Jyväskylän ylioppilaslehti 9. Maaliskuuta – 29. Maaliskuuta 2015 55. vuosikerta
3
ARE Räppää koRtEpohjAstA
Mistä Rankingit keRtovat?
näin vaihdat pääainetta MittasiMMe Ruokajonot
Maturiteetti kaatuu Puhekieleen –
kehitys huolettaa ylioPistoväkeä
S uomen korkeakouluopiskelijat keräävät nyt eduskuntavaaliehdokkailta lupauksia opiske- lijoiden aseman puolustamiseksi. Opiskelija- järjestöt käynnistivät 25.2. #Koulutuslupaus- kampanjan, joka pyrkii sitouttamaan ehdok- kaita opiskelijoille tärkeisiin tavoitteisiin.
Kampanjan kärjessä on neljä kohtaa, joi- hin paikalliset oppilas- ja ylioppilaskunnat penäävät oman alueensa ehdokkailta kantoja: pidetäänkö koulutus maksuttomana, laajennetaanko YTHS kaikille korkeakou- luopiskelijoille, säilyykö opintotuki nykyisenlaisena ja jä- tetäänkö koulutus leikkauslistojen ulkopuolelle. Kun eh- dokkaiden vastaukset on saatu koottua, kyselyn tulokset julkaistaan verkossa.
Kampanjastartin yhteydessä
lukuisat ehdokkaat ehtivät poseerata sosiaalisessa mediassa kädessään kyltti, johon on kirjoitettu jokin kampanjan päälupauksista. Näitä ku- via ylioppilaskunnat ovat auliisti jakaneet. Ne ovat tuoneet nostetta ja näkyvyyttä kampanjalle ja sen tavoitteille.
Mutta kuvat ovat tuoneet nostetta ja näkyvyyttä myös ehdokkaille, joiden poliittiset kannat ovat valovuosien päässä opiskelijajärjestöjen ydintavoitteista. Ehdokkaan täytyy kannattaa vain yhtä neljästä päätavoitteesta pääs- täkseen järjestöjen some-seinille. Jos ehdokkaalla siis on riittävästi pokkaa, hän voi kannatella yhdellä kädel- lä YTHS kaikille -kylttiä ja vääntää toisella opintotuki- hanoja off-asentoon.
Turussa ehtikin jo nousta kohu, kun kokoomuk- sen Ben Zyskowicz otti varaslähdön kampanjaan.
t
ässä lehdessä ilmestyi 16.2. kas- vatustieteen professori Tapio Puolimatkan haastattelu. Puoli- matka esitti siinä eräitä luonnontietei- den historiaan liittyviä väitteitä, joiden todenperäisyys on vähän niin ja näin.Luonnontieteiden ja etenkin fysiikan historiaan jonkin verran perehtynee- nä haluan korjata niistä räikeimpiä.
Puolimatka vähättelee islamilaisen maailman merkitystä luonnontietei- den kehitykselle. Hän antaa ymmär- tää, että luonnontieteiden harrastus islamilaisessa maailmassa kesti vain lyhyen aikaa ja oli keskittynyt Syyri- aan. Molemmat väitteet ovat virheel- lisiä.
Tiede kukoisti islamilaisessa maa- ilmassa vuosina 700-1200. Se on yh- tä pitkä aika kuin täällä Euroopassa on kulunut tieteellisestä vallankumouk- sesta nykyaikaan. Tieteen keskus oli Bagdadissa, Irakissa, mutta tutkimusta tehtiin eri puolilla islamilaista maail- maa, kuten Egyptissä, Espanjassa, Inti- assa, Marokossa, Persiassa ja Uzbekis- tanissa. Syyrialaisten rooli oli merkit- tävä antiikin kirjoitusten kääntämises- sä arabiaksi.
Samaan aikaan, kun tiede Euroo- passa vietti hiljaiseloa katolisen kir- kon puristuksessa, se sai hengittää is- lamilaissa maailmassa varsin vapaasti.
Oikeaoppisuus oli islamilaisessa maa- ilmassa väljempi käsite kuin katolises- sa maailmassa.
Tiede alkoi Euroopassa kehittyä,
kun tänne alettiin perustaa yliopistoja.
Niissä kirkolla ei ollut niin ehdotonta valtaa kuin muualla yhteiskunnassa.
Puolimatka väittää myös, että kris- tinopilla, erityisesti syntiinlankee- musopilla, olisi oleellinen merkitys luonnontieteiden kokeellisuudelle.
Hänen perustelunsa on sangen koti- kutoinen. Kokeellisuuden synty ei lii- ty kristinuskoon. Antiikin aikana vai- kuttanut Aristoteles oli ensimmäisiä kokeellisia luonnontieteilijöitä, erityi- sesti biologian alalla. Hän oli pakana ja eli paljon ennen kristinuskon syntyä.
Varhaisiin kokeita tehneisiin fyysikoi- hin kuului myös 1000-luvulla elänyt arabi ibn al-Haytham eli Alhazen.
Luonnontieteen vallankumouk- sen keulahahmoihin kuulunut Isaac Newton pohdiskeli paljon uskonnolli- sia kysymyksiä, mutta hän piti uskon- non ja tieteen tiukasti erillään. Hä- nen esimerkkiään soisi kaikkien tie- demiesten noudattavan tieteen edun nimissä.
Jukka Maalampi Fysiikan proFessori
#Koulutuslupauksella on helppo ratsastaa
puolimatkan puolitotuudet
Veteraanipoliitikko poseerasi useita päiviä ennen kam- panjastarttia Koulutuksesta ei leikata -kyltin kanssa valo- kuvassa, joka julkaistiin Turun yliopiston ylioppilaskun- nan (TYY) Instagram-tilillä. Zyskowiczia ympäröi joukko kokoomuksen toimintaan osallistuvia TYYn hallituslaisia.
Jo pelkkä etuilu asettaa kuvan julkaisemisen outoon valoon, mutta vielä kiusallisemmaksi asian tekee se, että parin päivän päästä julkaistussa niin kutsutussa Benin lis- tassa Zyskowicz ehdottaa opintotukeen 100 miljoonan eu- ron leikkauksia ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Näin siis #Koulutuslupaus-kampanja nosti etujoukoissa tapetil- le ehdokkaan, jonka tavoite innoitti vasta muutama vuosi sitten opiskelijoita bussilasteittain Helsinkiin osoittamaan mieltään.
jos Kampanjalla
ratsastaviin ehdokkaisiin kannattaakin suhtautua varauksella, itse kampanjateemat kertovat pal- jon opiskelijajärjestöjen odotuksista. Neljästä pääkohdasta vain YTHS:n laajennus lupaisi opiskelijoille jotakin uutta ja hyvää, loput ovat nykytilan puolustamista.
Silmiinpistävin esimerkki puolustuskuoppien syvyydes- tä on kohta lukukausmaksujen vastustamisesta. Vielä vä- hän aikaa sitten pääpelkona olivat kaukomailta saapuvien opiskelijoiden maksut. Nyt on jo tarpeen varmistella, ettei- vät suomalaisopiskelijat päädy kaivamaan kuvetta.
#Koulutuslupaus-kampanjan tavoitteille siis kaik- kea hyvää. Toivottavasti koulutuksesta saadaan
tehtyä vakavasti otettava vaaliteema.
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
Kansan ääni
anna palautetta ja herättele keskustelua.
KoKeelli- suuden synty ei liity KristinusKoon.
Nyt oN jo tarpeeN varmistella, etteivät suomalais- opiskelijat päädy kaivamaaN kuvetta.
Työni europarlamentissa
edellyttää Venäjä-asiantuntijuutta
tuttavani Jani Tanskanen kirjoit- ti jylkkärissä (12.2.2015) osuvasti asian- tuntijuudesta.
samalla hän kuitenkin kyseenalais- ti oman asiantuntijuuteni, mielestäni hie- man hatarin ja yksipuolisin perustein.
tanskanen noudatti hyvää journalistis- ta etikettiä, kun kertoi ennalta minulle kir- joittavansa tällaisen tekstin.
täsmensin tällöin tanskaselle, et- tä tekstissä mainittujen pro gradu -tut- kielman ja aleksanteri-instituutin opinto- jen lisäksi olen opiskellut Venäjällä pie- tarin valtion yliopistossa kansainvälisiä suhteita.
Mainitsin myös nykyisistä työtehtävis- täni. Valmistumiseni jälkeen olen työs- kennellyt europarlamentaarikon avusta- jana, jossa työnkuvaani kuuluu poliittinen avustaminen kehitys- ja ulkoasiainvalio-
kunnassa sekä eu-Venäjä -valtuuskun- nassa. ulkoasiainvaliokunta yhdessä eu- Venäjä -valtuuskunnan kanssa vie työ- ajastani yli puolet.
euroopan turvallisuuspoliittisesta ti- lanteesta johtuen Venäjä on ollut valio- kunnan asialistalla viikoittain. työni hoita- minen edellyttää jatkuvaa raporttien lu- kemista ja asioihin perehtymistä. ilman asiantuntemusta tuskin pystyisin suoriu- tumaan nykyisistä työtehtävistäni.
asiantuntijuuden arvioiminen jääköön silti lukijan päätettäväksi. pidän kuitenkin tärkeänä, että lukijalle tarjotaan koko to- tuus eikä vain suppeaa otantaa.
Joonas Könttä europarlaMentaarikon aVustaja, Venäjä-asiantuntija, ytM kansanedustajaehdokas (kesk.)
Vastine Jani Tanskaselle
jylKKärin numerossa 2/2015 jani tanskanen etsiskeli todellista asiantun- tijuutta. hänen mielestään ytM Joonas Könttä ei saisi kertoa olevansa Venäjä- asiantuntija kirjoitettuaan gradun Pjotr Kropotkinista. aivan. Muutakin tietoa, taitoa ja harrastusta tarvitaan.
