Jyväskylän ylioppilaslehti 31. elokuuta – 20. syyskuuta 2015 55. vuosikerta
6
yliopiston ikuistaja matti salmi
Leikkuri uhkaa
avajaisviikon tapahtumat
kartalla
uusi
päätoimittaja esittäytyy tutustuimme
kampuksen taiteeseen
paska kotiseutu savonlinnasta kun opiskelija masentuu
yliopiston
it-hankinnat
K oulutussektorin leikkauksille ei näy loppua.
Edellinen hallitus aloitti leikkaukset kiris- tämällä vyötä esi- ja perusopetuksesta aina korkeakouluihin asti. Nykyinen hallitus on jatkanut edeltäjänsä linjalla, mikä tarkoittaa synkkiä aikoja Suomen koulutussektorille.
Laskutavasta riippuen tällä ja edellisel- lä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu jopa kaksi ja puoli miljardia euroa. Näin valtavista säästöistä ei voida selvitä pelkästään toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä li- säämällä, vaikka poliitikkojen puheissa näin väitetäänkin.
Todellisuudessa miljardiluokan leikkaukset tarkoittavat sitä, että koulutuksen laadusta joudutaan tinkimään.
Suomi on
taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Budjetti on alijäämäinen, mikä tarkoittaa valtionvelan jatkuvaa kas- vua. Jos suunta ei käänny parempaan, nykykehitys jättää tulevat sukupolvet erittäin hankalaan asemaan.
Vaikeina aikoina on reilua vaatia, että jokainen kantaa kortensa kekoon. Yhteistä vastuunkantoa on peräänkuu- luttanut myös Suomen hallitus pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla. Hallituksen puheet eivät kuitenkaan ole vastanneet tekoja.
Sekä Puolustusvoimat että poliisi saivat hallitukselta lisärahoitusta, jolla on tarkoitus paikata edellisen hal- lituksen tekemiä leikkauksia. Vaikka Puolustusvoi- mat ja poliisi huomauttavat, että nyt luvatut lisära- hat kattavat vain osan edellisen hallituksen leik-
Kirjoitin Jylkkärissä (31.3.): ”Tieteen pe- rustana oleva syvä intuitiivinen vakaumus luonnon kokonaisvaltaisesta järjestykses- tä on historiallisesti peräisin uskosta, et- tä maailmankaikkeuden Luoja on järjelli- nen Olento, toteaa matemaatikko Alfred North Whitehead.”
Lassi Kurittu (Jylkkäri 27.4.) kritisoi esittämääni väitettä vetoamalla siihen, et- tei Whitehead itse us-
konut Luojan olevan järjellinen olento. Ku- rittu ei huomaa, et- tä kyseissä väittees- sä Whitehead ei puhu omasta vakaumuk- sestaan, vaan moder-
nin tieteen synnyn perustana olevasta vakaumuksesta. Whitehead esittää his- toriallisen väitteen, ei väitettä omista me- tafyysisistä käsityksistään.
Whitehead käsittelee aihetta kirjassaan Science in the Modern World (1953).
Hän kirjoittaa: ”Elävää tiedettä ei voi ol- la olemassa ilman laajalle ulottuvaa vais- tomaista vakaumusta Asioiden Järjestyk- sestä ja erityisesti Luonnon Järjestykses- tä.” Vakaumus luonnon järjestyksestä hal- litsi keskiajan lopun eurooppalaista kult- tuuria, koska ihmiset oli saanut valtaansa luottamus, että maailmankaikkeuden Luo- ja on järjellinen Olento. ”Selitykseni mu-
Koulutussäästöt tulevat kalliiksi
modernin tieteen synty ja usko jumalaan
kauksista, ne ovat kuitenkin ainoat julkisen puolen sekto- rit, joiden tilanne muuttuu nyt taloudellisesti parempaan suuntaan.
Hallitus on siis tehnyt periaatepäätöksen, jonka mu- kaan näille toimijoille täytyy löytää lisärahoitusta. Samalla kaikki muut julkisen sektorin alueet, kuten koulutus, jou- tuvat yhä vain uusien leikkausten kohteiksi.
HallituS on
selkeästi päättänyt, että armeijan kalusto-os- toilla ja poliisin määrärahoja nostamalla voidaan kohen- taa kansan turvallisuutta. Turvallisuus ei kuitenkaan syn- ny pelkästään hävittäjistä ja poliiseista. Turvallinen yh- teiskunta syntyy aktiivisista ja viisaista kansalaisista. Näi- den kansalaisten kasvattamisessa koulutus on ensiarvoi- sen tärkeää.
Yhteiskunta on turvallinen, kun koulutietään aloittava ekaluokkalainen ei jää ilman riittävää tukea, koska luok- kakoot ovat kasvaneet liian suuriksi. Tai ettei yliopisto- opiskelija joudu jättämään opintojaan kesken mielenter- veysongelmien takia, koska hänelle ei vaikeassa elämänti- lanteessa löydy ammattiapua riittävän nopeasti.
Hallituksen tulisi muistaa, että koulutukseen panoste- tut eurot ovat sijoitus tulevaisuuteen. Lyhytnäköinen leik-
kauspolitiikka saattaa loppujen lopuksi aiheuttaa val- tiolle paljon nyt säästettyjä summia suuremman las-
kun.
Jaakko Kinnunenpaatoimittaja@jylkkari.fi
KanSan ääni
PuHu SuuSi PuHTAAKSi. AnnA PALAuTETTA JA HEräTTELE KESKuSTELuA.
Whitehead ei puhu omasta vakaumuksestaan näin
valtavista säästöistä ei voi selvitä pelkästään toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä.
kaan usko tieteen mahdollisuuteen, joka syntyi ennen tieteellisen teorian kehitystä, on tiedostamaton johdannainen keskiajan teologiasta.”
Kristillisen teologian ydinvakaumus, jonka mukaan maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen olento, tuotti kulttuurin, jos- sa ihmiset vaistomaisesti olettivat luon- non olevan järjestynyt. Lisäksi ihmiset us-
koivat maailmankaik- keuden olevan järjel- lisesti ymmärrettävä, koska sama äärettö- män älykäs ja kaik- kivaltias Jumala on luonut sekä luon- non että sen ymmär- tämistä varten tarvittavat ihmisen älylli- set kyvyt.
Tätä intuitiivista vakaumusta ei ole tois- taiseksi pystynyt horjuttamaan edes sel- lainen naturalistisen filosofian kehitys, jos- sa on luovuttu uskosta maailmankaikke- uden järjelliseen alkuperään. Whitehead kiinnittää huomiota siihen, että ratkaise- vaa tässä suhteessa ei ole se, mihin filo- sofiseen näkemykseen ihmiset sanovat uskovansa. ratkaisevaa on se, mitkä va- kaumukset hallitsevat heidän tietoisuu- tensa intuitiivisia tasoja.
Tapio Puolimatka PrOfESSOri Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa
8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti.
Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9
senttiä/minuutti.
Pääkirjoitus
2
Kartalla
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua.
Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä!
jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemusta em- me edellytä, vaan olemme paikal- la auttaaksemme mahdollisim- man monia luomaan itse kaupun-
kiin lehden, jota opiskelijat halu- avat tehdä ja lukea.
ti 1.9.
ti 22.9.
ti 13.10.
ti 3.11.
ti 24.11.
seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät:
21.9.
12.10. (abinumero) 2.11.
23.11.
14.12.
Jylkkärin ToimiTus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 keskussairaalantie 2, 40600 jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Päätoimittaja 31.8. asti Minna Tiainen
Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko:
Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676
Kannen kuva: Markku Mujunen Painos: 6000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi issn 0356-7362
3
”ÄLKÄÄ VinKUKO. MinÄ OLen OiKeAssA.”
James Hirvisaari Twitterissä 16. elokuuta.
Taas se alkaa! Listasimme avajaisviikon tapahtumia.
agoran ranTa 3.9. Perin- teinen kampuspiknik pidetään kauniissa agoran rannassa.
Piknik alkaa klo 15.30 ja kestää aina iltakuuteen saakka. Omia eväitä ei tarvitse tuoda sillä ta- lo tarjoaa musat ja murkinat.
avoin sekä uusille että van- hoille opiskelijoille.
lounaispuisTo 3.9. Yli- opiston rehtori pitää lounais- puistossa vastaanoton uusille opiskelijoille klo 18.00 alkaen.
Paikalla esiintyy myös semi- naarinmäen mieslaulajat eli semmarit. sisäänpääsy uusil- le opiskelijoille jaettavilla pää- sylipuilla.
maTTilanniemen ranTa 3.9. kampuspiknikin ohessa kisataan perinteinen jYYn ja jaMkOn välinen korkeakoulusoutu Mattilanniemessä. soutumatka on noin viisi kilometriä ja leikkimielisen tapahtuman juon- taa stand up -koomikko Marko kämäräinen. tapahtu- ma alkaa klo 17.00.
agora 3.9. seuraavana päivänä on vuorossa avajaismessut klo 8.15- 16.00. Messut ovat avoinna kaikille opiskelijoille. uusille opiskelijoille ne ovat loistava tilaisuus tutustua kans- saopiskelijoihin sekä yliopiston ja yli- oppilaskunnan toimintaan.
agora-sali 2.9. avajaisvii- kon tapahtumat alkavat. Op- pilaitospappi kimmo niemi- nen pitää avajaishartauden neljännessä kerroksessa klo 12.00 ja klo 13.15 alkaa ava- jaistilaisuus Martti ahtisaa- ri -salissa.
Hannikaissali, 4.9. avajaisviikon päätteeksi järjestetään yliopiston tutkijoi- ta kuvaavan mykkäelokuvan näytös. elo- kuvan taustalla soitetaan live-musiikkia.
ilmainen tapahtuma järjestetään jaM- kin tiloissa osoitteessa Pitkäkatu 18-22 klo 19.
