Jyväskylän ylioppilaslehti 15. joulukuuta 2014 – 25. tammikuuta 2015 54. vuosikerta
Suuria odotukSia korkeakouluille: 11
yhdiStymiSpaineet kaSvavat
Lue, jaa, kommentoi:
jylkkari.fi
facebook.com/jylkkari
kasvien, kirjojen ja korpin hoitajat kuka huolehtii yliopiStoSta?
edariin pääsee jo kahdella äänellä varajäSenet
vallan kahvaSSa
nyt mennään metatasoille kritiikkiä kritiikille
Säveltäjä
olli moilanen kertoo tyÖstään
Pääkirjoitus 2
V altion yläportailla ollaan yhtä mieltä: Suo- men yliopistojen pitää erikoistua ja profi- loitua.
Uudistuksien toivotaan parantavan tut- kimuksen laatua ja tuovan innovaatiota, joilla hinata Suomen taloutta suosta.
Parantamisen varaa kuulemma on. Suo- malaisen tutkimuksen laatu ja oppimistulokset ovat tip- puneet kansainvälisessä vertailussa.
Erikoistumisessa ja suurissa yksiköissä on varmas- ti etunsa. Jos tutkimusyksikkö koostuu yhdestä tutkijasta ja tietokoneesta, hyödyntämättä jäävät muun muassa kol- legoiden välinen arkinen vertaistuki, spontaani ideoiden vaihto ja ihan tavalliset ruokapöytäkeskustelut. Luovassa työssä niillä on väliä.
Toisaalta suomalaiset korkeakoulut pärjäävät vertailuis- sa edelleen varsin hyvin, etenkin maan kokoon nähden.
Yliopistomme ovat tutkimuksen osalta myös poikkeuksel- lisen tasalaatuisia. Toivottavasti uudistajat osaavat arvos- taa tätä.
Täytyy myös huomioida, että nykyistä parempia toi- mintamalleja etsitään maailman huippuyliopistoista. Iso osa niistä istuu reilusti raskaamman rahakirstun pääl- lä kuin suomalaisyliopistot, joiden taloudellisen tilanteen ennakoidaan tulevaisuudessa ennemminkin huonontu- van. Köyhän miehen versio menestysreseptistä tuskin ta- kaa kolmen Michelin-tähden lopputulosta.
Opetus- ja
kulttuuriministeriö (OKM) painottaa myös monitieteisen tutkimuksen tärkeyttä.
Hyvää pitää parantaa harkiten
Ihan kuin tässä olisi ristiriita: yliopistojen pitäisi toi- saalta erikoistua ja karsia pieniä aineita, toisaalta tarjo- ta entistä parempia edellytyksiä monitieteiselle tutkimuk- selle.
Opiskelijan näkökulmasta yliopiston erikoistuminen vähentäisi niin sivuainevaihtoehtoja kuin kontakteja eri- laisten alojen opiskelijoihin. Monitieteinen ajattelu tuskin puhkeaa kukkaan näin.
OKM:n ylijohtajan Tapio Kosusen mielestä ongelmaa ei ole, jos yliopistot kehittävät opiskelijoiden mahdollisuuk- sia tehdä sivuainekokonaisuuksia muissa yliopistoissa.
Tällainen yhteistyö on toki toivottavaa, mutta etätyösken- telyn kompensoivalla vaikutuksella on rajansa.
Tavallaanhan tämän on tiedostanut myös ministeriö it- se: yliopistojen profiloitumisen idea on nimenomaan tuo- da tutkijoita yhteen. Eikö etäopiskelun lisääminen uhkaa viedä opiskelijoilta samoja yhteisöllisyyden etuja?
KOsKa yliOpistOt
ovat pitkälti autonomisia, valtion kei- not ohjata niiden toimintaa ovat rajalliset. Tärkein näistä on epäilemättä valtion rahoitus, josta osa on jo nyt riippu- vaista yliopistojen kehitystyöstä.
Yliopistojen alatarjontaa ei kuitenkaan muutella het- kessä. Yksiköiden yhdistelemisessä on iso homma, ja vaa’alla on monen tutkijan ja opettajan työpaikka. Jos kor- keakoulut yhdessä hanaavat itsepintaisesti muutoksia vas-
taan, valtiolla on edessään hikinen urakka.
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
Yksiköiden Yhdistele- misessä on iso homma.
vaa’alla on monen tutkijan ja opettajan tYöpaikka.
arviOssaan Jyväskylän ylioppilasleh- den (10/2014) elokuva-arvostelupalstal- la elokuvakriitikko Petteri Kalliomäki kritisoi Kampus Kinossa esitettävän Kä- py selän alla -elokuvan esitysformaat- tia ja sitä, että Kampus Kino esittää elo- kuvan digitaalisessa muodossa eikä fil- mikopiona. Elokuva arvioidaan digitaa- lisen esitysformaatin vuoksi arvosanal- la 1 / 5.
Käpy selän alla näytettiin Kampus Ki- nossa 4K-digikopiona. Kansallinen au- diovisuaalinen instituutti KAVI on di- gitoinut viime vuosina liudan suoma- laisia klassikkoelokuvia. Digikopioiden näyttämistä puoltavat käytännölliset se- kä jossain määrin taloudelliset seikat.
Hyvin harvaa katsojaa haittaa elokuvan
esitysformaatti, ja hyvälaatuinen digiko- pio on varmasti enemmän mieleen osal- le kuin naarmuinen filmikopio.
On hyvin omituista perustaa arvi- on pistemäärä sekä pyhittää lähes ko- ko teksti muuhun kuin elokuvan sisäl- töön liittyväksi. Elokuvien alkuperäisel- lä formaatilla on oma arvonsa, mutta si- sältö ei muutu, vaikka kankaalle heijas- tettava valo tuotetaan eri tavalla. Eihän tv-elokuvien arvostelija voi lytätä eloku- vaa sen vuoksi, että kaikki TV:ssä tuleva näytetään nykyään digitaalisesti. Kuu- luisiko kritiikki Kampus Kinon toimin- tatavoista ja elokuvaformaattivalinnois- ta enemmänkin mielipidepalstalle kuin osaksi elokuva-arvosteluita?
JYYn kulttuurivaliokunta
vastine elokuva-arvosteluun
Ravintola Sohwi
Vaasankatu 21 - JKL WWW.SOHWI.FI
SOHWIN
OPISKELIJABURGERIT!
liha- ja kasvisversiona 9,90€ kpl
VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA!
MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJA
TARJOUKSIA!
MM. OPISKELIJALEIVÄT -TULE TSEKKAAMAAN!!!
Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.
The Future is in the East!
MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Centre for East Asian Studies
Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015
This programme will add area expertise on the societies, cultures, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions.
The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sicences.
Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu
TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin +358 2 333 51
3
Kartalla
Uutta vuotta voi juhlistaa muutenkin kuin tärisemällä pakkasessa skumppapullon ja tähtisadetikun kanssa. Mikäli samat juhlat samana aikana kyllästyttävät, löytyy maailmalta useita vaihtoehtoja.
MEKSIKO, 31.12.
Latinalaisessa Amerikassa vuoden vaihtumista juh- litaan monin värikkäin traditioin. Kahdentoista vii- nirypäleen syönti keskiyöllä, naisten tulevaisuu- den määräytyminen alusvaatteiden värin mukaan ja onnenkalujen kätkeminen leivonnaisiin ovat vain muutamia juhlan osia.
UUSI-SEElantI, tOUKO-KESäKUU
Kun Seulasten tähtikuvio näkyy taivaalla, on mao–
rien uusivuosi lähellä. Seuraavan uudenkuun ai- kaan Uudessa-Seelannissa kokoonnutaan muiste- lemaan kuolleita, mutta myös juhlistamaan elämää ruoalla, musiikilla ja rukouksilla. Uuttavuotta mer- kitsevä Matariki on myös tähtikuvion keskimmäi- sen tähden nimi.
IlMOItUKSEt
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin ensi kevään ilmestymispäivät:
26.1.
16.2.
9.3.
30.3.
27.4.
JylKKärIn tOIMItUS
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja-graafikko:
Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 6000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
tUlE tEKEMään KanSSaMME JylKKärIä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
SEUraavat avUStaJapalavErIt
ti 27.1.
ti 17.2.
ti 10.3.
ti 31.3.
KIIna, 15 päIvää 20.1.-20.2. välISEnä aIKana Punainen symboloi kiinalaisille onnea. Uutena vuo- tena kiinalainen pukeutuukin punaiseen ja antaa köyhille rahaa punaisissa kirjekuorissa. Kahden vii- kon juhlallisuuksiin kuuluu useita eri perinteitä: mu- siikin ja kovaäänisten ilotulitteiden tarkoitus on ajaa muinainen hirviö, Nian, kauas asutuksista.
nEw yOrK, yHDySvallat, 31.12.
New Yorkin uusivuosi on kuin elokuvakohtaus. Kes- kiyöllä One Times Square –rakennuksesta pudotet- tavaa jättiläismäistä kristallipalloa seuraavat miljoo- nat ihmiset. Jos kellon lyödessä kaksitoista ei on- nistu saamaan suudelmaa, on epäonni taattu koko seuraavaksi vuodeksi.
EntOtO-vUOrI, EtIOpIa, 11.9.
Etiopiassa uudella vuodella on sekä henkinen et- tä maallinen puoli. Lapset keräävät keltaisia päi- vänkakkaroita sadekauden loppumisen kunniaksi ja kirkossa muistellaan Johannes Kastajaa. Uuden- vuodenpäivää merkitsevä sana enkutatash viittaa jalokiviin, jotka etiopialaisen Saban kuningattaren uskotaan tuoneen Israelista.
KaJaanI, SUOMI, 1.11.
Suomessa vietettiin aiemmin pakanallista kekriä nykyisen pyhäinpäivän tienoilla. Tarkka ajankohta vaihteli vuoden ja maatalon mukaan – kekrin viet- toon ryhdyttiin, kun sato oli korjattu. Kekri merkitsi palvelusväelle viikon lomaa ja isäntäväelle runsas- ta juopottelua. Modernia kekriä juhlitaan Kajaanissa kekripukin polttamisella, loitsujen säestämänä.
