ActA studentium Jyväskyläensium a die X ad diem XXX mensis martii mmXiV collectio AnnuA liv
III
IISA
CiVitas studentium in uniVersitate JyVäskyläensi LXXX annos Complet
Lege, distribue, dissere:
jylkkari.fi
facebook.com/jylkkari
sola cantat
Studia in dania eXerCita
theatrum ex tempore aCtum ad
omnes pertinet
Quae est optima taberna
Studentium?
Quid noVi,
lingua
latina?
Pääkirjoitus 2
I lokivellä kaivellaan jo esiin ilmapalloja ja serpentii- niä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta täyttää tänä vuonna 80 vuotta, ja fanfaarit alkavat raikua hallitus- bunkkerin uumenista viikolla 13.
Kunnioitettavaa ikää on tarkoitus juhlistaa seitsen- päiväisillä karkeloilla, joiden aikana on tarjolla kaiken- laista kivaa synttärikakusta perinteiseen väittelyiltaan.
Juhlia järjestävät toivovat toki, että humuun sukeltaisi muitakin kuin JYYn toimistoissa ja kokoustiloissa lymyä- viä bunkkeriolmeja. Tällä kattauksella (lue ohjelma sivulta 12.) toivoa on. Ainakin kultaisina entisaikoina esimerkiksi väittelyillat vetivät ylioppilastalon ovelle jonoja, jollaisia ei ole nähty edes Ilokiven silakkapäivänä.
Yksittäisten tapahtumien
suosiosta huolimatta 80-vuoti- as vanhus liikkuu nuorison keskuudessa varsin kankeasti.
Ylioppilaskunta tuntuu olevan sellainen instituutio, jo- hon joko kuulutaan täysillä tai sitten kuulutaan vain pa- kolla. Jälkimmäisessä tapauksessa järjestö jää umpitunte- mattomaksi, vaikka opiskelija olisi ehtinyt maksaa jäsen- maksuja kehnokuntoisen auton arvosta. Kun kampuksel- la jokunen vuosi sitten gallup-väijytettiin ihmisiä arvuut- telemaan ylioppilaskunnan tehtäviä, moni vaihtoi korvat luimussa kävelysuuntaa. Ilmiö näkyy edustajistovaalien äänestysprosenteissa.
asiaa tuskin
helpottaa se, että JYYtä on nykyään ai- ka vaikea hahmottaa ilman värikoodattua orga-
Kippis kasikymppiselle
nisaatiokaaviota. Toiminta leviää lakisääteisestä edunval- vontatyöstä kovaan bisnekseen ja takaisin vapaaehtoistoi- min pyöritettäviin valiokuntiin, joissa naukkaillaan soija- maitokahvia ja haudotaan maailmanparannusta.
Vuosien saatossa porvarillistunut järjestö on myös hankkinut kelpo määrän omaisuutta. Sen hallussa on rap- peutuvia kimppakämppiä ja uudenkiiltäviä yksiöitä. Sille kuuluu tietokoneliike, oma huoltoyhtiö ja Susanna-nimi- nen museoauto, joka hörppii runsaasti polttoainetta ja jo- hon viitataan käyttöohjeissa sanalla Hän.
Monipuolinen toiminta asettaa haasteensa järjestöl- le, jonka painavinta valtikkaa huitoo periaatteessa kahden vuoden välein ja käytännössä paljon useammin vaihtuva edustajisto. Kun Erasmus kutsuu ja varajäsen vaihtuu seu- raavaan, demokratian hinta on jatkuva perehdyttäminen.
Uusien aktiivien rekrytointia tuskin auttavat myöskään edarikokouksista kaikuvat huvittuneet silminnäkijäker- tomukset. Opinkiven kiukaasta jaksetaan riidellä vuodes- ta toiseen, ja viime kokouksessa väännettiin tuntikaupalla ylioppilaskunnan nauhan oikeaoppisesta kantamistavasta.
Ja kuitenkin
ylioppilaskunta on selvinnyt 80-vuotiaaksi, taantumassakin vakavaraiseksi ja jatkuvasti kehittyväksi vanhukseksi. Aika paljon täällä tehdään oikein, ja toimin- taan mukaan tempautuneet jaksavat innostua budjeteista
ja linjapapereista vuodesta toiseen.
Näillä eväillä JYY porskuttanee mukavasti vielä toisetkin 80 vuotta. Kippis sille.
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
JYY
äs Jyv
kylän yliopiston yliopp ilasku nta
Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäriin haetaan toimittajaa toistai- seksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään kuitenkin 1.9.2014. Toimittajan pää- asiallista työtä on juttujen ideointi ja kirjoittaminen sekä lehden taittaminen InDesignilla.
Hakijalta toivotaan taittotaitoa ja kokemusta uutistyöstä. Yli- opistoyhteisön tuntemus lasketaan hakijan eduksi. Toimittajan laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa.
Tehtävästä maksettava palkka on 1 767,31 euroa kuukaudessa.
Mahdolliset kokemus- ja koulutuslisät nostavat palkkaa. Lehti ei ilmesty kesällä, joten lehden työntekijät lomautetaan kesä- ja heinäkuuksi.
Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä 31.3.2014 kello 10. Liitä hakemukseesi juttu- ja/tai taittonäytteitä.
Sähköiset hakemukset: Lähetä hakemuksesi osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi. Hakemuksen liitteineen tulee olla pdf-muodossa. Merkitse sähköpostin otsikkokenttään
”Toimittajan haku”.
Postitse toimitettavat hakemukset: Lähetä hakemuksesi osoittee- seen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Merkitse kuoreen ”Toimittajan haku”.
Haastattelut järjestetään viikoilla 14 ja 15.
Lisätietoja:
Minna Tiainen | paatoimittaja@jylkkari.fi Sami Tuori | paasihteeri@jyy.fi
Lisätietoa Jylkkäristä:
jylkkari.fi
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee
JYLKKÄRIN TOIMITTAJAA JÄRJESTÖ: HAE YLEISAVUSTUSTA!
JYYn piirissä toimivien järjestöjen yleisavustushaku on käynnis sä!
Aine- ja harrastejärjestöjen yleisavustuksiin on varattu tänä vuonna 17 000 euroa.
JYYn Wanhain Toimijain Yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosi- kokous pidetään lauantaina 29.3.2014 klo 15.00 alkaen Ravintola Sohwin kabinetissa. Vuosikokouksessa käsitellään sääntö- määräiset vuosikokousasiat.
JWTY:n hallituksen puheenjohtaja Katja Mielonen
Muista myös JYYn projekti- ja liikunta-avustukset, joihin on jatkuva haku!
Hakemusten deadline:
torstaina 24.3. klo 15 Lisätiedot ja hakuohjeet:
jyy.fi/yleisavustukset
Avustusta voivat hakea järjestöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
• Järjestö on rekisteröitynyt yhdistys.
• Järjestöllä on vähintään seitsemän jäsentä.
• Järjestön tarkoitus ja toimintatavat eivät ole lain tai hyvien tapojen vastaisia.
• Vähintään puolet järjestön jäsenistä on JYYn jäseniä tai järjestön toiminta kohdistuu erityisesti Jyväskylän yliopiston opiskelijoihin.
(Kriteerejä ei sovelleta edustajistoryhmiin)
Juhlia
JärJestävät
toivovat toki,
että humuun
sukeltaisi
muitakin
kuin JYYn
toimistoissa
Ja kokous-
tiloissa
lYmYäviä
bunkkeri-
olmeJa.
3
Kartalla
Ajatuksia, aseita ja puutavaraa. Jyväskylän kasvu on tapahtunut paitsi yliopiston, myös suurteollisuuden voimin. Keskustan läheisyyteen on mahtunut paljon tupruttavia piippuja.
KanKaan paperitehdas on viimeisin Jyväsky- lässä suljettu suuri teollisuusalue. Kaupunki on os- tanut tehtaan alueen, ja eri aikakausien rakennus- kerrostumiin pääseekin jo tavan tallaajakin tutustu- maan esimerkiksi kulttuuritapahtumien merkeissä.
Tehtaan alku ei ollut ruusuinen, sillä vuoteen 1904 mennessä tielle sattui ainakin kolme vararikkoa. Sit- temmin alueelle kasvoi 1980-lukuun mennessä Eu- roopan 10. suurin hienopaperin valmistaja. Kaupun- kilaiset ja Jyväsjärven kalaparat maksoivat kasvusta Tourujokeen juoksutetut, milloin minkäkin väriset jä- tevesilitkut, jotka saatiin kuriin vasta 90-luvun alus- sa. 1997 sattuneen suuren tulipalon seurauksena Jyväskylä ja lähialue taas saivat nauttia taivaalta sataneista hiiltyneistä paperinriekaleista.
JylKKärin toimitus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja-graafikko:
Tatu Onkalo kuvaaja@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Tatu Onkalo
Otsikoiden kääntäminen: Raija Vainio Painos: 6000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
tule teKemään Kanssamme JylKKäriä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 11.3 ti 1.4
seuraava avustaJapalaveri ilmoituKset
Valto Merta:
044 5768 421 valto.merta@jylkkari.fi Kevään ilmestyminen
& deadlinet:
31.3. (kaupunki- numero, dl 25.3.) 28.4. (dl 22.4)
JyväsKylässä on valmistettu paljon aseita, sillä sijainti kauka- na rajoilta oli toimintaan otollinen. Tänne päätyi myös vuonna 1923 valmistunut Valtion Kivääritehdas, Tourulaan radan varteen. So- tien aikana pikakivääreille riitti kysyntää, mutta rauhan solmimisen jälkeen aseteollisuutta ei saanut enää harjoittaa. Tehtaalle keksittiin onneksi paljon muuta tekemistä. Aseteollisuuden ammattilaiset ryhtyivät valmistamaan vähän kaikkea mahdollista: saranoita, puu- teollisuuden koneita, rakennus- ja kuluttajatuotteita kaapelikengis- tä turkiskampoihin, hammaslääkärin tuoleja ja linja-autojen rahas- tuskoneita. 1950-luvulta alkaen Tourulassa valmistettiin pääasias- sa traktoreita, kunnes niiden tuotanto siirtyi Suolahteen 1968. Ki- vääritehtaan alueella pakertaa edelleen tuhat ihmistä, nykyisin liu- kuhihnan sijasta toimistopöytien ääressä.