Uutiset 4
Satojen miljoonien säästöt
Politiikka. Mediassa kiertäneet luvut eivät anna koko kuvaa koulutusleikkauksien suuruudesta.
teksti Jaakko Kinnunen kuvat Suomen ylioppilaskuntien liitto
V
altiovarainministeriön jul- kaisema budjettiehdotus vuodelle 2016 on koulu- tuksen kannalta synkkää luettavaa. Kokonaisuudes- saan koulutussektorilta leikataan pel- kästään ensi vuonna 210 miljoonaa eu- roa. Kaiken kaikkiaan koulutus on- kin yksi budjettileikkausten suurimpia kärsijöitä.Budjettiehdotus noudattaa hallitus- ohjelmaan kirjattuja sopeuttamistoi- mia, joiden avulla valtion menoja pyri- tään leikkaamaan rankasti. Nettomää- räisesti ehdotetut leikkaukset alentavat Suomen valtion menoja noin 900 mil- joonan euron edestä.
Juha Sipilän (kesk.) johtama halli- tus käsittelee talousarviota budjettirii- hessään 9.-10. syyskuuta. Samalla hal- litus käsittelee julkisen talouden suun- nitelmaa vuosille 2016-2019.
oPetuS- ja kulttuuriministeriön ta-
Vielä ennen vaaleja nämä hallituspuolueiden kansanedustajat lupasivat, ettei koulutuksesta leikattaisi tai opintotukea heikennettäisi.
Ylärivi: (Keskusta) pääministeri Juha Sipilä, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikai- nen, Sirkka-Liisa Anttila, Petri Honkonen, Markus Lohi, Annika Saarikko ja Aila Paloniemi.
Alarivi: (Kokoomus) valtiovarainministeri Alexander Stubb, sisäministeri Petteri Orpo, Mari- Leena Talvitie, Annemari Virolainen ja Ben Zyskowicz.
(Perussuomalaiset) Jani Mäkelä, Vesa-Matti Saarakkala ja Ville Tavio.
YLiOPiSTOiSSA On JO ArVeLTu, eTTä LeiKKAuKSeT TuLeVAT JOHTAMAAn YT-neuVOTTeLuiHin.
lousarvioesityksessä yliopistojen valti- onrahoitukseen esitetään ensi vuodek- si 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkea- koulujen rahoitukseen 858 miljoonaa euroa. Hallituksen suunnittelemista koulutusleikkauksista 75 miljoonaa on tarkoitus kasata korkeakoulujen kus- tannustehokkuu-
den parantamisel- la sekä hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisoimisella.
Summasta 50 mil- joonaa on tarkoi- tus leikata yliopis- toilta ja 25 miljoo- naa ammattikor- keakouluilta.
OKM:n opetusneuvos Jorma Karhun mukaan leikkaustarve on ollut koulutuskentällä tiedossa jo pitkään.
”Korkeakoulukenttä kaipaa nyt taso- kasta ja kattavaa rakennekeskustelua.
Kaikkien osapuolten täytyy pohtia si- tä, löytyykö omasta toiminnasta kehi- tettävää ja voidaanko yhteistyötä mui- den toimijoiden kanssa kehittää.”
Mitä korkeakouluverkon rationalisoi- minen oikeastaan tarkoittaa?
”Tämän suhteen ei ole olemassa mi-
vahvalla pohjalla.”
Yliopistoindeksin jäädyttäminen leikkaa entisestään korkeakoulujen budjetteja tulevaisuudessa. Vuoteen 2019 mennessä indeksin jäädyttäminen tulee arvioiden mukaan pienentämään korkeakoulutuksen rahoitusta 175 mil- joonaa, josta kaksi kolmasosaa koskee yliopistoja.
SuoMen ylioppilaskuntien liiton pu- heenjohtaja Jari Järvenpään mukaan suunnitteilla olevat leikkaukset laitta- vat sekä opiskelijat että korkeakoulut ahtaalle.
”Suurimpia kysymyksiä opiskelijoi- den kohdalla on [opintotuen] indeksin poistaminen, mikä tulee leikkaamaan opiskelijoiden reaalituloa. Yliopistoil- le on tulossa isojakin leikkauksia, jotka tulevat vaikuttamaan yksittäisiin toimi- joihin paljon. Yliopistoissa on jo arvel- tu, että leikkaukset tulevat johtamaan yt-neuvotteluihin.”
Indeksin poistaminen tarkoittaa käy- tännössä sitä, että opintotuki tulee joka vuosi jäämään yhä kauemmaksi ylei- sestä hintakehityksestä. Kun lähikaup- pa nostaa maitopurkin hintaa, nielai- see ostopäätös jatkossa yhä isomman siivun opiskelijan kuukausituloista.
”On käsittämätöntä, jos halutaan ra- tään konkreettisia suunnitelmia, että
joitain korkeakouluyksikköjä oltaisiin sulkemassa. Enemmänkin tässä hae- taan sitä, että yksikkökoot olisiva sel- laisia, että taloudelliset ja toiminnalli- set edellytykset olisivat parhaat mah- dolliset”, Karhu toteaa.
Korkeakoulu- verkon rationali- soiminen tarkoit- taa siis käytännös- sä yksikkökoko- jen kasvattamista ja pienempien yk- sikköjen tarpeel- lisuuden ja tehok- kuuden arvioin- tia. Lisäksi säästöjä voidaan hakea hallinnollisesta yh- teistyöstä, digitaalisten aineistojen käytöstä ja eri yliopistojen yhteisis- tä infrahankinnoista.
Pallo on tällä hetkellä korkeakouluil- la. Opetusneuvos korostaa, että kaikki ovat nyt samassa veneessä.
”Aktiivisesti toimien tilanne on hel- pommin hoidettavissa. Nyt alkaa oike- astaan olla viimeinen hetki ryhtyä jär- keistämään toimintaa. Yliopistojen ta- loudellinen kantokyky on kuitenkin viime vuosina ollut vielä suhteellisen
5
Satojen miljoonien säästöt
Suomen
Akatemialta 10 miljoonaa
MyöS SuoMen Akatemia joutui leikkaus- listalle.
Tieteellisiä tutkimuksia rahoittavan Suo- men Akatemian rahoituksesta leikataan 10 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 Suo- men tiedemaailman tärkeimmän rahoit- tajan budjetti on lähes 400 miljoonaa eu- roa. Akatemian tutkimuksesta vastaava yli- johtaja Marja Makarow muistuttaa, että tut- kimuksen rahoituksessa on kyse kokonai- suudesta.
”Kymmenen miljoonaa tuntuu ehkä pie- neltä summalta, kun sitä vertaa esimerkik- si yliopistoihin ja Tekesiin kohdistuviin leik- kauksiin. Kokonaisuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Olemme ennakoineet, että nä- mä leikkaukset saattavat lisätä hakemusten määrää Suomen Akatemiassa.”
Toisin sanoen tutkimusmäärärahoista tullaan käymään entistä tiukempaa kamp- pailua, mikä tulee näkymään myös Suomen Akatemiaan tulevien hakemusten mää- rässä.
Jaakko Kinnunen
JyväSkylän yliopiston ylioppilas- kunta (JYY) on aloittanut yhteistoi- mintaneuvottelut, joissa vaakalau- dalla on neljän taloustoimiston työn- tekijän työpaikka. Toistaiseksi hom- ma ei ole mennyt ihan putkeen.
JYYn talouspäällikkö lähetti edus- tajistolle tiedon YT-neuvottelujen aloit- tamisesta hieman ennen syksyn ensim- mäistä kokousta. Kokouksessa neuvot- teluesitykseltä todettiin puuttuvan siihen vaadittava JYYn hallituksen päätös sekä asianmukaiset allekirjoitukset. Hallitus teki tarvittavan päätöksen sitten seuraa- vassa kokouksessaan.
HAllitukSen oHittAMinen oli höl- möä. Kyseenalaista on kuitenkin myös se, miten täysin itse edustajisto on jä- tetty pimentoon. Nyt se sai tiedon YT- neuvotteluista kolmen lauseen sähkö- postiviestillä joitakin tunteja ennen syk- syn ensimmäistä kokousta. Ajankohta on varsin myöhäinen ja ilmaisu kovin tii- vis siihen nähden, että kyseessä on JYYn pitkäaikaisten työntekijöiden toimeen- tulo. Talouspuolen johtoa ei kokoukses- sa näkynyt.
Lisäksi täytyy huomioida, että syksyn ensimmäinen kokous oli ylimääräinen, ja tieto sen järjestämisestä tuli vasta hei- näkuussa. YT-neuvottelut oli siis alun perin tarkoitus hoitaa kokonaan pois al-
ta ennen edusta- jiston syksyn en- simmäistä ko- kousta, itse asi- assa ennen kuin suuri osa edaat- toreista olisi edes palannut kesä- lomilta opiskelu- kaupunkiin.
Edustajisto käyttää ylioppilaskunnas- sa ylintä päätösvaltaa. Vaikka ylioppilas- kunnan säännöissä ei selkeästi mainit- taisikaan, että sitä pitäisi informoida YT- neuvotteluja suunniteltaessa, on ou- toa pitää järjestön tärkein elin pimennos- sa näin keskeisessä asiassa. Edustajisto kuitenkin käsittelee myös melkoisen määrän muita ja huomattavasti mer- kityksettömämpiä asioita, jotka eivät sääntöjen mukaan välttämättä kuulu sen huoleksi.
täMä ei ole ensimmäinen kerta, kun edustajiston ja muutama vuosi sitten vaihtuneen johdon käsitykset päätök- senteon avoimuudesta eriävät, mut- ta tämä on niistä vakavin. Nyt olisi aika määritellä tontit niin, että kaikki varmasti ymmärtävät valtuutensa. Samalla kaikki voisivat vielä lukaista läpi ne ylioppilas- kunnan säännöt.
Minna Tiainen
ylioppilaskunta aloitti vaivihkaa yt:t
keSän AikAnA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa tapahtui useita merkittäviä henkilövaihdoksia.
JYYn toiminnanjohtaja (ent. pää- sihteeri) Minna Oinas siirtyy äitiys- lomalle, ja hänen sijaisekseen on va- littu JYY-konkari Mari Kröger, 25.