KOONNUT: INES SIréN.
”NyT TueMMe KIINAlAISTeN jA VeNäläISTeN rIKKAIdeN lAPSIA. eN yMMärrä TäTä, eNKä hyVäKSy!”
Ben Zyskowicz kritisoi hallituksen päätöstä olla ajamatta ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.
Uutiset 4
Pienet yliopistot ja aineet uhattuina
Koulutus. Talouskriisi lisää painetta uudistaa Suomen korkeakouluja. Mallia katsotaan nyt maailman huippuyliopistoista.
teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen
P
ahalta näyttää. Suomalaisen tutkimuksen taso on putoa- massa verrokkimaihin näh- den, kertoo Suomen Akate- mia. Oppimistulokset ovat laskussa, arvioi opetus- ja kulttuurimi- nisteriö (OKM). Taloudella menee niin huonosti, ettei lähteitä kannata edes lu- etella.Katseet kääntyvät yliopistoihin: lää- kettä innovaatioiden ja kasvun puuttee- seen etsitään koulutuksesta.
”Korkeakouluihin kohdistuu aika paljon odotuksia”, OKM:n ylijohtaja Ta- pio Kosunen myöntää.
Kehittämissuunnitelmia on tekeil- lä monella taholla. OKM:llä on meneil- lään selvitys, jossa haetaan parannus- keinoja muiden maiden esimerkeistä.
Yliopistojen yhteistoimintaelin Unifi on käynnistänyt useita hankkeita yksit- täisten alojen kehittämiseksi. Kosunen ennakoi, että yliopistojen uudistamisel- la on tärkeä rooli uudessa hallitusohjel- massa.
YKsi näKemYs näyttää vakiintuneen:
Suomessa on liikaa laaja-alaisia yliopis- toja ja liian vähän erikoistumista.
”Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen haasteita ovat korkea- koulujen suuri määrä, monet pienet yksikkörakenteet ja resurssien tarpee- ton hajautuminen”, OKM:n tulevai- suuskatsauksessa todetaan.
Unifin toiminnanjohtaja Leena Treut- hardt painottaa, ettei korkeakouluja ole tarkoitus lakkauttaa maakunnista.
”Todennäköisesti meillä olisi tulevai- suudessa vähemmän yliopistoja, mutta paljon erilaisia yksiköitä, jotka toimivat näiden yliopistojen piirissä.”
Yliopistoja pitäisi siis yhdistää. Jyväs- kylässä tälle tielle ei ihan helposti läh- detä. Rehtori Matti Manninen torjuu ajatuksen suoralta kädeltä.
”Minun kantani on, että Jyväskylän yliopisto on kooltaan ihan sopiva yli- opisto. Ei ole mitään tarvetta, että Jy- väskylän yliopisto lähtisi yhdistymään minkään muun yliopiston kanssa.”
Yhteistyön lisäämisestä muiden yli- opistojen kanssa keskustellaan Manni- sen mukaan kuitenkin jatkuvasti. Sopi- via kumppaneita voisivat olla Tampe- reen ja Itä-Suomen yliopistot.
OnkO järkevää, että saksan kieltä Opetetaan
kahdeksassa yliOpistOssa?
muutaman tutkijan ja opettajan pienyksiköt saattavat joutua uhanalai- siksi ympäri Suomen. OKM:n tulevai- suuskatsauksen mukaan niin opetus kuin tutkimuskin kärsivät, kun tietyn alan henkilökuntaa on samassa yksi- kössä vähän.
Ajatuksen taustalla on kansainväli- nen vertailu: Kosusen mukaan maail- man huippuyliopistot pärjäävät painot- tamalla selkeästi tiettyjä aloja.
Tälle tielle halutaan meilläkin. Ja toki taustalla vaikuttaa myös raha.
”Ei Suomella ole enää varaa siihen, että kaikki tekevät kaikkea”, Unifin Leena Treuthardt sanoo.
Treuthardt arvelee, että monia pie- niä oppiaineyksiköitä odottaa tulevai- suudessa lakkautus. Sekä Kosunen et-
tä Treuthardt mainitsevat esimerkkinä saksan kielen.
”Onko järkevää, että saksan kieltä opetetaan kahdeksassa yliopistossa”, Kosunen kysyy.
Myös yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen välisiä päällekkäisyyksiä ha- luttaisiin poistaa. Tällä hetkellä mieti- tään esimerkiksi sitä, kannattaako sa- moilla paikkakunnilla tarjota sekä kauppatieteiden kandidaatin että tra- denomin koulutusta.
tulevaisuusKatsauKsen mukaan yliopistojen olisi hyvä panostaa erityi- sesti uusille kasvualoille. Kosunen hah- mottelee, että näitä voisivat olla muun muassa kaivannaisala, uusiutuvat ener- giat ja biotalous. Lisätarvetta koulutuk- seen on hänen mukaansa myös ainakin sosiaali- ja terveysalalla, oikeustieteissä ja kaupallisella alalla.
Koska yliopistojen rahoituksen ei oleteta ainakaan lisääntyvän lähivuosi- na, resurssien siirtäminen uusille aloil-
le tarkoittaa väistämättä valintoja. Kosu- sen mukaan rahoitusta voisi siirtää alal- ta toiselle esimerkiksi professoreiden eläköitymisten yhteydessä. Hän painot- taa, että lopulliset suuntautumisvalin- nat tehdään yliopistojen sisällä.
”Yliopistot itse päättävät, mihin he käyttävät valtion rahoituksen.”
Valtiolla on silti keinonsa. Yliopis- tot saavat siltä leijonanosan rahoituk- sestaan, ja tällä hetkellä esimerkik- si 10 prosenttia yliopiston valtionavus- ta jaetaan strategiaperusteisesti. Tä- män osuuden jaossa otetaan huomioon muun muassa yliopiston profiloitumi- nen. Koska yliopistot kilpailevat rahoi- tuksesta toisiaan vastaan, yksittäisen yliopiston paine erikoistua kasvaa si- tä mukaa, kun muut yliopistot lähtevät toteuttamaan tavoitetta.
uusien Kasvualojen lisäksi on to- dennäköistä, että yliopistot keskitty- vät entistä enemmän nykyisiin pai- noaloihinsa. Treuthardt pohtii, et- tä esimerkiksi Tampereella erityi- siä vahvuuksia ovat yhteiskuntatietie- teet, Oulussa luonnontieteet. Jyväsky- län vahvuuksiksi hän nimeää ainakin opettajankoulutuksen, luonnontieteet ja liikuntatieteet.
Rehtori Manninen ei lähde nimeä- mään mitään erityistä profiloitumisa- laa Jyväskylän yliopistolle. Myös hän kuitenkin myöntää, että pienten yksi- köiden tulevaisuus saattaa jossain vai- heessa joutua katkolle.
“On meilläkin pieniä aloja, joista pi- tää pohtia, annammeko me ne pitkällä aikavälillä muiden hoidettavaksi”, hän sanoo.
Manninen ei halua tässä vaiheessa arvailla, mitä nämä alat voisivat olla.
vaiKKa KoKo korkeakoulujärjestelmä pistettäisiin lähivuosina remonttiin, tuloksia joudutaan odottelemaan kau- an. Matti Manninen painottaa, että yli- opiston profiloituminen on vuosia kes- tävä työ. Tämä tiedostetaan myös mi- nisteriössä.
”Vaikea asettaa täsmällistä aikarajaa.
Voi sanoa, että tämä on jatkuvaa toi- minnan kehittämistä”, Kosunen toteaa.
Sillä välin uutta Nokiaa täytyy etsiä muualta.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteen?
oPetus- ja kulttuuriministeriössä mie- titään, onko ammattikorkeakoulun ja yli- opiston nykyinen suhde mielekäs. Tule- vaisuuskatsauksen mukaan ”sama kor- keakoulu voisi tuottaa sekä ammatillisem- min painottuneita että tieteellisiä valmiuk- sia omaavia osaajia.”
Oppilaitosten välistä yhteistyötä viedään jo kovaa vauhtia eteenpäin Tampereel- la, jossa korkeakoulut ilmoittivat lokakuun puolivälissä rakentavansa ”täysin uuden- laista korkeakoulua Suomessa”. Tarkoituk-
sena olisi yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampe- reen ammattikorkeakoulu. Muutos olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi myös Suo- men lainsäädännön uudistamista.
Nopealla aikataululla etenevä hanke yl- lätti opiskelijajärjestöt ja se on herättänyt kovaäänistä vastustusta. Nyt asiaa selvit- tää eteenpäin vararehtoreiden työryhmä, ja tuloksia pitäisi kuulua ensi vuoden tou- kokuussa.
Meillä samantyyppisen yhteistyön
mahdollisuutta Jyväskylän ammattikor- keakoulun kanssa tunnusteltiin jo viime vuonna, mutta yhdistymissuunnitelmat eivät toistaiseksi herättäneet riittäväs- ti kiinnostusta.
Muunlaista yhteistyötä kyllä tehdään:
Korkeakouluilla on yhteinen musiikkikam- pus ja liikuntapalvelut, ja Jyväskylän yli- opiston rehtori Matti Manninen hahmot- telee, että joskus tulevaisuudessa yhteis- työtä voitaisiin syventää vaikkapa perusta- malla yhteinen kirjasto tai kielikeskus.
rehtori Matti Mannisen mielestä jyväskylän yli- opisto on nykyisellään so- pivan kokoinen.
5
Pienet yliopistot ja aineet tulilinjalla
teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen
KortePohjan ylioppilaskylässä va- littiin marraskuussa uusi asukasneu- vosto. Valituksi tulivat Panu Mäki- nen (Kortepohjan vaikuttajat), Mik- ko Rantanen (Kortepohjan Vaikut- tajat), Eetu Heiska (Oikea Kortsu), Ville Ranta (Kortepohjan Vaikutta- jat), Juho Salo (Kortepohjan Vaaliliit- to), Jaana Romppainen (Kortepohjan Vaikuttajat), Taimo Halme (Kortepoh- jan Vaikuttajat) ja Johannes Aalto (Oi- kea Kortsu).