Valtakunnallinen Venäjän ja itä-euroo- pan tutkimuksen maisterikoulu, lyhytni- meltään Viexpert, on 12 yliopiston ylläpi- tämä erikoistumisväylä, joka tarjoaa me- todiapua, ajankohtaistietoa ja kai myös ymmärrystä tuosta mielenkiintoises- ta alueesta. sitä koordinoi helsingin yli- opiston aleksanteri-instituutti. kyseessä
ei ole maisteriohjelma, joka toisi tutkin- non. tämä tuottaa kahden kärjen asian- tuntijoita: jokainen valmistunut on päte- vä sekä oman pääainealansa että Venä- jän ja itä-euroopan tuntemusta edellyttä- viin tehtäviin.
jyväskylästä on 17 vuoden ajan tullut paljon hakemuksia, ja yliopisto on edus- tettuna verkoston johtoryhmässä ja on muutenkin ollut ansiokkaasti sen toimin- nassa. noin 380 valmistuneesta 20 % on jyväskylän yliopistosta.
Tapani Kaakkuriniemi koulutuspäällikkö helsingin yliopisto, aleksanteri-instituutti
Pääkirjoitus
2
Kartalla
Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 10.3.
ti 31.3.
seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppukevään ilmestymispäivät:
30.3. (kaupunkinumero) 27.4. (tuplanumero)
Jylkkärin ToimiTus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja-graafikko:
Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 7000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola
www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362
3
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
”PysTyn KOhTAAMAAn VAiKeiTA TunTeiTA, MuTTA juOn silTi ViinAA.”
Vakiopaineessa kuultua
Yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yliopistot menestyvät kansainvälisissä rankinglistauksissa. Katso kartalta, mitkä maat saivat yliopistojaan uusim- man Times Higher Education World University 2014 -rankingin 50 parhaan joukkoon. Kustakin maasta on mainittu parhaiten menestynyt yli- opisto, sen sijoitus ja muiden Top 50:een selvinneiden yliopistojen määrä.
KOONNut: JuhO taKKuNeN
saksa
Yksi yliopisto: Ludwig- Maximilians-universität, München (29. sija).
kiina
Kolme yliopistoa. Kor- keimmalle sijoittunut university of hong Kong (43. sija).
Japani
Yksi yliopisto: university of tokyo (23. sija).
yHDysvallaT 28 yliopistoa. Paras näistä California Institu- te of technology (Cal- tech), Pasadena (1. sija).
iso-briTannia Seitsemän yliopistoa.
Korkeimmalle sijoittu- nut university of Oxford (3. sija).
singapore
Yksi yliopisto: National university of Singapore (25. sija).
ausTralia Kaksi yliopistoa. Näis- tä parempi university of Melbourne (33. sija).
eTelä-korea Yksi yliopisto: Seoul Na- tional university (50. si- ja).
kanaDa
Kolme yliopistoa. Kor- keimmalle sijoittunut university of toronto (20.sija).
sveiTsi
Kaksi yliopistoa. Parem- pi eth Zürich – Swiss Federal Institute of technology (13. sija).
Uutiset 4
Monta kertaa maturiteettiin
Kirjoitustaito. Puhekieli hiipii opiskelijoiden akateemisiin teksteihin.
Kirjoitustaidon heikkeneminen on johtanut siihen, että monen opiskelijan on yritettävä maturiteettia useaan kertaan.
teksti Juho Takkunen kuva Perttu Puranen
j
yväskylän yliopiston kielikes- kuksen johtaja Peppi Taalas on huolissaan opiskelijoiden kir- joitustaidon heikkenemisestä.Maturiteetissa hylätyn tai huo- mauttaen hyväksytyn tuloksen sai vii- me vuonna 12 prosenttia maturiteetin tehneistä opiskelijoista.
Hylkäysaste vaihtelee tiedekunnit- tain. Hylättyjen maturiteettien osuus on joissain tiedekunnissa jopa kahdek- san prosenttia.
”Minuun on ottanut yhteyttä opiske- lija, joka oli saanut hylätyn maturitee- tista jo kolme kertaa. Neljännellä hän pääsi läpi”, Taalas mainitsee.
Enimmillään hylkäyksiä on ollut kie- likeskuksen tilastojen mukaan kolme, ja näin on käynyt vain kahdelle opiske- lijalle. Useimmat opiskelijat saavat suo- ritettua maturiteetin viimeistään toi- sella yrityksellä.
Juuri eläkkeelle jäänyt kielikeskuk- sen pitkäaikainen kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmi totesi jo vuonna 2007, että opiskelijoiden kirjoitustai- don trendi on tasaisen laskeva.
”Jos äidinkieli vuotaa, ongelmia on monilla muillakin osa-alueilla”, Taa- las varoittaa.
Hylätyissä maturiteeteissa virhei- tä on useilla kielentarkastuksen alu- eilla. Pahimmiksi virheiksi katsotaan ongelmat tekstin ymmärrettävyydes- sä, kertoo maturiteettien kielentarkas- taja ja kirjoitusviestinnän opettaja Ter- hi Forssén.
”Jos virkkeen rakentamisessa on sel- laisia haasteita, että se estää viestin vä- littymisen lukijalle, se on vakavimmas- ta päästä.”
Muita kompastuskiviä ovat esimer- kiksi vääränlainen rakenne tai tekstilaji ja asia- ja puhetyylin sekoittuminen.
”Asiatyylisissä teksteissä alkaa ol- la yhä enemmän puhekielen piirteitä”, Forssén kertoo huomanneensa seitse- män vuoden kokemuksensa aikana.
Kielikeskus on ottanut maturiteet- tien arvioinnissa käyttöön huomautta- en hyväksytty -tuloksen. Se on pedago- ginen työkalu, jolla opiskelijalle anne- taan neuvoja siihen, mihin asioihin hä- nen tulisi kiinnittää asiatyylisessä kir- joittamisessa huomiota tulevaisuudes- sa.
Professori Sara Heinämaa yhteis- kuntatieteiden ja filosofian laitokselta on huomannut kirjoitustaidon heikke- nemisen omilla opiskelijoillaan.
”Lauseet eivät ole kokonaisia, niistä voi puuttua predikaatti. Myös viittaus-
suhteet ovat hämäriä”, hän mainitsee.
Heinämaa kertoo, että opiskelijoi- den kielelliset vaikeudet näkyvät vielä maisteriseminaarissakin.
”Aika, joka pitäisi käyttää filosofian sisällön opettamiseen, joudutaan käyt- tämään kielen läpikäyntiin”, Heinämaa toteaa.
Filosofiassa kirjallisen ilmaisun puutteet korostuvat oppiaineen luon- teen takia.
”Vaikka onkin hyviä ideoita, niin jos ei pysty ilmaisemaan itseään täydelli- sesti, voi saada huonon arvosanan suo- rituksesta.”
Myös professori ja pedagoginen joh- taja Jani Onninen matematiikan ja ti- lastotieteen laitokselta on huomannut kirjoittamisen ongelmat. Maturiteette- ja hylätään laitoksella yhdestä kahteen
vuosittain.
”Selkeää heikennystä on tapahtu- nut”, Onninen toteaa.
Matematiikan erityispiirre on, et- tä siinä tehdään vähän kirjallisia töitä ja tenttivastauksissa voi käyttää mate- maattisia symboleja. Opiskelijat eivät myöskään lue paljon kirjallisia lähde- materiaaleja. Kirjoittamisen ongelmat tulevat esiin vasta graduntekovaihees- sa.
PePPi taalas ei halua syyllistää opis- kelijoita kirjoittamisen vaikeuksista.
Hän arvelee, että ongelmat lähtevät jo lukio-opetuksesta.
”Asiatyyppisiä pitkiä tekstejä kirjoi- tetaan ja luetaan vähemmän, niin luki- ossa kuin vapaa-ajalla.”
Taalaksen mielestä lukiossa ei käydä läpi kyllin haastavia tekstejä ja erityyp- pisiä tekstilajeja.
”Kuilu lukion ja yliopiston välillä kasvaa”, hän toteaa.
Kielikeskuksessa tilanteeseen on rea- goitu muun muassa rakentamalla kir- joittamisen oppimispolkua. Se on ollut viime syksystä lähtien käytössä kasva-
tustieteissä. Ajatus on, että kirjoittami- sen opiskelu olisi mukana opinnoissa alusta maisterivaiheeseen asti.
Kieli- ja viestintäopintojen koko- naisuutta on uudistettu ensin fysiikan ja nyt historian, etnologian ja kemian opiskelijoilla. Apua kirjoittamisen pul- miin saa myös kielikeskuksen tutki- musviestinnän kursseilla ja Tukea kir- joittamiseen -kurssilla.
”Toivon, että tilanteen muuttaminen onnistuu, kun asioita tehdään syste- maattisemmin”, Taalas sanoo.
Maturiteetti osaksi kurssia
jyväsKylän yliopiston kielikeskus puut- tuu maturiteetin läpäisyongelmiin muut- tamalla suoritustapaa. Kielikeskus kokei- lee maturiteetin järjestämistä tentin si- jaan osana kandidaattivaiheen tutkimus- viestinnän kurssia. Tämä on käytäntönä jo useissa muissa Suomen yliopistoissa.
Pilottikokeilu on ollut syksyllä käynnissä filosofian laitoksella, ja nyt keväällä sellainen alkaa kirjallisuuden opiskelijoilla. Ideana on, ettei tuki opiskelijalle tulisi vasta maturitee- tin hylkäämisen jälkeen.
”Jos opiskelija saisi tuen jo varhaisem- massa vaiheessa, hän pystyisi hyödyntä- mään sitä kandidaatintutkielmansa kirjoit- tamiseen”, kirjoitusviestinnän opettaja Terhi Forssén valottaa.
