Osaamis- ja elinkeinopolitiikan määrärahaan sisältyvät toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä kaupungin päätök-sentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä. Kaupungin väestö kasvaa 1−1,5 % ja työpaikkojen vuosit-tainen kasvutavoite on 1−2 %.
Hyvä elinkeinotoiminta on kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta ja kannattava elinkeinoelämä on kaupungin talouden selkäranka. Kaupungin hyvä maine yrittäjyyskaupunkina on perusedellytys kilpailtaessa yritystoiminnasta. Hyvä yritysympäristö houkuttelee yrityksiä, työpaikat ja viihtyisä asuinympäristö houkuttelevat osaavaa työvoimaa. Yrityslähtöinen osaamisen kehittäminen ja mo-nipuolinen koulutustarjonta takaavat osaavan työvoiman riittävyyden.
Tuloksellinen elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy
Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy on seudun neljän kunnan omistama elinkeinoyhtiö, joka on perustettu 1996. Käynnistettyä Jykesin hallinnon ja palvelutoiminnan uudistustyötä jatke-taan.
Jyväskylän Paviljonkisäätiö
Paviljonkisäätiön vuotuista avustusta leikataan 100 000 eurolla. Vuonna 2013 avustus on 800 000 euroa.
Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt
Jyväskylän kaupungilla on AKK Sports Oy:n kanssa yhteistyösopimus vuosille 2012-2014.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
LIKES on voittoa tavoittelematon säätiö, jossa työskentelee päätoimisesti noin 45 korkeasti koulu-tettua ammattilaista. Säätiöllä ei ole merkittävää omaisuutta eikä pääomaa.
Säätiön tarkoitus on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen.
Nykyisin säätiön toiminta tapahtuu LIKES-tutkimuskeskuksen kautta, joka on kansainvälisesti tun-nettu liikuntatieteellinen ja hyvinvointiteknologian alan tutkimus- ja kehittämislaitos.
LIKESin merkittävimmät toiminnot tällä hetkellä ovat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) toteut-taminen, Liikkuva koulu -hankkeen koordinointi ja iikuntatieteellinen tutkimus. Vuoden 2012 aikana LIKES on lisännyt toimintaansa ja vaikuttavuutta erityisesti Jyväskylän seudulla.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn taustalla on KIHU-säätiö, jonka perustivat Suomen Olympiayhdistyksen, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja LIKES-säätiö opetusministeriön myötävaikutuksella.
Toiminta-ajatuksensa mukaisesti tutkimuskeskuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä yhteistyössä valmennus- ja urheilujärjestelmien sekä tutkimusyksiköiden kanssa tehtävällä laadukkaalla ja eettisesti kestävällä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. Strategian mukaan toimintaa tullaan laajentamaan ja kohdentamaan entistä enemmän käytännön urheiluvalmennusta palvelevaksi. Pääosa KIHU:n noin kahden miljoonan euron budjetista koostuu projekteista ja se rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän ulkopuolelta tule-valle rahoitukselle. Laitoksen toiminta on laajentunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toimii kaupungin Liikuntapalvelukeskuksen vuokralaisena kaupungin omistaman Hipposhallin yhteyteen rakennetuissa toimisto- ja varastotiloissa. Toimitilo-jen laajennushankkeesta aiheutuneita lisäkustannuksia varten kaupunki myöntää vuodelle 2013 varsinaisen toiminta-avustuksen 32 000 euron lisäksi 134 000 euron vuokrakompensaation. Kau-pungin KIHU:lle myönnettäväksi avustussummaksi muodostuu näin ollen yhteensä 166 000 euroa.