Äänestysprosentti oli 7,46. Korte- pohjan kyläsihteeri Teppo Suominen arvelee alhaisen äänestysinnon syyk- si sen, etteivät vaalit yksinkertaises- ti kiinnosta.
”Ihmisillä ei ehkä ole tietoa siitä, mihin asukasneuvosto vaikuttaa, ei- kä vaikuttaminen tunnu siltä, että se koskettaisi omakohtaisesti”, Suomi-
nen sanoo.
JYYn edustajiston kokouksessa 4.12.
päätettiin lakkauttaa nykyinen äänes- tyskäytäntö. Vaalit poistuvat ja tilalle tulee kaikkien asukkaiden kokous, jossa valitaan asukasneuvosto ja teh- dään myös muut mahdolliset yleises- ti koko ylioppilaskylää ja kaikkia sen asukkaita koskevat, asukkaiden toi- mesta tehtävät päätökset.
Muutos liittyy lakiin yhteishallin- nosta vuokrataloissa, joka määrittää asukkaiden kokouksen pääasiallisek- si demokratian muodoksi vuokrata- loissa.
”Meidän vanha, vaaleihin perustu- va mallimme on jäänne ajalta, kun ky- seistä lakia ei edes ollut. Nyt on ihan hyvä hetki päivittää”, Suominen to- teaa.
Perttu Puranen
Uudet päättäjät Kortepohjaan
eriKseen haettavat avaimet eTent- tiin ovat nyt historiaa Jyväskylän yli- opistossa. Marraskuun lopusta läh- tien eTentti-tilaan on päässyt ilman avainta, kun sähköinen ovi on ollut auki vartin tentin alkamisajan mo- lemmin puolin.
Uudistuksen tavoite on tuoda jous- tavuutta opiskelijoiden tenttimiseen.
Nyt tenttiminen ei ole enää kiinni avaimen hakemisesta ja Soppi-kau- pan aukioloajoista. Avaimen haku siirtyi kirjastosta Soppiin kesällä.
”Nyt myös aamun ensimmäisiin ja lauantain tentteihin pääsee ilman avaimen noutamista etukäteen edel- lisenä päivänä”, kertoo suunnitteli- ja Salla Kalermo yliopiston IT-palve- luista.
Tenttiavaimista luopumisen myötä tenttijöiden henkilöllisyyttä ei enää tarkasteta ennen tenttiä. Sen sijaan tenttitilan kameravalvontaa tehoste- taan ja henkilöllisyyden varmistuksia tehdään jälkikäteen aiempaa enem- män. Jo aikaisemmin satunnaisia opiskelijoita on kutsuttu todistamaan henkilöllisyytensä.
Kalermo ei usko, että eTentin vää- rinkäytökset lisääntyvät muutoksen myötä.
”Uskon, että opiskelijat arvostavat eTentti-mahdollisuutta eivätkä tarkoi- tuksellisesti riko käyttösääntöjä. Tämä käytäntö on toiminut muissa korkea- kouluissa, joten miksei myös meillä”, hän toteaa.
Suvi-Tuulia Nykänen
”Ihan piripintaan täyttäessä isoon kertakäyttömukiin mahtuu enem- män kuin kestomukiin, mutta var- maan monikaan ei noin sitä täytä, koska siinä on vaarana kuuman nes- teen läikkyminen kädelle.
Ainahan asiakas voi täyttää kesto- mukin piripintaan ja juoda sen ver- ran pois, että kannen saa kiinni.
Meidän ei ole kestomukien kanssa ollut tarkoitus millään tavalla johtaa harhaan asiakkaitamme, vaan olem- me pyrkineet omalla tavallamme pa- rantamaan kestävää kehitystä ja anta- maan asiakkaille tällaisen mahdolli- suuden vaikuttaa kestävään kehityk- seen halvemmalla hinnalla.”
Arimo Kerkelä
ei enää tenttiavaimia
Miksei iso kahvi mahdu kestomukiin?
Perttu Puranen
Sonaatin take away -mukia markkinoidaan sillä, että ison kertakäyttö- mukin juomasta saa 10 sentin alennuksen, kun juoman ostaa kestomu- kiin. Korkin kanssa kestomukiin mahtuu kuitenkin vähemmän kahvia kuin isoon pahvimukiin. Johdetaanko tässä asiakkaita harhaan, Sonaatin toimi- tusjohtaja Arto Maijala?
Kysyn vaan
Jylkkäri kySyy OPiSkeliJOiDen Mieltä kutkuttaVia kySyMykSiä.
Jaakko Martikainen tekemässä eTenttiä.
Kampus 6
Varajäsenet täyttävät
edustajiston
YLIOPPILASKUNTA. Edustajiston toimikauden ensimmäiseen vuoteen mahtui useita isoja päätöksiä. Päättäjät ovat kuitenkin vaihdelleet, sillä vuoden aikana kokouksiin on osallistunut useampi varajäsen kuin varsinainen edaattori.
Y
lioppilaskunnan asioista päättävän edustajiston ko- kouksissa edustus vaihtuu tiuhaan. Pelkästään ensim- mäisen toimivuoden kah- deksassa kokouksessa oli yhteensä 89 eri henkilöä kokousedustajana, kun varsinaisia jäseniä edustajistossa on 41.Kokousedustajien määrää kasvatti- vat niin poissaolot kuin määräaikai- set ja lopulliset erot edustajistosta, mit- kä nostivat varasi-
joilta ihmisiä koko- usedustajiksi. Valta- osaan määräaikaisista eroista oli syynä vaih- to-opiskelu tai muu pitkä oleskelu ulko- mailla, kuten työhar- joittelu.
VAIhTUVUUS on jo edustajiston kaksi-
vuotiskauden ensimmäisellä puoliskol- la ollut niin suurta, että useammankin edustajistoryhmän varajäsenet alkoivat loppuvuodesta käydä vähiin. Kristillis- ten opiskelijoiden varajäsen jouduttiin loppuvuodesta hakemaan samaan vaa- lirenkaaseen kuuluvan Jyväskylän kes- kustaopiskelijoiden listalta, kun kristil- listen ainoa varaedustaja haki eroa va- rajäsenyydestä.
Myös esimerkiksi JYYn Demariopis- kelijoilla, Keskustaopiskelijoilla sekä PresSuren ja Poikkitieteijöiden ryhmäl- lä lista varajäsenistä lähenee loppuaan.
Varajäseneksi pääsi alimmillaan kah- della äänellä.
Keskustaopiskelijoiden ryhmävastaa- va Liina Hauru ei pidä tilannetta vielä huolestuttavana:
”Vielä on ollut porukkaa riittävästi, ja se on ollut suhteellisen aktiivista myös.
Kristillisten varajäsenyys ei juurikaan ole näkynyt meillä, kun heidän edus- tajansa on ollut paikalla kokouksissa.”
Myös Demariopiskelijoiden ryhmä- vastaava Annu Komulainen vakuut- taa, että syytä huoleen ei ole.
”Ei ole sellaista pelkoa, että meiltä loppuisivat edustajat kesken.”
Komulainen rauhoittelee, että esi- merkiksi vaihto-opiskelun takia poissa olleita on nyt palaamassa takaisin, mi- kä korjaa tilannetta parempaan suun- taan.
Keskustaopiskelijoiden Liina Hauru kuitenkin myöntää, että mitä pidem-
ta määräaikaiset ja lopulliset erot edus- tajistosta, oli demariopiskelijoilla eni- ten poissaoloja suhteessa edustajisto- paikkoihin edustajiston ensimmäi- sen toimivuoden aikana – keskimäärin 2,67 poissaoloa per edustaja. Toise- na tulevat kokoomusopiskelijat keski- määrin 2,5 poissaololla ja kolmantena Pörssi&Dumppi 2,44:llä.
Vähiten poissaoloja oli kristillisillä, joiden ainoa edustaja oli paikalla kai- kissa toimivuoden kahdeksassa koko- uksessa.
KOKONAISUUdeSSAAN puheenjohta- ja Rantala pitää edustajiston toimikau- teksti Riikka Valtonen grafiikka Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen
En näkisi tätä ongElmana, vaikka tiEtysti sE voi hErättää
kysymyksiä.
mälle listalla mennään, sitä todennä- köisemmin voidaan olla tilanteessa, jossa varaedustajat eivät ole juurikaan käyneet edustajiston kokouksissa. Täl- löin käsiteltävien asioiden seuraami- nen on jäänyt vähälle.
”Toisaalta meillä esimerkiksi on Fa- cebookissa ryhmä, johon kuuluvat kaikki, ketkä olivat ehdolla, niin mo- net sitä kautta varmastikin näkevät, mitä tapahtuu”, Hauru toteaa.
RYhmIeN merki- tys korostuu, kun vaihtuvuus on suurta. Kun edus- tajistoon äänestet- ty henkilö vaih- tuu, nousee kor- vaavaksi edusta- jaksi joku muu samalta listalta.
Kesken kauden edustajiksi nousevien perehdyttämi- nen on puolestaan ryhmien vastuulla.
Ylioppilaskunnan vuoden 2014 pu- heenjohtaja Joonas Rantala (Kokoo- musopiskelijat) ei näe vaihtuvuutta on- gelmana.
”Porukan runko ei hirveästi ole vaih- tunut, niin ehkä se vaihtuvuus ei kui- tenkaan ole näkynyt niin vahvasti.”
Rantala uskoo jäsenistön ymmärtä- vän, että vaihtuvuutta tulee väistämät- tä ylioppilaskunnan edustajiston kal- taisessa toimielimessä.
”Kyse on kuitenkin elämäntilantee- seen liittyvistä realiteeteista, kun ih- miset lähtevät vaihtoon, valmistuvat ja niin edelleen. Varajäsenyydestä ehkä voi olla myös helpompi pyytää eroa. En näkisi tätä ongelmana, vaikka tietysti se voi herättää kysymyksiä.”