Opiskelijat käyvät tutkimusviestinnän kurssilla tutkielmiaan läpi työpajamuotoi- sesti useassa vaiheessa. He saavat palau- tetta toisiltaan sekä opettajalta ja saavat tie- tää maturiteetin läpäisykriteerit jo varhain.
Opettaja tarkastaa kielen näkökulmas- ta tutkielman yhden osan. Laitos puolestaan tarkastelee sisällöntarkastuksessa opiskeli- jan koko tutkielmaa.
Uudenlainen maturiteetti otetaan käyt- töön porrastetusti syksystä 2016 lähtien.
Sen lisäksi säilyy mahdollisuus kirjoittaa e-maturiteetti.
AikA, jokA pitäisi käyttää filosofiAn sisällön
opettAmiseen, joudutAAn käyttämään kielen
läpikäyntiin.
Maturiteettien toP3- tiedeKunnat 2014
Maturiteettien läpäisyprosentti tiede- kunnittain vaihtelee vuosittain opis- kelija-aineksen mukaan. Vuonna 2014 parhaiten menestyivät seuraavat tiede- kunnat:
z
zMatemaattis-luonnontieteellinenzz tiedekunta
z
zHumanistinenztiedekunta z
zKauppakorkeakoulu
5
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
Opiskelijajärjestöjen #Koulutus- lupaus-kampanja alkoi Jyväskylässä onnistuneesti. 25.2. startannut kam- panja veti Kompassille ehdokkaita ja yleisöä jopa kuuden tunnin ajan.
Muissa ylioppilaskunnissa tapahtu- ma kesti pääsääntöisesti noin tunnin.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL), Suomen opiskelijakuntien lii- ton (SAMOK) sekä paikallisten opis- kelija- ja ylioppilaskuntien järjestä- män kampanjan tarkoitus on nostaa opiskelijoille tärkeitä teemoja yleiseen keskusteluun ja vaaliteemoiksi. Nyt paikalliset opiskelijajärjestöt soittavat alueidensa eduskuntavaaliehdokkaat läpi ja pyytävät heiltä kantaa muun muassa opintotuen säilymiseen ja koulutuksen maksuttomuuteen. JYYn
eduskuntavaalivastaava Annu Komu- lainen on tyytyväinen.
”Sekä opiskelijoiden että ehdokkai- den osalta vastaanotto on ollut kau- hean positiivinen. Kampanja on teh- nyt mitä oli tarkoituskin, eli nostanut koulutuksen keskusteluun.
Minna Tiainen
#koulutuslupaus alkoi lupaavasti jyväskylässä
JYYn hallituksen jäseniä kampanjan starttipäivänä.
OttO Martikainen
maturiteetit jyväskylässä
Maturiteettien hylkäysprosentit kielentarkastusvaiheessa
z
z2011:z5,9z%
z
z2012:z7,0z%
z
z2013:z4,2z%
z
z2014:z5,2z%
Huomauttaen hyväksytyt maturiteetit z
z2013:z5,5z%
z
z2014:z7,1z%
JYY
äs Jyv
ky län yli opiston yliopp ilas ku
nta
HEI, JÄRJESTÖ:
HAE YLEISAVUSTUSTA!
Opiskelijajärjestöjen juhlat pursuilevat sitsejä sekä muita lauluntäyteisiä tapahtumia. Nyt laulut pääsevät oikeuksiinsa kun JYYn 80-vuotisjuhlaviikolla julkaistaan laulukirja!
Ainejärjestöllänne on nyt oiva tilaisuus kerätä laulujenne parhaimmisto ja saada ne edustaviin kansiin laulavaisia opiskelijoita ilahduttamaan!
jyy.fi/yleisavustukset
JYY jakaa avustuksia opiskelij ajärjestöille.
Tänä vuonna avustuksiin on varattu 17 0 00 euroa.
Lähetä hakemuksesi to 2.4. klo 12 mennessä!
Lue lisää:
JYY
Jyväs
kylän yliopiston yliopp ilaskunta
rehtori: puolimatkan
lausunnossa ei loukkausta
jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen totesi 4.3., ettei kasvatus- tieteen professori Tapio Puolimat- kan lausunto loukkaa hyvää tieteel- listä käytäntöä.
Tutkinnan kohteena oli kolmen lähdeviitteen käyttö sekä se, onko Puolimatka ohittanut tutkimustulok- sia, jotka olisivat ristiriidassa hänen omien johtopäätöstensä kanssa.
Puolimatka antoi viime vuoden ke- väällä eduskunnan lakivaliokunnalle lausunnon sukupuolineutraalin avio- liittolain haitallisista vaikutuksista.
Joonas Mattsson teki rehtorille tut- kintapyynnön Puolimatkan lähteiden käytön etiikasta saman vuoden mar- raskuussa. Esiselvitys asiasta aloitet- tiin joulukuussa 2014.
Minna Tiainen
Kampus 6
Tiede. Kun suomalaiset yliopistot putoavat
rankinglistoilla, koulutuspoliittisessa keskustelussa herää huoli suomalaisen tieteen tilasta. Rankingeihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella.
Ranking on puutteellinen mittari
H
elsingin yliopisto putosi sa- dan parhaan listalta, uuti- soivat suomalaismediat vii- me marraskuussa, kun brit- tiläinen Times Higher Edu- cation julkisti uusimman rankinglis- tauksensa.Tutkimusta rahoittava Suomen Aka- temia puolestaan varoittaa, että suoma- laisen tieteen taso on laskusuunnassa ja ero tieteen huippumaihin kasvanut.
Näin arvioitiin Suomen Akatemian Tie- teen tila 2014 -raportissa.
Onko Suomella syytä huoleen, kun rankingsijoitukset putoavat?
TunneTuimpia yliopistovertailuja ovat Times Higher Educationin rinnalla QS ranking ja luonnontieteitä painottava Shanghain lista. Yhteistä näille kaikil- le on se, että kärjessä ovat vuodesta toi- seen yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yli- opistot.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohta- ja Petri Koikkalai- nen suhtautuu skep- tisesti rankingeihin.
Koikkalaisen mu- kaan ne antavat jos- sain määrin liioi- tellun kuvan erois- ta amerikkalaisten huippuyliopistojen ja tavallisten korkea- koulujen välillä.
”Ne antavat absoluuttisen kuvan, et- tä laatu olisi jotenkin eri planeetalta, vaikka niissä (huippuyliopistoissa) teh- dään monia aivan samantyyppisiä asi- oita kuin suomalaisissakin yliopistois- sa”, Koikkalainen huomauttaa.
Koikkalainen toteaa, että tieteellisen julkaisemisen pelisäännöt on määritel- ty pitkälti Yhdysvalloissa. Amerikkalai- silla yliopistoilla on hyvät kontaktit jul- kaisukanaviin, kuten tieteellisiin leh- tiin. Kansainvälisten julkaisujen määrä puolestaan parantaa sijoituksia yliopis- tovertailuissa.
”Amerikkalaisilla yliopistoilla on toi- mintakulttuuria, jossa lupaavasta ide- asta saadaan suuremmalla todennä- köisyydellä työnnettyä maailmalle jul- kaisu, joka julkaistaan jossain korkea- tasoisessa lehdessä”, Koikkalainen va- lottaa.
KoiKKalaisen muKaan rankingit mittaavat parhaiten menestystä aloilla, joilla julkaiseminen tapahtuu pääosin englanniksi, kuten luonnontieteissä ja teknisillä aloilla.
”Siellä rankingmenestys tarkoittaa, että on päästy kansainvälisiin kuvioi- hin mukaan ja pystytään julkaisemaan muiden joukossa tutkimusta, joka ote- taan huomioon.”
Rankingit kuitenkin jättävät varjoon- sa paljon merkityksellistä, Suomea kos-
kevaa tutkimusta sekä eurooppalais- ta tutkimusta, joka julkaistaan muil- la kielillä kuin englanniksi. Koikkalai- nen varoittaa, ettei rankingien saisi an- taa vaikuttaa liikaa kotimaiseen tutki- mukseen.
”Suomi on pieni maa, ja kukaan muu ei todennäköisesti tule tutkimaan yh- teiskuntaamme, ellemme tee sitä itse.”
KoiKKalainen toteaa, että rankingeil- la ei ole suoraa vaikutusta suomalaisten yliopistojen julkiseen rahoitukseen. Ne lähinnä tuovat rankingeissä menesty- neelle yliopistolle positiivista julkisuut- ta. Yksittäisen rankingtuloksen perus- teella Koikkalainen ei tekisi johtopää- töksiä vaan kehottaa tarkastelemaan eri listauksia.
”Mikään yliopisto tuskin on kauttaal- taan huippua tai täysin surkea. Totuus yliopistosta on monipuolinen”, hän to-
teaa.
Suomalaisten yliopistojen ra- hoitusmalli ohjaa kansainvälisten aineistojen käyt- töön kotimais- ten sijaan. Mal- lia on viety siihen suuntaan, että tutkijoilla on pai- neita saada läpi julkaisuja arvos- tetuissa kansainvälisissä lehdissä, jot- ka ilmestyvät useimmiten englanniksi.
Julkaisukanavien laatua arvioi Julkai- sufoorumi, joka koostuu eri alojen pro- fessoreista ja senioritutkijoista. Fooru- min korkeimmalle arvostamat julkai- teksti Juho Takkunen kuva Arimo Kerkelä ja Perttu Puranen
Mikään yliopisto tuskin on kauttaaltaan huippua tai täysin
surkea.
sut tuottavat eniten tulospisteitä, joil- la on suora kytkös yliopistojen rahoi- tukseen.