Taloudelliset tavoitteet:
TALOUS TP 2011 TA/M 2012 TA 2013
1 000 euroa euroa %
Rallin MM-osakilpailu 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 %
Toimintatulot yhteensä 140,0 140,0 140,0 0,0 0,0 %
Jykes 4 465,7 4 880,0 4 330,0 -550,0 -11,3 %
Jyväskylän Paviljonki 900,0 900,0 800,0 -100,0 -11,1 %
Rallin MM-osakilpailu 263,7 260,0 260,0 0,0 0,0 %
LIKES 80,0 80,0 60,0 -20,0 -25,0 %
Kansalaistoiminnan keskus* 28,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %
KIHU 32,0 121,0 166,0 45,0 37,2 %
Toimintamenot yhteensä 5 769,5 6 241,0 5 616,0 -625,0 -10,0 %
Toimintakate -5 629,5 -6 101,0 -5 476,0 625,0 -10,2 %
Muutos 2012 - 2013
* Kansalaistoiminnan keskus -hanke on siirretty vuonna 2012 sivistyspalveluihin.
Konsernihallinto ja kilpailykyky
Ko K on ns s er e rn ni ih ha a ll l li in nt t o o
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:
Konsernihallinto muodostuu viidestä vastuualueesta:
- hallinto - talous
- kilpailukyky ja kaupunkikehitys
- viestintä, markkinointi ja kansainväliset yhteydet - henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö.
Organisatorisesti konsernihallintoon luetaan kuuluvaksi myös nettoyksikkönä toimiva tietohallinto ja Talouskeskus Liikelaitos, joilla on kuitenkin omat taloussuunnitelmansa.
Konsernihallinnon toimintaa ja taloutta johtaa kansliapäällikkö. Hallinnon vastuualuejohtajana toimii kansliapäällikkö, talouden vastuualuejohtajana talousjohtaja, kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualuetta johtaa muutosjohtaja, viestintä, markkinointi ja kv-yhteydet --vastuualuetta viestintä-johtaja ja henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö -vastuualuetta henkilöstöviestintä-johtaja. Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa.
Kunkin vastuualueen budjetti sisältää vastuualueen henkilöstömenot, koulutuksen, matkustamisen, tarvikkeet sekä vastuualueelle kohdennetut toiminnalliset menot.
Vuoden 2013 alusta täytäntöönpantava palvelu- ja organisaatiouudistus kokoaa hallinnon eri osa-alueiden toimintoja palvelukokonaisuuksista konsernihallintoon ja siten kasvattaa konsernihallinnon henkilöstömäärää saman verran, kuin mitä hallinnon henkilöstömäärä pienenee palvelukokonai-suuksissa. Hallinnon kokoaminen tekee hallinnon tehtävät ja niihin sitoutuneet resurssit aiempaa läpinäkyvimmiksi, mikä mahdollistaa hallinnon toimintojen pitkäjänteisen kehittämisen, joustavam-mat tehtäväjärjestelyt ja resurssien tehokkaamman käytön.
Konsernihallinnon yhteiset
Konsernihallinnon yhteiseen menokohtaan on koottu sellaiset menoerät, joita on vaikea kohdistaa suoraan vastuualueille. Tällaisia menoeriä ovat mm. konsernihallinnon tilavuokrat, siivous, tietohal-linnon ja talouskeskuksen veloitukset, posti- ja telepalvelut sekä toimistotarvikkeet ja kopiokonei-den käyttökulut.
Remontoidun kaupungintalon käyttöönoton ennakoidaan aiheuttavan ylimääräisiä menoja vuonna 2013. Kaupungintalo avataan virallisesti 4.3.2013 ja yleisön mielenkiintoon varaudutaan järjestä-mällä opastettuja kiertokävelyitä kaupungintalossa kaupungin syntymäpäiväviikosta alkaen sekä laatimalla kaupungintalosta esite.
Hallinnon vastuualue
Hallinnon vastuualueen tehtävänä on huolehtia kaupungin:
• kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan asioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen ja tarkastuslautakunnan sihteeritehtävistä
• lakiasioiden hoidosta ja kaupungin etujen valvonnasta tuomioistuimissa ja hallintoviran-omaisissa
• vaalien järjestämisestä
• kaupungin asiakirjahallinnosta, kirjaamo- ja arkistotoimesta
• hankintojen kokonaishallinnasta ja ohjauksesta
Toiminnan painopistealueita vuonna 2013 ovat hallinnon toimintatapojen yhtenäistäminen sekä toimielinten työskentelyn kehittäminen mm. jatkamalla sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymistä.