VAIhTUVUUTTA tuovat myös poissa- olot kokouksista. Demareilla oli en- simmäisen toimivuoden kahdeksas- sa kokouksessa jo yhdeksän eri edus- tajaa, vaikka edustajistopaikkoja ryh- mällä on vain kolme. Useamman edus- tajistopaikan ryhmistä vaihtuvuus on ollut tiuhaa myös Jyväskylän yliopis- ton vihreällä vasemmistolla (Jyviva) se- kä Pörssi&Dumpilla. Niistä kummalla- kin on ollut kokousedustajia yli kaksin- kertainen määrä suhteessa edustajisto- paikkoihin.
Kun tarkastellaan esteitä osallis- tua kokoukseen, eli jätetään huomiot-
den ensimmäistä vuotta erittäin onnis- tuneena.
”Edustajisto on ollut valtavan yh- teistyö- ja toimintakykyinen porukka.
Jos erimielisyyksiä on ollut, niin ne on pystytty keskustelemaan rakentavassa hengessä.”
Vuoden aikana edustajistossa tehtiin useita isoja, rakentamista koskevia pää- töksiä, kun päätettiin Kortepohjan yli- oppilaskylän rakennushankkeista ja Ilokiven remontista.
”Positiivisena asiana mieleen jäi myös yritysyhteistyöstä sopiminen, ja toisaalta ikävämpänä asiana tietys- ti tämä jäsenmaksun korotus”, Ranta- PöRSSI&dUmPPI
jYVäSKYLäN YLIOPISTON VIhReä VASemmISTO
jYVäSKYLäN KeSKUSTA- OPISKeLIjAT
jYVäSKYLäN KOKOOmUS- OPISKeLIjAT
YhdISTYNeeT KIeLTeNLUKIjAT
LUONNON- TIeTeILIjäT
jYVäSKYLäN demARI- OPISKeLIjAT
GRöNIONI
PReSSURe &
POIKKI- TIeTeILIjäT
mITäVITTUA- KeRhO
KRISTILLISeT OPISKeLIjAT
edaripaikat (mus- ta) ja kokouksiin osallistuneet vara- jäsenet (keltainen) edustajiston koko- uksissa 1-8/2014.
Kolumni 7
K riittisyydestä on tullut tyhjä ja katteeton ho- kema. On kriittistä mediakasvatusta ja kriit- tistä otetta ja lähdekritiikkiä, ja kun kaikki on olevinaan niin kriittistä, koko sana kokee in- flaation.
Kritiikiksi katsotaan arkikielessä jopa vi- hapuhe ja rasismi, kun puhutaan harkitse- matta maahanmuuttokriittisyydestä. Tuolloin ei kuiten- kaan ole kyse kriittisyydestä vaan vastustamisesta, jo- ka meikataan kriittisyydeksi. Maahanmuuttokriittinen ei päädy kantaansa kriittisen koettelun kautta vaan on jo etukäteen päättänyt vastustavansa maahanmuuttoa.
Ongelmallista on sanan kritiikki monta eri mieltä. Sa- nan kreikkalaiset juuret viittaavat arvioimisen taitoihin (kritike tékhne), mutta nyt jo Kielitoimiston sanakirjakin tunnustaa, että kritiikki on usein ”nimenomaan tuomit- seva, moittiva arvostelu”. Kritiikki ei siis olekaan vakavas- ti otettavaa ja puntaroitua arvioimista, vaan murskaavat nuhteetkin kelpaavat kritiikiksi.
TarviTTaisiin kriiTTisyyTTä
myös kriittisyyttä itseään koh- taan: kritiikin kritiikkiä. Vain harva siunaa ajatustakaan sille, mitä kritiikki oikeastaan on, vaikka lähes kaikki sa- novat olevansa kriittisiä.
Riittääkö kriittisyydeksi leukojen loksutus? Onko Ti-
mo Soinin melskaaminen oppositiossa kriittistä? Onko seyliopiston odottamaa kriittisyyttä, että kurssityössäni sai- vartelen luennoitsijan sivulauseesta tai kurssikirjan sana- muodosta? Retorisiin kysymyksiin ei ole tapana vastata, mutta olen saanut aina erinomaiset kurssiarvosanat, kun olen haukkunut kurssimateriaalit pystyyn.
Kriittisyys on tavoiteltavaa, mutta vain huolellisena ja analyyttisenä puntarointina eikä päällekarkauksina. Muu- toinkin kyse on ennemmin omien käsitysten koettelusta kuin toisten vastustamisesta.
yliopisTo valmenTaa
kriitti- syyteen, mutta olisi opetet- tava myös rakentavuutta. On helppo sanoa, mikä on pie- lessä, mutta onkin vaikeam- paa keksiä itse toimivia rat- kaisuja. Akateeminen kriit- tisyys johtaakin pahimmal- laan pelkkään pessimismiin, negatiivisuuteen ja välinpitä- mättömyyteen: siihen käsi- tykseen, että kaikki yksinker- taisesti vain on perseestä ja että toivoa paremmasta ei ole.
Ketään ei kannusteta, mitään ei tehdä.
Parhaimmillaan kriittisyys ja jopa kielteisyys esiintyy myön- teisenä muutosvoimana, ku- ten Lauri Viita antaa ymmär- tää klassikkorunossaan On ja
ei: ”Ei sanoo: Eikö, eiköhän!”Eiköhän kritiikki kaiken lisäksi mahdollista myös toisten arvos- tamisen, kehut ja kannustukset.
Jani Tanskanen
Kritiikin kritiikki
eniTen poissaoloja kokouksisTa
z
zJoelzJokinenz(Pörssi&Dumppi)z5 z
zNoorazSiikanenz (Pörssi&Dumppi)z5
z
zAnttizSeppänenz(Jyviva)z4 z
zJonnazTemonenz(Kokoomus- opiskelijat)z4
z
zKunalzGargz(Luonnontieteilijät)z4 z
zJanizTanskanenz(Demariopiske- lijat)z4
määräaikaisia ja lopullisia eroja ei ole huomioitu, vaan ainoastaan esteet.
olen saanut aina erinomaiset
kurssi- arvosanat,
kun olen haukkunut
kurssi- materiaalit
pystyyn.
la pohtii kulunutta vuotta.
Avoimuusaloitteen hyväksyminen puolestaan johti vuoden aikana siihen, että päätöksenteon avoimuutta lisättiin muun muassa laittamalla edustajis- ton kokousten esityslistat ja pöytäkirjat verkkoon kaikkien saataville.
Myös toisen aloitteen pohjalta käytyä keskustelua yliopiston vartiointipalve- luiden hankinnan eettisyydestä Ranta- la pitää tärkeänä.
“Jäsenaloitteena toisaalta hyvä osoi- tus aloitteen vaikuttavuudesta oli kiin- teistötaiteen hankkimista koskeva aloi- te.”
edustajiston uudeksi puheen- johtajaksi valittiin 4.12. yhdis- tyneiden kieltenlukijoiden tai- mo halme. tätä ennen halme toimi vuoden Jyyn hallitukses- sa vastuualueinaan korkeakou- lupolitiikka ja viestintä.
Kampus 8
Bussiin jäänyt kännykkä. Ostoskes- kukseen pudonnut käsine. Pikkujoulu- juhlinnan tiimellyksessä muistin mu- kana kadonnut laukku.
Omaisuutta on helppo hävittää, mut- ta hukatun tavaran takaisinsaanti ei ai- na luonnistu mutkattomasti. Esimer- kiksi Jyväskylän yökerhot noudatta- vat erilaisia käytäntöjä löytötavaroi- den suhteen: osa säilyttää kadonnutta omaisuutta itse, osa toimittaa sen polii- sille. Osa esineistä päätyy löytötavara- toimistojen säilöön.
Kuluttaja saattaa yllättyä odottavasta laskusta. Vanhemmankin puhelimen takaisin lunastamisesta voi joutua pu- littamaan useita kymmeniä euroja.
Mutta mitä sanoo laki?
Löytäjä saa periä viisi prosenttia löy-
tötavaran arvosta, kuitenkin korkein- taan 17 euroa. Lisäkustannuksia voi pe- riä, jos ne perustuvat todellisiin kului- hin, joita kasaantuu vaikkapa osoitteen selvittämisestä. Ne on kuitenkin eritel- tävä laskussa selkeästi.
EsimErkiksi jyväskylän ainoan yk- sityisen löytötavaratoimiston Suomen Löytötavarapalvelun hinnat ylittävät laissa säädetyn summan. Suomen suu- rimmassa alan yrityksessä toimitus- maksu on vakio huolimatta siitä, vie- däänkö tavara toimistoon vai noutaako toimisto tavaran katoamispaikalta.
Yrityksistä huolimatta Jylkkäri ei ta- voittanut Suomen Löytötavarapalvelun toimitusjohtaja Petri Fonsenia kom- mentoimaan käytäntöjä.
länsi- ja sisäsuomen aluehallintovi- raston ylitarkastaja Jouko Nurmi tie- tää, että useammaltakin löytötavaratoi- mistolta löytyy edelleen laittoman kor- keita hintoja. Aluehallintovirasto (AVI) vastaa yksityisten löytötavaratoimisto- jen valvonnasta.
Aluehallintovirasto lähestyi toimis- toja vuoden 2013 joulukuussa kirjeellä, jossa niitä ohjataan kohti laillisia kor- vauksia. Löytötavaratoimistoilla on ol- lut lähes vuosi aikaa muuttaa toiminta- tapaansa. Näin ei kuitenkaan ole kaik- kialla tehty.
Nurmen mukaan asian käsittely on vielä kesken. Hän muistuttaa, että tar- peen vaatiessa on mahdollista turvau- tua järeämpiin keinoihin.
”Voidaan esimerkiksi asettaa uhka-
sakko, jos joku ei noudata ohjeita.”
Vielä tähän ei ole ryhdytty.
kantEluita aluehallintovirastoon as- ti on tullut varsin vähän. Nurmi arvelee sen johtuvan yksityisten löytötavaratoi- mistojen neuvotteluvarasta.
”Monissa tapauksissa löytötavaratoi- mistot ovat suostuneet vapaaehtoises- ti luopumaan ylimääräisistä kuluista.”
