Jyväskylän ylioppilaslehti 08/2012

Jyväskylän ylioppilaslehti 3. syyskuuta – 24. syyskuuta 2012 52. vuosikerta

8

Matti säätää systeeMiä

Uusi rehtori haluaa sujuvoittaa opintoja ja karsia byrokratiaa

Jatkoaikaa tuli Varo klamydiaa Ilmainen Office Liikunta aukesi Kasvata chili Viivyttelyä

Jenkkiyliopistot aukesivat

ryminällä verkkoon

kuinka

nettimölinä kaatoi GuGGen opiskeliJoiden kirJat levällään

Gramex väiJyy

tanssitunteJa

Pääkirjoitus 2

K uka teistä tunnistaa nimen Jonah Lehrer?

Ei varmaan moni, mutta varmasti useam- pi kuin tunnistaa vaikkapa nimet Heidi Ko-

nonen, Katariina Vuori, Kari Paananen tai Siina Repo.

Lehrer on yhdysvaltalainen toimittaja, joka irtisanoutui New Yorkerista jäätyään kiinni Bob Dylanin sitaattien väärentämisestä. Loput ovat suomalaisia toimittajia, jotka kertoivat totena Mint-

tu Vettenterän sepittämää Enkeli-Elisa -tarinaa. Siina

Repo oli se toimittaja, jonka mukaan tarina oli joka tapa- uksessa “esimerkki totuudesta”.

Ymmärrän hyvin toimittajien virheitä. Teen niitä ko- ko ajan. Virheitä syntyy laiskuudesta, mutta myös kasva- neista paineista. Paineita luovat osaltaan mediaomista- jat, jotka vastaavat perinteisen median ahdinkoon lähin- nä irtisanomalla väkeä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että meille kaikille toimit- tajille tekisi hyvä saada kunnolla satikutia, kun virheitä tulee. Suora keskustelu myös nostaa laatujournalismin arvostusta ja muistuttaa yleisöä siitä, että kunnollinen journalismi vaatii työtä ja rahaa.

Suomalaiset toimittajapiirit taitavat olla liian pie- net ja läheiset, jotta täällä kyettäisiin ylläpitämään riit- tävää hygieniaa. Julkisen Sanan Neuvoston puheenjoh- taja Risto Uimonen jo sentään onnistui sanomaan, et- tä toimituksissa olisi pitänyt tarkistaa Enkeli-Elisa -juttujen taustat paremmin. Vielä kaksi vuotta sit- ten Uimonen oli sitä mieltä, että Iltalehdessä lä- pi menneestä lottovoittohuijauksesta olisi pitä- nyt nostaa oikeusjuttu – toimitusta huijannei- ta vastaan.

Pyykit olisi pestävä

Minttu Vettenterän

saama mediahuomio on kohtuuton- ta siihen nähden, että paljon hänen sepitteitään merkit- tävämpi yhteiskunnallinen ongelma on toimituskulttuu- rin alennustila Suomessa. Silti töppäilleisiin toimittajiin viitataan suurimmassa osassa juttuja “eräänä toimittaja- na”, kun taas Vettenterä on löytynyt nimellä ja kuvalla jo- pa Seiskan kannesta.

Jos Hanna Nikkasen ja Anu Nousiaisen Kuukausiliit- teessä esittämä epäilys Münchausen-oireyhtymästä En- keli-Elisan taustalla pitää paikkansa, on aika selvää, et- tä keskustelun olisi jo ajat sitten pitänyt siirtyä Vettenterän tekemisistä toimittajien tekosiin.

toisekseen olen

pohtinut, aikooko se Ylen tiedotustilai- suudessa riehunut Iltalehden toimittaja seuraavaksi men- nä vaatimaan arkkipiispalta vastausta siihen, miksi kirkko on huijannut Suomen kansaa esittämällä Jeesuksen val- koihoisena?

Vaikka Ylen Mannerheim-elokuva olisi epäonnistu- nut, pidän mittaamattoman raikkaana ja riemastuttavana jo sitä, kun Mannerheimia esittävä Telley Savalas Otie-

no huomautti Hesarissa, ettei Mannerheim ollut mikään

Lenin tai Stalin, vaan pikemminkin Che Guevara.

Montako vuosikymmentä olisi mennyt, että täl- lainen lausunto olisi sopinut yhdenkään suoma-

laisen keskustelijan suuhun kummallakaan puo- lella rintamaa?

Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi

Virheitä syntyy laiskuu-

desta,

mutta

myös

paineista.

3

Jylkkärin toimitus:

Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi

Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362

Siviilipalvelusmies Jere Kyrö

sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl

Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750

ISSN 0356-7362

Kartalla

4-5 uutiset:

Opiskelijan ääni ei kuulu,

6–7 moocit:

Yliopistot avasivat kurssinsa verkkoon,

8–9 uusi rehtori:

Jylkkäri jututti Matti Mannisen,

10–12 keskiaukeama:

Aktiiviset vähemmistöt ,

14 chili:

Kämppä valjastetaan viljelykäyttöön,

17 dJ-hommat:

Kopiointilisenssit häiritsevät.

opintopalvelut muutti Agoran 3. kerrokseen.

aikuisia opetetaan pyöräi- lemään Aren aukiolla syk- syn mittaan. Jyväskylän pyö- räilyseuran opetustuokioihin ei tarvitse ilmoittautua, mut- ta päivät kannattaa tarkistaa netistä.

yliopiston kasvitieteellinen ryteikkö on raivattu hallittuun ja so- siaaliseen päihteidenkäyttöön houkuttelevaksi puistoksi.Yliopiston pajau- tuspuiston lisäksi on kunnostettu päärakennuksen takana oleva “amfite- atteri”.

it-palvelut muutti A-rakennuksen 3. kerrokseen.

3ODQ6XRPLKDNHH\KWHLVNXQQDOOLVHVWDYDLNXWWDPLVHVWDMD NHKLW\VN\V\P\NVLVWlNLLQQRVWXQHLWD0LWl"YHUNRVWRQ-RKWRMD 6XXQQLWWHOXU\KPllQ-R6

9DLNXWWDPLVW\|QNDQDYDQDWRLPLYDQXRUWHQDLNXLVWHQ0LWl"YHUNRVWRKDNHH -R6U\KPllQVlXXVLDYXRWLDLWDMlVHQLl5\KPlVXXQQLWWHOHHNHKLWWll MDNRRUGLQRLYHUNRVWRQWRLPLQWDD\KGHVVlWDXVWDRUJDQLVDDWLR3ODQLQNDQVVD -R6U\KPlNRNRRQWXXVllQQ|OOLVHVWL5\KPlVVlSllVHHPP

!LGHRLPDDQYHUNRVWRQXXWWDLQQRYDWLLYLVWDYDLNXWWDPLVWRLPLQWDD

!RSSLPDDQOLVllYDLNXWWDPLVW\|VWlMDJOREDDOLQNDQVDODLVYDVWXXQN\V\P\NVLVWl

!VDDPDDQNRNHPXVWDMlUMHVW|W\|VWl

!PXXWWDPDDQPDDLOPDDORLVWRW\\SSLHQNDQVVD

+DNHPXVWHQYLLPHLQHQMlWW|SlLYlRQ9DOLWWX-R6U\KPlDORLWWDDWRLPLQWDQVD ORNDNXXVVD9DSDDPXRWRLVHWKDNHPXNVHWOlKHWHWllQRVRLWWHHVHHQPLWDYHUNRVWR#SODQÀ .HUURKDNHPXNVHVVDPRWLYDDWLRVWDVLWRLPLD-R6U\KPlVVlVHNlPDKGROOLVHVWDYDSDDHKWRLVW\|

WDLYDLNXWWDPLVW\|NRNHPXNVHVWDVL/LVlWLHWRMDDQWDDYHUNRVWRNRRUGLQDDWWRUL$QQD3HOWRQLHPL DQQDSHOWRQLHPL#SODQÀ

2OHWNRNLLQQRVWXQXWJOREDDOLQYDVWXXQN\V\P\NVLVWl

MDDNWLLYLVHVWDYDLNXWWDPLVHVWDPDDLOPDQWLODDQ"

yliopiston hallintorakennus menee re- monttiin noin vuodeksi. IT-palvelut on siirret- ty Seminaarinmäen A-rakennuksen 3. ker- rokseen ja opiskelijapalvelut Mattilanniemeen Agoralle 3. kerrokseen.

yläkaupungin palvelut muuttuivat piirun kaupunki- maisemmiksi, kun K-Kymp- pi pidensi aukioloaan iltakym- meneen joka päivä.

”OSTaKaa KaIKKI SOnaaTIn OSaKKeeT. MIKäLI eI MahdOLLISTa, PurKaKaa yhTIö. OLISIKO aIKa SIIrTyä rengISTä ISännäKSI, nynnyT?”

valitus Jyyn valitusviikoilla 2012

Uutiset 4

Elina Puranen (vas.) on pitänyt kirjat Viitasaarella. Maija Takala (2. oik.) on kirjoilla Alavudella. Molemmat sanovat syyksi stipendin, jota heidän kotikuntansa maksaa muualla asuville opiskelijoille. Ida Hannola (2. vas.) ja Helena Peltokangas ovat kirjoilla Jyväskylässä. Kaikki opiskelevat opettajankoulutuslaitoksella.

J

yväskylän yliopiston opiskeli- jat siirtävät kirjansa opiskelu- paikkakunnalleen huomattavas- ti harvemmin kuin muiden yli- opistokaupunkien opiskelijat.

Vuonna 2011 opintorekisterin tietojen mukaan vain 37 prosenttia läsnäole- vista perustutkinto-opiskelijoista oli il- moittanut kotikunnakseen Jyväskylän.

Turussa, Tampereella ja Oulussa paik- kakuntalaisia oli opiskelijoista yli puo- let, Lapin yliopistossa rovaniemeläisiä oli 47 prosenttia.

Kotikunnan perusteella määräytyy muun muassa virallinen väkiluku, jon- ka mukaan kaupunki saa valtionosuuk- sia. Myös kunnallisverot maksetaan ko- tikuntaan. Tämän vuoksi Jyväskylän menettää miljoonia euroja vuosittain.

Tänä vuonna kuntavaalien äänioike- us määräytyy sen mukaan, missä kun- nassa on kirjoilla perjantaina 7.9.

