Talousarvio 2013

(1)

Talousarvio 2013

Taloussuunnitelma 2013 - 2015

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 3.12.2012

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

YLEISPERUSTELUT 5

1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 6

1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet 6

1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet 8

1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2013 9

1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys 13

1.5 Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa 17

2 Yleinen taloudellinen tilanne 18

3 Kuntatalouden näkymät 19

4 Jyväskylän kaupungin talous 2013–2015 21

4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 22

4.2 Tulossuunnitelma 23

4.2.1 Käyttötalous 23

4.2.2 Henkilöstömenot 28

4.2.3 Kunnallisvero 29

4.2.4 Yhteisövero 30

4.2.5 Kiinteistövero 31

4.2.6 Valtionosuudet 33

4.2.7 Korkotulot ja -menot 35

4.2.8 Muut rahoitustulot ja -menot 35

4.2.9 Vuosikate 35

4.2.10 Satunnaiset tulot ja menot 35

4.2.11 Poistot 35

4.2.12 Tilikauden tulos 36

4.3 Rahoitussuunnitelma 37

4.3.1 Investointimenot 37

4.3.2 Antolainauksen muutokset 40

4.3.3 Lainakannan muutokset 40

4.3.4 Muut maksuvalmiuden muutokset 41

4.3.5 Rahavarojen muutos 41

4.3.6 Taloussuunnitteluprosessi 41

4.4 Talousarvion sitovuus ja seuranta 42

4.4.1 Käyttötalousosa 43

4.4.2 Investointiosa 43

4.4.3 Tulossuunnitelmaosa 43

4.4.4 Rahoitussuunnitelmaosa 43

4.4.5 Kunnan liikelaitokset 43

4.4.6 Tytäryhteisöt 43

4.4.7 Käyttösuunnitelma 43

4.4.8 Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset

perustelut ja tunnusluvut 43

4.4.9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 44

4.4.10 Erityismääräyksiä 44

(3)

TULOSSUUNNITELMA 45

Tulossuunnitelman lukuohje 46

Tulossuunnitelma 2011−2015 47

Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2013 48

Tulossuunnitelman erittely 49

RAHOITUSSUUNNITELMA 51

Rahoitussuunnitelman lukuohje 52

Rahoitussuunnitelma 2011−2015 53

Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2013 54

Rahoitussuunnitelman erittely 55

KÄYTTÖTALOUSOSA 57

Talous määrärahoittain 2013 58

Toimintamenot 2011−2013 59

Toimintatulot 2011−2013 60

Toimintakate 2011−2013 61

KONSERNIHALLINTO JA KILPAILUKYKY 62

Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 65

Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 69

Konsernihallinto 71

Tietohallinto 77

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 81

Johdon tukipalvelut 84

Terveyspalvelut 86

Sosiaalipalvelut 88

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT 91

KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT 99

Johdon tukipalvelut 103

Varhaiskasvatuspalvelut 104

Perusopetuspalvelut 106

KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT 109

Kansalaisopisto 114

Kulttuuripalvelut 116

Kirjastopalvelut 117

Museopalvelut 119

Liikuntapalvelut 121

Jyväskylän Sinfonia 123

Jyväskylän kaupunginteatteri 125

Avustukset 126

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT 127

Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet 131

Liikenne- ja viheralueet 132

Maankäyttö 136

Rakentaminen ja ympäristö 139

(4)

INVESTOINTIOSA 141

Investoinnit yhteensä 2011–2017 142

Investointiosan erittely 143

Kunnallistekniikan investoinnit 2013 151

Talonrakennusinvestoinnit 2013−2017 154

Toimitilojen vuokrahankkeet 159

LIIKELAITOKSET 161

Tilapalvelu Liikelaitos 163

Työterveys Aalto Liikelaitos 167

Talouskeskus Liikelaitos 171

Altek Aluetekniikka Liikelaitos 175

Kylän Kattaus Liikelaitos 179

Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 184

KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 197

Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuonna 2013 198 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 203

Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle 2013 206

Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 207

Jyväskylän Energia Oy 208

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 209

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 210

Total Kiinteistöpalvelut Oy 211

Education Facilities Oy 212

Jyväs-Parkki Oy 213

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 214

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 215

Jykes Kiinteistöt Oy 216

Jyväskylän Jäähalli Oy 217

Jyväskylän Paviljonkisäätiö 218

(5)

YLEISPERUSTELUT

(6)

YLEISPERUSTELUT

1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet

1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimak- kaasti vuosina 2001–2011. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmannek- si nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2012 lopussa jyväskyläläisiä oli 1.298 enemmän kuin vuoden alussa, väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristö- kunnissa lukuun ottamatta Hankasalmea ja Toivakkaa. Ympäristökunnista Uurainen, Laukaa ja Muurame kasvoivat suhteellisesti eniten.

Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työllisten suhde työelämän ulko- puolella olevaan väestöön) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä selittyy erityisesti Jyväskylän lasten ja opiskelijoiden suhteellisesta runsaudesta ja yli kymmen prosentin työttömyydestä.

Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista

Jyväskylä

Kymmenen suurinta keskimäärin

Helsinki, Espoo ja

Vantaa

Muut seitsemän

suurinta

Väkiluku 31.12.2011 132 062

Väkiluvun muutos 2011 (%) 1,0 0,9 1,5 0,7

Väkiluvun muutos 1-9/2012 (%)* 1,0 0,9 1,1 0,8

0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 16,2 15,5 17,1 14,8 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2011 (%) 14,9 16,2 13,4 17,4 Työllisten osuus väestöstä 2010 (%) 43,3 46,4 49,5 43,0

Työpaikkojen muutos 2000-2010 (%) 16,3 9,4 11,5 8,6

Korkea-asteen koulutus 2010 (%), yli 15 v. 32,8 32,1 36,9 30,0

Yhden henkilön talouksia 2011 (%) 43,3 44,5 40,7 46,1

Keskimääräiset tulot 2010 (€/tulonsaaja) 24 380 26 978 30 433 24 785

Muutos 2010 (%) 3,2 4,2 1,6 2,9

Työttömyysaste 9/2012 (%) 11,9 10,6 7,2 12,0

Vuosimuutos (%-yksikköä) 0,5 0,6 0,5 0,6

Toimeentulotukimenot 2011, €/as. 142 152 190 136

Toimeentulotukimenojen muutos 2011 (%) 1,4 1,3 4,4 0,0

Asuntotuotanto 2002–2011 / 1000 asukas 83 66 70 64

Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2011 (€/m²) 1 850 2 177 3 127 1 769

Vuosimuutos (%) 3,8 2,6 3,0 2,4

Verotulojen muutos 2011 (%) 1,4 3,9 5,7 3,1

Lainakanta TP 2011 (€/asukas) 2 364 2 126 2 339 2 035

Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2011, * = ennakkotieto. Aluejako 2012

(7)

Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti paremmin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa.

Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2001–2011 yhteensä 15 543:lla eli 13,3 prosenttia. Sa- malla ajanjaksolla työttömien määrä väheni 470:llä vähennyksen oltua 2 340 vuosina 2000–2008.

Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1 395:llä vuosina 2001–2011 (14,7 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäisten määrä väheni ko. jaksolla 643:lla eli 7,6 prosenttia. 2010-luvulla tämän- kin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu.

Vuoden 2011 lopulla 65–74-vuotiaita oli 11 055 eli 2 807 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli neljätuhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella tuhannella.

Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 142 654.

Jyväskylän väestöntiheys (113 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.

(8)

1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.3.2010/49 kaupunkistrategian nimellä ”Jyväskylän kaupungin ke- hitysaallot”. Strategian mukaan kaupungin visio on seuraava:

Jyväskylä – kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittä- miseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on:

• edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa

• turvata peruspalvelut

• parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä

• vahvistaa työpaikkakehitystä

Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin:

• Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3)

o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö

• Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka

• Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8)

o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne

Strategiassa teemat ovat seuraavat:

1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu.

2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa.

3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen.

4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri.

5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kat- tava palvelurakenne.

6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yh- teistyö kansalaisjärjestöjen kanssa.

7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin.

8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio.

Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan.

Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet ovat tehneet omia linjauksiaan. Lisäksi päätöksenteossa on ollut kaupunkistrategian mukaisia koko kaupunkia koskevia ohjelmia ja kerto- muksia (mm. ympäristöpolitiikka 2010, ilmasto-ohjelma 2011 ja hyvinvointikertomus 2012).

(9)

1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2013 1. Talouden tasapainotus

Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapai- nottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun.

Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on val- mistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tar- kastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsin- taehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toi- menpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa.

Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämi- seen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittymi- nen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen.

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vas- tuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoita- va toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulais- kaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen.

Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset 2013−2016. Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelin- jaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö.

Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana.

2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvuso- pimukset ja innovaatiokeskittymä

Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palve- lujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä.

Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelpo- ryhmä), jonka tehtävänä on

− tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkake- hityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä

(10)

− tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen.

Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamis- ta. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain.

Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä

Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna 2012. Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlai- seen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen.

Vuodesta 2014 alkaen yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muo- dostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä.

Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskitty- män rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinoraken- ne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomisek- si työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna 2013.

Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopis- teet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs- kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aieso- pimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta.

Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) 2014–2020 -ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella.

3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset

(11)

Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta:

Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset 2013–2016 kuuluvat tähän kokonaisuuteen.

Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa.

Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana.

4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys

Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan 1.1.2013 hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja.

Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuo- tannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu.

5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset

Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupun- kien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta.

Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan 10.4.2012/32 valtiovarainministeriölle, että rakenne- työryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityk- sen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta.

Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislin- jauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta 2013. Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna 2013. Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa.

(12)

6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu 2012−2015

Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpa- ja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat.

Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu 2012–2015 yhteishankkeessa, jonka kokonaisra- hoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu 1 350 000 euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin 1 000 työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia.

7. Kankaan alueen kehittäminen

Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, äly- käs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä.

Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskus- tan vetovoimaisen laajentumisalueen.

(13)

1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys

Henkilöstöllä on vuoden 2013 loppuun asti kestävä kuntajakolain ja erillisen henkilöstösopimuksen mukainen palvelusuhdeturva. Kuntajakomuutoksen yhteydessä sopijakunnat sitoutuivat siihen, ettei Jyväskylän kaupunki työnantajana irtisano, osa-aikaista tai lomauta henkilöstöään taloudelli- silla ja tuotannollisilla perusteilla.

Vuoteen 2015 mennessä Jyväskylän kaupungilta jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin 700–

800 työntekijää. Henkilöstön suuri poistuma luo mahdollisuuden talouden tervehdyttämiseen ja rakenteiden muuttamiseen. Tiukan rekrytointipolitiikan kanssa samanaikaisena haasteena on osit- tainen hankaluus työvoiman saatavuudessa ja myönteisen työnantajamielikuvan säilymisessä.

Taulukko 1. Vakituisen henkilöstömäärän kehitys 2011–2015

31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015

Konsernihallinto ja kilpailukyky 173 175 174 170 167

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 380 1 378 1 391 1 405 1 405

Vanhus- ja vammaispalvelut 1 139 1 174 1 153 1 152 1 155

Kasvun ja oppimisen palvelut 2 263 2 261 2 249 2 253 2 254

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 437 455 456 454 454

Kaupunkirakennepalvelut 211 210 211 212 211

Liikelaitokset:

Kylän Kattaus 228 229 235 235 234

Talouskeskus 96 94 96 96 96

Pelastuslaitos 245 276 301 301 301

Tilapalvelu 28 29 30 30 30

Työterveys Aalto 90 93 103 110 115

Altek Aluetekniikka 179 174 169 162 156

Yhteensä 6 469 6 548 6 568 6 580 6 578

Muutos 79 20 12 -2

Luvut ovat kokonaislukuja. Vakituisten henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä.

(14)

Taulukko 2: Vakituisen henkilöstömäärän muutos 2011–2013

TP 2011 TPE 2012 TA 2013 Muutos

MUUTOS (2012-2013)

Konsernihallinto ja kilpailukyky 173 175 174 -1

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 380 1 378 1 391 13

Vanhus- ja vammaispalvelut 1 139 1 174 1 153 -21

Kasvun ja oppimisen palvelut 2 263 2 261 2 249 -12

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 437 455 456 1

Kaupunkirakennepalvelut 211 210 211 1

Liikelaitokset

Kylän Kattaus 228 229 235 6

Talouskeskus 96 94 96 2

Pelastuslaitos 245 276 301 25

Tilapalvelu 28 29 30 1

Työterveys Aalto 90 93 103 10

Altek Aluetekniikka 179 174 169 -5

6 469 6 548 6 568 20

772 79 20

Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla:

1 107 377 208

+ Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt 1 062 377 208

+ Jyte 613

+ Seudullinen työterveyshuolto 40

+ Talouskeskus 16

+ Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet 393 + Määräaikaisten vakinaistaminen 45

-335 -298 -188

- Kaup.org. poistuneet henkilöt -299 -298 -188

- Eläkkeelle -172 -153 -171

- Eronnut -117 -125 -17

- Muu syy -10 -20

- Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle -36 0 0

- Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36

Muutos ed. vuoteen 772 79 20

* Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN

Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen

+ Henkilöstön lisäys yht.

- Henkilöstön vähennys yht.

Vakituisen henkilöstömäärän kehitystä ja muutosta kuvaaviin taulukoihin on koottu talousarvion yhteydessä tehtyjen henkilöstösuunnitelmien tiedot. Taulukoissa on huomioitu vertailtavuuden ta- kia palvelu- ja organisaatiouudistukseen liittyvät henkilöstösiirrot myös vuoden 2011 ja 2012 henki- löstömäärissä. Palvelukokonaisuuksien henkilöstösuunnitelmat tulevat olemaan vuoden 2013 täyt- tölupamenettelyn pohja ja seurannan väline. Täyttölupamenettelyssä jatketaan vuonna 2012 aloi- tettua käytäntöä, jossa apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työ- suhteiden täytön annetun raamin mukaisesti (raami = henkilöstösuunnitelma). Jokaista vapautuvaa palvelussuhdetta ei täytetä.