LähTEET: JyVäSKyLäN KAupuNKI, BEERfINLANd.cOM, KESKISuOMALAINEN, WIKIpEdIA, SpONdA, MuSEOVIRASTO
schaumanin vaneritehtaalla työskenteli parhaimmillaan 1300 ihimistä. pelkkää auvoa ei tehdas tuonut, sillä kukoistuskaudella Jyväsjär- veen joutui kaikenlaista törkyä ja piippujen kerrotaan tupruttaneen ikävää sinistä savua kaupunkiin. Onkin hurjaa ajatella, että teollisuus häipyi Jy- väskylän paraatipaikalta lopillisesti vasta vuonna 1995. Nykyään puunja- lostuksesta muistuttavat muutama uusiokäyttöön otettu tehdasrakennus ja katukyltit. Lutakon kaupunginosassa sijaitsevat kaupungin korkeimmat rakennukset, mutta ne ovat vain varjo hurjimmista visioista. 1980-luvun huumassa niemelle hahmoteltiin sentään ”Jyväskylän Manhattania”.
nyKyisin mm. Metson ja Moventaksen laitoksia käsittävän Rautpohjan metalliteollisuusalueen tarina alkoi vuonna 1938, kun Valton Tykkitehdas siirrettiin strategisesti turvallisempaan paikkaan helsingin Katajanokalta. Sotatarvikkeiden valmis- tus täälläkin päättyi sodan päättymiseen. Vuodesta 1944 teh- das alkoi valmistaa sotakorvaustavaraa kuten lokomobiileita ja tukkinostureita. 1950-luvulla tehtaalla ryhdyttiin valmistamaan maailmanmainetta niittäneitä paperikoneita. Sotien jäljiltä osa tehtaasta sijaitsee kallioon louhitussa luolastossa.
”’I haVe a dreaM’ KuulOSTaa jäMäKälTä,
’MINulla ON uNelMa’ harPuN lurINalTa.”
Taina Haahti Helsingin Sanomien kolumnissaan.
Uutiset 4
Naatti tulee takaisin
asumiNeN. Kielten laitoksena tutuksi tullut P-rakennus palaa alkuperäiseen käyttöönsä asuintaloksi. Suunnitelman mukaan tiloihin tulee yliopiston vierasasuntoja, mutta myöskään opiskelijakämppien mahdollisuutta ei suljeta vielä pois.
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Jyväskylän yliopiston tiedemuseon arkisto/Olavi Porri
P
-rakennuksen muuttaminen ta- kaisin asuinkäyttöön on vielä hyvin alkutekijöissään. Muutos- ten suunnitteluun menee aikaa aina- kin vuosi. Tavoitteena on, että raken- nuksen peruskorjaus voitaisiin aloittaa, kun suunnittelutyö saadaan valmiiksi.Suunnitelmissa on antaa asuntolal- le sen alkuperäinen nimi, Naatti. P-ra- kennus valmistui kasvatusopillisen kor- keakoulun opiskelijoiden asuntolaksi vuonna 1954. Se suljettiin vuonna 1972, kun Kortepohjan ylioppilaskylän en- simmäiset talot alkoivat valmistua.
Rakennuksessa nyt majaileva kiel- ten laitos muuttaa pois syksyyn men- nessä. Muutostöiden lisäksi P-raken- nus peruskorjataan tämän ja ensi vuo- den aikana.
”Alkuperäinen ajatus oli, että tilat muutettaisiin jo yhdessä Lozzin ja Lyh- dyn remonttien kanssa, mutta se ei ol-
lut mahdollista aikataulujen takia”, kertoo yliopiston tilapalvelujohtaja Su- vi Jokio.
P-rakennuksen omistaa Suomen yli- opistokiinteistöt, ja yliopisto on tiloissa vuokralla. Esimerkiksi Tampereen Her- vantaan yritys on rakentamassa suur- ta Kampusareenaa, jossa on yliopisto- rakennusten lisäksi tiloja yrityksille ja kaupoille. Myös Mattilanniemen uudis- rakennukseen on suunnitteilla yritysti- loja, ja tulevaisuuden visioissa on tarjo- ta tilaa Seminaarinmäeltä yliopiston yhteistyökumppaneille ja yrityksille.
”Täällä rakennushankkeet lähtevät usein korjaustarpeesta. Toki kampuk- sen kehittämistäkin tehdään samalla”, Jokio toteaa.
uusille vierasasunnoille on yliopistol- la Jokion mukaan suuri tarve. Kansain- väliset palvelut on kartoittanut tilan-
netta, ja monet laitokset ovat kaivan- neet lisää asuintiloja kansainvälisille vierailleen. Yliopistolla on tällä hetkel- lä kampuksen läheisyydessä parikym- mentä asuntoa, joita laitokset voivat vuokrata vierailleen.
”Yliopiston tavoite on lisätä vieras- asuntojen määrää, ja siksi P-rakennus muutetaan nyt siihen muotoon. Mutta toki rakennuksessa voisi tulevaisuudes- sa olla myös opiskelija-asuntoja”, Jokio toteaa.
Se, miten opiskelija-asuntotoiminta lopulta hoidettaisiin, täytyisi kuitenkin miettiä yliopistolla tarkoin. Tavallisten opiskelija-asuntojen tarjoaminen kun ei ole yliopiston ensisijainen tehtävä.
”Tavallisten opiskelija-asuntojen tar- joaminen voidaan katsoa kilpailevak- si yritystoiminnaksi. Olisi tietysti hie- noa tarjota tällaisia palveluita myös it- se, mutta ei tuollainen asuntopalvelu
ole yliopiston varsinainen tehtävä. Esi- merkiksi ylioppilaskunnallehan tuo tila sopisi erittäin hyvin”, Jokio sanoo.
Jyväskylässä opiskelija-asuntoja tar- joavat JYY ja KOAS. JYYn toimitusjoh- taja Marko Huttunen kertoo keskus- telleensa yliopiston kanssa P-raken- nuksesta, mutta tällä hetkellä ylioppi- laskunnalla ei ole rakennusta kohtaan intressejä.
”Lähtökohtaisesti olemme kyllä kiin- nostuneita opiskelija-asunnoista kam- pus- ja keskusta-alueella. Haluamme tottakai palvella jäseniämme parem- min”, hän toteaa.
Jokion mielestä P-rakennuksen tule- vat asunnot sopisivat myös hätämajoi- tuspaikaksi syksyn asuntopulassa.
”Mutta suunnitelmat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa ja ne vaativat vielä koko- naisuuden tarkastelua”, hän toteaa.
Kolumni 5
Naatti tulee takaisin
Kohti Älylää
VaiKKa P-rakennukseen ei enää ikinä opiskelija-asuntoja saataisikaan, voi kam- puksen lähelle silti syntyä uusi opiskelija- asuntokeskittymä. KOAS on suunnitellut uusia opiskelija-asuntoja Hämeenkadun seudulle, niin kutsutulle Älylän alueelle.
”Opiskelija-asunnot olisivat siihen si- jainniltaan erinomaisia, kun samalla ke- hitetään Mattilanniemen ja Seminaarin- mäen alueita ja rakennetaan Ruusupuis- toa”, toteaa JYYn hallituksen puheenjoh- taja Jenna Anttonen.
Seuraavana askeleena Älylän suunnit- telussa kaupunginvaltuusto käsittelee Hä- meenkadun kaavan. Kaupunkirakenne- lautakunta ja kaupunginhallitus ovat sen jo hyväksyneet. Nyt ylioppilaskunta toivoo samaa päätöstä valtuustolta.
”Se olisi meille erävoitto”, Anttonen tuumaa.
YlioppilasKuNta ja Jyväskylän am- mattikorkeakoulun opiskelijakunta ovat jo pitkään toivoneet opiskelija-asuntoja lä- hemmäksi kampusta.
Älylän projekti tulee varmasti olemaan pitkä, mutta Anttosen mukaan JYY suh- tautuu siihen luottamuksella.
”Esimerkiksi viime joulukuussa julkais- tu kannanottomme sai paljon huomiota.
Lobbaaminen Älylän puolesta jatkuu sil- ti edelleen.”
tAtu ONKALO
Opiskelijat Kaisa Marjamäki ja Seija Niemi Naatissa vuonna 1959.
Kampus takapihana
lÄhes 20 vuoden aikana Naatissa ehti asua niin opiskelijoita kuin muitakin ihmi- siä. Yksi heistä oli Pasi Santala, joka asui pikkupoikana yliopiston asuntolassa vuo- sina 1965-1967.
”Isä oli liikuntatieteellisessä lehtorina ja samalla myös Naatin miesten puolen asuntolan vahtina”, Santala selittää.
Naatissa oli silloin 80 kahden hengen huonetta sekä yhteisiä pesu- ja vessatilo- ja. Omista suihkuista pystyi vain haaveile- maan. Kolmikerroksisen talon ensimmäi- nen kerros ei ollut asuinkäytössä, opiske- lijat asuivat toisessa kerroksessa.
Naisten puoli oli nykyisen Liikunnan ra- kennuksen pää, miesten puoli taas Loz- zin pääty.