TuTKimuKsen tuottavuus ja vaikutta- vuus on yliopistorankingien keskeisim- piä arviointikohteita. Boston Collegen kansainvälisen korkeakoulutuksen kes- kuksen johtaja, professori Philip G. Alt- bach pitää sitä myös artikkelissaan hel- poimpana ja luotettavimpana mittari- na. Yliopiston tutkimuksen laatu kan- sainvälisten viittausten määrällä mitat- tuna siis on yksi tärkeimpiä asioita, joi- ta rankingtuloksista voi päätellä.
Opetuksen laatu on yksi tekijä, jota kaikki rankingit eivät mittaa. Sitä pide- tään myös vaikeasti mitattavana omi- naisuutena. QS:n ja Times Higher Edu- cationin kysyvät myös mielipiteitä tut- kijoilta ja työnantajilta yliopistojen maineesta. Tämän mittarin mielekkyys on kyseenalaistettu.
”Maineella on rankingeissä paljon painoarvoa. Sijoituksia listauksissa kat- sotaan hyvin tarkkaan maissa, joissa yliopistot perivät lukukausimaksuja”, suunnittelija Janne Pölönen Julkaisu- foorumista toteaa.
Kolumni 7
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
Ranking on puutteellinen mittari
S uomalaisessa taidekeskustelussa eräs asia ei muutu. Kuvataiteilija Teemu Mäen lähes 30 vuotta vanha Sex and Death -teos kohah- duttaa edelleen. Viimeisimpänä esimerkki- nä tästä on adressi, jossa vastustetaan Mäen kaavailtua luentoa Kangasalla järjestettävässä Taide & Tasa-arvo -seminaarissa. Nyky-Suo- messa sananvapauden suhteen toiset ovat tasa-arvoisem- pia kuin toiset.
Väkivallan erilaisia muotoja tarkasteleva Sex and Death -videoteos sisältää kuusisekuntisen kissantappo- kohtauksen, jonka päätteeksi Mäki masturboi tappaman- sa eläimen päälle. Aika ajoin tämä “kissantappovideo” pa- laa laajempaan keskusteluun milloin mistäkin syystä – ja aina väärinymmärrettynä. Harva koko teosta on edes näh- nyt. Jo pelkkä ajatus kissan tappamisesta on riittänyt teon irrottamisesta asiayhteydestään ja taiteilijan välittömään tuomitsemiseen. Jos Mäen vihaajat olisivat kaikkien näi- den vuosien jälkeen viitsineet lukea edes taiteilijan teos- ta käsittelevän esseen, ymmärtäisivät he kyseessä olevan harkittu puheenvuoro.
TaiTeeseen liiTTyy
tavalla tai toisella se, että siinä jaetaan jokin idea toisten ihmisten kanssa. Mozart ei säveltänyt musiikillisia ideoitaan lehmille, vaikka yhdysvaltalaistut- kimusten mukaan salzburgilaisneron konsertot ammujen maidontuottavuutta lisääkin. Kasimir Malevitšin Musta
neliö on nimensä mukainen taideteos, mutta olisi kuiten-kin järjetöntä ajatella neliön puhuttelevan vain muita geo- metrisiä kuvioita. Keskustelua yleisön kanssa käy myös Mäki, vain raadollisemmin keinoin.
Taiteen ilmaisuja aletaan ruotia aina, kun talouden At- las kompuroi tai Teemu Mäki saapuu kaupunkiin. Toki tä- mä kuuluu asiaan. Eihän taide ole luonteeltaan muuttu- maton vuori, vaan muodin ja aatteiden mukana virtaa- va väkkärä. Jos taiteilija ei kuitenkaan suostu tottelemaan poliittista tai taloudellista ideologiaa, alkaa taide maistua pahalta. Ei ole kosher tehdä taidetta, jota ei voi paketoida hyödykkeeksi.
suomen
Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Mar-
kus Tapio on kritisoinut tai-demaailman sisäänpäinkään- tynyttä ilmapiiriä. Puheet tai- teen autonomiasta ja itseisar- vosta eivät riitä vielä, jos ei voi tarjota ratkaisuja niiden ra- hoittamiseksi. Tämä on toi- saalta ymmärrettävä kom- mentti, toisaalta outo: vyötä on kiristettävä, mutta eikö tai- teelle voi silti esittää puolus- tuspuheenvuoroja?
Samaan aikaan, kun tai- deoppilaitoksissa päntätään markkinoinnin perusteita es- tetiikan kustannuksella, pyr- kii joukko sananvapauden vas- tustajia estämään taiteilijan esiintymisen kulttuuritapahtu- massa. Eikö silloin pitäisi voida vaatia voimakkaampaa autono- miaa taiteelle, edes hätähuuto- na? Sillä jos sensuurin jälkeen kaikki erikoistuvat vain ostami- seen ja myymiseen, kuka silloin opettelee tekemään taidetta?
Paavo Kässi
Kissan kuolema all over again
teksti Juho Takkunen kuva Arimo Kerkelä ja Perttu Puranen
taiteen ilmaisuja
aletaan ruotia aina, kun talouden
atlas kompuroi
tai teemu mäki saapuu
kaupunkiin.
eRilaisia
yliopisToRankingejä
shanghain ranking (The academic Ran- king of World universities)
z
zPainottaazluonnontieteitäzjazinsinööri- taitoa.
z
zYksizvanhimmistazkansainvälisistäzran- kingeistä,zperustettuzvuonnaz2003.
z
zTarkasteleezvainztutkimuksenztuotta- vuutta.
z
zKokonaistuloksissazSuomizonzsamallaz tasollazSveitsinzjazTanskanzkanssa.
Times Higher education z
zVertaileezyliopistojazlaajastizerizaloil- la.zKriteerejäzovatzopetuszoppimisympä- ristönznäkökulmasta,ztutkimuksenzmää- rä,zsiitäzsaadutztulotzjazmaine,ztutkimuk- senzvaikuttavuus,zkansainvälisyyszjazin- novaatiot.
z
zHelsinginzyliopistozolizviimezvuonnazsi- jallaz103.
Qs ranking z
zTarkasteleezerizalojaztasapuolisesti.
z
zLaskeezviittaustenzmääriäzjazpyrkiizarvi- oimaanzmyöszopetuksenzlaatua.
z
z40zprosenttiaztuloksestazkoostuuzver- taisarvioinnistazhuippuyliopistojenztut- kijoiltazomillazaloillaan,zjaz10zprosenttiaz työnantajakyselystä.
z
zHelsinginzyliopistozolizviimezvuonnazsi- jallaz67.
leiden ranking z
zMittaazpuhtaastizjulkaisujenzmäärääzjaz vaikutusta.
z
zSuomellazseitsemänzyliopistoazmuka- nazlistalla.
z
zSuomenzyliopistotzrankingissäztasalaa- tuisenzhyviä.
suomi menesTyy rankingeissä hy- vin, jos suhteutetaan huippuyliopisto- jen määrä väkilukuun. Näin mitattuna Suomessa olisi yksi huippuyliopisto jo- kaista miljoonaa asukasta kohden, ku- ten opiskelijavaikuttaja Jarno Lappa- laisen analyysi osoittaa. Englanninkie- lisissä maissa on paljon erittäin hyvin menestyviä yliopistoja, mutta niiden yliopistoista moni menestyy toisaalta heikosti.
Times Higher Educationin listauksen 300 parhaan joukkoon ylsivät Suomes- ta viime vuonna Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan tek- nillinen yliopisto.
”Rankingeissä tapahtuu vasta jossain 300. sijan jälkeen merkittävä romah- dus, kun katsotaan viittaussuhteita”, Pölönen huomauttaa.
Siis: jos emme ole maailman huip- puja, emme ainakaan ole huonoimpia.
Lähteet:
PhiLiP G. ALtbAch: the StAte of the RAnkinGS (2010) (www.inSidehiGheRed.
com/viewS/2010/11/11/ALtbAch) JAmiL SALmin RAPoRttiLuonnoS SuomALAiSeStA koRkeAkouLutukSeStA (2014)
JARno LAPPALAinen: PohJoiSmAAt JyRäävät yLioPiStoRAnkinGiSSA (JARnoLAPPALAinen.
fi/?P=300)
Kolumni 8
Laaja
eLämän kirjo
H uoleton humanisti monitieteiselle projek- tikurssille humpsahti. Luentosalissa suori- tuspaine haiskahti. Nyt ei olisi nakkipiilo- ja luvassa.
Yökkäillen kuunteli humanisti, kun tau- lulla resurssienhallinnat ja organisointiky- vyt vilisti. Vastuunakki napsahti, väkinäi- sen hymyn kasvoille pakotti.
Liukeni paikalta jupisten: ”Google Driven kautta kotoa suoritan sen.”
Mutta kas, ei auttaneet humanistia projektikurssilla ki- vikautiset drivetyksen taidot, kun ajan hermosta synkro- noitiin projektinhallinnan työkalupakkiin muodikkaam- mat airot. On Trelloa, Asanaa, Sumplia, Gantteria ja kai- kenlaista Jantteria. Humanistin silmissä nämä eivät olleet renkejä vaan isäntiä pelottavan vantteria.
Ja niin pieni humanisti jää, mukamas tehokkaaseen il- luusioon pyörimään.
SuorittamiSeSta humaniSti
ei aiemmin piitannut kos- kaan. Hänelle oli unen, askeleen ja kalorin mittaaminen roskaa. Vaan silti salaa sydämessään haluaisi myös huma- nisti projektiluontoista start-upin henkeä kehittää. Kuu- liaisesti nieli siis jargonin. Ajatteli, jospa saisi tehokkuut- ta itsekin.
Vaan kerrankos päästyään makuun to do -listojen, pus- kee uutta hanketta humanisti harhainen. Yötä myöten kaavioita hakkaa hän, henkilökohtaisille suorituksille, sen tähdennän. On kirjaprojektia, runoa, kalorien kerto- taulutuloa, kaikki viemässä ainutkertaisia sekunteja elä- mästä.