Uutena korkeakoulupoliittisena asiantuntijana (ent. korkeakoulupo- liittinen sihteeri) on puolestaan aloit- tanut Joachim Kratochvil, 32. Ennen nykyistä tehtäväänsä Kratochvil työs- kenteli kolme vuotta Tampereen yli- opiston ylioppilaskunnan korkeakou- lupoliittisena asiantuntjana.
”On hauska huomata, miten pal- jon samoja asioita on tullut tehtyä Tampereella ollessa. Ainoastaan pi- tää opetella uusiin työtapoihin”, Kra- tochvil kommentoi.
Jäsenpalvelu- ja järjestösihteerin si- jaisena aloittaa Anna Ojamies. Kai- kilta kolmelta keskustoimiston uu-
delta työntekijältä löytyy aiempaa JYY-kokemusta muun muassa yliop- pilaskunnan hallituksesta.
liSäkSi väki vaihtui Jylkkärissä, kun lehtemme uutena päätoimittajana aloitti 29-vuotias Jaakko Kinnunen.
Arimo Kerkelä
Syksy toi ylioppilaskuntaan uusia työntekijöitä
Uusi koulutuspoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil keskustoimistolla.
UNTO LUOTO
Ylärivi: (Keskusta) pääministeri Juha Sipilä, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikai- nen, Sirkka-Liisa Anttila, Petri Honkonen, Markus Lohi, Annika Saarikko ja Aila Paloniemi.
Alarivi: (Kokoomus) valtiovarainministeri Alexander Stubb, sisäministeri Petteri Orpo, Mari- Leena Talvitie, Annemari Virolainen ja Ben Zyskowicz.
(Perussuomalaiset) Jani Mäkelä, Vesa-Matti Saarakkala ja Ville Tavio.
Jylkkärin 5/2015 sivun 9 uutises- sa ”Opintotuista valitetaan aiem- paa enemmän” kirjoitettiin, että esi- merkiksi korkeasti koulutettujen työ- markkinakeskusjärjestö Akava on pi- tänyt opintotukijärjestelmien päällek- käisyyksiä hämmentävinä.
Akavan sijaan järjestelmää on ihme- tellyt Akavan Erityisalat, joka on yksi Akavaan kuuluvista ammattiliitoista.
Keskiaukeaman ”Vertailimme aine- järjestötilat” -tekstistä puuttui kasva- tusieteen ja aikuiskasvatuksen aine- järjestön Emilen nimi. Emile jakaa ai- nejärjestötila Oppion muiden kasva- tustieteellisen tiedekunnan ainejär- jestöjen kanssa.
Lisäksi filosofian ainejärjestön nimi on Mephisto eikä Oidipus, kuten ju- tussa virheellisesti luki.
oikaisuja Jylkkäriin 5/2015
kenteellisten uudistusten kautta hoitaa nämä vähennykset näin etupainottei- sesti. Olisi järkevää antaa korkeakou- luille sopeutumisaikaa siihen, että ne voisivat rauhassa tarkastella omaa toi- mintaansa ja etsiä niitä kohteita, jois- sa olisi varaa kehittää. Tätä on nyt lähes mahdotonta tehdä, jos todellakin ensi vuodelta pelkästään yliopistoilta pois- tuu tuo 50 miljoonaa euroa”, Järven- pää sanoo.
SYL on myös erittäin huolissaan yli- opistoindeksin poistamisesta ja sen vai- kutuksista yliopistojen rahoituspoh- jaan.
”Todellinen leikkaussumma koulu- tuksesta tällä hallituskaudella on in- deksien poistamisen jälkeen huomat- tavasti suurempi kuin tuo julkisuudes- sa keskusteltu 600 miljoonaa. Kaikki- en näiden leikkausten ja säästöjen yh- teisvaikutuksia on erittäin vaikea arvi- oida”, Järvenpää toteaa.
edelliSellä hallituskaudella leikat- tiin koulutuksesta lähes kaksi miljar- dia euroa. Nykyisen hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on säästää koulu- tuksesta jopa 600 miljoonaa euroa.
Opiskelijoiden ja korkeakoulujen vyönkiristys tulee siis jatkumaan myös tulevaisuudessa.
k o MM en tt i
Kampus 6
M
aailmalta kantautuuideologisia esimerkke- jä. Yhdysvalloissa Stan- fordin yliopiston musii- kin laitoksella on siirryt- ty käyttämään kaupallisten sijaan avoi- men lähdekoodin ohjelmistoja. Käytön lisäksi opiskelijat myös kehittelevät oh- jelmistoja eteenpäin itse.
Avoimen lähdekoodin puolustajien mielestä täällä meillä esimerkiksi ti- lasto-ohjelma SPSS:n voisi paikata R- nimisellä ohjelmalla, lähdeviitteet sai- si talteen RefWorksin sijaan maksut- ta Zoterolla, kuvat muokattua Gimpil- lä, opiskelijalehden taitettua Adoben InDesignin sijaan Scribuksella ja 3D- mallintamista sekä animaatiota luotua monimutkaisen ohjelmiston mainetta kantavalla Blenderillä.
Voitaisiinko Jyväskylässäkin siirtyä Stanfordin musiikin laitoksen tavoin avoimen lähdekoodin suuntaan? Mik-
si kaupallisia ohjelmia ei korvattaisi il- maisilla?
”Vastaus kysymykseen on monisyi- nen”, aloittaa IT-tiedekunnan tohto- rikoulutettava Paavo Nieminen, joka toimii ohjelmistotekniikan opintoneu- vojana.
”Tilasto-ohjelmistot SPSS ja Matlab ovat käytössä varmasti sen takia, että ne ovat hyviä. Ilmainen vaihtoehto R taas on vaikeampi käyttää. Siinä on sel- lainen oppimiskynnys, että sen käyttöä ei ehditä välttämättä kahden opintopis- teen kurssilla opettaa. Ei ehditä koulut- taa sellaisen ohjelmiston käyttöön, joka on hankalampaa kuin vaan klikkaami- nen”, hän toteaa.
”Jollain laitoksella saattaa tilastollis- ten menetelmien opetus olla siinä, et- tä kaksi tai kolme luentoa katsotaan SPSS:ää ja eletään sillä”, Nieminen jat- kaa.Toisaalta Niemisen mielestä simppe- limpään tekstinkäsittelyyn ja taulukko- laskentaan tarkoitetut Microsoftin Wor- din ja Excelin kaltaiset ohjelmistot ei- vät ole parempia kuin vaihtoehtoinen Open Office.
Yliopistolla ison ohjelmiston vaih-
taminen toiseen on pitkän harkinnan tulos. Ensin pitää koekäyttää ja testata.
”Avoimen lähdekoodin ohjelmia on yritetty ottaa käyttöön yliopistolla, mutta paine käyttää tiettyjä ohjelmia on ollut suuri opiskelijoiden ja henkilöstön puolelta”, kertoi JYYn korkeakoulupo- liittinen sihteeri Susanna Koistinen Jylkkärille viime keväänä.
Koistisen mukaan myös päinvastaisia toiveita on kuulunut.
Paine käyttää tiettyjä ohjelmisto- ja juontaa työelämän vaatimuksista ja kampuslaisten kokemuksesta itse oh- jelmistojen käytettävyydestä. Lisäksi vapaaehtoisten kehittämille maksutto- mille ohjelmistoille ei välttämättä löydy tukea. Käyttäjällä ei siis ole varmuutta siitä, että joku tulisi korjaamaan tilan- teen ongelmien ilmestyessä.
Toisin on kaupallisten verrokkien lai- ta.
”Avoin lähdekoodi voisi toimia yli-
ohjelMistot. Monille yliopistolla käytössä
oleville maksullisille ohjelmistoille löytyisi ilmaisia vaihtoehtoja, joita opiskelijat voisivat käyttää
vielä yliopiston verkon jätettyäänkin. Miksi niitä hyödynnetään niin vähän, ja olisivatko ne edes tarpeeksi hyviä akateemiseen opetukseen?
Maksullista vai ei?
teksti Anna Näveri kuva Arimo KerkeläEi yliopistolla tai työnantajan
puolElla välttämättä tiEdEtä kuin sE yksi
ohjElma, joka on
alan standardi.
Kolumni 7
opiston käytössä, jos joku sen paketoi ja tarjoaa tukea tarvittaessa. Vähintään näihin systeemeihin pitäisi olla meil- lä paikallisia ylläpitäjiä, jotka pystyvät hätätilassa korjaamaan itsekin asioita.
Se maksaisi tietyn henkilön palkan”, Nieminen sanoo.
Aivan ilmaista avoimeen lähdekoo- diin siirtyminen ei Niemisen mukaan siis tulisi olemaan.
Yliopistolla käYtössä olevien oh- jelmistojen hankinnoista vastaa käy- tännössä IT-palvelut, tiedekuntien pyyntöjen perusteella.
”Jos ohjelmistopakettiin on löy- dettävissä tunnettu ja toimiva open source tai ilmaiseksi jaettava ohjelmis- to, sitä pyritään opiskelijakäytössä en- sisijaisesti suosimaan. Laajasti käytetty- jen ohjelmistojen osalta pyritään edul- liseen edu-hinnoiteltuun kampussopi- mukseen. Yhtään ylimääräistä euroa ei
I so askel opiskelujen aloittamisessa on uuteen kaupun- kiin ja asuntoon muuttaminen. Itse kämpän löytämi- sen jälkeenkin haasteita löytyy paljon esimerkiksi si- sustamisesta ja sen suunnittelusta. (Itse olin pitkän ai- kaa täysin tyytyväinen patjaan lattialla).
Varsinkin kortepohjan tai KOAS:in soluasuntoi- hin ensimmäistä kertaa muuttaville pelottavinta saat- taa kuitenkin olla kurkata sinne kimppakämpän viereisen oven taakse. Minkäslainen ihminen siellä mahtaa heilua.