”Meidän perhe asui sitten siellä kol- mannessa kerroksessa”, Santala kertoo.
p-raKeNNuKseN kotiaan Santala muis- telee hyvällä. Yliopiston alue oli vilkas, ja
VierasasuNNot
z
zYliopistollazonzympäriz Jyväskylääzuseitazkymme- niäzasuntoja,zjoitaztilapal- velutzvuokraazlaitoksille.
z
zLaitoksetztaaszvuokraa- vatzasunnotzeteenpäinzul- komaisillezvierailleenzjaz työntekijöilleen.zVuokranz maksaazjokozlaitosztaizvie- railijazitse.
z
zAsuntojazvoizvuokrataz sekäzyksittäisiksizpäiviksiz ettäzkuukausiksi.
z
zVierasasuntojazonzmuunz muassazPuistokadullazjaz Pitkäkadulla.z
akateeminen henki huokui joka puolel- la kampusta.
Esimerkiksi Alvar Aaltoon saattoi törmätä useinkin tämän käydessä tutki- massa rakennuksiaan.
”Liikuntatieteellisen opiskelijoiden kanssa taas pelasimme usein jalkapalloa urheilukentällä. Mukana oli muistaakseni joitain maajoukkuepelaajiakin ja sitten me pojannappulat.”
Kampuksella asumista hän suositte- leekin kenelle vain. Myös P-rakennus on hänestä paikkana mainio asua - jos ra- kennuksen sisäpuolet vain on muutettu 60-luvulta.
Viimeisinä vuosinaan Naatin huonei- ta kun kuvailtiin lähinnä termeillä ”kasar- mi” ja “selli”.
”Itse ainakin kuvittelisin, että asunto noin keskeisellä paikalla olisi erittäin ha- luttu myös opiskelijoiden keskuudessa”, Santala toteaa.
O len kaupunki-ihmisiä, mutta kerran vuo- dessa tulee ikävä maalle. Nimittäin silloin, kun pitäisi hakea kesätöitä.
Maalla, hamassa nuoruudessa, haku ta- pahtui suunnilleen näin: Marssi yrityk- seen sisään ja kerro hakevasi töitä. Pomo tuntee sinut ennalta, joten kummempaa haastattelua ei tarvita. Sovitte siltä istumalta, että duu- ni alkaa kesäkuun kolmas päivä ja jatkuu heinäkuun lop- puun.
Kättä päälle ja sillä selvä, palkka tessin mukaan tai ai- nakin jotain sinnepäin.
Toista se on täällä suuressa maailmassa.
Ensimmäinen haaste on veemäinen hakulomake. Ver- kossa, tottakai. Vähintään kymmenen sivua. Ohjelmoitu- na niin, että eteenpäin ei pääse, ennen kuin on kaikkeen edelliseen vastattu. Ja se itsensä kehuminenhan on tunne- tusti pirun vaikeaa.
”Miksi juuri sinä olisit paras työntekijä tänne meidän makkaratehtaaseen?”
Pitäisi varmaan valehdella, että on aina halunnut kat- sella, kun possusta tulee uunilenkkiä. Mutta ette te si- tä kuitenkaan uskoisi. Jos sitä vain kertoisi totuuden. Olen opiskelija. Tarvitsen rahaa.
”Millaisia verkostoja voisit lattianmoppaajana tuoda sii- vousfirmallemme?”
No tota, on mulla Twitter... Mutta onko sillä oikeas- ti mitään väliä? Tämä marketti siivotaan kuitenkin sulke- misajan jälkeen, joten en varmasti kohtaa yhtäkään ihmis- tä koko kesänä.
seuraaVa Vaihe
on rekrytoijan hiillostaminen. Se tapahtuu kätevästi puhelinlankoja pitkin.
Luurin toisessa päässä on lähes poikkeuksetta menossa palaveri, mutta hyvällä tuurilla saa kinuttua kutsun haas- tatteluun.
Jos käy niin hyvä säkä, että pääsee kahteen haastatte- luun, ei kannata iloita ennen aikojaan. Onnekas tilanne kun kääntyy väistämättä epäonneksi.
Siivousfirma ilmoittaa, että olisi paikka tarjolla. Kak- si päivää aikaa päättää, ottaako moppaajan pestin vastaan.
Makkaratehdas kiinnostaa enemmän, mutta työhaastatte- lu on vasta kahden päivän päästä. Pattitilanne.
KesÄtYöhauN pitÄisi
olla kuin yh- teishaku. Kaikki tulokset tuli- sivat samana päivänä, ja tiet- tyyn päivään mennessä pitäisi ottaa yksi paikka vastaan. Kä- tevää ja stressitöntä.
Mutta kyllä nykyinenkin systeemi palkitsee, omalla kierolla tavallaan.
Oi autuutta, kun taju- aa erottuneensa miljoonas- ta muusta hakijasta. Olleen- sa juuri sitä, mitä makkara- tehdas haluaa. Yksi niistä har- voista, jotka jaksoivat kahlata hakulomakkeen loppuun asti.
Leveä hymy naamalle ja ni- mi työsopimukseen. Toimeen- tulo turvattu – eikä tarvit- se täyttää enää yhtään hake- musta!
Paitsi tietenkin se vaihtoha- kulomake, jonka deadline lä- hestyy uhkaavasti.
Ilona Pesu
Duuninhakublues
KeSätyöhauN pitäiSi Olla KuiN yhteiShaKu.
Kätevää ja StreSSitöNtä.
Nykyään p-rakennuksessa toimii kielten laitos.
Kampus 6
SUN TYÖPAIKKA!
MUUTA
VAPAA-AIKASI RAHAKSI
www.fi nalistit.fi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
KAUPPAKORKEAKOULU
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS
KTM-TUTKINTO
Pääaineena taloustiede
Tule suorittamaan taloustieteen maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, suuntautumisvaihtoehtoina ”Makrotalous ja rahoitus” sekä ”Työ, alue ja politiikka”.
Hakuaika 30.4.2014 mennessä.
Tarkemmat tiedot:
www.jyu.fi/jsbe/opiskelijavalinta/erillisvalinnat
R
aija Vainio on poikkeuksel- lisen vaikutusvaltainen leh- tori. Kun joku haluaa kom- menttia latinan oppiaineen tilasta Jyväskylän yliopistos- sa, Vainio vastaa. Kun on aika ottaa uu- sia opiskelijoita, Vainio puoltaa.Ja kun Vainio on kipeänä, koko op- piaine pitää hengähdystaukoa. Näin kä- vi esimerkiksi toissa syksynä, kun leh- torin sairausloman aikana latinassa oli tarjolla vain kaksi kurssia ja muutama kirjatentti.
”Kaikki seisoi. Näihin päiviin as- ti olen purkanut niitä töitä”, Vainio to- teaa.
PääaineoPiskelijat kuvaavat lati- nan kieltä itsensä terapoimiseksi. Te- ro Kangas, Tuomo Sipola ja Tuomo- Paavo Salokas ovat eri vaiheissa opin- tojaan, mutta kaikkien mukaan latina Viestintätieteiden laitos muuttaa väliaikaises-
ti väistöön Liikunnan rakennuksen entiseen YTHS- siipeen. Syynä ovat kohonnet mikrobitasot Z-raken- nuksessa.
”Työterveyslääkärin mukaan väistötilat tulee järjes- tää 2–3 kuukauden kuluessa. Viestintätieteiden laitos pääsee siis siirtymään nopeasti Liikunta-rakennuk- sessa oleviin tiloihin”, toteaa yliopiston tilapalvelu- johtaja Suvi Jokio.
Zetalle on kuitenkin hankittu ilmanpuhdistuslait- teita, joiden tarkoitus on parantaa tilannetta ja ilman laatua.
Viestintätieteet eiVät muuta ensimmäistä kertaa.
Laitoksen kiertomatka alkoi jo vuonna 2010, kun yli- opisto päätti luopua sisäilmaongelmaisesta Tourulan rakennuksesta. Viestintätieteiden laitos muutti Z-ra- kennukselle vuonna 2012. Rakennuksessa oli ennen YTHS:n toimipiste.
Vuosina 2011-2012 rakennuksessa suoritettiin ”ly- hyen aikavälin korjaussuunnitelma”. Viestintätietei- den laitoksen ei siis ollut tarkoituskaan jäädä taloon lopullisesti.
”Z-rakennuksessa oli puutteita jo silloin. Esimer- kiksi kellaritiloja ei juuri sen takia otettu ollenkaan käyttöön”, Jokio toteaa.
Itse rakennukseen liittyvien ongelmien lisäksi Ze- talla on ollut muutaman vuoden sisään kaksi vesiva- hinkoa sekä viemärivahinko. Lisäksi katosta on vuo- tanut vettä.
”On valitettavaa, että ongelmia on ollut näinkin paljon”.
Viestintätieteiden uusi siipi sijaitsee Liikunnan ensimmäisessä kerroksessa. Siellä työskentelevät lii- kuntalaiset muuttavat viestintätieteiden alta pois ker- rosta ylemmäs.
”Liikunnan väki siis tiivistää”, Jokio toteaa.
L-rakennus ei kuitenkaan ole viestintätieteilijöiden lopullinen sijoituspaikka. Yliopisto on käynyt huma- nistisen tiedekunnan ja tiedekunnan dekaanin kans- sa neuvotteluja siitä, että viestintätieteet muuttaisi- vat lopullisesti A-rakennuksen kolmanteen kerrok- seen. Rakennuksen korjauksen on suunniteltu al- kavan vuosien 2014-2015 vaihteessa, ja sen arvioi- daan kestävän noin 8 kuukautta.