Yksi sYY kirjojen pitämiseen “lapsuu- denkotipaikkakunnalla” on terveyden- huolto. Kunnallisesta terveydenhuol- losta poiketen yliopisto-opiskelijoiden YTHS palvelee kotipaikkakuntaan kat- somatta.

“Ensimmäisinä vuosina vietin paljon aikaa kotipaikkakunnalla Jyväskylän lisäksi, joten terveydenhuoltopalvelut oli hyvä hajauttaa kotipaikkakunnan ja YTHS:n välille”, sanoi Teea Jokihaara Jylkkärin Facebook-sivulla virinneessä keskustelussa.

Joillakin paikkakunnilla lääkäriajan saa myös Jyväskylää nopeammin, mi- kä on kätevää niille, jotka muutenkin

klamYdian yleisyys on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Vuosit- tain todetaan noin 13 000 tartuntaa.

Tänä vuonna tartuntoja on todettu elo- kuun puoliväliin mennessä 7 901. Val- taosa tartunnoista on Suomessa ja suo- malaiselta kumppanilta saatuja.

Klamydia on selkeästi yleisin suku- puolitauti Suomessa. Se on erityises- ti opiskelijoiden ja koululaisten sai- raus. Tartunnoista valtaosa todetaan 15-24-vuotiailla naisilla ja 20-24-vuo- tialla miehillä.

Jyväskylän YTHS tekee vuosittain n.

800-900 klamydiatestiä ja toteaa noin 40 tartuntaa. Keski-Suomen sairaan- hoitopiirin alueella tartuntoja on ollut vuosittain n. 700.

“Kaikki muut sukupuolitaudithan ovat harvinaisuuksia verrattuna kla- mydiaan,” toteaa YTHS:n Jyväskylän toimipisteen yleislääketieteen erikois- lääkäri Tiina Yli-Kivistö. Tämä selittää osaltaan taudin yleisyyttä opiskelijoi- den keskuudessa. Lisäksi Kivistön mu- kaan “kumppaneiden vaihtuvuus on vilkkainta tässä iässä.”

Myös hormonaalisen ehkäisyn ylei-

syys ja kondomin käytön väheneminen viime vuosina lienevät osaltaan vaikut- taneet klamydian leviämiseen. RFSU:n vuonna 2011 teettämän kondomimitta- rikyselyn mukaan kondomin käyttö on vähentynyt viime vuosina.

Klamydia on hyvin usein täysin oi- reeton tai vähäoireinen. Sitä voi sairas- taa oireettomana jopa vuosia ja samal- la tartuttaa tautia eteenpäin. Noin puo- let Suomessa tehtävistä koeputkihedel- möityksistä tehdään klamydian aiheut- taman lapsettomuuden takia.

Annimaria Valli

sen ehtona on asuminen ja opiskelu vieraalla paikkakunnalla, mutta kirjo- jen pitäminen entisellä kotipaikkakun- nalla. Keski-Suomessa näin on tehnyt muun muassa Viitasaari.

“Jyväskylään kirjautumalla ei tietääk- seni saa mitään merkittäviä etuja, eikä pit stop -kaupungin kunnallispolitiikka juuri kiinnosta. Entinen kotikuntani on

Opiskelijan ääni ei kuulu kuntavaaleissa

pOlitiikka. Jyväskylän yliopiston opiskelijoista vain reilu kolmannes on tiettävästi kirjoilla Jyväskylässä.

Opiskelijavaltaisen

Jyväskylän vaaleissa eivät siis opiskelijat juurikaan valtaa käytä. Opiskelijoita on yli 11 000, mutta ääniä jaossa noin 2 500.

Varokaa klamydiaa

teksti Jarno Liski kuvat Jere Kyrö

ShutterStock

käyvät esimerkiksi vanhempien luona tiuhaan.

Yksi keskusteliJOista sanoi pelkäs- tä kotiseuturakkaudesta ohjanneensa valtion rahat kotiinsa Posiolle kuin Jy- väskylään. Tähän mahdollisuuteen on tarttunut useampi kunta, jotka tarjoa- vat opiskelija-avustusta, jonka saami-

”JyVäsKylään KIrJAuTuMAllA EI

TIETääKsEnI sAA

MErKITTäVIä ETuJA”

5

Elina Puranen (vas.) on pitänyt kirjat Viitasaarella. Maija Takala (2. oik.) on kirjoilla Alavudella. Molemmat sanovat syyksi stipendin, jota heidän kotikuntansa maksaa muualla asuville opiskelijoille. Ida Hannola (2. vas.) ja Helena Peltokangas ovat kirjoilla Jyväskylässä. Kaikki opiskelevat opettajankoulutuslaitoksella.

Missä on opiskelijoiden ääni?

SYL haluaa opintolainasta bonuksia

opiSkeLijoiden ääni ei juuri Jyväsky- län kuntavaaleissa kuulu. Tilastotietoa yli- opisto-opiskelijoiden äänestysaktiivisuu- desta ei ole.

Jos olettaisi, että yliopisto-opiskelijoi- den äänestysprosentti olisi samaa tasoa kuin väestön keskimäärin, olisi Jyväsky- lässä vain noin 2 500 yliopisto-opiskelijan ääntä jaossa.

Opiskelijat ovat erinäisten rakenteiden vuoksi muutenkin melko syrjässä paikalli- sesta päätöksenteosta. Kaupungin kehit- tämisestä lausuntoja antavat taloyhtiöi- den hallitukset ja kaupunginosayhdistyk- set. Niissä ei juuri opiskelijoita istu.

Ainoaksi järkeväksi äänitorveksi jää siis ylioppilaskunta. Sekään ei kovin voimak- kaana painostusryhmänä paikallispolitii- kassa toimi.

Niistä harvoista ylioppilaskunnasta kiin- nostuneista moni on sitä mieltä, että JYYn ei pitäisi puuttua muuhun kuin opiske-

lijoita välittömästä koskettaviin asioihin – käytännössä lähinnä yliopiston sisäi- siin asioihin sekä korkeakoulupolitiikkaan ja opiskelijoiden sosiaalisiin etuuksiin. Toi- sekseen kovin demokraattisesti ei kun- tapolitiikassa toimisi JYYkään, kun edusta- jistovaaleissa äänensä antaa parhammil- laankin vain joka neljäs opiskelija.

Kaupungilla luulisi olevan mielenkiintoa saada läsnäolevat opiskelijat kirjoille Jy- väskylään. Muualla kirjoilla olevat opiske- lijat toisivat kaupungille jopa 7 miljoonaa euroa valtionosuuksina ja siihen vielä ve- rotulot päälle.

Tällaista kuntatalouden elvytystä kan- nattaisi ainakin Jyväskylän vihreiden ajaa, jos mitään voi päätellä siitä, että Korte- pohjan äänestysalueella vihreät on suu- rin puolue ja Hippoksella sekä Kuokkalas- sakin vahvoilla. Samoissa paikoissa Kes- kusta ja SDP menestyvät keskimääräis- tä heikommin.

maksanut opiskelijoille stipendiä kirjo- jen säilyttämisestä, joten mikäpäs sii- nä ilmaista rahaa vetäessä”, kommen- toi Ilkka Toikkanen samassa keskus- telussa..

opiSkeLijakaupunki Jyväskylää ke- hitetään siis vanhemman väen äänillä.

Poliittiset puolueet sanovat opiskelijoil-

la olevan kuitenkin välillistä vaikutus- ta päätöksentekoon, vaikka äänipotti ei valtavan suuri olisikaan.

TäMän SYkSYn opiskelijailmoittautu- minen on vielä kesken, mutta syksyllä 2011 Jyväskylän yliopistoon ilmoittau- tui läsnäolevaksi 11 100 opiskelijaa, jois- ta vain 4100 on ilmoittanut kotipaikka-

kunnakseen Jyväskylän.

Kuntavaaleissa äänioikeus määräy- tyy sen mukaan, mikä kunta on mer- kitty väestötietojärjestelmään kotikun- naksi perjantaina 7.9.2012.

Kotikuntaa voi vaihtaa internetissä http://www.muuttoilmoitus.fi. Palve- luun tunnistaudutaan verkkopankki- tunnuksilla.

Kuviskuvisku- viskuvis ksjd- jrie rh re wh- tiu45t u5hug ret4y ger yewrt erwtuyeferg

opiskelijan ääni ei kuulu kuntavaaleissa

teksti Jarno Liski kuvat Jere Kyrö

Opiskelijoiden

kirjat

Äänestysprosentti

Opiskelijoiden ääni

37 ^VS. 63

60 ^VS. 40

22 ^VS. 78

noin 37 prosenttia Jyväskylän yli- opiston perustutkinto-opiskelijoista

oli viime syksynä kirjoilla opiskelu- paikkakunnallaan. Yhteensä se tar-

koitti 4 145 henkilöä.

kunTavaaLeiSSa Jyväskylässä vuonna 2008 äänestysprosentti oli 60,2. Jos yliopisto-opiskelijat äänes- tävät tulevissa vaaleissa yhtä ahke- rasti kuin kaupunkilaiset keskimää- rin, olisi yliopisto-opiskelijoiden ää-

niä jaossa noin 2 500.

jYväSkYLän yliopistoon ilmoittau- tui viime syksynä läsnäolevaksi noin 11 100 opiskelijaa. Kuntavaaleissa opiske- lijoidemme painoarvo Jyväskylässä on todennäköisesti noin viidenneksen sii-

tä, mitä se voisi olla.

Timo Ahvenainen on siirtänyt kirjansa ai- na asuinpaikkakunnalleen. Hänestä nor- min seuraaminen on ollut selkein tapa toimia.

Vuodesta 2008 psykologiaa opiskellut Elina Lagerstedt on jättänyt kirjansa Vaa- saan. Hän aikoo siirtää ne asuinpaikan vakiinnuttua valmistumisen jälkeen.

SuoMen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kehittäisi opintotukijärjestelmää niin, että nopeasti opiskelevat opintolainan ottajat saisivat bonuspalkkion, joka riippuisi otetun lainan määrästä.

Mallissa opiskelija saisi vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suori- tettuaan bonuspalkkion, joka olisi 20 prosenttia kyseisenä vuonna otetus- ta opintolainasta. Opintolainan enim- mäismäärä on noin 2 700 euroa luku- vuodessa, eli maksimibonus olisi noin 540 euroa.

