimisto pitää hallussaan varoja, joiden se tietää ole- van peräisin lainvastaisista toimista”. Käytännössä tällai- selle liiketoiminnalle pantiin siis piste.
Asialla on merkitystä, sillä vaikka tuomioita ei nyt jae- ta, on poliisi kuitenkin ottanut selvästi kantaa siihen, et- tei taloyhtiö voi sopia toisen yhtiön kanssa yksi-
tyisomaisuuden muuttumisesta “löytötavaraksi”, joka pitää lunastaa takaisin rahalla.
ylioPisto-oPinnoissa eteneminen ja niistä suoriu- tuminen edellyttävät opiskelijalta niin psyykkisiä, fyy- sisiä kuin sosiaalisiakin resursseja. Opiskelijat kohtaa- vat opintojensa aikana erilaisia ulkoisia tai sisäisiä vai- keuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja kykyynsä opiskella.
Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ry haastat- teli eri yliopistoiden opintopsykologeja heidän työn- kuvaansa liittyen. Haastattelujen tulosten mukaan opiskelijoiden avuntarve ei yllättäenkään ole yliopis- tosta kiinni: Jos yhdessä sellaista tarvitaan, niin mik- si toisessa ei? Opintopsykologien määrä korkeakou- luissa on ilahduttavasti lisääntynyt, mutta jokaisessa yliopistossa ei sellaista ole. Opiskelijoiden opiskeluky- vyn ja jaksamisen tukeminen opiske-
luvaiheessa edesauttavat sujuvaa työ- elämään siirtymistä ja työelämässä pärjäämistä pidemmällä tähtäimellä.
oPintoPsykologin vastaanotol- la pohditaan esimerkiksi itsenäisty- miseen ja työelämään liittyviä kysy- myksiä. Tyypillisiä aiheita yksilövas- taanotolla voivat olla esimerkiksi eri- laiset opiskelutekniikat, opintojen tai tulevaisuuden tavoitteiden suunnitte- lu, toimintatavat oppimisvaikeuksiin liittyen tai ratkaisut opiskelukyvyssä tai -motivaatiossa esiintyviin ongel- miin. Näiden lisäksi opintopsykologit voivat vetää ryhmiä esimerkiksi jän- nittäjille, opinnoissaan junnaaville tai gradunsa kanssa taisteleville opiskelijoille.
Opiskelun onnistumisen kannalta merkittävää on myös opiskelijan integroituminen ympäristöönsä, ku- ten muihin opiskelijoihin sekä laitoksen opettajiin ja henkilökuntaan. Ennaltaehkäisevä työ painottuu eri- tyisesti silloin, kun opintopsykologien määrä on pieni opiskelijoiden määrään nähden.
Hyvinvoinnin luomiseksi olisi tärkeää löytää koko- naisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja hyvinvoinnin tuek- si ja kehittämiseksi. Opintopsykologit voivatkin edes- auttaa positiivisen hyvinvoinnin ja oppimisen kehän synnyttämisessä yliopistoyhteisön sisälle tarjoten tu- keaan asiantuntijoina niin hallinnon päätöksenteon tukena kuin myös yksittäisen opiskelijan tilanteessa.
Vastuullisen oppilaitoksen tu- lee huolehtia opiskelijoidensa hy- vinvoinnista ja opiskelukyvystä, sil- lä hyvinvoivat opiskelijat ovat myös korkeakoulujen ja koko yhteiskun- nan taloudellinen etu. Ainoastaan hyvän opiskelukyvyn voimin on työkykyisenä valmistuminen mää- räajassa mahdollista. Jokaisessa yli- opistossa tulisikin olla opintopsyko- logi tarjoamassa psykologista osaa- mista ja asiantuntijuutta koko tie- deyhteisön toiminnan ja kehittämi- sen tueksi.
Annakaisa Varjus
& Sameli Järvisalo Suomen pSykologian opiSkelijain liiton (Spol ry) hallitukSen puoleSta
Löytötavarabisnestä aisoihin
tahdomme opintopsykologin
Pyöräbisnestä tehdään
Isännöintiliiton mukaan muu- allakin Suomessa, ja asialla ovat nimenomaan yksityiset löytötavaratoimistot. Niiden määrä on Suomessa lisään- tynyt. Toiminta on edelleen luvanvaraista, mutta enää vi- ranomainen ei saa evätä lupaa sillä perusteella, että palve- lulle ei koeta tarvetta.
tarVe PalVelulle tulee
ilmeisesti ravintoloista. Firmojen perustajissakin on ravintolaportsareita. Sen sijaan, että ra- vintolat joutuisivat toimittamaan löytötavarat poliisille, hakee yksityinen löytötavaratoimisto ne baarista.
Lystin maksaa asiakas. Tämä on sinänsä kohtuullis- ta, mutta löytötavaratoimistojen ansaintalogiikassa kes- keisellä sijalla on se, ettei omaisuuttaan hukanneelle kan- salaiselle kerrota ilmaiseksi, onko toimistolla hallussaan hänen omaisuuttaan. Löytötavaratiedusteluihin ei vasta- ta tiskin yli, vaan parin euron minuuttitaksalla palvelunu- merosta tai maksullisesta nettipalvelusta.
löytöPalkkioita
löytötavaratoimisto saa periä vähintään neljä euroa tai kymmenen prosenttia tavaran arvosta. Säi- lytys- ja muita kuluja saa periä enintään 17 euroa. Pa- rin euron puhelintaksoilla löytötavaratoimistojen voi siis syystä olettaa tekevän merkittävän osan tuloksestaan sil- lä, että epätietoiset ihmiset kyselevät tavaroidensa perään – ei varsinaisesta löytötavaroiden säilyttämisestä ja löytö-
palkkioista.
Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi
kansan ääni
puhu SuuSi puhtaakSi. anna palautetta ja herättele keSkuStelua. www.jylkkari.fi/palaute
toimistojen voi olettaa
tekevän ison osan
tulok- sestaan sillä, että
ihmiset kyselevät
tava- roidensa
perään.
opiskelijoiden avuntarve
ei ole yliopistosta
kiinni: jos
yhdessä
sellaista
tarvitaan,
niin miksi ei
toisessakin.
3
Jylkkärin toimitus:
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Siviilipalvelusmies Jere Kyrö
sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Valtteri Saha Painos: 7000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
Kartalla
4-5 uutiset:
Turvakotipaikka vaatii kunnan maksusitoutumuksen,
6-7 Juttu:Toimittaja testasi hintansa prostituoituna
7 kolumni:
Pääseekö huoraamisesta ikinä?,
8 Juttu:Ainolanrantaan kyhätään avontokeskus,
9–11 keskiaukeama:Hämärämuusikoita.
Jyväs-snooker arkisin 12-15 6,40€/h
*voimassa opiskelijakortilla 26.11.-20.12.
Kauppakatu 9, 40100 Jyväskylä
megazone
ti-to koko päivän, pe ennen 16.00
opiskelijat 7€/kierros Sorastajantie 1 A 5, 40320 Jyväskylä
killerin liikuntakeskus Sulkapallovuoro, arkisin klo 7-16 8€ (norm. 12€)
Kuntosalikäynti, ryhmäliikunta- tai tanssitunti (kaikkina aukioloaikoina) 8€/kertamaksu (norm. 15€)
*voimassa opiskelijakortilla 26.11.-20.12.
Sykeraitti 7, 40630 Jyväskylä laskettelukeskus laaJis:
ti ja pe 17-20 opiskelija 7€
Laajavuorentie 15, 40740 Jyväskylä
BoulderpaJa arkisin ennen klo 16
kertamaksu 7€ ei sis. kenkävuokraa Ahjokatu 14, 40320 Jyväskylä
JYLKKÄRI JÄÄ JOULUTAUOLLE.
Hyvää heteronormatiivisen
perhekäsityksen uusintamisen aikaa lukijoille!
Seuraava lehti ilmestyy 28.1.2013.
”vITuIKSIhan TämäKIn KarTTaIdea menI, Kun eI nuO aLKOhOLITTOmaT häPPärIT mahdu KarTaLLe JuurI mIKään.”
Jarno Liski, Jylkkärin päätoimittaja, taittopäivänä 22.11.2012
Uutiset 4
Turvakoti-
paikka ei ole perusoikeus
väkivalTa. Turvakotipaikan saaminen Jyväskylässä on kiinni kaupungin maksusitoumuksen
myöntämisestä. Maksusitoumuksen saaminen on hankalaa lapsettomille naisille.
teksti Taija Roiha kuvat Jere Kyrö
liisa haki apua, kun väkivaltainen mies heitti hänet ulos kodistaan. Hän päätyi Kuokkalassa sijaitsevaan turva- kotiin. Alle viikon kuluttua turvakotiin pääsystä kaupungin sosiaalitoimi kui- tenkin ilmoitti, ettei maksusitoumusta tipu. Liisalla oli edessä palaaminen vä- kivaltaiseen kotiin.
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajan Eija Paloheimon mukaan Liisan tapaus ei ole ainutker- tainen.
”Tiedän lukuisia tapauksia, missä turvakodista on palattu takaisin väki- valtaiseen kotiin vailla kaupungin mak- susitoumusta.”
Paloheimo korostaa, että kyse on ni- menomaan lapsettomista naisista.
liian lyhyeT maksusitoumukset ker- tovat Paloheimon mukaan siitä, et- tei kaupunki täysin ymmärrä turvako- deissa tehtävän väkivaltatyön merki- tystä. Työ on paitsi psykologista, myös käytännöllistä ja vaatii oman aikansa ollakseen hyödyllistä.