”Samassa rakennuksessa ovat myös viestintätie- teilijöiden käyttämät studiot, joten paikka olisi siksi heille luonnollinen”, Jokio toteaa.
Zetalla työskentelee myös yliopiston viestintäpalve- lut. Sen henkilökunta siirtyy T-rakennukseen.
Suvi-Tuulia Nykänen
latina. Yksi lehtori vie opiskelijan kandista tohtoriksi. Jos opettaja sairastuu, kaikki seisoo.
Tervetuloa latinan oppiaineeseen, Jyväskylän yliopiston todennäköisesti pienimpään pääaineeseen.
teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo
Viestintätieteiden kiertomatka jatkuu
Ennen viestintätieteilijöitä Zetalla piti majaa Jyväskylän YTHS.
7
on se yksi oppiaine, joka jaksaa kiehtoa jatkuvasti.
”Aina, kun tarttuu latinan kirjaan, niin kyllä se vain alkaa huvittaa”, Sipo- la sanoo.
Pääaineopiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä viisi. Kieltä ei voi tulla opis- kelemaan suoraan, vaan siihen vaihde- taan toisesta aineesta.
Sivuaineopiskelijoita on moninker- taisesti enemmän kuin pääaineopis- kelijoita. Vainion mukaan näidenkin määrä on kuitenkin laskenut opinto- aikojen kiristämisen vuoksi. Kun kurs- seista täytyy karsia, latinan opinnot jää- vät.
Salokkaan mukaan opiskelijoita tu- lee latinalle etenkin historian ja etno- logian laitokselta ja kielistä. Monella pääaineopiskelijalla on tutkinto myös muualta, esimerkiksi Salokkaalla filo- sofiasta. Työllistymisen kannalta tämä
lienee hyvä, sillä työpaikan löytymi- nen on usein muiden alojen opinnois- ta kiinni. Moni pääaineopiskelija jatkaa tosin myös tutkijaksi.
Vainio on vetänyt oppiainetta lehto- rin nimikkeellä vuodesta 2007. Lisäk- si joillakin kursseilla käy tuntiopettajia ja alan väitöskirjoissa ohjaajana toimii myös romaanisen filologian professori Outi Merisalo.
Lehtorilla pitää kiirettä.
”Välillä ei kerkeä kaikkea tehdä”, Vai- nio sanoo.
Lehtori toivoisi, että edes tuntiope- tukseen saataisiin lisää resursseja. Nyt suuri osa opinnoista on etäopiskelua.
”Minulla tahtoo omat tutkimusjutut olla jäissä. Onneksi on jatko-opiskeli- jat, jotka tekevät minunkin puolesta- ni”, Vainio naurahtaa.
Latinan oppiaineesta valmistui aivan
äskettäin yksi lisensiaatti, ja syksyllä vuorossa on väitöstilaisuus.
Latina on ollut Jyväskylässä kääpiö- aine vuodesta 1999 lähtien, kun oppi- aineen viimeinen professori jäi eläk- keelle. Sen jälkeen virka oli pari vuot- ta jäissä.
Tämän jälkeen yliopisto perusti vii- den vuoden määräaikaisen antiikin tutkimuksen professuurin, joka kui-
tenkin sijoittui historian ja etnologian laitokselle. Latinistit jäivät nuolemaan näppejään.
Oppiaineen tilanne on herättänyt runsaasti keskustelua vuosien varrel- la. Puolustajilla on vankka näkemys la- tinan paikasta akateemisessa maail- massa.
”Minun mielestäni sivistysyliopis- ton pitäisi tukea klassisia kieliä”, Salo- kas toteaa.
Latinan hatara asema Jyväskylän yli- opistossa on Salokkaan mielestä sääli, koska Suomesta tulee huipputason la- tinisteja ja Jyväskylässä oppiaineella on pitkät perinteet. Latina tuli yliopistolle vuonna 1961.
Tällä hetkellä oppiaineen tila näyttää vakaalta. Humanistisen tiedekunnan dekaanin Minna-Riitta Luukan mu- kaan muutoksia suuntaan jos toiseen- kaan ei ole suunnitelmissa.
Minulla tahtoo oMat tutkiMusjutut
olla jäissä.
Latina Suomen yLiopiStoiSSa
z
zLatinaazvoizopiskellaz pääaineenazTurunzjazHel- singinzyliopistoissa.zOu- lunzjazTampereenzyliopis- totztarjoavatzlatinaazsivu- aineena.
z
zRomaanisenzfilologianz pääaineopiskelijoidenztut- kintoonzkuuluuzpakollise- nazkaksizkurssiazlatinaa.
z
zJyväskylänzyliopistossaz latinanzoppiaineenzhen- kilökuntaanzkuuluvatzyk- sizlehtorizjaztälläzhetkel- läzpoikkeuksellisestizmyösz yksizprojektitutkija.
z
zVieläz60-luvullazkaikki- enzyliopisto-opiskelijoidenz täytyizsuorittaazlatinastaz ns.zprozexercitioz-koezSit- temminztutkintovaatimuk- siazonzjatkuvastizkarsittu,z minkäzmyötäzmyöszlatinanz asemazonzheikentynyt.
Sivistysyliopiston ohuin pilari
teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo
latina olemme me!
kuvassa latinan lehtori Raija Vainio sekä opiskeli- jat tuomo sipola, tuomo-Paavo salokas ja tero kangas.
Studying around the world 8
STUDYING IN DENMARK
z
zMajorzstudentzcitieszarez Copenhagen,zAarhuszandz Odense.
z
zStudentzallowancezisz aroundz670zeuros,zeachz monthzofzthezyear.
z
zRentszvaryzfromz 300-euro-roomszupztoz 1000zeuroszforzone-per- sonzapartments.
z
zThursdayzandzFridayzarez theznightsztozgozout.
z
zInzDenmarkzyouzcanz study,zforzexample,zEski- mology,zArabzandzIslamicz studieszaszazmajor.
text and photo Anna Näveri
Equal chances, cheap beer
DENMARK. Danish students receive their student grants conveniently all year round. Living can be costly, though.
’M
ake it happen, aim for the stars.That’s my attitude.”
This very un-modest phrase is being said sincerely by a 22-year- old Danish film and media stu- dent Rikke Schjødt, in a stylish café in the hipster district of Vesterbro in Copenhagen.
The reason for the un-Scandinavian way of thinking might be that Schjødt has spent a gap year studying in the United States, where the North Euro- pean love for equality and modesty do not dominate. Across the pond, peo- ple were convinced that she came from a town called Denmark in South Caro- lina.
”But then again, in my study field, if you aim for the stars you might also fall.
It’s like I am setting myself up for fail- ure,” she adds laughing.
CoNfIDENT ATTITUDE is needed in Schjødt’s future career, which for now seems to be in either documentary or fiction film industry. Preferably docu- mentary.
”It is difficult to say whether we have
IzStIllz thInkz DAnESz DRInkztOOz MuCh.zButz gOIngztOz ChRIStIAnIAz
tOzBuyz wEEDzISz nOtzCOOl.
jobs after graduation. Some will work as advisors, some will become produc- ers, but my film education is very theo- retical, you don’t study to become a di- rector.”
Schjødt studies film and media at the University of Copenhagen and is about to finish her bachelor’s degree by mak- ing a documentary film and a support- ing thesis this spring.
”Many known Danish film direc- tors have started with this education before getting chosen to the National Film School of Denmark, which takes four students every sec- ond year.”
She has planned to continue her film studies either in the USA or in the UK.
”In my opinion, the National Film School is the only good option for stud- ying documentary film in Denmark, but it is almost impossible to get in.”
Schjødt also chose to add a more practical touch to her theoretical stud- ies by choosing to do her minor by stud- ying one semester in a different insti- tute in Copenhagen, The Danish School of Media and Journalism. In Finland it would be considered a university of ap- plied sciences.
”It is really common here to do a mi- nor in another school. Many choose to study a semester at the Business School.
I also got minor credits from a half-year internship in a Danish film company.”
IN DENMARK, every university student gets 5000 krones governmental sup- port, roughly 670 euros, each month.
Unlike in Finland, students receive the support even during summer va- cations. July and August are the time when young Danes travel.
”Students don’t have to work in the summer if their rent is okay or their parents help them out.”
All-in-all, Schjødt likes the Danish education system, which provides equal chances for everybody, no matter what your background is.
”Our education at the university is planned to challenge students to criticize, argue and to be independent.”
oNE ThING worth mentioning when it comes to the Danish universities is the concept of friday bar. Eve- ry department in the university normally has its own student bar which is opened on friday afternoons.
And the beer is cheap.
”Already in gymnasium, we had a once a month
’eleve café’, where we could buy beer for 5 krones (0.80 €). The teachers helped us arrange it. I even took part in a beer club”, Schjødt laughs.
In Denmark, the legal age to drink beer is 16.
”I still think Danes drink too much. But going to Christiania to buy weed is not cool, at least in my cir- cle of friends.”
RikkezSchjødtzenjoyszthezcafézculturezofzVesterb- ro,zevenzthoughzthezCopenhagen-priceszforzazcupz ofzcoffeezareznotzstudentzfriendly.
9
Jet set. Tämä on tarina Berliinin elokuvafestivaaleista, ilmaisesta viinistä ja kuuden euron hostellista.
KuoKKavieraana
teksti ja kuvat Anna Näveri
10
P
unaviini on punaista ja maistuu viiniltä.”Huljauta lasia, miltä rypäle maistuu?”
Istun näköalayökerhossa Berliinissä. Ei siinä hip... anteeksi, ei enää niin coolissa kaupungis- sa, jonka kaduilla videojockeyt ja muut indivi- dualistit joutuvat teinipoikien sylkemiksi.