Maaliskuussa 2013 aloittaa kaupungintalolla kaupungin keskitetty kirjaamo, jonne kirjaamotoimin-not siirtyvät palvelukokonaisuuksista. Keskitettyyn kirjaamoon siirtyy palvelukokonaisuuksista kaksi henkilötyövuotta.
Kaupungin lakimiehet siirtyvät vuoden 2013 alusta kaupunginlakimiehen alaisuuteen. Kaupungin-lakimiehen alaisuudessa toimiville lakimiehille on kullekin vastuutettu palvelukokonaisuus, jonka lakipalvelujen tuottamisesta ja juridisten riskien hallinnasta lakimies huolehtii.
Kaupunginarkisto tukee omalta osaltaan hallinnon toimintatapojen yhtenäistämistä ja sähköistämis-tä. Painopistealueena vuonna 2013 on mm. eAMS/TOS:n (tiedonohjaussuunnitelman) laatiminen yhdessä palvelukokonaisuuksien kanssa, mikä on edellytyksenä sähköiseen arkistointiin siirtymi-selle.
Hankintojen kokonaishallinnasta ja ohjauksesta vastaa hankintajohtaja yhdessä hankintojen ohja-usryhmän kanssa. Painopistealueena vuonna 2013 on hankintaosaamisen kohdentaminen strate-gisesti tärkeiden hankintojen kilpailuttamiseen. Vuosittaisen hankintaohjelman laatimista jatketaan edelleen.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, joka kuuluu henkilöstöhallinnollisesti konsernihallintoon. Sisäisen tarkastuksen tehtävät määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, jonka kaupunginjohtaja hyväksyy.
Talouden vastuualue
Talouden vastuualueen tehtävävä on huolehtia kaupungin:
• talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta
• talousohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista
• tilinpäätöksen laadinnasta
• rahoituksesta
• laskennan kehittämisestä.
Vastuualueella toimii kaupunginjohtajan asettamat talousohjausryhmä ja konserniohjausryhmä.
Talousohjausryhmässä käsitellään kaupungin talouteen liittyvät asiat ja koordinoidaan kaupungin talouden suunnittelua, seurantaa ja raportointia. Konserniohjausryhmän tehtävänä on antaa lau-suntoja erityisesti tytäryhteisöjen hankkeiden taloudellisista vaikutuksista päätösten valmistelua varten sekä laatia taloudellisten riskien hallintaan liittyen tarpeellisia selvityksiä ja ohjeita konserni-johdon käyttöön.
Syksyllä 2012 vastuualueelle siirtyi rahoituspäällikkö Jyväskylän Energia Oy:stä sekä controller Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueelta. Rahoituspäällikön tehtävänä on vastata kaupungin ja kaupunkikonsernin rahoituksen strategisesta suunnittelusta, toimeenpanosta, seurannasta ja koordinoinnista. Controllerin tehtävään kuuluu talouden analyysit ja laskennat sekä osallistuminen sisäisen tarkastuksen tehtäviin 50 prosentin työpanoksella.
Viestinnän, markkinoinnin ja kansainvälisten yhteyksien vastuualue
Viestinnän, markkinoinnin ja kansainvälisten yhteyksien vastuualueen tehtävänä on huolehtia:
• henkilöstöviestinnästä
• valmistelu- ja päätösviestinnästä
• kuntalaisviestinnästä
• kaupunkimaineeseen ja markkinointiin liittyvistä tehtävistä
• häiriötilanne - ja kriisiviestinnästä
• kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisistä yhteyksistä
• vastaanottojen, tapahtumien ja muun vieraanvaraisuuden järjestelyistä.
Viestintä ja markkinointi
Vuoden 2013 alussa nykyisillä palvelualueilla työskentelevät päätoimiset viestijät (pois lukien kau-punginteatteri ja sinfoniaorkesteri) siirtyvät konsernihallintoon viestintäjohtajan alaisuuteen.