”Turvakotiin tulevan naisen toimin- takyky voi olla väkivallan seuraukse- na täysin mennyttä. Vie aikansa, että se saadaan takaisin.”
Liisa menetti väkivallan vuoksi niin toimintakykynsä kuin ajantajunsakin.
Hänen kokemansa väkivalta oli niin henkistä, fyysistä kuin seksuaalista- kin uhkailua sekä elämän rajoittamis- ta esimerkiksi puhelimia ja tietokonei- ta rikkomalla. Yönsä Liisa vietti lopul- ta nukkumisen sijaan peläten, että vie- ressä nukkuva mies tukehduttaa hänet tyynyllä. Pelon ottaessa vallan Liisa al- koi kantaa puhelinta ja pankkikorttia aina mukana siltä varalta, että lähtö tu- lisi. Myös syyllisyys oli jatkuvasti läsnä.
”Saatoin pitää väkivaltaa omana syynäni siitä huolimatta, etten ollut tehnyt muuta kuin istunut hiljaa soh- valla.”
kaupungin sosiaaliToimi kiistää käytännön aiheuttamat ongelmat. Ai- kuissosiaalityön johtavan sosiaalityön- tekijän Hanna Tabellin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa turvakotipaik- kaa tarvinnut ei olisi saanut kaupun- gilta maksusitoumusta.
”Eihän kukaan voi olettaa, että väki- valtaa kohdannut voisi saada vaikkapa asunnon järjestettyä yhden viikonlopun aikana.”
Sen sijaan Tabell on erityisen huolis- saan kantasuomalaisten kanssa naimi- sissa olevista maahanmuuttajanaisista, jotka elävät väkivaltaisessa parisuhtees- sa. Tällaisissa suhteissa väkivaltaa koke- neet naiset ovat käytännössä pakotettu- ja palaamaan väkivaltaiseen kotiin, sil- lä heidän oleskelulupansa Suomessa on riippuvainen avioliitosta.
väkivalTaisessa suhTeessa elänyt Liisa korostaa turvakodin tarjoaman avun merkitystä ongelmien käsittelys-
sä. Liisa sanoo turvakodin tukipalvelui- den auttaneen häntä katsomaan omaa tilannettaan ulkopuolelta. Turvakodis- sa hänelle selkeni lopullisesti, ettei vä- kivaltainen parisuhde ole normaali ei- kä kotiin ollut enää palaamista. Kau- pungin kielteinen päätös maksusitou- muksen myöntämisestä tuntuikin tä- män jälkeen murskaavalta.
”Kotiin palaaminen tuntui suoraan sanottuna helvetilliseltä. Piti leikkiä, et- tei mitään olisi tapahtunutkaan.”
Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toi- minnanjohtaja Eija Paloheimo on huolis- saan siitä lapsettomien naisten mahdolli- suudesta päästä turvakotiin.
”Saatoin Pitää väKivaltaa omana
Syynäni Siitä huolimatta, EttEn
ollut tEhnyt muuta Kuin iStunut
hiljaa Sohvalla.”
Jere kyrö
TurvakoTi
z
zKeski-Suomenzensi-zjazturvakotizsijait- seezJyväskylänzKuokkalassa.
z
zTurvakotiinzpääsyzvaatiizJyväskylässäz kaupunginzmaksusitoumuksen.zSosiaali- toimenzvirka-ajanzulkopuolellazmaksusi- toumuksiazmyöntääzturvakotipäivystys.z
z
zTurvakotizeizkäännytäzapuaztarvitse- vaazovelta.zKaupunkizeizkuitenkaanzvält- tämättäzmyönnäzväkivaltaazkokeneellez lapsettomalleznaisellezmaksusitoumustaz riittävänzpitkäksizajaksi.z
z
zSuomessazonzvaltakunnallisestizliianz vähänzturvapaikkoja.zEuroopanzneuvos- tonzsuosituszonznoinz500znykyisenzpaik- kamääränzollessazreiluzsata.z
z
zMyöszYK:nzalainenzCEDAW-komiteazonz huomauttanutzSuomeazuseaanzotteeseenz riittämättömistäztoimistaznaisiinzkohdis- tuvaanzväkivaltaanzpuuttumisessa.
Lähde: Taina riski (2009): naisiin kohdisTuva väkivaLTa Ja Tasa- arvopoLiTiikka. sosiaaLi- Ja TerveysminisTeriö.
5
Kotiin palaaminen ei Liisan kohdalla lopettanut väkivaltaa. Paloheimon mu- kaan maksusitoumuksen myöntämät- tä jättämisestä seuraakin usein väkival- ta- ja turvakotikierre. Ratkaisuksi hän ehdottaa lainsäädäntöä subjektiivisesta oikeudesta turvakotipaikkaan.
Kunnallisella tasolla tilannetta hel- pottaisi, jos kunnan ja turvakodin vä- lillä olisi ostopalvelusopimus esimer- kiksi 2000 hoitovuorokaudesta vuot- ta kohden.
”Näin ei tarvitsisi anoa kaupun-
gin maksusitoumuksia, vaan voisi itse määritellä tarvitsevansa avun tarpeen ja keston”, Paloheimo toteaa.
Ostopalvelusopimus virtavirtaistai- si Keski-Suomen kuntien kirjavia käy- täntöjä. Tällä hetkellä tilanne on vai- kein niissä Jyväskylän ympäryskunnis- sa, jotka tarjoavat väkivaltaa kokeneille lähinnä avopalveluita esimerkiksi tue- tun asumisen ja turva-asuntojen muo- dossa.
Juttua varten haastatellun liisan nimi on muutettu.
tarvitaan
muutakin kuin naapuriapua
JulKisen seKtorin heikentäminen ja turvaverkon merkityksen korostaminen osana sosiaalityötä on kasvava trendi, jo- ka näkyy valitettavasti myös turvakotirin- tamalla. Jo nykyisellään heikkoa turvako- tiverkkoa karsitaan ja palveluissa paino- tetaan entistä enemmän avopalveluiden merkitystä.
ensi vuonna suomesta ollaan lakkaut- tamassa ainakin espoon turvakoti. myös Porin turvakodin tilanne on vaakalaudalla.
espoon kaupungin perheasioiden yksikön esimies Marjatta Karhuvaara kommen- toi turvakodin lakkauttamisen yhteydessä, että lähipiirin roolia on korostettava osa- na väkivaltatyötä. naapuriavun lisäksi es- poossa aiotaan turvautua avopalveluihin ja erilaisiin tuetun asumisen muotoihin.
VäKiValtatyön asiantuntijat ovat ke- hityksestä huolissaan, sillä lähipiirillä ei välttämättä ole tarvittavia voimavaroja tai osaamista avun tarjoamiseen. on myös mahdollista, että pitkään jatkuneen väki- valtaisen suhteen myötä väkivaltaa ko- keneella ei ole enää jäljellä turvaverkkoa, jonka puoleen kääntyä. tämä kuuluu lä- hisuhdeväkivallan luonteeseen: fyysisen väkivallan lisäksi uhria alistetaan myös rankasti elämänpiiriä rajoittamalla.
avopalvelut ja naapuriapu eivät voi täy- sin korvata turvakodeissa tehtävää työtä.
vaikka suuri osa turvakodeissa saatavas- ta avusta on psykologista ja käytännöllistä, kuuluu turvakodin tehtävään myös fyysi- sen suojan tarjoaminen. Piiloon ja turvaan pääseminen on tärkeää etenkin silloin, jos väkivaltaan kuuluu vainoamista ja uhkai- lua. suomessa on tällä hetkellä vain yksi turvakoti, jonka sijainti on täysin salainen.
turvaverkolla on kuitenkin merkityk- sensä. näkemys siitä, että perheen sisäi- set asiat kuuluvat vain kodin seinien si- säpuolelle tekevät puuttumisesta hanka- laa. läheisen kokemaa väkivaltaa voi olla usein myös hankala huomata. toisin kuin kliseisesti esitetään, lyönnit kohdistuvat usein aivan muualle kuin kasvoihin: vaat- teiden alta ei mustelmia helposti näe. eräs väkivaltaisessa suhteessa elänyt nainen kertoi kerran ylpeänä siitä, miten hyvässä kunnossa hänen vatsalihaksensa olivat.
ne auttoivat suojaamaan kohtua.
”lähtisin ensimmäisestä lyönnistä” on yleinen kommentti monelta väkivaltaa ko- kemattomalta. mutta minne lähtisit? mil- lä rahalla ja kenen kanssa? Ja ennen kaik- kea: millä voimilla? lähipiirin merkityksen pitäisikin konkretisioitua juuri siinä, että se rohkaisee avun hakemisessa. ensimmäi- nen askel auttamisessa on puhumatto- muuden kulttuurin murtaminen.
Jyväskylän yliopisto aikoo jatkossa keskittyä vain laadukkaimpiin opis- kelijavaihtokohteisiin. Se on ohjeista- nut tiedekuntia ja laitoksia etsimään lukuisien Erasmus-yhteistyösopimus- ten joukosta tärkeimpiä, joista voitai- siin tulevaisuudessa muodostaa ”stra- tegisia kumppaneita”. Osa muista so- pimuksista lakkautetaan.
Kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koposen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole opiskelijan kannalta hälyttävä vähennys. Hänen mukaan- sa tarkoitus on pyrkiä eroon ylimää- räisistä kohteista ja panostaa laatuun.
”Jyväskylän yliopisto tarjoaa opis- kelijoilleen vuosittain noin 1000 vaih- topaikkaa. Viime vuonna näistä käy- tettiin 230. Vain neljäsosa vaihtopai- koista täyttyy, siellä on ylijäämää.”
muutoKsen taustalla on tieto siitä, että Euroopan sisäinen korkeakoulu- jen opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus uudistuu vuodenvaihteessa 2014. Sa- malla kaikki Erasmus-vaihtosopi- mukset on neuvoteltava uudelleen.