Tarvittava raha otettaisiin opinto-

lainan verovähennysoikeudesta, jolla määräajassa valmistuneita palkitaan oi- keudella vähentää osa opintolainastaan verotuksessa valmistumisen jälkeen.

vaSeMMiSTo-opiSkeLijaT (Vasop) sa- noo liiton hallituksen ehdotuksen ole- van vastoin ylioppilaskuntien liittoko- kouksen tahtoa. Liittokokous pudotti marraskuussa 2011 opintolainan kan- nustinjärjestelmien kehittämisen pois liiton linjapaperista. Liittokokous ha- lusi liiton panostavan opintovelkaantu- misen riskien vähentämiseen.

Valtioneuvosto asetti keväällä työ- ryhmän suunnittelemaan opintotuen rakenteellista uudistamista. Opintotu- kea muuttamalla halutaan saada opis- kelijat valmistumaan nopeammin. Sa- malla muutokset eivät saisi lisätä val- tion menoja.

Työryhmän on määrä jättää ehdo- tuksensa vuoden loppuun mennessä.

Uusi opintotukijärjestelmä haluttaisiin käyttöön jo vuoden 2014 aikana. Edel- linen selvitysryhmä totesi vuonna 2009 opintotuen olevan liian pieni.

Jarno Liski

Kampus 6

Opiskelijat voivat osallistua mistä päin maailmaa tahansa

Kurssille voi osallistua rajaton määrä opiskelijoita samanaikaisesti

Osallistujat ja opettajat kehittävät kurssimateriaaleja myös kurssin aikana lennosta

Opinnäytteitä tuotetaan suoraan julkisiin blogeihin ja sosiaalisen median

palveluhin arvioitaviksi

Opiskelu tapahtuu opiskelijan omilla ehdoilla, eikä harrastukset tai työaika estä osallistumista

Hyödyt

Opiskeluun ei tarvitse opiskelupaikkaa, vain tietokoneen ja nettiyhteyden

Opiskelijat voivat osallistua kalliiden yksityisyliopistojen kursseille ilmaiseksi

Opetusta saa maailman parhailta luennoitsijoilta ja tutkijoilta

Ongelmat

Valtaosa kursseista ei välttämättä ole pitkään ilmaisia. Esimerkiksi Udemyssä osa kursseista on jo maksullisia.

Opiskelijoilta puuttuu mahdollisuus aitoon sosiaaliseen vuorovaikutukseen luennoitsijan ja muiden opiskelijoiden kanssa.

Hyvin harva ilmoittautuneista suorittaa kurssit loppuun.

Vilpin mahdollisuus on suuri, koska

luotettavaa tapaa tunnistaa kurssinkävijä ei ole

Opintopisteitä saa netistä

VerkkO-Opiskelu. Yhdysvaltalaiset yliopistot avaavat vauhdilla kurssejaan maksuttomiksi avoimiksi verkkokursseiksi. Eurooppa aikoo seurata perässä – mahdollisesti jo vuonna 2014.

A

merikkalaisten verkkokursseista voi nyh- tää opintopisteitä myös Jyväskylän yli- opistolla.

“Periaatteessa vastaus on kyllä, jos ta- voitteet on saavutettu, ja sen voi osoit- taa”, linjaa strategiajohtaja Kari Pitkänen.

Tasokkaita verkkokursseja on löytynyt pidempään tietotekniikasta, mutta tänä vuonna muidenkin tie- teiden tarjonta on parantunut. Esimerkiksi Coursera- palvelussa järjestetään Michiganin yliopiston kurs- si fantasia- ja sci-fi-kirjallisuudesta ja Pennsylvani- an yliopiston kurssi farmakologian perusteista. Uusia kursseja pulpahtelee palveluihin kiihtyvällä tahdilla.

Kyse on siis MOOC:eista, eli avoimista massaverk- kokursseista. Näille kursseille voi osallistua kuka vain, mistä päin vain ja vieläpä maksutta. Kurssit eivät opiskelijoille maksa – siitäkään huolimatta, että moni kurssitarjoajista on yksityisiä yrityksiä. Maksullisia- kin kursseja toki löytyy, mutta ne ovat enemmän “Opi väsäämään iPhone-ohjelma kolmessa päivässä!”-tyy- lisiä kuin syventävää yliopisto-opetusta.

Täysin pyyTeeTönTä MOOC-innostus ei tietenkään ole. Yliopistot kilpailevat parhaista opiskelijoista ja kurssipalvelut riihikuivasta rahasta.

Coursera on esimerkiksi saanut ainakin 16 miljoo- naa dollaria yksityistä sijoituspääomaa palvelunsa ke- hittämiseen. Maksuja se alkaa mahdollisesti tulevai- suudessa perimään kurssien suoritusmerkinnöistä, opiskelijan luotettavasta tunnistautumisesta, työnan- tajien hamuamista opiskelijatiedoista ja lukukausi- maksuina palvelun käytöstä. Kuten lukuisissa muis- sakin verkkopalveluissa, valmista ansaintamallia ei vielä ole, vaan erilaisia vaihtoehtoja testataan, kun käyttäjiä on tarpeeksi.

Kaikki amerikkalaisyliopistot eivät silti suoraan ole siirtyneet ulkopuolisten yritysten tarjoamiin ratkai- suihin. Harvardin yliopisto ja Massachussets Institu- te of Technology (MIT) kehittivät oman voittoatavoit- telemattoman edX-palvelun, jossa on mukana myös Berkeleyn yliopisto.

Kari Pitkäsen mukaan yliopistoilla on selkeät int- ressit kurssien verkkoon viemiselle.

”Yliopiston jäsennellyn tiedon tarjoaminen on toi- nen tavoite, tällainen yleishyödyllinen puoli, mutta toinen on, että missä mielessä tämä on juuri opiske- lijarekrytointia.”

Suomessa ainakin Helsingin ja Jyväskylän yliopis- tojen IT-tiedekunnat ottavat sisään opiskelijoita, jot- ka suoriutuvat avoimesta verkkokurssista.

Opiskelijarekrytointi liittyy aivovientiin, josta EU kisailee Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan edistys vai- kuttaa amerikkalaisten touhujen valossa hieman surkuhupaisalta. EU on kiinnostunut kehittämään oman avoimeen lähdekoodiin perustuvan kurssialus- tan Erasmus-vaihto-ohjelman puitteissa. Erasmuk- sen virkamiesjohdon mukaan palvelua suunnitellaan käyttöönotettavaksi joskus vuonna 2014.

Jos kehitys jatkuu kehittymistään, aika moni eu- rooppalainen yliopisto ehtii tässä välissä integroitua amerikkalaisiin palveluihin. Eurooppalaisista oppilai- toksista Edinburghin yliopisto ja Lausannen ammatti- korkeakoulu järjestävät jo kursseja Courserassa.

uusimmAT OpinTOpAlVeluT panostavat siihen, et- tei jaossa olisi pelkästään luentovideoita tai -nauhoit- teita, vaan kurssit noudattavat selkeää rakennetta, jo- hon kuuluu harjoituksia ja kokeita. Houkuttelevuutta ja koukuttavuutta rakennetaan pelillisyydellä ja help- pokäyttöisyydellä.

teksti Ilpo Puhakka kuvitus Jere Kyrö

”Yliopiston jäsennellYn tiedon tarjoaminen on toinen tavoite, tällainen

YleishYödYllinen puoli, mutta toinen on, että missä

mielessä tämä on juuri

opiskelijarekrYtointia.”

7

Opiskelijat voivat osallistua mistä päin maailmaa tahansa

Kurssille voi osallistua rajaton määrä opiskelijoita samanaikaisesti

Osallistujat ja opettajat kehittävät kurssimateriaaleja myös kurssin aikana lennosta

Opinnäytteitä tuotetaan suoraan julkisiin blogeihin ja sosiaalisen median

palveluhin arvioitaviksi

Opiskelu tapahtuu opiskelijan omilla ehdoilla, eikä harrastukset tai työaika estä osallistumista

Hyödyt

Opiskeluun ei tarvitse opiskelupaikkaa, vain tietokoneen ja nettiyhteyden

Opiskelijat voivat osallistua kalliiden yksityisyliopistojen kursseille ilmaiseksi

Opetusta saa maailman parhailta luennoitsijoilta ja tutkijoilta

Ongelmat

Valtaosa kursseista ei välttämättä ole pitkään ilmaisia. Esimerkiksi Udemyssä osa kursseista on jo maksullisia.

Opiskelijoilta puuttuu mahdollisuus aitoon sosiaaliseen vuorovaikutukseen luennoitsijan ja muiden opiskelijoiden kanssa.

Hyvin harva ilmoittautuneista suorittaa kurssit loppuun.

Vilpin mahdollisuus on suuri, koska

luotettavaa tapaa tunnistaa kurssinkävijä ei ole

Sosiaalinen ulottuvuus on palveluiden selvästi hei- koin lenkki. Itseopiskelu alkaa nopeasti maistumaan puurolta, ja kurssit jäävät kesken, kun sosiaalisia kan- nustimia ei ole. Opetusministeriön verkko-opetuk- seen erikoistunut kehittämispäällikkö Jouni Kangas- niemi, ei silti olisi huolissaan keskeyttämisistä.

”MOOCeissahan luonteeseen kuuluu, että tarvit- tavan tiedon voi saada jo ennen kuin kurssi loppuu.

Välttämättä ei tarvita sitä muodollista todistusta. Ei- kä MOOCin järjestäjäkään tiedä, mitä kaikkea hyötyä opiskelijat ovat siitä saaneet.”

Ensimmäiset MOOCit korostivatkin enemmän ver- taistoimintaa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön johtaja Juha Suoranta on järjestänyt useita kursseja wikiopistossa. Suorannan kursseilla opiske- lijat tuottavat verkkosisältöjä itseään kiinnostavista ai- heista ja oppivat samalla. Motivaatio tulee siitä, että laittaa itsensä likoon ja luo jotain, jolla voi olla myös muille merkitystä.

”Tämä on mulle yliopisto-opettajana iso kysymys, että miten me voitais enemmän käyttää jengin aitoa innostusta, taitoja ja kokemuksia hyväksi.”

Suorannan kanssa verkko- ja wikioppimista tutki- nut Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen oli perustamassa kansainvälistä Wikiversityä, joka on Wikipedian opetusversio. Hän veti omien sanojensa mukaan maailman toisen MOOCin vuonna 2008 Yh- dysvalloissa ollessaan. Leinosen mielestä Wikiversity korostaa hyvin vertaisoppimisen ulotttuvuutta, mut- ta vaatii opiskelijalta ehkä liikaakin itseohjautuvuutta.