Vastuualue vastaa kaupunkiorganisaation viestinnän ja markkinoinnin johtamisesta, ohjauksesta, koordinoinnista ja kehittämisestä sekä toteuttamisesta yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. sien viestintäkokonaisuuksien sisältö muodostuu mm. ikäkausi- ja kohderyhmäperusteisesti. Uu-distuksen avulla selkiinnytetään viestinnän tehtäviä, määritellään viestinnän palvelutasot ja koh-dennetaan osaamista joustavasti yhteisesti valittujen merkittävien asioiden viestintään. Viestinnän painopisteet ovat: henkilöstöviestintä, valmistelu- ja päätösviestintä, palvelutiedottami-nen/kuntalaisviestintä, verkkoviestintä, osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä viestintä, häiriöti-lanne- ja kriisiviestintä sekä kaupungin ja seudun markkinointi ja mainetyö. Lisäksi vahvistetaan www-sivujen ja verkkoviestinnän monipuolista hyödyntämistä kaupungin omassa viestinnässä henkilökunnalle ja asukkaille sekä sidosryhmille.
Vastuualue osallistuu merkittävästi koko Jyväskylän ja seudun markkinoinnin johtamiseen ja toteut-tamiseen. Tavoitteena on kehittää mm. elinkeino-, matkailu- sekä kokous-, kongressi- ja tapahtu-mamarkkinointia.
Kansainväliset yhteydet
Kansainväliset yhteydet huolehtii kaupungin kansainvälisten toiminnan kehittämisestä ja koor-dinoinnista sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin. Määräraha sisältää kan-sainvälisen verkostoyhteistyön, ystävyyskaupunkitoiminnan, kansainvälisten vierailujen ja tapah-tumien, henkilöstövaihdon, kansainvälisen markkinoinnin ja kansainvälisen toiminnan avustusten menot.
Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue
Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualueen tehtävänä on ohjata ja tukea kaupungin strategiatyö-tä sekä rakenteiden uudistamista kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Vastuualue koordinoi ja osin toteuttaa kaupungin strategisia kehittämishankkeita ja kehittämistoi-mintaa.
Kaupunkikehityksen toiminnan painopistealueita vuonna 2013 ovat
- Kaupungin ja kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen tähtäävä toimin-ta ja toimintoimin-tamallien luominen. Erityisenä tehtävänä on nuorten työllisyyden parantoimin-tamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä kehittäminen.
- Palvelukehitys tuottavuuden parantamiseksi ja toimintamallien uudistamiseksi erityisesti kuntatalouden vakauttamiseksi. Vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talous-arvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen.
- Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpanon ohjaus ja edelleen kehittäminen.
- Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisten uusi-en rakuusi-ennemalliuusi-en valmistelu.
- Kaupunkistrategian tekeminen, jonka valmistelun yhteydessä tehdään ehdotus palvelulinja-uksista keväällä 2013.
- Kaupungin strategisen ohjausmallin sekä tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen.
- Suurten kaupunkien kasvusopimuksen ja siihen liittyvän innovaatiokeskittymän valmistelu.
- Kuntalaisvaikuttamisen ja -osallisuuden vahvistaminen sekä paikallisdemokratian toimivuu-den parantaminen myös uusin tavoin.
Vastuualueen tehtäviin kuuluvat lisäksi kaupungin neuvonta- ja asiakaspalvelujen kehittäminen ja osin toteuttaminen (yhteispalvelut) sekä Jyväskylän Seudun Matkailupalvelut. Kaupunkikehityksen vastuualueen tehtävänä on myös vuonna 2013 aloittavien hyvinvointipoliittisen toimikunnan sekä maaseutu- ja asukastoimikunnan asioiden valmistelu.
Kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito siirtyy kaupunkirakenne-palveluista kaupunkikehityksen vastuualueelle, kuten myös sivistyspalveluiden apulaiskaupungin-johtajan alaisuudessa toiminut innovaatiopalvelut-yksikkö.
Kehittämishankkeet
Vuoden 2013 talousarviossa kehittämishankkeiden läpivientiin varaudutaan 620 000 eurolla. Vuo-teen 2012 verrattuna kehittämishankerahoja supistetaan 160 000 euroa.