Täyttölupamenettely on vuoden 2013 osalta erittäin tiukka, jolloin vain talousarvion mukana hyväk- sytyssä henkilöstösuunnitelmassa olevat täytöt voidaan toteuttaa. Näissäkin tapauksissa edellyte- tään aina vielä tapauskohtaista harkintaa sekä ajankohdan taloustilanteen huomioimista. Vakituista henkilöstöä rekrytoitaessa on edellisen lisäksi aina huomioitava kaupungin jo vakituisessa henki- löstössä olevat terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettavat työntekijät. Terveydellisin syin uudelleen sijoitettavan henkilöstön huomioimisella rekrytoinnissa ehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää ja näin vaikutetaan eläkemenojen kasvuun pienentävästi.

(15)

Taulukko 3: Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys 2011–2015

31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut 42 59 26 26 26

Vanhus- ja vammaispalvelut 40 25 1 1 1

Kasvun ja oppimisen palvelut 89 64 64 62 62

Liikelaitokset:

Kylän Kattaus 5 5 5 5 5

Pelastuslaitos 5 5 0 0 0

Tilapalvelu 0 0 0 0 0

Yhteensä 281 255 174 170 168

Muutos -26 -81 -4 -2

Luvut ovat kokonaislukuja. Määräaikainen henkilöstömäärä ei sisällä sijaisia, tuntityönohjaajia, harjoittelijoita ja kausi- työntekijöitä, oppisopimuskoulutettavia, työllistettäviä ja sivutoimisia vakituisia.

Taulukko 4: Sijaisten henkilöstömäärän kehitys 2011–2015

31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut 285 340 362 362 362

Vanhus- ja vammaispalvelut 382 373 203 200 200

Kasvun ja oppimisen palvelut 257 199 198 198 198

Liikelaitokset:

Kylän Kattaus 10 10 6 5 5

Pelastuslaitos 61 40 40 40 40

Tilapalvelu 0 0 1 1 0

Yhteensä 1 054 1 001 827 821 820

Muutos -53 -174 -6 -1

Kaupungin henkilöstöstä noin 20 prosenttia toimii määräaikaisissa palvelussuhteissa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii sijaisuuksissa (perhevapaat, sairauslomien sijaisuudet jne.).

Henkilöstömenojen kokonaishallinnan näkökulmasta myös määräaikaisen henkilöstön ja sijaistyö- voiman palkkaamiseen tehdään tarkka tarveharkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijai- suus voidaan täyttää vain osaksi aikaa. Palvelukokonaisuudet laativat vuoden 2013 alkuun men- nessä omat sijaisten käyttöä koskevat linjaukset. Sijaisten käyttöä koskevat linjaukset käsitellään tammikuun alussa kaupungin johtoryhmässä.

Henkilöstömenojen ja -määrän kehitys raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle.

(16)

Taulukko 5: Vakituisen henkilöstön poistuma 2013–2015

31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015

Konsernihallinto ja kilpailukyky 6 4 4

Sosiaali- ja terveyspalvelut 38 29 42

Vanhus- ja vammaispalvelut 23 26 25

Kasvun ja oppimisen palvelut 72 59 53

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 21 26 13

Kaupunkirakennepalvelut 6 10 4

Liikelaitokset:

Kylän Kattaus 8 7 6

Talouskeskus 2 2 2

Pelastuslaitos 3 2 5

Tilapalvelu 0 2 4

Työterveys Aalto 1 0 0

Altek Aluetekniikka 8 10 8

Yhteensä 188 177 166

Muutos -11 -11

Luvuissa ei huomioitu palvelukokonaisuuksien välisiä sisäisiä siirtoja

Taulukko 6: Vakituisen henkilöstön poistuma ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2013 poistuma

2013

Vapautuvista tehtävistä täytetään

Jätetään täyttämättä

Liikelaitokset:

Tilapalvelu 0 0 0

Yhteensä 188 161 27

Taulukko 7: Vakituisen henkilöstön ulkoiset rekrytoinnit 2013–2015

31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015

Liikelaitokset:

Tilapalvelu 1 2 4

Yhteensä 208 189 164

Muutos -19 -25

(17)

1.5 Tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa

Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta.