”Osittain se on ihan design-juttu. Aika paljon hel- pompaa olisi, jos oppimista varten suunniteltaisiin ihan oma sovelluksensa, kuin jos rakentaa sellaisen- softan päälle, joka on suunniteltu maailman suurim- malle tietosanakirjalle.”

teksti Ilpo Puhakka kuvitus Jere Kyrö

Kursseja verKosta

z

zCoursera.orgz–zerizyli- opistojenzverkkokursseja

z

zUdacity.comz–zverkko- pedagogiikaltaanzkehitty- neimpiäzpalveluita

z

zEdx.orgz–zHarvardin,z MITinzjazBerkeleynzkurs- seja

z

zUdemyz–kurssialus- tazyksittäisillezluennoit- sijoille,zmyöszmaksullisiaz kursseja

z

zKhanacademyz.orgz–z tuhansiazluentovideoitazjaz harjoituksia

z

zWikiopisto/wikiversityz –zvapaitazoppimisresurs- sejazjazkursseja

z

zP2PU.orgz-zvertaisop- pimiseenzkeskittyväzkurs-

sipalvelu

<PIQZM[\I]ZIV\

Asemakatu 5, Jyväskylä. P. 010 321 1140.

www.banthaideli.fi

STMWOIPMNEEPIRRYW¯

Kampus 8 Kampus 8

Elisa, lyyra ja ylioppilaskunnat ovat lyöneet hynttyynsä yhteen tuodakseen syksyn aikana maksutarrat opiskelijoi- den käyttöön. Tarran voi kiinnittää esi- merkiksi kännykkään, jolloin puhelin- ta vilauttamalla saa maksettu ateriansa opiskelijaruokalassa.

Aiemmasta Lyyra-maksamisesta poi- keten nyt käyttöön tulevat maksutarrat kelpaavat myös muualla kuin kampuk- sella. Esimerkiksi Keskon liikkeet ja Al- kot ovat jo hankkineet tarvittavat lait- teet maksujen hyväksymiseen.

Tarrat perustuvat nfc-tekniikkaan,

jolla voidaan hoitaa maksaminen ja opiskelijaksi tunnistautuminen mo- lemmat yhdellä kertaa kontaktittomas- ti, eli muutaman sentin päästä maksu- päätteestä.

“Ennen kaikkea tällä nopeutetaan maksamista”, perustelee Jyyn pääsih- teeri Sami Tuori tarrakokeilua.

Elisa ja Lyyra järjestävät syksyn kulu- essa suurimpiin opiskelijakaupunkei- hin tarranjakokiertueen. Tarran käyt- töönotto edellyttää samalla rekisteröi- tymistä Elisan Lompakko-palveluun.

Ilpo Puhakka

lisää sujuvuutta

teksti Jarno Liski kuva Jere Kyrö

rEhtori. Matti Manniselle yliopiston kehittäminen on pragmaattista. Hän haluaa nopeuttaa opiskelijoiden sitoutumista yliopistoon ja gradujen tarkistusta.

Maksutarroja kokeillaan pian opiskelijoilla

Maksutarran saa läntättyä esimerkiksi puhelimeen.

Kaikki halukkaat saivat opinnoille jatkoa

NoiN 600 opiskelijaa sai Jyväskylän yliopistolta kesän aikana kirjeen, jossa varoitettiin opinto-oikeuden päättymi- sestä. Heistä 277 haki jatkoaikaa opin- noilleen, ja 70:n opintoaika jatkui au- tomaattisesti luvallisten poissaolojen vuoksi. Kaikki jatkoaikaa hakeneet sai- vat luvan jatkaa.

“Lisäajan myöntämisestä on hyötyä yliopistolle ja opiskelijalle, joten se oli- si lähinnä taloudellinen ja henkilökoh- tainen tappio, jos tässä käytäisiin kovin niuhoiksi”, kertoo opintohallintopääl- likkö Tuula Maijanen.

Opiskelijoiden tarvitsi hakea lisäai- kaa ensimmäistä kertaa tänä syksy- nä, koska 7 vuoden rajattu opinto-oi- keus tuli voimaan vuonna 2005. Myös ne, jotka eivät vielä hakeneet lisäaikaa, voivat hakea sitä myöhemmin.

Ilpo Puhakka

Jyyn henkilökuntaa vaihtoon

ylioppilaskuNNaN arkirutiineista ja opiskelijoiden edunvalvonnasta vas- taavassa sihteeristössä on kesän ai- kana tapahtunut muutoksia.

Sami Tuori vaihtoi koulutuspoliitti- sen sihteerin pallillta pääsihteeriksi jo heinäkuussa.

Aiemmin Jyyn hallituksessa ollut Susanna Koistinen aloitti Tuorin pai- kalla kopo-sihteerinä.

Uutena työntekijänä elokuussa aloitti jäsenpalvelusihteeri Maija Val- keapää. Hän on opiskellut Jyväskyläs- sä kulttuurituottajaksi.

Myös Jylkkärissä on aloittanut ku- vaajana uusi siviilipalvelusmies Je- re Kyrö. Kyrö on Media-assistentti Yli- vieskasta.

Ilpo Puhakka

Liikunta avattu

JyväskyläN yliopiston Liikunta-ra- kennus on avattu peruskorjauksen jäl- keen. Henkilökunta siirtyi tiloihin elo- kuun lopulla. Lounasravintola Syke avaa ovensa syyslukukauden alussa.

Liikunnan kuntosali ei vielä ole auki, mutta sen pitäisi aueta syyskuun aika- na. Viivästys johtuu pieleen mennees- tä kuntosalilaitteiden kilpailutukses- ta. Yliopiston tilapalvelujohtaja Suvi Jo- kio sanoo, että hänen tietojensa mu- kaan kilpailutuksessa määritellyt kri- teerit olivat niin vaativat, että haluttuja laitteita ei löytynyt. Kortepohjan kun- tosali säilyy yliopistoliikunnan käytös- sä Liikunnan kuntosalin avaamisesta huolimatta.

Jarno Liski Maija Valkeapää aloitti elokuussa Jyyn uutena jäsenpalvelusihteerinä.

OSKAri rAnTALA

ELiSA OYJ

In english 9 Willie’s lesson 9

teksti Jarno Liski kuva Jere Kyrö

M

atemaattis-luonnontie-

teellisen tiedekunnan dekaanina toimiessaan (1996–2009) Matti Man- ninen oli luomassa fysii- kan laitokselle Lentävä lähtö -nimistä opiskelukokonaisuutta. Sen ajatuksena oli välittömästi opintojen alettua tutus- tuttaa uudet opiskelijat laitoksen hen- kilökuntaan ja laitoksella tehtävään tutkimukseen.

Lentävän lähdön Manninen mainit- see ensimmäisenä niistä saavutuksis- ta, jotka dekaanina motivoivat häntä hakeutumaan yliopiston hallintoon ja kehittämään yliopistoa ensin varareh- torina ja nyt rehtorina. Rehtorin paik- kaa Manninen haki jo 2009, kun reh- torin paikka pantiin yliopistolain muu- toksen myötä hakuun.

Manninen haluaa kehittää opiskelua nimenomaan prosesseja viilaamalla, ei suurisuuntaisia rakenneuudistuksia te- kemällä. Hakemuksessaan rehtorin vir- kaan syksyllä 2011 Manninen kirjoitti opiskelusta, että “opiskelun ja opetuk- sen tehokkuus ja jopa niiden vaativuus sekä Iyhyet opiskeluajat houkuttelevat parhaiten hyviä opiskelijoita hakeutu- maan Jyväskylän yliopistoon”.

“Haluaisin, että tänne saataisiin sel- lainen kulttuuri, että opiskelija-opetta- ja -yhteisö vetää heti mukaansa siihen, että täällä tehdään kovasti töitä, nauti- taan työn tuloksista, valmistutaan no- peasti ja asetetaan asiat kyseenalaisik- si”, sanoo Manninen.

Manninen puhuu yliopiston byrokra- tian perkaamisesta. Hän haluaa suju- voittaa säännöstöjä, niin että yliopiston hallinnossa, taloushallinnossa, ope- tuksessa ja tutkimuksessa kaikki toimii mahdollisimman yksinkertaisesti.

“Sama pätee opiskeluunkin. Meillä on joitakin aloja, joissa väitöskirjan val- mistumisesta kestää kuukausia väitte- lyyn siitä syystä, että väitöskirjan pitää mennä niin monen byrokratian asteen läpi”, hän manaa.

Myös gradujen tarkistamisen hän ot- taa esimerkiksi asioista, joita hän reh- torina haluaisi sujuvoittaa. Hän sanoo, että kaikilla aloilla gradut olisi syytä tarkastaa samalla, kun niitä kirjoite- taan.

“Kun viimeinen versio sitten tu- lee korjauksineen, niin ohjaaja katsoi- si vaan, että tämä on kunnossa ja hy- väksyy. Ei niin, että gradu menee jon- nekin viikoksi tai kuukaudeksi hautu- maan ensin”, hän selittää.

OrganisaatiOn uudistuksista Manni- nen ei vielä pukahda.

“Niitä tietojahan minulta odotetaan, että yhdistetäänkö tiedekuntia tai muu- ta sellaista. On minulla tietenkin aja- tuksia senkin suhteen. Ne ovat kuiten- kin yliopiston hallituksen asioita, enkä halua kiirehtiä asioiden edelle”.

Manninen korostaa kuitenkin ole- vansa “sen verran konservatiivi”, että hänen mielestään toimivaa ei kannata lähteä korjaamaan.

“Meillä on monia hyvin toimivia yk- sikköjä. Aina on riski, että kun toimivaa lähtee muuttamaan, niin jokin menee pieleen. Siinä mielessä toimimattomia asioita on hyvä lähteä muuttamaan, et- tä muutos voi sysätä asian toimimaan”, Manninen sanoo.

Hakemuksessaan rehtorin työhön Manninen kertoi haluavansa liittää osia tietojärjestelmä tieteistä osaksi Kaup- pakorkeakoulua sekä pohti mahdolli- suutta siirtää tietotekniikan laitos ma- temaattis-luonnontieteelliseen tiede- kuntaan.

Koulutukusen tutkimuslaitoks- ta Manninen ehdotti hakemuksessaan osaksi kasvatustieteellistä tiedekuntaa ja Ympäristöntutkimuskeskuksen hän olisi heivannut yliopistosta ulos joko muuttamalla sen ulkopuoliseksi yhti- öksi tai lakkauttamalla kokonaan.

