vakkarin kautta gazaan ukrainan kriisi
opiskelijan silmin
jäsenmaksun nousu uhkaa
opiskelijoille tuputetaan
äitiyttä
Lue, jaa, kommentoi:
jylkkari.fi
facebook.com/jylkkari
Kun Kumppani Korjaa suKupuolensa:
miKaelin ja saran tarina
Kriisin KesKellä
Jyväskylän ylioppilaslehti 22. syyskuuta – 12. lokakuuta 2014 54. vuosikerta
7
Pääkirjoitus 2
S e turhauttaa, se ahdistaa ja se seisoo monen opiskelijan ja maisterin papereiden välissä.
Helsingin Sanomat (6.9.2014) pohti gra- dun tekemisen mielekkyyttä pitkässä jutus- sa. Siinä valiteltiin, ettei tuskalla väännetty ja teoreettinen tutkielma hyödytä käytännölli- sesti suuntautunutta opiskelijaa mitenkään.
Hyötynäkökulma on
sikäli heikko peruste gradun lak- kauttamiselle, että samalla argumentilla voisi monissa op- piaineissa karsia pois kolme neljäsosaa kursseista. Ei yli- opiston ole tarkoituskaan palvella vain työelämän vaihtu- via tarpeita.
Yleinen gradunteon viivästyminen ja opinnäytteeseen liittyvä ahdistus eivät kuitenkaan ole asioita, jotka pitäisi hyväksyä osaksi suomalaista yliopistokulttuuria.
On aika ihmeellistä, että niin moni opinnoissa normaa- listi edistynyt opiskelija jumahtaa yhteen tutkielmaan. Tä- hän löytynee monia syitä, mutta hälyttävää on, että gra- dun vaativuus näyttää tulevan tavallisille opiskelijoille yl- lätyksenä.
Gradun pitäisi olla luonteva jatke aiemmille opinnoil- le, ei kulman takana kohoava vuori, jota lähdetään kapua- maan merenpinnan tasolta.
Vika on yliopiston.
Oppiaineiden täytyy kyetä tarjoamaan opiskelijoil- le neljän vuoden aikana sellainen teoreettinen poh- ja, ettei alle satasivuinen gradu lähde nollapisteestä.
Olennaista on, että opiskelijat pistetään jo opinto- jen aikana opettelemaan tutkimustulosten lisäksi
Graduahdistus on yliopiston vika
myös metodit, joilla tuloksia perataan aineistoista.
Oppiaineiden toivoisi menevän itseensä: Tarjotaanko meillä johdantokurssia toisen perään? Valikoituvatko sy- ventävämpien kurssien teemat arvalla sen mukaan, mihin jatkuvasti vaihtuva opettajakunta on kulloinkin erikois- tunut? Jos opinnoista puuttuu punainen lanka, vuosien opiskelusta jää käteen lähinnä yhteensopimattomia sirpa- leita. Sellaisista on vaikea koota gradua.
SuomeSSa myöS
hellitään yleisvinksahtanutta gradusuh- tautumista: ihan kuin tutkielma olisi selviytymisriitti, jonka vain harvat ja valitut läpäisevät.
Vaikutelmaa luodaan kaduilla ja kampuksella. Omas- sa graduseminaarissani opiskelijat ohjattiin heti kättelyssä hakemaan vertaistukea gradun tekoon esimerkiksi aihetta käsittelevästä blogista. Graduaika kun voi olla rankkaa.
Massaluennolla prosessin läpikäynyt tuore maisteri kertoi, että gradusta selvisi ihan hyvin, mitä nyt piti vähän liikuntaharrastuksista karsia.
Ihan kuin gradu olisi itsessään elämänvaihe. Ei se ole.
Se on opinnäytetyö.
Muualla maailmassa gradulle saatetaan antaa pitävä deadline, joka kummittelee muutaman kuukauden päässä työn aloittamisesta. Meikäläisen kandityön mittaisia teks- tejä raapustetaan tavallisilla kursseilla.
En sano, että gradunteolle pitäisi asettaa tiukempia raameja. Ripaus suhteellisuudentajua voisi silti helpottaa ahdistusta.
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
Ihan kuIn gradu olIsI Itsessään elämänvaIhe.
eI se ole. se on
opInnäytetyö.
3
Kartalla
IlmoItukset
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkäri ilmestyy syksyllä seuraavasti:
13.10. (abinumero) 3.11.
24.11.
15.12.
mIstä ovat
fuksit kotoisin? Selvitimme, mistäpäin Suomea yli- opistoomme tulee eniten uusia opiskelijoita. Kartalla näkyvät uu- sien perustutkinto-opiskelijoiksi ilmoittautuneiden kotikunnat.
11
kouvola: 1912
äänekoskI: 1713
jämsä, kokkola, kotka, porI, savonlInna, tuusula, vaasa: 1414
joensuu, muurame: 1315
rovanIemI: 1216
mäntsälä, pIeksämäkI, saarIjärvI: 1117
IIsalmI, sastamala: 1018
heInola, hyvInkää, kangasala, kerava, varkaus, vIhtI: 919
alavus, hollola, juva, laukaa, nurmIjärvI: 820
kajaanI, keuruu, pIrkkala, porvoo: 71 7 6 5
9
3
FreeVectorMaps.coM
jylkkärIn toImItus
opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja-graafikko:
Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: perttu puranen Painos: 6000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
IssN 0356-7362
2
1 2 3 4 a
4 b
5 6 7 8 a 8 b
9 10 a
10 b
jyväskylä: 3013 helsInkI: 137 tampere: 83 espoo: 43 oulu: 43 kuopIo: 37 seInäjokI: 33 mIkkelI: 29 lahtI: 28 vantaa: 28 turku: 25 hämeenlInna: 22 lappeenranta: 22
jyväskylän suurta
lukua selittänee osin se, että moni opiskeli- ja siirtää kirjansa uuteen kotikaupunkiinsa jo ilmoittautuessaan yliopistoon.
Muualta kuin Suomesta tulleita perustutkinto-opiskelijoita aloitti tänä vuonna 136.
Myöhäiset ilmoittautumiset ovat saattaneet muuttaa tilannetta hieman yllä esitetystä.
tule tekemään kanssamme jylkkärIä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 23.9.
(poikkeuksellises- ti Ilokiven hallitus- kabinetissa)
ti 14.10.
ti 4.11.
ti 25.11.
seuraava avustajapalaverI
4 b
4 a 8 8 b a 10 b
10 a
Uutiset 4
Jäsenmaksu noussee yli 130 euroon
korotus. Ilokiven perus- korjauksen suunnitelmat ovat tarkentuneet.
Remonttikulut uhkaavat nostaa JYYn jäsenmaksua.
teksti Arimo Kerkelä kuva Arkkitehdit Mustonen Oy
J
yväskylän ylioppilastalo Iloki- ven peruskorjaus ja YTHS:n val- tiontuen leikkaus iskevät myös opiskelijoihin. Ylioppilaskun- nan jäsenmaksu voi nousta pa- rissa vuodessa lähes kolmellakymme- nellä eurolla.”Totta kai se on iso korotus, ei käy kieltäminen. Rakennus on kuitenkin korjattava ja jostakin se raha siihen on revittävä”, JYYn pääsihteeri Minna Oi- nas harmittelee.
Suunnitelmien mukaan ylioppilas- kunta korottaa jäsenmaksua kahdessa erässä. Ensi vuoden jäsenmaksua ko- rotettaisiin 14 eurolla, josta kymmenen euroa paikkaisi YTHS:n vajetta ja lo- put Ilokiven peruskorjauslainaa. Vuon- na 2016 olisi luvassa toinen yhtä suu- ri korotus pelkästään Ilokiven remon- tin vuoksi.
Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on tä- nä lukuvuonna 102,5 euroa.
”Korotusta ajateltiin porrastaa hie- man, koska YTHS:n korotuspaine is- ki ikävästi tähän samaan hetkeen”, Oi- nas sanoo.
Jäsenmaksu voi nousta vuonna 2017 vielä parilla eurolla, kunhan tiedetään, mille tasolle Ilokiven remonttikustan- nukset ja hoitokulut asettuvat.
Viime kädessä jäsenmaksun korotuk- sista ja Ilokiven peruskorjauksesta päät- tää JYYn edustajisto tämän syksyn aika- na.
Viimeksi rakennus on peruskorjat- tu vuonna 1995. JYYn toimitusjohtajan Marko Huttusen mukaan peruskorja- us on tärkeää toteuttaa mahdollisim- man pian.
”Tämä kohde on ollut elinkaarensa loppupäässä jo vuosien ajan. Jos raken- nusta ei nyt laiteta kuntoon, peruskor- jaus kallistuu vuosi vuodelta”, Huttu- nen perustelee.
Ilokiven peruskorjaus tulee uusim- man kustannusarvion mukaan mak- samaan noin 8 miljoonaa euroa. Kor- jausta varten ylioppilaskunta aikoo ottaa lainapääomaa, joka on tarkoi- tus maksaa takaisin seuraavan noin 20 vuoden aikana.
Osa lainasta lyhennetään ylioppilas-
YTHS:n
koroTuSpaine iSki ikäväSTi TäHän Samaan HeTkeen
kunnan korotetulla jäsenmaksulla.
”Jäsenmaksulla maksetaan Ilokiven alakerran monitoimitilan ja sihteeris- tön tilojen osuus sekä osa koko taloa palvelevista yhteisistä tiloista. Siis vain ja ainoastaan ne tilat, jotka tulevat yli- oppilaskunnan varsinaiseen toimin- taan”, toimitusjohtaja Huttunen kertoo.
5
Jäsenmaksu noussee yli 130 euroon
teksti Arimo Kerkelä kuva Arkkitehdit Mustonen Oy
Jyväskylän yliopiston kauppakor- keakoulun opiskelijat Juha Soikkeli ja Ari Rauhala ovat kehittäneet mo- biilisovelluksen opiskelijoille.
PörssiApp-sovelluksella näkee So- naatin ravintoloiden ruokalistat, Kauppalehden uutisfeedin sekä Pörs- sin tapahtumat. Vaikka sovellus on suunnattu pääasiassa Pörssi-ainejär- jestölle, se on herättänyt kiinnostusta myös ainejärjestörajojen ulkopuolella.