1. Strategiset tavoitteet

Kaupungin strategiset tavoitteet päätetään kaupunginvaltuustossa sen hyväksyessä kaupungin strategian kerran valtuustokaudessa. Talousarvion toiminnallisten ja kehittämistavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia hyväksytyn strategian kanssa ja kuvata toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä.

2. Toiminnalliset tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyt- tämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle.

Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, alue- politiikan tai ympäristön kehittymiseen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä.

Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

3. Kehittämistavoitteet

Kehittämistavoitteilla kuvataan talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittä- mishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään lautakuntakohtaisesti.

(18)

2 Yleinen taloudellinen tilanne

Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,7 % ja kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus kasvoi 2,5 % ja yksityiset investoinnit 7,7 % edellisestä vuodesta. Kunta- liiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hi- dastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 prosentin tuntu- maan ja vuonna 2014 noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta Suomen talouteen. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa talouden kehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa suuntaa myös Suomessa.

Pitkittynyt ja vaikeutunut euromaiden velkakriisi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta ja heikentää Suomen vientikysyntää kuluvana vuonna erityisesti euroalueella. Myös Euroopan ulkopuolinen vientikysyntä on aiemmin arvioitua heikompaa. Vienti alenee hieman tänä vuonna ja kääntyy nou- suun vasta ensi vuoden aikana, kun epävarmuuden hellittäessä maailmankauppa vauhdittuu ja myös euroalue pääsee kasvuun. Vuonna 2013 vienti kasvaa 2,5 %. Heikentyneiden viestimarkki- noiden johdosta Suomen taloudellinen kasvu on jo pidemmän aikaa ollut pitkälti kotimaisen kysyn- nän varassa. Tämän kulutusvetoisen talouskasvun kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantu- misasteen nousu uudelle ennätystasolle.

Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttö- myysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työt- tömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2013 kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimat- tomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %.

(19)

3 Kuntatalouden näkymät

Valtion budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Suurin yksittäinen leikkaus on kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkaus vuoden 2012 tasoon nähden. Hallituksen muodosta- misen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla vuoden 2012 valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Kuntarakenneuudistus tulee osaltaan vaikuttamaan kunnallisten palvelujen järjestämiseen tulevina vuosina.

Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät kiristyvät merkittävästi vuonna 2012 sekä kehyskaudella 2013–2016 tulojen kasvun hidastuessa. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kun- tatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntatalouden kiristyessä uhkana on kuntatalouden velkaantumisen jatkuminen voimakkaana.

Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 noin 4,5 % ja toimintamenojen ennakoidaan kasva- van tulevina suunnitteluvuosina keskimäärin noin 4 prosentin tasolla. Henkilöstön määrän olete- taan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun täydennettävän palvelujen oston kautta. Kuntien yhteenlasketun vuosikatteen ennustetaan heikkenevän vuodelle 2013 noin 2,3 mrd. euroon ja tilikauden tuloksen olevan alijäämäinen poisto- tason noustessa 2,8 mrd. euroon. Kuntien yhteenlasketun investointitason arvioidaan pysyvän tä- män vuoden tasolla ja olevan noin 4,3 mrd. euroa.

Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kolminkertaistunut 2010-luvulla. Vuoden 2013 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 14,76 mrd. euroa, joka on 1,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 lopussa lainakannan arvioidaan olevan.

(20)

(21)

4 Jyväskylän kaupungin talous 2013–2015

Taloussuunnitelmassa vuoden 2013 tavoitteeksi asetetaan 20,3 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 26,2 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 31,7 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa.

Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 43,5 miljoonalla eurolla eli noin 120 000 euroa / päivä. Lainaa tulee olemaan vuoden 2013 lopussa 433,4 miljoonaa eli 3 211 euroa asukasta kohti.

Vuosi 2013 on talousarvion mukaan 56,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna 2016. Tavoite on mahdollista saavuttaa sillä edelly- tyksellä, että käyttötalouden menot ja tulot kasvavat vuosittain 2,0 %. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista.

Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2014−2015 vuoden 2013 tasolla.

Poistojen määrän nousu vuonna 2013 on seurausta siitä, että talousarviossa on otettu huomioon kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen edellyttämä poistoaikojen muutos. Vuonna 2013 tehdään 23,2 miljoonan euron ylimääräinen rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä aiheutuva kertapoisto. Lisäksi hyödykekohtaisien poistoaikojen harmonisointi kasvattaa Tilapalvelun taseessa olevien rakennusten suunnitelman mukaisia poistoja noin 4 miljoonaa euroa/vuosi vuoden 2012 poistotasoon verrattuna.

(22)

4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus

Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti yhteensä 142,3 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2011.

Vuoden 2012 alijäämäksi arvioidaan noin 42,5 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2013 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.