Käyntimaksut uusiksi YtHs:llä

YliOppilaiden terveydenhoitosää- tiö (YTHS) on syyskuun alusta lak- kauttanut palveluidensa käyntimak- sut lukuunottamatta hammashoi- don maksuja. Suunterveydestä voi nyt joutua pulittamaan yli tuplahinnan riippuen käynnin kestosta. Tyypilli- nen 20–40 minuutin aika maksaa 24 euroa entisen 15 euron sijaan.

“Aiemmin esimerkiksi fysioterapi- aan, psykologeille ja erikoislääkäreille oli käyntimaksut, mutta ne olivat niin

naurettavan pieniä summia, ettei nii- den laskuttamisessa ollut paljon jär- keä”, perustelee Jyväskylän YTHS:n

johtaja Pirjo Paajanen laskutuksen selkeyttämistä.

Muutos ei vaikuta YTHS:n rahoituspohjaan, koska suu- rin osa käynneistä on ham- maslääkärikäyntejä. Käynti- maksut erikoislääkärille ja mie- lenterveyspalveluihin ovat olleet YTHS:llä niin kauan kuin Paajanen it- se muistaa, eli ainakin 20 vuoden ajan.

Ilpo Puhakka

H ey there foreigner, and welcome to Jyväsky- lä. By pursuing your studies at the Univer- sity of Jyväskylä, you are a part of either the fourth or fifth best university in Finland, depending on whom you ask. According to the report recently published by the Acade- mic Ranking of World Universities, the Uni- versity of Jyväskylä is ranked between 400 and 500. Con- sidering that the our university’s position on the list was between 300 and 400 just a decade ago might suggest that our administration has been on the wrong path in recent years, but that is a topic I won’t go in at this time. Feel free, however, to discuss this problem with your peers.

in previOus cOluMns

I have tried to emphasize how important it is for students of non-Finnish background to learn the language during the time that they are here. If, at the beginning of your studies, you have no intentions of staying in Finland after you graduate, there might not seem to be any point in learning one of the most obscure and useless languages in the world.

I’ve been here for a few years now and I’ve run across several cases of individuals who came to Finland “just for the degree” and found themselves staying here perma- nently due to one reason or another (fell in love with a Finn and/or made a baby with a Finn and/or married a Finn). I guess what I’m trying to say, without sounding li- ke a superstitious old new-age auntie, is that you never know what the future may bring.

One Of MY reasOns for bringing up this topic yet again

is that the importance of learning Finnish came up in an article that I ran across in the Helsingin Sanomat recently.

According to the article, the biggest problems that foreig- ners face in the Finnish labor

market are deficient Finnish language skills and a lack of Finnish networks.

If for some reason you end up staying in Finland after you graduate, unless you are a trust fund baby or relish the idea of being on the dole for the rest of your life, you will probably be seeking gainful employment.

While there are jobs in Fin- land that will never requi- re any knowledge of Finnish, chances are that if you wish to be employed in the field that you studied for, you will need to have a basic com- mand of the Lingua Finni- ca. Another bonus to having adequate Finnish skills is that you will be able network with a wider variety of Finns, rat- her than just those who want to boink foreigners or polish up their English.

Willie Lahti The auThor is achieving The american Dream in cenTral FinlanD.

Learn Finnish!

(just in case.)

AinA on riski, että kun toimivAA lähtee

muuttAmAAn, niin jokin menee

pieleen

JYväsKYlän YliOpistOn reHtOrit

z

zKaarlezOksalaz1934-1940 z

zErikzAhlmanz1940-1948 z

zAarnizPenttiläz1948-1962 z

zMarttizTakalaz1963-1967 z

zIlppozSimozLouhivaaraz1967-1977 z

zKalevizHeiniläz1977-1982 z

zMarttizTakalaz1982-1988 z

zAnttizTanskanenz1988-1992 z

zAinozSallinenz1992-2012

“…there might not seem to be Any point in leArning one

of the most obscure And useless lAnguAges in

the world.”

10

ÄÄnekkÄimpien

Diktatuuri

11

ÄÄnekkÄimpien Diktatuuri

verkkovoima. Hyvä veli -verkostojen valmiiksi taputtelemia kehityskulkuja kaatuilee. Mutta elämmekö nyt

uudessa demokratiassa vai enemmistön tyranniassa?

V

iime keväänä verkkomölinä kaatoi Guggen- heim-museon rakentamisen Helsinkiin. Kau- pungin virkamiesjohto ajoi museota epämää- räisin perustein, josta käynnistyi kohinaa me- diassa.

Kohina yltyi museohankkeen päämiehen Janne Gallen-Kallela-Sirénin kryptisen tv- esiintymisen ja Guggenheim-kontaktien paljas- tumisen seurauksena. Aiheesta kiinnostuneiden määrä alkoi kasvaa räjähtävästi. Lisää nettiväen uhmaa lisäsi vaiku- telma, että päätöksenteko ei olisi avointa.

Verkkokohina heijastui perinteisen median uu- tissivuille. Ne, jotka museorakentamisesta kiin- nostuivat antoivat selvän signaalin: ei kallista brändimuseota Helsinkiin. Lopulta poliiti- kot pistivät museon jäihin.

Vastaavaa kaavaa on noudattanut moni viime aikojen protesti. Esimerkkejä löy- tyy perussuomalaisten jytkystä karp- paamiseen. Jyväskylän yliopistolla ver- kon yhteiskunnallista liikehdintää tut- kivan Kari A. Hintikan mukaan karp- paajatkin olivat vuosia netissä keske- nään melko pienellä porukalla.

“Yhtäkkiä THL oli helisemässä niiden kanssa karppauksen terveellisyydestä, ja pian puoli Suomea innostui karppaami- sesta.”

Seurauksena elintarvikeyhtiöt muokka- sivat valikoimansa karppaajille sopiviksi. Nyt suuri osa uuskarppaajista on jo ehtinyt palata nor- miruokavalioon ja kohu on laantumassa.

kiinassa verkkovoima kerää enemmän massaa. Siellä on keh- keytynyt ilmiö, jonka suora suomennos on ihmislihahakukone (rén- ròu sōusuo). Se tarkoittaa, että nettiväki hoitaa kerralla sekä poliisin, syyttäjän että tuomarin työt.

Esimerkiksi vuonna 2006 kiinalainen sairaanhoitaja Wang Jue la- tasi nettiin videon, jossa hän talloi korkokengillä kissan hengiltä.

Kiinalaiset eläintenystävät selvittivät pian hänen henkilöllisyytensä.

Identiteetin selvittyä tuomio oli potkut töistä tallojalle ja videon ku- vaajalle, joka työskenteli paikallisella tv-kanavalla.

“Rénròu Sōusuo ottaa kohteekseen henkilöitä, jotka katsovat, ett- eivät samat säännöt kosketa heitä. Pääasiallinen linja on, että työ- paikka menee, asunto menee ja yritetään vaikuttaa siihenkin, että auto menee,” Hintikka kertoo.

Jotkut näkevät verkkoilmiöissä mahdollisuuden uu- teen, parempaan demokratiaan. Toiset taas tuntuvat säikähtäneen tätä kansalaisvaikuttamisen uutta aaltoa. Näin voi tulkita esimerkiksi pankkii-

ri Björn Wahlroosin viimekeväisen avau- tumisen.

”Keskeisin elementti kaikissa demo- kratioissa on ollut edustuksellinen de- mokratia, jolla on haluttu pitää enem- mistön tyrannia aisoissa. Edustuksel- lisen demokratian perusajatus on se, että kansa ei päätä, mutta kansa saa valita ne, jotka päättävät. Käytäntö on muuttunut. Mistä se johtuu? Medias- ta. Ihmiset pystyvät valvomaan edusta- jansa toimintaa paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla edustaji- en liikkumavara on muuttunut olematto- man pieneksi. Media on eliminoinut polii- tikkojen pelivaran tai ainakin voimakkaasti ra- joittanut sitä,” siteeraa Voima Wahlroosin vastaus- ta Ruben Stillerin kysymykseen Markkinat ja demokra- tia -kirjan julkaisutilaisuudessa.

Hintikan mielestä Wahlroosin järkeilyssä ei ole päätä eikä häntää.

“Aiemmin edustajat ja äänestäjät elivät omissa mikromaailmois- saan ja kommunikoivat neljän vuoden välein kopissa. Netin myö- tä liikkumavara on pikemminkin kasvussa ja poliitikko saa palau- teksti Ilpo Puhakka kuvittaja Mika Liétzen

12

tetta kiinnostuneilta heti eikä vasta vaaleissa. Enemmistö toimii ku- ten ennenkin.”

Mutta olisiko Nallen arvio silti paikkansa pitävä median suhteen?

Selvä muutoS on tietenkin internet ja sen tuoma mahdollisuus, että jokainen voi periaatteessa käyttää tehokasta joukkoviestintää.

Joukkoviestinnän tuottamis- ja jakelukustannukset lähestyvät nol- laa, joka tarkoittaa, ettei miljoonayleisön saavuttamisesta tarvitse välttämättä maksaa mitään.

Toista oli ennen. Vielä 1990-luvulla uhkana nähtiin koko jouk- koviestinnän keskittyminen muutamien mediakorporaatioiden kä- siin. Viestintä oli enimmäkseen yksisuuntaista ja yksittäiset toimit- tajat tai toimitukset kykenivät halutessaan paremmin valikoimaan ketä ja mitä näkökulmia julkisuuteen päästettiin.

Nyt mediaverkostoon vaikuttaa useampi toimija, koska suuri osa ihmisistä on kytketty siihen vuorovaikutteisen viestintäteknologian avulla. Yksittäiset kiinnostavat tiedonpalaset leviävät huippunopeu- della perinteisten mediaimperiumien toiminnasta riippumatta. En- nemmin on niin, että pysyäkseen ajantasalla, perinteiset tiedotus- välineet joutuvat valikoimaan sisältönsä sen mukaan, mistä verkos- sa kulloinkin kohistaan.

Samalla journalismi on menettänyt uskottavuuttaan, koska net- ti-ilmiöiden kiinnostavuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä niiden totuusarvon kanssa.