Tähän mennessä PörssiApp-sovel- lusta on ehditty ladata miltei 500 ker-
taa. Palaute on ollut positiivista.
”Lähinnä kehuja on tullut, kun ei tämmöistä taida juuri muualla olla”, Rauhala sanoo.
Idea sovellukseen lähti siitä, että pörssiläisillä on paljon etuja, joita he eivät muista hyödyntää.
PörssiApp:n tekoon on mennyt muutama kuukausi. Androidille sovel- lus saatiin viime keväänä ja Windows Phonelle nyt syksyllä. Parhaillaan on menossa kehitystyö iPhonea varten.
Perttu Puranen
PörssiApp kokoaa
opiskelijaetuja yhteen
lAkkAutusuhAn alla olleet Korte- pohjan, Halssilan, Lohikosken ja Ve- sangan lähikirjastot säilyvät. Jyväs- kylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti asiasta keskiviikkoiltana 17.9.
äänin 9-0, neljä tyhjää.
”Huojentunut olo. Pelkään kuiten- kin, että tämä asia vielä tulee eteen.
Viimeiset 25 vuotta on toistuvasti pu- huttu lähikirjastojen lakkauttamises- ta. Epätietoisuus jatkosta syö energi- aa”, kommentoi Kortepohjan kirjas- ton johtaja Mielikki Matilainen.
Neljän kirjaston lakkauttamissuun- nitelmilla tavoiteltiin noin 300 000 euron säästöjä. Nyt säästöjä pyritään kaivamaan kirjastoverkon sisältä, kulttuuripalvelujen muutosta aiheu- tuvista säästöistä sekä Kaupungin- teatterin ja Sinfonian talousarvioista.
Kirjastoihin hankitaan aiempaa vä- hemmän uutta materiaalia ja kaikkien kirjastojen aukioloaikoja vähennetään
ensi vuonna yhteensä 1300 tuntia.
Lautakuntien tekemä päätös jää voimaan mikäli kaupunginjohtaja Markku Andersson, hallituksen pu- heenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) tai itse kaupunginhallitus eivät käytä ot- to-oikeuttaan ja vie sitä vielä uudem- man kerran kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Kortepohjan kirjasto on lainaus- määrissä Jyväskylän neljänneksi suu- rin kirjasto. Sieltä lainataan vuosit- tain 160 000 kertaa. Kävijöitä on kes- kimäärin 200 päivässä. Lähikirjaston puolesta järjestettiin syyskuun alus- sa mielenilmaus, joka keräsi paikalle noin 200 ihmistä.
”Luulisi päättäjien jo tajunneen, et- tä lähikirjastot ovat ihmisille todella tärkeitä. Ne eivät ole vain seinät, vaan siihen kuuluu se osaaminen ja palve- lu”, toteaa Matilainen.
Petri Kaikosuo
kortepohja saa pitää kirjastonsa
Ravintola Sohwi
Vaasankatu 21 - JKL WWW.SOHWI.FI
SOHWIN OPISKELIJALEIVÄT
POSSULEIPÄ
9,90€ (L,M)Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, possun lehtipihvi 150g, paistettuja kasviksia ja talon tulista tomaattikastiketta. Lisänä tikkuperunoita.
BROILERLEIPÄ
9,90€Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, kanan rintafile 120g, paistettuja kasviksia ja béarnaisekastiketta. Lisänä tikkuperunoita.
KASVISLEIPÄ
9,90€ (L,M)Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, pariloitua seitania, paistettuja kasviksia ja talon tulista tomaattikastiketta. Lisänä tikkuperunoita.
VAIN VOIMASSAOLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA!
MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJATARTULE TSEKKAAJOUKSIA!MAAN!!!
Sen sijaan lounasravintola Ilokiven ja ulkopuolisille vuokrattavien tilojen osuutta peruskorjauslainasta ei kate- ta opiskelijoiden jäsenmaksulla, vaan muun muassa vuokratuloilla.
Peruskorjauksen yhteydessä Iloki- vi tulee myös uudistumaan merkittä- västi. Esimerkiksi lounasravintola on
saamassa toisen linjaston sekä uusia pöytäpaikkoja.
Koko Ilokiven ylimmästä kerroksesta on tarkoitus tehdä kokonaan ulkopuo- lisille vuokrattavaa tilaa.
Myös alakerran monitoimitila ko- kee muodonmuutoksen. Perinteinen
”musta laatikko” on tarkoitus korvata aiempaa mukautuvammalla tilalla.
”Monitoimitila tulee soveltumaan huomattavasti paremmin eri toimin- noille. Sehän voisi olla päivisin myös luento- ja seminaarikäytössä”, Huttu- nen visioi.
Monitoimitilan uudistus on vasta suunnitteluasteella, mutta JYYn kult- tuurisihteeri Anniina Hartikainen ei tyrmää ajatusta luento- ja seminaari- käytöstä. Nykyisin monitoimitilan il- lat ovat pitkälti täyteen varattuja, mut- ta päiväkäyttöä on vielä mahdollista li- sätä.
”Mikäs siinä sinänsä. Ilta-ajat ovat tietysti suosituimpia, mutta päiväkäyt- töäkin pystyisi vähän tehostamaan.
Varmasti sitä voisi ideoida enemmän”, Hartikainen sanoo.
IlokIven peruskorjauksen on tarkoi- tus alkaa ensi keväänä.
Ylioppilaskunta ehtii palvella opiske- lijoita Ilokivellä vielä lukuvuoden lop- puun, minkä jälkeen koko rakennus tyhjennetään. Ilokiven lounasravinto- lalle löytyy väistötila yliopiston kirjas- ton väistötilaruokalasta, jossa Sonaatin ravintola Lozzi on nykyisin evakossa.
”Pääsemme vaihtamaan väistötilaa läpsystä Lozzin kanssa”, Minna Oinas sanoo.
Muut Ilokiven palvelut hakevat tur- vapaikkoja ympäri kampusta ja kau- punkia. JYYn sihteeristö ja hallitus ovat muuttamassa KampusDatan yläker- taan Gummeruksenkadulle. Alakerran kulttuuritapahtumat vielä etsivät vara- majoituksiaan.
”Jyrock 2016 -festivaalin tiimoilta ol- laan tiedusteltu väistötiloja. Myös kino- toimintaa ja ylioppilasteatteriasioita yritetään koko ajan selvitellä. Ainakin itse olen luottavaisin mielin, että eikö- hän ne tilat järjesty”, Anniina Hartikai- nen sanoo.
Havainnekuva remontissa uudis- tuvasta Ilokivestä. Aulasta on tu- lossa nykyistä laajempi ja lou- nasravintola on saamassa la- siovet. Uudistuksen suunnittelu on vielä kesken, joten luonnos- vaiheessa tehty hahmotelma ei välttämättä vastaa lopputulosta.
ylioppilaskylässä puretaan ja rakennetaan
kortePohJAAn suunnitellaan uut- ta asuinrakennusta. Ylioppilaskylän suulla olevalle parkkialueelle kaavail- tu T-rakennus helpottaisi Kortepohjan yksiöpulaa. Kortepohjan yksiöjonossa on tällä hetkellä noin kaksisataa opis- kelijaa. Edustajiston on tarkoitus päät- tää rakentamiseen tähtäävän suunnit- telun aloittamisesta lokakuun lopulla.
Ylioppilaskylän alueelle on suun- nitteilla myös muita uudistuksia.
Kortepohjan päiväkodin läheinen grillikatos on tarkoitus purkaa järjes- tyshäiriöiden vuoksi tämän grillikau- den loputtua. Katoksen asiattomasta käytöstä on tullut valituksia.
Tilalle rakennetaan uusi, lukittava
katos. Myös toisen, F-talon edustalla sijaitsevan grillikatoksen lukitsemis- mahdollisuutta selvitetään.
Ylioppilaskylän piha-alueelle on myös tarkoitus hankkia liikuntate- lineitä. Lopullinen sijoituspaikka on vielä päättämättä. Telineet on tarkoi- tus saada käyttöön viimeistään ensi kesänä.
Asukkaiden elämää helpotetaan jatkossa lisäksi sähköisellä varausjär- jestelmällä, jonka avulla esimerkiksi pesutilojen varaukset hoituisivat ko- tikoneelta. Varausjärjestelmä on tar- koitus ottaa käyttöön ensi vuoden al- kuun mennessä.
Arimo Kerkelä & Minna Tiainen
Perttu Puranen
Kortepohjan kirjastosta lainataan 160 000 kertaa vuodessa.
Maailma 6
Separatistien Jyväskylä
I
tä-Ukrainan Donetskin kaupungin yliopistoissa on kymmeniätuhansia opiskelijoita. Kriisillä on ollut tuhoisa vaikutus paikallisten korkeakoulu- jen toimintaan.Donetskin kansallinen yliopisto on luopunut toistaiseksi lähiopetuksesta, eikä syksyn kursseja ole vielä päästy aloittamaan. Kriisin vuoksi oppilaitos on siirtymässä verkkovälitteiseen etäopetukseen muun muassa Moodle-oppimisympäristössä.
”Konflikti on vaikuttanut elämääni vain kielteises- ti, koska en tiedä, mitä minulle ja perheelleni tapah- tuu tulevaisuudessa. Olemme kavereideni kanssa vä- syneet sotaan ja haluamme vain rauhaa”, Donetskin kansallisen yliopiston opiskelija kertoo viestissään.
Opiskelija ei halua nimeään julkisuuteen.
Itä-Ukrainassa sijaitseva suurkaupunki Donetsk se- kä sitä ympäröivä Donetskin alue ovat olleet kevääs- tä lähtien Ukrainan kriisin pahimpia pesäkkeitä. Do- netskin kansantasavalta julisti alueen itsenäisek- si viime huhtikuussa. Sen jälkeen alueen hallinnas- ta on käyty taistelua separatistien ja Ukrainan jouk- kojen välillä.