Asiakkaalla on halutessaan mahdol- lisuus myös kääntyä kuluttajaneuvo- jan puoleen tai kannella hallinto-oi- keuteen.
Löytötavaran takaisin saamiseen ei siis ole luvassa muutoksia ainakaan lä- hiaikoina. Helpointa onkin pitää tava- roista huolta.
Hinni Hirvonen
laittomia löytötavarakäytäntöjä
j
yväskylän yliopiston ylioppilas- kunnalle on valittu uusi halli- tus. Hallituksen puheenjohta- jana aloittaa Jyväskylän yliopis- ton vihreän vasemmiston Selma Vidgren, joka toimi jo edellisen halli- tuksen varapuheenjohtajana.”Alku on lähtenyt mielestäni tosi hy- vin. Meillä on kauhean innokkaita hal- lituslaisia, jotka tietävät jo nyt paljon tavoitteitaan ensi vuodelle. Ei kai sitä puheenjohtajana hirveästi voi muuta toivoa”, Vidgren iloitsee.
Uuden hallituksen ryhmäjako eroaa selvästi edeltäjästään.
”Edellisessä hallituksessa oli enem- män jäseniä poliittisista ryhmistä. Vai- kuttaako se millään tavalla, sitä en osaa sanoa tässä vaiheessa. Ihan yhtälailla motivoituneita ja päteviä tyyppejä on kuin niissäkin.”
Viime hallituksen yhdeksästä pai- kasta kuusi kuului poliittisille ryhmil- le. Uuden kymmenhenkisen hallituk- sen jäsenistä puolet kuuluvat poliitti- sesti sitoutumattomiin ryhmiin.
alkukEsällä alkava ylioppilastalo Ilokiven remontti asettaa omat haas- teensa ylioppilaskunnan toiminnalle.
Myös hallitus joutuu muuttamaan re- montin tieltä.
“Miten me saadaan opiskelijat edel- leen löytämään meidät sieltä Kampus Datan yläkerrasta ja kuinka pystymme tekemään edunvalvotyötä toisesta pai- kasta, missä ravintola ei vedä opiske- lijoita suoraan meidän tiloihin”, Vid- green listaa haasteita.
Myös JYYn tuoreet organisaatiomuu- tokset tulevat työllistämään hallitusta.
”Haluaisin kehittää varsinaisen toi- minnan ja konsernin yhteistoimintaa ja vaikutusta. Myös työtapoja tulee pohtia vielä ensi vuoden aikana.”
Epäpoliittinen evakkohallitus
ylioppilaskunta. JYYn uuden hallituksen jäsenistä puolet tulee poliittisesti sitoutumattomista ryhmistä.
teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen
sElma vidgrEn, puheenjohtaja, 25, johtamisen opiskelija (Jyviva)
lassE HEikkilä, varapuheenjohta- ja, 23, yhteiskuntapolitiikka (Keskus- taopiskelijat)
Vastuualueet: Järjestöt ja yritysyhteis- työ
Emmi aHola, 21, ruotsin kieli (Yhdis- tyneet kieltenlukijat)
Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys
jyyn hallitus 2015
rosa HEikkinEn, 21, sosiologia (Jyviva)
Vastuualueet: Kulttuuri, kehitysyhteis- työ ja KampusKustannus
annu komulainEn, 22, yhteiskunta- politiikka (Demariopiskelijat)
Vastuualueet: Sosiaali- ja kuntapoli- tiikka
sanni marjanEn, 24, Saksan kieli ja kulttuuri (Yhdistyneet kieltenlukijat) Vastuualueet: Järjestöt ja tutorointi
marjukka mattila, 22, valtio-oppi (Demariopiskelijat)
Vastuualueet: Liikunta, sosiaalipoli- tiikka ja työelämä
HEidi niEminEn, 22, laskentatoimi (Pörssi&Dumppi)
Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka, työelämä ja kampuskehitys
maj rasilainEn, 25, ympäristötiede (Luonnontieteilijät)
Vastuualueet: Ympäristö, viestintä ja Jylkkäri
samu turunEn, 23, tietojärjestelmätie- de (Pörssi&Dumppi)
Vastuualueet: Talous ja ylioppilaskylä JYYn uusi hallitus vasemmalta oikealle: Lasse Heikkilä, Sanni Marjanen, Selma Vidgren, Annu Komulainen, Samu Turunen, Marjukka Mattila, Rosa Heikkinen ja Emmi Ahola. Kuvasta puuttuvat Heidi Nieminen ja Maj Rasilainen. Taustalla oikealla myös edustajiston uusi varapuheenjohtaja Tuomas Nurmi.
In English 9
teksti Heidi Järvenpää kuvat Perttu Puranen
My Jyväskylä
exchange. We have 1139 international students in our university. However, they are rarely to be seen in the same student events as the Finns. So where do the international students hang around and what does Jyväskylä
mean for them?
F
or an Australian, Jyväskylä seems like quite an exotic choice to stu- dy for a master’s degree.”They don’t have this kind of master’s degree pretty much anywhe- re else in the world, which kinda put Finland on the map
for me” says Joshua Bamford, 25, who is studying in the master’s program in music, mind and technology in the University of Jyväs- kylä.
Bamford is a de- gree student, mea- ning that he will be
in Jyväskylä for the next two years.
Unlike most other exchange students of Jyväskylä, he doesn’t live with the so called international family in Ronin- mäki.
”Actually, I got really lucky with fin- ding a home. I live in Kortepohja in my own studio which is fully furnished.”
For BamFord, university is a way of life. He is studying, singing in Musica Kuoro and he is quite active in different
student organizations.
”Next year, I will be chairing JYY’s Subcommittee for International Af- fairs” he says delightedly.
He has also been involved with the Erasmus student network and the in-
ternational degree student communi- ty IDESCO.
”You have great traditions like the students’ overalls”, he says and is hap- py to add that he has ordered a pair in black with yel- low pockets.
LiFe around the campus seems quite hectic for Bamford.
”What is spare time?” Joshua replies with a slight sound of sarcasm when asked about his free time activities.
”I haven’t been to Sitsit party yet (a typical Finnish university party) but that has to happen. In Australia, stu- dents drink and pass out. But in Fin- land they sing!”
This music student definitely prefers the Finnish style.
i
came to Jyväskylä in the first week of August. My main reason to stu- dy over here was Finns’ interest in sports, and better job opportunities, says Andrea Guardato, a 25-year-old sport management student from Ro- me, Italy.Guardato likes to spend time with ot- her students, espe- cially the Spanish.
”I’m never alone, and there is always something to do.”
In his spare time, Guardato is han- ging around in Ro- ninmäki with other
international students. Usually they watch movies or just chill out in this intercultural Jyväskylä family.
”We always get together for dinner”, he mentions.
The Finnish student restaurants also get his approval.
Once or twice a week Guardato goes to the city center.
”Escape is my favorite club but Play- Station and beer are my reasons to go to Passion.”
one oF the assumptions often asso- ciated with international students is that they consider living in Finland ve- ry expensive.
”For me, it’s not that expensive be- cause I come from Rome.”
The weather is not a surprise sin- ce Guardato has li- ved three months in Norway during wintertime.
”The darkness is difficult for me. So- metimes I feel at 4pm it would be ti- me for me to go to bed.”
guardato has enjoyed his exchange experience in Jyväskylä.
”For me, everything is in the right place in Finland: school, government, job opportunities and so on”, Guarda- to states.
Actually, Guardato is thinking of co- ming back to Finland to work or to stu- dy another master’s degree.
”But next time I would probably choose Helsinki!”
I’m never alone, and there Is always somethIng
to do.
In australIa, students drInk and pass out but In
FInland they sIng!
Joshua bamford has found a hobby in musica choir.
andrea guardato spends plenty of time in roninmäki.
KampuKsen Kulissien sanKarit
työntekijät. Tutkimusmatka yliopistolla paljasti Seminaarin- mäen syvyyksissä makaavan aarteen, yliopiston juopot ja Korppi-tiimin kasvot.
m
iesääni laulaa kuulokkeissa ”vie- reisen hirviön paskat” ja havahdun.Kaikki hyödylliset sivut ovat vierei- sillä välilehdillä. Kun on tieteellinen artikkeli toisella välilehdellä auki, voi selata Facebookia hyvillä mielin. Ylä- Ruthin kulmapöydän taaimmaisesta nurkasta yltää vielä yliopiston verkkoon. Reppu on täynnä myöhäs- sä olevia kirjoja.
Missä ovat ne ihmiset, jotka tekevät opiskelijan elä- mästä yliopistolla näin helppoa? Kuka hankkii kaik- ki kurssikirjat? Kuka päivittää Korppia ja lisää sinne hassuja nappuloita? Kuka siivoaa kirjastolla viereisen hirviön paskat?
Ylä-Ruth ei vastaa näihin kysymyksiin, mutta yli viikon kestäneen soittorumban päätteeksi saan so- vittua jokusen haastattelun. Yliopiston näkymätöntä henkilökuntaa on yllättävän vaikea tavoittaa.
t-rakennuksen kolmannessa kerroksessa tila- palveluiden avokonttorissa on aamukahdeksalta vie- lä hiljaista. Kirjastoltakin tutun valkokeltaisen sisus- tuksen ja suurikokoisten design-nojatuolien keskellä
Täällä on Todella siisTejä opiskelijoiTa. Hyvin kerkeää Työnsä Tekemään, ei TarviTse
naama Hiessä juosTa.
työpäivänsä on juuri aloittanut siivouspalveluohjaaja Maiju Lyytikkä.
Lyytikkä ei istu tilapalveluiden kasan korkeimmal- la huipulla, mutta pitää huolen, että siivoojia on tar- peeksi ja he tietävät minne mennä. Yliopisto on kah- den vuoden ajan tuottanut siivouspalvelut itse, kun aiemman alihankkijan jälkeen ei oltu tyytyväisiä. Tar- vittaessa Lyytikkä ottaa myös siivouskärryn omiin kä- siin.
”Kerran kävi niin, että puolet porukasta oli sairas- lomalla, joten jouduimme muiden siivouspalveluoh- jaajien kanssa hyppäämään rinkiin. Tehtiin aamusta iltaan töitä vuoroissa.”