Parastahan olisi, jos kaikki sujuisi alusta alkaen kuin ras- vattu. Samasta asunnosta löytyisi seuraa sekä lenkille et- tä yökerhoon. Huolet ja murheet kaikkoaisivat vain vierei- seen oveen koputtamalla.
Entä jos se viereisen oven takana oleva tyyppi onkin vä- hän outo, jos se ei tulekaan sieltä oven takaa esiin ja ren- nosti paiskaa kättä hymyillen? Jos tyyppi elääkin aivan eri maailmassa tai sen huoneesta kuuluu outoja ääniä. Entä jos hänen suurin intohimonsa onkin larppaus tai jos hän haluaakin elää täydellisessä hiljaisuudessa pelaten Coun- ter Strikeä. Onko siinä tapauksessa kämppishekumania tuhoon tuomittu?
Ei ole.
Sosiaalisia taitoja arvostetaan nykypäivänä yhä enemmän ja enemmän. Ensivaikutelman merkitystä korostetaan ja iltapäivälehdissä annetaan vinkkejä, miten antaa itsestään
”hyvä kuva”. Voit saada huonojakin ideoita läpi jos vain osaat esittää ne oikein. Tyypillisesti jurojen asuttamassa maassamme ekstroverttiys on noussut suureen arvoon.
Oikeasti iso osa meistä tarvitsee paljon aikaa varsinkin uudessa ympäristössä. Saat-
taa olla, että se muusta maail- masta piittaamattoman näköi- nen CS-nörtti käy päänsä si- sällä suurta myllerrystä tais- tellen omia jalkojaan vastaan, jotta ne nousisivat tuolista ja kävelisivät kohti ovea. Saattaa olla, että ideointiryhmässä se suurin visionääri ei saa suus- taan ulos muuta kuin epämää- räistä muminaa. Joskus ihmiset ovat jopa tylyjä toisilleen, vaik- ka tarkoitus olisi antaa itses- tään jotain ihan muuta.
Joten antakaamme toisil- lemme tilaa, aikaa ja armoa.
Kyllä se viereisenkin huoneen ovi saattaa vielä avautua, kun- han ei anna ensivaikutelman haitata liikaa.
Unto Luoto
Outo tyyppi oven takana
yliopistolla ohjelmista haluta maksaa, vaan käyttöön hankitaan mahdollisim- man edulliset ohjelmistot”, kertoo ke- hittämispalvelujen päällikkö Markku Närhi IT-palveluista.
”Toinen lähtökohta ja toimivan oh- jelmiston kriteeri on se, että meillä on käyttäjiä, jotka haluavat ja osaavat käyt- tää ohjelmistoja”, Närhi jatkaa.
Närhen mukaan avoimen lähdekoo- din ohjelmien ongelmana on ollut oh- jelmiston lyhyt elinkaari.
”Eli ihmisille vaan tulee niin paljon ongelmia järjestelmän yhteensopivuu- den tai käyttöliittymän kanssa, että oh- jelmisto jää käyttämättä.”
Mitä taloudelliseen puoleen tulee, suuria summia yksittäisistä ohjelmista luopumalla ja ilmaisversioihin vaihta- malla ei IT-tiedekunnan dekaanin Pek- ka Neittaanmäen mukaan säästettäisi.
”Oppilaitoksilla on opetus- ja tutki- muskäyttöön tarkoitettavista ohjelmis- ta huomattavasti alempi hintataso kuin yrityksillä.”
Suurin osa ohjelmistoista on ostettu kampuslisenssillä koko yliopiston käyt- töön. Yksittäisiä ohjelmistoja sen sijaan hankitaan erikseen kone- ja käyttäjä- kohtaisesti.
”Esimerkiksi Adoben ohjelmistojen osalta ei ole lähdetty kampuslisenssiin, koska se olisi kohtuuttoman kallis suh- teessa käyttömäärään”, Markku När- hi sanoo.
Adoben sovelluksia kuitenkin käyte- tään opetuksessa, koska sen ohjelmat ovat monella alalla työelämässä stan- dardi, joiden hallitsemista työnantaja vaatii jo hakemusvaiheessa.
Usein yksittäisille koneille hankitta- vien kalliiden ohjelmistojen lisenssejä ostetaan isoilta kaupallisilta tarjoajilta, pääasiassa amerikkalaisilta yrityksiltä.
”Siinä ei yksittäinen asiakas pysty vaikuttamaan hinnoittelumalliin ko- vinkaan paljon”, Närhi lisää.
ilMaisohjelMilla on myös puolus- tajansa. 3D-mallintamista viime vuon- na yliopistolla pelikurssilla opettanut Risto Koskenkorva on sitä mieltä, et- tä kaupallisista ohjelmista maksetaan myös opetuksessa turhaan ‒ ja ennen kaikkea laiskuudesta johtuen.
”Ei yliopistolla tai työnantajan puo- lella välttämättä tiedetä kuin se yksi oh- jelma, joka on alan standardi, ja sitä sit- ten opetetaan.”
“Nykyisellään ei opeteta edes pik- kuisen niitä ilmaisia ohjelmia. Ihmiset ovat liian varovaisia käyttämään nii- tä, koska standardiohjelmistot opettaa sellaiseen ’tee meidän tavalla, älä kyse- le asioita, äläkä niinku mieti’-tapaan”, hän kritisoi.
JOten antakaamme
tOisillemme tilaa, aikaa
Ja armOa.
Pekka neittaanmäki
Unto LUoto
Kampus 8
J
ylkkärin vasta aloittanut Jaakko Kinnunen, 29, valmistui yhteis- kuntatieteiden maisteriksi vii- me marraskuussa. Ensimmäisen tutkinnon pääaineena oli filoso- fia ja parhaillaan hän tekee toista mais- terin tutkintoaan valtio-opista.Kinnunen on omien sanojensa mu- kaan pyrkinyt ottamaan yliopistosta ir- ti ”kaiken mitä ei ole pultattu kiinni”.
Hän on opiskellut kahden pääaineensa lisäksi psykologiaa, elämänkatsomus- tietoa, englantia, kasvatustieteitä, jour- nalistiikkaa ja antiikin kulttuuria.
”Sivuaineiden kanssa homma lähti käsistä silloin, kun astuin ensimmäistä kertaa valtio-opin luennolle. Kannus- tan kyllä kaikkia ottamaan sivuainei- ta myös oman tiedekunnan ulkopuo- lelta. Esimerkiksi englannin opiske- lu oli mulle herätys. Arvostukseni kiel- tenopiskelijoita kohtaan kasvoi suun- nattomasti. Miten teillä voi olla min- käänlaista elämää niiden opintojen lisäksi?”
Kinnunen päätyiKin toimittajaksi kiinnostuksenkohteidensa laaja-alai- suuden vuoksi.
”Joku sanoi joskus, että kun seuraat kaikkea, niin mikset rupea toimittajak- si”, Kinnunen naurahtaa.
Parasta toimittajan työssä Kinnusen mukaan on oppia uutta asioista, joita ei ole aiemmin ajatellutkaan, tavata erilai- sia ihmisiä ja päästä paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Kinnunen on työs- kennellyt toimittajana Keskisuomalai- sessa ja Warkauden lehdessä sekä myös freelancerina.
”Olen kirjoittanut laidasta laitaan,
melkein kaikkea mitä sanomalehdes- tä voi lukea. Kaikkein eniten kuiten- kin kiinnostavat yhteiskunnalliset, ih- misiin liittyvät aiheet.”
JylKKäriin Kinnunen ei kuitenkaan ole aiemmin kirjoittanut.
”Olin joskus vuosia sitten tulossa avustajapalaveriin, mutta mulla olikin joku meno, ja se jotenkin jäi. Toivotta-
vasti Jylkkäristä kiinnostuneet opiske- lijat eivät tee samaa virhettä kuin mi- nä. Melkein jokaisen Jylkkärin ole kyllä opiskeluaikanani lukenut.”
Miten Jylkkäri sitten tulee muuttu- maan uuden päätoimittajan myötä?
”On luontaista, että lehden linja välil- lä vaihtuu ja uudistuksia tehdään. Ha- luan tehdä siitä omannäköiseni. En- simmäinen tavoite on, että saadaan leh- ti ajoissa painoon eikä siinä ole yhtään tyhjää sivua.”
OpisKelun Ja töiden lisäksi Kinnu- nen urheilee aktiivisesti ja viettää per- he-elämää. Niiltä liikenevällä ajalla hän lukee ”pakonomaisesti” ja ostaa kirjoja jatkuvasti kasvavaan lukulistalla olevi- en kirjojen pinoon.
Savosta lähtöisin oleva Kinnunen on kotiutunut hyvin Jyväskylään ja yliopis- ton kampukselle. Teemme haastattelua Norssin urheilukentän katsomossa elo- kuisen iltapäivän auringossa.
”Olen tosi innoissani, että saan olla täällä. Tuossa olen käynyt juoksemassa, tuolla käyn syömässä ja tuolla kuntosa- lilla. Kirjasto ja Sohwi ovat tuossa ihan mäen takana. Tämä tuntuu niin kodil- ta, etten osaa kuvitella, että olisin mis- sään muualla.”
uusi päätoimittaja
tähtää tuplamaisteriksi
teksti Anniina Nirhamo kuva Unto Luoto
lehti. Jylkkärin tuore päätoimittaja on kampuksella kuin kotonaan.
Keskustoimisto muutti keskustaan
JyväsKylän yliopiston ylioppilas- kunnan keskustoimisto on muutta- nut kesän aikana Ilokiveltä Gumme- ruksenkadulle. Keskustoimiston uu- si paikka löytyy osoitteesta Gumme- ruksenkatu 6, Multitronicin myymälän (entinen Kampus Data) yläkerrasta.
JYYn jäsenpalvelu- ja järjestösihtee- rin Anna Ojamiehen mukaan opis- kelijat ovat ainakin elokuussa löytä- neet hyvin uusiin tiloihin.
”Postiivisesti on herättänyt luotta- musta, että Opinkiven saunan varaajat ovat tulleet tänne ensimmäisestä päi- västä lähtien”, Ojamies sanoo.