”Tilanne Donetskin alueen kaupungeissa on vaaral- linen. Joskus voi kuulla voimakkaita laukauksia ja rä- jähdyksiä, eikä kaduilla ole turvallista”, alueen poh- joisosassa asuva opiskelija kertoo.
Syyslukukauden on tarkoitus alkaa 29. syyskuuta, mutta aikataulussa pysyminen on epävarmaa. Ukrai- nalainen uutissivusto kertoi 10. syyskuuta, että sepa- ratistien aseistautuneet joukot syrjäyttivät Donetskin kansallisen yliopiston rehtorin ja nimittivät yliopistol- le uuden johtajan.
Ukrainan hallitus ei tunnusta uutta rehtoria.
EnnEn krIISIn puhkeamista Donetskissa asui lähes miljoona asukasta, mutta nyt suurin osa kaupungin asukkaista on lähtenyt. Kaikki eivät kuitenkaan halua poistua kodeistaan. Yksi kaupunkiin jääneistä on Do- netskin keskustassa asuva Tanya Drazhina, 27.
”Kriisi hankaloittaa elämää. Iltakahdeksan jälkeen on vaarallista liikkua ulkona, joten pysyttelen kotona.
Pankit ja raha-automaatit eivät toimi, mutta käteistä saa kortilla kaupan kassalta”, Drazhina kuvailee.
Paikallisten lisäksi myös useimmat ulkomaalai- set ovat vetäytyneet Donetskista. Jotkut uskaltautu- vat silti kaupunkiin. Drazhina on itse majoittanut ko- tiinsa saksalaisen toimittajan CouchSurfing-palvelun kautta.
”Olen nähnyt kaduilla joitakin ulkomaalaisia. Tu- risteille kaupunki on kuitenkin todella vaarallinen.
Donetskin kansantasavallan joukot tarkistavat kaik- kien asukkaiden ja vieraiden passit”, Drazhina kertoo.
Drazhinan mukaan Donetskissa eläminen on edel- leen mahdollista, vaikka monet kaupat ovatkin kiin- ni ja osa kaupungista kärsii sähkö- ja vesikatkoksista.
Koulut eivät järjestä lähiopetusta eivätkä kaikki työn- tekijät saa palkkojaan, mutta sairaalat toimivat edel- leen.
On olemassa myös pientä toivoa paremmasta. Do- netskissa asuvan Olga Lykovan mukaan monet do- netskilaiset ovat palaamassa kaupunkiin.
”Ihmiset kuitenkin välttävät liikkumista keskustan puistoissa ja kaduilla”, 30-vuotias Lykova kertoo.
Donetskin laidoilla ihmiset uskaltavat ulkoilla hie- man vapaammin.
”Laitakaupungilla on paljon enemmän ihmisiä.
Lapset leikkivät, vanhukset istuvat talojensa lähellä jutustelemassa ja nuoret hengailevat urheilukentillä”, Lykova sanoo.
teksti Arimo Kerkelä kuva Anna Näveri
Jyväskylässä yliopiston kampusalueet hiljenevät, kun enemmistö opiskelijoista ja yliopiston työntekijöistä pa- kenee kaupungista. Korppi ja muut yliopiston sähköiset järjestelmät voivat kuitenkin jatkaa toimintaansa, joten kursseja pyritään siirtämään verkkoon.
Tilanne Donetskissa: Donetskin kansallinen yliopisto ei ole kriisin vuoksi pystynyt aloittamaan syyslukukauttaan.
Lähiopetusta ei järjestetä eikä yliopisto ota enää vastaan paperisia asiakirjoja, mutta yliopisto pyrkii jatkamaan toi- mintaansa verkossa. Joidenkin alojen opiskelijat ja opet- tajat ovat muodostaneet Facebook-ryhmiä, joissa sovi- taan etäopetuksesta ja kerrotaan yliopiston tapahtumista.
Kauppakatu on hyvälläkin säällä lähes autio, kun suu- rin osa erikoismyymälöistä on kiinni eikä ulkona liikku- mista pidetä täysin turvallisena. Jyväskylän separatistien aseistautuneet poliisi- ja sotilasjoukot valvovat liikkumis- ta keskustassa. Kauppakadun Appro ja muut opiskelijoi- den baaritapahtumat on peruttu toistaiseksi.
Tilanne Donetskissa: Ihmiset pyrkivät välttämään yli- määräistä liikkumista Donetskin keskustassa. Monet kau- pat ja kauppakeskukset ovat kiinni, mutta päivittäistavara- kaupat palvelevat asukkaita hieman tavallista suppeam- milla valikoimilla. Keskustan baarit ja yökerhot suljettiin 18. heinäkuuta.
1. Yliopisto 2. keskusta
DonEtSk
z
zMerkittäväzteollisuuskaupunkizItä-Ukrainassa.
z
zEnnenzUkrainanzkriisinzpuhkeamistazkaupungissazasuiz noinz900z000zasukasta.zDonetskinzhallinnolisellazalu- eellazasuiznoinz4,5zmiljoonaazihmistä.
z
zSuurizosazDonetskinzalueenzasukkaistazonzvenäläis- taustaisiazjazpuhuuzäidinkielenäänzvenäjää.
z
zDonetskinzkansantasavaltazjulistizalueenzitsenäiseksiz huhtikuussa.zUkrainanzhallituszjazVenäjänztukematzsepa- ratistitzovatztaistelleetzalueenzhallinnasta.
Donetsk: kriisi
rampautti yliopiston
7
itä-UKRAiNA. Millaista on elää ja opiskella keskellä aseellista kriisiä? Otimme yhteyttä Donetskin asukkaisiin ja kysyimme.
Havainnollisuuden vuoksi kuvittelimme, kuinka Jyväskylälle kävisi, jos kaupunkimme olisikin osa Ukrainaa.
Separatistit majoittavat sotilaalliset joukkonsa Korte- pohjan ylioppilaskylään, josta tulee separatistien suu- rin kasarmialue. Tuhannet opiskelijat joutuvat lähtemään asunnoistaan. Puheet DDR:n purkamisesta unohdetaan toistaiseksi.
Tilanne Donetskissa: Itsenäiseksi julistautuneen Donets- kin kansantasavallan joukot valtasivat Donetskin kansalli- sen yliopiston asuntolat heinäkuun alkupuolella. Opiskeli- ja-asuntoja käytetään armeijan majoitukseen.
Harjun alue selviää kriisin alkuvaiheen ilman vahinko- ja, kunnes huonosti tähdätty ilmahyökkäys osuu Vesilin- naan ja tuhoaa asuinrakennuksia myös Mäki-Matissa.
Harjun torni, Keski-Suomen luontomuseo ja muut Vesi- linnan palvelut kärsivät valtavia vahinkoja.
Tilanne Donetskissa: Donetskin maakunnan luonnontie- teellinen museo vaurioitui pahoin Ukrainan joukkojen kra- naattikeskityksessä 20. elokuuta. Osa museon täytetyis- tä eläimistä ja muusta kokoelmasta selvisi iskusta, mut- ta muuten museorakennus kärsi mittavia vahinkoja. Sa- moissa pommituksissa tuhoutui myös useita lähialueen omakotitaloja.
Jyväskylän rautatieasemalla käydään kovia taistelu- ja varsinkin konfliktin alkuvaiheessa, kun hallituksen jou- kot pyrkivät valtaamaan kaupungin takaisin. Asema sul- jetaan, eivätkä junat enää kulje muihin kaupunkeihin. Osa kaupunkiin vievistä rautateistä on vaurioitunut pommi- tuksissa.
Tilanne Donetskissa: Rautatieasemat ovat poissa käy- töstä, eikä Donetskista kulje junia muihin Itä-Ukrainan kaupunkeihin. Kaupunkiin vievillä autoteillä on Donetskin kansantasavallan joukkojen tarkistuspisteitä. Donetskin sisällä julkinen liikenne toimii vaihtelevasti.
5. Ylioppilaskylä 3. Harju 4. Rautatieasema
lähteet: DOnetSKIn aSUKKaIlta ja eRI UUtISlähteIStä SyySKUUn alKUpUOlella KOOtUt tIeDOt.
Kolumni 8
O lipa kerran eräs hoikka mutta sisukas nuorukai- nen. Häntä pidettiin rehellisenä, vähän jurona.
Hiljainen ja vähän outo, omiin juttuihinsa vetäy- tyvä. Mutta ehdottoman rehellinen ja lainkuuliai- nen. Syntymäpäiväänsä tämä nuorukainen viet- tää vuosittain 6. joulukuuta.
Nuorukaisella oli jo monta vuotta ollut ikävä naapuri. Vanhempi tyyppi, oikea korsto. Vanhanaikainen ja väki- valtainen, vieläpä homofoobinen. Vuosien ajan tämä nuorukai- nen oli ollut hyvää pataa naapurin jättiläisen kanssa, ajatellen et- tä näin saa itse olla rauhassa. Tuo naapuri kun oli paatunut kou- lukiusaaja.
Nuorukaisellamme oli myös pikkuserkku, koonsa puolesta oi- kea rääpäle. Lienee suvussa. Jo vuosia nuorukaisemme oli kat- sellut sivusta, kun naapurin korsto painaa pikkuserkun naamaa mutalätäkköön koulun leikkikentällä. Puuttumatta asiaan, ker- tomatta vanhemmille tai opettajalle. Kiusaaja saattaisi suuttua ja ryhtyä kiusaamaan minuakin, nuorukainen järkeili.
Jokunen aika
sitten koulukiusaaja joutui kuitenkin pitkäksi aikaa pois koulusta. Joku tauti kai. Sillä aikaa nuorukaisemme sai uu- sia ystäviä ja alkoi uskaltaa vähän astua ulos jurosta kuorestaan.
Samaa teki myös pikkuserkku, vaikkakin vähän pettyneenä, ettei isompi serkku auttanut hädässä.
Pikkuserkku mietti kuitenkin, ettei tämä koulukiusaaja py- syisi poissa ikuisesti. Hän päätti kertoa kiusaamisesta opettajil- le ja muutamille kavereille. Kaverit lupasivat auttaa, ettei kiusaaja enää pääsisi kimppuun uudelleen.
