Jyväskylän ylioppilaslehti 22. huhtikuuta– 12. toukokuuta 2013 53. vuosikerta
5
haalari-
rakkautta
Naimishaalarin lahkeet kertovat, kenestä ei
saa yöseuraa.
Pääkirjoitus 2
T urun Sanomat uutisoi huhtikuun 12. päivä, että opiskelijoiden tyytyväisyys alkaa vaikut- taa yliopistojen rahoitukseen vuonna 2015.
Tyytyväisyyttä aletaan mitata valtakunnal- lisella kyselyllä, joka tehdään opiskelijoille kandidaatintutkinnon tai kolmannen opis- keluvuoden jälkeen.
Vielä ei ole tehty tarkkoja päätöksiä siitä, millaisia asi- oita palautelomakkeella kysytään. Todennäköisesti opis- kelijoilta tiedustellaan ainakin heidän opiskelumotivaa- tiostaan ja integroitumisestaan yliopistoyhteisöön. Pilotti- kysely on tarkoitus tehdä toukokuussa, joten osviittaa asi- asta saadaan pian.
Palaute vaikuttaa kolmeen prosenttiin yliopistojen ra- hoituksesta. Vaikka luku on pieni, summat ovat merkittä- viä.
Toistaiseksi ei tosin vielä tiedetä, millä tavalla palaute puretaan jaettaviksi rahamääriksi eri yliopistojen välille.
Kuten useimmilla
uudistuksilla, tälläkin on kaksi puol- ta. Yliopistolle se lähettää oikean signaalin: Opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä oppilaitoksen menestyksen mittari.
Muistutus on tarpeellinen. Kolumnistimme moit- tii tässä numerossa sitä, ettei opetusta pidetä yli- opistossamme riittävän suuressa arvossa. Tutki- mus nähdään liian usein henkilökunnan pääteh- tävänä ja opetus ikävänä pakkopullana. Tällai-
H
yvis on yliopisto-opiskelijoiden neuvoja, jonka teh- tävänä on edistää ja tukea opiskelijoiden kokonais- valtaista hyvinvointia ja elämänhallintataitoja.Näin kuvataan rehtorin lanseeramaa HYVIS -hanketta.
Hyviksien tehtäviksi kuvaillaan muun muassa opiskelijoi- den neuvomista ajan- ja arjenhallinnassa sekä ihmissuh- teiden ja itsetunto-ongelmien kuuntelemista.
HanKe Kuulostaa tosi söpöltä; vihdoin opiskelijoidem- me hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita! Tosiasiassa reh- tori on määrännyt jokaisesta tiedekunnasta etsittävän va- paaehtoisesti ja kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden hyvin- voinnista kiinnostuneen henkilön, joka haluaa omien töi- densä lisäksi kuunnella opiskelijoiden huolia ja ratkaista niitä käytännön tasolla.
En epäile hetkeäkään sitä, etteikö tällaisia hyväntah- toisia ihmisiä löytyisi yliopistostamme. Onko kuitenkaan reilua vaatia jo nyt ylityöllistetyltä henkilökunnalta tä- mänkaltaista vapaaehtoistyötä opiskeli-
joiden hyväksi? Ja ihan vain hyvän mie- len palkalla.
HYVIS-toiminta kirjataan kyllä hy- viksen työsuunnitelmaan, mutta tämä on pois hyviksen omasta varsinaisesta opetus- tai hallintotyöstä. Kuinka pal- jon aikaa ja resursseja henkilökunnal- ta todellisuudessa löytyy vapaaehtoi- selle lisätyölle?
Pahimmassa tapauksessa tarvitsem- me pian ylikuormitetulle henkilökun- nalle omat hyvikset.
oletetaan vielä, että tällaisia iha- nia ja jaksavia ihmisiä löytyy. Vaikka hyvikset toimivat tiiviissä yhteistyössä YTHS:n kanssa ja tulevat saamaan pi-
kakoulutuksen tehtävään, voidaanko hyviksiä pitää pä- tevinä?
Opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ei ole leikin asia.
Vääränlainen reagointi opiskelijan ongelmiin saattaa vie- dä asioita vain huonompaan suuntaan. Kuka tästä sitten on vastuussa?
Täytyy pitää mielessä, etteivät hyvikset ole sosiaalityön- tekijöitä eivätkä psykologeja. Hyviksestä voi tulla pahis.
tämän lisäKsi voidaan kyseenalaistaa hyviksien puolu- eettomuus, koska ovathan he tiedekunnan henkilökun- taa. Henkilökuntaa, jossa he voivat olla opettajana tai ten- taattorina arvioimassa opiskelijoiden opintoja ja opinto- suorituksia. Asetelma voi aiheuttaa hankalia tilanteita.
KaiKKea iHmisten kanssakäymistä ja huolenpitoa ei pi- dä ulkoistaa psykologeille. Opiskelijoiden työkyvystä huo- lehtiminen on kuitenkin tärkeää. Yksinään HYVIS -han- ke on naiivi yritys peittää ampumahaava laas- tarilla. Hyvis -toiminta ei saa jättää varjoonsa opintopsykologin todellista tarvetta: sitä tar- vetta, jonka vuoksi opiskelijat jonottavat kol- men kuukauden jonoissa. Opiskelijat tarvit- sevat puolueettoman, ulkopuolisen ja pätevän opintopsykologin, jolla on kokonaisvaltainen ja ammatillinen näkemys auttaa opiskelijoita.
samalla tavoin kun työhyvinvointiin pa- nostamalla voidaan parantaa työtehokkuutta, myös opiskeluhyvinvointia parantamalla voi- daan edistää opiskelutehokkuutta - tämä kun näyttää olevan tämän sukupolven yliopiston ainoa päämäärä.
Maria Rytkönen Jyväskylän yliopiston sosialidemokraattiset
opiskelijat
Tyytyväisyys saa hinnan
Hyvikset kuin laastaria ampumahaavalle
nen asenne näkyy varmasti opetuksen laadussa.
Tähän mennessä opiskelijoiden henkilökunnalle anta- ma palaute on saattanut kaikua kuuroille korville. Joillain laitoksilla jopa perusteltu ja sinnikäs kritiikki on aiheutta- nut lähinnä ärsyyntynyttä tuhahtelua.
Kun tyytymättömyys alkaa näkyä yliopiston rahoituk- sessa, voisi kuvitella, että myös henkilökunnan motivaatio tarttua ongelmiin kasvaisi.
toisaalta uudistuKsessa
on sudenkuoppansa.
Yliopistolla pelätään, että turhan harva opiskelija vastaa kyselyyn. Jos esimerkiksi vain tyytymättömät vaivautuvat kertomaan kokemuksistaan, kyselystä piirtyvä kokonais- kuva jää vajaaksi. Palautekysely onkin tilaisuus, joka opis- kelijoiden täytyy osata hyödyntää. Laiskuudesta vastaavat niin yliopisto kuin opiskelijatkin.
Toisaalta täytyy pohtia, kuinka rehellisesti opiskelijat vastaavat kyselyyn, joka vaikuttaa heidän tuleviin opiske- luolosuhteisiinsa. Jos huono arvio johtaa rahoituksen vä- henemiseen ja siten mahdollisesti opetuksen laadun yhä kovempaan laskuun, kannattaako avoimuus?
Laatu kun ei ole vain tahdosta kiinni. Uhka rahoituksen vähentämisestä tuskin korjaa ongelmaa, jos ongelma on
alunalkaenkin rahoituksen vähäisyys. Täytyykin toi- voa, ettei uudistus johda vain muutaman avokäti-
sesti rahoitetun yliopiston pönkittämiseen.
Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi
Kansan ääni
Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute
voisi kuvitella,
että myös henkilö-
kunnan motivaatio
tarttua ongelmiin
kasvasi.
Pahimmassa taPauksessa tarvitsemme
Pian ylikuormi-
tetulle henkilö- kunnalle
omat hyvikset.
haluatko mainostaa Jylkkärissä?
seuraavat varaukset 1.5. mennessä
ota yhteyttä:
Piia.aaltonen@
oPiskeliJameDiat.Fi
3
Jylkkärin toimitus:
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Siviilipalvelusmies:
Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 6000 kpl
Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750
ISSN 0356-7362
Kartalla
4-5 uutiset:
Opiskelijat juuttuvat Jyväskylään,
6–7 kampus:Aalto-asiantuntija kertoo, mikä kampuksessa on hienoa,
7 kolumni:Nauttikaa kii- reettömyydestä!
8-9 kampus:Kofeiinia ja taloustiedettä
10–12 keskiaukeama:Kihlahaalareista naimishaalareiksi.
american car clubin pe- rinteinen Vappu cruising vap- pupäivänä klo. 15 alkaen. Let- ka aloittaa matkansa Seppä- län Prismalta ja kulkee kes- kustan kautta Palokkaan.
Jyväskylän perinteiset Vappumarkkinat 30.4.-1.5. kä- velykeskustassa.
lounaispuiston vappu 1.5.
stimuluksen Wappusit- sit Escapessa 29.4. Jatkot klo.
22.00 alkaen, liput 3 euroa.
Jyväskylän ylioppilaskun- nan vappu Harjulla vappupäi- vänä 1.5. Vappukansaa viih- dyttävät Jaakko & Jay sekä LUPI!-DJ:t.
vakiopaineessa jyrisee 30.4 Ukkosmaine klo. 19.00 alkaen. Liput 8 euroa. Lisäk- si Vakkarissa tanssitaan vap- pupäivänä perinteiset vap- putanssit Perälä & Ekmanin tahtiin.
kaupunkisuunnistus Amazing Ra- ce Jyväskylä 30.4 klo. 10-18. Kilpailu al- kaa Rajakadulta AMK-kampuksen pää- rakennuksen F-siiven parkkipaikalta ja päättyy palkintojenjakoon Kirkkopuis- tossa.
Jylkkäri selvitti vapun tapahtumia Jyväskylässä.
Tule avustajapalaveriin!
ti 23.4.
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 - 16.00.
Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea.
amazing racen jatkot Brassa, klo. 20-23 ilmainen sisäänpääsy kisapassilla.
”TOSIaSIa ON, eTTä MITä eNeMMäN KOeTaT vaPaaSSa yhTeISKuNNaSSa IhMISIä PaKOTTaa, SITä vOIMaKKaaMMIN he vaSTuSTavaT.”