Uusi Erasmus-ohjelma tarjoaa mah- dollisuuden ylimääräisen rahoituk- sen saantiin, kun toiminta on vah- vemmin keskitetty tiettyihin strategi- siin kumppaneihin.
Uuden Erasmus-ohjelman tarkkaa sisältöä ei ole vielä päätetty. Keskus- teluissa on esiintynyt mahdollisuus vaihtorahoituksen saantiin myös Eu- roopan ulkopuolisiin kohteisiin. Ta- voite vaihtokohteiden keskittämi- seen on kuitenkin lähtöisin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ei EU:sta.
Erno Mähönen
Jyväskylän yliopisto supistaa vaihtokohdetarjontaa
Tuija Koposen mukaan Erasmus-ohjelman uudistuminen on hyvä tilaisuus toteut- taa aiemmat tavoitteet ja keskittyä soveltuvimpiin vaihtokohteisiin.
JyVäsKylän poliisi on lopettanut ri- kostutkinnan asiassa, joka koski Kes- ki-Suomen löytötavaratoimiston pol- kupyöräsiivouksia.
Yliopistonkadulla sijaitseva taloyh- tiö oli tarttunut löytötavaratoimiston tarjoukseen, jonka mukaan toimisto poistaa hylätyt pyörät taloyhtiön pi- hasta ja tiloista. Lopulta toimisto vei käytössä olevia pyöriä ja vaati maksua niiden palauttamisesta.
riKosKomisario Mikko Porvali päätti lopettaa esitutkinnan, sillä te- koa ei ole pidettävä rikoksena, koska tahallisuus näyttäisi puuttuvan. Sen sijaan poliisi katsoo, että sekä taloyh- tiö että löytötavaratoimisto ovat me-
netelleet selkeästi lainvastaisesti.
Rikoskomisario Porvali onkin liit- tänyt päätökseensä pitkän liudan
“neuvoja”, joilla asianosaiset voisivat asian ratkaista. Tämän mukaan löy- tötavaratoimiston olisi syytä palauttaa rikosilmoituksen tehneelle Antti Poi- kolalle rahat, jotka hän joutui omista pyöristään maksamaan. Lisäksi talo- yhtiön olisi syytä harkita, onko mui- ta asiaan liittyviä kuluja syytä korva- ta Poikolalle.
Löytötavaratoimistoa komisario neuvoo olemaan yhteydessä Keski- Suomen poliisiin ja sopimaan, miten muut vastaavalla tavalla yhtiölle pää- tyneet pyörät luovutetaan poliisille.
Jarno Liski
löytötavaratoimisto
menetteli lainvastaisesti
Jere Kyrö
tommi PusKa shutterstocK
Antti Poikola (oik.) vaati pyöriään takaisin toimitusjohtaja Mikko Myllymäeltä.
Kampus 6
On perjantaiaamu. Tutkin seksi- sivustoa ja prostituoitujen profiile- ja. Sivuilla heitä kutsutaan oppilaik- si, useimmat heistä ovat ulkomaalaisia.
Jyväskylän kohdalla maksullisia naisia on 15. Kello 10.40 liityn heidän jouk- koonsa.
anaali, 69, hieronta, suuseksi ja strip- tease. Rastin ruudulta asioita, joi- ta suostun tekemään. Kuvailen itseäni vaaleaksi ja nuoreksi sekä lisään avaa- mani prepaid-liittymän numeron. Sy- dän tykyttää. Nyt se on siellä sunnun- taihin asti, enää en voi perääntyä. Ot- salleni valuu kylmiä hikipisaroita.
Kaikilla muilla jyväskyläläisillä pros- tituoiduilla on profiilissaan kuvia, mi- nulla ei. Alemmuuskompleksi iskee.
En laittanut edes strategisia mittoja- ni. Saankohan yhtään yhteydenottoa?
Laitan puhelimeni äänettömälle ja läh- den asioille. Saavun takaisin yhden jäl- keen. Tärisevin käsin nappaan puheli-
men laukusta. Puheluita on tullut seit- semän ja tekstiviestejä neljä. Hengitän syvään ja avaan ensimmäisen viestin.
“Moi! Missä meet?”, ensimmäinen tiedustelee kuin hyvältä kaverilta. Kah- dentoista tienoilla yhteydenotoissa on selvä piikki. Tekevätkö miehet tätä lou- nastunneilla?
Olen laittanut ilmoitukseeni, että päivällä en vastaa puheluihin. Viiden jälkeen luurini valo vilkkuu taukoamat- ta. Istun junassa ja katson miehiä ym- pärilläni. Heistä kuka tahansa voi olla potentiaalinen ostaja. En uskalla katsoa ketään silmiin.
Kymmenen aikaan olen paikas- sa, jossa voin rauhassa vastata puhe- limeen. Tuntematon numero soittaa 21.54, ja painan vihreää luuria.
“Mitä kuuluu?”, kysyy vanhan mie- hen ääni.
“Ihan hyvää”, sanon ääni väristen ja yritän kuulostaa itsevarmalta. Hän ky-
syy strategisia mittojani, minä hänen ikäänsä. Seuraa pitkä hiljaisuus.
“Hieman päälle kolmekymmentä”, hän vastaa. Äänen perusteella luurin toisessa päässä on vähintään 60-vuoti- as. Hän on valmis maksamaan pyytä- mäni, 300 euroa tunnilta. Mies ei ker- ro, mitä haluaa. Lupaan palata asiaan.
Seuraava soittaja on selvästi nuo- ri. Hän puhuu savolaisittain ja on ujon kuuloinen. Tunnen sympatiaa häntä kohtaan. Soittaja vaikuttaa herttaiselta.
“Olen Jyväskylässä ohikulkumatkal- la, niin ajattelin, jos voisin tulla piipah- tamaan.”
Vastaan, että en ole nyt Jyväskylässä.
Pyydän häntä soittamaan ensi viikolla uudestaan. Minua vaivaa huono oma- tunto. Tunne, jota en uskonut kokevani.
Hetken päästä puhelin soi taas. Hän- kin on äänestä päätellen nuori. Jutte- lemme hetken, mutta puhelu päättyy pian.
prOStituutiO.
Jylkkärin toimittaja kokeili, kuinka paljon maksullisella naisella on kysyntää Jyväskylässä.
Sadan euron nainen
teksti Viivi Salminen kuva Jere Kyrö
Jälkikirjoitus 7
teksti Viivi Salminen kuva Jere Kyrö
“Sä et oo kyllä ihan mun hintahaita- ria”, hän naurahtaa tylysti. Saman vas- tauksen saan monelta muultakin.
“Suomitytönkin saisi halvemmalla”, tokaisee eräs herrasmieheksi itseään kuvaileva.
Koko viikonlopun aikana vain kak- si soittajaa olivat valmiita maksamaan 300 euroa tunnin tapaamisesta. Monet sanoivat, että saavat yleensä 100 eurol- la tunnin. Olen liian kallis.
Maksavat asiakkaat eivät ole valmii- ta odottamaan, he haluavat seksiä he- ti. Kun sanon, että palaan myöhemmin asiaan, miesten kiinnostus yleensä lo- pahtaa.
“Miten olisi sellainen roolileikki, jos- sa minä esittäisin ottavani sinut väki- sin?”, kysyy eräs.
Päässäni pyörii ristiriitaisia ajatuksia.
Parempi kai, että hän toteuttaa fantasi- ansa maksullisen naisen kanssa kuin oikeasti. Suurin osa soittajista hakee prostituoidulta jotain erityistä, mitä he eivät muualta saa – kimppakivaa, rooli- leikkejä ja ennen kaikkea anaalia.
Miesten ikähaitaria on vaikea täsmäl- lisesti arvioida, sillä en voi tietää, pu-
huivatko yhteydenottajat totta. Yllätyin kuitenkin, kuinka moni nuorimies mi- nulle soitti. Luulin, että heitä olisi vain muutama. Huomionarvoista lienee se- kin, että vanhempi väki lähestyi mi- nua tekstiviesteillä. Viikonlopun ai- kana yhteydenottoja tuli yhteensä 60.
Keskustelupalstoilta ostajia saisi vielä enemmän.
Puhelin soi vielä parin viikon jälkeen- kin. Joku on laittanut numeroni tal- teen. En vastaa enää. Otan sim-kortin pois puhelimesta ja heitän sen roskiin.
Projekti on ohi. Olen helpottunut.
ToimiTTaja ei oikeasTi myynyT iTseään.
“Miten olisi sellainen roolileikki, jossa
Minä esittäisin ottavani sinut
väkisin?”
P rostituutiota kutsutaan maailman vanhim- maksi ammatiksi. Siihen liittyy ilmiönä mo- nenlaisia ongelmia kuten ihmiskauppaa ja hämäriä työehtoja. Suomen oikeusministe- ri Anna-Maja Hendriksson (r.) onkin hil- jattain vaatinut seksin oston täyskieltoa. Toi- saalta kiellon epäillään vaikeuttavan valvon- taa, ja prostituutiota todetaan esiintyneen aina ja kaik- kialla. Tuorein tutkimustieto juontaakin prostituution ra- han käsitteen syntyhetkiin – eli todella ihmiskunnan ensimmäiseksi ammatiksi.