Ja eräänä päivänä naapuri palasi. Aluksi rauhoittuneena. Nuo- rukaisemme oli saanut jo muita kavereita, jotka olivat mukavam- pia. Hän halusi kuitenkin olla reilu, ja olla kaverina myös tälle naapurin entiselle koulukiusaajalle. Vaikka ei tämä nuorukainen naapuristaan koskaan oikeasti pitänyt, mutta minkäs teet, naa- puri on naapuri.
HilJalleen tiikerin
raidat alkoivat jälleen paljastua. Pikkuserkku ei ollut ainoa, jota tämä köriläs oli kiusannut. Ja kiusaaminenhan alkoi uudelleen, mutta pikkuserkkuun naapuri ei tällä kertaa us-
kaltanut koskea. Pikkuserkku kysyi nuorukaistamme mukaan poruk- kaansa. Nuorukainen ei kuitenkaan uskaltanut suostua. Naapuri oli ni- mittäin vihjannut, että niiden tyyp- pien kanssa ei kannata leikkiä. Muu- ten voisi käydä huonosti. Näin oli ol- lut jo aiemmin, ennen kuin naapuri joutui pois koulusta.
Kiusaajan pääkohteeksi valikoitui tällä kertaa hänen entinen kaverinsa, joka oli päättänyt hakeutua toiseen porukkaan. Tätä ei kiusaaja voinut hyväksyä. Suurin osa muista luokka- laisesta, pikkuserkku mukaan luki- en, alkoivat vetää yhtä köyttä kiusaa- jaa vastaan. Eivät osanneet kunnolla puuttua tilanteeseen, mutta yrittivät sentään jotain.
Nuorukaisemme päätti kuiten- kin pysyä tästä ulkona, olla autta- matta kiusattua ja olla lyöttäytymättä muitten joukkoon. Sen sijaan hän jat- koi kiusaajalle hymyilemistä, eikä iki- nä ottanut kiusaamista puheeksi. Täl- lä tavalla asiat pysyvät kunnossa. Tär- keintä on, ettei nuorukaisemme itse joudu kiusatuksi. Naapurin koulukiu- saaja nyt on millainen on, eihän sille mitään voi.
Vai voiko?
Erno Mähönen
Elämää koulukiusaajan naapurissa
NaapuriN korsto
paiNaa pikkuserkuN
Naamaa muta- lätäkkööN
kouluN leikki- keNtällä.
Tuleva työnantajasi
TYKKÄÄ IT:stä
Kasva jo maisteriksi!
§ Hakuaika maisterikoulutuksiin 29.9. – 17.10.2014.
§ Tietotekniikkaan jatkuva haku.
Emme edellytä tiettyä pohjatutkintoa.
AMK:n tai kandin paperit kourassa?
Verkottunut tietoyhteiskunta
Sosiaalinen media
Arjen teknologiat
Koulutusteknologia Verkkoliiketoiminta
Kyberturvallisuus
Digitaalinen media
Mobiilipalvelut Tietoverkot
Pelit ja pelillisyys
OhjelmistotekniikkaMitä on IT?
Miten aloitan sivuaineopinnot?
§ Tutustu kattavaan sivuainetarjontaamme osoitteessa: r.jyu.fi/rr6e.
§ Valitse jokin seuraavista opintokokonaisuuksista:
tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, kyberturvallisuus tai kognitiotiede.
§ Opiskele menestyksekkäästi ja tee vaikutus tulevaan työnantajaasi!
§ Voit opiskella meillä myös yksittäisiä kursseja.
...ja siitä, että se oli sivuaineesi yliopistossa.
jyu.fi/it | jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet | it-studyaffairs@jyu.fi
Vapaalla 9
Jätä ehkäisy, hanki vauva
”Olin kärsinyt ihottumista ja allergioista, joten olin kontrollikäynnillä Jo- ensuun keskussairaalan ihotautipolilla. Kyselin allergioiden siedätyshoidosta.
Lääkäreitä oli paikalla peräti kaksi, ja he sanoivat minulle, ettei nuoren naisen kannata aloittaa siedätyshoitoa, koska se kestää kahdeksan vuotta ja sen teho heikkenee tai häviää raskauden jälkeen. Kallis hoito meni-
si hukkaan. Sanoin heille, että olen vasta 20-vuotias, enkä edes halua lapsia. Vastaukseksi sain perinteisen rimp-
sun ”kyllä se mieli vielä muuttuu”.
Tuntuihan se ihan naurettavalta. Vaikka sai- sinkin lapsen 30-vuotiaana, olisin siinä vai- heessa ehtinyt nauttia allergiattomasta
elämästä jo pari vuotta. Sitä paitsi siedä- tyshoito parantaa allergioita jo hoito-
jakson aikana.
Sanoin heille, etten halua lapsia ja on oma asiani, jos haluan käyt- tää tuhansia euroja allergiahoitoi- hin ja sitten tuhota hyödyn ras-
kaudella.
Kaiken kaikkiaan olo oli epä- uskoinen. Minun elämänlaa- tuni paranisi siedätyshoidolla, mutta lääkärit päättivät evätä sen minulta vain siksi, että mi- nulla on kohtu.
Jäi siedätyshoidot hankki- matta.”
Nainen 20 vuotta Julkinen terveydenhuolto, Joensuu
”keskustelimme eri ehkäisyvaih- toehdoista. Aiemmin sama lääkäri oli ehdottanut minulle hormonikieruk- kaa. Nyt kysyin tätä vaihtoehtoa uudel- leen, mutta lääkäri olikin sitä mieltä, että kierukkaa ei kannata laittaa, koska minun pi- täisi hankkia lapsia ja haluan sitten kuitenkin sen kierukan heti pois. Vaikka nyt ei siltä tunnu, niin pian varmasti haluaisin hankkia niitä lapsia…
Olin lähinnä hämmentynyt, enkä oikein osannut sanoa lääkä- rille vastaan. Jatkoin sitten pilleireiden syöntiä. Sain kuitenkin reseptin, vaik- ka kierukkaa ei tullutkaan.
Tästä on nyt noin 5–6 vuotta, joten olisin hyvin voinut ottaa kierukan, sillä lastenhankinta ei vieläkään ole elämässäni mitenkään ajankohtaista.”
Nainen 23 vuotta YTHS, Turku
”Olin ytHs:n yleislääkärin jut- tusilla, koska halusin keskustel- la minipillerimerkin vaihtamises- ta. Lääkäri totesi keskustelun aika- na jotenkin niin, että onhan lasten hankintakin vaihtoehto. Oletko har- kinnut sitä? Vastasin silloin vain, että no en ole harkinnut, kun opintoja on vie- lä useampi vuosi jäljellä, ensimmäinenkin tutkinto tekemättä, työkokemusta ei juuri ni- meksikään omalta alalta ja silloisen poikaystä- vän kanssa oli seurusteltu alle vuosi.
Pidin moista kehotusta aika absurdina silloin, juu- rikin oman elämäntilanteeni huomioiden – olin kaiken li- säksi 21-vuotias eli en todellakaan tulossa vielä liian vanhaksi las-
ten hankintaa ajatellen – ja ihmettelin, miten terveydenhoitohenkilökunnal- la riittää moraali ja pokka ehdotella sellaisia. Sen olisi vielä ymmärtänyt, et- tä olisi esimerkiksi kysytty, että sattuisiko elämäntilanteeni olemaan sellai- nen, että lastenhankinta voisi olla ajankohtaista piakkoin.”
Nainen 21 vuotta, YTHS, Jyväskylä
”Olin Julkisella puolella abortin jälkitarkastuksessa, ja keskustelimme naislääkärin kanssa siitä, miten ehkäisy olisi järkevää hoitaa jatkossa. Eh- dotin, että kierukka voisi olla kätevä, koska minulla ei ole minkäänlaista ai- komusta hankkia lapsia. Olin lisäksi aiemmin käyttänyt ehkäisyrengasta, mutta niitä ei tuolla hetkellä ollut saatavilla toimitusvaikeuksi-
en vuoksi. Lääkärin mielestä tämän ikäisenä ei kuitenkaan kannattanut laittaa kierukkaa, kun saattaisin muuttaa mieltäni lasten hankinnasta hyvinkin pian.
Melko kohtuuttomaltahan se tuntui, kun olin juuri varsin perusteellisesti pohtinut lapsen saamisen mahdollisuutta ja päätynyt sii- hen, etten voi missään nimessä tässä elämäntilanteessa saada lasta. Tyydyin saamaani pillerireseptiin.
Myöhemmin tiedustelin mahdol- lisuutta saada kierukka myös Jy- väskylän YTHS:ltä ja sain aika sa- manlaisen vastauksen. Silloin onneksi ehkäisyrenkaita oli taas saatavilla, joten pillerikausi jäi melko lyhyeksi.”
Nainen 24 vuotta Julkinen terveydenhuolto ja
YTHS, Jyväskylä
kysyimme myös Ylioppilaiden tervey- denhoitosäätiöltä kantaa siihen, mi- ten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia.
Kysymyksiimme vastasi ylilääkäri Pir- jo Paajanen, Jyväskylän YTHS:n yksi- kön johtaja.
Onko YTHS:llä jotain valtakunnallis- ta ohjetta siitä, miten ehkäisystä ja las- ten hankinnasta puhutaan potilaalle?
Tai onko Jyväskylässä yksikkökohtais- ta ohjetta?
“Ohjetta tähän liittyen ei ole säätiös- sä tai omassa yksikössä. Ehkäisy on iso osa työstämme, kaikkiaan eniten kon- takteja tulee sen kautta. Koulutusta on ollut aika lailla ehkäisyyn liittyen. Ylei-
nen ajatus on, että me olemme asian- tuntijoita, ja ehkäisyyn liittyvissä asi- oissa puhumme neutraalisti faktoja.”
Onko asiasta muuten keskusteltu YTHS:n sisällä?
“Koulutusten yhteydessä ja yleises- ti arvokeskusteluissa henkilöstön am- mattitaidosta sekä opiskelijan ja tois- ten henkilökunnan jäsenten arvosta- misesta.”
Mitä pitäisi tehdä, jos kokee saaneensa epäasiallista kohtelua esimerkiksi eh- käisyasioista lääkärin tai sairaanhoita- jan kanssa keskustellessaan?