”Enkeli-Elisan kirjoittajaa haastateltiin kritiikittömästi ja laajas- ti joukkoviestimissä. Vastaavasti Enkeli-fanit raivostuivat siitä, että joku rohkeni epäillä tarinan todenmukaisuutta. Osalle totuusarvol- la ei ollut väliä, sillä itse tarina oli koskettava”, Hintikka summaa.

varSinaiSta enemmiStön tyranniaa tilanteessa on silti vaikea nähdä.

“Nallen ajatus, se on vanhakantaista ajattelua. Nettiaikana kyse vaikutusvallan suhteen on niistä kiinnostuneista, jotka toimivat ak- tiivisesti. Se voi olla 10–15 prosenttia, voi olla allekin.”

Tämän avaamiseen vaaditaan teoriaa. Italialainen taloustieteilijä Villfredo Pareto havaitsi 1800-luvulla, että 20 prosenttia ihmisistä omistaa 80 prosenttia maasta. Myöhemmin Pareto-lakia on tutkit- tu tarkemmin, ja siitä on puhuttu myös Zipfin lakina, potenssilaki- na, osallistumisen epätasa-arvona ja 1-9-90-lakina.

Tunnetuin lakia viime aikoina esiin tuonut tutkija on Albert- László Barabási. Barabasin tutkimusryhmä analysoi 1990-luvun lopussa muun muassa näyttelijöiden ja internet-sivujen muodosta- mia verkostoja ja havaitsi, että verkostot noudattavat muodostumi-

sessaan samaa lakia. Valtaosa sivuista keräsi hyvin vähän linkkejä toisiin sivuihin, kun toiset sivut keräsivät niitä eksponentiaalisesti suhteessa muihin. Sama lainalaisuus on löydetty myös biologisista, sosiaalisista ja muista tosielämän verkostoista.

Lainalaisuus on helppo ymmärtää miettimällä omaa ja muiden toimintaa sosiaalisessa mediassa. 1-9-90-laki tarkoittaa, että 100 000 ihmisen verkkoyhteisössä keskimäärin tuhat on aktiivisia si- sällön tuottajia, 9 000 osallistuu siihen jonkin verran, mutta 90 000 vain lurkkaa, eli seuraa passiivisena sivusta, mitä tapahtuu.

Tämä suhde vaihtelee paljonkin, mutta aktiivisuuden käyrä pysyy samanmuotoisena. Esimerkiksi wikipediassa lurkkeja on yli 99 pro- senttia kävijöistä ja osallistujia vain noin joka tuhannes. Faceboo- kissa vain lurkkaavia on todennäköisesti vähemmän kuin 80 pro- senttia, mutta käyttäjien aktiivisuus ei siltikään jakaudu tasaisesti.

viime preSidentinvaalien katteeton demokratiahehkutus saakin Hintikan purkautumaan.

“Innokkaimmat ihmiset liikkuivat suurimmissa keskuksissa Pek- ka-naamareissa, järjestivät Pekka-flashmobeja ja laittoivat ikkunoi- hin ykkösiä tai kakkosia. Oman sanomansa mukaan osallistujat ko- kivat voimakasta demokratiayhteisöllisyyttä, ja liikehdintä sai valta- vasti mediajulkisuutta. Jos taas ajatellaan niitä paria miljoonaa suo- malaista, jotka perinteisesti vain äänestivät Pekkaa tai Saulia, niin heidän agendansa jäi tässä selvään vähemmistöön verrattuna niihin ehkä pariin tuhanteen aktiiviseen ihmiseen.”

Perinteisillä mittareilla vaalit olivat historiallisen epädemokraat- tiset. Toisen kierroksen äänestysprosentti jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1950.

täSSä ajaSSa Hintikkaa itseään kiinnostaa avoimen datan ja avoi- men demokratian ympärille muodostunut pöhinä ja kuhina.

“Avoin ministeriö, ja vaikkapa Kansanmuisti.fi, ovat upeita hank- keita. Niitä voisi kutsua nettiajan demokratiapalveluiksi, joissa tarjo- taan ihmisille kanavia ja välineitä vaikuttaa ja toteuttaa omaa agen- daansa.”

Avoin ministeriö on kansalaisjärjestö, joka syntyi palvelemaan kansalaisaloitteiden laatimista. Se kehittää rakenteita, joiden avulla kansalaisaloitteista ei tulisi tyypillisiä äänekkäimpien ja kiinnostu- neimpien masinoimia lyhytaikaisia pyrähdyksiä, vaan varteenotet- tavia ehdotuksia, jotka todella vaikuttaisivat lainsäädäntöön.

“Pitkäjänteisyyden ja palvelutarjonnan myötä nämä eroavat esi- merkiksi Guggenheim-tapauksesta. Avoin ministeriö auttaa muotoi- lemaan aloitteita asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa – Gugge- mielipiteen muodostamiseen ei ammattilaisia tarvittu.”

Kari a.

hintiKKa

z

zTekeezväitöskirjaazih- mistenzitseorganisoitumi- sestaznetissä.

z

zVapaallazylläpitääzjapa- nilaistazpuutarhaa,zkalas- taa,zpoimiizmarjojazjazpelaaz roolipelejä.

z

zViimeisteleezbiopunk- romaania,zjossazjoukkoz ammattilaisiazjahtaazmys- tisestizräjähteleviäzihmisiä.

*XPPHUXNVHQNDWX-\YlVN\OlS_DYRLQQDPDSHNORODXDQWDLVLQNOR

Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi

+HJHO/RJLLNDQ WLHGH

6XPPD.XVWDQQXV +HJHOLQDMDWWHOXRQYDLNHDD 6LNVLVLLKHQWl\W\\V\YHQW\l WlPlQWHRNVHQP\|Wl

¼

5HHFH\P&DPSEHOO

%LRORJ\HGLWLRQ

3HDUVRQ

%LRWLHWHLGHQSHUXVWDOOD PDNDDWlPlWLLOLVNLYL

¼

7UR&KHPLVWU\

$0ROHFXODU$SSURDFK QGHGLWLRQ3HDUVRQ .HPLDQSHUXVNXUVVLOOH PROHNXODDULDPXNDYDD

¼

1LHPHOl\PWRLP ,KPLQHQMD\PSlULVW|

*DXGHDPXV 0DKGRWWRPDQKLHQRNLUMD WlUNHLVWlDVLRLVWD

¼

:DHQHUEHUJ\P WRLP7DLGHWWDWXWNLPDDQ

.DPSXV.XVWDQQXV (KGRWWRPDQODDGXNDV PHWRGLNLUMD

¼

0XRYLPDSSLFPFP

¼

&DQRQ NRSLRSDSHUL

¼ULLVL

¼ULLVLl

/DDGXNNDDWRSLVNHOXWDUYLNNHHW .DPSXV.LUMDVWD

NDQVLRW YLKNRW N\QlW

-\YlVN\OlQSDUKDDWPXLVWLNLUMDW

9DOLNRLPLVVDPPHP\|V

WRLPLVWRQSLHQWDUYLNNHHW WXORVWXVWDUYLNNHHW

PDNVXSllWWHHWMDPDNVXSllWHUXOODW 1RVFKLV

&DUO*XVWDY-XQJ (OlPlMDSV\NRORJLD

.DPSXV.XVWDQQXV 0DDQPDLQLRMRKGDWXV -XQJLQDMDWWHOXXQ

¼

.DVVLOD6XXUWHQ HORNXYDRKMDDMLHQ MlOMLOOl^7HRV

/lPPLQKHQNLQHQRSXV VXRPDODLVHQHORNXYDQ SLRQHHULQN\QlVWl

¼

-R\FH8O\VVHV

*DXGHDPXV /lQVLPDLVHQNLUMDOOLVXXGHQ SHUXVSLODUHLWDVXRPHQWDMDQ DODYLLWWHLQYDUXVWHWWXQD

¼

*XPPHUXNVHQNDWX-\YlVN\OlS_DYRLQQDPDSHNORODXDQWDLVLQNOR

Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi _.DPSXV'DWD

.DPSXV.LUMD

.DDUGHPXPPDHOlPlQSXOODVVD

ZZZNDPSXVGDWD¿_S_*XPPHUXNVHQNDWX-\YlVN\Ol_DYRLQQDPDSHNORODXDQWDLVLQNOR

13

15.9. Lutakko

oLavi uusivirta ja Antti Lainas ottavat Lutakon haltuun lauantaina

15.9. Viidennen albuminsa alkuvuodesta julkaissut Uusivirta nautti Elvis Istuu Oikealla-levyn hehkutuk- sesta levyjulkkareiden jälkeen. Levy sijoittui ensim- mäisellä viikolla listasijalle 7.

14 ruoka:

Chili con carne,

15 heLpotus:

Vältä viivittely,

16 kuLttuuri:

Tanssin- ja liikunnanopettajat saivat postia Gramexilta,

17 arviot:

Nyt arviot myös Kampus Kinon tulevista näytöksistä,

18–20 mainoksia:

Rahalla saa.

Menot

Räjähtävä

lukukaudenavaus

JYY JuhListaa lukukauden alkua räjäh- täväsi Ilokivessä torstaina 6.9 megalo- maanisilla bileillä, joihin on kutsuttu kaik- ki opiskelijat ja opiskelijanmieliset - erityi- sesti uudet opiskelijat.

Alkuräjäytyksen aloittaa Jyväskyläläinen psykedeliasta ja garage-rockista ammen- tava Zorse. lta saa räjähtävän jatkon, kun tanssia, teatteria ja musiikkia yhdistelevä Tanssiteatteri Kramppi tuo lavalle esima- kua tulevasta teoksesta ”Ei täällä voi ol- la miten vaan”.

Seuraavaksi Ilokiven alakerran lavan valloittaa Vitun Kova Ääni, joka soittaa or- gaanista rytmimusiikkia OG Ikosen ja Lii- galaiskan räpeillä höystettynä.

Loppuillasta lauteita kuumottaa kultti- suosiota nauttiva ja eri musiikkityylejä vil- listi yhdestelevä Cold Pupu Sauna. Tans- sijalat laittaa vipattamaan Juostenkut- sut DJ:t.

Teltassa sisäänkäynnin luona kansaa viihdyttää Hear DJ:t, ja yläkerrassa levy- musiikista pitävät huolen Efekti, Dread- mark, Deep Cuts ja Skål.

Liput ennakkoon 4€, ovelta 5€.