Vieläpä eksyy HabitRPG -roolipelia takomaan. Siellä pikseliavatar virtuaalikolikkoina palkintoja arkirutiinien suorittamisesta saa. ”Gamify your life”, sloganissa tode- taan. Tehokkaasti työskennellessään humanisti huudah- taa: ”kuuliainen suorittaminen ei koskaan ole ollut näin ihanaa!” Oletusasetuksissa pojoja soitosta äidille. Aivoissa hyrrää suorittamisen makea siirappi.
Mutta voi, humanisti hairahti hissiin. Game over, ilk- kuu avatar.
Unelma olemasta lakkaa, pettymys aivoja hakkaa. Te- hokkuuden illuusion sijaan omien prokkisten sisältö on- kin puhdasta kakkaa. Pet- tyneenä kapinoi humanis- ti ajankäytön hallintaelimiä vastaan, älylaitteen kyttää- misen päättää lopettaa.
Mutta eipä kestä kauaa, kun jo arjen sidosryhmät humanistia ahdistaa. Ros- kapihdeillä riipivät takaisin oravanpyörään. Whatsappin ryhmäviesti hoputtaa Dood- leen vastaamaan.
Mutta huoleton humanis- ti päätyy vahingossa Mood- leen, raportoi päivän kalorit sekavana Googleen. Heittää päälle vielä Gantt-kaavioon palkin prosessille nimeltä kaaos, kirjaimellinen dead- line 90 vuoden päähän. Ei- köhän aikataulussa pysytä.
Anna Näveri
Humanisti hajoaa projektinhallintaan
on trelloa, asanaa, sumplia, gantteria ja kaikenlaista
jantteria.
Kampus 9
teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen
PROFESSORI. Psykologian professori Lea Pulkkinen tunnetaan parhaiten Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta, joka on jatkunut Jyväskylässä kohta 50 vuotta.
Pulkkisen opiskeluaikana akateeminen vapaus oli vielä voimissaan. Pääaineenkin sai vaihdettua kävelemällä kansliaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
Laaja
eLämän
kirjo j
yväskylässä uransa luonut professori Lea Pulkkinen on yksi Euroopan arvostetuimmista kehityspsykolo- gian tutkijoista. Suomessa hänet tunnetaan myös yli- opistopiirien ulkopuolella merkittävänä lasten puo- lestapuhujana.Innoituksen lasten puolustamiseen Pulkkinen sai jo omalta äidiltään. Lea Pulkkinen syntyi Heinolan maa- laiskunnassa lokakuussa 1939, aivan talvisodan kynnyksellä.
Pulkkisen äiti oli sitä mieltä, ettei sodan kauhuja pidä kaa- taa lasten päälle.
”Olen äidilleni siitä kiitollinen, että hän antoi meille hy- vin turvallisen lapsuuden. Se on motivoitunut minua puhu- maan turvallisen lapsuuden puolesta myös yleisemmin, kos- ka se on niin tärkeä voimavara lapsille”, 75-vuotias Pulkki- nen kertoo nyt.
On SuuRta sattumaa, että Pulkkinen päätyi opiskelemaan juuri Jyväskylään.
Lukion jälkeen, kesällä 1958 Pulkkinen työskenteli isänsä yrityksen toimistossa. Suvussa ei ollut akateemista taustaa, eikä Pulkkinen itsekään ollut hakenut mihinkään opiskele- maan. Hän olisi jatkanut työskentelyä toimistossa, ellei isä olisi päättänyt toisin.
”Olisiko se ollut heinäkuuta, kun isä tuli toimistoon ja ky- syi, että olenko hakenut opiskelupaikkaa.”
Isä teki tyttärelleen selväksi, ettei toimistotyön jatkami- nen ollut vaihtoehto. Pulkkinen ei halunnut Helsinkiin tai Turkuun, eikä Jyväskylän opettajakoulutuskaan kiinnosta- nut. Oulun yliopisto oli juuri aloittanut toimintansa, mutta soittaessa selvisi, että sen opetus käynnistyisi vasta seuraa- vana vuonna.
Oulun yliopiston kautta Pulkkinen kuuli, että Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun oli perustettu uusi filoso- finen tiedekunta. Pulkkinen sai korkeakoulun puhelinnu- meron, johon hän voisi soittaa.
”Minä soitin, ja sehän yhdisti suoraan korkeakoulun reh- torille, professori Aarne Penttilälle.”
Vaikka hakuaika Jyväskylään oli umpeutunut kaksi päivää aiemmin, antoi rehtori Pulkkisen vielä lähettää hakemuk- sensa. Tieto opiskelupaikasta tuli seuraavalla viikolla.
Kun PulKKInEn aloitti opintonsa kasvatustieteellisessä kor- keakoulussa, oli hänen pääaineensa äidinkieli. Pulkkisen opiskelualat valikoituivat sattumalta rehtori Penttilän kans- sa käydyn puhelinkeskustelun aikana. Rehtorin kysyessä mitä Pulkkinen haluaisi uudessa tiedekunnassa opiskella, oli Pulkkinen puolestaan kysynyt, mitä siellä ylipäänsä voi opiskella.
”Hän oli suomen kielen professori, niin hän luetteli että
’äidinkieltä, kirjallisuutta, psykologiaa...’. Minä luettelin pe- rässä, että suomen kieli, kirjallisuus ja psykologia.”
Melko nopeasti Pulkkinen kuitenkin huomasi, ettei ura kielitieteilijänä ollut häntä varten. Sen sijaan psykologiassa oli nuoren professori Martti Takalan johdolla ”ihan toisen- lainen meninki”.
”Menin sitten yliopiston kansliaan kysymään, että voisin- ko vaihtaa pääaineen suomen kielestä psykologiaan. Sanoi- vat että joo, merki- tään tänne.”
Professori Pulk- kinen tiedostaa hyvin, ettei vastaa- va onnistuisi enää tänä päivänä.
”Tämä on vähän kuin tarua nykyopiskelijoille, joilla on vai- keat pääsykokeet ja vaikeaa vaihtaa pääainetta. Minusta aka- teemisessa opiskelussa pitäisi olla etsimisen mahdollisuutta.”
Nykyopiskelijoita Pulkkinen kannustaa etsimään rohkeas- ti omaa reittiään.
”Sen vapauden puitteissa mitä on, pitäisi valita jotakin sel- laista mistä itse on todella innostunut. Kannattaa käydä kat- somassa ja kuuntelemassa eri puolilla, eikä mennä sen ru- tiinikaavan mukaan”, aiemmin dekaanina ja laitosjohtajana toiminut Pulkkinen rohkaisee.
PulKKInEn alOIttI työuransa yliopistolla jo opintojen- sa aikana. Oltuaan kaksi päivää yliopistolla hän haki ja pää-
si kirjastoharjoittelijaksi yliopiston kirjastolle. Myöhemmin Pulkkinen siirtyi avustaviin töihin psykologian laitokselle, missä hän suoritti myös psykologian harjoittelunsa.
”Sen jälkeen professori Takala kysyi, ryhtyisinkö hänen tutkimukseensa tutkimusassistentiksi. Siitä lähtien, vuodes- ta 1960, olen koko ajan ollut psykologian laitoksella.”
Siitä lähtien uudet tehtävät ja tittelit seurasivat toisiaan:
opetusassistentti, soveltavan psykologian lehtori, virkaa teke- vä apulaisprofessori, apulaisprofessori… Samalla Pulkkinen kasvatti lapsiaan ja opiskeli itsensä maisteriksi, lisensiaatik- si ja tohtoriksi. Tohtoriopintojen jälkeen hän lähti vuodek- si Sussexin yliopistoon Englantiin täydentämään opintojaan.
”Kun minulla oli kaksi lasta, 1961 ja 1964 syntyneet, ja olin koko ajan töissä ja koko aika opiskelin, niin elämä oli vähän kiireistä”, Pulkkinen sanoo.
Vaikka akateemista uraa luovat naiset olivat tuohon aikaan nykyistä harvemmassa, ei Pulkkinen kokenut sukupuolen vaikuttavan hänen työmahdollisuuksiinsa. Ei, ennen kuin professori Martti Takala valittiin vuonna 1982 yliopiston reh- toriksi, ja Pulkkinen haki tämän sijaiseksi psykologian pro- fessorina.
”Se oli elämäni vaikeita prosesseja.
Kun ryhdyin tavoit- telemaan ylempiä virkoja, niin tulikin lasikatto vastaan.”
Tietyt tahot halusivat ajaa professorin sijaiseksi miespuo- lisen hakijan psykologian laitoksen ulkopuolelta. Pulkkinen sai paikan vasta sen jälkeen, kun silloinen opetusministeri Kaarina Suonio puuttui tilanteeseen.
lEa PulKKInEn on tehnyt pitkän ja kansainvälisestikin mer- kittävän uran kehityspsykologian parissa. Parhaiten hänet tunnetaan Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta, jos- sa on seurattu samojen, vuonna 1959 syntyneiden suomalais- ten kehitystä kohta viidenkymmenen vuoden ajan.
Kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja tutkimus alkoi Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968.
”Alussa yksi tutkimusta motivoiva asia oli, etten ollut psy- kologian tai kasvatustieteen opetuksessa saanut tietoa siitä, millaiset seikat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Onko van- hemmilla joku merkitys, vai kasvavatko lapset jonkin oman sisäisen ohjelmansa mukaan?”
Vielä väitöskirjaansa tehdessään Pulkkinen ei tiennyt, että tutkimukset jatkuisivat tänäkin päivänä.