Jani Kaaro Helsingin Sanomissa 15.4.2013
Uutiset 4
logeja, vaikka ala vetää muualla Suo- messa erinomaisesti.
Pudas uskookin, että ongelmana on myös opiskelijoiden haluttomuus läh- teä muualle työn perässä. Moni päät- tää jäädä Jyväskylään esimerkiksi opis- keluaikana löytyneen puolison vuoksi.
Päätöksellä saattaa olla tuhoisat seura- Paula Ahonen ja Niina Malinen eivät suunnittele Jyväskylään jäämistä. Luokanopettajaksi aikova Ahonen on tietoinen huonosta työllisyystilantesta. Englantia opiskeleva Ahonen suuntaisi mieluiten pääkaupunkiseudulle.
K
un valmistuminen kolkut- telee ovella, on aika kat- sella ympärilleen. Vaik- ka opiskelupaikkakunnal- le olisi houkuttelevaa jää- dä, jyväskyläläisten kannattaa harkita tarkkaan.Jyväskylä on ollut Suomen kärkisijal- la korkeakoulutettujen työttömyydessä jo vuosia. Tilannetta on seurattu Kes- ki-Suomen ELY-keskuksella vuodesta 2006 lähtien, ja seurantatietojen mu- kaan Jyväskylä on ollut ykkösenä aka- teemisten työttömyydessä vuoteen 2012 asti. Vuodelta 2013 vastaavia tilastoja ei vielä ole.
Ainoa poikkeus sääntöön on vuo- si 2010, jolloin kaupungin sijaluku oli vertailussa kaksi. Luvuissa on katsot- tu ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkija-asteen tutkinnon suorittanei- den määrää suhteessa kaupungin koko työvoimaan.
Viime vuonna tilanne muuttui siten, että akateemisten työttömyys lisääntyi myös muualla. 2012 Jyväskylä jakoi ky- seenalaisen kärkisijansa Turun, Tampe- reen, Helsingin ja Oulun kanssa.
Aihe on Jyväskylässä herkkä, vaikka tilanne on ollut virkamiesten tiedossa pitkään.
“Tämä aihe on ollut Jyväskylässä ta- bu, sitä ei olla haluttu kuulla”, yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskukselta toteaa.
TilanTeeseen on monia syitä. Jyväs- kylän yliopisto on suuri suhteessa kau- pungin kokoon, ja täältä puuttuvat hy- vin työllistävät teknillinen korkeakoulu ja lääketieteelliset alat.
Humanistinen ja yhteiskuntatieteel- linen tiedekunta valmistavat runsaasti
YliopisTon pääraKennus menee re- monttiin ensi syksynä. Remontin jäl- keen yliopiston hallinto muuttaa C-ra- kennuksen tiloihin.
Opiskelijoiden elämään johdon muutto ei kuitenkaan suuresti vaiku- ta. 2. kerroksessa ei muuton jälkeen to- sin enää pysty liikkumaan yhtä vapaas- ti kuin aiemmin.
Kirjoitusalustoilla tehtävistä tenteis- tä ei siis päästä eroon, vaan humanis- tisen tiedekunnan opiskelijat joutuvat hikoilemaan alustojensa kanssa yleise-
nä tenttipäivänä taas remontin jälkeen.
Tyhjille jäävän rehtoraatin kohtalosta sen sijaan ei ole vielä päätetty. Yliopis- ton tilapalvelujohtaja Suvi Jokion mu- kaan rehtoraatin vuokraaminen ulko- puolisille tahoille on myös mahdollista.
Vuonna 1955 rakennettu päärakennus on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä. Rakennus remontoitiin viimek- si vuosina 2001-2002, mutta syksyn re- montin laajuisessa peruskorjauksessa se ei koskaan ole ollut.
Remontin suunnittelussa ja toteu- tuksessa yliopisto tekee yhteistyötä Al- var Aalto-säätiön kanssa päärakennuk- sen suojelumääräyksen takia.Yhteistyö- tä tehtiin myös L-rakennuksen remon- tin yhteydessä.
Remontissa C-rakennuksessa suori- tetaan perusteelliset rakenteelliset kor- jaukset sekä uusitaan ilmanvaihto kir- jastossa, hallintosiivessä ja juhlasaleissa.
Remontin odotetaan valmistuvan muutaman vuoden sisällä.
Suvi-Tuulia Nykänen
Jyväskylä akateemisen työttömyyden huipulla
TYöelämä. Jyväskylä on työtä etsivälle
korkeakoulutetulle yksi Suomen vaikeimmista kaupungeista. Moni jää tänne, vaikka uramahdollisuudet olisivat muualla selkeästi paremmat.
päärakennus remonttiin syksyllä
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
Jere Kyrö
opiskelijoita tehtäviin, joita erityisesti näiltä seuduilta löytyy rajallisesti.
KouluTusalaT eiVäT yksin kuiten- kaan selitä lukuja. Jyväskylässä on pal- jon työttömyyttä myös aloilla, jotka muualla työllistävät hyvin. Täällä on esimerkiksi runsaasti työttömiä psyko-
TäMä AihE oN oLLuT JyväskyLässä TAbu.
Liikunnan yhteiskuntatieteiden jatko-opiskelija Mihaly szero- vay jäisi mielellään Jyväskylään, mutta on tottunut kulkemaan maailmalla työn perässä.
Liikunnanopettajaksi opiskeleva Elina heikkinen viihtyy Jy- väskylässä, mutta hänellä ei ole selkeää toivekaupunkia.
ihannetyömatka olisi alle kymmenen kilometriä.
5
Jyväskylän yliopistoon haki ke- vään haussa ennätysmäärä hakijoi- ta. Hakijoita oli yhteensä lähes 15000.
Aloituspaikkoja uusille opiskelijoille on ensi syksyksi 1526.
Kokonaisuudessaan hakemuksia saa- pui Jyväskylään 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Hakijoita oli tänä vuonna viime vuot- ta enemmän jokaisessa tiedekunnassa.
EsimErkiksi kasvatustiEtEissä, IT- tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulus-
sa hakijoita oli kaikkiin hakukohteisiin enemmän kuin vuonna 2012.
Erityisen suosittuja olivat jälleen lii- kuntatieteelliset alat. Esimerkiksi lii- kuntapedagogiikkaa haki lukemaan lä- hes 1900 toiveikasta ja liikuntabiologi- an hakijamäärä lisääntyi 48 prosenttia viime vuodesta.
Humanistisista aloista suosituimpia olivat journalistiikka ja englanti, mate- maattis-luonnontieteellisessa taas bio- logia ja fysiikan nanotieteet.
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekun-
nassa hakijoita kiinnostivat erityisesti psykologia ja sosiologia.
HakiJamäärältään Jyväskylän yli- opisto on Suomen neljänneksi suosi- tuin yliopisto Helsingin, Turun ja Tam- pereen jälkeen.
Pääsykokeet ensi syksyn opiskelu- paikkoihin alkavat liikuntapedago- giikan ensimmäisen vaiheen kokeella toukokuun puolessa välissä.
Pääsykokeita riittää kesäkuulle asti.
Suvi-Tuulia Nykänen
korkea-
koulutettujen työttömyys kasvussa
Ennätysmäärä hakijoita Jyväskylän yliopistoon
korkEakoulututkinnon suoritta- neiden työttömyys on kasvanut Suomes- sa vuodesta 2007 asti.
Kehitys näkyy myös Jyväskylässä, jos- sa vuodesta 2007 vuoteen 2012 akatee- misten työttömien vuosittainen keski- määrä on noussut 32 prosenttia. Kaikki- en työntekijöiden osalta nousua on ollut 19 prosenttia. Vuonna 2007 Jyväskylässä oli keskimäärin 534 ylemmän korkeakou- lututkinnon tai tutkija-asteen tutkinnon suorittanutta työtöntä, kun vuonna 2012 heitä oli 705.
TE-toimiston Marja Pakkanen painot- taa, että tilanne vaihtelee vahvasti aloit- tain. Hän arvelee, että kehitykseen on vaikuttanut ainakin Jyväskylän alueel- la se, että valtio palkkaa yhä vähemmän työntekijöitä. Näihin paikkoihin on tyypilli- sesti vaadittu tai toivottu korkeakoulutut- kintoa, joten Jyväskylässä yhteiskunta- tieteilijöiden mahdollisuudet työnsaantiin ovat viime vuosina vähentyneet.
pakkanEn Huomauttaa kuitenkin, etteivät asiasta tehdyt tutkimukset ole aukottomia. Ne eivät huomioi sitä, vas- taako saatu työ koulutusta.
“Akateemisen työttömyyden ytimeen pääsemisessä ongelma on se, moni- ko pääsee koulutustaan vastaavaan työ- hön”, hän toteaa.
Kaikesta huolimatta yliopistotutkinto on edelleen keskimäärin varmin koulu- tusväylä työllistymiseen.
“Suurimmalle osalle töitä kuitenkin löytyy”, Pakkanen painottaa.
Jyväskylä akateemisen työttömyyden huipulla
teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö
Jyväskylän yliopisto
ei suunnittele opintopistekattoa
Jyväskylän yliopiston strategia- johtajan Kari Pitkäsen mukaan yliopis- tossa ei tällä hetkellä harkita opiske- lijoiden suorittamien opintopisteiden määrän rajoittamista.
“Toistaiseksi ei suunnitella, että tuo- hon suuntaan lähdettäisiin”, hän to- teaa.
Pitkäsen mukaan muiden yliopisto- jen esimerkki saattaa kuitenkin jossain vaiheessa tuoda asian keskusteluun myös Jyväskylässä.
Opintopistekatto on noussut esiin viime viikkoina, koska Itä-Suomen yli- opistossa on pohdittu sen käyttöönot- toa. Yliopisto haluaisi kustannussyis- tä rajata opiskelijoiden tutkintoon tu- levat opinnot noin 330 opintopistee- seen. Maisterin tutkinnon suorittami- seen riittää 300 opintopistettä.
Minna Tiainen
Yliopistoliikunnasta korkeakoululiikuntaa
Jyväskylän korkeakoulut aloittavat yhteistyön korkeakoululiikunnan sa- ralla. Pilottihankkeena syksyllä 2013 käynnistyvä korkeakoululiikunta käsit- tää sekä yliopiston että ammattikor- keakoulun opiskelijat ja henkilökunnan.