Kokonaissummasta strategisiin ja muihin sopimuksiin perustuviin kehittämishankkeisiin varataan 210 000 euroa. Summaan sisältyy palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpanon muutostuki ja muutosvalmennus sekä talouden tasapainottamiseen ja palvelulinjausten toteuttamiseen liittyvät selvitykset ja innovaatiokeskittymän valmistelun kulut.
Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelun pohjalta määritellään vuonna 2013 strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän yliopisto, Jyväs-kylän kaupunki, JyväsJyväs-kylän ammattikorkeakoulu, JyväsJyväs-kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentami-sesta.
Kehittämishankkeisiin kohdennetusta 620 000 euron kokonaissummasta EU-hankkeisiin varataan 410 000 euroa. EU-hankkeiden määrärahaa käytetään kaupungin omissa sekä JAMK:n, yliopiston, VTT:n ja muiden toimijoiden hankkeissa kuntarahoituksena.
Neuvonta- ja asiakaspalvelut sisältää yhteispalvelupisteet sekä uuden asiakaspalvelumallin käyt-töönoton ja jatkokehittämisen.
Uusi asiakaspalvelumalli -hanke on yksi keskeisistä kehittämishankkeista ja kiinteä osa kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistusta. Uuden toimintamallin tavoitteena on koota yhteen eri palveluko-konaisuuksien asiakaspalveluita niin, että kuntalainen voi asioida haluamallaan tavalla paikan pääl-lä, puhelimitse tai verkossa. Yhden kohtaamisen periaatteella pyritään siihen, että kuntalainen saa palveluohjausta ja neuvontaa nopeasti ja vaivattomasti. Palvelun laatua ja tuottavuutta paranne-taan kehittämällä myös yhteispalvelujen kokonaisuutta.
Uusi asiakaspalvelumalli otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien, jolloin Jyväskylä-neuvonnan toiminta laajenee eri palvelukokonaisuuksista koottujen palvelujen monipuoliseksi asiakaspalvelu-keskukseksi. Suunnitellun asiakaspalvelumallin mukainen toiminta laajenee vaiheittain vuoden 2013 aikana.
Jyväskylän Seudun Matkailu on monipuolinen palvelutoimisto Jyväskylän seudun asukkaille, mat-kailijoille ja palvelujen tuottajille. Toimintayksikköön kuuluvat seudullinen matkailuneuvonta ja koti-maan vapaa-ajan matkailumarkkinointi ja Jyväskylä Convention Bureau. Seudullinen matkailuneu-vonta vastaa seitsemän kunnan neumatkailuneu-vontapalveluista (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Petäjävesi ja Toivakka).
Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö -vastuualue
Aiemmin palvelualueilla päätoimisesti henkilöstötyötä tehneet työntekijät siirtyvät konsernihallin-toon. Tehdyllä ratkaisulla pystytään toteuttamaan entistä selkeämmin yhdenmukaiset linjaukset ja päätöksenteko henkilöstöasioissa koko kaupunkiorganisaatiossa.
Vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen.