“Antaa palautetta. Toimitilamme eri
kerroksissa on vuorotellen ns. jalkalai- te, johon voi antaa palautteen hymy- naamalla ja kirjallisesti. Nettisivulla on palautemahdollisuus. Palautteet käy- dään läpi laajalla rintamalla ja ne vai- kuttavat toimintaamme.”
Mitä voi tehdä, jos ei ole tyytyväinen nykyiseen ehkäisyyn, mutta lääkäri ei suostu tarjoamaan sitä ehkäisyä, min- kä potilas haluaa?
“Antaa palaute kuten edellä. Lääkä- rin toimintaa ohjaa näyttöön perustuva ajattelu; käypähoito ja muut suosituk- set, jotka on laadittu tutkimusten pe- rusteella. On huomioitava tietyt riskite- kijät, eli puntaroidaan hyötyjä ja haitto-
ja. Joskus se saattaa merkitä, että ei voi kirjoittaa juuri sitä ehkäisyä, mitä opis- kelija haluaa.”
PaaJasen mukaan kierukkaan suh- taudutaan nykyään eri tavalla kuin ai- emmin. Se voidaan määrätä myös nuo- relle synnyttämättömälle naiselle. Osin tämä johtuu pienempien mallien tulos- ta markkinoille. Kierukan voi myös ot- taa pois suunniteltua aiemmin, jos las- ten hankinnasta tulee ajankohtaista.
Allergian siedätyshoitoon lähdettä- essä kysytään raskauden mahdollisuu- desta siksi, että 3–5 vuotta kestävä hoi- to joudutaan keskeyttämään raskauden ajaksi.
ytHs vastaa: neutraalisti faktoja
teksti Annimaria Valli kuva Perttu Puranen
neuvOnta. Ehkäisyä etsimässä? Mietipä uudestaan! Kokosimme nuorten naisten kokemuksia
terveydenhuollosta. Tarinat on kerätty yliopisto-opiskelijoilta eri puolilta Suomea. Iät ovat naisten ikiä
tapahtumahetkellä.
10
sukupuoli. Mikael ja Sara tutustuivat lukiossa, kun Mikael oli vielä tyttö. Ystävyys syveni yliopistoaikana parisuhteeksi, jota ei horjuttanut
edes Mikaelin päätös korjata sukupuoltaan. Nyt aviopari opiskelee Jyväskylän yliopistossa ja haaveilee yhteisestä lapsesta.
teksti Petra Nykänen
koRJATTu
11
S
ara kaivaa lompakostaan esiin ku-van pienestä tytöstä. Tytöllä on yl- lään vaaleanpunainen paita ja vaa- lean polkkatukan koristeena panta.
Katse on intensiivinen, ilme vakava.
”Katso nyt, kuinka masentuneen näköinen lapsi se oli”, Sara sanoo.
Kuvassa on Mikael, Saran avio- mies.
Sara ja Mikael (27) tapasivat Oriveden Opiston kir- joittajalukiossa. Sara tuli sinne kotikaupungistaan Sii- linjärveltä ja Mikael Porista. Mikael ei tosin vielä ollut nimeltään Mikael. Virallisesti hän oli nainen.
”Sara ja mä oltiin tosi ujoja, mutta yhteisissä tapah- tumissa me hakeuduttiin toistemme seuraan”, Mika- el kertoo.
”Se oli sellaista epämääräistä kihistelyä”, Sara täy- dentää.
Mikaelista ja Sarasta tuli läheisiä. Sara seurusteli tuolloin toisen tytön kanssa, joten ystävyyttä enem- pää heidän välilleen ei syntynyt.
Lukion päätyttyä vuonna 2007 Sara sai opiskelupai- kan Tampereelta ja Mikael Jyväskylästä, taidehistori- an oppiaineesta. Seuraavana talvena Mikael päätti pi- tää opinnoistaan taukoa ja
muuttaa Tampereelle.
Sara oli juuri tuolloin vailla uutta kämppistä. Mi- kael tarttui tilaisuuteen.
”Mikael valehteli mulle, ettei se ole allerginen kis-
soille. Onhan se oikeasti allerginen, ja mulla oli jo sil- loin kissa. Me sitten muutettiin yhdessä vanhaan puu- taloon, kihisteltiin taas kuukauden ajan kunnes ru- vettiin seurustelemaan”, Sara muistelee.
Mikaelille se oli ensimmäinen seurustelusuhde.
”Siinä vaiheessa Mikael ei tiennyt aikovansa korjata sukupuolensa. Me oltiin päällisin puolin ihan taval- linen naispari.”
SykSyllä 2009 Sara ja Mikael muuttivat Jyväsky- lään. Sara pääsi opiskelemaan journalistiikkaa, ja Mi- kael jatkoi taidehistorian opintoja.
Sinä syksynä Sara näki sattumalta transsukupuoli- suudesta kertovan dokumentin.
”Mulla oli ollut koko ajan sellainen fiilis, että jokin meidän suhteessa oli vialla. Ihan kuin kaikki palaset eivät olisi täysin kohdillaan”, Sara sanoo.
Dokumentin katsottuaan Sara kysyi Mikaelilta, puoliksi leikillään tosin, oliko hän koskaan ajatellut asiaa. Sukupuolen korjaamista. Se oli ensimmäinen kerta, kun asia sanottiin ääneen.
”Mä en ollut koskaan miettinyt asiaa. Se oli ensim- mäinen kerta”, Mikael toteaa.
”Siihen aikaan, ennen Marja-Sisko Aaltoa ja muita mediaspektaakkeleita, se ei ollut ensimmäisenä mie- leen tuleva asia. Vaikka jälkikäteen ajateltuna merkit- hän olivat koko ajan ilmassa”, Sara jatkaa.
Mikael sanoo, ettei sukupuoli merkinnyt hänelle si- tä ennen juuri mitään. Pienestä saakka hän ei ollut kiinnittänyt huomiota eri sukupuoliin. Hänen kave- rinsa olivat aina olleet liberaaleja, eikä kotonakaan su- kupuolia korostettu. Mi-
kael leikki pikkuveljen- sä kanssa niin nukeilla kuin autoillakin.
Tällä hetkellä hän osaa tunnistaa lapsuudes- taankin hetkiä, joina su- kupuoli selvästi merkitsi jotakin.
”Muistan kerrankin ala-asteen välitunnilla tapel- leeni poikien kanssa. Opettaja huusi: lopettakaa po- jat. Mulle tuli siitä tosi hyvä mieli.”
Murrosiässä muuttuva tytön keho alkoi ahdistaa Mikaelia.
”Mulla tosin on aina ollut leveät hartiat ja kapea lantio. Mutta silloin alkoivat korostua myös ne piir- teet, joita ei ollut aiemmin ja joita en kokenut omikse- ni.”
Kuitenkin vasta tuolloin, 22-vuotiaana, Mikael taju- si ensimmäistä kertaa sukupuolella todella olevan vä- liä. Hän oli ahdistunut ja voi pahoin.
”Mikael on tosi hyvä lakaisemaan vaikeita asioi- ta maton alle. Musta tuntuu, että se yritti pitkään olla vain huomioimatta sukupuoltaan”, Sara sanoo.
Samana vuonna joulun aikaan Mikael meni jutte- lemaan asiasta Helsinkiin Transtukipisteeseen. Siel- tä hänet ohjattiin eteenpäin – ensimmäiseksi hake- maan Jyväskylästä lääkärin lähete sukupuolenkor- jaushoitoihin.
”Se lääkäri ei oikein tiennyt asiasta mitään. Tapaa- minen kesti kymmenen minuuttia, ja lääkäri sanoi okei”, Mikael nauraa.
NiiN SaNottu korjausproses- si käynnistyi seuraavana keväänä Tampereella, missä sijaitsee toi- nen Suomen transpoliklinikoista.
Toinen on Helsingissä.
Lopullinen päätös hoitoihin hakeutumisesta oli Mi- kaelin mukaan helppo. Eikä päätös edes ollut lopul- linen, Sara korjaa. Prosessin olisi voinut keskeyttää missä tahansa vaiheessa. Jo varhain Mikael kuitenkin koki tehneensä oikean päätöksen.
”Mä tajusin heti, että se oli hyvä juttu. Se auttaisi pahaan oloon. Mulla tosiaan on tapana laittaa asioi- ta maton alle. Ensimmäistä kertaa musta tuntui, et- tä mulla oli oikea ratkaisu ongelmaan. Mä pystyisin korjaamaan sen.”
Yhdessä pysyminen läpi prosessin ja sen jälkeen oli molemmille itsestäänselvyys.
”Mulla oli aluksi kahden viikon kriisi. Vähän niin kuin silloin, kun tulin 14-vuoti- aana itselleni kaapista ulos.
Nyt mua pelotti se, jos Mika- elin persoonallisuus muuttui- si hormonien myötä. Jos se unohtaisi mut. Jos sen per- soonallisuus muuttuisi niin paljon, ettei se enää ra- kastaisi mua”, Sara kertoo.
”Mutta en mä missään vaiheessa sanonut, että älä tee sitä. Kriisi meni nopeasti ohi.”
Hoidot alkoivat sairaanhoitajan, sosiaalityönteki- jän, psykologin ja lääkärin tapaamisilla. Hoitoneuvot- telussa Mikael sai diagnoosin transsukupuolisuudes- ta. Diagnoosi mahdollisti Kela-korvausten saamisen hoitotoimenpiteisiin.
Hormonihoitojen alettua ja diagnoosin saatuaan Mikael vaihtoi nimensä. Henkilötunnus kuitenkin pysyi ennallaan. Tätä vai-
hetta kutsutaan tosielä- män kokeeksi. Se tarkoit- taa sitä, että käytännössä ihminen elää vastakkai- sen sukupuolen elämää – Mikael käytti jo mies-
ten wc-tiloja ja pukeutui miesten vaatteisiin – mut- ta papereissa hän on edelleen syntymäsukupuolen- sa edustaja. Saran mukaan kyseinen vaihe oli proses- sin rankin.