Nyt ollaan rahan, kunnianhimon ja lasitalo- jen Berliinissä. Että hei vaan täältä vasikanselkä- pihvien ja viinimaistelun oppitunnin pinteestä.
Terveisin Berliinissä pönöttänyt Jyväskylän ori- mattilalainen, jolle aiemman elämän suurinta panoramaa oli moto- cross-monttu ja vasikkaa tarjosi sämpylän välistä Renkomäen ABC.
Olen kuin elokuvakohtauksessa: pyrkyrimäinen opiskelija luulee maistavansa jet set -elämää ja yrittää löytää keskustelunaiheita elo- kuva-alan ihmisten kanssa. Harvoin kaltaiseni Lozzin jonoon huk- kuva perunanaama onnistuu muiluttamaan itseään suhteilla Berlii- nin elokuvafestivaaleille. Alan ihmisten pöytään tutustumaan vasi- kanselkäkikkareiden, hernepyreen ja rahapuheen maailmaan, jos- sa tehdään bisnestä ja ajetaan taksia pidemmät matkat taksilla. En voisi keksiä parempaa tutkimusaihetta. Kotioloissa en ole edes kan- di, Berliinissä akkreditoitu marketkonsultantti. Miltei kaksoisagent- ti, undercover.
Dramatisointi sikseen, sillä festivaa- liakkreditointi ei oikeastaan ole erityis- tä. Monet opiskelijaporukat hankkivat festareille akkreditoinnin, eli halvem- man ja kätevämmän tavan nähdä hitos- ti elokuvia. Koska samaan aikaan jär- jestettiin myös European Film Market, sain suhteilla alan passin oikeiden tuot- tajien, levittäjien ja assistenttien tavoin.
Ei sekään lipuke ilmainen ollut, mut- ta mielessäni hyvitin summan ajattele- malla, kuinka pian pällistelisin ilmai-
sen viinan bileissä ja kerryttäisin ankaran pätemispatteriston uu- tuuselokuvista.
Todellisuudessa ajauduin tähtien bongaamisen sijasta kuuden eu- ron hostelliin ja kuumeeseen. Maksoin yli 150 euroa plus matkat ja näin viikon aikana neljä elokuvaa, joista yksi oli netistä striimattu Pocahontas.
Mutta sitäpä en tiennyt ensimmäisenä iltana viiniä juodessani.
”entä satovuosi, maistuuko aurinko”, minulta kysytään.
”Pinot Noir, Ranska, kohtuullinen vuosi, mutta ei parhaasta pääs- tä”, elegantti kysyjä vastaa puolestani.
En tunne eroa kohtuullisen ja hyvän välillä joten päätän istua mui- na miehinä rinta rottingilla. Leikkaan pirpaleen eteeni tuodusta va- sikkakiekurasta. Ruokaa on vähän, mutta se on kaunista. Noudatan
etikettiä, jonka opin lap- suuden Ristorante-mai- noksesta, jossa nainen ja mies istuvat sillalla syö- mässä pizzaa. Minua är- syttää yhä vieläkin mai- noksessa leikatun palan pienuus suhteessa haa- rukkaan ja suuhun.
On vaikea keksiä mistä
puhua, joten päätän pelata varman päälle tärkeiden ihmisten seu- rassa. On valittava elokuva, joka kuohuttaa, mutta herättää kunni- oitusta. Lars Von Trieristä voi aloittaa pisteitä tuovan small talkin missä tahansa tilanteessa. Sitäpaitsi olen minäkin Nymphomania- cin ihan pätemismielessä jo tammikuussa nähnyt. Jos Trier on puh- kipuhuttu juttu, voi vetää Drive -ässän hihasta. Tv-sarjat ovat myös hyviä keskustelunavaajia. Itse pidän Sopranosista.
Tahdittomuuteni meinaa paljastua tilatessani Piña Coladan mui- den ottaessa viskiä, mutta onneksi se on pieni virhe. Myöhemmin ajaudun taksilla alan kutsubileisiin, jossa valot vilkkuvat ja ainoas- taan alkoholittomat juomat maksavat. On siis pakko ottaa viiniä.
Rentoutuneessa olotilassa törmään suomalaiseen elokuvaohjaa- jaan. Häkellyn ja suuni päättää toimia puolestani.
”Tiiätsä onkstääl muit suomalaisii?”
Ohjaaja katsoo minuun sympaattisesti. Ihmettelee kysymystä.
”Emmä kyl tiiä”, hän vastaa.
Hymyilemme ja jatkamme elämäämme tahoillamme.
Nöyrtyneenä tilaan taksin hulppeudesta hostelliin. Paluuta omaan elintasoon maksimoi peti kahdeksan hengen huoneessa kuuden eu- ron hostellissa, joka näyttää etäisesti Kortepohjalta.
Hostellin käytävällä partioiva kolmekymppinen mies ehdottaa viinilasillista. Huoneessa italialaiset tytöt ovat laittaneet Nutella- purkkinsa punkkaani. Päätän vihata kostoksi tasapuolisesti kaik- kia, myös niitä jotka eivät kuorsaa.
Ennen festivaalireissua pohdin hostellin ja sohvasurffauksen suh- detta: Kummassa raiskauksen mahdollisuus on todennäköisempi?
Kummassa selviää vähemmällä puhumisella?
Vaikka ihmistä kavahtava luonteeni panee hanttiin sohvasurf- faukselle, päätin kokeilla onneani. Sohvalleen minut halusi majoit- taa kiintiömäinen hyväihminen-sohvasurffari: poliittinen aktivisti- maailmankansalainen, joka statuksessaan kertoo vihaavansa ideo- logioita, mutta tarjoavansa toki yösijaa Marxille tai Nietzchelle, lu- paa jopa herrojen saapuessa nukkua itse sohvalla. Mies ei ehkä ole potentiaalinen lähentelijä, mutta koska en ole vielä suorittanut Klas- sikot 2 e-tenttiä tahi ole sataprosenttisen varma Nietzchen oikein- kirjoituksesta, jätän vastaamatta tarjoukseen.
takaisin tarinaan: Nöyryyttävien kysymysten ja ilmaisen viinan bileiden jälkeisenä aamuna herään jalkahien hajuisessa hostellissa.
Luimistelen käytävän tietokoneelle ahdistumaan siitä, mitkä festi- vaalin neljästäsadasta elokuvasta pitäisi nähdä. Laukussa on kym- menen kiloa festivaalimateriaalia. Selkää jomottaa.
Lars von TrierisTä voi aLoiTTaa
pisTeiTä Tuovan smaLL TaLkin missä Tahansa TiLanTeessa.
vaLoT viLkkuvaT ja ainoasTaan aLkohoLiTTomaT juomaT maksavaT.
on siis pakko oTTaa viiniä.
Rahvas jonottaa elokuvalippuja aikaisin aamulla.
Tärkeän ihmisen tunnistaa kuvallisesta kortista.
Hienon hotellin aulabaari oli kiinni, mutta livahdin vessaan ottamaan kuvan ja nostamaan nurkassa näkyvän posliinikipon kantta.
Min
ä v
ittuuntuneen
a k
uude
n e
uron hostellissa.
11
Valinnanpaljous sotkee aivokemian. Urakkaa hankaloittavat enti- sestään iloiset Nutellaa syövät turistit, jotka ovat innostuneita suo- malaisuudestani ja haluavat tietää, miten Jyväskylä kirjoitetaan. Ko- en painetta keskusteluun, mutten kysy heiltä mitään, sillä minul- la on tärkeämpää tekemistä. Lähden jonottamaan elokuvalippuja.
Festivaalin suosituimpiin elokuviin pääseminen osoittautuu vai- keaksi akkreditoinnista huolimatta. Tai sitten en ole tarpeeksi kiin- nostunut jonottamaan aamulla aikaisin. On se kumma, että vaikka passi heiluu kaulassa, kohdellaan kuin rahvasta.
Lopulta nöyrryn ja onnistun saamaan lipun yhteen ensi-iltaan.
Luvassa olisi punainen matto ja oikeita näyttelijöitä.
Illalla odotan muiden alamaisten tavoin tähtien saapumista ma- tolle ennen näytöstä. Teatterin eteen on kerääntynyt ihmisiä kame- roineen. Festivaalia varten viritetystä telineestä roikkuu diskopal- lo. Työmies lakaisee punaisen maton edustalla roskia. Otan hänes- tä kuvan.
Olen innoissani, kun näen George Clooneyn - isolta tv-ruudul- ta tosin. Viiden minuutin kuluttua kyllästyn ja lähden Mäkkäriin.
Jonottaessani euron lättyä missaan näyttelijöiden saapumisen pu- naiselle matolle. Perkeleen perkele. Huomattuani virheeni juoksen takaisin teatterille, jossa minulta evätään pääsy saliin McMuffinin kanssa. Taskussa on onneksi puolitäysi pussi pandan lakuja, jonka tanskalaisnuoriso hylkäsi penkin alle istuessamme bussissa kohti Berliiniä. Tanskalaiset kun ovat kovia syömään kaiken vain puoliksi.
Festivaalia on kulunut muutama päivä ja tulos on kaksi eloku- vaa. Koska en kykene suorittamaan arvontaa yli neljänsadan eloku- van joukosta, käyn katsomassa itseni kanssa aamuisin aikaisia näy- töksiä. Valitsen kaukomaiden elokuvia, vierailen möllöttämässä pu- hujatilaisuuksissa ja kiertelen European Film Marketin tiloissa, be- cause I can.
Seuraavina päivinä juon vielä vähän lisää viiniä markkinointi-ih- misten kanssa. Kerran tilanne vetäytyy kiusallisen puolelle yhtei- sen tutun lähtiessä tilanteesta pois ennen kuin oma lasini on lähel- läkään tyhjää. Mitäs sitten sanottaisiin?