Yalen yliopiston käyttäytymisen taloustieteilijöiden ja psykologien tutkimusryhmä suoritti vuonna 2005 kokei- ta ihmisen lähisukulaisilla, kapusiiniapinoilla. Keith Che-
nin johtama ryhmä halusi selvittää apinoiden luontaistasuhtautumista rahankäyttöön, kaupankäyntiin ja riskin- ottoon. Tutkimusryhmä opetti apinayhteisölle rahan kä- sitteen tarjoamalla apinoille yksinkertaisia poletteja, joita pystyi vaihtamaan erilaisiin herkkuihin.
Mitä aPinat
näillä polettirahoilla tekivät? No ostivat tie- tenkin seksiä.
Eräänä päivänä, erään urosapinan onnistuttua varas- taa tutkijoilta iso kasa rahapoletteja, vaihtoi se osan niis- tä naarasapinalle parittelua vastaan. Välittömästi tapahtu- man jälkeen naarasapina kipitti vaihtamaan saamansa ra- hat herkkuihin. Tämä sotki kapusiiniapinoiden luontai- sen pariutumisen, jossa alfauros hoitaa parittelun lauman naaraiden kanssa. Tutkijat olivat siis onnistuneet paikan- tamaan ihmiskunnan puuttuvan lenkin: esiprostituoidun.
Nykyihminen, Homo sapiens, oppi käyttämään rahaa vaihdon välineenä arviolta 4 000 vuotta sitten. Samal- la kehittyivät ensimmäiset eriytyneet ammatit, sillä ensi kertaa oli mahdollista vaihtaa oman työnsä tuloksia hyö- dykkeeseen, joka ei hetkessä
pilaantunut. Mitä luultavim- min ammatillista prostituuti- ota on esiintynyt siitä lähtien, ellei jo aiemminkin.
Yalen kapusiiniapinatutki- mus opettaa meille, että tie- tyt taipumukset ihmisten ku- lutuspäätöksissä ovat todella- kin geneettisiä – eivät apinat niitä ole voineet mistään op- pia. Myös Hendrikssonin kan- nattaa muistaa tämä, kun ryh- tyy siirtämään prostituutiota rikollisliigojen käsiin.
P.s.
Lisähuomiona todetta- koon, ettei Chenin mukaan apinoiden käyttäytyminen uh- kapelitesteissä juuri eronnut 2000-luvun pääomasijoittajan keskimääräisestä käyttäytymi- sestä pörssimarkkinoilla.
Erno Mähönen Lähde: how Basic are BehavioraL Biases? evidence from capuchin monkey Trading Behavior. journaL of poLiTicaL economy, 2006, voL. 114, no. 3
Onko prostituutio geeneissä?
“tutkijat olivat siis onnistuneet
paikanta- Maan ihMiskunnan
puuttuvan lenkin:
esiprosti-
tuoidun.”
Kampus 8 Kampus 8
Verokorttia ei tarvitse enää jonot- taa verotoimistosta, vaan sen voi tulos- taa itse. Tulostaminen on verotoimis- ton mukaan mahdollista, jos verovir- kailijan ei tarvitse tarkastaa, että vero- kortin pohjana ovat oikeat tiedot. Verot- tajan mukaan noin 80 prosenttia vero- korteista olisi tulostettavissa.
Tulostettavan verokortin voi ladata vero.fi/verokortti -palvelusta. Verokor- tin saa palvelusta pdf-tiedostona, jonka jälkeen sen voi tulostaa parhaaksi kat- somallaan tulostimella.
Keski-Suomen verotoimiston tiedot-
tajan Riitta Olkkolan mukaan, jo puo- let verottajan verkkopalvelun käyttäjis- tä ovat tajunneet tulostaa verokorttin- sa itse.
”Sillä tavalla tämä on jo näkynyt, vaikka muutos tuli voimaan vasta loka- kuun alusta.”
Verotoimistot ovat ruuhkaantuneet tyypillisesti tammikuussa, kun uu- det verokortit on vasta lähetetty joulu- kuun aikana. Muutosverokorttia on tar- vinnut 1,6 miljoonaa suomalaista, jois- ta 600 000 korttia on tähän asti tilattu verkon kautta.
Jos opiskelijan tulot muodostuvat ai- noastaan opintotuesta, verottajan sa- nelemaa ennakonpidätystä voi alentaa, mutta tällöin kortin on mentävä verot- tajan tarkistuksen läpi, jolloin korttia ei voi itse tulostaa.
Tulostettu verokortti on yhtä viralli- nen ja oikea verotusasiakirja kuin Vero- hallinnossa tehty verokortti. Jos vero- kortti tulostuu kahdelle sivulle, molem- mat sivut on toimitettava työnantajalle.
Verokortin voi edelleen myös tilata kotiinsa tai hakea verotoimistosta.
Ilpo Puhakka
ainolanrantaan
avantouintikeskus
teksti Johanna Hurme
Viihde. Jyväsjärven Avanto ry aloittaa ensi keväänä avantouintikeskuksen ja kahvila-ravintolan rakentamisen Ainolanrantaan.
Verokortin voi tulostaa itse
Avantouintikeskus on auki myös kesäisin, jolloin Jyväsjärvi pysyy paremmin sulana.
aVantouintikeskus tullaan sijoitta- maan järven päälle ja kahvila tullaan rakentamaan avantouintikeskuksen viereen, rantaraitin yläpuolelle.
Tämän lisäksi Nuoriso- ja palvelu- asunnot ry rakennuttaa Ainolanran- taan kaksi rakennusta. Jyväsjärven Avanto ry:n puuhamiehenä toimivan Veikko Lahtisen mukaan Ainolanran- nan rakennusprojektin olisi tarkoitus valmistua kesäkuun loppuun mennes- sä 2014.
”Järven päälle rakentuvassa avanto- uintikeskuksessa tulee olemaan sauna, pesutilat, pukeutumistilat, pieni neu- votteluhuone, toimisto ja kioski. Tal-
viaikaan olisi tarkoitus järjestää avan- touintikilpailuja, joten keskukselle on suunnitteilla kuusi 25 metrin pituista rataa, jotka voidaan tarvittaessa pitää auki paineilman avulla. Muuten talvisin keskukselta löytyy avantouintiin sovel- tuva reikä”, sanoo Lahtinen.
Avantouintikeskus tulee olemaan au- ki myös kesäisin. Lahtinen kertoo, että keskukselle on kaavailtu myös pientä vierasvenesatamaa.
”Tarkoituksena on houkutella kau- punkilaisten lisäksi matkailijoita Aino- lanrantaan. Ajatuksena olisi venekulje- tus Lutakon satamasta tänne meille”, Lahtinen pohtii visioita.
JyVäsJärVen Avanto ry haluaa pro- jektilla kannustaa kaupunkilaisia liik- kumaan rantaraitilla enemmän ja har- rastamaan terveydelle hyväksi olevaa avantouintia.
”Rantaraitin yläpuolelle tulee valmis- tumaan meidän toimesta 150 neliöinen kahvilaravintola, joka on mahdollis- ta varata iltakäyttöön. Neuvotteluiltaan voi yhdistää avantouintikeskuksen sau- na- ja uintimahdollisuudet. Opiskeli- jat ovat kyselleet avantouintikeskusta meiltä jo pitkään. Nyt meillä on mah- dollista antaa sellainen. Tästä on tarkoi- tus tulla koko kansan paikka”, Lahtinen tiivistää.
Langattomaan verkkoon pääsy helpottuu
JyVäskylän yliopiston langattoman verkon käyttöönotto on helpottumas- sa. Tähän asti wlan-verkkoon pääse- miseksi on Windows-tietokoneilla pi- tänyt asentaa suojausohjelma ja mää- rittää asetukset monivaiheisten ohjei- den avulla.
”Windowsissa toimii oma tunnis- tautumismenetelmä, eikä sitä tarvit- se enää erikseen ladata. Muutos tulee voimaan ensi vuoden alusta”, lupaa verkkopäällikkö Miska Sulander JY:n IT-palveluista.
Mac-koneilla, monilla älypuhelimil- la ja tableteilla verkkoon on päässyt kätevämmin, sillä se vaatii vain yhden asetustiedoston lataamisen.
Jyväskylän yliopistolla on vierailija- verkko ja langattomat verkot opiskeli- joille ja henkilökunnalle. Kaksi jälkim- mäistä on salattu ja suojattu yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Agoralla on avoin langaton verk- ko, mutta nettisivuillaan IT-palvelut ei suosittele sen käyttöä.
”Salaamattomia web-palveluita käytettäessä kuka tahansa voi kaapa- ta toisten tietoja itselleen”, Sulander perustelee.
Juho Takkunen
Varkaat iskivät Ylioppilaskylän kerhotiloihin
kerroimme Jylkkärin toukokuises- sa numerossa Ylioppilaskylään perus- tetusta kerhotilasta. D-talossa sijait- sevassa tilassa on sittemmin harras- tettu ei-toivottuja aktiviteetteja, kun kesän aikana huoneistossa sijaitseva Samsung-merkkinen televisio oli ka- donnut.
”Televisio oli irroitettu kaikessa rau- hassa seinästä, telineineen päivineen.
Tilapalvelu on sitä mieltä, että korvaa- vaa televisiota ei ehkä hankita.” ker- too tekninen avustaja Martti Lum- mukka. Tapauksesta on tehty rikosil- moitus, mutta epäiltyjä ei poliisilla täl- lä hetkellä ole.
kerhotiloista tehtiin myös myö- hemmin toinen rikosilmoitus epäon- nistuneesta ryöstön yrityksestä. Lai- tosmies oli pysäyttänyt kaksi henkilöä poistumassa rakennuksesta kerhota- lon tietokoneet kainalossa. “Tietoko- neiden lukot oli katkaistu isoilla sak- silla. Tiloista löydettiin myös rikkinäi- nen Samsung-merkkinen tietokoneen näyttö”, Lummukka mainitsee.