”Minulla oli siinä väitöskirjassa sanottuna, että olisi mie- lenkiintoista tietää, ennustaako tämä lapsuusiän käyttäyty- minen jotakin tulevaa kehitystä. Kyllä siinä tämä ajatus oli, mutten silloin oikeastaan tiennyt mitään pitkitäistutkimuk- sista. Ei niitä ollut paljon ollutkaan.”
Aineistoa on tarkoitus kerätä seuraavan kerran tämän vuo- sikymmenen lopussa, kun tutkittavat täyttävät 60 vuotta. Sil- loin tutkimuksia jatkaa gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko, jonka gradun ja väitöskirjan Lea Pulkkinen on aikoinaan ohjannut.
”Tässä on tämmöinen laaja elämän kirjo, ja se lähti niis- tä kysymyksistä, että mitkä ovat lasten väliset erot. Sitten se on kasvanut tällaiseksi valtavaksi elämän kokonaisuudeksi”, Pulkkinen kuvailee.
VuOSItuhannEn VaIhtEESSa Pulkkinen oli mukana pe- rustamassa Jyväskylän yliopistoon Agora Centeriä, jonka va- rajohtajana hän myös toimi monitieteisen tutkimusyksikön alkuaikoina. Nykyisin Agora-rakennuksesta löytyy hänen mukaansa nimetty Lea Pulkkisen sali.
Pulkkinen saavutti virallisen eläkeiän vuonna 2004, mut- ta työtahtia se ei ole hidastanut.
”Jos perheeltä kysyy, niin työmäärä ei ole vähentynyt. Olen koko ajan julkaissut jotakin.”
Tänä talvena Pulkkinen on tehnyt opetus- ja kulttuurimi- nisteriölle selvitystä joustavan koulupäivän vakiinnuttami- sesta. Kun selvitys on valmis, odottaa Pulkkisen työlistal- la kaksi Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta kertovaa kirjaa.
Muuten tulevaisuus on avoinna.
”En nytkään tiedä, mihin polkuni vie. Olen aina tehnyt va- lintaa sen mukaan, mitä mahdollisuuksia on tarjoutunut.”
Minusta akateeMisessa opiskelussa pitäisi olla etsiMisen Mahdollisuutta.
kun Minulla oli kaksi lasta ja olin koko ajan töissä ja koko aika opiskelin, niin eläMä oli vähän kiireistä.
lEa PulKKInEn
z
zJyväskylänzyliopistossazuran- sazluonutzpsykologianzemerita- professori.
z
zEuroopanzarvostetuimpiazke- hityspsykologianztutkijoita.zTun- netaanzerityisestizLapsestazai- kuiseksiz-pitkittäistutkimuk- sesta.
z
zNimettyzVuodenzprofessorik- siz(1992)zjazVuodenzkäyttäyty- jäksiz(2003).zSaanutzmuunzmu- assazSuomenztiedepalkinnonz (2001),zSuomenzLeijonanzRi- tarikunnanzKomentajamerkinz (2002)zsekäzTiedonjulkistami- senzelämäntyöpalkinnonz(2011).
10
nunnia ja
viuhahduksia
Opettajaseminaari. Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat kauas 1800-luvulle. Tuolloinen Jyväskylän opettajaseminaari
oli monella tapaa suomalaisen korkeakoulutuksen uranuurtaja. Kurkistimme, millaista oli opiskella kansakoulunopettajaksi oppilaitoksen alkutaipaleella.
teksti Anniina Nirhamo kuvat Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto Seminaarin naisoppilaita lumileikeissä
1920-luvun alkupuolella.
Kuvassa seminaarioppilaat Yrjo Albin Nykanen ja Viljo Kustaa Oksala.
Seminaarilaisten syysretki Roninmäelle 1924.
11
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
S
uuri osa opiskelijoista asui Seminaarin inter- naatissa, jossa arki oli tarkoin säänneltyä. Ny- kyään parjatut kahdeksan aamut olisivat olleet rento alku päivään; 1800-luvulla herätys tuli kuudel- ta, minkä jälkeen askareet odottivat. Opiskelijoilla oli erilaisia vastuuviikkoja, kuten ruokaviikot, kyökkivii- kot ja pyykkiviikot.Askareiden jälkeen olikin aika hiljentyä. Seitsemäl- tä alkoi aamurukous, jonka jälkeen istuttiin pari tun- tia luennoilla. Opetus jatkui, kunnes maitokello kilisi ruokailun merkiksi.
Päiväsaika täyttyi joitakin taukoja lukuun ottamatta luennoista. Iltahartauden jälkeen alettiin tehdä läksy- jä, kirjoittaa aineita, harjoitella laulua ja soittoa. Kan- nettiin puut ja lakaistiin huoneet ja luokat. Uno Cyg- naeuksen pedagogiikassa taito- ja taideaineet olivat hyvin tärkeitä. Piirustusten ja käsitöiden mallisarjo- jen tekemiseen kului paljon aikaa.
Itse asiassa koko seminaarin ylläpito toimi opiske- lijoiden voimalla. Miesopiskelijoiden vastuulla oli esi- merkiksi halonhakkuu ja kaikkien seminaarin raken- nusten lämmittäminen. Halkojen hakkauksesta syn- tyneen äänen vuoksi seminaarilaiset saivat kaupun- kilaisilta pilkkanimen jyskyt. Naisten asuntolan yh- teydessä oli myös lastentarha ja -seimi, joka muistut- ti lastenkotia. Naisopiskelijat työskentelivät vuoroissa ja opettelivat lastenhoitoa.
Hiljaisuus alkoi seminaarin internaatissa kymme- neltä. Jos palasi kampukselle myöhemmin, joutui kii- peämään portin yli ja tuli ehkä erotetuksi seminaa- rista.
Sukupuoli: yhteiskunta oli opettajattaren perhe
O
pettajaseminaarissa oli erikseen nais- ja mies- osastot, ja Seminaarinmäen kampus oli jaettu tarkoin eri sukupuolille merkittyihin tiloihin.Naistenosastoon kuuluivat nykyiset Educa (D) ja His- torica (H) -rakennukset, miesten rakennuksia olivat nykyiset Seminarium (S) ja Fennicum (F). Rakennus- ten välillä oleva paja oli osastojen raja.
Naisten asuntola oli D-rakennuksessa ja miesten F- rakennuksessa. Kompissa eli yhdessä huoneessa asui kolme tai neljä opiskelijaa. D-rakennuksessa olivat myös opettajattarien virka-asunnot.
Vastakkaisen sukupuolen internaatissa vierailu oli ehdottomasti kielletty. Edes rakkauskirjeitä ei saanut lähettää toiselle puolelle. Viestit piti aina ensin käyt- tää henkilökunnalla tarkistuksessa. Kun valvojat oli- vat poissa, vastakkaisen sukupuolen edustajia kutsut- tiin joka tapauksessa vierailulle sääntöjä uhmaten.
Erilaiset vapaa-ajan retket olivat paikkoja tavata vastakkaista sukupuolta, mutta opiskelijoiden piti pi- tää huolta, että seurustelu pysyi soveliaisuuden rajois- sa. Keskustelu miehen ja naisen välillä ei saanut kes- tää liian pitkään.
Erityisesti naisille yhteys miehiin oli riski: Opetta- jattaren kuului pysyä naimattomana, sillä hänen tu- leva perheensä oli suomalainen yhteiskunta. Mikäli naisopiskelija löysi seminaarin aikana kihlatun, hän joutui jättämään opintonsa kesken.
Vapaa-aika: spontaania laulantaa Ilokivellä
O
piskelijat viettivät vapaa-aikaa erilaisten retki- en ja ulkoilun merkeissä. Joka syksy koko se- minaari henkilökuntineen lähti Roninmäelle toivottamaan uudet opiskelijat tervetulleiksi. Ronin- mäelle mentiin kulkueena ja hevosten kyytiin pakat- tiin pitkät pöydät, pöytäliinat, posliiniastiastot ja täys- ruoka.Kampuksen kyljessä oli Moirislampi, jolle mentiin kesäisin ulkoilemaan. Naiset kävelivät myötä- ja mie- het vastapäivään. Moirislammella oli myös huvimaja kahvittelua varten.
Naiset osallistuivat valmistujaiskevään vappuyönä Moirislammen nunnakulkueeseen. He pukivat laka- nan vaatteeksi ja kietoivat pyyhkeen päähän nunna- huivin tapaan. Kulkueessa käveltiin kynttilöitä kan-
Arkirytmi: myöhästyjä sai kiivetä portin yli
Miesseminaari- laisia opiskele- massa 1917.
Myös retkellä opiskeltiin 1920-luvun alkupuolella.
Seminaarin asuntolassa 1920-luvun loppupuolella.
12
MARKKU MANNINEN -
tERäKsENlUjA vAIhtoEhto EDUsKUNtAAN
l kokonaisveroastetta laskettava l teollisuustyöpaikat takaisin l maanpuolustus kuntoon
l perusterveydenhoito lähipalveluna
Konepajayrittäjä hankasalmelta eduskuntaan!
www.manve.fi
saat mitä tilaat.
ta käytöstä. Paikassa, jossa oli paljon nuoria, rikkei- tä esiintyi paljon. Opettajaseminaarista erottamiset ja opintojen keskeyttämiset olivatkin tavallisia.
Talous: rahatonta odotti eroaminen
P
ennittömällä ei ollut 1800-luvulla asiaa opetta- seminaariin. Lukukausimaksut piti maksaa, ja jos vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta kus- tantaa opintoja, opiskelijan täytyi kääntyä muiden su- kulaisten puoleen. Tukihenkilönä saattoi toimia myös kansakoulunopettaja tai vaikka pastori kotiseudulta.Miehet saattoivat viettää vuosia vaikkapa metsä- töissä tai laivalla säästääkseen opintoja varten. Hank- kipa joku kotieläimiäkin, kuten lehmiä tai vuohia, joita vuokrasi eteenpäin tai myi niistä saatavat tuot- teet kaupungilla.