Alkukankeudesta ja suomalaisuudesta päästyäni keskustelu pol- keutuu kuin polkeutuukin käyntiin ja nautin uusien ihmisten ta- paamisesta. Kunnioi- tukseni elokuvatuotan- toa kohtaan laajenee. Sitä pitkää matkaa ideasta ai- na katsojan verkkokalvol- le ei ole mutkatonta saa- ti halpaa taittaa. Ettäs tie- dätte.
Hostellissa jatkan stres- saamista elokuvien näke- misestä niin ankarasti, että hankin itselleni kuumeen festivaalin loppua kohden. Päädyn Nutellan ikeestä ystäväni luo paranemaan. Tämä jätti elokuvafesti- vaalit väliin, koska Neuköllnistä Potzdamer Platzille on henkises- ti pitkä matka.
Festivaaleilta käteen ei jäänyt juuri muuta neuvoa kuin se, et- tei kannata stressata itseään kipeäksi elokuvafestivaalin valikoimas- ta. Kannattaa ottaa viiniä. Eihän Provinssirockissakaan ehdi jokai- selle keikalle, koska verkostoituu leirintäalueella. Sitä paitsi, kuten kliseisessä elokuvassa saatettaisiin sanoa, jokainen mahdollisuus ja kokemus on loistava oppitunti itsessään. Etenkin jos siitä ei tarvitse maksaa itse mitään tai korkeintaan kuusi euroa yöltä.
Eihän Provinssi- rockissakaan Ehdi jokaisEllE kEikallE, koska vErkostoituu lEirintäaluEElla.
Rahvas jonottaa elokuvalippuja aikaisin aamulla.
Sehän on itse George Clooney!
Tärkeän ihmisen tunnistaa kuvallisesta kortista.
Minä (hostellin) punaisella matolla. Taustalla näkyvä nainen ei ole turvamies.
Min
ä v
ittuuntuneen
a k
uude
n e
uron hostellissa.
12
MAANANTAI 24.3.
Kakkua ja sirkushuveja! Vuosijuhlaviikko pä- rähtää käyntiin ilmaisilla synttärikakkukah- veilla Ilokiven alakerrassa kello 12-15. Ka- rin lounaan jälkeen hakemaan jälkkäriä sieltä siis. Illalla taas pääsee bilettämään JYYn var- jovuosijuhlasitseillä, jotka saattavat olla opis- kelijabudjetille sopivampi tilaisuus juhlistaa ylioppilaskuntaa kuin varsinainen vuosijuh- la (JYYn jäsenille vaatimattomat 80 euroa).
13 euroa maksavien sitsien ilmoittautuminen on käynnissä JYYn nettisivuilla. Tilaisuudessa lanseerataan myös JYYn laulukirja, johon on koottu ainejärjestöjen omia sitsilauluja.
TIISTAI 25.3
Koska on juhlavuosi, tarvitaan toki myös juh- lakirja. JYYn juhlateoksen julkkareita vie- tetään tiistaina Ilokiven yläkerrassa kello 18 eteenpäin. Kirjaan on oman lukunsa kirjoit- tanut esimerkiksi toimittaja Arto Nyberg, jo- ka myös tulee tilaisuuteen onnittelemaan en- tisen opinahjonsa ylioppilaskuntaa. Kirjabi- leiden kanssa samaan aikaan vietetään myös Kuoroiltaa Musicalla, jossa esiintyvät esimer- kiksi Ruamjai- ja Musica-kuorot. Loppuillasta taas voi virittäytyä elokuvatunnelmiin Kam- pus Kinon ilmaisnäytöksen turvin. Leffana Vieras talossa, (Dans la maison), oui!
KESKIVIIKKO 26.3
Keskiviikon juhlatapahtumat alkavat kello 14.15 JYY-luennolla, jossa pohditaan ylioppi- laskunnan näkyvyyttä, kuuluvuutta ja osal- listumista. Keskustelijoina toimivat JYYn his- toriikin kirjoittanut Marko Lamberg, vuoden 2013 edustajiston puheenjohtaja Joonas Könt- tä ja vuoden 2011 hallituksen puheenjohtaja Joonatan Virtanen.
Illalla päästään pikatreffailemaan. Ensim- mäinen JYYn Speed dating järjestettiin mar- raskuussa ja menestyksekäs konsepti saa jat- koa Ilokiven yläkerrassa kello 17 eteenpäin.
Ja jos ja kun se uusi ystävä mahdollisesti pi- katreffeiltä löytyy, voi jatkoille siirtyä Ilokiven alakertaan. Siellä on tarjolla erilaista lavatai- detta myöhään yöhön asti, muun muassa tans- siteatteria, Mikäklubin improvisaatioteatteria,
Teemu Vesterisen ja Joonatan Pitkäsen stand upia sekä Miljoonasateen hengessä Heikki Sa- lo Tulipalo. Ihan ilmaiseksi.
TORSTAI 27.3.
Vapaapäivä, muilla paitsi edaattoreilla. Yliop- pilaskunnan edustajiston kokous vietetään juhlan kunniaksi kaupungintalolla kello 17 al- kaen.
PERJANTAI 28.3.
Pekka Vahvasen isännöimät Suuret väitte- lyillat olivat Jyväskylässä muutama vuosi sit- ten legendaarisia. Juhlaviikolla palataan näi- hin hikisiin tunnelmiin, kun Ilokiven ala- kertaan saapuvat väittelemään muun muas- sa Merja Kyllönen, Matti Apunen ja Susan- na Koski.
Juontajana itseoikeuteusti herra Vahvanen.
Liput 4 euroa ennakkoon, vitosen ovelta. En- nakoita suositellaan, sillä väittelyillat olivat aikanaan erittäin suosittuja ja menestystä po- vataan myös nyt.
LAUANTAI 29.3.
Lauantaina vietetään suurta juhlapäivää. Päi- vä alkaa cocktail-tilaisuudella Kaupunginkel- larissa kello 15 ja jatkuu varsinaisella vuosi- juhlalla klo. 17.30 alkaen Rantasipi Laajavuo- ressa. Illalla biletetään jatkoilla llokiven ala- kerrassa, esiintymässä 22-Pistepirkko, Pouta- torvi & Juostenkutsut DJ:t.
SUNNUNTAI 30.3.
Vuosijuhlaviikon jatkuvasta krapulasta voi sitten alkaa toipua silliksellä Opinkiven saunalla kello 12. Enää 20 vuotta ja JYY täyttää pyöreät sata, sitä odotellessa!
KOKO VIIKKO
Korkeakoululiikunta on koko viikon ajan il- maista. Nyt siis ilmaiseksi pumppaamaan ja zumbaamaan Liikunnalle ja JAMKille!
Juhlaviikolla erilaisista näyttelyistä pää- see nauttimaan niin Ilokivellä kuin yliopiston kirjastossakin. Sinne vain katsomaan, mil- tä ensimmäiset Jylkkärit näyttivät, ja oliko en- nen kaikki vain paremmin.
BILEET. JYY täyttää tänä vuonna komeat 80 vuotta ja juhlistaa sitä myös jäsentensä, siis opiskelijoiden kanssa. Byrokratia ulos
bunkkerista, viikko 13 on vuosijuhlaviikko!
Ylioppilaskunta
80
koonnut Suvi-Tuulia NykänenLeikkaa tästä itsellesi JYY-soihtu, jonka voit liimata vaik- ka pahville ja ottaa mu- kaan kun lähdet juhlis-
tamaan JYYtä.
JYY
13
Tiedänhän minä, että kukaan ei kuitenkaan mene Jopea katsomaan, mutta sivupersoona-sketsien vuoksi jopa tämä kunnianosoitus voisi olla paikallaan.
Menot
Rakkaudella ja lämpimällä kädellä
KoomiKKo, imitaattori, laulaja- lauluntekijä ja näyttelijä Jope Ruonan- suu täyttää tänä vuonna huhtikuun 15.
päivä 50 vuotta ja pitää sen kunniaksi 16 keikan juhlakiertueen. Jyväskylän vuoro on perjantaina 21. maaliskuuta.
Jope Ruonansuu, 50 vuotta. Ensinnä- kin: onneksi olkoon, ja toiseksi: millaista settiä on luvassa?
”Huumoria ja herkkyyttä. Jyväsky- lässä esiinnyn kitaristi Ari ’Kankku’
Kankaanpään kanssa, joten voin it- se muun muassa soittaa poikkihuilu- sooloja.”
Ruonansuu on tehnyt esiintyvänä ammattikoomikkona töitä Suomessa 34 vuotta. Hänet muistetaan Martti Ah- tisaarena, Vesku Loirina, autokaup- piaana, maalaislääkärinä ja sivupersoo- nistaan.
21.3. PaViLJoNKi
”Eniten minua kiehtoo suora kontakti yleisön kanssa jostain päivänpolttavasta uutisesta. Tilanteessa, jossa on jo saatu niskalenkki, ote yleisöstä, voi syntyä ti- lanne, jossa esiintyjä ruokkii yleisöä ja yleisö esiintyjää”, kertoo Jope Ruonansuu.
KamPus KiNo
pEttERi kalliomäki aRvoStElEE ilokivEn tulEvia näytökSiä.