Jyväskylän Poliisi pyytää yh- teydenottoja mahdollisista vihjeistä ja lisätiedoista.
Jere Kyrö Kuvan televisio liittyy tapaukseen.
ToMMI PuSKA
ARKKITEHTIPALVELu oY JYVÄSKYLÄ
9 Kampus 9
Kuluttajavirastolta
tarkennusta Facebook- markkinointiin
K
uluttajavirastossa on te- keillä Facebookissa järjes- tettävien markkina-arpa- jaisten ohjeistus, kerrotaan kuluttajaviraston Twitter- sivulla. Kampanjoinnin pelisääntöjen teroitus taitaakin olla paikallaan.”Facebookin käyttösääntöjen vastai- siin kilpailuihin törmää todella usein”, sanoo sosiaalisen median asiantunti- jayrityksessä työskentelevä Johanna Janhonen.
FacebooKin käyttösääntöjen mukaan kilpailut ja arvonnat tulee toteuttaa so- velluksena.
”Toisin sanottuna kilpailun on au- ettava erilliselle välilehdelle ollakseen käyttösääntöjen mukainen”, selventää Grapevine Media Oy:n toimitusjohtaja Marika Siniaalto.
”Facebook-kampanjaa ei saa järjestää esimerkiksi aikajanalle. Myös ’jaa kuva seinälläsi’ -kilpailut ovat käyttösääntö- jen vastaisia”, Siniaalto jatkaa.
Hänen mukaansa arvonnoille on tek- nisen toteutuksen lisäksi myös sisällöl- lisiä vaatimuksia. Esimerkiksi pelkäs- tään Facebookin omat toiminnot, toi- sin sanoen tykkääminen, jakaminen
ja kommentointi, eivät ole pätevä tapa osallistua arvontoihin tai kilpailuihin.
”Tykkäämiskilpailut eivät ole millään tapaa sallittuja”, Siniaalto kertoo ja jat- kaa:
”Jos osallistuminen halutaan ehdol- listaa vain tykkääjille, se on teknises- ti mahdollista ja myös sallittua, mikäli osallistujilta kerätään yhteystiedot vie- lä erikseen.”
Janhonen selventää, että käytännössä sääntöjen mukainen kilpailu
toteutetaan niin, että kilpailijat täyt- tävät osallistumisen yhteydessä
henkilötietolomakkeen. Janhonen sanoo kuitenkin törmäävänsä todella usein kampanjoihin, joissa näin ei me- netellä.
ToisTaiseKsi kuluttajavirasto kehottaa yrityksiä kääntymään epäselvyyksis- sä yleisen markkinointiarpajaisia kos- kevan ohjeistuksen pariin. Kuluttajavi- raston internetsivujen mukaan myyn- tiä edistävät arvonnat ja kilpailut ovat markkinointiarpajaisia ja niissä tulee noudattaa niitä koskevia kuluttajaoike- uden linjauksia.
Kuluttajaviraston yleisten markki- nointikampanjoinnin ohjeiden mu-
kaan markkinointiaineistossa on ker- rottava muun muassa järjestäjä, ar- vonnan tai kilpailun alkamis- ja päät- tymisaika sekä arvontapäivä, yksityis- kohtaiset tiedot palkinnoista, taitoon tai tietoon perustuvan kilpailun ratkai- superusteet sekä ta-
pa, jolla voittajille ilmoitetaan voitos- ta ja palkinnon luo- vuttamisesta.
MiKsi säänTöjen vastaiset kampanjat ovat sitten niin ylei- siä Facebookissa?
Sekä Janhonen että Siniaalto esit- tävät kaksi mahdollista syytä käyt- tösääntöjen rikkomiseen.
”Käyttösäännöistä ei joko tiedetä tai sitten niistä ei välitetä”, arvelee Siniaal- to.
Janhonen tuumii, että yrityksissä saatetaan katsoa, että talon sisältä löy- tyy omaa osaamista sen verran, ettei asiantuntijan neuvoja tarvita. Ajatel- laan, että ”kaikkihan Facebookia osaa- vat käyttää”, vaikka aika harva käyttä- jäsääntöihin on perehtynyt.
Toinen yleinen synti on perustaa or-
ganisaatiokohtaisia profiileja, sääntöjen mukaan profiilien takana kun saa olla vain luonnollinen henkilö. Janhosen mukaan Facebookin valvonta perustu- nee lähinnä käyttäjien omavalvontaan.
Käyttäjät voivat ilmiantaa arveluttavia kampanjoita rapor-
tointinappulalla.
siniaallon mu- kaan käyttösääntö- jen vastaisesta kam- panjasta ei seuran- ne muita sanktioita kuin yrityksen Fa- cebook-sivun poista- minen.
”Ainakaan säännöissä ei muusta pu- huta. Uskoisin kuitenkin, että isoil- le brändeille on aivan tarpeeksi iso is- ku menettää tykkääjiä – ja näkyvyyttä – yhtäkkiä, kun tykkääjät on kuitenkin isolla vaivalla ja rahallakin kerätty.”
Siniaallon mukaan yritysten käyt- tösääntöjen vastaisten kampanjoinnin vuoksi Facebook-sivujen poistamises- ta ei juurikaan puhuta.
”Näitä ei kerrota yleensä julkises- ti, jollei sivun takana oleva taho sitä it- se kerro”.
teksti Emmakaisa Jokiniemi kuvitus Jere Kyrö
viihde. Facebookista on tullut kampanjoinnin ja arvontojen villi länsi.
”Tykkää ja voita” -kilpailuissa klikkailuosallistuminen on vaivatonta, mutta ne voivat olla Facebookin käyttösääntöjen vastaisia.
”Tykkäämis- kilpailuT eiväT ole millään Tapaa
salliTTuja”
10
jyväskylä
underground
musapiirit. Pinnan alla kuplii. Jyväskylä on täynnä mielenkiintoista musiikkia tekeviä bändejä ja artisteja, joista
et tiedä, mutta saatat vielä hyvinkin kuulla.
teksti Petri Kaikosuo
j
yväskylässä ei ole isoa festaria eikä Suomen suo- situinta bändiä, mutta ruohonjuuritasolla musii- killista liikehdintää piisaa niin monissa kerroksis- sa, ettei sen määrää tai laatua taida tietää kukaan.”Underground”-käsite kattaa löyhimmillään alleen kaiken, mikä ei ole ”mainstreamia”. Usein siihen liitettyjä määreitä ovat epäkaupallisuus, tinkimättömyys, ”tee se itse -meininki”, aitous ja jonkinlainen oppositiossa olemisen ko- kemus, halu identifioitua undergroundiin tai avantgardeen.
Tällä akselilla tämän hetken puhutuin jyväskyläläisbän- di on anarkistisella otteellaan ja carillonhuuruisella haista
v***u -meiningillään hurmannut, Hurriganesin hengessä rockia paahtava Räjäyttäjät.
Kaupungissa on myös tinkimättömiä ”undie” eli under- ground ja indie -tapahtumia, kuten Taju-klubi sekä Hearin tapahtumat, joista suurimpana Höstfest.
Folkiin ja rockiin kallellaan olevan kirjoittajan mielestä mielenkiintoista uutta musiikkia tekevät myös esimerkik- si Circus Uusi Maailma, Ismo ”Muuan Mies” Puhakka sekä Ville ”Paratiisi” Saarela. Tässä jutussa esitellään vielä muu- tama lisää. Toivottavasti joku lukija perustaa oman bändin huomenna kello 03.15.
Anssi toivAkkA
11
jyväskylä
underground
Taide-jazzrock-elekT- robändi Virta sai alkunsa, kun Kuopion musiikkilukios- sa opiskelleet kitaristi Heikki Selamo ja rumpali Erik Heik- kinen treenasivat ”freejazz- pohjalta” ja pyysivät samassa koulussa opiskellutta trum- petisti-efektimies Antti He- vosmaata mukaan jameihin.
Kuluneen vuoden aikana Virta on keikkaillut ahkeras- ti ja niittänyt mainetta kiih- keillä live-keikoillaan, joissa on sanottu olleen ”Jimi Hen- drix/Mars Volta –meininkiä”.
Keikkapaikat ovat vaihdel- leet Pori Jazzista Ilokiven Jy- rockiin ja Vakiopaineen nur-
kasta helsinkiläisen vaatekau- pan nurkkaan.
”Monesti parhaat keikka- paikat ovat juuri niitä, jois- ta miettii, että ”mitähän tästä tulee”. Haluamme lisää mah- dollisimman epätodennäköi- siä keikkoja”, julistaa Hevos- maa.Virran 21-vuotiaat muu- sikot kertovat olevansa mu- siikillisella tutkimusretkellä, jolle ammennetaan aineksia yhtä luontevasti rockin, tai- demusiikin kuin klubimusii- kinkin historiasta. Onko Vir- ralla musiikillisia heimoveljiä ja sukulaissieluja?
”Ei oikeastaan. Tämä mitä
me soitetaan, on vaan sitä mi- tä me kuullaan päässä. Norja- laisen Nils Petter Molvaerin trio on jossain määrin saman- kaltaista kamaa”, tuumii He- vosmaa.
”Ja muutamat nuoren pol- ven muusikot, kuten Louhi- vuoret ja Pauli Lyytinen ovat näyttäneet sen, että margi- naalimusiikillakin on mah- dollista luoda omaa musiikil- lista uraa”, sanoo Selamo.
Jyväskyläläis-helsinkiläi- nen Virta julkaisi debyytti- levynsä Tales from the Deep Waters 20. marraskuuta.