Hanke aloitetaan yhteisillä ryhmälii- kuntatunneilla. Toiminta on merkityk- sellistä erityisesti ammattikorkeakou- lun opiskelijoille ja henkilöstölle, jotka pääsevät nyt hyötymään yliopistolii- kunnan laajasta valikoimasta.
Liikuntaa voi syksystä alkaen har- rastaa sekä yliopiston L-rakennuksella että ammattikorkeakoulun salissa Ra- jakadulla.
Korkeakoululiikunnan kokeiluhanke jatkuu myös ensi keväänä.
Suvi-Tuulia Nykänen
Tohtoritunnustus Jyväskylään
Jyväskylän yliopisto on saanut EU- komission tutkijoiden ammatilli- seen osaamiseen ja tutkijanuran hou- kuttelevuuteen liittyvän tunnustuksen.
Tunnustuksen mukaan Jyväskylän yliopisto tarjoaa tutkijoille muun mu- assa innostavan ja hyvän työympäris- tön. Vastaavan tunnustuksen on Suo- messa aikaisemmin saanut vain Aal- to-yliopisto.
Suvi-Tuulia Nykänen oikaisu Toisin kuin Jylkkärissä 3/2013 kerroimme, opiskelijan tulee myös ensi vuodesta alkaen itse laskea tulonsa määrä ja palauttaa liiat opinto- tuet vapaaehtoisesti. Ensi vuonna asia muuttuu kuitenkin niin, että opiskeli- ja voi tarkistaa tulojensa määrän hel- pommin esitäytetystä veroilmoituk- sesta.
Kansantaloustiedettä opiskeleva Karita Heikkilä olisi valmis jäämään Jyväskylään, mutta töiden vuoksi muuttaminen ei hirvitä. Alle tunti olisi hänen mielestään koh- tuullinen työmatka.
ukset, sillä työttömyys työuran alussa voi jarruttaa urakehitystä pitkään.
kEski-suomEn työ- ja elinkeinotoi- miston palveluesimies Marja Pakka- nen kannustaisi opiskelijoita lähte- mään vähäksi aikaa töihin pienempiin kuntiin, joissa koulutetusta työvoimas-
ta ei ole yhtä kovaa tarjontaa kuin tääl- lä. Kun takana on muutama vuosi ko- kemusta omalta alalta, työpaikkojen ovet aukeavat paremmin myös Jyväs- kylässä.
Pakkanen valittelee myös, että jyväs- kyläläiset ovat nirsoja työmatkojen suh- teen.
“Meidän alueella se 40 kilometriä tuntuu välillä olevan liian pitkä matka, vaikka autolla Äänekoskelle hurautta- minen kestäisi yhtä kauan kuin Helsin- gin seudulla kaupungin laidalta toisel- le. Ei pitäisi tuijottaa kilometrejä vaan sitä, paljonko matkaan menee aikaa”, hän toteaa.
Kuntotestipäivä veti opiskelijoita lii- kunnalle.
JERE KYRö
A
lvar Aalto halusi tehdä Se- minaarinmäestä Ateenan Akropoliksen ja tuoda Jy- väskylään tuulahduksen Kreikasta, sivistyksen keh- dosta. Sitä mieltä on Alvar Aalto-sääti- ön rakennusperintöosaston arkkitehti Tuula Pöyhiä.Aloitamme kampuskierroksemme päärakennuksesta. Sitä Pöyhiä jaksaa erityisesti hehkuttaa.
“Päärakennus on koko Seminaarin- mäen kruunu ja yksi ehdottomasti hie- noimmista Aallon suunnittelemista ra- kennuksista. Siinä ideat on todella saa- tu lentämään”.
Hienolta kuulostaa, mutta monille tavallisille opiskelijoille päärakennuk- sesta ja muista Aallon suunnittelemista rakennuksista mieleen tulee kuitenkin yleensä vain tuskaisia asioita.
PäärAkennuksellA erityisen hu- vittavan maineen ovat saaneet vessat.
Hyvin pienet vessat. Syy kokoon ei kui-
tenkaan ole siinä, että Aalto-herraa it- seään ei ollut pituudella pilattu. Asiaan löytyy paljon loogisempi selitys.
“Vessojen tilavuus on suunniteltu vanhanaikaisille tehovessoille, joiden vesisäiliö oli ylhäällä. Silloin pytyt eivät tarvinneet näin paljon tilaa”, Pöyhiä se- littää päärakennuksen naisten vessassa.
Vessojen pienuuteen onkin tulossa muutos C-rakennuksen remontissa.
“Päärakennuksen vessojen seiniä siirretään taaksepäin ja sivuille niin, et- tä tilaa tulee enemmän. On ihan turha ylläpitää tällaista turhaa epäsopua Aal- lon ja opiskelijoiden välillä, kun asia voidaan kuitenkin helposti ratkaista”, Pöyhiä kertoo.
Kummaksuntaa aiheuttavat myös vessoihin johtavat portaat. Pääraken- nuksen vessoihin kun laskeudutaan portaita pitkin vielä vessan oven jäl- keenkin. Niihin Pöyhiäkään ei keksi selitystä.
“Ehkä niiden tarkoitus on ollut vain luoda hienoutta myös vessaan”, hän to-
teaa.
Yliopistolla liikkuu myös huhu, jon- ka mukaan päärakennuksesta löytyi- si portaat, jotka johtaisivat kattoon tai päättyisivät seinään. Mitä tähän sanoo Pöyhiä?
“Ei minulle kyllä tule mieleen mi- tään päättymättömiä portaita. Toisaal- ta en kyllä ihmettelisi, vaikka Aalto olisi sellaiset koristukseksi suunnitellutkin”, Pöyhiä toteaa.
PäärAkennuksessA opiskelijoita kiukuttavat myös juhlasaleissa pidet- tävät yleiset tentit ja niiden olosuhteet.
Kirjoituspöytiä ei ole, vaan tenttivasta- uksia kirjoitellaan kirjoitusalustat sy- lissä.
Ylempänä salissa tentin voi suorittaa edessä olevaan penkkiin kiinnitettävän alustan päällä, mutta se taas rämähtää helposti alas. Lisäksi alusta ei ole suo- rassa penkkiin nähden.
“Eihän tämä ole missään nimessä ergonominen tapa opiskella”, Pöyhiä
huokaisee alusta kädessään.
“Otan osaa, se on ainut mitä voin sa- noa. Salien ei vain pitäisi olla tällaises- sa käytössä”.
Pöyhiän mukaan C1- ja C2-juhlasalit on suunniteltu nimenomaan juhla- ja luentokäyttöön. Tenttivastauksien kir- joittaminen sen sijaan tuskin oli Aallon suunnitelmissa.
C-rakennuksen remontin yhteydes- sä tenttitilaisuuksien ergonomiaa ei myöskään olla parantamassa.
“Yliopistolta pitäisi löytyä jokin toi- nen paikka massatenteille. Meille sääti- össä juhlasalit ovat rakennuksen sydän, ja niitä ei valitettavasti olla muuttamas- sa”, Pöyhiä toteaa.
Seinäkello kuulostaa arkkitehdin mielestä kuitenkin hyvältä ajatukselta.
“Hyvällä suunnittelulla kello olisi hy- vinkin mahdollinen. Onhan tänne li- sätty lamppuja ja kaiuttimiakin. Em- me me säätiössä yritä mitenkään estää nykyajan tulemista Aallon suunnittele- miin rakennuksiin.”
rAkennukset. Vessoihin pitää peruuttaa ja tentit tehdä tikkuisilla lauta-alustoilla. Näinkö Alvar Aalto suunnitteli 2000-luvun yliopisto-opiskelijan elämän? Jylkkäri kuljetti Aalto-asiantuntijaa ympäri kampusta kertomassa, mikä niissä punatiilisissä laatikoissa oikeasti on niin hienoa.
Aallon Akropoliksessa
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö Päärakennuksen juhla-salit ovat Alvar Aaltio- säätiön silmäteriä.
Kampus
6
Yliopiston rakennuksista myös P-, X-, L-rakennukset ja Ilokivi ovat Aallon suunnittelemia. Liikunnan remont- ti on vasta valmistunut, ja remontte- ja suunnitellaan parhaillaan myös kai- kille muille Aallon suunnittelemille ra- kennuksille.
Miksi Aallon rakennukset siis mene- vät nyt yht’ äkkiä remonttiin?
“Suurin syy on rakennusten ikä”, kertoo yliopiston tilapalvelujohtaja Su- vi Jokio.
“Lisäksi aikaisemmissa remonteis- sa rakennuksiin on taloudellisista syis- tä tehty vain rajallisia korjauksia. Myös materiaalit ja rakennusvälineet ovat vuosien saatossa parantuneet.”
Sisäilmaongelmat puhuttavat kam- puksella edelleen. Jokion mukaan on- gelmat eivät johdu mistään yksittäises- tä syystä, vaan haasteena ovat olleet ra- kennusaikakaudelle yleensä tyypilliset ongelmat. Esimerkiksi silloin käytetty puu ei enää täytä laatukriteereitä.
Samaa mieltä on myös Pöyhiä. Lisäk- si hän nostaa esille siivouksen merki- tyksen.
“Joskus historiassa yliopistoa ei ole edes siivottu kunnolla. Nämä kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, mis- sä kunnossa yliopiston rakennukset nyt ovat.”
Mutta palataan vielä kampuskier- rokseen. Ohittaessamme P-rakennuk- sen Pöyhiä intoutuu muistelemaan
Tuula Pöyhiä on pääosin tyytyväinen Lii- kunnan rakennuksen remonttiin.
Päärakennuksen vessat ovat niin pienet, ettei esimerikiksi viimeisillään raskaana ollut nainen meinannut mahtua koko vessaan.
menneitä, ja väläyttää jopa ajatusta pa- lauttaa rakennus takaisin alkuperäi- seen käyttötarkoitukseensa asuntolak- si tulevan remontin jälkeen.
“Semmoisesta asunnosta voisi jo maksaa vähän korkeampaa vuokraa.
Olisihan se hienoa, jos kampukselle saataisiin taas asukkaita”, Pöyhiä miet- tii.
Liikunnalle saapuessa arkkitehdin silmät kirkastuvat.
“Nuo lamput ja Aallon itsesuunnit- telemat sauvakaakelit, puhumattakaan korkeasta katosta. Aulasta erottuu ko- ko Liikunnan rakennus, kahvila ja lii- kuntasalit. Liikunta on sekoitus uutta ja vanhaa.”