Rahanpuute oli hyvin tavallista, sillä suurin osa ih- misistä eli omavaraistaloudessa. Jos rahat loppuivat, saattoi opiskelija joutua eroamaan seminaarista. Tai jos hyvä tuuri kävi, hän sai ehkä erityisluvan jäädä vapaaoppilaaksi.
Jos rahaa oli, tai vanhemmat pystyivät kustan- tamaan asumisen, opiskelija saattoi hyvinkin asua vuokralla kaupungilla. Näin teki yli puolet seminaa- rin opiskelijoista. Mäki-Matin kaupunginosa oli suo- sittu keskustaa edullisempien vuokrien vuoksi. Ul- ko-oppilaalla oli enemmän vapauksia ja valinnanva- raa ajankäytön suhteen. Seminaarin sisäoppilaitok- sessa asuminen oli kuitenkin arvostetumpaa.
Lähteet: Pekka hassinen: Oi kuvatuksia ja mieLijuOhteita.
tarinOita jyväskyLän yLiOPistOn ja sen edeLtäjien vaiheista.
aimO haLiLa: jyväskyLän seminaarin histOria.
einO keskinen (tOim.): jyskyjen seminaari. jyväskyLän seminaarin satavuOtismuistiO.
Liisa harjuLa ja marja-Liisa hyvönen (tOim.):
harvinaisesta mOninaiseksi.
Lisäksi haastateLtu yLiOPistOn taidemuseOn intendenttiä PirjO vuOrista.
www.lukusali.fi | www.punamusta.com
Selaimella tai iPadilla
PunaMustan Lukusali-palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten sähköisten lehtien julkaisemisen PunaMustassa painetuista lehdistä ja julkaisuista helposti ja
edullisesti. Julkaisu voi olla näköislehti tai sisältää erilaisia rikasteita mm.
videoita, linkkejä ja muuta internetistä tuttua sisältöä.
Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja niin selaimella kuin iPadillakin.
Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta
tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu
PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun.
Teuvo Hakkarainen
Kansanedustaja, sahuri
Olen suoraviivainen kansanmies.
Sanon, mitä muut vain ajattelevat, mutta eivät uskalla sanoa ääneen.
Siksi minunlaistani kansanmiestä tarvitaan edelleen eduskunnassa.
Suoraa puhetta suomalaisiin sydämiin www.teuvohakkarainen.fi
Ilmoituksen maksaja: Teuvo Hakkarainen
taen. Palava kynttilä symboloi kansankynttilää, jok- si opiskelija oli valmistumassa. Se ei saanut sammua, muuten opiskelijasta tulisi huono esimerkki ja hänen opettajan uransa olisi tuhoon tuomittu. Miehillä vas- taava perinne oli Moirislammen ympärijuoksu ilman housuja.
Harrastuksia ja hengenelämää löytyi, mistä valita.
Sekä miehet että naiset pelasivat pesäpalloa. Talvel- la hiihdettiin ja luisteltiin Jyväsjärvellä. Harjulla kelk- kailtiin ja laskettiin mäkeä. Urheiluseurojen lisäksi opiskelijat saattoivat kuulua kuoroon tai kristilliseen yhdistykseen. Seminaarinmäen rinteestä löytyi Iloki- vi, jolle saatettiin kokoontua spontaanisti laulamaan.
Kiven nimi tuli Kantelettaresta.
Opiskelijoilla oli myös toverikuntia, jotka painot- tuivat kulttuuriharrastuksiin. Näillä oli myös omia lehtiä, joihin kirjoitettiin esimerkiksi runoja, tarinoi- ta ja muistelmia.
Päihteet: säännösteltyä kahvinkeittoa
1
800-luvun opiskelijat eivät rymynneet kaupun- gilla approilemassa. Ainakaan kovin avoimes- ti; alkoholi ja tupakka olivat seminaarin opiskeli- joilta kielletty, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteikö niitä olisi käytetty salaa. Uudet opiskelijat esi- merkiksi toivotettiin usein tervetulleiksi väkijuomia nauttien. Päihteiden käyttö aiheutti riesaa ja seminaa- rista erotuksia.Jopa kahvinkeitto oli sallittu luvan kanssa vain ker- ran viikossa. Seminaarilaisilla olikin tietyt kahvi- lat, joissa he tapasivat viettää aikaa. Santalan kahvila Kauppakadulla oli hieman hienompi paikka.
1800-luvun lopulla railakas opiskelijaelämä tarkoit- ti siis säädyttömän pitkää keskustelua tai liian läheis- tä kanssakäymistä vastakkaisen sukupuolen edusta- jan kanssa. Rakkauskirjeitä, myöhästymistä iltakym- menen hiljaisuudesta, kahvinjuontia kyläpaikassa, sa- laista tupakanpolttoa ja viinaa tai muuta epäsovelias-
JYVÄSKYLÄN OPETTAJASEMINAARI
z
zSuomenzensimmäinenzopettajaseminaarizperustettiinz Jyväskyläänzvuonnaz1863.
z
zPuhekielizolizseminaarinzalkuaikoinazruotsi,zmuttazope- tuszolizalustazalkaenzsuomenkielistä:zhaluttiinzkouluttaaz opettajiazjotkazopettavatzkansanzkielellä.
z
zOpettajaseminaarinzensimmäinenzjohtajazUnozCygna- euszolizmyöszkansakoululaitoksenzperustaja.z
z
zNaisillezkansakoulunopettajazolizensimmäisiäzsosiaa- lisestizhyväksyttyjäzammattejazsäätyläisyhteiskunnas- sa.zMiehillezopettajaksizopiskeluztaaszsaattoizmerkitäzso- siaalistaznousua.
z
zJyväskylänzopettajaseminaarissazopiskelivatzmm.z MinnazCanth,zIsazAsp,zJ.H.zErkko,zP.J.zHannikainenzjazSa- mulizPaulaharju.
z
zOpettajaseminaarizmuuttuizuudistuksenzmyötäzKasva- tusopilliseksizkorkeakouluksizvuonnaz1934zjazJyväskylänz yliopistoksiz1966.
Naisoppilaita 1920-luvun alkupuolella.
13
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
Hep! Se on teattereiden ensi-iltojen aikaa taas. Kannattaa tarkastaa Jyväskylän runsas ja tasokas tarjonta!
Menot
Runoilijoiden traaginen homoromanssi
“Halusin kuvata sitä, kuinka rakkaus on loppujen lopuksi aina pohjimmiltaan samanlaista riippumatta siitä keitä, mitä sukupuolta tai minkä ikäisiä rakastavai- set ovat”, kertoo Rimbaud ja Verlaine -näytelmän kirjoittanut jyväskyläläinen Eeva Leinonen.
Arthur Rimbaud (1854 - 1891) oli ranskalainen runoilija ja lapsinero, jonka teini-ikäisenä kirjoittama tuotanto teki lähtemättömän vaikutuksen moderniin lyriikkaan ja rockrunoilijoihin, kuten Jim Morrison, samoin Leinoseen.
Rimbaud ja Verlaine -näytelmä ker- too Rimbaudin ja häntä reilusti vanhem- man, alkoholisoituneen runoilija Paul Verlainen traagisen romanssin. Runoi- lijat tapasivat vuonna 1871. Taiteen ja in- tohimon nimessä Verlaine jätti raskaa-
13.3. Musta kYnnYs
Pekka “Faarao” Pirttikankaan luotsaama kokeellinen “tundraboogie”yhtye Cosmo Jones Beat Machine julkaisi hiljattain levyn Skunkade- licatess. Edellinen levy Belzeboogie tuli julki noin 8 vuotta sitten. Bändin jäsenet vaikuttavat monissa muissakin bändeissä. Sairaan kova.
12.3. teatteri Miilu
Mikko Hintikka ja Tomi Huusko tulkitsevat kahden intohimoisen runoilijan rak- kaustarinan Jyväskylän kansannäyttämön näytelmässä Rimbaud ja Verlaine.
kaMPus kino
pETTERi kaLLiomäki aRVoSTELEE iLokiVEn TuLEVia näyTökSiä
20,000 Days on Earth
ian ForsYtH & Jane Pol- lard, 2014
ti 10.3. klo 19.00 Henkilökuva Nick Cavesta pyrkii kynsin ja hampain ole- maan kohteensa kokoinen, ek- sentrinen elämys. kaikki kunnia yrityksestä, mutta jos teoksen riisuu ulkoisista tehokeinois- taan – faktan ja fiktion sekoit- tamisesta jne. – jäljelle jää mitä tavanomaisin fanituote, joka ei uskalla tarkastella Cavea muu- toin kuin kaukokuvassa.
arvosana: 2/5
Maps to the Stars
david Cronenberg, 2014 Ma 16.3. klo 19.00 Cronenbergista kehittyy vuosi vuodelta kiehtovampi tekijä. Jälleen kerran hän osoittaa olevansa huikea näyttelijäohjaaja: Julianne Moore, John Cusack ja Mia Wasikowska eivät ole koskaan olleet parempia.