ProfeeTTa & Uusi Maailma- nuskonto aloitti toimintansa vuonna 2005. Bändin musiik- ki on psykedeelistä ja junnaa- vaa sisäavaruuselektroa. Sa- noituksissa muun muassa ke- hotetaan menemään psykoo- sissa loppuun saakka.
”Biitti, saundi ja toisto ovat keskeisiä elementtejä Profeet- ta & UMU:n musiikissa”, ker- too laulaja Matti ”Profeetta”
Pihl, joka muistetaan myös vuoteen 2002 toiminees-
ta reggaeyhtye Laulurastaas- taasta.
Profeetta ja UMU on mo- nitasoinen mytologia, jon- ka mukaan Keski-Suomessa eli muinoin ruskeissa samet- titakeissaan Profeettoja, jotka muuttivat todellisuutta tah- tonsa voimalla ja vakoilivat lumetodellisuutta ylläpitäviä Velhoja. Profeettojen viime- kätinen tarkoitus on löytää totuus ja ihmiset, ”näkymät- tömän ja näkyvän yhdistä-
minen”. Mytologia täydentyy, kun Pihl saa valmiiksi romaa- ninsa, työnimeltään Ekstaat- tisen Psykoosin Mysteerio.
Profeetta & UMU on jul- kaissut tähän mennessä albu- mit Hallusinogenesis (2007) ja Ordo Umu Okkultis (2008).
”Uudella, lähiviikkoina il- mestyvällä Saatanan Uu- si Maailmanuskonto –levyllä elektroniseen biitti-psykoo- siin yhdistyy muun muassa salatunneli-hard rockia.”
”vuonna 1997 löysin joten- kin tieni ylioppilaskylän Lilluk- kaan, jossa oli käynnissä under- ground-bileet. Tutustuin siel- lä huikean setin ragga-junglea soittaneeseen DJ Gim- mixiin, jol-
ta sain ki- pinän alkaa soittaa levy- jä. Ei men- nyt kauaa- ka a n ku n löysin halval- la parin käy- tettyjä levy- soittimia, oli- s i v a t k o h a n m a k s a n e e t 800 markkaa pari. Gimmi- xin, kRealin, DJ Petruksen ja Jell-O:n kans- sa pyöritettiin monta vuotta Vakiopainees- sa Vinylo-klu-
bia. Sen jälkeen olen ollut mo- nessa klubivirityksessä muka- na”, kertoo pitkän linjan jyväs- kyläläinen dj, DJ Chris Robin eli Risto Grönberg.
DJ:n touhuun kuuluu myös tapahtumatuotantoa, kuten markkinointia ja teknistä toteu- tusta. Chris Robin järjestää yh- dessä Dreadmark-kollektiivin kanssa Natty-klubia Rumassa ja erilaisia konemusiikki-iltoja Ilo-
kivessä.
”Soitan nykyään pääasiassa drum&bassia. Se on nopeatem- poista konemusiikkia joka pe- rustuu breakbeateihin, basso- linjaan ja samplei- hin. Dreadmark- kollektiivimme il- loissa soi myös
dubstep ja tek- no, eli bassomu- siikkia laajalla skaalalla. Uusin projektini on drum&bassille pyhitetty klubi Treatment, jota järjestän tam- perelaisten Joe Loudin, Escin ja Subsensen kans- sa.”
Kuinka tämän päivän dj soittaa musiikkinsa?
”Sekä perin- teisesti vinyylile- vyiltä, että mp3- formaatissa käyttäen vinyyli- kontrolloitua Seratoa.”
Jyväskylässä on Chris Robi- nin mukaan paljon kiinnostavia marginaalisemman musiikin te- kijöitä.
”Tietysti Dreadmark-kollek- tiivimme jäsenet Dubba Jones, Ben Kama, Koshiz, Tpaz ja Joe Loud. Lisäksi mainittakoon CY ja Deep Cuts. Heillä on hyvä meininki.”
Virta on: Antti Hevosmaa, trumpetti; Heikki Selamo, kitara; Erik Heikkinen, rummut.
”Suurin osa radiossa soivasta musasta pyrkii hirveän vahvas- ti manipuloimaan ja herättämään suuria, lähes poikkeuksetta negatiivisia tunteita. Se ei kiinnosta mua.”, sanoo Profeetta.
Elina savolainEn
“Ug-klubilla käyvät ihmiset tule- vat paikalle musiikin takia, joten tunnelma on siellä yleensä pa- rempi kuin mainstream-klubil- la.” sanoo DJ Chris Robin eli Ris- to Grönberg.
sanna klemeTin bändihom- mat alkoivat psykedeelistä pro- ge-etnoa soittaneessa Jesufåg- larissa vuonna
2006.
”Opiskelim- me kaikki Ori- veden opis- tossa. Olin sä- veltänyt pöy- tälaatikkoon progehenkis- tä materiaa- lia ja löysim- me toisemme sitä kautta”, hän kertoo.
Matka ajan rannoille -le- vyn julkais- sut Jesufåg- lar oli Kleme- tin pääprojekti vuoteen 2011, vaikka bala-
laika-psyke-folkbändi Sateen- kaarina olikin saanut alkun- sa jo 2007, kun Klemetti muut- ti Jyväskylään. Alun perin pal- jon looppeja ja muita sähköisiä elementtejä sisällään pitänyt Sa- teenkaarina pyrkii nykyään luo- maan äänimaailman akustises-
ti, suulla ja soittimilla. Yhtyees- sä on muun muassa romusetin soittaja.
”Toiminta perustuu hengittä- vyydelle ja va- paudel le” , sanoo Kle- metti.
Zorsen Kle- metti perus- ti ”rock’n roll –huu mas sa”
syksyllä 2011.
Ensimmäinen EP tuli syksyl- lä ja pitkäsoittoa odotellaan ke-
vääksi.
” Z o r s e s s a sähkö pauhaa.
Tykkään lau- laa kovaa ja vä- littää energi- aa!”Klemetti on myös tehnyt musiikkitieteen proseminaarityön ”Psykedee- linen musiikki ja sen merkitys paikallisessa skenessä” (2012).
Työ löytyy internetistä.
”Musa, jota olen tehnyt, on aina ollut jollain tavalla psyke- deelistä, tajuntaa laajentavaa.”
TEro ahonEn
”support your local music dealer!”
musiikillisella tutkimusretkellä
jesufåglarista
sateenkaarina zorseen
Sateenkaarina-yhtyeen Sanna Klemetti: ”Jyväskylää kuvaa hyvin semmoinen psykedeelinen alakult- tuurinen pöhinä ja toisaalta lannan- haju; ei oo turhaa hipsteröintiä vaan täällä osataan tampata!”
ekstaattisen psykoosin mysteerio
sanna KlEmETTi lEo-Emil KorhonEn
12
Mitä on uG?
z
zSannazKlemetti/Sa- teenkaarina:z”Under- groundzperustuuzhäm- mennykseenzjazhärnää- miseen.zToisaaltazunder- groundzliittyyzolennaisestiz itseztekemiseenz(diy)zjaz kompromissittomuuteen;z jonkinlaiseenzhaluunzollaz osazundergroundia.”
z
zDjzChriszRobin:z”Under- ground-musiikkizvoizol- lazmitäzvainzvaltavirrastaz poikkeavaa,zsezonzyleensäz jossainzmäärinzepäkaupal- listazjazsitenz’aitoa’.”
z
zProfeetta:z”Under- ground-musazonzkaizmu- saazjokaztuleezison,zvakiin- tuneenzmusabisneksenz ulkopuolelta.zSiinäzmieles- säzmeidänzbändizonzsitä.z Avantgarde-musa?zSenz voizkatsoazGooglesta.”
z
zHävitys/Roope:z”Josz undergroundinzvastakohtaz onzmainstream,zniinzkyl- lä,zolemmezunderground- musiikkia.zItsezenzhaluaz painottaazolevammezjuu- rizunderground-musiik- kia,zkoskazmusiikkizonzvainz musiikkia.”
Raskasta ja vihaista
Jyväskylässä on paljon bändejä, joiden tyylisuunta menee jonnekin akselille punk/hardcore/noise/ääri- metalli. Death/doommetal-bändi Swallow the Sun ja melodista sludge-metallia soittava Ghost Brigade tun- netaan alan piireissä, samoin alun perin nimellä Me syntiset paskat aloittanut hc-punkbändi Aivolävistys.
Muita kiukkuisen puolen nimiä Jyväskylästä ovat esimerkiksi Antiklimax, Total Recall, Upright, Hävi- tys, Väärinkäsitys, Narkoosi, The Escapist, Raatoäm- päri, Molemminpuolinen Varma Tuho ja ”atomipom- miheviä” soittava Septic Apes. Rumpalin ja megafoni- huutajan käsitetaideperformanssi-punk -duo Ramin kuntopolku on oma lukunsa.
Ahkerasti keikkaileva grindcore-punkyhtye Hävi- tys sai alkunsa, kuten bändien pitääkin, eräänä kes- kiviikkoaamuna kello 3.15. Bändin musiikki on ag- gressiivista mättöä, huutoa ja paukutusta.
”Tehdään periksiantamattomasti meidän omaa jut- tua. Soitetaan raskasta ja vihaista musiikkia, jossa on tunteita herättäviä elementtejä”, tiivistää bändin kita- risti Roope olennaisen.
iMpRovisaatioRyhMä Päh- kinäsaaren rauha sai alkunsa kotibileissä Jyväskylässä vuon- na 2008, kun Ville Vainik- ka ja Eeva-Maija Vehviläinen ajautuivat juttusille soittelusta
”avoimin mielin, ilman tiettyjä esteettisiä ihanteita tai tarvetta
’osata’ ”.