Liikunnan remontista Pöyhiällä on kaksijakoiset tunnelmat. Hän ei vielä- kään ymmärrä, miksi rakennus piti sa- neerata niin totaalisesti. Toisaalta hän antaa tunnustusta siitä, että Liikunnan arkkitehtuurin säilyttämiseen nähtiin paljon vaivaa.
“Minulle liikunnan aula aiheuttaa wau-efektin”, Pöyhiä toteaa.
Tavallisia opiskelijoita Aallon arkki- tehtuuri saa kuitenkin vain harvoin kil- jahtelemaan, ainakaan riemusta. Pään- säryt ja vuotavat silmät ennemmin- kin itkettävät, kuten myöskin kivikovat puupenkit joissain luentosaleissa.
Vaikka oVathan ne liikan sauvakaa- kelit aika hienoja. Kunhan niitä vain osaa katsoa.
M iksi te aina pilaatte kaiken?
Tarkoitan teitä, jotka annatte van- halle asialle uuden nimen ja teette siitä trendin.
Oli kivaa nauttia kiireettömyy- destä, kunnes siitä tuli downshif- taamista. Heti tuli vähän suorittami- sen makua touhuun ja ihmisille saa selitellä. Sillä eihän
”downshiftaajaalle” voi kuin naureskella. Tyhmät ihmi- set. Tyhmä media.
on Mielenkiintoista
miettiä, miksi teollistuneissa länsi- maissa laajempi keskustelu vauhdin hiljentämisestä al- koi vasta 2000-luvulla. Tuliko äärimmilleen viedyssä suorittamiskulttuurissa viimein raja vastaan, vai olem- meko vain hitaita omaksumaan terveellisiä elämänta- poja? Sillä ei leppoisan elämän ihannointi ole uusi idea.
Orientissa yksinkertaista ja hiljaa matavaa elämää on ihannoitu jo ajanlaskun austa. Lännessäkin kiireettö- myydestä alettiin tykkäillä jo 1700-luvulla. Se oli ylä- luokan hupia. Jotain, josta pellolla raatava maaorja saat- toi vain unelmoida.
Unelmoida siitä pitääkin. Sen lisäksi, että lunki fii- listely on mukavaa, se on hyödyllistä. Rentoutunut mie- li prosessoi, suunnittelee huomaamatta, kehittelee uut- ta. Jatkuvasti raatavalla ja stressaavalla ei ole aikaa ajat- teluun.
kirjailija Milan kundera
esitti, että kykymme unohtaa on suoraan verrannollinen kiireen määrään. Siinä on perää. Joskus esimerkiksi töissä tulee hosuttua kasaan tusina juttua päivässä. Mitä muistan noista jutuista? En juuri mitään. Kiireessä elettyjen päivien muisteleminen on kuin katsoisi VHS-kasettia pikakelauksella. Kuvia ei saa esiin. Mitä muistelemme kuolinvuoteella, jos elet- ty elämä on yhtä kiireessä sutattua maalausta? Tuskin- pa muistelemme sitä kiirettä.
Minun rakkaimmat muis- toni liittyvät hetkiin, jol- loin en varsinaisesti teh- nyt yhtään mitään.
Vaikka hallitus
ei toistai- seksi opintorahoihin kos- kenutkaan, tekee meillä opiskelijoilla välillä suo- malaisittain ”tiukkaa”.
Mutta meillä on käsis- sämme jotain arvokas- ta: Meillä jos kenellä on mahdollisuus nauttia kii- reettömyyden ylellisyy- destä. Se ei vaadi rahaa ja aikaa meillä on. Kysykää vaikka ruuhkavuosilaisilta.
suosittelen
nauttimaan kii- reettömyyden tunteesta heti ja sen suurempia suunnitel- mia tekemättä. Valo lisään- tyy. Ulkona on nytkin ihan hieno päivä. Vietetään se turhia pinnistelemättä. Ja jos ajatus hetken joutilaisuudes- ta herättää, olet ehdottomas- ti sen tarpeessa.
Eero Mäntymaa
Pysähtykää
MiTä MuisTeLeMMe
kuoLin- vuoTeeLLa,
jos eLeTTy eLäMä on yhTä kiireessä
suTaTTua MaaLausTa?
Myös Liikunnan rakennuksen lamput ovat aallon suunnittelemia.
Kampus 7
Kampus 8
O
lin jossain Agoran aulan lä- hettyvillä, Mattilanniemen ytimessä, kun kofeiini alkoi vaikuttaa.”Tähän ei kannata jäädä, tämä on kylterien maata”, mietin ja me- nen sisään kolmosauditorioon.
Pian sisään valuu tiedostavan näköistä jengiä. Keynesin toinen tuleminen? Key- nes Suomessa ja maailmalla 2010 -lu- vulla -seminaari voi alkaa.
“Kun luetaan Keynesiä, löytyy paljon asiaa, joka sopii tähänkin tilanteeseen”, illan MC Mikko Jakonen nostattaa tun- nelmaa.
Heti alkuun pettymys: Odotettu Maan Pako -kollektiivi on perunut keikkansa!
Mutta mikään ei latista odottavan ylei- sön fiiliksiä.
Pitkän päivän avaa Teppo Eskelinen.
Sivulaidalta kansantaloustieteen kenttää hämmentävä Itä-Suomen yliopiston do- sentti aloittaa pajatson tyhjentämisen vä- littömästi ja pudottelee nälkäisen yleisön pureskeltavaksi Keynesin maukkaimpia teesejä.
“Rahan tehtävä on tulla käytetyksi, ei säästetyksi!”
Hommahan lähtee heti lapasesta. Pa- lautetaan mieliin, mistä on kyse.
John Maynard Keynes on liberaalin kansantaloustieteen grand old man ja vastarannan kiiski. 30-luvulta asti vai- kuttaneen viiksiniekan keskeisiä point- teja oli se, että taantumien syynä on ko- konaiskysynnän vähyys ja taantumasta valtio pääsee elvyttämällä.
Keynesin kelat ja koko makrotalo- us ovat pulpahtaneet pinnalle nyt, kun maailman huomio on Euroopan finans- sikriisin skenessä. Etenkin siinä, kuinka pahasti kriisin hoitaminen pykii.
“tunnen paljOn ihmisiä, jotka olivat ehdolla viime eduskun-
tavaaleissa. Vaalien aikana ne kaikki ih- metteli sitä, että ih- miset haluaa toreil- la ja ostareilla puhua makrotaloudesta”, hehkuttaa Eskelinen päivän vetonsa jäl- keen.
Eskelistä väsyttää.
Ilta on mennyt viiniä
juodessa. Keynesiläisillä utopioilla pal- lotellut keikka hoidettiin kuitenkin ru- tiinilla.
“Korostetusti rutiiniesitys. Mutta vahva akateeminen rutiini kantaa suht järkevän
esityksen, vaikka välillä ajatus katkeilee”, mies tuumaa.
esKelinen alOitti säädön talousteks- tien parissa 2007, kun kaikki oli hyvin ja talousjournalismi yrityspamppupersei- den nuolemista.
“Ne ajat tuntuu etäiseltä...Silloin jul- kisessa sanassa kuva taloudesta oli pörs- sikursseja ja yritysjohtajien menestysta- rinoita. Yhteiskuntatieteellisesti tyhjää.
Nyt makrotalous on täyttänyt lehtien ta- lousosaston.”
Valtamedian rooli portinvartijana pois- tuu, funtsii Eskelinen. Hesarinkin tyyp- pisissä lehdissä näkee monipuolisempia ääniä.
Valta Vaihtuu myös Agora kol- mosen lavalla.
Käy selväksi, et- tä näissä bileissä ei konsensuspas- kaa kuulla. Paa- vo Teittinen heit- tää kehiin prag- maattisen settinsä, jossa vaaditaan Suo- men laman lääkkeeksi markkavaluut- taa. Osansa disautuksista saavat niin Olli Rehn, Alan Greenspan kuin Matti ”olen keynesiläinen” Vanhanenkin.
Kun lounas on nautittu ja kofeiininit-
kut taitettu, siirrytään kuuntelemaan to- dellista herkkupalaa: Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan ensimmäistä yhteisesiin- tymistä. Raha ja talous -blogistaan käsin blastaavat nuoret miehet lataavat täyslai- dallisen mietintöjä siitä, miksi Keynes ai- kanaan katosi kansan huulilta ja mielistä.
“Ei Keynesin kritiikki aikanaan hor- juttanut valtavirtaisen taloustieteen pe- rustaa. Valtavirta imaisi siitä tietyt poin- tit omaan kehikkoonsa, käytti omasta näkökulmastaan miten parhaaksi näki”, Ahokas lataa.
Miehiä tuntuu kyrpivän nykyhegemo- nia, jossa poliitikot kuuntelevat kansan- taloustieteilijöitä, jotka puolestaan ime- vät vaikutteensa uusklassisesta talouste- teestä ja monetarismista. Siis juuri siitä, mistä muun muassa vasta mullattu That- cher ja Reagan ammensivat ja jota vas- taan keynesiläisyys asettuu.
“90 prossaa Suomen taloustieteen lai- toksista edustaa valtavirtaa, sitä täällä Jy- väskylässäkin opetetaan”, Ahokas toteaa.
Duo näkee myös edistyksen askelia.
Niitä ovat muun muassa Paul Krugma- nin kaltaisten taloustieteilijöiden ääneen pääseminen. Talouskomissaari Olli Reh- nin ajatuksia torakoihin verrannut jenk- ki kritisoi antaumuksella Euroopan krii- sin hoitoreseptiä – talouskuria, menojen leikkauksia.
“Se johtaa syvenevään taantumaan, so- siaaliseen kriisiin. Kaikkihan sen näkee”,
Keynes tulee! Oletko valmis?
teksti ja kuvat Eero Mäntymaa
seMinaaRi. Kahvihuuruinen trippi kansantalousskenen ytimeen, joka kuohuu kuumempana kuin koskaan.
Seuraavat tunnit menevät kofeiini-
huuruiSeSSa euforian tilaSSa.
teppo eskelinen blastaa. Seu- rakunta kuuntelee.
Kampus 9
Keynes tulee! Oletko valmis?
