Jyväskylän ylioppilaslehti 29. maaliskuuta – 24. huhtikuuta 2016 56. vuosikerta
4
Mikä tekee urheilijan?
muissa pohjoismaissa
suurempi opintotuki haittaavatko
kännykät keskittymistä
luennoilla?
tapahtumien livekuvittaja muuntaa puheen
kuviksi painovoima-
aaltojen löytymisen seuraukset
Lue, jaa, kommentoi:
jylkkari.fi
facebook.com/jylkkari
S ain ensimmäistä kertaa kuulla, että gravitaa- tioaallot olisi pystytty kokeellisesti todista- maan, kun fyysikko Lawrence Krauss vihja- si löydöstä tviitissään tammikuun alussa. Pi- an huhu saikin varmistuksen, kun Yhdysval- loista kantautui tieto, että Einsteinin teorian ennustamien gravitaatioaaltojen olemassaolo oli todellakin empiirisesti todistettu.
Löydön myötä Einstein sai vielä yhden sulan hattuunsa, ja ihmiskunta astui jälleen askeleen eteenpäin. Joku kysyy varmaan tässä vaiheessa, että mitä väliä löydöllä muka on.
Palaan tähän lausumaan hetkisen kuluttua. Ensin muu- tama sana tieteestä ja siitä, mitä se minulle merkitsee.
Öinen tähtitaivas
ja yläpuolellamme kaartuvan taivaan valtavuus saa jotkut ihmiset tuntemaan itsensä pieniksi.
Tietyssä mielessä näin onkin.
Aurinkokuntamme jatkaa matkaansa Linnunradan keskuksen ympäri kauan senkin jälkeen, kun ihmiskun- taa ei enää ole. Kun Andromedan galaksi törmää omam- me kanssa muutaman miljardin vuoden kuluttua, olen- not, jotka mahdollisesti seuraavat tuota kosmista tanssia, eivät ole ihmisiä.
Universumi ei suunnitellut meitä. Eikä se myöskään huomaa sitä, kun oma osamme tässä näytelmäs- sä päättyy. Joillekin ihmisille tämä ajatus on ahdis- tava.
Minä kuitenkin näen sen voimaannuttava- na. Mikä onni onkaan olla elossa ja pohtia ohi- kiitävän ihmiselämän ajan maailmankaikke-
Paikkamme kosmisessa näytelmässä
utta kaikessa loistossaan. Tunnen suurta nautintoa uusis- ta edistysaskelista ja jopa hivenen ylpeyttä lajini puolesta, kun nousemme hitaasti kohti uusia oivalluksia.
tuo ilo
ja nautinto uuden oppimisesta on tieteen perusta.
Hyvän tutkijan tunnistaa halusta oppia uusia asioita. Ky- syminen ja uteliaisuus ovat ne ominaisuudet, joiden takia me olemme vielä täällä.
Aina löytyy myös niitä, jotka pitävät tutkimusta ja ih- mettelyä ajan tuhlauksena. Kun yksi esi-isistämme nos- ti katseensa vaatimattomasta illallisestaan kymmeniä tu- hansia vuosia sitten ja pohti, mitä horisontissa siintävän mäen takana mahtaa olla, hänen vieressään oli varmas- ti joku, joka piti pelkkää ajatusta typeränä ja kehotti tove- riaan keskittymään tärkeämpiin ajatuksiin. Mäen takana ei hänen mukaansa olisi kuitenkaan mitään kiinnostavaa.
Tuollainen haihattelu ei toisi nuotioon lisää polttopuita.
Voimme kiittää onneamme, että utelias sukulaisemme ei kuunnellut vieruskaveriaan. Hän nousi nuotion ääres- tä ja suuntasi kulkunsa mäkeä kohti. Pitkän ja uuvuttavan kapuamisen jälkeen hän pääsi huipulle, tunsi nautintoa saavutuksestaan ja katsoi eteenpäin.