”Me ei pystytty esimerkiksi matkustamaan ulko- maille. Sukupuoli ja nimi passissa eivät täsmänneet ulkonäön kanssa, joten diagnoosipapereita sai pitää aina mukana. Siinä vaiheessa piti koko ajan selitellä ihmisille.”
Ulkopuolisille selittäminen oli raskasta.
”Kerran Jyväskylässä jouduin pois bussista, kos- ka mun kuukausikortissa luki vielä nainen. Ja mä näytin oikeastaan siinä vaihees- sa 16-vuotiaalta pojalta. Olisin- han mä voinut selittää asian bus- sikuskille. Mutta mua ei todella- kaan huvittanut tehdä niin”, Mi- kael kertoo.
Pariskunta tiesi, että asiat hel- pottaisivat uuden henkilötunnuksen myötä. Mikael sai sen toisen hoitoneuvottelun jälkeen. Uuden henki- löllisyyden tiedot yhdistyivät maistraatin kautta van- hoihin tietoihin.
”Siellä näkyy aina, että Mikael on korjannut suku- puolensa”, Sara toteaa.
Hormonihoitojen lisäksi Mikaelilta poistettiin rin- nat. Sen sijaan sukuelinten korjausleikkaus ei häntä kiinnosta. Saran mukaan läheskään kaikki sukupuo- lensa korjanneista ihmisistä eivät leikkauta sukueli- miään, vaikka usein niin kuvitellaankin.
”Monelle se on vain mahdollinen jälkitoimenpide, ja osa ei sitä käy läpi lainkaan. Meille sukupuoli ei ole pelkästään siitä asiasta kiinni, mutta jokaiselle suku- puoltaan korjaavalle eri toimenpiteillä on tietenkin eri henkinen merkitys.”
Mikael oN ollut vuodesta 2011 saakka virallisesti mies. Lähipiiri otti tiedon sukupuolen korjaamises- ta hyvin.
”Totta kai mun vanhemmat oli aluksi järkyttynei- tä”, Mikael kertoo.
”Mutta ehkä eniten siksi, koska ne tajusi, että nii- den lapseen sattui. Äidille se oli vähän vaikeampaa, koska se on aina pelännyt muiden ihmisten suhtautu- mista. Lopulta äitikin vain sanoi, että ihan sama, mi- tä muu suku ajattelee.”
Isä halusi ostaa Mika- elille frisbeen. Sille Sara ja Mikael nauravat vielä tänäkin päivänä.
”Ensin isä tuli halaamaan mua ja sanoi, että sä teet niin kuin sun täytyy tehdä. Seuraavana päivänä me mentiin kauppaan, ja isä osti mulle kaikkea. Se halusi myös välttämättä ostaa mulle frisbeen.”
Myös Mikaelin pikkuveli suhtautui asiaan hyvin.
”Meni ehkä viikko, ja sain tekstiviestin: mitä veli- pojalle kuuluu?”
Nykyisin pikkuveli ei edes meinaa muistaa Mika- elin entistä nimeä. Äidiltä vanha nimi välillä lipsah- taa, mutta se on Mikaelin mielestä ymmärrettävää.
Saran veljen suurin huolenaihe oli se, tulisiko Mi- kaelista hormonihoitojen myötä lihaksikkaampi kuin hänestä itsestään. Siskon ja vanhempien reaktiot oli- vat Saran mukaan aivan yhtä rennot.
Kaveritkaan eivät asiasta hämmentyneet. Vihdoin, osa jopa totesi.
”Kavereiden kanssa me keksittiin Mikaelille uusia nimiä. Muutenkin me heitettiin läppää sen amisviik- sistä ja äänenmurroksesta”, Sara kertoo.
Mikael muistelee, kuinka hormonihoidot käynnis- tivät kuin toisen murrosiän.
”Mulle tuli teiniraivareita keskellä kampusta. Se oli noloa”, hän nauraa.
Yliopistolla Sara ja Mikael ovat aina liikkuneet avoi- mesti yhdessä. Aluksi Mikaelin tila herätti paljon ky- symyksiä, ja he saivat puhua asiasta kyllästymiseen saakka. Mikael kokee kuitenkin saaneensa elää yli- opistolla normaalia opiskelijaelämää.
”Välillä mua on ärsyttänyt se, kuinka joillakin ih- misillä on tarve korostaa suvaitsevaisuuttaan. Mul- le ei tarvitse tulla sano- maan, että mä hyväksyn sut. Ei mua kiinnosta, hy- väksytäänkö mut vai ei.”
Saran mielestä kyse on lähinnä oman egon ko- hottamisesta, ei vilpittö- mästä suvaitsevaisuudesta.
”Ei Mikaelista kuitenkaan mitään toteemieläintä ole missään vaiheessa tehty”, hän hymähtää.
Mikaelin läheisten huolenaihe oli aluksi se, tulisi- ko hän sukupuolensa korjanneena miehenä saamaan töitä.
”Ei mun tausta ole hankaloittanut työnsaantia lain- kaan. Eiväthän uudet tapaamani ihmiset asiaa mus- ta päällepäin näe. Mulla on itse asiassa yksi aika uusi hyvä ystävä, jonka olen tuntenut noin vuoden. Vasta nyt mä kerroin hänelle mun taustasta. Mun ystävä sa- noi, ettei olisi koskaan arvannut. Se oli suurin kohte- liaisuus, mitä mä oon saanut.”
VuoSi SitteN kesällä Sara ja Mikael menivät naimi- siin. Heidät vihittiin kirkossa. Papille ei sukupuo- len korjaamisesta kerrottu, eikä aihetta edes mainit- tu hääpuheissa.
”Mikaelin sukulaisilla oli siellä sellainen massaym- märryshetki. Mikael saa yleensä aina puheillaan kaik- ki itkemään, ja häissäkin vanhat sukulaismiehet al- koivat vollottaa vuolaasti. Sitten ne kaikki tuli yksitel- len taputtelemaan Mikaelia olalle”, Sara kertoo.
Sara ja Mikael arvelevat, että syy kyyneliin oli yk- sinkertaisesti sukulaisten ymmärrys siitä, kuinka pal- jon paremmin Mikael oli alkanut voida.
Nykyisin sukupuolen korjaaminen ei avioparin elä- mässä juuri näy. Mikael joutuu ottamaan testostero- nia säännöllisesti, omien sanojensa mukaan ”inhot- tavalla, isolla piikillä”.
”Joudun ottamaan hormoneja koko loppuelämäni ajan. Mutta se on vain kolmen kuukauden välein. Se on paljon harvemmin kuin mitä esimerkiksi diabeeti- kot joutuvat itseään pistämään”, Mikael huomauttaa.
”Sukupuolen korjaaminen näkyy meidän elämäs-
Mulle ei tarvitse tulla sanoMaan, että Mä hyväksyn
sut. ei Mua kiinnosta, hyväksytäänkö Mut vai ei.
Mun ystävä sanoi, ettei olisi koskaan arvannut. se oli suurin kohteliaisuus, Mitä
Mä oon saanut.
Mulle tuli teiniraivareita keskellä kaMpusta. se oli
noloa.
herranjuMala Mikä Muutos.
kuinka paljon ahdistusta
ja Masennusta ihMisestä
voidaankaan ottaa pois.
12
sä kolmen kuukauden välein, kun Mikael unohtaa piikin ja siitä tulee kiuk- kuinen”, Sara nauraa.
”Ja sen jälkeen mun täytyy yleensä ottaa sairaslomapäivä, koska mulle nousee kuume”, Mikael jatkaa.
Transsukupuolisuuteen liittyvistä asioista he eivät kotona keskustele. Sa- ra työstää aiheeseen liittyvää gradua, mutta Mikael ei ole siitä kovin kiinnos- tunut.
”On ihmisiä, jotka kokevat olevansa transsukupuolisia. Mä en ole koskaan ajatellut olevani transsukupuolinen. Mulle se on kuin mikä vaan fyysinen sai- raus tai tila. Joku oli väärin, ja mä korjasin sen. Nyt kaikki on oikein.”
LähituLevaisuudessa sara ja Mikael tahtoisivat saada lapsen. He usko- vat sen olevan ainoa asia, johon sukupuolen korjaaminen voi heidän elämäs- sään vielä vaikuttaa.
”Meillä on vauvarahasto. Me ollaan kyllä valmiita, kunhan rahat on kasas- sa. Meille se tulee kuitenkin maksamaan aika paljon”, Sara toteaa.
Käytännössä vauvan saanti tapahtuisi lahjoitussiittiöillä. Lain mukaises- ti lapsi saisi täysi-ikäisenä tietää biologisen isänsä. Virallisesti Mikael olisi lapsen isä.
Laillista ongelmaa lapsen hankkimiseen Sara ja Mikael eivät näe. Hedel- möityshoitoja annetaan Suomessa tällä hetkellä heteropareille, naispareille sekä yksin eläville naisille.
”Jos siitä tulee ongelmia, mä nostan metelin. Lapsen saanti on mun mie- lestä kiistämätön oikeus kaikille ihmisille”, Sara sanoo.
Suomen parhaillaan uudistettava translaki asettaa sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ehdoksi lisääntymiskyvyttömyyden. Vaikka pykälä ei kosketa Saraa ja Mikaelia suoraan, seuraavat he uudistuksia mielenkiinnolla.
”Sterilisointihan koskee oikeasti tosi pientä osaa sukupuolensa korjanneis- ta ihmisistä. Suurin osa transsukupuolisista sterilisoituu automaattisesti hor- monien vuoksi. Ei Mikaeliltakaan ole mitään poikki laitettu, mutta ei se kui- tenkaan voi saada lapsia.
Tuo kohta laissa herättää nimenomaan ihmisoike- udellisia kysymyksiä.”
MikaeL on käynyt läpi suuria muutoksia, mut- ta sukupuolen korjaami- nen on muuttanut myös Saran elämän. Hän on ensimmäistä kertaa parisuhteessa miehen kanssa.
Miltä se tuntuu?
”Haluaisin sanoa, että ei oikein miltään. Mutta kyllä normaaliudessa on ai- na jonkinlainen viehätyksensä. Nimittäin vähemmänhän mä joudun nyt ih- misille selittelemään. On helpompi sanoa olevansa naimisissa miehen kans- sa kuin sanoa, että mulla on tyttöystävä”, hän vastaa.