Y liopistolla on kaksi perustehtävää: tutkimus ja siihen perustuva opetus.Vaikka juhlapu- heissa nämä perustehtävät esitetään yhden- vertaisina, käytännössä opetusta ei usein- kaan arvosteta yhtä korkealle kuin tutki- musta. Käytäväkeskusteluissa voi usein kuulla henkilökunnan jäsenen valittavan, miten opetus vie aikaa tutkimustyöltä. Jostain syystä on ihan hyväksyttävää voivotella, että opetus ja hallinto vievät aikaa tutkimukselta. Ihan kuin perustutkinto-opiskelijoi- den opettaminen olisi työaikaraportin täyttämiseen ver- rattava välttämätön paha.
AnglO-AmeriKKAlAisen tutKimusperinteen
piirissä kirjo- jen esipuheissa kiitellään usein opiskelijoita, joiden kans- sa keskustellessa tutkimuksen ideat ovat kirkastuneet ja jalostuneet. Tällaista harvemmin näkee suomalaisen jul- kaisun alkusanoissa. Jostain syystä suomalaisessa yliopis- tossa opettava tutkija ei koe opiskelijoita sellaiseksi osak- si akateemista yhteisöä, että hänen kanssaan kannattaisi keskustella julkaisemattoman tutkimuksen teemoista.
en ymmärrä,
kenelle tutkija kuvittelee tutkimustaan teke- vänsä, jos hän ei ole kiinnostunut kertomaan tutkimuk- sestaan kenellekään. Jos tutkimuksella tuotettuun tietoon suhtautuu intohimoisesti, sitä melko varmasti myös halu- aa jakaa eteenpäin. Miksei siis myös sille valikoidulle jou- kolle opiskelijoita, joka on pääsykokeessa osoittanut kiin- nostuksensa ja orastavan ymmärryksensä alaa kohtaan.
Paraskaan tutkija ei elä ikuisesti. Jos hän ei onnistu siirtämään osaamistaan ja intohimoaan nuoremmalle pol- velle, kuolee hänen elämäntyönsä hänen mukanaan. Pe- rustutkinto-opiskelijoiden opettaminen on ainutlaatuinen tilaisuus kasvattaa nuoria tutkijoita ja tartuttaa heihin in- tohimo tieteen tekemistä kohtaan. Toisaalta jos intohimoa ei ole, sitä lienee vaikea välittää eteenpäin.
VAiKKA OpisKelijA
ei sijoittuisi val- mistumisen jälkeen tutkimus- työhön, on hänen ajatteluta- paansa varmasti vaikuttanut yliopistossa saatu opetus. Par- haimmillaan opiskelija vie mu- kanaan tutkimustiedon arvos- tuksen sinne, missä ikinä työs- kenteleekin. Jos opetus on kui- tenkin henkilökunnalle ikävää pakkopullaa, josta pitää suoriu- tua tehdäkseen tutkimusta, tus- kin opiskelijakaan saa uusinta ja parhainta tietoa työelämään vietäväksi.
Jyväskylän yliopiston nettisi- vujen yleisesittelyssä yliopistom- me kerrotaan olevan muun mu- assa maamme johtava koulutus- viejä. Jos koulutusosaamista on ulkomaille vietäväksi asti, voisi- kohan sitä hyödyntää vähän te- hokkaammin myös täällä koti- maassa.
Opettajat tarvitsevat tukea ja arvostusta. Yliopiston pitäisi voi- da olla ylpeä myös koulutuksen laadusta, ei vain tutkimuksen laadusta.
Annimaria Valli
Laadukas tutkimus ei riitä
opetusta ei useinkaan arvosteta
yhtä korkealle
kuin tutkimusta.
Ahokas komppaa.
Jos Krugman edustaa kritiikkiä, ovat Ahokkaan ja Holapan kaltaiset radikaalit kritiikin HC-osasto. Aitoja jälkikeynesiläisiä.
“Keynesiläisten ja Krugmanin kaltaisten uuskeynesiläisten keinot taantumassa ovat melko samat. Jännite kulminoituukin sii- hen, mitä tehdään taantuman jälkeen. Pyri- täänkö täystyöllisyyteen vai jatketaanko ky- synnän sääntelyä?”
päässä flippAA. Mitä ne laittaa kahviin täällä Mattilanniemessä?
Seuraavat tunnit menevät kofeiinihuurui- sessa euforian tilassa. Keikka seuraa tois- taan.
“Tasapainon sijaan pitää lähteä liikkeelle epätasapainosta. Historiassa vakauden kau- det ovat lyhyitä”, toistaa Antti Alaja Hyman Minskyn keskeisiä pointteja.
Taiteilija Antti Majava heittää keitokseen pohdintojaan taiteen roolista nykypäivän te- hokkuutta korostavassa ilmapiirissä.
“Mitä pidemmälle mennään uusliberaa- lissa ajattelussa, niin sitä vaikeampaa mun on perustella taiteen tarpeellisuutta kelle- kään. Hassusti Keynes tuntuukin nyt anta- van vaihtoehtoja.”
Niinpä. Taiteentukija Keynesillä oli lusik- kansa monessa sopassa.
päiVä tAittuu kohti iltaa, mutta Agoras- sa on täysi rähinä päällä. Paavo Järvensi- vun degrowthia ruotinut keikka puhuttaa
seminaarikansaa lähes puoli tuntia shown jälkeen.
Nykäisen sivuun pari yleisön edustajaa.
Mitä jäi käteen?
“Hyviä puheenvuoroja. Antoisa päivä”, hehkuttaa tietojärjestelmätiedettä opiskele- va Lasse Immonen.
“Aina kiva tulla piipahtamaan Alma Ma- teriin. Vähän ku festareille, missä kaverien bändit soittaa hyviä keikkoja. Ei tarvii men- nä aina ite lavalle”, myhäilee Helsingin yli- opistossa talouden finanssoitumista tutkiva Ville-Pekka Sorsa.
Jannut ruotivat silmät kiiluen sekavan perjantain satoa. Vaihtoehtosettiä haettiin ja sitä saatiin.
“Alan johtavat journaalit julkasee orto- doksista kamaa. Keynesin kaltaiset näke- mykset on puskettu marginaaliin”, Sorsa dissaa.
Ajat muuttuvat. Ville-Pekan ja Lassen mu- kaan vaihtoehtonälkäisiä on taloustieteen skenessä yhä enemmän.
“Keynesiläisyys on bubbling under”, heit- tää Immonen.
“Toisaalta ois ihan mahtavaa, jos tästä tu- lis mainstreamia. Ihmiset sais työpaikkoja”, sanoo Sorsa.
Mutta mitkä ovat miesten suunnitelmat semman jälkeen? Himaan levyttämään?
“Päinvastoin. Illalla Vakiopaineeseen jat- kamaan”, Immonen kuittaa.
Itse valun kotiin uupuneena. Illalla en saa unta.
lasse immonen ja ville-pekka sorsa fiilistelivät post-key- nesiläisissä tunnelmissa.
kädet nousivat ilmaan vetojen välissä ja niiden aikanakin.
yleisö seurasi seminaarin antia korviahuumaavan hiljaisuu- den vallassa.
10
Haalarista tunnistaa sen
Marianna Penttilä ja Aimo Laitamo vaihtoi- vat haalarien lahkei- taan heti, kun Laita- mokin aloitti yliopis- ton.
11
Haalarista tunnistaa sen
HAALARIPERINTEET. Älä pese haalareitasi, kerää niihin mahdollisimman monta härskiä haalarimerkkiä ja vaihda
lahjetta seksikumppanin kanssa. Näin teet itsestäsi haalariuskottavan opiskelijan.
E
rilaisia haalariperinteitä on enemmän kuin Ylis- tönrinteellä on portaita. Haalarista tunnistaa myös kanssabilettäjien ainejärjestön, ja värikoodin avul- la voi valita itselleen sopivan unikaverin seuraavak- si yöksi.Toisaalta haalarit kertovat myös, ketä ei kannata yrittää vongata baari-illan jälkeen vielä yhdelle yö- myssylle.
Suomen kielen laitokselle kandia valmisteleva Marianna Penttilä ja musiikkikasvatusta toista vuotta opiskeleva Aimo Laitamo vaihtoivat lahkeita heti opiskelujen alussa seurus- telun kunniaksi. Vuosi sitten pari meni naimisiin, ja “kihlahaalarit”
vaihtuivat “naimishaalareiksi”.
“Aimo ei itseasiassa tainnut käydä kertaakaan missään niin, ettei haalareiden lahjetta olisi vaihdettu. Leikkasin lahkeet irti alle viik- ko siitä, kun hän toi haalarit ensimmäistä kertaa kotiin”, Penttilä kertoo.
Idea lahkeiden vaihtoon tuli Penttilältä. Hän oli päättänyt jo en- nen yliopisto-opiskelujensa alkua lahkeen vaihdosta.
“Näin joskus Tampereella pariskunnan kävelevän käsi kädessä, haalareiden lahkeet vaihdettuina. Silloin päätin, että minäkin halu- an joskus tehdä noin”, hän hymyilee.
“Minä en sitten vastustellut yhtään”, Laitamo nauraa.
“Minusta tämä oli mahtava ajatus ja hyvä symboli seurustelulle ja naimisissaololle, paljon näkyvämpi kuin sormus. Baareissakaan ei tulla iskemään, kun heti lahkeesta näkee että on varattu”.
Pariskunta yritti etsiä netistä tietoa lahkeiden vaihdosta, mutta si- tä löytyi vain niukasti. Siksi he tekivät omat ratkaisunsa lahkeiden irrottamisessa.
“Vaihdoimme vasemmat lahkeet, koska kihlasormuksetkin ovat vasemmassa nimettömässä. Se tuntui loogiselta”, Penttilä ja Laita- mo kertovat.
Lahkeiden vaihto ei ole Jyväskylässä kovin yleistä. Yksi syy asiaan on se, että monet seurustelevat parit opiskelevat samaa alaa, eikä lahkeiden vaihdossa ole näin mitään näkyvää eroa. Penttilän sini- set Sane- ja Laitamon mustat Pedaali-haalarit erottuvat siis joukos- ta erivärisine lahkeineen.
Erilaisiin lahkeisiin on kiinnitetty huomiota myös opiskelijabi- leissä.
“Tuntemattomatkin ovat tulleet kysymään, että miksi minulla on erivärinen lahje”, Laitamo toteaa.