Villikoira Dingo
JuLi KarasiK, 1962 ma 10.3. KLo 19.00 arkipäivän magiikkaa tulviva kuvaus nuoren tytön (lumoava Galina Polskih debyyttiroo- lissaan) ensi rakkaudesta pie- nessä merenrantakaupungis- sa. Suomenkielisellä rinnak- kaisnimellä Rakkaus tulee ker- ran tunnettu teos puhuu pien- ten, ohikiitävien tunnelmiensa ja huolella tallennettujen, arkis- ten yksityiskohtien kautta sa- moin kuin vuosikymmenensä parhaat tšekkielokuvat.
arvosana: 4/5
12 Years a Slave
steVe mcQueeN, 2013 ti 11.3. KLo 19.00
mustaihoinen pohjois-valtio- lainen herrasmies (Chiwe- tel Ejiofor) herää ryyppyil- lan jälkeen elämänsä krapu- laan 1840-luvun yhdysvallois- sa: hän havahtuu kahleet kin- tuissaan, ja joutuu viettämään seuraavat 12 vuotta orjana ete- lässä. parhaiden samaa aihetta käsittelevien elokuvien (Man- dingo, Hyvästi ihminen) rinnalla mcQueenin ohjaustyö on peh- meä, historiallisesta pohjastaan huolimatta laajalti epäuskotta- va ja lievästi tarpeetonkin tapa- us. Se oli siis juuri sopivan har- miton näennäissanomaeloku- va oscareilla laakeroitavaksi.ar- vosana: 2/5
Red Obsession
DaViD roach &
WarWicK ross, 2013 ti 18.3. KLo 19.00 ylipitkältä mainosfilmiltä tuntuva dokumentti Bordeaux- viinien markkinointistrategioista kiinassa. pintaa syvempiä ulottuvuuksia on turha odottaa. kokoomusnuoret saattavat löytää tästä jotain mielenkiintoista; muut varokoot pitkästymistä.
arvosana: 1/5
LisÄKsi ohJeLmistossa:
ma 10.3. KLo 17.00 lE conSEguEnzE dEll’amoRE (SoRREntino)
ma 10.3. KLo 21.00 SuloinEn Sana – vapauS (ŽalakEvičiuS)
ma 17.3. KLo 19.00 HER (JonzE)
ti 25.3. KLo 20.00 viERaS taloSSa (ozon)
13.3. mattiLaNNiemeN raNta
KaiKKieN Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden yhteisessä Snowday-talvirie- hassa, mattilanniemessä, Hotelli alban edustalla torstaina 13.3. kello 10-16 on ohjelmassa muun muassa: lumifutis- ja sähly -turnaukset, pilkkikisa, lumiken- käilyä, snowzumbaa, snowbootcampia, pulkkaviesti, valokuvauskilpailu, dJ-mu- siikkia ja illalla jatkot yökerho Brassa.
14.3. PoPPari
reKami on kortepohja- lainen artisti, joka julkai- si vuoden 2013 lopus- sa Keemohin kans- sa yhteislevyn nimeltä Vuoden tulokas. Läskit Lokit on muun muassa yleX:llä ja Bassoradiossa soinut Jyväskyläläinen räp- porukka johon kuuluvat mc:t Jou-
ni & Tommi Perkele. kuopiolainen The Pandas löi loppukesästä 2013 tiskiin kiekollisen savoräppiä ja ka- lakukkofunkkia nimellä Myö ei tehä mittää paskaa en- nää. kaikki tämä yhtenä iltana popparissa. Ei paha.
tekstit Menot-setä
Läskit lokit
50-vuotias viihdetaiteilija ei enää jaksaisi niin hirveästi öisiä ajoja ja ter- veyskin pitää (pitäisi) ottaa lukuun, mutta kaikkiaan Ruonansuu nauttii yhä työstään eikä usko lopettavansa niin kauan kuin henki pihisee.
”tässä vaiheessa on myös oppinut vähän rauhoittumaankin. itsetarkoi- tukselliset ilkeilyt ja ylilyönnit ovat jää- neet. tulee perspektiiviä, keikkasetti on rauhallisempi ja lepäävämpi.”
välittäminen, läsnäolo ja nopea ti- lannetaju ovat nykyään hänen mu- kaansa koomikon tärkeimmät ominai- suudet.
”Rakkaudella ja lämpimällä kädel- lä se tulee tehdä. viihdyttäminen isol- la veellä on se tarkoitus.”
Silloin kun ihmiset taputtavat sei- saaltaan, viihde on onnistunut.
15.3. LutaKKo
orKiDea & Friends On Tour -kiertue tuo Lu- takkoon kovan kattauksen kotimaisia klubimu-
siikin tekijöitä. 14-vuotiaana DJ-uransa aloitta- nut DJ Orkidea itse on muun muassa äänestet-
ty kaksi kertaa Suomen parhaaksi DJ:ksi. Mu- kana ovat Rascalin, Leo Lotsalessin, Mista S:n ja Lovetonen muodostama house-tyyliin
kallellaan oleva Heavywight DJ´s sekä ra- vempaa menoa tarjoileva Royalties DJ´S.
15.3. VaKioPaiNe
VuoNNa 2009 perustettu lapland-balkan -yhtye Jaakko Laitinen & Väärä Raha on keikkaillut tuo- reimpien laskujen mukaan 14 maassa ja järjestänyt joka paikkaan vauhdikkaat, slaavilaismausteiset bi- leet, joista ei puutu itkua eikä naurua eikä menoa eikä meininkiä. Rovaniemi!
12.3. JYVÄsKYLÄN KauPuNGiN- teatteri (eNsi-iLta)
JYVÄsKYLÄssÄ 2012 kantaesitetty Ternimaito- keisari-monologi perustuu yrittäjä Petteri Jussi- lan elämään. Esityksessä Jussila (Hannu Lintu- koski) palaa kuolleista puhumaan ihmisille.
nyt toisena puoliaikana nähtävä Luottotoimitta- ja on ternimaitokeisarin itsenäinen jatko-osa, jossa viihdelehden keinoja kaihtamaton toimittaja Kai- de Mertsulainen (Jouni Salo) joutuu oikeuden eteen.
maRko kainulainEn
13.3. PoPPari
FreetimeN 5-vuotissynttäreillä esiintyy käsittämät- tömän energinen folkpunkduo Jaakko & Jay, ja täl- lä kertaa Jaakolla ilmeisesti on kitaravahvistin mukana.
Hyvä vaihtoehto sellaiselle vähän vauhdikkaamman- puoleiselle illalle!
Jukka mERimaa
28.3. reDNecK
YhÄ useammat tuntevat Kauko Röyhkän sosiaalisesta mediasta (16 604 tykkääjää facebookissa), mutta statustaan aktiivisesti päivittävä mies on viime aikoina myös muun muassa kirjoittanut kirjan näyttelijä Ville Haapasalosta (36 000 myytyä) sekä keikkailee säännöllisesti, tällä kertaa soolona.
”AnTAA poJAn yRiTTää, hEhhEh...”
Presidentti Mauno Koivisto 1990-luvun alkupuolella kuultuaan Jope Ruonansuun radio-ohjelman, jossa tämä imitoi presidentti Koivistoa.
Helpotus 14
2,60
Avoinna normaalisti koko kesän!
katriina
teksti Ville Arvio kuva Tatu Onkalo
Vertailu. Kiersimme kampuksen ja lähialueen opiskelijahintaiset lounas- ravintolat. Millaista hengen ja ruumiin ravintoa saa 2,60:llä?
Piato
AgorA z
zLounastaztarjollazarkisinzviiteenz jazlauantaisinzneljään.
z
zPaistopiste.
z
zTuoreetzjazmaittavatztummatzleivät.
z
zJärvimaisema.
z
zHiemanzmeluisa.
z
zTiettyinäzaikoinazaurinkozhäikäi- seezikävästi.
z
zIkkunoidenzvieressäzonztalvisinzkylmä.
tunnelma: Kovapintainen,zbisneshenki- nenzjazmoderni.zglass’n’steel’n’stone.
tiesitkö:zTarvittaessazlisääzruokaazsaa- daanzlämmitettyäzpakkasestazvarttitun- nissa.
Wilhelmiina
MATTILAnnIeMI z
zFuksitzeivätztiedäztakanazole- vasta,zuseinzlyhyemmästäzlou- nasjonosta.
z
zJopazneljäzlämpimänzruoanzlastaus- kaistaa.
z
zruokalistatzliitutaulullazovatzhauskazyk- sityiskohta.
z
zMukavatztuolit,zvaikkaztaitavatkinzollazAl- varzAaltoa.
z
zruokajonozblokkaazuseinzas- tianpalautusjonon,zjokazblokkaaz ruokajonon.
z
zruokalistanzmukaisetzateriatzloppuvatz joskuszkeskenziltapäivästä.
tunnelma: Tiivis,zkulmikas,zvillapaita- mainen.
tiesitkö: Wilhelmiinanzkeittiönzneljänz kokinzvalmistamaazruokaazsyödäänzmyösz Sykkeellä,zCafezLibrissäzjazLozzi2:lla.z
Ylistö
YLISTönrInne z
zKampusruokaloidenzparhaatz näköalat.
z
zAvarazjazvaloisa.
z
zMukavatzpyöreätzruokapöydät...
z
zz…jotkazitsekseenzruokaillessaz tuntuvatzenemmänzsosiaalipsy- kologienzkoeasetelmalta.
z
zVainzyksizruoanjakelulinjaz
tunnelma: Piristynyt,zvaloisa,zkvantittu- neenzenergisoitunut.
tiesitkö: Lasiastioita,zpääasiassazjuo- malaseja,zsärkyyzYlistölläznoinz200zkap- palettazvuodessa.
kVarkki
YLISTönrInne z
zYliopistonzvaloisimmanzkirjas- tonzvieressä.
z
zHelpottaazYlistönzravintolanz ruuhkaa,zmutta...
z
z...aukizvainzparisenztuntiazpäi- vässä.
z
znaulakkozonzhiemanzpiilossaz Seminaarinmäeltäzpäinztullessa.zSezlöytyyz ylemmästäzkerroksesta.
tunnelma: neontetramaisenztiivis,zlu- misenzvaloisa,zkouluruokalamainen.
tiesitkö:zLautasiazKvarkissazonz188zkplz jazhaarukoitaz256zkpl.
hestia
zYLISTönMäKI z
z139ztiedonporrastazMattilannie- menzsillaltaznoustessazovatzhyvääz kuntoilua.
erIzPAIKKAKunnILTAzTuLeVATzoPISKeLIJATzHAuKKuVATzKoTIKunTAnSAzoMALLAzMurTeeLLAAn.