6.9. kLo 21-03, iLokivi pikamenot

mitä: Hösfest 2012 missä: Ilokivi, Vakio- paine

miLLoin: 5 - 7.10 Ohjelmistoon kuu- luu mm. Zorse, Dea- th Hawks ja levyjulkka- reitaan juhlivat Räjäyt- täjät ja Profeetta ja Uusi Maailmanuskonto.

mitä: Standup ia missä: Freetime miLLoin: 12.9 Standup semiklubi, jos- sa ammattilaiset ja jon- kinverran standupia ai- emmin tehneet testai- levat uusia ja vanhoja- kin juttuja. Semiklubilla on 5-8 esiintyjää.

10.9. kLo 19, kampus kino

iLokivessä laajenee eloku- vatoiminta, kun Kampus Ki- non lisäksi Keski-Suomen Elo- kuvakeskus alkaa pitää elo- kuvailtoja syyskuun alusta eteenpäin.

Dokumenttiklubi esittää kotimaisia dokumenttieloku- via Kampus Kinon teatterissa maanantaisin. Kino Hopea näyttää varttuneemman väen elokuvia tiistaisin päivä- kahviaikaan. Elokuvateemailtoja vietetään kolmena kes- kiviikkona syyskauden aikana. Ensimmäinen elokuva, 10.9 näytettävä Rouva presidentti on elokuva Suomesta, presidentistä johtajana ja naisesta instituution takana.

*XPPHUXNVHQNDWX-\YlVN\OlS_DYRLQQDPDSHNORODXDQWDLVLQNOR

Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi _.DPSXV'DWD

.DPSXV'DWD

/lKLQ$SSOHDVLDQWXQWLMDVL

ZZZNDPSXVGDWD¿_S_*XPPHUXNVHQNDWX-\YlVN\Ol_DYRLQQDPDSHNORODXDQWDLVLQNOR

/XRNNDQVDSDUDV

0\|VOXRNDQXONRSXROHOOD

0DFRQWHKRNDVOXRWHWWDYDMDKHOSSRNl\WW|LQHQ 6HVRSLLWl\GHOOLVHVWLRSLQWRLKLQ7XOH

.DPSXV'DWDDQMDRWDOXNXYXRWHHQOHQWlYlOlKW|

6DDW¼\OLPllUlLVHQRSLVNHOLMDDOHQQXNVHQQRUPDDOLVWD RSLVNHOLMDKLQQDVWDPPH RVWDHVVDVL PLQNl WDKDQVD 0DF WLHWRNRQHHQ .DPSXV 'DWDVWD 7lPl RSLVNHOLMDNDPSDQMD RQYRLPDVVD.DPSDQMDNRQHLWDUDMRLWHWWXPllUl

Cold Pupu Sauna Vitun Kova Ääni Zorse

Tanssiteatteri Kramppi

To 6.9. klo 21-03 Ilokivi

Liput ovelta 5€

Liput ennakkoon 4€

Ennakkolipunmyynti:

Ti 4.9. Avajaismessut, L-rakennus, klo 9-15 Ma 3.9., Ke 5.9. ja To 6.9. Ilokiven yläkerta, klo 11-14

Juostenkutsut Radio Hear Skål Dreadmark Deep Cuts Efekti

JYY N AVAJAISBILEET

big Bang! ^GOES

”Lutakkoon on tuLossa paLjon kovia juttuja niin suomesta kuin maaiLmaLtakin heti ekasta viikosta aLkaen.”

Raine Pulkkinen, promoottori, Tanssisali Lutakko

Ravinto 14

ota chili, sitoudu vakavasti!

CHILINKASVATUS. Jos haluaa kasvattaa chilejä opiskelija- asunnossa, kannattaa varautua kuukausien vastuuseen.

c

hilien kasvattaminen opiskelijakämpäs- sä on täysin mahdollista, jos valitsee lajik- keensa oikein. Ongelmatonta se ei kuiten- kaan ole.

Oma chiliprojektini alkoi jo helmikuus- sa. Ikkunalaudalle sopivat lajikkeet tilasin netistä.

Lajikkeiksi valikoituivat tulisemmat Prairie Fire ja Cayenne sekä miedompi Medusa. Nettikaupan mini- mitilaus oli tosin 15 euroa, joten jouduin tilailemaan runsaasti ylimääräisiäkin siemeniä.

Chilit vaativat lähes päivittäistä kastelua. Alkuke- väästä kastelun hoiti kämppis kun olin poissa. Si- toutumisvaikeudet alkoivat vasta toukokuussa, kun kämppäkaveri lähti kuukaudeksi reilaamaan ja itse- kin suunnittelin lyhyempää reissua ympäri Suomea.

Automaattiset kastelujärjestelmät ovat kalliita ei- kä vuokrakaksioon ole ylimääräisiä avaimia, joten jouduin etsimään kasveille hoitokodin reissun ajak- si. Onneksi välit alakerran eläkeläispariskuntaan ovat kunnossa.

Reissun jälkeen oli vuorossa muutto kesätöiden pe- rässä kotikaupunkiin. Uudesta osoitteesta löytyi chi- leille sopiva parveke. Heinäkuussa pääsin maistele- maan jo ensimmäisiä omien chilien hedelmiä.

Kirjoittamishetkellä kasvini ovat isovanhempieni huostassa. En ole nähnyt niitä matkustelun takia yli kuukauteen. Vaikka chilien kotikasvatuksessa on oma hohtonsa, ei pitkä projekti sovi kaikille. Ensi kesäksi etsin chileilleni uuden kodin.

teksti & kuva Arimo Kerkelä

z z1zsipuli

z

z1zvalkosipulinkynsi z

z400zgzjauhelihaa z

z1zprkztomaattimurskaa z

z1zprkzpapuja z

ztuoreitazchilejä z

z(ripauszmusta-zjazvalkopippuria) KUorI jA paloittele sipuli haluama- si kokoisiksi paloiksi. Hienonna valko- sipulinkynsi. Ruskista jauheliha kuu-

malla pannulla, lisää sitten sipuli ja valkosipuli. Pienennä levyä ja käänte- le hetki.

Kippaa sekaan tomaattimurs- ka ja pavut. Anna kiehua jonkin ai- kaa, kunnes osa nesteestä on haih- tunut ja kastike vaikuttaa sopivan jä- mäkältä. Pilko tuoreita chilejä ja nak- kaa sekaan. Chilien määrän voi vali- ta hedelmien koon, tulisuuden sekä oman fiiliksen mukaan. Kastiketta

voi maustaa myös musta- ja valko- pippurilla.

Laita levy pois päältä ja anna maus- tua pari minuuttia. Tarjoile chili con carne esimerkiksi riisin tai ohran kans- sa. Voit ripottella lopuksi kastikkeen päälle tuoretta basilikaa.

Jauhelihan voi korvata soijarouheel- la. Keitä aluksi pari desilitraa soijarou- hetta ja kaada vesi pois. Ruskista soija ja jatka sitten reseptin mukaan.

Chili con carne

JYY

äs Jyv

kylän yliopiston yliopp ilasku nta

Sinustako projektisihteeri Jyrock-festivaalille?

Jyrock on kaksipäiväinen Ylioppilastalo Ilokivessä pidettävä sisäfestivaali, joka suuntautuu vaihtoehtoisen pop- ja rockmusiikin pariin. Seuraava Jyrock järjestetään 19. - 20. 4. 2013. Vastuullasi olisi Jyrockin tuottaminen, toteuttaminen ja ohjelmiston laadinta työryhmän kanssa.

Työ edellyttää kokemusta projekti- ja festivaalityöstä, tapahtumien järjestämisestä.

vaihtoehtomusiikin kentän tuntemusta ja aktiivista läsnäoloa Jyväskylässä. Sinulta vaaditaan hyviä organisointi- ja ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, paineensietokykyä sekä joustavuutta työaikojen suhteen.

Työ alkaa syyskuussa tai sopimuksen mukaan ja painottuu maalis-huhtikuulle 2013. Lähetä hakemus ansioluetteloineen kulttuurisihteerille 10.9.

klo 16 mennessä kirjallisena tai sähköpostin liitetie- dostona (pdf /rtf). Kuoreen tai sähköpostin otsikoksi merkintä “Jyrock-projektisihteeri”.

Lisätietoja:

http://www.jyrock.fi

Kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen 045 137 1961 | kulttuurisihteeri(a)jyy.fi

Helpotus 15

Office ilmaiseksi

Microsoft Officeen paketoitu OneNote on ainoa syy, miksi allekirjoittanut on harkinnut Windows-koneen hankkimista.

Tarkkaan ottaen yksi sen ominaisuuksista – äänen ja teks- tin linkitys.

OneNote toimii niin, että kirjoitetut muistiinpanot linkitty- vät automaattisesti samanaikaisesti nauhoitettuun ääneen.

Niinpä jälkikäteen äänitettä kuunnellessa voit hyppiä teksi- riviltä toiselle, jolloin ääninauha hyppää kohtaan, jonka ai- kana tekstin kirjoitit. Tätä ominaisuutta olen kaivannut mo- neen kertaan ensin luento- ja sittemmin haastattelumuis- tiinpanoja tehdessä. Sitä ei tietääkseni mikään muu ohjel-

ma vieläkään tarjoa.

Office on valitettavasti kohtalaisen kal- lis ohjelmisto. Nyt Microsoft on kuitenkin julkaissut il-

maisen version uu- simmasta Office 365 -paketistaan. Sen löy- dät osoitteesta offi- ce.com/preview. Vaa- tii Windows 7:n tai uu- demman.

Jarno Liski

Lääkkeitä

saamattomuuteen

tuottavuus. Akateemisessa ympäristössä viivyttely on kroonista.

Suoriutumistaan voi yrittää tehostaa itsenalistusmenetelmillä.

teksti Ilpo Puhakka kuva: Shutterstock

a

ikaansaamattomuus on sitä kun esseen- kirjoittamista tai tenttiinlukemista ei malta aloittaa, vaan keksii tilalle muuta tekemis- tä. Kaikki viivyttely ei ole haitallista, mutta yliopisto-opiskelijoista puolet kertoo kärsi- vänsä siitä. Jokin yliopistolla saa meidät venkoilemaan tahtomme vastaisesti.

“Meillä on tuntuma, että tosi paljon kysymys on meidän opiskeluympäristöstä ja sen puutteista. Ih- miset ovat aikaansaamattomia, kun he joutuvat te- kemään töitä yksin, ilman deadline-

ja ja saamatta palautetta. Tyypillisesti yliopistossa pakerretaan yksin hillit- tömän isoja kirjatenttejä tai kirjallisia töitä, eikä niistä välttämättä saada mi- tään palautetta. Jos saa, niin sitten se on tällainen arvosananumero,” kertoo aihetta tutkinut opintopsykologi Mik- ko Inkinen Helsingin yliopistolta.