JYYn keskustoimisto siirrettiin yliop- pilastalo Ilokiveltä rakennuksen perus- korjauksen vuoksi.
Arimo Kerkelä
Heikko arvolause ei enää jarruta opintoja
OpintOKOKOnaisuudesta seu- raavaan siirtyminen helpottuu. Enää aiemmasta opintokokonaisuudesta ei edellytetä hyvää (3) arvolausetta.
Aiemmalla arvosanavaatimuksel- la on voitu rajoittaa siirtymistä perus- opinnoista aineopintoihin tai aineopin- noista syventäviin opintoihin. Yliopis- ton tiedekuntaneuvosto kuitenkin ku- mosi vanhan säännön toukokuun lo- pussa.
Arimo Kerkelä
Sihteereiden titteleitä uusittiin
JyväsKylän yliopiston ylioppilas- kunnan JYYn sihteeristön nimikkeitä uusittiin. Esimerkiksi kulttuurisihteeri on jatkossa kulttuurituottaja.
”Olen oikein tyytyväinen titteliini.
Se kuvastaa paremmin sitä, mitä teen työkseni”, kulttuurituottajaksi muut- tunut Anniina Hartikainen kom- mentoi.
Ensimmäisenä ylioppilaskuntana JYY luopuu myös pääsihteeri-nimik- keen käytöstä. Jatkossa pääsihteeri tunnetaan nimellä toiminnanjohtaja.
Arimo Kerkelä JYYn keskustoimiston uusi sijainti Gummeruksenkadulla.
UntO LUOtO
Olen kirJOittanut melkein kaikkea mitä sanOmalehdestä
vOi lukea.
Jaakko kinnunen jatkaa Jylkkärissä työskentelevien ikiopiskelijoiden sarjaa.
GRADU- APURAHAT
HAETTAVISSA PIAN!
In English 9
teksti Eva Kottonen & Unto Luoto
What to do in Jyväskylä
activities. It’s your job to study, but the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY) will see to it that there is more to your days than just cramming.
J
yväskylä is a city full with options for a student who wishes to do more than just sit in the library. When looking for opportunities to make new friends and do something worthwhile, student union activities are a good place to start.To begin with, the sparkling JYY Opening party takes place on 10th September and it is held at two different bars, at Sebastian and at Rentukka, near the student village Kortepohja. Music will be ranging from Color Dolor to MSRBL and Ukkosmaine.
The movie season in Kampus Kino, the university’s own movie theatre, starts on September 15th. In Kino you can see timely films at a reasonable price and in excellent company.
JYY’s autumn is full of different theme weeks, and especially October is the month of enlightenment. The 5th of October begins the environment week by JYY. Then a week’s break, and in the 19th of October we move on to the fair trade theme week. Directly after, it’s time for the theme week of development co-operation. The events can be recommended to everyone socially conscious - and especially to those who could not care less, yet.
The gloomy month of October aptly also holds JYY’s wellness week. Among others, the events include the exercise event Liikunta-appro on the 8th of October, and everyone is welcome. An easy way to test how fit you are is to take part in the JYY Cooper’s test on the previous day, October 7th.
SECOND HAND – T AVAROITA, JOTK A TEKEVÄT HYVÄ Ä TAPIONKATU 12, ARK 9–17, LA 10–1 5
OPISKELIJAKORTILLA SYYSKUUN AJAN
-30 %
www.sonaatti.fi
kahvikuppia vuodessa
Tervetuloa!
Anne, puh. 045 7731 3752 • Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista?
• Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio
• Jatkuva takuupalkka (palkka joka tunnilta, myös koulutusajalta)
• Palkka kaksi kertaa kuussa (7. ja 22. päivä)
• Maksamme selkeän provision
• Ei peruutusvaraa (tiedät päivittäin paljon olet tienannut)
• Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet
• Hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri
Megassa osataan, voidaan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin!
Kysy myös koko- tai osa-aikaista päivätyötä!
Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markki- nointiin erikoistunut yritys. Toimimme 16 paikkakunnalla ja kuulumme Talentum-konserniin.
OPISKELIJALLE ILTATYÖTÄ!
Haemme nyt uusiin kampanjoihin myyjiä.
Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä mah- dollisuuden mm. palkalliseen työharjoitteluun.
Hanki itsellesi työkokemusta, jota tulevaisuu- den työnantajat arvostavat.
www.sm-mega.fi
10
11
A
lussa kaikki oli hyvin. Kauppa- korkeakoulussa opiskelevalla Vil- lellä oli pitkään jatkunut parisuh- de, kaksi mielekästä työpaikkaa ja laajat sosiaaliset piirit. Tulevai- suuskin vaikutti lupaavalta – omi- en sanojensa mukaan Villellä oli jo lähes koko loppuelämä suun- niteltuna.Ensin oli vain valmistuttava. Opinnot eivät kuiten- kaan edenneet.
”Ei ole mitään tiettyä pistettä, jolloin tilanne alkoi pahentua. Jotenkin vähitellen alkoi lipsumaan. Että
’en mä jaksa lukea tähän tent- tiin, tuleehan se uusintatent- ti parin viikon päästä’”, Ville kertoo.
Kun opinnot takkusivat, kas- voi myös viha itseä kohtaan.
”Inho alkoi vähitellen kasvamaan kun tajusi sen, et- tä ainut syypää siihen miksi en voi saavuttaa noita asi- oita katsoo peilistä. Olisi paljon helpompaa, jos vaikka lama olisi vienyt mun perheen konkurssiin tai ratti- juoppo ajanut perheen päälle, niin olisi joku muu ke- tä syyttää”, Ville vertaa.
”Mutta kun on vain ’minä’ ketä syyllistää, niin se on aivan järkyttävä paine, joka alkaa vähitellen pään si- sällä pyörimään.”
Tyttöystävä yritti auttaa, mutta Villen tilanne jatkoi pahentumistaan. Hän alkoi käyttää alkoholia entistä enemmän ja täyttää kalenteriaan erilaisilla menoilla.
Keväällä 2013 suhde päättyi eroon tyttöystävän aloit- teesta.
”Muutama viikko meni sellaisessa totaalisessa us- vassa. Ei mitekään pystynyt käsittämään rationaali- sesti että helvetti, nyt me ollaan oikeasti erottu. Ajat- teli vain että tämä on jotain painajaista vaan, joku tu- lee ja nipistää mut hereille”, Ville sanoo.
opisKelijoiden henKistä hyvinvointia ja elämän- hallintaa tukevan Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen kertoo, että opintojen etenemiseen liitty- vä stressi on opiskelijoiden tavallisin psyykkinen ter- veyshaitta.
”Muutenkin opintojen ja vapaa-ajan sekä monil- la myös töiden yhteensovittaminen aiheuttaa ilman muuta stressiä. Pitkäkestoinen stressi on todella suuri riskitekijä muulle psyykkiselle oireilulle.”
Yleistä myös on, että ongelmat lisääntyvät ajan myötä.
”Ongelmat kasautuvat ja kietoutuvat toisiinsa jät- täen lopulta ongelmavyyhdin,
jonka purkaminen aiheuttaa aikamoisia haasteita.”
Vielä eron jälkeen Ville ei hakenut apua, vaan pyrki jat- kamaan elämäänsä.
”Muistan, kuinka alku-
kesästä yksi ihminen jota en ollut nähnyt pitkään ai- kaan sanoi, että ’sulla on iha kuolleen miehen katse silmissä’. Se oli aika jännä, kun aina on ollut pilket- tä silmäkulmassa ja kauhean iloinen ja positiivinen”, Ville muistelee.
Kun opinnot jatkuivat syksyllä, ilmoittautui Vil- le ”klassisesti kandia kirjoittelemaan” ja muutamal- le muulle kurssille.
”Yhtä klassisesti ne sitten jäivätkin.”
Syksyn ajan hän jaksoi esittää vanhaa ja iloista it- seään. Monet kaverit luulivat Villen voivan jo parem- min, vaikka todellisuudessa tilanne oli päinvastoin.
”Jaksoin vielä olla iloinen kaveri muitten seuras- sa, mutta hetket yksin pienessä yksiössä olivat todel- la helvetillisiä.”
Opiskelusta ei tullut mitään, kun tavallisesta arjes- takin selviytyminen tuntui raskaalta.
”Vapaapäivänä mun oli otettava itseäni niskasta kiinni, että sain itseni sängystä ylös. Kyse ei ollut sii- tä, että olisin ollut kipeä tai mulla olisi ollut krapula.
Olin niin väsynyt, että teki mieli vaan olla koko päivä ja tuijottaa jotain tv:tä. Ei siinä vaiheessa tullut mie-
leenkään lähteä millekään lu- ennolle.”
Minna saVolaisen mukaan kynnys hakea apua riippuu henkilöstä.
”Yleisesti ottaen naiset lähtevät hakemaan pahaan oloon herkemmin apua kuin miehet.”
Savolainen kuitenkin painottaa, ettei vanha stereo- typia vasta pakon edessä lääkäriin tai mielenterveys- palveluun hakeutuvista miehistä pidä enää paikkaan- sa. Silti sukupuolten välillä on edelleen eroa, mikä nä- kyy Savolaisen mukaan esimerkiksi siinä, että naiset ovat yliedustettuna masennustilastoissa.
Avun tarvitsijoita on joka tapauksessa paljon mo- lemmissa sukupuolissa. Arvioiden mukaan joka kym- menes opiskelija kärsii niin voimakkaasta psyykki- sestä oireilusta, että ongelmat haittaavat merkittäväs- ti opiskelijan toimintakykyä.
Ville päätti hakea apua tammikuussa 2014, vajaa vuo- si eron jälkeen.
”Olin loppiaisena pikkuvel- jen luona käymässä, vietettiin kostea ilta ja juteltiin syvälli-
siä. Silloin tajusin että nyt oikeasti Ville, kädet pys- tyyn. Nyt on oikeasti tehtävä jotain, ettei käy todel- la huonosti.”
Loppiaisen jälkeen hän ottikin yhteyttä Ylioppilai- den terveydenhoitosäätiö YTHS:ään.