Paska kotiseutu
Jorinoi Kui-joe rannalt
mä täsä funderasi,zetzkylzsezvazozhyvä,zetteiz suztarttezmenzTurku.zeihäzsiälzsaazereszsel- väzsiitzmitäznäzpuhuva,zkahtzsuamalasilztäysiz viarastzkiält,zturuzmurretzjazruatti.zKatukyltikiz löytyzkahrelzkiälelzjazpaikalisratiostztulezuutis- sizomalzmurtel.zIhazkuulezföri-miähezkerto- manzsuarazpuutorizvessalt.zJoszeizkiälzoztuttuz taizeizozsyntynyzheirekenil,znizessäzkylzmikkäz turkulanezo.zHuanompznilzkuzozsyntynzyh- reksäkytluvuzlopul,zkatozkuzeizsezheirekenz enäzoztoiminas.
LisäkszTurusztäytyzymmärtäzezsezozoik- kestzkakszkaupunki.zTälzpualzjokkezjazsitz toiszpualzjokke.zVanhazpualzoztälzpual,zmutz toiszpualzoznykynezkeskusta.zSiältzlöytyz Wiiklundikulmazjaztiätenkizsezkouluzmistz saznykysizpelkkäzkalja.zMutzkysyzkuulez keltzvaznizainztunttuzouroltzjosznyznäizmo- nezvuadezjälkezpitäszmuuttazsilzväärälz pualel.zeizsiälzvarmazosaszeläkäzolleka.
Mitäzyhteytzeizpualtezvälilztahota.zKuznezmeinaszsaaraz läpizuutzsiltahanketznizarvakkazvazkuizvaikiazsezoli.zPilazkul- turimaisemazjazozmuutekzihazkauhia.zMaksakiznimpal.zLo- pultzneztekizsillastzsellasezetteizsezollekaznäkys.zTuruszkylz piretäzkovastkizkulturiperinöst.zeihäzjokazpitäjäszpuretzniivaz vanhazyliopisto.zTaizsuunnitelzsemmostztoriparki,zminkzra- kentaminezpurottaszmonttuzviäresezortoroksikirko.
Viarazsilmisznezonkiznizylppeetzsakki,zaizettä.zAnzykskiz kehuzjazturkulanezvastazsul:z”täznyzozvaztämmöne”.zMuu-
tekizturkulaisezoznimpalzpositiivistzväkke.zAinzpeljätäzpa- hint.z”eizsunkazsezHelizkotonzo?”,zoztapanzkysyzkuzmennäz naapurizkattoma.z
Lopuksztäytyzmainitzezmittäzturkkulaesempazeztiäräzkuz föri.zSezozkuzsiljazlinez[line]zmutznopiampizjazsiälzeizozhyt- teizeikäztäxfriitzlainka.zemmäzkässäzTurku,zezolleka.zPaittizez siältzsazSuamezparastzkaffet.zJazsezozvaikkuihyvää.z
Aino Vasankari
Valitusviikot
Suomalainen valittaa aina!
Meanwhile in Finland...
Valita: jyy.fi/valita | Complain: jyy.fi/complain
Z Complaining Weeks
JYYn valitusviikoilla kerätään opiskelijoilta negatiivista palautetta mistä tahansa.
Valita 14.3. mennessä!
15
2 ja 60, kiitos!
teksti Ville Arvio kuva Tatu Onkalo
z
zMukavazolemus.
z
z”Hyvääzruokahalua”z-toivotukset.
Tunnelma: Kahvilamaisenzsöpözjazrau- hallinen.
TiesiTkö: Hestianz200-300zpäivittäis- täzruokailijaaztuottavatzbiojätettäznoinz50z grammaazperzasiakas.zTämäzonzenemmänz kuinzmitäzitsezruoanzvalmistuksestazbiojä- tettäzsyntyy,zsilläzkeittiöönztulevatzraaka- aineetzovatzpitkällezjalostettuja.
lozzi 2
PääKirjasTo z
zsuuretzseinäkuvatzkirjastonzra- kennusvaiheista.
z
zLounasztarjollazmaanantaistaz
torstaihinzjopaziltakuuteen.
z
zLounastazmyöszlauantainazjazjopazsun- nuntaina.
z
zLozzinzRiaz.
z
zMustaviinimarjojazjazpaahdettujazaurin- gonkukansiemeniäztarjollazusein.
z
zErikoinenztarjottimienzpalautusauto- maattiz(eizjääzkakkoseksizremontti-Lozzinz liukuhihnalle).
z
zjonotuszonztoteutettuzpöljäs- ti.zruokajonozblokkaazkulkemisenz pahimmillaanzkolmesti:ztakkiaz viedessä,zastioitazpalauttaessazsekäztakkiaz hakiessa.zaargh!
z
zruokazlozzimaista,zmuttazparantunutta.
z
zruokalistanzkaikkiazruokiazeizainazriitäz
loppuiltaanzasti.
Tunnelma: suurtenzilmastointiputkienz kattozjazvalkeatiilisetzseinät,zvanhanzjazuu- tuudenzviehätystä.
TiesiTkö: zLozziz2:llazruokaileezpäivittäinz noinz1000-1100zruokailijaa,zlauantaisinz 400zjazsunnuntaisinz300.zsuunnilleenzsa- manzverranzkuinzPiatolla.
syke
LiiKunTa z
zisotzsalaattilautaset.
z
zVerkkapuvut,zrentouszjazLiikun- nanzenerginenztunnelma.
z
zMyöszsilmänruokaazliikunnanztyypeistä.
z
zruokasalinztelevisiostaznäytetäänzsuu-
retzurheilutapahtumat.
z
zistumapaikkaazvoizollazvaikeaz löytää.
z
zsuosituinzruokazloppuuzusein.
Tunnelma:zKodikas,zkuinzpienessäzur- heilukahvilassa
TiesiTkö: Päivittäinzsykkeenznoinz300z nälkäistäzmörssäriäzlaittavatzleivillezlevitet- täznoinz4-5zpakettiazoivariiniazsekäzKeiju- margariiniazkaksizpakettia.zMaitoazjuodaanz noinz40-45zlitraa.
ilokivi
YLioPPiLasTaLo
zzKehitysyhteistyönzhyväksiz myytävätzruokaliput.
z
zVaihtuvatztaidenäyttelyt.
z
zEteisenzsuurizpeili.
zzsanomalehtiäzluettavaksi.
z
zKahtazeriväristäzmehua,zjännätzme- huautomaatit.
z
zilokivenzKari.
zzKovazmelu.
z
zjonotukseenzonzvainzyksizlin- jasto.
z
zEizjälkiruokaa.
zzruokalistanzruoatzsaattavatzloppuazkes- kenziltapäivästä.
Tunnelma: Betoninen,zkulmikas.
TiesiTkö: Ylioppilastalozsaiznimensäzjää- kaudenzaikaisestazrinteessäzsijaitsevastaz siirtolohkareesta,zjollezseminaarilaisillazoliz tapanazkokoontuazlaulamaanzkeväisin.
menueTTi
MusiiKKiKaMPus z
zPehmeäzmattozmukavoittaaz lattiaa.
zzavara,zvaloisaztila.
z
znäköalazMoirislammenzpuistoon.
z
zseinilläzroikkuvatzohuetzhuovatz(Mikseiz ilokivessäzoleztällaisia?)
zzPiano,zehkäzjokuzsoittaakinzsitä?
z
zisotzsalaattilautaset.
z
zKevennetty,zmuttazKela-tuettuzilta-ate- riazpuuronztaiztäytetynzsämpylänztms.z kanssaztarjollaz17:30zsaakka...
z
z...taizniinzpitkäänzkuinztavaraaz riittää,zjoszriittää.
z
zMeneeközuutuudenviehätyszjoz kohtazohi?
Tunnelma:zModerni,zpuupintaisenzläm- minhenkinen.zErikoisetzsoitinkotelotzluovatz kummisetämäisenztunnelman.
TiesiTkö: FazerzFoodszservicezomis- taazMenuetinzkokonaisuudessaan.zKaikkiz muutzmielenkiintoisetzfaktatzluokiteltiinkinz liikesalaisuudenzpiiriin.
kaTriina
KauPPaKaTuz11 z
zjälkiruokakiisseliztaizkahvizkuu- luuzkasvislounaanzhintaan.
z
zPaikanpäälläzleivottuzsämpylä.
z
zannoszvalittavissazkolmestazkeitostaz-z joitazvoizsekoittaa.
zzsoppaazsaazniinzpaljonzkuinzhaluaa.
z
zopiskelijahintaanztarjollazvainzz keittoa
z
zjonozvälilläzulko-ovellezasti.
Tunnelma: Kuinzpienessäzranskalaises- sazkahvilassa:zseinätkinzovatztapetoidutzjaz paikallazkäyzboheemiinzvivahtavaazsakkia.
TiesiTkö: KaikkizKatriinanztarjoamazruokaz onzvegaanista,zelizruokazeizsisälläzeläinpe- räisiäzainesosia.
Laskiaistiistain lounaan tunnel- mia Ylistönrin- teen Kvarkissa.