Tehtäviä kannattaisi tehdä jonkin- laisina porukoina. Itselle on helpointa, jos saa saa jonkun toisen valvomaan ja kommentoimaan tekemisiään.

“Meidän tuntuman mukaan tiivis pienryhmäopetus suojaa viivyttelyl- tä. Tästä kertoo esimerkiksi koko lää- ketieteen opetus ja opettajankoulutuk- sen kaksi ensimmäistä vuotta.”

saamattomuus on nähty yksilön ongelmana ensisi- jaisesti Yhdysvalloissa, ja ilmiön kitkemiseksi on kehi- tetty kattava arsenaali erilaisia vastaviivittelymenetel- miä (anti-procrastination). Inkisen mukaan menetel- miä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos aikaansaa- mattomuus ahdistaa. Alkuun pääsee tarkkailemalla.

“Kannattaa seurata omaa ajankäyttöä esimerkiksi

viikon ajan. Sitä kun on tehnyt viikon, voi tehdä it- selleen havaintojen pohjalta ajankäyttösuunnitelman, jota yrittää sitten noudattaa,” neuvoo Inkinen usein.

Seuraavaksi voi siirtyä varsinaisiin välineisiin. Ylei- simpiä ovat tehtävälistat ja pomodoro-kello.

Pomodoro-tekniikka toimii yksinkertaisuudessaan yllättävän hyvin. Idea on, että työtä tehdään 25 mi- nuutin jaksoissa ajastimen säestämänä. Keskit- tymistä lisätään merkitsemällä ylös, mi- tä on tekemässä. Kelloksi kelpaa mi-

kä tahansa ajastin, mutta pomodo- roa varten on myös useita tietokone- ja mobiiliohjelmistoja.

Tehtävälistojen te- hokkaaseen käyttöön taas on kirjoitettu hiton- moinen määrä itseapukir- jallisuutta. Tunnetuin lienee David Allenin Getting Things Done, eli GTD-oppi. Allenin periaatteen voi tiivistää lyhy- een. Tehtävät ja muistiinpanot on koottava yhteen paikkaan, jonka jäl- keen ne luokitellaan ja oma toiminta suunnitellaan. Isot ja hankalat tehtä- vät pilkotaan pieniksi tehtäviksi, jotta niistä saadaan helposti suoritettavia ja ymmärrettäviä. Keskeistä on, ettei omaa muistia rasiteta tekemättömillä tehtävillä, vaan ne siirretään paperille tai tietokoneelle.

Kannattaa muistaa sekin, että usein viivyttelyn pääsyy on motivaation puute. Siihen paras ratkaisu on keskittyminen kiinnostaviin asioihin ja hankkiu- tuminen eroon tylsistä ja vastenmielisistä.

niKsi

Jylkkäri NeuVOO eläMäSi helpOMMakSi

Meillä on tuntuMa, että tosi

paljon kysyMys on

opiskelu- yMpäristöstä

Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla.

Avustajapalaverit alkavat klo 14.00 ja kestävät noin kaksi tuntia.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat olla mukana ideoimassa tulevia lehtiä. Palavereissa myös sovitaan pääosa avustajilta ostettavista jutuista. Jutuista maksettavat palkkiot ovat kympeistä satasiin.

Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.

Tule edes kahville!

Avustajapalaverit syksyllä 2012:

Tiistaisin aina lehden ilmestyttyä! Kahvia ja keskustelua! Juttupalkkioita!

ti 4.9.

ti 25.9.

ti 16.10.

ti 6.11.

ti 26.11.

aiKaansaamattomuus

z

zOmienztavoitteidenzvastaistaztehtävi- enzjazpäätöstenzeteenpäinzlykkäämistä

z

zSaamattomuuteenzvaikuttavatztehtä- vänzhoukuttelevuus,ztekijänzpersoonal- lisetztaipumuksetzjaztyöskentely-ym- päristö

z

zNormaalissazaikuisväestössäz10-20z prosenttiazkärsiizkroonisestizaikaansaa- mattomuudesta

z

zYliopisto-opiskelijoistazvainz5zpro- senttiazeizkoezjuurizlainkaanzaikaansaa- mattomuutta,zkunztaaszpuoletzkokeezsitäz säännölisestizjazongelmallisesti

lähde: pSykOlOgia 03/2012

Kulttuuri 16

K

eväällä Gramex ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvon- takeskus tekivät ratsioita helsinkiläisiin ravintoloihin.

Ratsioissa tarkastettiin muiden asioiden ohella ns. DJ- lisenssit ja osassa tapauksissa musiikin soitto oli kes- keytetty tarkastuksen ajaksi. Asia herätti huomatta- van paljon keskustelua mediassa aina pieniä tv-juttu- ja myöten.

Rikollisiksi leimatut DJ:t nousivat yksi toisensa jälkeen kerto- maan, että mistä ongelma kumpuaa. Häly sai aikaan sen, että ratsi- at noteerattiin jopa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen puheessa tekijänoikeuspäivillä ja kansanedustaja Oras Tynkkynen teki edus- kunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen. Sympatiat olivat DJ:iden puolella.

Ratsioissa oli kyse ns. kopiointilisensseistä, joita DJ:t joutuvat maksamaan, jos soittavat musiikkia muualta kuin

alkuperäisiltä äänitteiltä. Äkkiseltään mietittynä homma kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeutetulta, mutta asia on yllättävän monitahoinen. Paljon pu- hutulla maalaisjärjellä ajateltuna on esimerkiksi hy- vin vaikea keksiä, miksi siitä pitäisi maksaa ylimää- räistä, jos soittaa omistamansa levyn sijaan levys- tä tehtyä mp3-tiedostoa. Tekijänoikeuslaki on kui- tenkin tehty analogisena aikana ja sen soveltaminen digitaalisessa maailmassa johtaa erikoisiin käyntän- töihin.

DJ ja ohjelmatoimistoyrittäjä Antti Kurki näkee nykytilanteen alan kannalta hankalana.

“Kyllähän se vaikeuttaa alalle tuloa, kun joutuu maksamaan satoja euroja, että pääsee edes testaa- maan soveltuuko alalle. Harva myöskään tietää alal- le tullessaan lisensseistä. Tiedotustoiminnassa olisi parantamisen varaa.”

Kurki näkee hankalana tilanteet, joissa fyysistä ja digitaalista mu- siikkia soittavia DJ:tä kohdellaan eri tavoin. “Tasapuolisuuden pe- riaate ei toteudu, kun eri formaattia soittavat DJ:t ovat eri asemas- sa lisenssimaksujen suhteen. Lisenssimaksut ovat myös kohtuutto- mia sellaisille, jotka keikkailevat vähän” hän kritisoi.

Nykykäytännöt eivät saa myöskään puhtaita papereita maailmo- ja kiertäneeltä Tapio Hakaselta, joka tunnetaan paremmin nimellä DJ Orkidea. Hänen mielestään ennen oli kaikki paljon paremmin.

“Vanha malli oli hyvä, jolloin tapahtumapaikka hoiti kaikki mak- sut. Se oli selkeä. Mielestäni maksut on keinotekoisesti laajennet-

tu digimusiikkiin. Konemusiikkipuolella arviolta 90-95% ei maksa näitä lisenssejä. Se kertoo siitä, etteivät ne nauti yleisen normiston ja moraalin tukea ja hyväksyntää”

“Onhan se myös outoa, kun soittaa itse tekemäänsä musiikkia tai promomateriaalia, niin miksi siitä pitäisi maksaa? Rojaltit menee muutoinkin ihan väärään paikkaan klubi-DJ:iden näkökulmasta”

kyseenalaistaa Orkidea.

“Lisenssi taiteellisen itseilmaisun harjoittamiseen tuntuu nyky- maailmassa todella absurdilta asialta”.

DJ:iDen tilanne herätti myös musiikkia työssään käyttävät liikun- nanohjaajat kritisoimaan kopiolisenssien ongelmia. Hekin joutuvat vastaavia lisenssejä maksamaan.

Liikunta-alan yritystä pyörittävä Juhani Keski-Rahkonen on blo- gannut aiheesta ja käynyt keskustelemassa tekijän- oikeusjärjestöjen luona edustaen itseään ja muuta- maa muuta alan yritystä.

“Teostolla ja Gramexilla on halua kehittää järke- viä ratkaisuja asiaan. Osa liikunnanohjaajista te- kee hommia todella vähän, joten kiinteät lisenssi- en hinnat ovat hankalat. Liikunta-alalla on toiveena, että lisenssien maksut menisivät liikuntakeskuksien maksettavaksi.” Keski-Rahkonen toteaa.

“Liikunnanohjaajia on ehkä 2000-3000 Suomes- sa, joista päätoimisia vain 5-10 prosenttia. Vaihtu- vuus alalla on suurta, joten lisensseistä tiedottami- nen on hankalaa. Oman arvioni mukaan 95 pro- senttia liikunnanohjaajista ei maksa lisenssejä” poh- diskelee Keski-Rahkonen.

Jylkkärin saamien tietojen mukaan Gramex on lä- hestynyt tanssikouluja, jotta tanssinopettajat laittai- sivat kopiointilisenssinssä kuntoon. Jylkkäri tavoit- ti Tanssinopettajien liiton vinkkaamana 17 vuotta tanssiopettajana toimineen Maija Astikaisen kommentoimaan asiaa. Nykykäytännöt saivat kritiikkiä myös sieltä suunnalta.

“Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että musiikin tekijälle makse- taan korvaus. Se on reilua. Ongelma on nämä moninkertaiset mak- sut. Omat levytkin olisi helpompi soittaa tietokoneen kautta. Kun kerta teknologia vihdoinkin mahdollistaa sen, että ei tarvitse kan- taa levyjä mukanaan, niin sitten lisenssimaksut voi välttää vain kan- tamalla levyjä mukanaan.”

Tanssiopettajat tarvitsevat työssään satoja kappaleita musiikkia.

Lisenssipiina vaivaa

musiiKinsoittajia

kopiointi. DJ:iden ongelmat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ovat levinneet myös liikunnan- ja tanssinopettajien huoleksi.

teksti Tero Uuttana kuva Riku Heininen

”Tänne saa Tulla, jos silTä TunTuu.

TerveTuloa vaan, Täällä on kaikki luvaT

kunnossa. ”