Korpilahdella kasvaneella Lyytikällä on taskussaan ravintolakokin ja restonomin paperit.
”Valmistuin ammattikorkeakoulusta kesällä 2012, silloin ei oman alan töitä ol-
lut tarjolla täällä Jyväskyläs- sä. Nykyinen työtehtäväni antaa hyvää pohjaa tulevai- suutta ajatellen, koska halu- an urallani edetä eteenpäin kohti haastavampia tehtä- viä.”
Entä mitkä asiat opiskeli- joissa ärsyttävät siivoojia?
”Toivoisimme, että ruo-
kailu tapahtuisi muualla kuin luentotiloissa. Jos kah- vitahra imeytyy, sitä on vaikea saada puhtaaksi. Ai- nainen riesa on myös purukumit, kun niitä laitetaan pöytien ja tuolien alle. Tenteistä tulee kumipurua ja lyijyä, ja kun lyijy lähtee leviämään, sitä on vaikea saa- da puhtaaksi. Muutamat ainejärjestöbileet ovat myös aiheuttaneet enemmän sotkua ja se vaikeuttaa päivän
kulkua.”
Hotellisiivoojien karusta arjesta on keskusteltu pal- jon julkisuudessa. Kuinka hyvin Lyytikkä on paimen- nettavistaan kärryillä?
Hän nappaa puhelimensa ja jalkaudumme suoraan rajapintaan – käytävälle. T-rakennuksen ensimmäi- sestä kerroksesta löytyy touhuava ja sosiaalinen He- li Lähteinen.
”Täällä on todella siistejä opiskelijoita. Hyvin ker- keää työnsä tekemään, ei tarvitse naama hiessä juos- ta”, Lähteinen ilakoi ja kuulostaa rempseydessään hy- vin vilpittömältä.
Ei siis viereisen hirviön paskaa.
Palaan kirjastolle pohtimaan siivouksen monia tasoja, ja huomioni kiinnittyy kolmannen kerroksen toisessa päässä pietee- tillä kukkia kastelevaan naiseen.
”Välillä ihmiset kysy- vät, että voisitko viedä käsipyyhkeitä vessaan.
En minä siivooja ole, minä vain juotan näitä kukkia”, nainen sanoo.
Virpi Kainulainen puhuu kasveistaan sa- malla antaumuksella ja herkkyydellä kuin pubinpi- täjä vakioasiakkaistaan.
”Syksy on vaikeeta aikaa, kun ei tiedä millon ne lakkaa juomasta. Kesällä ne käyttää vettä säännölli- sesti, kun aurinko paistaa. Syksyllä kun valo vähenee, niin se loppuu kuin seinään se juominen. Mut ne ei lopeta samalla viikolla, niin se on sellaista arvailua.”
teksti Arttu Seppänen kuvat Perttu Puranen
kirjahankintojen lisäksi Tytti leppäsen työhön kuuluu tarpeettoman aineiston poisto.
siivouspalveluohjaaja maiju lyytikkä hyppää tarvittaessa itsekin siivouskärryn varteen.
KampuKsen Kulissien sanKarit
Kainulainen työskentelee Keski-Suomen Puutar- ha-apu Oy:lle, jolle yliopisto on ulkoistanut kukkien- sa kastelun. Kainulaisella on yhteensä 500 kasvia hoidettavanaan, ja Seminaarinmäellä vierähtää noin puolet työpäivästä.
”Kerran viikossa nämä pitää käydä juottamassa.
Tuo yksi on alkanut kiu- kuttelemaan, se on joko juonut liian paljon tai vä- hän”, sanoo Kainulainen ja osoittaa 2. kerroksen pei- konlehteä, joka roikkuu jo hyvän matkaa kohti kirjas- ton aulan lattiaa.
Suurikokoiset peikon-
lehdet ovat kahdeksan vuotta puutarhurina työsken- nelleen Kainulaisen suosikkikasveja.
”Mä pelkään vaan koko ajan, kun viime talvena täältä poistettiin valtava määrä kasveja sisäilman ta- kia, että niitä poistettaisiin lisää. Onneksi nämä sääs- tyi”, Kainulainen sanoo ja koskettelee valtavia lehtiä.
Vakioasiakkaistaan Kainulainen tietää kaiken. Toi- nen varisee tammikuussa, toinen helmikuussa.
”Ne käyttäytyvät eri tavalla, vaikka olisivatkin sama kasvi. Ne ovat yksilöitä.”
Hän tietää myös kertoa, että Agoralla on pari todel- la pahaa juoppoa.
”Me aina puhutaan juoppokasveista. Yliopistolla on neljä-viisi sellaista kasvia, jotka pitää juottaa kaksi kertaa viikossa kesät ja talvet, koska ne on niin kovia juomaan. Esimerkiksi Agoran aulan kiinanruusut.”
Onko oikeastaan mitään näkymättömämpää kuin julkisen tilan nurkassa nököttävä kiintiökasvi? Ku-
kapa näitäkään kasveja tai niiden eteen tehtyä työtä huomaisi, elleivät ne olisi huonossa kunnossa. Voi- sin keskustella Kainulaisen kanssa peikonlehdistä lo- puttomiin, mutta seuraava tapaamiseni odottaa, joten kiitän spontaanista ja hurmoksellisesta keskustelusta.
TyTTi Leppänen istuu ison kirjakasan pääl- lä. Pohjois-Pohjanmaal- ta Reisjärveltä kotoisin oleva Leppänen vastaa yliopiston kurssikirjojen hankinnasta. Jos jotain kurssikirjaa ei ole tar- peeksi, hän kuulee siitä.
”Kasvatustieteiden lai- toksella on paljon mas-saluentoja, ja sieltä kuulee ai- ka paljon, ettei kirjoja ole tarpeeksi.”
Kun tiedekunnat uudistavat opintosuunnitelmi- aan keväisin, Leppänen saa kirjalistat, joiden mukaan hän tekee hankinnat. Yhtä kurssia varten kirjoja ti- lataan kolmasosa kurssin osallistujamäärästä. Leppä- nen odottaa kaunokirjallisuuden ystävänä jo ensi ke- vään Kirjallisuuden laitoksen tulevan opetussuunni- telman tilauksia.
”Kirjallisuuden opinnoissa on mukana kaunokir- jallisuutta, niin sitä kautta saan itsellenikin vinkke- jä. Tällä hetkellä lukupöydällä on Peter Høegin Nor- sunhoitajien lapset ja Ville Haapasalon Et kuiten- kaan usko.”
Alun perin äidinkielen opettajaksi aikonut Leppä- nen työskentelee myös kirjaston asiakaspalvelussa, huolehtii hankintojen lisäksi poistoista ja on muka- na erilaisissa kehitysryhmissä.
”Puoli vuotta hankitaan ja puoli vuotta poistetaan”, hän tiivistää työnkuvansa.
Rohkenen kysyä, olisiko mahdollista nähdä mysti- nen kirjaston varasto. Leppänen hakee käytävän var- relta mukaansa kokoelmapäällikkö Kaisa Saikkosen, joka lähtee mielellään esittelemään paikkoja.
”Te asiakkaat näette kolme kerrosta, mutta täällä on vielä kaksi yhtä isoa kerrosta alempana. Meillä on täällä noin 90 prosenttia kaikesta Suomessa julkais- tusta kirjallisuudesta”, Saikkonen sanoo hissin ovien sulkeutuessa.
ALimmAn kerroksen varastossa näky on lähes huu- maava, tuoksusta puhumattakaan. Kirjaston varas- to on yksi Suomen kuudesta vapaakappalevarastos- ta, joihin tulee yksi kappale kaikesta Suomessa pai- netusta kirjallisuudesta. Täältä voi tilata lukusalikäyt- töön esimerkiksi raamatun 1600-luvulta. Kotiin eivät edes henkilökunnan jäsenet saa viedä mitään.
”Menneinä vuosina yliopiston henkilökunta on vie- nyt täältä jotain kotiin ja aineistoa hävisi”, Saikkonen mainitsee.
Tilan säästämisen vuoksi sinisiä hyllyjä on umpi- naisesti vierekkäin. Hyllyjen päädyssä on kampi, jo- ta pyörittämällä haluttu hylly saadaan esiin siten, et- tä hyllyn teoksiin pääsee käsiksi. Hevoslehtiä, Musta- naamioita, ulkomailla painettuja suomenkielisiä sa- nomalehtiä – kaikkea on.
pArempAA on luvassa, sillä alimman kerroksen sy- vyyksissä on erillinen holvi, jossa säilytetään kaikkein arvokkaimpia ja vanhimpia teoksia. Se on kuin kirjas- ton sydän, jota pidetään hengissä oikealla lämpötilalla ja kosteudella. Perimmäisestä kaapista Saikkonen kai-
Te asiakkaaT näeTTe kolme kerrosTa, muTTa Täällä on vielä kaksi yhTä isoa
kerrosTa alempana.
kirjahankintojen lisäksi Tytti leppäsen työhön kuuluu tarpeettoman aineiston poisto. vuonna 1488 painettu missale aboense on kaisa saikkosen mukaan mittaamattoman arvokas.
vaa esiin ison mustan laatikon, jonka sisältä löytyy vuonna 1488 pai- nettu Missale Aboense, joka on ensimmäinen Suomea varten pai- nettu kirja. Ilmastointi hurisee niin kovaa, että se kuulostaa samalta kuin moottoritie silloin, kun painaa päänsä bussin ikkunaan.
”Näitä ei ole olemassa kuin neljä kappaletta. Tämä ei ole täydelli- nen kappale, kaikkein täydellisin on Kööpenhaminan kuninkaalli- sessa kirjastossa. Yksikään ei ole kuitenkaan ihan täydellinen”, Saik- konen sanoo ottaessaan pergamentteja esiin.