Sara kuitenkin kokee edelleen olevansa homoseksuaali. Ja niin kokee Mi- kaelkin. Saran huomio kiinnittyy kaupungilla naisiin, Mikaelin huomio puo- lestaan miehiin. Saralle ja Mikaelille se on luonnollista. Muille asiaa on vai- keampi selittää.
”Me nyt vain satutaan rakastamaan toisiamme”, Mikael toteaa.
Neutraali suhtautuminen sukupuoleen ilmenee heidän elämässään myös muilla tavoilla. Vaikka Mikael löytääkin suurimman osan vaatteistaan nykyi- sin miestenosastolta, hänelle ei ole ongelma lainata vaatteita Saralta.
”Jos ne sopii ja näyttää hyvältä, niin ihan sama. Prosessin alkupuolella mulla oli suurempi tarve korostaa sitä, että mä olen mies. En olisi ehkä sil- loin jakanut housuja Saran kanssa”, Mikael sanoo.
saran Mukaan suurin muutos Mikaelissa on ollut henkinen.
”Mikael on nyt tasapainoinen, mutta olisitpa nähnyt sen ennen koko pro- sessia. Muistan, kuinka huonona Mikael oli. Se oli lähtenyt kaikista työpai- koistaan kesken pois, eikä opiskelustakaan tullut mitään. Jos miettii Mikaelia ennen ja nyt, herranjumala mikä muutos. Kuinka paljon ahdistusta ja masen- nusta ihmisestä voidaankaan ottaa pois”, Sara toteaa.
”Mun opintosuoritusotteessa näkyy se raja, milloin mä oon alkanut voida paremmin. Toisella puolella on pelkkiä kakkosia. Toisella puolella nelosia ja vitosia”, Mikael mainitsee.
täLLä hetkeLLä Mikael tekee graduaan taidehistoriasta ja Sara omaansa journalistiikasta. Lisäksi Sara työskentelee viestintätieteiden laitoksen tut- kimusprojektissa.
Sara ja Mikael elävät normaalia nuoren avioparin elämää. Heidän läpikäy- mänsä vaiheet tuntuvat olleen suurempi asia muille ihmisille.
”Taustamme tietävät ihmiset olettavat, että meillä on ollut kauhean vaike- aa. Että meillä on ollut tosi rankka elämä. Me ollaan kärsitty ja selvitty yh- dessä”, Mikael sanoo huvittuneena.
”Joo, tämä on sankaritarina! Me ollaan niin rohkeita. Voi, kuinka rakkaus kestää kaiken”, Sara toteaa ja jatkaa hymyillen:
”Ihmisillä on tarve nostaa meidät jalustalle. Toki sukupuolenkorjauspro- sessi on vaikuttanut meidän elämään. Yhtä lailla meihin kuitenkin vaikut- taa myös se, jos luento kestää kahdeksaan asti illalla. Ei meillä kummalla- kaan ole sukupuolen korjaamiseen liittyen mitään traumoja. Me ollaan on- nellisia. Meillä on ihanan rauhallista. Me ei riidellä koskaan, eikä me olla mustasukkaisia.”
”Meillä on vaikeaa, koska me ollaan ylityöllistettyjä, väsyneitä ja stressaan- tuneita. Meillä ei ole vaikeaa siksi, koska mä olen mies”, Mikael päättää.
Haastateltavien nimet on muutettu.
Uutisraivaaja
Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu
Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suoma laisen viestintä teollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea
korkeatasoista viestintään ja viestintä teollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta.
Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.
Hakuaika päättyy 17.1.2015.
Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi Kilpailun tavoitteena on löytää
tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
Meillä on vaikeaa, koska Me ollaan ylityöllistettyjä,
väsyneitä ja stressaantuneita.
Meillä ei ole vaikeaa siksi,
koska Mä olen Mies.
13
Nyt on sieniä. Menkää metsään. Raitisilma- ja hyvinvointitakuu.
Menot
Syksyn lämpimin viikonloppu
Radio HeaRin järjestämä Höstfest on jo useiden vuosien ajan kuulunut Jyväskylän syksyn kohokohtiin.
Undie-festivaalin (sanoista “indie”
ja “underground”) lavalle nousevat tä- nä vuonna Dagens Nyheterin mu- kaan maailman paras rockyhtye Cir- cle, ruotsalainen tuottaja-laulaja-lau- luntekijä Molly Nilsson, videotaidetta ja ambientia yhdistelevä belgialainen Dolphins Into The Future, Teksti- TV 666 sekä Ville Leinonen.
”Circlen ja Leinosen saaminen Hös- teille on ollut pitkäaikainen haaveeni, joka toteutuu vihdoin”, myhäilee Hear Ry:n puheenjohtaja Kyösti Ylikulju.
Oheisohjelmistossa on videotaiteen ja performanssin lisäksi tänä vuonna
luvassa Suomen ensi-ilta: dokument- tielokuva It’s Not Repetition, It’s Dis- cipline kertoo post-punkin legendaa- risimpiin kuuluvista vastarannan kiis- keistä, Mark E. Smithistä ja hänen The Fall -yhtyeestään.
Höstfest-kävijöiden ja kriitikoiden kuvailuissa nousee säännönmukaises- ti esiin kuvaus, josta jokainen festivaali- järjestäjä haaveilee: ”hyvän mielen juh- la, lämmin tunnelma”. Kuinka ihmees- sä tässä onnistutaan vuosi vuoden jäl- keen?
”Kai se tulee siitä, että järjestäm- me tapahtumaa, jossa haluaisimme it- se käydä ja otamme mukaan sellaiset tyypit, joiden kanssa on kiva viettää ky- seinen viikonloppu.”
Maailman parhaaksi livebändiksi äänestetyn Circlen saaminen Höstfestin esiin- tyjäkaartiin on ollut järjestäjien pitkäaikainen haave.
2.-5.10.
PoPPaRi
Blues live!
-festivaali 2014 tuo sekä Memphisissä syntyneen laulaja-kitaristi Memphis Goldin että
paljasjalkaisen chicagolaisen laulaja- kitaristi-harpisti Studebaker Johnin ensimmäistä kertaa Suomeen.
Suomalaisnimistä kuullaan muun muassa Ismo Haavisto One-Man- Bandia. “Ohjelmistossa palataan juurille, syvään etelään ja Chicagoon”, kuvailee Blues Live! Ry:n puheenjohtaja Hessu Heinonen.
3.10. MusTa KYnnYs
TanaKKaa boogieta ja räkäis- tä rock ’n’ rollia! Luvassa on ääne- käs ja täysin epäsovinnainen iltama, kun Suomi-rockin kuriton kakara Räjäyttäjät ja Rock-yhtye täyt- tävät tilan kammottavalla energial- laan. Ei lapsille.
10.-11.10. iloKivi
2.10. KauPPaKadun KaPaKaT
Rai Rai! Haalari niskaan ja känni päälle! Kauppaka- dun approbatur tuo suomalaisen vapun parhaat puo- let keskelle kylmenevää syksyä. On aika juoda koko kuun opintotuki etukäteen ja polvistua nuolemaan Ku- ninkaan varpaista tihkuvaa suloista unohduksen nek- taria. Übertohtoriksi pääsee, jos juo kuudessa tunnissa 17 (naiset) tai 19 (miehet) alkoholiannosta.
KaMPus Kino
petteRi KaLLiOMäKi aRvOSteLee iLOKiven tULevia näytöKSiä
The Double
RicHaRd aYoade, 2013 Ti 23.9. Klo 19.00 DostojevskinKaksoisolen- to-novellin filmatisointi haas- kaa enimmän energiansa ter- rygilliamlaisen tulevaisuusdys- topian maalailuun, eikä lopulta saa paljonkaan irti tarinan skit- sofreenisista ulottuvuuksista.
pop-mammutti Dannyn ca- meo-rooli ilahduttaa tai vähin- tään oudoksuttaa suomalais- katsojia.
Arvosana: 2/5
R&A: Metalhead
RagnaR BRagason, 2013 Ti 30.9. Klo 21.00
tämän elokuvan perusteella is- lanti on Ruotsia absoluuttisem- pi holhousyhteiskunta, kun kir- konpolttokin niputetaan nuoren normaalien kasvukipujen jouk- koon. Syrjäkylän yksinäisen he- viteinitytön tarina ei vakuuta sen enempää realisminsa kuin yksioikoisen ihmiskuvauksen- sa puolesta.
Arvosana: 2/5
The Grand Budapest Hotel
Wes andeRson, 2014 Ti 7.10. Klo 19.00 Wes Andersonin tekeleet muistuttavat vuosi vuodelta vä- hemmän elokuvia ja enemmän hyperaktiivisia musiikkivideoita tai mainoksia. The Grand Bu- dapest Hotel on ohjaajalle tyy- pillistä ällöpalettia ja ainakin ni- mien tasolla komeaa näytteli- jäkaartia hyödyntävä, 1930-lu- vulle sijoittuva rikoskohellus.
teoksen nerokkain oivallus on sen kuvitteellisen keskieuroop- palaisen valtion nimi, johon ta- pahtumat sijoittuvat: Zubrowka, puolalaisen vodkan mukaan…
Arvosana: 2/5
lisäKsi oHjelMisTossa:
Ma 22.9. Klo 18.00 Kavi*: Melkein julkkis (Crowe) Ma 29.9. Klo 19.00 The Raid 2 – Berandal (evans) Ti 30.9. Klo 19.00 R&a: Me, Myself and Mum (Galliene)
Ma 6.10. Klo 18.00 Kavi: poljettu tähti (Wolf)
*KanSaLLinen aUdiOviSUaaLinen inStitUUtti, KS. LiSää S. 18
1.10. jYväsKYlän KauPunginTeaTTeRi
Jyväskylä Sinfoni- an kanssa esiintyvän kitaristinero Marzi Nymanin suunnitte- lema konsertti rikkoo rajoja. Show sisältää musiikkia elokuvista, tv- sarjoista, mainoksista se- kä muun muassa Pac-Man- tietokonepelistä.