”Sain tosi nopeasti ajan sairaanhoitajalle, olisikohan se ollut ihan seuraavana päivänä. Juttelin sairaanhoi- tajan kanssa vähän aikaa, ja hän hommasi mulle ajan yleislääkärille. Sekin taisi olla ihan seuraavana päivä- nä.”Lääkärin luona Ville sai vihdoin diagnoosin. Testien ja Villen kertoman perusteella yleislääkäri diagnosoi Villellä keskivaikean masennuksen.
Sen jälkeen avun saaminen vaikeutui. Ville kertoo lääkä- rin todenneen, että YTHS:n mielenterveyspalveluihin ovat etusijalla ensimmäisten vuo- sien opiskelijat ja alle 25-vuo- tiaat. Ville ei kuulunut kum- paankaan ryhmään. Villen mukaan lääkäri silti lupasi, että saisi Villen läpi seu- raavassa hoitokokouksessa kuukautta myöhemmin.
”Hän kuitenkin aloitti mulle lääkityksen ja varasi ihan perussairaanhoitajalle aikaa, että pystyin mene- mään sinne juttelemaan. Kävinkin kerran sairaanhoi- tajalla juttelemassa tunnin verran, mutta se oli ihan samanarvoinen keskustelu kuin mitä ystävieni tai vanhempieni kanssa olen keskustellut. Ei se missään tapauksessa mitään lisäarvoa tuonut.”
Yths:n jYVäsKYlän toimipisteen vastaava psykiat- ri Kaarina Pöllänen kertoo, että Jyväskylässä YTHS:n mielenterveyspalveluihin tulee joka vuosi noin 250 ensikävijää. Lisäksi on useita asiakkaita, jotka käyvät mielenterveysongelmien vuoksi vain yleisterveyden- huollon puolella.
Pöllänen kiistää, että uudet opiskelijat olisivat YTHS:n mielenterveyspalveluissa etusijalla.
”Ei, kyllä se on enemmänkin se tilanne mikä rat- kaisee. Yksi aika olennainen asia on, että jos opiske- lukyvyssä rupeaa olemaan ongelmaa, niin silloin sii- hen tilanteeseen täytyy puuttua.”
Kiireellisyyden määrää hoidontarpeen arviointi, jossa kysytään myös opintojen etenemisestä. YTHS:ää velvoittaa hoitotakuu, jonka mukaan hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa.
”Sitä seurataan ja siitä ei saa mennä yli. Kyllä siinä on pystytty pysymään,” Pöllänen kertoo.
Ville ei halunnut toimettomana odottaa, että pääsi- si mahdollisesti YTHS:n mielenterveyspalveluiden jo- noon. Hän kertoi tilanteestaan vanhemmilleen, jot- ka kehottivat häntä ottamaan yhteyttä myös julkiseen terveydenhuoltoon. Kun Ville soitti päivystävälle psy- kiatrille, iski uusi pettymys.
”Pääsin läpi ja psykiatri oli valmis tapaamaan seu- raavana päivänä kunnes kuuli, että opiskelen yliopis- tolla. Hän voivotteli kauheasti että kaupunki maksaa joka vuosi jonkin verran rahaa YTHS:lle, jotta YTHS hoitaisi yliopiston potilaat tällaisissa tapauksissa.”
Ville kuvaa ilmoitusta käsittämättömäksi iskuksi.
”Kun vihdoin ihminen myöntää itselleen ettei pär- jää, niin kyllä sitä totta kai olettaa saavansa apua. Sitä haluaisi apua mahdollisim- man nopeasti, eikä että laite- taan johonkin mahdolliseen jonoon.”
Villen isä neuvoi, ettei Villen kannattaisi vain odot- taa YTHS:n psykologille pääsyä. Isä varasi Villelle ajan yksityiselle psykologille ja maksoi säännölliset psyko- logikäynnit. Yksityisen psykologin luona Ville alkoi työstää ongelmiaan.
”Tultiin heti hyvin pataan. Silloin elämäni ekaa kertaa aloin vihdoinkin käsittelemään sitä mun pa- haa oloani ja itseinhoa. En juossut enää pakoon, niin kuin olin vuosia tehnyt. Sen takia olin täyttänyt ka- lenteria, että juoksin omaa pahaa oloani pois.”
Yths:n Kaarina Pöllänen sanoo, että myös julkinen terveydenhuolto ottaa vastaan opiskelijoita. Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään ehdotonta sääntöä, jonka mukaan kaikki opiskelijat ohjattaisiin YTHS:lle.
Pöllänen kertoo, että kaupungin ja YTHS:n mie- lenterveyspalveluiden tarjonta eroavat hieman toisis- taan. Kaupungilla on esimerkiksi laaja valikoima eri- laista ryhmätoimintaa, mitä ei YTHS:llä ole tällä het- kellä lainkaan.
YTHS:ltä voidaan myös ohjata opiskelijoita psyki- atrian avohoidon ryhmiin. YTHS:n kesäsulun aikana opiskelijat ovat voineet saada tukea vaikeisiin tilantei- siin kaupungin akuuttityöryhmästä, mutta tällaisia ti- lanteita on Pölläsen mukaan todella harvoin.
”Yritämme pitää kerta vuoteen yhteistä neuvotte- lua, jossa mietimme näitä linjauksia ja työnjakokysy- myksiä”, Pöllänen sanoo.
Ville sai kevään aikana YTHS:ltä masennuslääki-
Ei olE mitään tiEttyä pistEttä, jolloin tilannE alkoi pahEntua. jotEnkin vähitEllEn alkoi lipsumaan.
kun vihdoin ihminEn myöntää itsEllEEn EttEi pärjää, niin kyllä sitä totta
kai olEttaa saavansa apua.
silloin tajusin Että nyt oikEasti villE, kädEt pystyyn. nyt on oikEasti tEhtävä jotain, EttEi käy
todElla huonosti.
Romahdus
MielenterVeYs. Kun opiskelija putoaa, ei turvaverkkoa tahdo riittää kaikille. Keskivaikeaan masennukseen sairastunut Ville kertoo tarinansa.
teksti ja kuvitus Arimo Kerkelä
12
tyksen sekä aikoja lääkärille ja sairaanhoitajalle, mut- ta vasta seuraavana syksynä hän pääsi vaihtamaan yk- sityiset psykologikäynnit YTHS:n psykologitapaami- siin. Villen yhteydenotosta oli tuossa vaiheessa kulu- nut jo kahdeksan kuukautta.
”Eihän nyt kukaan jaksa kahdeksaa kuukaut- ta tuossa jamassa. Tuntuu ihan käsittämättömältä.
Mähän olin todella onnekkaassa tilanteessa, kun isä maksoi. Ei mulla olisi ollut varaa käydä yksityisellä, ja varmaan harvalla opiskelijalla on”, Ville kauhistelee.
Hän kuitenkin korostaa, ettei moiti YTHS:n toimin- taa.
”YTHS:ltä olen saanut todella ystävällistä ja ammat- titaitoista palvelua. Ei se ole heidän vikansa, että re- surssit on mitä on. Mulle on sanottu jatkuvasti, että et Ville ole ainut. Vastaavia tapauksia on muitakin.”
Vaikka sekä kaupungilla että YTHS:llä on rajallises- ti resursseja mielenterveystyöhön, kuvailee Pöllänen YTHS:n Jyväskylän yksikön tilannetta verrattain hy- väksi. Pölläsen mukaan joissakin kaupungeissa voi esimerkiksi YTHS:n psykiatrin pakeille joutua jonot- tamaan paljon pidempään.
”Mielestäni meidän tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Tänne ei varmaan ole helpointa tai sujuvinta päästä, mutta ei missään nimessä olla siitä huonoim- masta päästä.”
Pöllänen kehottaakin ottamaan yhteyttä YTHS:ään, jos oma tilanne tuntuu sitä vaativan. Yhteydenottoa ei kannata jättää väliin vain sen takia, että jonoon joutu- minen pelottaisi.
”Jos ei saa aikaan tänään, niin sitten yritetään neu- voa ja miettiä, että mihin muualle voisi ottaa yhteyt- tä. Mielenterveyteen pääsee kolmen kuukauden ku- luessa ja voi päästä paljonkin nopeampaankin, jos ti- lanne on kiireellinen.”
Vastaava psykiatri kuitenkin myöntää, että YTHS:n mielenterveyspalveluilla on rajansa. Jyväskylän toimi- pisteellä työskentelee kolme psykiatria ja viisi psyko-
kun mielenterVeys on vaakalaudalla, on opiskelijal- la useita paikkoja, joista hakea apua. Nyyti ry:n toiminnan- johtaja Minna Savolainen suosittelee yliopisto-opis- kelijoita kääntymään YTHS:n tai julkisen terveydenhuol- lon puoleen.
”Opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat niin mata- lakynnyksisiä, ettei kannata kauhean kauaa miettiä ja ar- kailla niihin hakeutumista”, Savolainen sanoo.
Muitakin vaihtoehtoja on. Monet järjestöt tarjoavat esi- merkiksi vertaistukeen pohjautuvia palveluja. Muun muas- sa Suomen Mielenterveysseura alueyhdistyksineen tar- joaa vertaistukea. Myös Nyyti ry:llä on omia nettiryhmiä, ja järjestö on aloittamassa chat-toimintaa syksyn aikana.
Mielenterveysseura ylläpitää myös omaa kriisipuhelin- ta, johon voi soittaa kaikkina viikonpäivinä (arkisin klo 09- 07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07).
Neuvoa voi hakea myös sivulta Mielenterveystalo.fi.
Sivusto sisältää tietopakettien ja ohjeiden lisäksi erilaisia testejä esimerkiksi oman masennuksen ja alkoholinkäy- tön arviointiin.
Savolainen suosittelee myös omista ongelmista puhumista.
”Jollekulle kertominen, oli se sit- ten perheenjäsen tai kaveri tai ys- tävä, on ensimmäinen askel siihen että tilanne voi lähteä ratkeamaan.