Kumulatiivinen ylijäämä supistuu merkittävästi niin, että vuonna 2014 sen määrä on 21,3 miljoonaa. Taloussuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2016 ei synny enää alijäämää.

(23)

4.2 Tulossuunnitelma 4.2.1 Käyttötalous

Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyt- tää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

Organisaatiouudistukseen liittyvät palvelukokonaisuuksien väliset toimintojen ja henkilöstön siirrot toteutetaan alla olevan taulukon mukaisesti. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti, joten ne eivät lisää tai vähennä kaupungin kokonaismenoja tai -tuloja. Ne vaikuttavat kuitenkin merkittävästi eri palvelukokonaisuuksien tulojen, menojen ja nettomenojen loppusummiin.

Kon.hallinto Sosiaali-ja terv Vanh ja vamm Kult. ja liik. Kasvu ja opp. Kaup.rak ALTEK

Maaseutupalvelut -6 000 6 000

Koulukuraattorit -30 000 30 000

Koulupsykologit

Ympäristöterveydenhuolto -1 081 700 1 081 700

Kansalaisopisto 1 284 100 -1 284 100

Nuorisopalvelut -195 000 195 000

Yhteensä -6 000 -1 111 700 0 1 089 100 -1 059 100 1 087 700 0

Hallinto 228 900 -44 700 -184 200

Henkilöstö 1 814 200 -942 900 -654 300 -134 300 -82 700

Kehittäminen 273 400 -173 100 -100 300

Viestintä 481 500 -119 100 -98 000 -155 000 -109 400

Talous 87 000 -87 000

Yksityistieavustukset -340 000 340 000

Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset -10 000 10 000

Koulupsykologit -457 600 457 600

Vammaisten lasten iltapäivätoiminta -511 700 511 700

Nuorisopalvelut -2 828 600 2 828 600

Yhteensä 2 459 900 -4 392 000 -511 700 1 515 600 -986 900 1 997 800 -82 700

Hallinto 228 900 0 -44 700 -184 200

Henkilöstö 1 814 200 -942 900 -654 300 -134 300 -82 700

Kehittäminen 273 400 -173 100 -100 300

Viestintä 481 500 -119 100 -98 000 -155 000 -109 400

Talous 87 000 -87 000

Yksityistieavustukset -340 000 340 000

Kansalaistoiminnan vuokra-avustukset -10 000 10 000

Koulupsykologit -457 600 457 600

Vammaisten lasten iltapäivätoiminta -511 700 511 700

Nuorisopalvelut -2 633 600 2 633 600

Yhteensä 2 465 900 -3 280 300 -511 700 426 500 72 200 910 100 -82 700

Hallinto 4 -1 -3

Henkilöstö 41 -23 -13 -3 -2

Kehittäminen 4 -3 -1

Viestintä 9 -2 -2 -3 -2

Talous 1 -1

Maaseutupalvelut -2 2

Koulukuraattorit -11 11

Koulupsykologit -9 9

Ympäristöterveydenhuolto -27 27

Vammaisten lasten iltapäivätoiminta -8 8

Kansalaisopisto 37 -37

Nuorisopalvelut -33 33

Yhteensä 57 -76 -8 2 7 20 -2

Henkilöstön siirrot 2013 Toimintatulojen siirrot 2013

Toimintamenojen siirrot 2013

Nettomenojen siirrot 2013

(24)

TP TA+M TA

2011 2012 2013 1 000 € %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 31 035 31 775 33 523,8 1 749 5,5 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut 302 689 311 765 312 634,0 869 0,3 %

Vanhus ja vammaispalvelut 105 077 113 629 117 053,4 3 424 3,0 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 186 892 191 606 196 591,5 4 985 2,6 %

Kulttuuri ja liikuntapalvelut 43 045 42 462 47 577,2 5 115 12,0 %

Kaupunkirakennepalvelut 53 239 54 621 59 426,3 4 805 8,8 %

Toimintamenot palvelukokonaisuudet 721 977 745 859 766 806,2 20 948 2,8 %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 2012 2013 1 000 € %

Toimintojen siirrot 425

Henkilöstön siirrot -2 885

Vuokrat -1 082

Menojen muutos 31 775 29 982 -1 793 -5,6 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Toimintojen siirrot 3 070