Horisontissa siinsi vieläkin kauniimpi mäki ja sen ta- kana odotti jotain uutta ja ihmeellistä. Aivan samoin jokin
kaunis odottaa meitä gravitaatioaaltojen takana.
Muuten olen sitä mieltä, että Suomen koului- hin tarvitaan yksi kaikille yhteinen katsomus-
aine.
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi
mikä onni onkaan olla elossa ja pohtia ohikiitävän ihmiselämän ajan
maailman- kaikkeutta kaikessa loistossaan.
Pääkirjoitus 2
”
Yliopisto ei rajoita työntekijöidensä perustuslaillista sananvapautta. Työnteki- jöiden ilmaisut eivät kuitenkaan edusta yliopiston kantaa. Toivottavaa on, että silloin kun on kyse omista mielipiteistä, esim. poliittisista tai uskonnollisista, ei tuoda esille asemaa yliopiston työntekijänä.”(Rehtori Matti Manninen 26.11 2014)
sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus kuuluvat olennaisena osana sivistys- valtioon. Jos kuitenkin Jyväskylän yliopisto sanoutuu irti työntekijöidensä us- konnollisista mielipiteistä, miten se voi kuitenkin samalla sallia juuri näihin sa- moihin mielipiteisiin perustuvaa ”tieteellistä” argumentointia omassa kurssi- kirjallisuudessaan (Puolimatka: Kasvatus, arvot ja tunteet, 2011)? Ja jos kerran on toivottavaa, ettei asemaa yliopiston työntekijänä tuoda esille omia mielipitei- tä esitettäessä, olisi mielenkiintoista saada tietää, mikä on Jyväskylän yliopis- ton kanta esimerkiksi professori Tapio Puolimatkan kotisivuihin, joiden etusi- vun ensimmäinen lause on: ”Toimin kasvatuksen teorian ja tradition professo- rina Jyväskylän yliopistossa”.
Koska Puolimatkan ajattelu ja argumentointi perustuu kristilliseen - hy- vinkin fundamentalistiseen - maailmankatsomukseen, on täysin mahdoton- ta olettaa, että hänen tieteellinen toimintansa ei sisältäisi ”uskonnollisia mie- lipiteitä” - päinvastoin. Yksi Puolimatkan ajattelun perusteeseistä on nimen- omaan tieteentekijän omien arvojen läpinäkyvyys - olkoon ne uskonnolli- sia tai ei.
Piiloutumalla sananvapauden ja yksityishenkilönä/työntekijänä toimimisen vai- kean harmaan alueen taakse, Jyväskylän yliopisto edistää mielestäni omalla toi- minnallaan - ja ennen kaikkea passiivisuudellaan - Tapio Puolimatkan äärimieli- piteiden leviämisen lisäksi hämmennystä opiskelijoidensa keskuudessa tieteelli- sen tradition pelisäännöistä. Vai onko yliopiston harjoittama toiminta professori Puolimatkan tieteellisen auktoriteettiaseman suhteen tarkoitushakuista? Ellei ky- se ole sitten tiedekunnan rohkeuden puutteesta ottaa kantaa tähän teemaan, joka todennäköisesti aiheuttaisi vilkasta ja tunnepitoista keskustelua niin yliopiston si- sällä kuin julkisestikin.
hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori tapio puolimatkan mielipiteet?
Kumpikaan esittämistäni vaihtoehdoista ei mielestäni imartele Jyväskylän yli- opiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toiminnan eettisyyden tai rohkeuden määrää ottaa selkeää kantaa työntekijänsä Tapio Puolimatkan ajattelun sekä mie- lipiteiden ja yliopiston epäselvään suhteeseen.
Antti Snellman Jyväskylän avoimen yliopiston opiskeliJa
kansan ääni
puhu suusi puhtaaksi. anna palautetta Ja herättele keskustelua.
Jylkkärin toimitus
Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi
Päätoimittaja:
Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja:
Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362
Kuvaaja:
Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Ines Sirén Painos: 49 000 kpl
Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola
www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362
Kartalla
Valto Merta:
044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppukevään ilmestymispäivä:
25.4. (tuplanumero)
ilmoitukset
tule tekemään kanssamme Jylkkäriä!
Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraa- vana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00.
Mitään aiempaa kokemus- ta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdolli- simman monia luomaan itse kau- punkiin lehden, jota opiskelijat
haluavat tehdä ja lukea.
ti 29.3.
seuraava avustaJapalaveri
3
”KAiKillA ei Ole MAMMA JA PAPPA JOKA BeTAlAr.”
RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander opintotukimielenosoituksessa 9. maaliskuuta
Isojen toimijoiden, kuten Keskon ja S-ryhmän lisäksi Jyväskylästä löytyy erikoiselintarvikekauppoja. Keräsimme kartalle muutamat keskustan alueelta löytyvät liiketilat.
silkkitie (yliopistonkatu 30) Itämaisia elintarvikkeita myyvä perheyritys on toiminut Jyväskylässä helmikuusta 1997 asti. Ny- kyiset liiketilat ovat jo viidennet. Ennen tätä kaup- pa on sijainnut Kolmikulmalla, Kauppakadul- la, Voionmaankadulla ja Kuokkalassa. Sukupol- venvaihdos on tapahtunut kerran, ja tällä hetkel- lä kauppiaana toimii Näsrin Najafi (kuvassa), jonka lempituote kaupassa on falafel.
silkkitie (yliopistonkatu 26)
Kauppiaana toimiva Iraj Najafi (kuvassa) kertoo toiminnan olleen käynnissä vuodesta 2012. Eniten liike myy riisiä, lihaa ja teetä. Kaikki liha on halal-li- haa, joka on teurastettu islamin oppien mukaises- ti. Kauppiaan oma suosikkituote on kana, jota hän syö useamman kerran viikossa. Tämän lisäksi liik- keestä löytyy muun muassa suuri valikoima itä- maisia mausteita ja erilaisia säilykkeitä.
tallinnan kauppa (sepänkatu 7) Noin kolme vuotta toiminut liike on erikoistunut virolaisiin elintarvikkeisiin. Liikkeestä löytyy muun muassa laaja valikoima makeisia, maitotuottei- ta, lihaa ja säilykkeitä sekä paljon erilaisia pelme- nejä. Pelmenit ovat liha-, kala- tai kasvistäyttei- siä taikinanyyttejä, jotka keitetään pikaisesti kie- huvassa vedessä ja syödään jonkin kastikkeen, esimerkiksi smetanan tai adžikan kera.
antalya market (kilpisenkatu 5) Kauppa myy pääasiassa itämaisia ja halal-tuot- teita. Toiminta aloitettiin viime vuosikymmenen lopulla, ja nykyiset liiketilat ovat kolmannet, per- heyrityksen myyjä Neshat Yousefshahi kertoo.
Tuotteet ostetaan suoraan maahantuojilta tai tuo- daan Ruotsista. Eniten myydään tuoreita yrttejä ja kasviksia, joita tuodaan hyllyyn 1-2 kertaa viikos- sa. Kauden erikoisuus on granaattiomena.
kansan ääni
Uutiset 4
T
orstai-iltapäivä Mattilannie- men A-rakennuksen isoim- massa luentosalissa. Tilasto- tieteen peruskurssilla ruo- ditaan lineaarista regressio- ta piirtoheitinkalvojen avulla. Ensim- mäisen vuoden tilastotieteen opiskelija Mikko Noronen kaivaa älypuhelimen- sa esiin ja näppäilee sitä hetken aikaa.Hetki venyy kymmeneksi minuutiksi ja piirtoheitinkalvoilta ehditään jo siirtyä PowerPoint-diojen pariin.
Noronen tekee muutaman muis- tiinpanon, mutta silti kännykkä etsiy- tyy käteen 90 minuutin luennon aika- na yhteensä 12 kertaa. Se tarkoittaa, et- tä Noronen koskee puhelimeensa noin 7,5 minuutin välein.