Mitään niin pahaa ja umpisolmus- sa olevaa tilannetta ei ole, ettei se voisi jonkin ajan kuluttua näyttäytyä parempana, kunhan sitä vain lähtee selvittämään.”
Mielenterveyttä voi ylläpitää silloinkin, kun asiat ovat hy- vin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suun- nattua Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelmaa (opis- kelijankompassi.jyu.fi) voi käydä itsenäisesti läpi verkossa.
”Huolehtii itsestään niinäkin aikoina, kun kaikki menee hyvin. Siinä saa eväät senkin tilanteen varalle, että joskus kohtaa jälleen jotain ongelmia”, Nyyti ry:n Minna Savolai- nen muistuttaa.
Arimo Kerkelä
mistä apua mielenterveysongelmiin?
Minna Savolainen
MiNNa SavOlaiNEN
logia, joista vain yksi psykiatri ja yksi psykologi ovat kokopäiväisiä.
”Jos joku toivoo tiivistä terapiaa ja tulee sillä mie- lellä tänne että täältä sen saa, niin silloin todennäköi- sesti joutuu pettymään. Siihen meidän resurssit eivät anna myöten.”
PsykologitaPaamisten myötä Ville on alkanut jälleen saada otetta elämäänsä. Testien masennus- arvot ovat laskeneet, ja vähitellen Ville aikoo palata opintojen pariin.
”Parempaan suuntaan, parempaan suuntaan... En todellakaan ole takaisin nollaviivalla, mutta huomat- tavasti ylempänä kuin siinä kuopassa, missä silloin olin”, Ville huokaa.
Omassa tilanteessa on silti sulattelemista.
”Vieläkin on vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että mi- ten minä juuri sairastuin tähän. Kun itse on ollut ai- na se kaveriporukan sosiaalisin ja iloisin. Aina tykän- nyt herätä aamulla ja tykännyt touhuta kaikenlaista.
Miten minä voin olla siinä pisteessä, ettei peiton alta jaksa nousta ja haluaisi vaan vaipua ikuiseen uneen.”
Muita mielialaongelmien kanssa kamppailevia Vil- le kehottaakin toimimaan ajoissa.
”Ei pidä pohtia pään sisällä itsekseen näitä asioita, vaan puhua ja hakea apua ajoissa. Siinä vaiheessa on kuitenkin niin paljon enemmän tehtävissä kuin sil- loin, kun ihminen on täysin loppuunpalanut ja rikki elämänsä kanssa.”
villEN NiMi MuuTETTu.
IIME IPPA
13
Fuksi! Et ole muuttanut tuppukylään! Vaikka kaupunki on pieni, syksyinen Jyväskylä on tapahtumia pullollaan.
Menot
Jyväskylän yliopistossa toimii aktiivinen ylioppi- laskunta (JYY). JYY kantaa suurta huolta sekä opiskelijoi- demme fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista tarjo- amalla lukuisia aktiviteettejä, jottei opiskelijoiden elämä aivan kokonaan vaipuisi kirjakasojen alle.
Yliopiston oma elokuvateatteri eli Kampus Kino aloit- taa 15.9. Kinossa voi käydä huokeaan hintaan katsomassa ajankohtaisia elokuvia hyvässä seurassa. Ilokiven remon- tin ajan Kampus Kino toimii JAMKin Valjakka-auditoriossa osoitteessa Rajakatu 35.
JYYn syksy on myös täynnä teemaviikkoja. Varsinkin lo- kakuu on Jyväskylän yliopistossa valistuksen kuukausi.
5.10. alkaa JYYn organisoima ympäristöviikko. Viikko tau- koa ja 19.10. siirrymme reilun kaupan teemaviikkoon, ja siitä suoraan 26.10. alkavaan kehitysyhteistyöviikkoon.
Suosittelen kaikille yhteiskuntatietoisille ja eritoten niille, joita ei vielä voisi vähempää kiinnostaa.
Ilottomasta säästään tunnetulle lokakuulle on onnis- tuneesti sijoitettu myös JYYn hyvinvointiviikko. Yksi avain hyvinvointiin on tietenkin liikunta. Siksipä 8.10. järjeste- tään Liikunta-appro, jonne kaikki ovat tervetulleita, vaikkei maraton vielä taittuisikaan. Atleettisuutensa voi testata edellisenä päivänä 7.8. JYYn cooperissa. Hyvä tapa ottaa selville oma lähtökuntonsa ennen pitkää ja pimeää talvea!
aivan ensimmäisenä voi kuitenkin testata toisen- laista kuntoa, sillä 10.9. järjestetään JYYn säkenöivät ava- jaisbileet. Bileet ovat kahdessa baarissa, Sebastianis- sa ja Rentukassa ja esiintyjiä löytyy aina Color Doloris- taMSRBL:ään ja UkkosmaineestaPaavon ja Jukan indiediscoon. Rentukka ja Kortepohjan Moulin Rouge- nakin tunnettu Bar Sebastian ovat loistavia paikkoja aloit- taa menestyvä yliopistoura. Väsyn yllättäessä uuteen ko- tiin Kortepohjassa on vain kivenheiton matka.
pitkin syksyä
tekstit Unto Luoto
HAnnA-KAISA HäMäLäInen
5.9. Jyväskylän teatteritalo
Ihmisen aivot ne vasta kiinnostavat ovatkin! Luke- mattomat hermoimpulssit antavat käskyjä raajoil- lemme ja vaikkapa ruoansulatuksellemme, mut- ta samoissa poimuissa asustelee myös ihmismie- li ja sen syvät kiemurat. Kiemuroista perustavanlaa- tuisimpiin kuuluu käsityksemme hyvästä ja pahasta.
Mitä tekojemme taustalla onkaan?
Näitä asioita pohditaan klassikkotarinassa Jekyll
& Hyde. Tarinan kautta pureudutaan ihmismielen syövereihin vahvan musiikin ja kiehtovan visuaali- suuden avulla. Päärooleissa Dr. Jekyllinä ja Mr. Hyde- nä nähdään loistavat Henri Halkola ja Joni Lepo- niemi. Ensi-ilta on 5.9., mutta esitykset jatkuvat vie- lä joulukuussakin.
11.9. lutakko
tuttu Jyväskylän kävijä Joose Keskitalo saapuu tällä kertaa Lutakkoon. Mukana myös ni- meään kantavan debyyttilevyn kesällä julkaissut vaihtoehtoyhtye Lasten Hautausmaa sekä jy- väskyläläinen Tulilintu. Taattua tunnelmointia melankolian ystäville.
poppari 3.-4.9.
torstaina 3.9 Ravintola Popparissa syvenny- tään urkumusiikin maailmaan, kun Scandinavian Action Jazz -duo Nieminen & Litmanen saapuu kaupunkiin. Lavalle roudattavilla Gretsch-rum- muilla sekä parisataa kiloa painavalla Hammond- uruilla luodaan helposti ison bändi soundi. Yhty- een genrestä toiseen poukkoileva biisimateriaa- li nojaa jatsahtaviin melodioihin, grooveen ja vah- voihin rytmeihin.
Perjantain fiilistelijöille voi suositella heti seu- raavana iltana lavan valtaavaa Milla Rumia, joka yhdessä Mantaray-yhtyeensä kanssa tarjoilee debyyttilevynsä Ilot, halut ja valheet -tuotan- toa. Joka tykkää persoonallisesta otteesta ja konk- reettisesta tarinankerronnasta, tykkää varmasti myös Milla Rumista.
20.9. pavilJonki
Hengellistä ravintoa etsivän kannattaa suun- nata Jyväskylän Paviljonkiin, missä lauluntekijä Pekka Simojoki esiintyy yhdessä Higher Ground Prai- se -gospelkuoron kanssa. epäilen vähemmän pönöt- tävää iltaa. Vaikkei hengellinen sanoma sytyttäisikään, on ammattimaisen gospel-kuoron kuuleminen itses- sääkin ihokarvoja nostattava kokemus.
opiskelijoiden kokoontumisajot
WWW.SOHWI.FI
Myös muita maistuvia opiskelijatarjouksia!
Tule tsekkaamaan!
”Toi Hammondi mies näyTTää Palefacen isoveljelTä.”
Nimimerkki Torspo Tuhoaja kommentoi Nieminen & Litmanen -duon Sami Niemistä YouTubessa.
MULTITRONIC JYVÄSKYLÄ: Gummeruksenkatu 6 | Puh. 010 320 9070 | Ma-Pe 10-17
15 .6” H D
HP 255 G3
AMD Dual Core | 4GB muistia 500GB kovalevy | DVD-asema
Windows 8.1
Supertarjous!
249€
Ilmainen Windows 10 -päivitys!
Rajoitetut erät tarjoustuotteita.
shop.itronic.fi/bts
Nouda helposti myymälästä!
Tilaa kätevästi netistä!
29€
Langaton verkko asuntoosi! TP-LINK REITITIN
165€
TEXAS INSTRUMENTS NSPIRE CX CAS Graafinen laskin lukion ja korkeakoulun matematiikkaan
iTronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6 | 010 320 9070 Macit ain a
opiskelija meiltä! hintaan
Appl e-tuo ttees sasi onge lmia? Tuo s e me ille
niin h oidam me a sian!
WESTERN DIGITAL
500GB ulkoinen USB 3.0 kovalevy
64,90€
Alk.
379€
Opiskelijoille
iPad Mini 3
PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME!
PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME!
PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME!
PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! multitronic.fi/bts
1049€ Alk.
Opiskelijoille
13”
Helpotus 15
1. Nukkuminen
Sänky on yksi eniten tilaa vievistä huo- nekaluista, joten oikealla makuupaikan valinnalla säästää runsaasti asuintilaa.
Kookkaan sängyn voi korvata esimer- kiksi pelkällä patjalla, taittuvalla vuo- desohvalla tai seinälle saranoilla kään- tyvällä viritelmällä. Myös parvisänky tai kattoon ripustettu riippumatto jät- tävät tilaa lattiatasoon.