”Aika pian kokeiltiin hom- maa käytännössä ja sessioihin tuli mukaan muitakin”, muis- telee Vehviläinen.
PSR:n toiminnan perusta on pyrkimys läsnäoloon, heit- täytymiseen, rehellisyyteen ja rajoittamattomaan ilmaisuun.
Instrumentteina käytetään
mitä vain, yleisimmin perkus- sioita, puhallinsoittimia ja kie- lisoittimia sekä toisinaan kos- kettimia ja miksereitä. Esityk- sissä voi olla mukana myös tanssia ja runoa.
”Tärkeimmät esteettiset vai- kutteet taitavat tulla alterna- tive-rock, blackmetal- ja mi- nimalistisesta musiikista sekä esimerkiksi intialaisesta, afrik- kalaisesta ja aasialaisesta kan- sanmusiikista”, kertoo PSR:ssä muun muassa viulua soittava ja laulava Sigri Sauna-aho.
PSR ei ole bändi perinteises- sä mielessä.
”Puhumme PSR:sta kollek-
tiivina, se kuvaa hyvin tiettyä vapautta mikä tässä on: kaik- ki eivät aina pääse keikoille tai treeneihin, mutta sillä men- nään mitä on tarjota”, kertoo Vainikka.
Millaisia ovat PSR:n keikat?
”Tämä on sattumamusiik- kia. Soitto voi yltyä minimalis- tisesta toistosta tai rauhallises- ta rytmistä ja melodiasta mie- lipuolisen voimakkaaksi tai jo- pa täysin atonaaliseksi hurmi- oksi”, kertoo Sauna-aho.
”Mennään veitsen terällä kohti outoja maisemia”, sum- maa Vainikka.
”Biisit kertovat kaikenlaisista asioista, mitä elämässä sattuu ja tulee vastaan. Pääteema on se, miten kova jätkä mä oon ja miten vähemmän kovia jätkiä kaikki muut on”, Gettomasa kertoo.
”Tässä niin kutsutussa ”punk/hardcore-skenessä”, joka kattaa alleen monenlaisia ja -tyylisiä bändejä, on about kaikki samoilla linjoilla meidän kanssa aatteellisesti. Emme todellakaan voisi kuvitella tekevämme kompromisseja kaupallisen menestyksen vuoksi”, sanoo Hävityksen kitaristi Roope.
Valtteri saha
”Pidämme sessioita vaihtelevin väliajoin. Pyrimme ilmaisemaan si- tä, mikä milloinkin haluaa tulla ilmaistuksi. Tutkimme ääntä, liiket- tä, sanoja, niiden yhteistyötä ja ristiriitoja, odotuksia ja arvoja, tottu- muksia ja oivalluksia, hetkessä elämistä ja jatkuvaa uudelleen syn- tymistä. Instrumenttina voi olla mikä vaan, vaikka matto lattialla”, kuvaa Pähkinäsaaren rauhan toimintaa perustajajäsen Eeva-Mai- ja Vehviläinen.
Jere kyrö
”seRkku Johdatti minut rä- pin pariin, kun olin kuusivuotias.
Ensimmäinen räppi, jota kuulin oli joku Fintelligensin veto”, ker- too räpin SM-battlet tänä vuonna voittanut 19-vuotias Mäki-Matin kasvatti Gettomasa eli Aleksi Le- hikoinen.
Gettomasan mukaan hyvän rä- pin tekevät ”lyrikaalisuus, hyvät läpät ja hyvät riimit”.
”90-luvun N.Y.:n jutut on mun mielestä lähimpänä täydellisintä hiphop-lyriikkaa, jota voi tehdä.
Esimerkiksi Nas, Wu-Tangin säl- lit ja Gang Starr, kotimaisista Are, Kriso ja Ruudolf, ovat hyviä.”
Ikänsä räppiä kuunnellut Le- hikoinen alkoi tehdä sitä itse 17-vuotiaana.
”Lyötiin kaverin kanssa vetoa, että pystyn tekemään paremman biisin, kuin mitä täällä tehdään.”
Ensimmäinen oma biisi, Vel-
lamo Anthem, kertoi siitä, miten Vellamon alueella ammuskellaan ja käydään huumekauppaa.
”Se nyt oli läppää tietenkin…”
Sen jälkeen omia biisejä on syn- tynyt kahden albumin verran.
Niistä on tähän mennessä kasat- tu omassa vaatekaapissa äänitet- ty ep, Vaatekaappi.
Gettomasa kertoo, että Jyväsky- lässä on paljon nuoria tyyppejä, jotka freestailaavat ja moni tekee omiakin biisejä.
”Mulle freestailaaminen on hauskaa ajanvietettä, vähän niin kuin jamit muusikolle. Eniten kiinnostaa biisien tekeminen ja julkaiseminen.”
”Levysopimus ois ihan kiva, mutta ei nyt mikään iso hyyp- pä tuu sellaista varmaan tarjoa- maan. Jos nyt joku pikkulafka ha- luaisi tarjota diilin, niin sehän ois pelkkää plussaa.”
”en halua tehdä itsestäni tuotetta”
veitsen terällä kohti outoja maisemia
Jere kyrö13
7.12. MUSTA KYNNYS
”EN jAKSA kuunnella sitä Ris- ton vitunlouskutusta”, sanoi eräs henkilö viisi vuotta sitten, kun Aurinko aurinko plaa plaa plaa oli ilmestynyt. Edelleen Risto on luultavasti yksi Suo- men omaperäisimmistä tekstinte- kijöistä ja intensiivisimmistä esiintyjistä.
15 hElpoTUS
Himasta yliopiston verkkoon,
16-17 KUlTTUUri:Rikun ja tunnan maailmanmatkaajakaanon,
17 ArvioT:
Vampyyreja ja möykkää,
19. SivUN KASvo:Raine Pulkkinen buukkaa bändejä
Menot
Suomen suurimmat psykedeliareivit
piENiSTä UNdErgroUNd-tapahtu- mista vuonna 2005 aloittanut Rene- gade on järjestänyt Suomessa satoja elektronisen musiikin tapahtumia. Muun muassa Skrillex, Knife Party, Nero, Cha- se & Status, Pendulum, Sub Focus ovat tehneet ensiesiintymisensä Suomessa Renegaden tapahtumissa.
Touhu on kasvanut hiljalleen ja ny- kyään Renegade esittelee dubstepin, drum & bassin sekä electro-musiikin isoimmat tähdet ensimmäisenä maan suurimmilla konserttiareenoilla. Vii- me vappuna Helsingin Kaapelitehtaal- la järjestetty Renegade Festival oli me- nestys.
Renegade Winter Festival on yritys viedä homma nextille levelille. Helsin- gin, Joensuun ja Oulun kautta Jyväsky- lään huipentuva neljän päivän festivaa-
likiertue on tiettävästi suurin elektroni- sen musiikin festivaali, mitä Suomessa on koskaan järjestetty.
Ulkomaisina pääesiintyjinä kuul- laan Pendulumia, Infected Mushroomia ja Calvertronia. Kotimaisista artisteis- ta esiintymässä ovat esimerkiksi Huo- ratron, Proteus, Orkidea ja Eliot Ness. Voi vain kuvitella, kun strobot välkkyvät, sa- vu nousee ja psykedeelinen tamppaus pistää musiikin ystävät epäilemään, mikä on totta ja mikä kuvitelmaa aamulla, kun kello lähenee kuutta. Muistakaa myös juoda vettä, Suomen nuoriso.
Haifalla vuonna 1997 perustettu In- fected Mushroom on yksi Israelin his- torian myyneimmistä artisteista ja alan piireissä maailman kovimpia nimiä.
25.11.-16.12. iloKivi
SEiTSEMäSTä käsikirjoituksesta ja seit- semästä ohjauksesta koostuva JYT:n pienoisnäytelmäteos Paljaat on esi- tys siitä, mistä ihmiset haluavat puhua.
Ollaan peruskysymysten äärellä: koh- taammeko toista ihmistä? Uskallamme- ko nähdä toisemme paljaina? Mitä ta- pahtuu, kun roolit riisutaan? Miksi kai- paamme toista ihmistä?
7.12. FrEETiME
räjäYTTäjäT räjäyttää! Alkaa varmaan jo joitakuita kyllästyttää tuo slogan, mutta kun se on niin totta! Näin alkuvoimaista rock’n roll –paahtoa Suomessa ei ole kuultu sen jälkeen kun Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen kuoli- vat! Jos pidät Carillosta, karvaisista rinnoista, miehekkäistä miehistä, vaarasta ja apinabai- lauksesta, niin mene.
8.12. pAviljoNKi
JYT:n Paljaat sunnuntaisin, torstaisin ja lauantaisin.
30.11.-2.12 lUTAKKo, joogASAli
ASTANgAjoogAN alkeet oppii viikonloppukurssilla.
Sen jälkeen voi alkaa käydä ohjatuilla tunneilla. Jooga on vähän niin kuin saunominen: sillä on keho-mieleen pelkästään suotuisia vaikutuksia eikä oikeastaan mi- tään huonoja puolia.
KAMpUSKiNo
PETTERI KAllIOMäKI ARVOSTElEE IlOKIVEN TUlEVAT NäYTöKSET
Carrie
BriAN dEpAlMA, 1976
Ti 27.11. Klo 19.00 Kaikkien aikojen ensimmäi- nen Stephen King -filmatisointi paitsi kronologisesti myös laa- dullisesti (Kubrickin Hohdon ohella tietenkin).