Ei silti mikään ihme, ettei heitä juhlittu oscar-gaalassa näiden suoritusten tiimoilta.
maps to the Stars lienee ollut akatemialle liian suora kuvaus unelmatehtaan kouristuksenomaisesta arkitodellisuudesta, jossa menestys on parasta huumetta ja rehellisyys merkitsee kylmää kalkkunaa.
arvosana: 5/5
Wild – Villi vaellus
Jean-MarC vallée, 2014 ti 24.3. klo 19.00 Tarinat nuorten naisten erämaa- ja luonnonvaelluksista näyttävät olevan kinon tämän kevään muoti-ilmiö. kyseisessä alagenressä Wild on paljon onnistuneempi tapaus kuin pari viikkoa sitten nähty Tracks. Reese Witherspoonin 1800 kilometrin soolopatikkaretki tarjoilee elämänmakuista etikkaa siinä missä Wasikowskan kamelivaellus maistui silkalta sokerilta.
arvosana: 4/5
lisÄksi oHJelMistossa ma 9.3. kLo 19.00 THE CongRESS (mundRuCzó)
ma 17.3. kLo 19.00 FoxCaTCHER (miLLER)
20.3. HistoriCa 306
Hulluna lailasta on Jyväskylän Talven järjestämä tilaisuus, jossa arabi- an kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila esitel- möi hulluudesta arabialaisessa runoudessa. kello 16 esiintyvän Hämeen-anttilan alustus on osa Jyväskylän Talven tapahtumaa mieli, hulluus ja terveys, joka alkaa klo 14 kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkoston esitelmällä.
10.3. ilokivi
vuoden 2014 Sundance -elokuvafestivaalilla palkit- tu ja festarinäytöksiä lop- puunmyynyt 20 000 Days on Earth on dokumenttia ja fiktiota sotkeva eloku- va kuvitteellisesta vuoro- kaudesta muusikko-kirjai- lija Nick Caven elämässä.
Entisestä heroiiniaddiktis- ta ja goottien kuninkaasta kertova elokuva on myös inspiroiva kuvaus taiteellisesta luomisprosessista.
tekstit Menot-setä
Riku Suonio
na olevan vaimonsa ja vietti Rimbau- din kanssa pari vuotta absintin, huu- meiden ja kielletyn rakkauden maus- tamaa elämää Belgiassa ja Lontoossa.
Romanssi loppui dramaattiseen vä- likohtaukseen, jossa Verlaine ampui Rimbaudia käteen.
Juuri intohimoinen tunteiden kuva- us ja hurja tositarina saivat Leinosen kirjoittamaan tekstin.
ohjaaja Mirka Seppänen vaikuttui myös Leinosen tekstin laadusta.
”Tässä on tehty paljon tarkkaa tut- kimustyötä, mutta silti teksti ei ole pö- nöttävä historiallinen draama, vaan nykyaikainen. Siksi vein ohjausta sii- hen suuntaan, että näytelmässä soi Doorsin musiikki ja siinä on 1960-lu- vun hippimeininkiä.”
28.3. ilokivi
JYYn 81. vuosiJuHlabileet juhlitaan Kau- rismäki-teemalla. Illan käynnistää Mies vailla
menneisyyttä -leffasta tuttu, tummaa ja tyyli- kästä rockiskelmää soittava Marko Haavisto
& Poutahaukat. Aki Kaurismäen elokuvas- sa Veljekset esiintyvä Nieminen & Litmanen puolestaan on Hammond-rummut-duo, jon-
ka soitossa on aineksia jazzista, rockista, is- kelmästä ja Morricone-tyylin leffamusiikista.
Groovessa ja saundissa piisaa.
14.3. rentukka-roCk
rentukka-roCkin tämän vuoden pääesiintyjä on reg- gae- ja klubbailupohjal- ta musiikkia tekevä Reino Nordin. monien mielestä ärsyttävä tyyppi on moni- en mielestä varsin tasokas muusikko.
Tapahtuman muita esiinty-
jiä ovat latvialainen punkrockia soittava Foxthroath, rokkibändi Gaspard Oil ja progressiivista punkräp- spacepärinää soittava The Ruffes.
14.3. lutakko
belgialais-ranska- lais-kolumbialais- vietnamilainen La Chiva Gantiva on juuri niin hä- märä musiikillinen keitos kuin odot- taa saattaa. yhty- een musiikki on kirja- va cocktail afro-kolum- bialaisia rytmejä, rockia, fun- kia ja afrobeatia.
ulkomaan tähtiä lämppää ehkä vieläkin kovempi, jy- väskyläläinen suobluesbändi Slim Bean. Tukevaa pe- rusjunttausta vähän oudoilla vivahteilla.
10.3. agora
sun song -tapahtu- man idea on:
1. kerro oma lempibii- sisi Sun Songin Face- book-sivuilla.
2. kerro, miksi kyseinen kappale on tärkeä sinulle.
3. näitä kappaleita soitetaan
agora Centerin aulassa tiistaina 10.3. kello 12 - 13.30 välisenä aikana. Tule paikalle.
mon SpR
ECo Rd
S
21.3. kauPunginteatteri
avoin liitto on Dario Fon ja hänen vaimonsa Franca Ramen kirjoittama mustaksi komediaksi virittyvä klassikko avioparin yrityksestä antaa puolisolle täy- dellinen vapaus. nyrkkeilymatsiksi menee tämäkin kaunis ajatus.
RaiSa kyLL
ikk i Ra
nTa
yan niSpS
aTH aS
miikka VaRiLa
”Päädyin PiTäMään Mieleni sekasoRToa PyHänä. olin JouTilas, kuuMeen kouRissa: kadeHdin eläinTen onnea – leHTiMaToJa, HelVeTin esikaRTanon TuRMelTuMaTToMuuTTa, MaaMyyRiä, neiTseellisTä unTa!”
Arthur Rimbaud teoksessaan Kausi helvetissä.
Helpotus 14
Piatolla kuultua klo 11.24: ”Mi- ten täällä on näin täyttä, vaikkei oo yhtään jonoo?”
teksti Aino Vasankari
OpintOpOlku. Korkeakoulupolitiikan muutoksissa on vaikea pysyä perässä, etenkin jos edessä siintää alanvaihto. Kokosimme pikaohjeet säännösviidakkoon.
AlOitA tästä
Opiskelija voi hakea opintopolku.fi – portaalin kautta yhteensä kuutta kor- keakoulupaikkaa. Haku muistuttaa hieman toisen asteen hakua, sillä uu- distuksen myötä hakujärjestyksellä on väliä.
Opiskelijan on vastaanotettava opis- kelupaikka listaamansa järjestyksen mukaan. Enää ei siis voi tehdä valintaa esimerkiksi pääsykokeen jättämän vai- kutelman perusteella.
Käytäntö kannustaa oppilaitoksia korostamaan sitä, että opiskelija ote- taan sisään kaksivaiheiseen koulutuk- seen. Tavoitteena on, että tulevaisuu- dessa opiskelijat voisivat hakea pienten
yksiköiden sijaan laajempiin ja yleisiin kandiohjelmiin, joista myöhemmin eri- koistutaan maisteriohjelmiin.
kuljetkO tOistA kertAA lähtö- ruudun kAuttA?
Muutokset tuovat oman lisänsä myös siirto-opiskeluun, eli toiseen pääainee- seen hakeutumiseen kesken korkea- kouluopintojen.
Aiemmin korkeakoulun opiskeluoi- keus on ollut pysyvä. Tulevaisuudessa aiemmasta opinto-oikeudestaan jou- tuu luopumaan, kun vastaanottaa uu- den korkeakoulupaikan.
Tämän lisäksi korkeakouluilla on vuodesta 2015 lähtien mahdollisuus
teksti Jasmin Luostarinen kuva Perttu Puranen grafiikka Arimo Kerkelä
kiire. Toisinaan tulee ikävä peruskoulua, yliopisto kun ei tunne ruokatunnin käsitettä. Ehtiikö
luentojen välissä lounaalle?
Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan.
pAskA kOtiseutu
Hyvin käy - tai sit ei
Mä OOn Hyvinkäält. Sen nimi kuulemma tulee sanonnast ”hyvin käy”. Mut en kyl luottais siihe.
Hyvinkää on sellane neljänkymmenkuuentuhannen asukkaan kunta Uus- maalla. Hyvinkääl ei oikee oo kotiseutuidentiteettii. Ei meil hyvinkääläisil enää ees oikee oo mitää erityist murretta, vaan tää puhekieli, jota me solka- taan mite sattuu. Joku kerran sano, et Hyvinkäähä on melkeen jo Helsinkii.
No... ei, ei ny ihan. Päättäjät taas ehotti viime vuonna, että Hyvinkään nimi voiski olla Hyvinkää City. Nii tota... mitäköhä se ”City” siin nimes edustais?
Hyvinkää on Suomen Ekypti. Nähtävyyksinä meil on pyramidin muotone kirkko ja obeliski. Vesistöö ei juuri oo, lähin järvi on kuuen kilsan pääs. Eli kui- vaa on. Siks kai tahottii rakentaa keskustaan se uus jättikauppakeskus. Kiitti vaan, ihan ku siel ei betonia olis tarpeeks ollu. No, ainaki teinit sai paikan mis hengata ja liikkeet pilviä hipovat vuokrat. Jos joku muun ikäne siihe sokke- loon eksyy, niin takuulla alkaa ahistaa. Kulttuuria meil olis kyl tarjol, musiik- kii, näyttelyit ja teatterii, jollei niit oltais koko ajan alas ajamas. Hyvinkääläi- set vois sille ite tehä jotain, mutku valittaminen kotona on paljo helpompaa.
Meiän veriviholline on naapurimesta Riihimäki. Siel hyvinkääläset käy jos- kus vetämäs riksulaisii pataan ja toisinpäin. Yks tuttu sano siel kerran, et se on meiltäpäin kotosin. Se pääs just ja just pakoon. Hyvinkää sit valittiin myös vii- me vuonna Suomen kymmenenneks vähiten suosituimmaks kunnaksi. Hyvä puoli on, et ainaki meiät ees huomattiin.
Yks puolhyvinkääläine kerran sano mulle, et Hyvinkääs on parasta se, et sielt pääsee helposti pois. Se kyl vähä otti aivoon. Saatana, paska mikä paska, mut ei sitä muut hauku ku me, paljasjalkaset hyvinkääläiset.
Elina Salin