”Uskon, että kännykkä ei vaikuta op- pimiseen, sillä teen kuitenkin luentojen aikana muistiinpanoja”, Noronen sanoo luennon päätyttyä.
Hänen mielestään älypuhelimen käyttäminen luennolla on jokaisen opiskelijan oma asia. Norosen mukaan keskittyminen luennoilla on ”vapaaeh- toista”, sillä tilastotieteen kursseilla lu- ennoille osallistuminen ylipäätään on opiskelijan oma päätös.
”Käytän itse puhelinta silloin, kun luennolla käsitellään jo minulle tuttua asiaa”, hän kertoo.
TilasToTieTeen peruskurssia opet- tava matematiikan ja tilastotieteen leh- tori Harri Högmander on Norosen kanssa samaa mieltä.
”Tilastotieteen luennoilla ei ole ollen- kaan läsnäolopakkoa, joten oletettavasti osallistuvat opiskelijat tulevat myös op- pimaan jotain”, Högmander arvioi. ”Li- säksi helppoja asioita opeteltaessa moni näplää kännykkää, kun aihe on jo en- nalta tuttu.”
Högmanderin ei ole ainakaan vie-
korkein oikeus on ratkaissut Tam- pereen ylioppilaslehden Aviisin enti- sen toimittajan palkkakiistan toimit- tajan hyväksi. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan Tampereen yliopis- ton ylioppilaskunnan Tamyn olisi pitä- nyt maksaa toimittajalle lehdistön työ- ehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Vuosina 2006-2011 lehdessä työsken- nellyt toimittaja haastoi Tampereen yli- opiston ylioppilaskunnan oikeuteen jo vuonna 2011. Kiista jatkui eri oikeusas- teissa vuosikausia. Ensin käräjäoikeus tuomitsi ylioppilaskunnan korvauksiin,
mutta Tamyn valituksen jälkeen hovioi- keus kumosi päätöksen. Korkein oikeus kuitenkin asettui toimittajan kannalle, ja ylioppilaskunnan maksettavaksi tuli noin 20 000 euroa korvattavia palkka- saatavia ja lomarahoja.
Ratkaisulla on luultavasti seurauksia laajemminkin, sillä toimittajien työeh- tosopimuksen minimipalkkoja ei ole noudatettu suurimmassa osassa yliop- pilaslehtiä. Nyt myös muiden ylioppi- laslehtien toimittajat voivat vaatia palk- kasaataviaan takautuvasti.
Jylkkärin toimitus
jalle pääsyn uudenlaisiin sisältöihin.
”Aiemmin opiskelijat ehkä piirtelivät lehtiöihinsä, nyt he surffaavat enem- män puhelimellaan netissä. Huomio vain suunnataan eri asiaan kuin aiem- min”, hän pohtii.
Jos kännykkä tuntuu haittaavan opis- kelua silmittömästi, Parviainen suosit- telee jättämään kännykän suosiolla
ping, ping – viekö kännykkä keskittymiskyvyn?
Teknologia. Läppärit, tabletit ja älypuhelimet ovat luennoilla tavallinen näky. Monet opiskelijat katsovat dioja Optimasta, mutta osa viettää luennon sosiaalisen median parissa. Tappaako nykyteknologia ihmisen keskittymiskyvyn? Entä miltä opettajasta tuntuu, kun opiskelijan huomio on koko ajan kännykässä?
aviisin palkkakiista ratkesi
teksti Minna Markkanen kuva Matti Parkkinen
Jaakko kinnunen
Vielä ei ole tiedossa, kuinka korkeimman oikeuden päätös tulee vaikuttamaan eri yli- oppilaslehtien toimintaan.
lä ollut pakko puuttua opiskelijoiden käyttämään teknologiaan, eikä hän ole kuullut muidenkaan yliopisto-opet- tajien nuhtelevan opiskelijoita kän- nykän käyttämisestä. Högmander ei loukkaannu opiskelijoiden kännykän käytöstä, vaan löytää siitä pikemmin- kin huumoria.