Missale Aboense on latinankielinen kirkon messukirja, johon nykyiset jumalanpalveluksetkin Saikkosen mukaan hyvin pitkäl- ti pohjautuvat. Kirja koostuu pergamenttilehdistä,
ja näitä sivuja on säilytetty voutien eli veronkantaji- en tilikirjojen kansitäytteenä. Osassa pergamenteis- ta näkyykin voutien tekemiä merkintöjä. Värillisissä pergamenteissa on maalauksia ja osa tekstistä on ko- rostettu punaisella.
En ole koskaan löytänyt ikuisen elämän eliksiiriä, mutta uskon, että se hetki saattaisi tuntua tältä.
”Tämä on mittaamattoman arvokas, kun näitähän ei enää mistään saa. Tämä saatiin Helsingin yliopis- tolta lahjoituksena vuonna 1974”, Saikkonen tietää.
Paluumatkalla pysähdymme vielä ylemmän kerroksen varastossa.
Ikeasta muistuttavat lattian nuolet hohtavat pimeässä ja johdattavat tarvittaessa ulos. Tänne eksyisikin helposti. Kirjallisuutta lähes sil- mänkantamattomiin, ja yksi aukko, jossa ammottavat tyhjät hyllyt ja paksu putki. Siinä lukee rasvaviemäri.
”Lozzi2:n rakentamisen takia joitain hyllyjä täytyi tyhjentää. Em- me ole tuoneet niitä takaisin, koska joudumme muutaman vuoden päästä lähtemään väistöön, kun tilat peruskorjataan”, Saikkonen mainitsee.
Silloin täytyy siirtää pari miljoonaa nidettä.
SeuraavakSi olen sopinut tapaamisen Agoralle. Siirtymä 1400-lu- vulta moderniin ja kylmään yliopistokompleksiin Jyväsjärven ran- nalle tyhjentää mielen pajatson täysin.
Olen kuullut legendaa Kortepohjan saunalla istuvasta Korpin päi- vittäjästä, jonka niskaan sataa kaikki paska, kun Korppi ei toimi.
Ehkäpä juuri ne viereisen hirviön paskat. Todennäköisesti hän on joku näistä neljästä miehestä, jotka istuvat tässä pienessä huonees- sa, jonka ikkunassa post-it -lappujen kokoelma kertoo, ettei heidän aikansa käy pitkäksi.
Jouni Jouppila, Ville Kastari, Ilkka Vuorinen ja Kari Patana pi- tävät yllä opiskelijoille krusiaalia Korppia. He ovat opiskelijan näkö- vinkkelistä yliopiston näkyvimmät, mutta silti näkymättömät hah- mot. Palautetta tulee silti pääasiassa opetushenkilökunnalta.
”Hiljaisena aikana tulee ehkä 10 viestiä päivässä. Ruuhka-aikoina tulee niin paljon, että useampi ihminen joutuu tekemään asiakas- palvelutyötä”, Kastarinen avaa.
Miehet vuorottelevat siten, että kukin on vuorollaan kehitys- ja asiakaspalvelutehtävissä.
”Asiakaspalvelu on sellainen välttämätön paha, mutta jotkut sii- täkin tykkäävät”, Patana tuumii.
Tunnelma Korppi-luolassa on odotetun lako- ninen, ja sitä värittävät aika ajoin kuivakat vitsit.
”Kirjautuminen on aika kova sana”, Jouppila vastaa kysymykseen, mikä on yleensä päivän en- simmäinen työtehtävä.
”Oven avaaminen”, Patana jatkaa veistelyä.
Patana on ollut porukasta Korppi-tuessa pi- simpään. Hän haluaisi jakaa järjestelmän use- ampaan pieneen osaan.
”Keskustelua on ollut, että Korppi pilkottaisiin pienempiin palveluihin, jotka koottaisiin yhteen portaaliin. Toivo- muksena olisi, että saataisiin tehtyä järjestelmä kokonaan uudes- taan. Se on nykyään niin iso möhkäle, että sitä on vaikea kehittää”, neljä vuotta Korppi-tiimissä ollut Patana sadattelee.
Entä minkä takia Korpissa näkyy ”paina tästä jos huvittaa” -pai- nike suoritetun kurssin sivulla?
”Sivupohjassa on määrätty paikka painikkeelle, niin kai se on sen takia siinä”, Patana sanoo.
Kaikilla ryhmän jäsenillä on omat opinnot edelleen kesken.
Suunnattoman pitkillä rastoilla varustettu Jouppila on porukan pu- heliain, mutta siltikin vietämme useita kiusallisia hiljaisuuksia.
”Onhan tämä vähän karun näköinen”, Patana toteaa Korpista.
”Mutta hoitaa tehtävänsä”, Jouppila jatkaa.
Poistun IT-palveluiden sydämestä Agoran kylmää hohkaville käy- täville. Tulen lopputulemaan, että yliopisto on tuhansien solujen or- ganismi, jolla on monta sykkivää sydäntä.
Oli kyse sitten Seminaarinmäen syvyyksissä säilytettävästä 1400-luvun pergamentista tai Jouni Jouppilan lähes maata pitkin kulkevista rastoista, joissa on jäänteitä niistä hikipisaroista, joita Korppi on koodaria kiihdyttänyt erittämään.
AsiAkAspAlvelu on sellAinen välttämätön pAhA, muttA jotkut siitäkin
tykkäävät.
Arttu Seppänen
Agoran kiinanruu- sut ovat yliopiston pahimpia juoppoja, tietää virpi kainu- lainen.
ilkka vuorisen, kari pa- tanan, ville kastarin ja jouni jouppilan pienessä korppi-luolassa ilma käy helposti tukalaksi.
13
Hyvät pikkujoulut, joulut, uudetvuodet ja tammikuun tipattomat kaikille! Välttäkää kuntosaleja tammikuun alussa, silloin ne ovat tupaten täynnä. Helmikuussa helpottaa.
Menot
uuden vuoden aattona Suomes- sa valetaan tinat, saunotaan sekä syö- dään nakkeja ja perunasalaattia. Jos ei ole mökillä kavereiden kanssa tai kotona perheen parissa, saattaa kaivata muu- takin ohjelmaa kuin tinaaminen. Mitä si- tä sitten tekisi Jyväskylässä uutenavuo- tena?
Noh, kaupungin kovimmat tai vähin- tään kovat uuden vuoden bileet ovat pe- rinteisesti olleet Mustassa Kynnyksessä.
Tänä vuonna aattoiltaa tahdittavat ym- päri Eurooppaa näinä aikoina keikkaile- va oman kylän metalliylpeys Ghost Bri- gade sekä DJ:t Art Dictator ja Parta- Masa.
Katseessa esiintyy niin ikään paikal- linen, rock- ja metallilinjoilla oleva Jim- my Wasted.
Entä jos haluaakin jotain aivan muuta?
18.-19.12. RenTuKKA
ToisTA KeRTAA järjestettävän Skeletor-fes- tin pääesiintyjiä ovat alt-rock-pumppu Typeface torstaille ja jyväskyläläinen synkistelybändi Tear- down perjantaille. Ja jos joku ei tiedä, kuka/mikä on Skeletor, niin voi käydä huonosti. Hän/se on ni- mittäin Eternian pahis numero 1.
31.12. MusTA KYnnYs (+JYvÄsKYLÄ)
Ghost Brigade heittää Jyväskylässä tällä tietoa viimeisen kotimaan keikkansa ennen helmikuun alussa alkavaa Euroopan kiertuetta.
KAMpus Kino
pETTEri KallioMäKi Jäävää iTSENSä Tällä KErTaa SuoraNaiSiSTa arvioiNNEiSTa, Sillä KaiKKi KaMpuS KiNoN TulEvaT EloKuvaT ovaT SEKä häNEN oMia valiNToJaaN ETTä SuoSiKKEJaaN. liEKEhTivää TorNia luKuuN oTTaMaTTa NäyTöKSiiN oN vapaa pääSy.
Liekehtivä torni
John GuiLLeRMin & iRwin ALLen, 1974
MA 15.12. KLo 18.00 Katastrofielokuvien itseoikeu- tettu kuningasteos tuikkaa tu- leen hollywoodin megatähdillä lastatun sanfransiscolaispilven- piirtäjän. Jämäkkä brittimesta- ri Guillermin vastaa kipinöivis- tä tunnelmista, megalomaani- tuottaja allen puolestaan ma- kaaberista spektaakkelista.
Noin 7 veljestä
JuKKA viRTAnen, 1968 MA 15.12. KLo 21.00 ohjaajan mukaan
”keskiaikaisfarssin valekaapuun puettu suomalainen
spaghettiwestern”on Speden tallin kestävimpiä ja taatusti svengaavimpia tuotoksia.
pääelokuvan jälkeen nähdään iltasatuna lyhyt ruotsalaisanimaatio Ur en kos dagbok.
John Travolto – parkettien partaveitsi
neRi pARenTi, 1979 Ti 16.12. KLo 19.00 italialainen diskopöllöily kuvaa John Travoltan näköisen, mutta
tanssitaidottoman nössökokin naisenhurmausyrityksiä keskellä kiivainta Saturday Night Fever -hypeä.
Naispääosassa pyörähtelee itse pornotähti Cicciolina!
Rakkautta ateljeessa
sTAnisłAw BAReJA, 1966 Ti 16.12. KLo 21.00 vanhan varsovan kattojen yllä tanssahteleva, räiskyvä taiteilijaromanssi, jonka villien pop-ideoiden skaala ulottuu West Side Storyn tyylisistä, koreografioiduista
katutappeluista aina sosiaalirealistiseen osamaksucharlestoniin asti.
26.12. TAnssisALi LuTAKKo
pAiKKAKunnAn kovimmat Tapanin- päivän tanssit järjestetään Tanssisali lutakossa, jossa lauteita lämmittää yk- si Suomen menestyneimmistä metal- libändeistä, Children of Bodom. Kon- sertin ennakkoliput on - ei niin kovin yl- lättäen - loppuunmyyty, mutta ovel- ta saa vielä. Maailman kovimpia sale- ja ja festareita kiertävän bändin levyt ovat myyneet Suomessa kultaa vuo- den 2000 Follow The Reaper -albu- mista saakka.