Tarina kertoo 17-vuotiaasta Carrie-tytöstä (Sissy Spacek), joka kypsyy kiihkouskovaisen äitinsä (Piper Laurie) ja epäinhi- millisten koulutovereidensa pu- ristuksissa telekineettisiä voi- mia hyödyntäväksi kostajaksi.
Häpeän ja julmuuden kor- keaveisuksi härmistyvä, pitki- tetty tanssiaisjakso säilyy vuo- desta toiseen teiniangstin ra- juimpana valkokangasilmenty- mänä. “Split screen” -tyylitte- ly on harvoin iskenyt yhtä lujaa kuin tämän teoksen väkivaltai- sessa huipennuksessa.
Arvosana: 5/5
Teheran 43
AlEKSANdr Alov &
vlAdiMir NAUMov, 1981
Ti 4.12. Klo 19.00
Neuvostoliitto on perinteisesti ollut vahvojen ohjaajakaksikko- jen valtakunta: Kozintsev–Trau- berg, Heifitz–Zarhi, Vasiljev- veljekset... Näitä hieman unoh- detumman voimaduon muo- dostivat Aleksandr Alov ja Vla- dimir Naumov, jotka ohjasivat yhdessä 11 elokuvaa vuosina 1951–85.
Teheran 43 ei ole parivalja- kon kyvyistä paras mahdollinen näyte. Nykyajassa ja vuodes- sa 1943 liikkuvan, melko pitkä- piimäisen tarinan ytimessä on Stalinia, Rooseveltia ja Chur- chilliä vastaan suunnattu sala- murhahanke Teheranin konfe- renssin yhteydessä.
Ylikansallinen vakooja- draama on kerännyt rahoitta- jia Ranskaa, Sveitsiä ja Espan- jaa myöten. Tähtivoimaakin löytyy Alain Delonista alkaen, mutta kokonaisuus on alakuloi- nen, puhelias ja jäykkä – eli ai- don neuvosto-venäläinen sa- nan negatiivisimmassa merki- tyksessä.
Arvosana: 2/5
14.12. vAKiopAiNE
AiNo vENNA on helsinkiläinen laulaja- lauluntekijä, jonka musiikki flirttailee chan- sonien ja vanhan rock’n rollin kanssa ja ot- taa vaikutteita laulelmista ja italoiskelmis- tä. Hänen ympärilleen muodostui bändi syk- syllä 2011.
Tänä syksynä ilmestynyt debyyttialbu- mi Marlene sai Rumbassa viisi tähteä ja siltä lohkaistu sinkku Suzette oli Radio Helsingin kuulijoiden äänestämä kesähitti.
4.12. KAUpUNgiNKirjASTo
jYväSKYläN kaupunginkirjas- to aloitti Kirjaillat syksyllä 2008.
Iltojen tavoitteena on jakaa lu- kukokemuksia muiden kirjois- ta ja lukemisesta kiinnostunei- den kanssa. Jokaiseen Kirjail- taan valitaan yksi tai useam- pia teoksia, joihin syvennytään perusteellisemmin. Jyväsky- läläinen Eeva Rohas (s. 1982) on paikalla 4.12., jolloin pe- rehdytään hänen esikoisromaa- niinsa Syvä pää.
29.11. rENTUKKA
KorTEpohjAN joUlUjUhlASSA eli ylioppilaskylän pikkujou- lussa on tarjolla ILMAISTA riisipuuroa ja monenlaista ohjelmaa.
Trio Trabant soittaa iskevää ja tanssittavaa katumusiikkia. Ren- tukka House Band tutustuttaa joululaulujen pimeään puoleen.
Korteforte-kuoro laulaa joululauluja. Tilaisuuden juontaa joulu- muori ja paikalla on myös itse vanha pukki!
INFECTEd MUSHROOM
MuIsTakaa MYös Juoda veTTä, suoMen nuorIso.
tekstit Petri Kaikosuo
OTAVA/JOUNI HARJAlA
MIIA lYYRA
NEllI PAlOMäKI SAMI SäNPäKKIlä
räjäyttäjät on noussut Jyväskylä- undergroun- dista yhdeksi suomalaisen rockin har- voista bän- deistä, jotka paskat välit- tävät ja joista puhutaan.
TEEMU OJAlA
”ensIMMäInen reakTIo olI, eTTä vITTu MITä Paskaa.”
Sittemmin kantansa pyörtänyt musiikkitoimittaja Nalle Österman Räjäyttäjien keikasta Rumbassa.
14
VWPZRLSPQHRVY[PSSH
CNGPPWUVCJCPCVWQVVGKUVCb MCJXKLCVGGCKPCb
(\RPVSVHQH[
6K6Q5W/C 2G.C
Tykkää meistä facebookissa.
Lauantaisin elävää musiikkia genrestä toiseen.
Tiistaisin tietovisa kello 21.
Meiltä löytyy myös kabinetti, jonka voi varata ilmaiseksi eri aine-järjestöjen käyttöön.
^^^`SHY\[OMP
025551-
1211
Pal.vko 2012-4 9
Marraskuu ’12
6 414880255513 1 20 11
1
95e+ AINA YHDMYYDÄÄN ESSÄ ILTALEHDEN KANSSA ILTALEHDEN HINTA
500 EURON ARVOSTA PALKINTOJA!
LISÄÄ RATKOTTAVAA NYT YLI 80 SUDOKUA
!
Helpotus 15
Sieltä löytyy maitoa, appelsiinimehua, sitten muutaman päivän iltaruoat yleensä. Päivisin syödään kuitenkin koulul- la. Aamupalaksi jogurttia. Jotain vihanneksia, kuten kurkkua ja tomaattia. Siinä ne onkin mitä sieltä yleensä löytyy.
Tyttöystävällä on Hyla. Meillä on yleensä joku viisi litraa eri maitoja tuolla. Aina tois- ta ja toista maitoa.
Ja sitten kun menee kauppaan, niin ei muista mitä maitoa siellä on ja ostaa molemmat maidot.
Ja sitten on taas li- sää maitoa.
Yleensä laite- taan ruoaksi jotain kanasta tai jauhe- lihasta. Ei mitään hifistelyä.
Arimo Kerkelä
Laskentatoimen opiskeLija konsta aaLto:
Kotoa yliopiston verKKoon
it-säätö. Verkon etäkäyttö ja VPN-etäkäyttöyhteyden perustaminen onnistuu tavalliselta käyttäjältä. Ja jos se ei onnistu, apua on saatavilla.
teksti Jesse Saarinen & Jarno Liski kuvitus Joonas Sutinen
V
PN tulee sanoista virtual private network eli virtuaalinen erillis- verkko. VPN -yhteyden avulla ko- tikoneenkin saa yliopiston verk- koon.Tällöin pääset käyttämään myös yliopiston tietokantoja, nettisanakirjaa sekä yliopiston verkkolevyjä, kuten omaa U-asemaasi.
jääkaappiratsia
JYlkkäri kurkiSTAA JääkAAPPiiSi.
oHJEET Muun MuASSA MAcillE: HTTP://www.JYu.fi/iTP/oHJEET.
APuA SAA iT-TuESTA ArkiPäiviSin MATTilAnniEMESSä (MAD 134) klo 9.00-14.30 JA SEMinAArinMäEllä (A-rAkEnnuS, 308) klo 9.00-15.00.
Vpn-yhteys WindoWsiLLa
1. mene osoitteeseen: www.jyu.fi/itp/ohjeet. Sitten avaa “tieto- verkot ja etäyhteydet”, jonka jälkeen avaa “kotikoneelta yliopis- ton verkkoon (vPn-yhteys)”. Tämä vaatii nettiyhteyden.
2. asenna ilmainen cisco vPn -yhteysohjelma tarjotusta lin- kistä. varmista, että asennat ohjelman, joka sopii koneesi bitti- määrään. Bittimäärän voi tarkistaa windowsin “Järjestelmä (Sys- tem)” -valikosta. Avatessasi linkin koneesi saattaa varoittaa var- menteesta, mutta ohita tämä.
3. kLikkaa linkkiä “Profiili opiskelijalle” ja tallenna tiedosto ko- neellesi. Avaa asennettu ohjelma ja määritä sille asetukset, klik- kaamalla “connection Entries” valikosta “import”. Etsi äsken mainittu tiedosto uudesta avautuneesta ikkunasta ja avaa se.
4. kirjaudu sisään klikkaamalla ohjeet vPn-yhteyden perus- tamiseksi ja käyttämiseksi windowsille:
alla ilmestynyttä linkkiä ja antamalla yliopiston käyttäjätunnus, jonka perään on kirjoitettu “!student” ja yliopiston salasana. klik- kaa “connect”. ikkuna häviää alapalkkiin, kun yhteys on muo- dostettu.
5. siirtääksesi tiedostoja tarvitset kotihakemistosi (u) sijain- nin, jonka saa yliopiston salasanapalvelusta: https://salasana.
jyu.fi. klikkaa “salasanan vaihto ja tunnuksen tietojen päivitys”.
kirjaudu sisään ja etsi “Home directory”, jonka perässä kotihake- mistosi sijainti on.
6. aVaa koneesi “Tietokone (computer)” valikko ja klikkaa
“kytke verkkolevy (map network drive)”. valitse asema u, kopio kenttään kotihakemistosi sijainti ja klikkaa ”kirjaudu toisella käyt- täjätunnuksella (connect using a different user name)”.
7. kirjota käyttäjätunnuksesi ja lisää siihen pääte “@ad.jyu.fi”
ja kirjoita salasanasi annettuihin kenttiin. klikkaa “finish”. nyt voit siirtää tiedostoja yliopiston verkon ja kotikoneesi välillä “Tietoko- ne (computer)” valikon kautta, jossa näkyy käyttäjänimesi mu- kainen verkkosijainti.