2. Istuminen
Myös istumapaikat kannattaa vali- ta tarkkaan. Sohva ja nojatuolit vievät paljon tilaa, pinottavat jakkarat ja tait- tuvat retkituolit ei. Helpoimmalla pää- see, kun välttelee epäterveellistä istu- mista kokonaan ja työskentelee vain seisten. Tarvittaessa vieraat voi opettaa istumaan tyynyillä.
3. Säilytystila
Myös kaikki säilytystila kannattaa käyt- tää hyväksi. Jos keittiön kaappeihin jää ilmaa, voi alusvaatteet sulloa kattiloi- den ja paistinpannujen sekaan. Kor- tepohjan ylioppilaskylän yksiöiden il- moitustauluseinät kannustavat myös ripustamaan kaappeja ja muuta roinaa seinille.
4. Tavarat
Helpointa tietysti on, kun ei hanki lii- kaa tavaraa. Kun ostaa uuden vaat- teen, voi vanhan heittää samalla pois.
CD-levyt ja kirjat kannattaa lainata kir- jastosta. Omia säilytettäviä kamppeita voi myös antaa kavereille pitkäaikais- lainaan. Voit myös kokeilla, onnistuu- ko omien tavaroiden ”unohtaminen” ja säilöminen tuttavien nurkkiin.
5. Ruoka
Myös elintarvikkeissa on helppo sääs- tää tilaa. Pahvipakkaukset kannattaa vaihtaa pusseihin ja ilmavammat ruoat hiutaleisiin ja muihin tiiviimpiin mät- töihin. Esimerkiksi kuivalihassa on pal- jon energiaa pienessä pötkylässä. Kal- jan sijaan kannattaa juoda viinaa, niin samat promillet saa pienemmässä pa- ketissa.
6. Asukkaat
Kun olet hankkiutunut eroon kaikis- ta muista ahtauden aiheuttajista, saa- tat huomata vielä yhden tilaa vievän asian. Se olet sinä itse. On siis parem- pi luuhata päivänsä yliopiston kirjastol- la, niin omaan kotiin jää enemmän tyh- jää tilaa. Kokonaan tilaongelma ratke- aa, kun päätät muuttaa taivasalle. Ulko- na neliöt eivät lopu kesken.
KaiKKi irti neliöistä
Asuminen.
Loppuvatko uudesta opiskelijayksiöstäsi neliöt? Älä hätäile, vaan poimi tästä Jylkkärin vinkit hukkatilan hyödyntämiseen.
teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto
Soittaminen ja muut harrastukset vievät usein liikaa tilaa. Jos et osaa luopua musisoinnista kokonaan, kannattaa kitara vaihtaa pie- nempään instrumenttiin, kuten mandoliiniin tai huuliharppuun.
Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan.
pAskA kotiseutu
Emmietiiä mitä tästä ees sanois
sAvonlinnAn keskustAssA on vain yksi katu. jos määt ehtimään paikkoo ola- vinkadulla, kannattaa varautuu kävelemmää kilometritolokulla vielä siitä mistä se ola- vinkatu alakaa. onneks sen nykyjää pystyy kiertämmää ohituskaistalla eli ”rinnakkais- väylällä”. mutta älä huoli, kyllä tiällä jonot- tammaan vieläki piäsöö aina ku silta on au- ki. kävelijää ilahuttaa odottelu liikenneva- loloissa silloin kun mistään suunnasta kuk- kaa ei oo menossa mihinkään. savonlinnan
”punaiset valot kaikille” onkin suurin turisti- nähtävyys olavinlinnan jälkeen.
toriltA suAp savonlinnan paikallisherk- kuva, lörtsyvä. se on rasvainen taikinatyyny, jonka sisällä on jauhelihhoo ja riisiä. ja myö ollaan lörtsylöistä niin ylypeitä! perinne-
herkku ossoo myös uuvvistua, kasvissyöjien tarpeet otetaan huomioon kasvislörtsyllä, jonka täyte koostuu riisin ohella porkkanan- paloloista. omenalörtsylöissä sen sijjoon ei oo sitä riisii ollenkaan, se onki lähinnä vu- an ettäisesti lörtsyn muotone täytemunk- ki. lörtsyjen syömistä torilla en voi kuiten- kaan suositella, jos henkikultas on siulle ra- kas, suatat joutuu Hitchcockin Linnut-hen- kisen lokkihyökkäyksen kohteeks.
keskustAn puistossA on Joel Lehto- sen patsas, mutta edes paikalliset ei tiijä ku- ka se on. kuuluisat savonlinnalaiset on piä- asjassa poliitikkoja, tai joku mainihtoo jon- kun Tuukka Raskin ja Jarmo Myllyksen, mut miule ne on nevö höört. vaikka meilä on tai- jelukijo, nii ei tiältä mittään kuuluisia bände-
jä ole tullut. ooppera tai muutkaan tai- teenmuovvot ei paljon savonlinnalai- sen työmiehen arjessa näy.
Jos sAvonlinnA onkin paska ko- tiseutu kesällä, niin mietippä vuan millasta tiälä on talavela. kaikki pal- velut ja tapahtumat on vuan ja aino- astaan turistijen iloks. kumpa sen hiljaisuuvven rikkois ies naurulo- kin huuto. vaan kyl mie nii mie- leni pahoitin, kun viljasiilo oli pu- rettu keskeltä keskustaa, se oli muamerkki. tulevat sukupolvet ei varmaan edes tiijä mitä meinaa
”Elvis oli kala”.
Saara Huttunen
Kulttuuri 16
J
yväskylän yliopisto on täynnä taidetta, vaikkei sitä it- se aina huomaakaan.Tämä käy nopeasti selväksi, kun aloitamme kam- puskierrostamme yliopiston kirjastolta. Pysähdymme aulassa Minä olen väri, sinä olet sana -seinämaalauk- sen kohdalle. Olen ravannut yliopistolla jo neljä vuotta, mutta vasta tänään kunnolla huomaan teoksen.
Keski-Suomen visuaalisten taiteiden läänintaiteili- jan Kirsi Pitkäsen mukaan julkinen taide voi kiinnit- tää huomiota tai sulautua ympäristöönsä.
”Mielestäni molemmille on paikkansa. Varsinkin paikkakunnal- la asuva ihminen helposti sokeutuu. Kun on tietyt tutut reitit, niin ympäristöä ei välttämättä tule havainnoineeksi.”
Jatkamme kirjaston toiseen kerrokseen. Kolme vuotta Jyväsky- lässä asuneelle Pitkäselle yliopistoalue on enimmäkseen tuntema- tonta seutua. Taideasiantuntijana hän kiinnittää huomiota ympä- ristön yleisilmeeseen.
Pitkäsen ensivaikutelma yliopiston kirjastosta on myönteinen.
”Täällä on tällainen raikas keltainen väri, jota on käytetty tiloissa ja rakentamisessa. Tämä on hyvin avara ja valoisa”, Pitkänen arvioi.
Lisäkehuja Pitkänen antaa kirjaston tekstiilivalinnoille, jotka vai- kuttavat hieman rohkeammilta ratkaisuilta julkisessa tilassa. Kehi- tettävää kuitenkin löytyy.
”Toivoisin, että jossain vaiheessa uskallettaisiin käyttää jotain muutakin kuin tuota lastulevyhyllyä”, Pitkänen kommentoi kirja- hyllyjä.
LäänintaiteiLija Pitkänen korostaa, ettei julkista taidetta tarvitse aina nostaa omalle jalustalleen. Taide voi olla myös osa muuta tilaa.
”Parhaimmillaan taide toimii niin, että taiteilija on yksi suunnit- telutiimin jäsen. Silloin kokonaisuudesta ei välttämättä osaa sanoa, että mistä taideteos alkaa ja mihin se loppuu, kun se on osana ra- kenteita.”
Pitkänen on itse mukana Jyväskylän Kankaan alueen suunnitte- lussa, jossa hän vastaa tällä hetkellä alueen taidehankintojen koor- dinoinnista sekä taiteen yleissuunnitelman tekemisestä. ”Tulevai- suuden älykkääksi kaupunginosaksi” kaavailtu Kangas on myös tai- teen näkökulmasta ainutlaatuinen hanke. Kankaan kehityksessä noudatetaan viime vuosina yleistynyttä prosenttiperiaatetta, eli pro- sentti rakentamisen kustannuksista käytetään taidehankintoihin.
Kankaalla puhutaan prosenttikulttuurista, joka pitää sisällään myös tapahtumatoiminnan. Väliaikaiset teokset sekä yhteisötaide ovat myös merkittävässä roolissa.
”Täällä Jyväskylässä tämä on ensimmäinen kerta, kun prosent- tiperiaate on käytössä. Sitä on yritetty ajaa tosi pitkään, joten siinä mielessä olen hirveän iloinen siitä, että se on toteutunut.”
Suomessa tehtiin jo vuonna 1939 lakialoite prosenttiperiaatteesta, mutta sitä on käytetty melko vaihdellen ympäri Suomea. Vasta vii- me vuosina siitä on alettu puhua enemmänkin.
Periaate ei ole ollut käytössä Jyväskylän yliopistossakaan. Varsin suuri osa yliopiston taidekokoelmasta on saatu lahjoituksina esi- merkiksi valtiolta, yrityksiltä tai taiteilijoilta itseltään. Yliopistolla on kuitenkin hallussaan merkittävän suuri taidekokoelma.
TaiTeiden kampus
YmPäristö. Miltä Jyväskylän yliopisto näyttää taiteilijan silmin? Kiersimme kampuksia läänintaiteilija Kirsi Pitkäsen matkassa.
teksti Arimo Kerkelä kuvat Unto Luoto
Läänintaiteilija Kirsi Pitkänen
Riitta Uusitalon maalaus näkyy ikkunoista ohikulkijoille.
Viisiosainen veistos Weimar-Chicago on saatu kuvanveistäjä Jaakko Valon ja HB-
Betoniteollisuus Oy:n lahjoituksena.
Pero Luostarisen veistos Yliopistonportit toimii myös maamerkkinä.