Vastuualueen pääprosessit ja keskeisimmät työn sisällöt ovat:
1. Palvelussuhdeasioiden hallinta
• Palvelussuhdeasioiden neuvonta ja ohjaus, paikalliset sopimukset ja neuvottelut henki-löstöjärjestöjen kanssa, palkkausjärjestelmien kehittäminen, palkanmääritys, työaikajär-jestelmien ja työvuorosuunnittelun ohjaus sekä tuki ja muiden palvelussuhdeasioissa tarvittavien toimenpiteiden valmistelu ja tuki
2. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi
• Talousarvion henkilöstösuunnittelu, rekrytointipalvelut (ulkoinen/sisäinen, sijaistyövoi-ma), täyttömenettelyt, henkilöstöraportointi yhteistyössä talouden ohjauksen kanssa, työantajakuva sekä tilapäisen ja muun henkilöstön koordinointipalvelut (opiskelijat, har-joittelijat ja siviilipalvelvusmiehet)
3. Osaamisen kehittäminen
• Palvelukokonaisuuksien ja eri ammattiryhmien tarvitseman (ammatillisen) osaamisen analyysi, kehittämistoimenpiteiden ja toteuttamisen tuki, henkilöstön kehittämisen ja henkilöstökoulutukseen liittyvät ohjeet, linjaukset ja tuki, urakehityksen ja liikkuvuuden organisointi, henkilöstön palkitsemisen ja henkilöstöetuuksien kokonaisohjaus
4. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen
• Työhyvinvoinnin toimenpiteiden kokonaisohjaus, työsuojelun organisointi (toimenpideoh-jelma ja työpaikkakohtaiset turvallisuus- ja valmiussuunnitelmat), henkilöturvallisuus, työ-terveyshuollon kokonaisohjaus (työterveyspalvelujen hankkiminen henkilöstölle), amma-tillinen kuntoutus sekä henkilöstön tapaturma ja ammattitautivakuutukset
5. Yhteistoiminta
• Kaupungin yhteistoimintajärjestelmää uudistetaan vuoden 2013 alusta. Kuntien yhteis-toimintalain tavoitteena on mahdollistaa henkilöstön osallistuminen omaa työtä koskevi-en asioidkoskevi-en valmisteluun. Yhteistoimintajärjestelmän uudistamiskoskevi-en lähtökohtana on, että vahvistetaan osallistavan ja etukäteisen valmistelun osuutta erilaisissa organisaation ja palvelujärjestelmien muutostilanteissa.
Pääluottamusmiesjärjestelmä ja työsuojeluvaltuutetut
Vuoden 2013 talousarviossa päätoimisten pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkat on siirretty konsernihallintoon (palkat vyörytetään jäsenten määrän perusteella palve-lukokonaisuuksille). Aikaisemmin kyseiset palkkamenot olivat asianomaisten palvelualueiden palk-kamenoissa.
Henkilöstöpalvelut
Henkilöstöpalvelujen menokohta pitää sisällään mm. Könkkölän ja Järjestöjen talon kiinteistökulut, keskitetyn yhteistoiminnan kulut, henkilökuntaetuudet, keskitetyn koulutuksen kulut, muistamisen merkkipäivinä ja eläkkeelle jäädessä, henkilöstön ansio- ja kunniamerkeistä aiheutuvat kulut sekä ammatillisen kuntoutuksen kulut.
Työterveyshuolto
Vastuualueen menoista merkittävän osan muodostaa työterveyshuollon menot. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50 %.
Työterveyshuollon tavoitteena on kaupungin henkilöstötyöhön kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Toimintasuunnitelmakauden keskeisiä ja työpaikkojen todet-tuihin tarpeisiin perustuvat tavoitteet ovat:
- varhaisen tuen ja tunnistamisen mallin mukainen toiminta
- työperäisten ja työkykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito - työyhteisöjen tukeminen muutoksessa sekä
- terveellinen työympäristö (yhteistyö sisäilmastoryhmän kanssa)
Työterveyshuollon palvelut jaetaan lakisääteiseen/ennaltaehkäisevään toimintaan (Kelan korvaus-luokka 1) sekä sairaanhoitoon (Kelan korvauskorvaus-luokka 2). Lakisääteisen työterveyshuollon keskeisiä sisältöjä ovat työkykyä vaarantavien olosuhteiden tunnistaminen, niihin liittyvä ohjeistus ja neuvon-ta työpaikoilla sekä kohderyhmittäin suunnatut terveysneuvon-tarkastukset.