”Luennoilla on paljon hiljaisempaa kuin aiemmin. Kännyköitään näpläävät opiskelijat eivät häiritse muita esimer- kiksi juttelemalla vieruskaverin kans- sa”, Högmander sanoo. ”Monilla on tie- tokoneilla tai tableteilla luentodiat auki opetuksen aikana. Lisäksi yritän keksiä luennoille aina jotakin mukavaa, jotta opiskelijat jaksaisivat keskittyä aihee- seen ja esimerkkeihin.”
Jyväskylän yliopisTon aivotutki- muskeskuksen johtaja ja tutkija Tiina Parviaisen mukaan älypuhelin ei ole sen mystisempi kuin mikään muukaan asia, joka irrottaa opiskelijan keskitty- misen käsillä olevasta asiasta.
”Älypuhelimen viehätysvoima selit- tyy luultavasti sillä, että se on koko ajan saatavilla. Verkko on jatkuvasti käden ulottuvilla, ja yhteys muihin ihmisiin on helppo muodostaa sitä kautta”, Par- viainen sanoo.
Parviaisen mukaan opiskelijan kes- kittymiskykyyn vaikuttavat kahdenlai- set tekijät: henkilökohtaiset valmiudet ja opetustilanteeseen liittyvät seikat.
”Jokaisella on erilaiset valmiudet is- tua paikallaan ja keskittyä”, Parviainen selittää. ”Siihen vaikuttavat muun mu- assa ihmisen temperamenttiin liittyvät asiat ja käsillä oleva tilanne. Muun mu- assa luennolla käsiteltävä asia ja luen- noitsija vaikuttavat opiskelijan keskit- tymiseen.”
Parviaisen mukaan älypuhelin saat- taa koukuttaa, sillä se tarjoaa opiskeli-
Helppoja asioita opeteltaessa moni näplää kännykkää,
kun aiHe on tuttu.
5
Jyväskylän yliopiston oppilaitos- pappi vaihtui 1. maaliskuuta, kun teo- logian maisteri Minna Korhonen as- tui vuorotteluvapaalle jääneen Kimmo Niemisen saappaisiin.
Korhonen on aiemmin työskennel- lyt noin kymmenen vuotta Kuokkalan seurakunnassa.
”Kampusalue on minulle tuttu, mut- ta Jyväskylän yliopisto on minulle uusi tuttavuus”, Korhonen toteaa.
Oppilaitospappiin saa yhteyden jo- ko puhelimella tai sähköpostilla. Opis- kelija voi myös aina koputtaa T-raken-
nuksessa sijaitsevan toimiston oveen.
”On hienoa, että seurakunta on läs- nä yliopistolla. Suurin osa opiskelijois- ta kuuluu evankelisluterilaiseen kirk- koon. Tämä työ on minulle hieno mah- dollisuus”, Korhonen sanoo.
Työssään Korhonen haluaa olla opis- kelijoiden tukena ja juttuseurana.
”Viestini opiskelijoille on, että puhu- kaa, se helpottaa. Jokainen meistä kai- paa silloin tällöin juttukaveria.”
Oppilaitospapin palkan maksaa seu- rakunta. Toimistotilat tarjoaa yliopisto.
Jaakko Kinnunen
Älypuhelimet ja läppärit ovat tuttu näky luentosaleissa.
Minna korhonen aloitti oppilaitospappina
Minna Korhosen toimisto löytyy T-rakennuksen 3. kerroksesta.
reppuun.
”Parempi varmaan vielä, jos känny- kän laittaa kokonaan käsien ulottumat- tomiin, kun tietää, että täytyy keskittyä johonkin”, hän sanoo.
takaisin tilastotieteen luennolle.
Miltä opettajasta tuntuu, kun opiskeli- ja tuijottaa taulun sijasta puhelintaan ja
näppäilee laskimen sijaan Candy Crush Sagan karkkeja paikalleen?
”Siihen on jo tottunut”, Harri Hög- mander kertoo. ”Ensimmäisten läppä- reiden ilmestyessä luennoille ajattelin, että mukavaa, opiskelijat varmasti kir- joittavat muistiinpanoja tietokoneella.