Henkilöstön siirrot 1 322

Menojen muutos 311 765 317 026 5 261 1,7 %

Vanhus ja vammaispalvelut

Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512

Menojen muutos 113 629 117 565 3 936 3,5 %

Kasvun ja oppimisen palvelut

Henkilöstön siirrot 854

Kotikuntakorvausten kasvu -396

Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi -3 818

Menojen muutos 191 606 193 364 1 758 0,9 %

Kulttuuri ja liikuntapalvelut

Toimintojen siirrot -1 614

Aalto Alvarin toimintojen aloitus -360

Vuokrat, mm. AaltoAlvari -2 017

Menojen muutos 42 462 43 685 1 223 2,9 %

Kaupunkirakennepalvelut

Asuntomessut -1 070

Pelastuspalvelut -546

Altekin hinnankorotusten vaikutus -500

Vuokrat -257

Menojen muutos 54 621 54 750 128 0,2 %

Käyttötalousmenojen muutos 2012 - 2013

Muutos

Seuraavissa taulukoissa siirrot ja eräät muut erät on esitetty erillisinä niin, että palvelukokonaisuuksien menojen muutos olisi vertailukelpoinen.

Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 2,8 %, eli 20,9 miljoonaa euroa. Tästä noin 5 miljoonaa on seurausta palkkatason noususta ja 8,3 miljoonaa sisäisten vuokramenojen kasvusta.

Liikelaitokset mukaan lukien menojen kasvu on 29,0 miljoonaa euroa, eli 3,3 %.

(25)

Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2012 muutettuun talousarvioon verrattuna on 1,9 miljoonaa euroa (1,5 %) ja liikelaitokset mukaan lukien 15,9 miljoonaa (5,5 %).

TP TA+M TA

2011 2012 2013 1 000 € %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 14 951 11 931 11 735,0 -196 -1,6 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut 39 704 38 023 37 515,3 -508 -1,3 %

Vanhus ja vammaispalvelut 22 706 22 300 22 000,0 -300 -1,3 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 13 582 13 244 12 878,5 -365 -2,8 %

Kaupunkirakennepalvelut 35 384 36 943 37 425,5 483 1,3 %

Toimintatulot palvelukokonaisuudet 133 989 127 551 129 479,5 1 929 1,5 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut 2012 2013 1 000 € %

Ympäristöterveydenhuolto, siirto 1 082

Tulojen muutos 38 023 38 627 604 1,6 %

Tulojen muutos 13 244 13 938 694 5,2 %

Aalto Alvarin toimintojen aloitus -1 390

Tulojen muutos 5 110 6 836 1 726 33,8 %

Ympäristöterveydenhuolto, siirto -1 082

Ympäristöterveydenhuolto, tulojen lisäys -306

Maankäyttösopimusten pieneneminen 1 886

Tulojen muutos 36 943 37 924 981 2,7 %

Käyttötaloustulojen muutos 2012 - 2013

Muutos

(26)

TP TA+M TA

2011 2012 2013 1 000 € %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 16 084 19 843 21 788,8 1 945 9,8 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut 262 985 273 742 275 118,7 1 377 0,5 %

Vanhus ja vammaispalvelut 82 371 91 329 95 053,4 3 724 4,1 %

Kasvun ja oppimisen palvelut 173 310 178 363 183 713,0 5 350 3,0 %

Kaupunkirakennepalvelut 17 855 17 679 22 000,8 4 322 24,4 %

Toimintakate palvelukokonaisuudet 587 988 618 308 637 326,7 19 019 3,1 %

Konsernihallinto ja kilpailukyky 2012 2013 1 000 € %

Henkilöstön siirrot -2 885

Vuokrat -1 082

Nettomenojen muutos 19 843 18 247 -1 596 -8,0 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Henkilöstön siirrot 1 322

Nettomenojen muutos 273 742 278 399 4 657 1,7 %

Vanhus ja vammaispalvelut

Vammaisten lasten iltapäivätoiminta, siirto 512

Toimintojen siirrot -926

Kotikuntakorvausten kasvu -396

Vuokrat, mm. Palokka, Mankola, Huhtasuo, Liinalampi -3 818

Aalto Alvarin toimintojen aloitus 1 030

Vuokrat, mm. AaltoAlvari -2 017

Nettomenojen muutos 37 352 37 149 -203 -0,5 %

Asuntomessut -1 070

Maankäyttösopimusten pieneneminen -1 886

Pelastuspalvelut -546

Altekin hinnankorotusten vaikutus -500

Vuokra- ja siivousmenojen nousu -257

Nettomenojen muutos 17 679 16 826 -853 -4,8 %

Muutos

Käyttötalouden nettomenojen muutos 2012 - 2013

Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 19,0 miljoonaa euroa eli 3,1 % ja liikelaitokset mukaan lukien 13,2 miljoonaa (2,3 %).