Taloudelliset tavoitteet:
TALOUS TA/M 2012 TA 2013 Muutos 2012 - 2013
1 000 euroa euroa %
Kehittäminen 652,9 653,0 0,1 0,0 %
EU-hankkeet 90,0 90,0 0,0 0,0 %
Neuvonta- ja asiakaspalvelut 16,0 16,0 0,0 0,0 %
Jyväskylän Seudun Matkailu 546,9 547,0 0,1 0,0 %
Henkilöstö 1 000,0 1 100,0 100,0 10,0 %
Työterveyshuolto 1 000,0 1 100,0 100,0 10,0 %
Toimintatulot yhteensä 1 652,9 1 753,0 100,1 6,1 %
Konsernihallinto yhteiset 1 237,5 2 150,4 912,9 73,8 %
Hallinto 1 196,9 1 428,8 231,9 19,4 %
Talous 302,2 468,2 166,0 54,9 %
Viestintä 917,6 1 250,3 332,7 36,3 %
Viestintä 467,6 923,0 455,4 97,4 %
Viestintä ja markkinointi 310,0 232,3 -77,7 -25,1 %
Kansainväliset yhteydet 140,0 95,0 -45,0 -32,1 %
Kehittäminen 3 208,2 3 011,0 -197,2 -6,1 %
Kehittäminen 629,0 1 015,9 386,9 61,5 %
Innovaatiopalvelut 343,5 0,0 -343,5 -100,0 %
Kehittämishankkeet 200,0 160,0 -40,0 -20,0 %
Innovaatiopalvelut (hankkeet) 50,0 50,0 0,0 0,0 %
Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelultk 25,0 0,0 -25,0 -100,0 %
EU-hankkeet 510,0 410,0 -100,0 -19,6 %
Neuvonta- ja asiakaspalvelut 465,8 474,0 8,2 1,8 %
Jyväskylän Seudun Matkailu 984,9 901,1 -83,8 -8,5 %
Henkilöstö 2 635,9 4 668,1 2 032,2 77,1 %
Henkilöstö 635,9 1 833,6 1 197,7 188,3 %
Pääluottamusmiesjärjestelmä 0,0 342,8 342,8 100,0 %
Työsuojeluvaltuutetut 0,0 276,7 276,7 1000,0 %
Henkilöstöpalvelut 300,0 215,0 -85,0 -28,3 %
Työterveyshuolto 1 700,0 2 000,0 300,0 17,6 %
Toimintamenot yhteensä 9 498,3 12 976,8 3 478,5 36,6 %
Toimintakate -7 845,4 -11 223,8 -3 378,4 43,1 %
Osana organisaatiouudistusta palvelualueilta konsernihallintoon siirtyy sisäisenä siirtona 59 henki-löä ja 2 henkihenki-löä siirtyy kaupunkirakennepalveluihin. Henkilöstösiirroista johtuen konsernihallinnon määräha kasvaa noin 2,5 miljoonan euroa. Sisäisistä siirroista aiheutuvat toimintamenojen muu-tokset on eritelty yleisperusteluissa sivulla 23. Lisäksi konsernihallinnon yhteiset -menokohtaan kirjataan vuoden 2013 alusta käyttöön otettavan peruskorjatun kaupungintalon vuokramenot, noin 1,0 miljoonaa euroa.
Konsernihallinto ja kilpailykyky
Ti T ie e to t oh ha al ll li in nt to o
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:
Tietohallinto tuottaa tietotekniikka- ja telepalveluja kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhtymille.
Tietohallinto vastaa tietohallintostrategioiden toteuttamisesta ja koordinoinnista, tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja kaupunkikonsernin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista. Tieto-hallinnon toimintaa ohjaa kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän käsittelemät toimintaohjeet. Toimin-taohjeessa määritellään tarkemmin mm. yksikön vastuut ja organisaatio. Kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmä, palvelukokonaisuuksien ict-kehittämisryhmät, kokonaisarkkitehtuurityön ohjausryh-mä sekä tietoturvan työryhohjausryh-mä ohjaavat tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistoimintaa. Tie-tojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurityöllä tehdään palveluiden parantamiseen tähtääviä prosessi- ja tietoarkkitehtuurikuvauksia.
Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tukipalvelujen ohjausryhmän päätöksellä puhepalveluyhteistyöstä on tehty selvitys. Puhelinvaihdepalveluiden organisoinnissa on vielä val-mistelu kesken ja tässä vaiheessa se toimintana budjetoidaan vielä tietohallintoon. Selvitystyötä tehdään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ja siinä huomioidaan mm. minkä kaupungin organisaatioyksikön alaisuudessa puhelinvaihde toimii, puhelinpalvelusopimusten uu-sinta ja vaihdeteknologia sekä kaupungin asiakaspalveluhankkeen (ASPA) vaatimukset puhelin-vaihdepalvelujen kehittämiselle ja organisoinnille.