“Minulla kaverit eivät edes kiinnittäneet asiaan hirveästi huomio- ta, sillä hehkutin asiaa niin paljon jo etukäteen. Minusta tämä lah- keiden vaihto on vain niin hirveän kiva asia. Tuntuu, että kannan haalarit päällä aina pientä palaa Aimosta mukana”, Penttilä hymyi- lee.
teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö
12
Alunperin teekkAreiltA lähtöisin oleva tapa pukeutua juhliessa haalareihin on vakiinnuttanut paikkansa myös teekkarittomassa Jyväskylässä. Haalarillisia tapahtumia riittääkin ympäri vuoden. Tutorit ottavat uudet fuksit vas- taan haalareissa, ja varsinkin syksyllä haalarikorkkaussitsi- en määrä on lukematon. Myös Kauppakadun Appro ja kuu- kausittain järjestettävät Poikkitieteelliset haalaribileet saavat haalarikansan liikkelle, vapusta puhumattakaan.
Haalareihin ja niiden käyttöön liittyy myös monenlaisia perinteitä. Esimerkiksi haalareiden pesu on kielletty: ainut sallittu vesikaste on Jyväsjärven tai vaihtoehtoisesti suihku- lähteen vesi. Lisäksi haalareita pyritään pitämään aina vain alaosana, hihat lanteille sidottuina.
Pelkät paljaat haalarit päällä kulkeminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaan haalarimerkkejä olisi hyvä haalia jo fuksivuodesta alkaen. Kaikilla ainejärjestöillä on jonkinlai- sia merkkejä, joita kiinni ommellessa on hyvä menettää her- mojen lisäksi myös sormenpäiden tunto.
Myös hAAlAriMerkkien paikalla haalareissa on väliä. Esi- merkiksi tietojärjestelmätieteen ainejärjestön Dumpin tie- tyt merkit on ommeltava juuri tietylle paikalle. Sama pätee myös suomen kielen opiskelijoiden eli sanelaisten Kielipo- liisi-merkkiin. Se kuuluu hihaan, aivan niin kuin oikeilla- kin poliiseilla.
Sanelaiset myyvät merkkejä paljon myös muiden alojen opiskelijoille. Lisäksi he saavat merkkitilauksia muiden kau- punkien korkeakouluopiskeljoilta viikottain. Yhteensä he myyvät merkkejä kuukaudessa noin sata kappaletta.
Haalarivastaavat Ira Perenkari ja Susanna Stranius pyr- kivät järjestämään haalarimyynnin kerran kuukaudessa, minkä lisäksi merkkejä on saatavilla myös Sanen omissa ta- pahtumissa.
“Kaikki myymämme merkit eivät ole omiamme, vaan myymme myös muiden kaupunkien suomen kielen opiske- lijoiden merkkejä. Yhteensä Sanen valikoimissa on noin 30 erilaista merkkiä”, Perenkari ja Stranius kertovat.
Haalarivastaavien mukaan opiskelijat haluavat ostaa merkkejä, joissa on joko rivoja tai pikkutuhmia vitsejä tai selkeitä viittauksia johonkin asiaan. Esimerkiksi Kielipo- liisi-merkki on samankaltainen kuin oikeillakin poliiseilla.
Sanen merkkien suosio perustuu siihen, että kielivitsit au-
Sanen haalarivastaavat Susanna Strani- us ja Ira Perenkari myyvät yli sata haala- rimerkkiä kuukaudessa. Merkkejä myy- dään erityisesti yliopiston avajaismes- suilla. Lisäksi he pitävät kerran kuukau- dessa haalarimerkkimyynnin kirjaston kahvilassa.
keavat helposti opiskelijoille yli tiedekuntarajojen. Ei tarvit- se lukea suomen kieltä ymmärtääkseen Haluatko yösian- merkin huumorin.
“Kaikista myymistämme merkeistä Kielipoliisi on suosi- tuin, Sanen omista taas Kielen huolto ajo sallittu”, Perenka- ri ja Stranius toteavat.
Haalarivastaavat itse sen sijaan vannovat Vakipanon ni- meen.
Sane on juuri tehnyt uuden haalarimerkkitilauksen, joten haalareista voi pian bongailla aivan uudenlaisia kielivitsejä.
”Mutta vielä emme paljasta, millaisia merkkejä on luvas- sa”, Perenkari ja Stranius hymyilevät.
VArsinAinen hAAlAriAsiAntuntijA on Jyväskylän yli- opistossa sekä venäjän kieltä ja kulttuuria että tietojärjestel- mätiedettä opiskeleva Mikko Viitamäki. Kaikkien tunteman
“Biisonin” haalareihin ja viittaan on kertynyt noin viisisataa haalarimerkkiä.
Tarkkaa lukua Viitamäki ei ole merkeistään pitänyt enää pitkään aikaan.
“Merkkien kerääminen lähti vähän käsistä, ihan näin pal- jon niitä ei ollut tarkoitus alunperin kerätä”, Viitamäki ker- too.
Viitamäen haalarit täyttyivät koristuksista nopeasti, ja sen jälkeen hän alkoi ommella merkkejä viittaan.
“Alkusysäyksen keräilyyn sain yhden vuoden Akateemi- sesta MM-kyykästä, jonka jäljiltä minulle jäi 80 merkin pink- ka haalareihin ommeltavaksi.”
Viitamäki on hankkinut merkkejä itselleen sekä vaihta- malla että ostamalla niitä. Osa taas on tapahtumista saatu- ja. Viitamäki kuvailee merkkejään “hauskoiksi, hienoiksi ja osittain hämmentäviksikin”.
“Mitään yksittäistä suosikkimerkkiä minulla ei kuiten- kaan ole. Monet niistä muistuttavat hauskoista reissuista”, Viitamäki toteaa.
Haalarimerkkien keräämisen lisäksi Viitamäki on kunnos- tautunut myös haalarien eri osien vaihtelussa. Hänen punai- sista Dumpin haalareistaan löytyvätkin monet eri väriset hi- hat ja taskut. Erioten Pörssin haalareista hän on hankkinut lisäosia.
“Lahkeiden vaihto sen sijaan vaatii jo hieman syvempää ystävyyttä”, Viitamäki kertoo.
13
5.5. VAKIOPAINE
VOIttEKO kuvitella: Kaj Chyde- nius, Ritva Sorvali ja Kari Hevos- saari Vakiopaineessa? Nuorisol- le tiedoksi, että tämä Chydenius on suomalaisen 1960-70 -luvun poliitti- sen laululiikkeen keskeisiä nimiä.
14 RAVINtO:
Krapulaeväät vappuun,
15 hElPOtus:KVATin suosituimmat kamat,
16-17 KulttuuRI:Jyväskylän kulttuurimaailman takapirut,
18 ylIOPPIlAsKuNtA:
Opintopistekatto tuskin lyhentää opintoaikoja,
19. sIVuN KAsVO:Miguel López haluaa ärsyttää.
Menot
Kristillisiä arvoja vaaliva talk show
IltA lAuRAN KANssA - Leipää ja sirkushuveja on vähän erilainen talk show -ilta, jossa vaalitaan kristillisiä ar- voja, levitetään evankeliumin sanomaa reippaassa hengessä ja jututetaan vie- raita heidän ihmisyyttään kunnioittaen.
Laura Siltalan vieraina ovat tällä kertaa Elosen leipurimestari Jari Elonen, stand up -koomikko Marko Kämäräinen se- kä vuoden 2009 taikureiden Suomen mestari Jori Sohlman. Teatterikoneen Aaro Vuotila poistaa huolia laulamalla interaktiivisia huolilauluja.
Alkuillasta kello 18-19 on mahdolli- suus saada pikakampauksia ja minima- nikyyrejä edullisesti. Leipää jaetaan il- maiseksi. Armonpaikka avaa oven ikui- suusnäköalapaikalle.
Musiikista vastaavat ILK House Band sekä myös illan break dance battlessa mittelevä DJ Tiskijoni.
Järjestäjät lupaavat, että jokaisella on lupa olla oma itsensä. Herää kysymys:
missä sitten ei ole lupa olla oma itsen- sä? Tarvitsemmeko siihen lupaa? Toi- saalta, on totta, että ihmisestä olemises- ta ja oman identiteetin luomisesta ja il- mentämisestä on tullut tässä niin sano- tusti post(-post)modernissa maailmas- sa sellaista kulttuuristen viittausten ja erottautumisen näyttäytymisleikkiä, että tästä vapaaksi julistautuvat sosiaalisuu- den muodot ovat tervetulleita arvopoh- jansa vuoksi. There is also translation in- to english offered.
Englanninkielen opettaja, nykyinen ko- tiäiti Laura Siltala kehitti neljä vuotta sitten hämmentävän talk show -kon- septin.
3.-4.5. IlOKIVI
JyVäsKyläläINEN punkkareiden kol- lektiivi JKLDIY järjestää nyt toista kertaa Kevätkarkelot, eli 2 päivän punk-festit ravintola Ilokivessä. Kaikki te diskurssei- hinne tukehtuvat ja viiksiinne kompastu- vat hipsterit, menkää haistelemaan, mil- tä vapaus haisee! Kahden päivän aika- na esiintyy 11 yhtyettä, kuten legendaa- rinen skotlantilainen anarko-punkbän- di Oi Polloi (”since 1981”) sekä kotimaiset yhtyeet Kieltolaki, Arrestum, Kuudes sil- mä ja Tyhjyys.
30.4. VAKIOPAINE
VAPPuAAttO! Munkkeja ja kännit! Ukkosmaine on maailman kamalin bändi. Ihan hirveitä jätkiä joil- la on niin brutaali meininki, ettei samaan pys- ty edes Immortal. Nämä miehet ovat sukka- housuhevin ja pääsiäisnoitien risteytys, joi- den olemassaolo on silkkaa jumalanpilk- kaa. He saavat ihmiset palvomaan Saatanaa kanssaan itkien ja nauraen ja samalla kiimai- sesti diskoten. Otapa kuule selvää, mistä tä- mäkin bändi tulee.
26.4. RENtuKKA
25.4.-11.5. IlOKIVI
JyVäsKyläN ylioppilasteatteri: ”Meillon kaks mah- dollisuutta. Me voidaan yrittää muuttaa koko Espoota semmoseks että se hyväksyy sut. Tai me voidaan yrit- tää muuttaa sua semmoseks että Espoo sut hyväksyy.
Kumpaas lähetään?”
Kaisa Nissin ohjaus Juha Jokelan tekstistä Esitysta- lous muistuttaa meitä siitä, että menestyksessä tär- keintä on esiintyminen. Itsestä kannattaa ottaa mah- dollisimman hyvä hinta.