17.12 MARTTAKesKus, YLiopisTonKATu 11
MARTAT myyvät käsitöitään
”Jouluisessa pop up -kässämyy- mälässä” keskiviikkona kello 11- 14. voi olla hyvä tilaisuus hankkia viime hetken joululahjat, jotka kestä-
vät myös eettisen tarkastelun. löytyy muun muassa sukkia, koruja, kasseja ja toukkapusseja vauvaperheille.
tekstit Menot-setä
24.1. KAupunGinTeATTeRi
JYvÄsKYLÄn KAupunGinTeATTeRin kevään ensimmäinen ensi-ilta Yk- si lensi yli käenpesän on rosoisen huumorin sävyttämä satiiri, joka tökkii nor- meja terävällä keihäällä ja puolustaa inhimillisyyttä väkevällä otteellaan. Hul- luksi tuomitun kamppailu koneiston kourissa on tragedia, jossa on toivoa. Esi- tyksen ennakko nähdään edellisenä päivänä.
Jyväskylä Sinfonian uuden vuoden gaa- lassa kuullaan ooppera-aarioita, kuoro- kohtauksia ja alkusoittoja muiden mu- assa oopperoista Figaron häät, Don Giovanni, Carmen ja La Traviata. Solisteina kuullaan Marjukka Tep- posta sekä tenori Mika Pohjosta.
hemingway’sissa ilman pääsymak- sua esiintyvä trubaduuri Jani Suon–
tausta esittää pubimusaa.
popparissa Let´s Eppelin vetää kai- kennäköistä legendaarista Led Zeppe- lin -kamaa.
redneckissä uusi vuosi otetaan vas- taan jameilla. Että sinne vaan, sitten kun alkaa laulattaa!
Jos tulee halu matkustaa, niin 50 kilo- metrin päässä, Jämsän himos-areenan uuden vuoden bileissä esiintyy kahtena iltana Jukka-Poika.
20.12. Te4 KLuBi, KYLLiKinKATu 1, sepÄnKesKus
Jos ei ole vielä tähän mennessä ehtinyt pikkujoului- hin tai muuten vielä villasukat vipattavat, niin Teat- teri Eurooppa Neljän Juhlakaala - 25v juhlakabaree on kelpo tapa päättää pikkujoulukausi ja siirtyä jou- lun rauhaan...
16.12. iLoKivi
KAMpus Kinon ilMaiSnäytös John Travolto - parkettien partaveitsi (John Travolto… da un in- solito destino) edustaa italialaista ääliökomediaa luo- vimmillaan. Diskomusikaali kohtaa slapstick-farssin.
hotellin nössö kokki kompuroi joka ilta paikallisen yökerhon nurkissa haikailemassa kauniin dj:n perään.
Kurjasti sujuu, kunnes työtoverit havaitsevat kokin ja John Travoltan ilmiömäisen yhdennäköisyyden.
Naispääosassa tanssahtelee pornotähti Cicciolina.
19.12. TAuLuMÄen KiRKKo
viiMe Jylkkärissä listattiin joulukonsertteja. vielä yk- si maininta: muun muassa Teräsbetonin, Northern Kingsin ja Ahola-yhtyeen laulusolistina tunnettu kul- takurkku Jarkko Ahola esittää Taulumäen kirkossa vuonna 2012 platinaa myyneen Ave Maria -joulule- vynsä materiaalia kitaran, pianon ja sellon säestyksellä.
Jos olisin romanttinen hevinainen, veisin miehe- ni tänne.
SaMuli raappaNa
20.12. vAKiopAine
nÄYTTeLiJöiden sivuprojektista al- kunsa saanut La Sega Del Canto on paikallinen avantgarde-viihdeklassik- ko ja kulttimaineessa myös esimerkiksi venäjällä ja Saksassa. “J. J.n” alias Jouni
“Joppe” Salon ja “Mr. pulpin” alias M.
Hurskaisen muodostama duo versi- oi poppia ja taide- sekä elokuvamusiik- kia muun muassa sahan, matkalaukku- urkuharmoonin, marakassien ja jalko- jen säestämänä. Toisinaan mukana on Eläkeläisistä hiljattain jättäytynyt Ema hurskainen/Kristian Voutilainen.
”I´ll BE thErE. ComInG from SEattlE!”
Yhdysvaltalainen Thomas Eugene Kovach lupaa Ghost Brigaden Facebook-sivuilla saapua jyväskyläläisbändin keikalle ensi elokuussa Saksan Summer Breeze -festareille.
Ravinto 14
Joka kuun 4.
ANNA NÄVERI
Sata vuotta vanhaa vegeä
M
itäpä jos vetäisit kullatut ässät hihasta ra- vintolapäivänä tarjoamalla vegesafkaa sadan vuoden takaa? Pastinakkaa korppujauhossa pyöritettynä? Näetkö jo tunnat ja rikut pärisemässä studioissaan perinteisestä vesivellistä Culb Maten si- jaan? Minä näen.Sain antikvariaatissa työskentelevältä tampere- laisystävältäni yleisemännälle passelin keittokirjan Kasvisruokaa kaikille vuodelta 1913. Ensimmäisen si- vunsa perusteella Kansanvalistusseuran toimittama, Elin Sjöströmin kirjoittama ja Raittiuskansan kirja- painossa Helsingissä painettu kirja tarjoaa helppo- ja ja taloudellisia reseptejä kasvisliemistä keittoihin, kiisseleihin, puuroihin, leivonnaisiin, simaan ja sah- tiin. Opettaapa se myös säilömään marjat, kuivatta- maan kasvikset ja sienet sekä valmistamaan hapan- kaalia. Nam!
Suora lainaus kirjan johdannosta voisi olla keskus- telu nykyihmisen lounaspöydästä:
”Viime vuosina on yhä yleisemmin kuulunut toi- vomuksia, että kansamme ruokajärjestys muutettai- siin sellaiseksi, että se enemmän perustuisi kasvis- ruokiin. Väitetään nim. että olemme ruvenneet käyt- tämään liian paljon liha- ja kalaruokia ja että tämä yk- sipuolinen ruoka olisi terveydellemme vahingollinen, koska siinä saamme liiaksi valkuaisainetta, jota ruu- miin elimet, aikaa voittaen, eivät kykene poistamaan ja joka näin ollen häiritsee niiden toimintaa.”
Johdanto perustelee vielä:
”Paljon olisi jo voitettu, jos emännät koettaisivat tulla vähemmällä liharuualla toimeen ja alkaisivat ko- keilla kasvisruokia valmistamalla ja käyttämällä sekä viljelemällä kasviksia joka talossa ja torpassa. Niille, jotka tahtovat tällaisiin kokeiluihin ryhtyä ja pyrkivät sen kautta saamaan talouskustannukset alenemaan, tarjoo tämä kirja vaatimatonta johtoa, joka perustuu sekä omiin että muiden kokemuksiin.”
Vaikka lanttu, kaali ja korppu vilahtavat useissa oh- jeissa, ei vuoden 1913 keittokirja ahdasmielisesti pelk- kää kellareiden kasvattia ole. On jopa yllättävää bon- gata kuuman kaakaon ohje, pähkinät ja kookosvoi he- delmätorttu 1:sessä. Kerma vilisee joka sivulla. Kirjan alussa selitetään muotin tarkoittavan vormua, mure- ke on puolestaan färssi, muhennos on tuuvinki ja va- nukas putinki.
Ja ennen hihojen käärimistä vielä pieni taloudelli- nen huomautus: mitat ovat tasaisia (ei kukkuraisia).
Tässä muutama opiskelijalle sopiva ohje, vaikkapa seuraavaan ravintolapäivään tarjottavaksi. Ohjeet ovat viidelle hengelle.
z750 g pastinakkaa (tunnetaan myös palsternakkana) z1 rkl etikkaa, 1 l vettä
z2 rkl kermaa, 1 muna z1 dl korppujauhelmaa
Taikinoidut pastinakat
z2 l uusia perunoita (toim. huom. käytin itse ihan vanhaa pottua)
z8 dl vettä z1 ½ rkl suolaa
Perunat Pestään, ohuet kuoret poistetaan, peru- nat suolataan ja kääritään tunnin ajaksi puhtaaseen pyyhkeeseen. Sitten ne pannaan kiehuvaan, hiukan suolansekaiseen veteen. Kun perunat ovat pehme- ät, kaadetaan vesi pois ja kasaria ravistetaan hetken aikaa tulella, jotta perunat käyvät kuiviksi. Uutispe- runoita voidaan myös keittää höyryssä siten, että ne pannaan kuiviltaan suolan kanssa kulhoon, joka ase- tetaan kiehuvaan veteen tulelle. Vettä ei saa kasaris- sa olla enemmän kuin että se ulottuu kulhon puoleen korkeuteen.
Uutisperunat
z2 rkl voita z2 rkl vehnäjauhoja z(1 munanruskuainen) z5 dl kasvislientä
z2 rkl hienonnettua persiljaa, suolaa (tilliä)
Voi Ja jauhot käristetään, kiehuva kasvisliemi lisätään vähitellen, kastike saa kiehua 10 minuuttia ja mauste- taan (munanruskuainen vatkataan ja kiehuva kastike vispilöidään sekaan).
Persiljakastike kasVisruoka. Virkistystä ruokapöytään keittokirjasta, jota isoisoäiti on ehkä käyttänyt.
teksti ja kuvat Anna Näveri
Nykyajan ruoka- keskustelut on käyty jo vuosisata sitten.
Uutisperuna ja taikinoidut paistinakat.
z1 rkl vehnäjauhoja zvoita, suolaa paistamiseen
Pastinakat kaaVitaan ja pannaan etikansekaiseen veteen, etteivät tummene, huuhdotaan ja keitetään melkein pehmeiksi vähän suolatussa vedessä.
Muna, kerma ja jauhot sekoitetaan, juuret leikataan puolen sormen paksuisiksi viipaleiksi, jotka kaste- taan munaseokseen, käännellään korppujauhelmas- sa ja paistetaan palmiinissa tahi voissa jotakuinkin koviksi. Tarjoa persilja- tahi kapriskastikkeen ja pe- runain kera.
Persiljakastike