(27)

Lautakuntien esitykset, toimintakate 626 246

Sisäisten erien muutos

+ Vuokrat ja siivous 6 185

+ Henkilösivukulut ja eläkemaksut 444

+ Kotikuntakorvaukset 396

+ Altek 500

+ Muut muutokset 533

YHTEENSÄ 8 057

Vuoden 2012 toiminnan tason huomioiminen

+ Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 397

+ Vanhus- ja vammaispalvelut 5 309

+ Kasvun ja oppimisen palvelut 900

YHTEENSÄ 11 606

Talouden ja palvelujen tasapainotus

- Sosiaali- ja terveyspalvelut -6 517

- Vanhus- ja vammaispalvelut -3 986

- Kasvun ja oppimisen palvelut -2 410

- Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -145

YHTEENSÄ -13 058

Kaupunginhallituksen tekemät muutokset

- Konsernihallinto ja kilpailukyky -125

+ Sosiaali- ja terveyspalvelut 600

+ Vanhus ja vammaispalvelut 3 000

+ Kasvun ja oppimisen palvelut 956

YHTEENSÄ 4 431

Kaupunginvaltuuston tekemät muutokset

+ Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 45

YHTEENSÄ 45

Talousarvio, toimintakate

637 327

- muutos lautakuntien esityksiin 11 081

Lautakuntien esityksiin nähden kaupunginvaltuuston hyväskymä talousarvio on muuttunut seuraa- vista syistä:

(28)

4.2.2 Henkilöstömenot

Talousarvion laadinnan lähtökohtana on solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu vuonna 2013. Palkkoja tarkistetaan 1.2.2013 alkaen keskimäärin 2,06 prosentilla, talousarviossa on huomioitu tarkistuksen vuosikustannusvaikutus 1,9 %.

Ennakkotietojen mukaan sairausvakuutusmaksu on laskemassa 0,09 prosenttiyksikköä ja työttö- myysvakuutusmaksu nousemassa 0,10 prosenttiyksikköä. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee ennakkotiedon mukaan 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2012 tasosta ja tämä on otettu huomioon henkilösivukulujen laskennassa. Eläkemenoperusteisen maksun ja Varhe-maksun määriä ei ole talousarviossa muutettu. Maksuja korjataan keväällä 2013 talousarviomuutosten yhteydessä ta- sauslaskujen perusteella.

Henkilöstömenoja ja taloussuunnitelmakaudelle laaditun henkilöstösuunnitelman toteutumista tul- laan vuoden aikana seuraamaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä.

TA Muutos

Prosenttia maksetuista palkoista 2012 2013 %-yks.

Sairasvakuutus 2,12 % 2,03 % -0,09 %

Tapaturmavakuutus 0,32 % 0,32 % 0,00 %

Ryhmähenkivakuutus 0,15 % 0,15 % 0,00 %

Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % 3,30 % 0,10 %

YHTEENSÄ

5,79 % 5,80 %

0,01 %

Palkkaperusteinen maksu 16,35 % 16,55 % 0,20 %

YHTEENSÄ

22,14 % 22,35 % 0,21 %

Opettajien VAEL-maksu 20,88 % 20,88 % 0,00 %

1000 euroa TA

2012 2013

Eläkemenoperusteinen eläkemaksu

16 491,3 16 885,5 2,39 %

VARHE -maksu

2 839,9 2 404,0 -15,35 %

Yhteensä 19 331,2 19 289,5

-0,2 %

Muutos 1000 € -41,7

HENKILÖSIVUKULUT 2012 - 2013

(29)

4.2.3 Kunnallisvero

Vuoden 2013 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 413,7 miljoonaa euroa, mikä on 26,1 miljoonaa (6,7 %) enemmän kuin vuoden 2012 arvioitu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu 20,00 % kunnallisveroon, eli veroprosentti nousee 0,50 prosenttiyksikköä vuoden 2012 tasosta. Veropro- sentin nosto lisää verotulojen määrää noin 9,5 miljoonaa euroa.

Verotuloarvio perustuu marraskuussa 2012 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kan- santalouden kehityksestä vuosina 2012−2015.

Miljoonaa euroa Arvio Arvio

2012 2013

Ennakonpidätykset 366,0 389,5 ^23,5 ^6,4%

Tilitykset ed. vuodelta 46,3 46,0 -0,3 -0,6%

Yhteensä 412,3 435,5

^23,2 ^{5,6 %}

Maksuunpanotilitys -38,0 -34,0 ^4,0 ^-10,5%

Aik. vuosien tilitykset 13,3 12,2 -1,1 -8,3%

KUNNALLISVEROT 387,6 413,7

^26,1 ^{6,7 %}

Yhteisövero 16,5 17,9

^1,4 ^{8,5 %}

Kiinteistövero 36,2 36,9

0,7 1,9 %

YHTEENSÄ 440,3 468,5

28,2 6,4 %

VEROTULOARVIO 2013

Muutos