KAmPusKINO
PETTErI KALLIOMäKI ArVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NäYTöKSIä VARAstO
Taru MäkELä, 2011 Ma 22.4. kLo 19.00 Taru Mäkelän työläiskomedia toteuttaa omaa sosiaalirealis- miaan mm. siten, että sen hen- kilöhahmot syövät kylmää mik- roruokaa. Lähemmäksi todel- lisuutta ei suomalainen fiktio- elokuva liene tällä vuosituhan- nella päässyt…
Arvosana: 3/5
VäKIVAllAN VIhOllINEN 3 MichaEL WinnEr,1985 Ti 23.4. kLo 19.00 Tämä on se pahamaineinen elokuva, jossa Charles Bronson täräyttää kameravarasta nor- supyssyllä selkään. Death Wish -sarjan kolmannessa osas- sa Bronsonin vigilante-hahmo heittää traumat syrjään ja ryh- tyy entistä rempseämmäksi oman käden oikeuden käytteli- jäksi. Ideologisesti teos sijoittuu reaganin, Hitlerin ja Likaisen Harryn välimaastoon. Musiikis- ta vastaa Jimmy Page!
Arvosana: 4/5
KOhtA IsKEE myRsKy JEfiM Dzigan, 1956 Ma 29.4. kLo 21.00
Suoraviivaisesti etenevä histo- riallinen kuvakirja vuoden 1905 vallankumouksesta käy uskol- lisesti läpi tärkeimmät tapahtu- mat verisunnuntaista Potemki- niin. Patsasteluun taipuvainen teos välittää paremman kuvan 50-luvun tunnelmista kuin ku- vaamastaan epookista.
Arvosana: 3/5 NEONPyhImys Wong kar-Wai Ti 6.5. kLo 18.00
Kahden rikollisen tarinan kerto- va elokuva on Wong Kar-wain ehdoton pääteos, vuoristorata silmille ja korville. Hongkongin neonvaloissa kylpevä kuvas- to pääsee oikeuksiinsa Kam- pus Kinon näytöksessä, sil- lä teos esitetään alkuperäisenä 35mm:n filmikopiona.
Arvosana: 5/5
lIsäKsI OhJElmIstOssA ma 22.4. klo 21.00 Kotiinpaluu ti 23.4. klo 21.00 Three Fantas- tic Supermen
ma 29.4. klo 19.00 Kukkulan tyttö, sataman poika ma 6.5. klo 20.00 rautakol- monen
ti 7.5. klo 19.00 Tropa de Elite 2 OIKAIsu Liekehtivä manner sai arvosanan 5/5, ei 2/5.
27.4. lutAKKO
ENPäs kerrokaan mitään loista- van paluun tehneestä J. Karjalaises- ta (25.4.) tai yhtyeistä Stam1na ja YUP tuttujen Hyyrysen veljesten Wöyh!- bändistä (9.5.) Sen sijaan kerron että kerran 16-vuotiaana Helsingissä istuin metrossa blackmetal-maskit ja nah- katakki päällä, kuuntelin Straton Black Diamondia luureista, katsoin itseäni ikkunasta, ajattelin yhtä tyttöä ja itkin.
26.4. mustA KyNNys
INdIEPOPROcKbäNdI Sis- ter Flon kanssa kannuksensa hankkinut Samae Koskinen &
nykyinen bändinsä Korvalääke tekee runoisaa, heleää, valois- ta ja valoista poppia, joka ei ole angstista heviä eikä kyy- nistä paskaa. Jollekin hesarin kriitikolle oli tullut mieleen Leevi and the Leavings.
20.4 - 28.4 mONItOImItAlO
KORKEAKOuluOPIsKElIJOIllE suuNNAtullA Opiskeli- joiden SM-kisaviikolla (“OSM”) järjestetään opiskelijoiden SM -kilpailut kuudessa eri lajissa: salibandy, (20.-21.4), jalkapal- lo (25.-26.4), futsal (26.-28.4), sulkapallo, squash ja pöytä- tennis (27.-28.4). Kyseessä on tähän mennessä suurin Suo- messa järjestetty opiskelijaurheilutapahtuma. On nimittäin ko- va meininki.
ArI-PEKKA SINIKOSKI
TOMI PALSA
ukkosmaine on tehnyt herkät bal- ladit Joensuuta halkovasta Pielisjo- esta sekä asuinalueesta nimeltä nii- nivaara.
hErää kySyMyS:
MiSSä SiTTEn Ei oLE LuPa oLLa oMa
iTSEnSä?
tekstit Petri Kaikosuo
“niELin aikani TyöPaikan MaSEnTavaa iLMaPiiriä Ja kuunTELin TyökavErEiDEn viTTuiLua. SiTTEn oTin LoPariT Ja aLoin ELää.
ParEMPi köyhänä Ja vaPaana.”
Nimimerkki “Be the change you want to see” JKLDIY:n Kevätkarkeloita käsittelevässä keskustelussa.
Ravinto 14
Vapun dagen efter -piknikeVäät
krapularuoka. Vaikka vatsassa velloisi, Harju kutsuu vapunpäivänä.
Tässäpä olotilaan sopivat sapuskat.
V
apunpäivän aamuna saattaa olla krapula, joka hidastaa ajatuksen juoksua ja Harjul- le kömpimistä.Tällöin piknikruoaksi kannattaa miet- tiä etukäteen jotain helppoa. Iso-Britan- nian ravitsemusterapeutit suosittelevat krapulalääk- keeksi munakokkelia. Piknikille sopii oivallisesti japa- nilaisten kehittämä krapulamunakas, jonka voi pilk- koa pieniksi naposteltaviksi.
Krapulassa suositellaan syömään myös nestepitois- ta ruokaa. Dippailtavaksi sipsien ohella piknikkoriin sopivat vitamiineja ja nestettä antavat hedelmät. Myös suoloja antavat suolakurkut ja hunajasmetana toimi- vat. Hunajan fruktoosi auttaa aineenvaihduntaa tuho- amaan alkoholia ja potassium tasapainottaa alkoho- lin vaikutuksia.
Mahaa rauhoittamaan pakkaa mukaan maitoa. Ras- vattoman maidon tietyt elektrolyytit helpottavat oloa, ja maidon vitamiinit sekä kivennäisaineet ehkäisevät alkoholia polttamasta ravinteita kehosta. Jos aamul- la ei vielä ole pahaa oloa, ota evääksi myös inkivääriä.
Se poistaa pahan olon tunnetta ennaltaehkäisevästi.
Tasoittavan tarpeeseen amerikkalaistutkijat ovat ke- hittäneet krapulaa lievittävän Bloody Maryn. Jos to- maattimehu ei iske, voi kokeilla edellisillan boolis- ta jääneiden hedelmien ja marjojen soseuttamista smoothieksi.
teksti ja kuvat Johanna Hurme
O-konomiyakimunakas
z
z31zdlzvehnäjauhoja z
z2zdlzdashilientä z
z2zkananmunaa z
z200gzvalkokaalia z
z200gzpurjoa z
z200gzkatkarapuja,zkanaazsuikaleinaztaiztonnikalaa päälle:
z
z2zO-konomiyakizkastikettaz(HP:nzkastikezkäyzmyös) z
zmajoneesia
kuori kaalinlehdet yksittäisiksi ja leikkaa pak- suin ruoti pois. Silppua kaali niin hienoksi suikaleek- si kuin mahdollista. Pese ja silppua purjo myös (jätä kourallinen vihreää osaa koristeeksi). Laita kulhoon vehnäjauhot, liemi ja munat. Vatkaa hyvin sekaisin.
Lisää sitten vihannekset sekä loput täytteet ja pyörit- tele tasaiseksi. Pannu puoliteholle, öljyä kyytiin. Lu- sikoidaan pannulle tuuman paksu ”pannari”. Paista 5 minuuttia per puoli. Heitä O-konomiyaki lautasel- le. Levitä kastiketta kauttaaltaan ja pursota majonee- sikuvio päälle. Viimeistele purjosilpulla. Leikkaa suu- palankokoisiksi terävällä veitsellä.
Täydellinen Bloody Mary
z
z1zosaz(halpaa)zvodkaa z
z3zosaazlaadukastaztomaattimehua z
zsellerisuolaa z
zvastajauhettuazmustapippuria z
zmuutamaztilkkazworcestershirekastiketta/Tabascoa z
zjäämurskaa z
zsellerinvarsi
Sekoita kaikki aineet yhteen ja laita pulloon. Pik- nikjuoma on valmis retkelle.
Bloody Mary ja O-konomiyaki- munakas sopivat
hatarampaankin olotilaan.
SOnaatin ilMOituS?
jOS ilMOa ei tule, Sitten lyhyt juttu tähän.
OtSikkO laihalla ja alOituSkappaleeSeen
laipiS iSku -tyyli.
kirjOittaja lOppuun. ei inkkua.
“Syönzihanztavallistazarkiruokaa,zmuttazvainzvegaanises- ti.zUseinzajatellaan,zettäzvegaaninzruokavaliozolisizjotenkinz köyhääzjazomituista,zmuttaznezovatzvainzstereotypioita.zIt- sezenzesimerkiksizsyözmitäänzituja,zvaanzihanztavallistazma- karonilaatikkoa.zKorvaanzvainz
jauhelihanzsoijallaztaiztofullaz jazmunamaidonzjollainztoi- sellazlitkulla.
Myöszpoikaystävänizonz vegaani.zJääkaapistammez löytyyzainazöljyä,zsoijakas- tiketta,zsoijamaitoazjazsoi- jajogurttia.z
Tykkäänzmyöszlei- poa.zTeimmezpoikaystä- vänizkanssazjuurizkekse- jä.zKaverinizsanovat,zettäz
“Emmilläzonzainazkaik- kiazhyviäzherkkujaztar- jollazkunztuleezkylään”.z Muttazkylläzmeilläkinz sitäznäkkileipääzkaa- pissazon.”
Suvi-Tuulia Nykänen etnologian opiSkelija emmi urtti:
jääkaappiratSia
JylKKärIzKUrKISTaazJääKaaPPIISI.