3.10. RenTuKKa
KoRTePoHjan – eipä vissiin! – päräyttävin tapahtuma Ghetto party palaa Rentukkaan vuoden tauon jälkeen. Lavan ottavat hal- tuun suomalaisen gangstaräpin kummisetä Petos, yhteiskun- takriittisestä ja salaliittoteorioi- ta vilisevästä materiaalistaan tunnettu Jontti, toukokuus- sa toisen kokopitkänsä julkais-
sut OG Ikonen sekä “Jyväskylän oma Wu- tang Clan”, Korstoraatio.
2.10. alKaen, agoRa
MoniTieTeinen ja kaikille avoin luentosarja DDR:n nou- su ja rappio 1949-1989 käsittelee muun muassa opiskelua, huippu-urheilua, turvallisuusministeriön roolia, naisen ase- maa sekä talouskehityksen vaiheita Itä-Saksassa.
tekstit Menot-setä
25.-28.9. jYväsKYlän KauPunginTeaTTeRi, Kangas,
HuoneTeaTTeRi
Millainen on erilaisuuden koke- mus neljän afrosuomalaisen taitei- lijan näkökulmasta? Miten Beet- hoven liittyy aikamme mediato- dellisuuteen? Kuinka surrealistinen muistojen ja unien maailma kohtaa karun teollisuusmiljöön? Mitä nai- selta vaaditaan? Kuka vaatii? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat jo yhdeksättä kertaa järjestettävän tanssin aika -nykytanssifestivaalin esitykset.
”KesKitytään eneMMän HenKiseen Kuin taloudelliseen voitontavoitteluun.”
Höstfestin järjestäjä Kyösti Ylikulju pohtii syitä festivaalin kuuluisaan
“hyvään meininkiin”.
Ravinto 14
sotke illalla, syö aamulla
AAmuruokAilijAn unelmA. Sekoita mitä tahansa yhteen, mössö valmistuu itsekseen.
t
uorepuuro on siitä oivallinen aa- mupala, että sen voi tehdä valmiik- si jo illalla: kaikki ainekset vain se- koitetaan yhteen, ja puuro valmis- tuu yön aikana jääkaapissa.Jos aika ei riitä aamulla syömiseen, voi puuron laittaa tekeytymään pakasterasiaan ja napata sen aamulla mukaan luennolle.
Puuroon voi sekoittaa mitä tahansa, mi- tä kaapista sillä hetkellä sattuu löytämään.
Näin syksyllä sekoitukseen on hyvä hyödyn- tää tuoreita tai kesällä pakastettuja marjoja.
Jos haluaa panostaa puuroon enem- män, voi hakea kaupasta uusia raaka-ainei- ta kokeiltaviksi. Tarkoitukseen sopivat hyvin kaikki superfoodit. Näistä esimerkkinä käy- vät chian siemenet, joista on kohistu viime aikoina erityisen paljon.
Chian siemenet sisältävät kaikkea hyvää ja tärkeää enemmän kuin mikään muu, niin
z
z2zdlzmaustamatontazjogurttia z
z1zdlzkaurahiutaleita z
z1zrklzchianzsiemeniä z
z1zrklzhunajaa z
zkourallinenzmustikoita
SekoitA kAikki ainekset kulhossa yhteen.
Laita puuro jääkaappiin tekeytymään muu- tamaksi tunniksi tai yön yli. Tarkkaile nes- teen ja kiinteiden aineiden suhdetta, jos ko- keilet eri ainesosia. Vähennä nesteen mää- rää tai lisää rakennetta etenkin, jos jätät chi- an siemenet pois.
Maustamattoman jogurtin voi korvata esimerkiksi kookos-, manteli- tai soijamai- dolla, hiutaleet mys- lillä ja mustikat muilla tuoreilla tai kuivatuil- la marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä.
teksti ja kuva Petra Nykänen
Kaisuzsalminenz&zannaznäveri
jokA kuun 4.
k aikenlaisten dieettiruokavalioiden sekamels- kassa hehkutetaan aina välillä normaalia suomalaista kotiruokaa. Ilta-Sanomat kuvai- lee, kuinka suomalainen malli valmistautuu bikinikuvauksiin syömällä rehellistä kotiruo- kaa. Jopa vatsalihakset tulevat näkyviin. Ilta- lehdessä ihan tavallinen tallaaja Kinnulasta kertoo laihtuneensa huimat 58 kiloa kotiruoan avulla.
Vuodesta toiseen suomalaisten suosikkikotiruokiin ovat kuuluneet muun muassa lihapullat, pihvit ja jauhelihakas- tike. Saarioisten äitienkin valmistama lihamakaronilaatik- ko on ollut top kympissä jo vuodesta 1985.
Suosikkiruokamme vaikuttavat näiden gallupien valos- sa melko yksipuolisilta ja lihapainotteisilta. Olemme kau- kana esimerkiksi terveelliseksi todetusta Välimeren ruoka- valiosta. Mihin käsitys suomalaisen kotiruoan terveellisyy- destä oikein perustuu?
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vastaa.
Hänen mielestään käsitys terveellisyydestä kuulostaa le- gendalta, jota mielikuva puhtaudesta ja lisäaineettomuu- desta saattaa tukea. Fogelholm muistuttaa, että mikäli ko- tona käytetään esimerkiksi paljon voita ja suolaa, vaikkapa einesmakaronilaatikko saattaa hyvin olla itse tehtyä ruo- kaa terveellisempi vaihtoehto.
Suomalaisen ruokavalion valtteja ovat täysjyvävilja, kas- vikset, marjat, kala, ruis ja maito. Suomalaisista miehis- tä kuitenkin vain reilu kolmannes syö tuoreita kasviksia päivittäin, joten näiden kulmakivien hyödyntämisessä on petrattavaa.
Perinteiset liha- ja laatikkoruuat kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin. Pienillä teoilla ja valinnoilla voi vaikka sen makaronilaatikonkin viedä uudelle terveellisyystasol- le. Tavallisen vehnämakaronin sijaan voi valita täysjyvävil- jaa, ja lautasella makaronimössö kaipaa viereensä kasvik- sia. Jos ihan terveysintoilijaksi haluaa ryhtyä, voi naudan- lihan vaihtaa kalaan. Näin makaronilaatikosta saa melkein 10 prosenttia enemmän proteiineja ja saman verran vä- hemmän rasvaa.
Kotona kokkaillessa kaikki valta on kokkaajalla. Perin- teisten suomalaisten ruoka-aineiden fiksulla käytöllä on vaikea mennä metsään.
Suvi Vainio ja Nadia Nieminen KirjoittajatzovatzterveysKasvatuKsenzopisKelijoita
Terveellinen kotiruoka, legendaa vai totta?
ainakin väitetään: vitamiineja ja antioksi- dantteja, terveellistä kasvirasvaa, proteiinia, kuituja. Pienikin määrä siemeniä riittää, sil- lä ne turpoavat nesteessä ja muuttuvat mie- lenkiintoiseksi hyytelömäiseksi aineeksi.
Ruoanlaitto ei tästä helpommaksi mene:
Helpotus 15
Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan.
paska kotiseutu
Se veleho tavu Uurasilta
He. se on melekein ku yks tavu, josta sitten oottais että siitä versois sana tai vaikka joku viherkasvi. mutta ei. ly- hyeks se jeä. he.
tullee suusta, ku on tullakseen. ussein tulleekin. lip- sahtaa ruokapöyässä, ku kurottelee piimäpurkkia tai lei- pevä. sitten toinen tarjovaa sitä ku samarialainen apua.
sannoo takasin vaa että he.
mikä helevetin “he”? Elä kysy. tai kysy voa, hölömöm- piäki on kyselty. he on niinku “het”, vaa ei kuitenkaan. he on semmonen käen jatke. isä sitä hokkee joka välissä, ei- kä siitä tolkkua ota. semmosta keskustelua meillä käy- vään, missä äet sannoo, että ku oot jalan vilijassa. isä sannoo siihen että he. joskus äityy ja sanoo “ka”. he. ka.
het vissiin.
toista se o mummun ja papan luona (välliin soppii sit- te sanoa he). siellä on puhheet vähän pitemmät. jokunen vuos sitten jouluna kävin, ja oli taas yhellaista (tähän se he). justiinsa papalla, mummuhan se puhhuu kirijakielellä.
lausu runoja pienenä, semmosta oppi. pappa osotti jou- lukuusta ja sano “kato ku o veleho kynttel”.
siinä myö sitten katottiin. velehosta puhu, mutta ei sii- nä mittään tylypahka-leimaa näkyny. väriä kyllä piisas, ja vilikkukin vielä. pappa sitten jatko juttusiaan: “ota kotmai- sia omenia.” no otetaan vaikka niitä (he), selevästä ku ei tuu mittää.
olikohan se sitten setä... joo kyllä vaan, tämmöstäkin näillä runonhakureissuilla oon saanu seleville. joku kar- toittaja oli setämiehelle soittanu ja kysyny jotain paikan- nimistä. setä vastas, että se o lehthoasiammäk (he). Ym- märtäisitkö? minä en ainakaa, eikä muuten kartoittajakaa.
lehthoasiammäk.
selevishän se sitten: hukassa ollu nimi oli “lehtihaa- sianmäki”.
Välillä sitä ajattellee, että sitä puhhuu melekein ku oikea ihmine. sitten kun tuonne lähtee sukulaisten luona käymään ulkomailla uuraisilla, niin äkkiä sitä hoksaa, et- tä vuosisatojen ristisiitos on työnsä tehny. perheen paris- sa alkaa heti höpöttää iha hulluja. jos ees alkuun pääsee.
riittää, kun sannoo vaa että he.
Paavo Kässi
TAAS MAISTUU
OPISKELU
KING
HANNIKAISENKATU 24Tervetuloa verenluovutukseen:
Jyväskylän veripalvelutoimisto, Kalevankatu 8,
ma, ti, to 12–18, ke, pe 11–16
Tule tutustumaan verenluovutukseen, saat haalarimerkin!
Sinä voit pelastaa elämän.
Ota virallinen henkilötodistus mukaan.
0800 0 5801.