Helpotus 15
Yksi on Ylitse muiden
lainatavarat. Imuri on kysytyin lainatavara kyläsihteerin toimistossa. Lainaajista suurin osa on vaihtareita.
teksti Minna Kurvinen kuvat Jere Kyrö
K
ortepohjan vapaa-aika- toimikunnan (KVAT) va- likoimissa on kymmeniä tavaroita, joita opiskeli- jan ei välttämättä kan- nata ostaa omaksi. Kyläsihteeri Ma- ri Lähteenmäen mukaan kysytyim- pien välineiden lista kertoo, että opis- kelijat arvostavat siisteyttä, huoltavat polkupyöriään ja noukkivat metsän antimia pahan päivän varalle.Lähteenmäen on helppo listata suosituimpien lainatavaroiden kah- den kärki. Imuri on ehdoton ykkö- nen, ja sen suosio on vain kasvanut viimeisen vuoden aikana. Kakkossi- jalla on ikkunanavain, jota ei ole yli- oppilaskylän asunnoissa vakiovarus- teena.
Top vitoseen mahtuvat myös pe- rustyökalut, kuten jakoavain, ruuvi- meisseli ja ompelukone. Kausituot- teista suosituimpia ovat vuokrave- ne Kellukka, mäenlaskuvälineet se- kä sienikuivuri.
”Sen jälkeen on vaikea sanoa, me- neekö enemmän mattopiiskaa vai viinintekovälineitä”, Lähteenmäki kertoo.
KreiKKalainen Areti Theologou lainaa imuria pari viikon välein. Läh- teenmäen arvion mukaan lainaajista yli puolet on vaihtareita. Syykin on selvä.
”Vaihtari ei voi ottaa kaikkea mu- kaan, ja kodin perustaminen on kal- lista. Vaikka myisi tavarat lähtiessään pois, ei saisi kaikkia rahojaan takai- sin”, Theologou perustelee.
Theologoun ei ole kertaakaan tar- vinnut palata toimistolta tyhjin kä- sin. Lähteenmäen tapana on ilmoitel- la kyselijöille, milloin suosittu tarve- kalu on seuraavan kerran saatavissa.
Kyläsihteeri sanoo, että lainaajat pitävät välineistä hyvää huolta. Nor- maalin kulumisen jäljet saavat nä- kyä, kunhan tuote on käyttökunnos- sa. Kerran hänen piti lähettää lasku rikkoontuneesta siivouslastasta. Li- säksi viime syksynä eräs lainaaja jät- ti imurin palauttamatta ennen kuin lähti viikoksi reissuun.
”Joka päivä kävi neljästä viiteen henkeä kyselemässä. Se oli murheel- lista”, Lähteenmäki huokaa.
Tapauksen jälkeen KVAT päätti, et- tä vastedes imurin myöhästyminen maksaa kymmenen euroa vuorokau- delta. Uhkasakkoa ei toistaiseksi ole tarvinnut periä keneltäkään.
välinevaliKoimasta päättääKVAT kokouksissaan. Lähteenmäki toivoo, että opiskelijat antaisivat palautetta lainattavista tavaroista.
”Mitä valikoimissa kannattaisi ol- la? Ehdotuksensa voi tulla kerto- maan kokoukseen tai lähettää säh- köpostilla.”
Lainatavaroihin pääsee käsiksi ot- tamalla yhteyttä kyläsihteeriin.
älä osta KaiKKea omaKsi
z
zLainatavaratzonztarkoitettuzylioppilas- kylänzasukkaidenzjazJYYnzjäsentenzkäyt- töön.
z
zLaina-aikazonzyleensäzyksizvuorokausi.
z
zzSuurinzosazvälineistäzonzilmaisia,zsuo- situimmistazperitäänzpienizmaksu.z
z
zKadonneetztaizrikkoutuneetzesineetzonz korvattava.
z
zValikoimassazesimerkiksizsähköpora- kone,zpolkupyöränzpumppu,zsilityslau- ta,zhenkilövaaka,zsulkapallovälineetzkah- delle,zlentopalloverkko,zalumiinitikkaat,z
rei’itinzsekäzautonzkäynnistyskaapeli. Mari Lähteenmäki lainaa säännöllisesti imuria Areti Theologoulle.
pAskA kotiseutu
”mistäs sinä oletkaan kotoisin?”
”Pihtiputtaalta. Sannooko yhtää mittään?”
Sitte tullee vastaus. Se on joko Pihtiputtaan Mummo, Pete Parkkonen, keihäskarnevaalit tai lentopalloilu. Tai sitte se Oulun linkki mennee siitä aina ohi. Kerra joku ties sen, että Pihtiputtaalla hakattii ulukomoalaisia rosvoja.
Asiahan on iha selekee, jos Puttaan Mummoki sen tie- tää. Ei sillä, että Mummo mikkää tyhmä olis, mutta eihän sitä aina jaksa noihi uusimpii villityksii ottautuu ja kaikem- moaliman vempeleijjen käyttöö ruveta opettelemmaa.
Ja PihtiPudas on varsinaine rokin keskus teällä Suo- messa. Soapasjalakarokki on kovalluokan vestivaali. Eihän siitä oo ku seittemä vuotta, ku se viimeks piettii. Ja onha siellä essiintyny Metallicaki! Ei soa sitte sannoo, että se oli sillo joskus kaheksankymmentäluvulla. Ku kyllä sitä joku kuuntel sillonki!
Naiste lentopallon äsämmässäki ollaa pärjättynä. Ploki sai ronssia tuossa muutama vuos sitte.
Kyllä ne siellä kunnassa os- soavat rahat oikein investoij- ja. Että muistellaa sitä vuojen kakstuhattakuus menestystä,
ku illalla pim- meessä kävel- lää kottii kun- nan seästäessä veromarkkojaa.
nii Ja ollaaha myö te- levisiossaki oltuna. Mei- jä kuoro oli sovassa, ja ne Tuut- sonit kävi Asematiellä kännipäissää riehumassa.
Tais se Ratsia olla veärässä ku lau- lo, että Lontoon skideillä olis muka jän- nempätä..
Krista Herranen Suomen kielen opiskelija
rokkia ja mummoja
Kulttuuri 16
K
aikki alkoi tympääntymisestä. Jyväskyläläi- set Joni Huikko, Matti Huuskonen, Juuso Suuronen ja Kimmo Uusi-Maahi turhau- tuivat 2000-luvun puolivälin tienoilla, et- tei nuorille ollut Jyväskylän alueella tarjol- la tapahtumia.Vuonna 2007 alkoi tapahtua.
”Oltiin juuri siinä täysi-ikäisyyden rajal- la ja kärsittiin tapahtumien puutteesta. Sil- loin päätettiin järjestää itse nuorisotapahtuma. Tätä ajatus- mallia me haluamme jakaa edelleen eteenpäin uusille suku- polville. Nuoret pystyvät ja voivat järjestää tapahtumia itse, jos vain haluavat”, miehet kertovat.
Nelikosta ensimmäisenä pisti toimeksi Huuskonen. Hän järjesti reggaebileet ladossa.
”Mietimme, että haluamme antaa ihmisille sitä jotain, mi- kä meitä liikuttaa. Musiikista tämä kaikki on lähtenyt, ja sii- tä lähtökohdasta voimme tehdä kaikenlaista”, Huuskonen kertoo.
Tämän jälkeen pojat alkoivat suunnitella uutta tapahtu- maa, Vaajakoskella pidettäviä Payback-jameja. 400-päisen tapahtumayleisön jälkeen miehet tajusivat, että kulttuurin tekemistä pitää jatkaa.
huuskosen, suurosen ja huikon Keskustien asunnos- ta tuli paikka, jossa ideat kuplivat ja kehittyivät. Yhteisöön liittyi koko ajan enemmän muusikoita, taiteilijoita ja muita kulttuurin taitajia, joten perustettiin CY-osuuskunta.
”Kaikki toimijat olivat hajallaan ja pakersivat yksin. Me päätimme tuoda heidät yhteen”, Huuskonen kertoo.
CY:stä muodostui pian kollektiivi, jossa ei ole kulttuuril- lisia rajoja. Nykyisin Jyväskylän Kesän yhteydessä järjestet- tävät Payback-jamit ovat esimerkki siitä, miten livemusiik- ki, hiphop-kulttuuri ja erilaiset tanssilajit yhdistyvät keske- nään kokonaisuudeksi.
”Me ollaan kaikki sellaisia ihmisiä, ettei voida olla sytty- mättä hyvistä jutuista. Pyrimme myös rohkaisemaan yksin kotona pakertavia muusikon alkuja tuomaan musiikkiaan koko kansan kuunneltavaksi”, Huuskonen toteaa.
Yksi CY:n yhteenkokoamista kulttuuritoimijoista on JKL All Stars. Kymmenen eri klubijärjestäjää järjestää tasaisin vä- liajoin suosittuja musiikkitapahtumia Jyväskylässä.
”Kunnia ei kuulu meille, vaan JKL All Starsille. Meidän tarkoitus on vain häivyttää rajaviivoja toimijoiden välillä.
Meistä kukaan ei halua tuoda itseään tai ketään esille, vaan haluamme tuoda kulttuuria ja toimijoita näkyville”, CY to- teaa.
nykyisin myös päivätyöt vievät miesten aikaa. Huikko on tanssinopettaja, Huuskonen toimii lastentarhanopettajana, Uusi-Maahi työskentelee nuorten ohjauksen sekä graafisen suunnittelun parissa ja Suuronen opiskelee Turussa kult- tuurintuotantoa. Heidän innostuksensa CY:tä kohtaan ei ole kuitenkaan laskenut, päinvastoin.
Vuosi sitten CY muuttui genrettömäksi levy-yhtiöksi, jon- ka alla Soul Valpio Band sekä Huuskosen ja Heikki Korka-
osuuskunta. CY on tullut tunnetuksi paikallisena tapahtumanjärjestäjänä ja Jyväskylän alueen kulttuuritoimijoiden yhteisöllisyyden kehittäjänä vuodesta 2007 asti.
teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö
mikÄ ihmeen Cy?
z
zOsuuskunta,zjonkazmuo- dostavatzerilaisetztoimijatz kulttuurinzparissa.
z
zKannustaazjazohjaaznuo- riazjärjestämäänztapahtumiaz nuorille.
z
zToiminutzPayback-jamienzjaz JKLzAllstarsienzkehittäjänä.
z
zLevy-yhtiö,zjokazjulkai- seezmusiikkiazgenrestäzriip- pumatta.
z
zTulossazmuunzmuassazz funk,zdubstep,zdrum’n’basszjaz reggae-zjulkaisuja.