Lopulta tajusin, että siellä voi olla muu- takin auki kuin muistiinpanot.”
”En kuitenkaan halua syyllistää opis- kelijoita kännykän käyttämisestä, kos- ka käytän itsekin sosiaalista mediaa”, hän sanoo.
Mikko Noronen ei ollut koskaan aja- tellut kännykän käyttöä luennoitsijan näkökulmasta.
”Tuskin se opettajasta mukavalta tuntuu”, Noronen myöntää.
Yliopiston talous vahvasti voitolla
Jyväskylän yliopisto teki viime vuonna vahvasti voitollisen tuloksen, selviää yliopiston vuoden 2015 toi- mintakertomuksesta. Yliopiston yli- jäämä tilikaudelta oli 9,7 miljoonaa eu- roa, mikä selittyy pääasiassa yliopis- ton hyvillä sijoitustoiminnan tuotoilla.
Myös yliopiston varsinainen toiminta paransi tulostaan ja oli yli miljoona eu- roa plussalla.
Yliopistolla pyyhkii muutenkin hy- vin, sillä se teki kandidaatin ja maiste- rin tutkinnoissa tämän vuosikymme- nen parhaan tuloksen. Lisäksi valmis- tuneiden tohtoreiden määrä ylitti yli- opiston tavoitteen reippaasti.
Samalla yliopisto saavutti säästö- jä vähentämällä henkilöstö- ja vuokra- kulujaan. Yliopiston henkilöstön määrä pysyi ennallaan, mutta henkilötyövuo- sien määrä väheni 70:llä.
Arimo Kerkelä
Hallitus vahvisti rakenneuudistuksen
Jyväskylän yliopiston hallitus päät- ti kokouksessaan 15. maaliskuuta to- teuttaa kaavaillut rakenneuudistukset.
Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.
Yliopiston tiedekuntien määrä vähe- nee seitsemästä kuuteen, kun yhteis- kuntatieteiden ja filosofian laitos siirre- tään humanistiseen tiedekuntaan. Uusi tiedekunta saa nimekseen humanistis- yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yh- teiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ai- emmin kuulunut psykologian laitos siir- retään kasvatustieteelliseen tiedekun- taan, joka muuttuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnaksi.
Lisäksi yliopisto karsii ainelaitos- ten ja muiden erillisten rakenteiden määrää. Esimerkiksi IT-tiedekunnas- ta poistetaan laitosrakenne. Myös kiel- ten ja viestinnän laitokset yhdistetään keskenään, samoin musiikin ja taitei- den ja kulttuurin tutkimuksen laitok- set. Uudistukset toteutetaan ilman ir- tisanomisia.
Arimo Kerkelä
Oikaisuja Jylkkäriin 3/2016
Jylkkärin sananvapausnumeron sivun 15 jutussa ”Piilota itsesi verkos- sa” esiteltiin Mikael Storsjö EFFI – Electronic Frontier Finland -jär- jestön puheenjohtajana. Todellisuu- dessa Storsjö ei ole järjestön puheen- johtaja, vaan entinen hallituksen jäsen.
Keskiaukeamajutun ”Vaiennetut kampukset” sivulla 11 kutsuttiin Ben Carsonia republikaanien president- tiehdokkaaksi. Carson pyrki republi- kaanien presidenttiehdokkaaksi tä- män vuoden vaaleissa, muttei tullut valituksi.
Psykologian laitos liittyy kasvatustie- teelliseen tiedekuntaan.
ping, ping – viekö kännykkä keskittymiskyvyn?
teksti Minna Markkanen kuva Matti Parkkinen
MaTTI ParKKInEn
MaTTI ParKKInEn
Kampus 6
Tekniikan on hyvä olla parhaimmillaan jo 16-17-vuotiaana”, Mero sanoo.
Sitten tarvitaan tietysti tv-kuvista tuttuja lihaksia. Tarkemmin määritel- tynä nopeusvoimaa eli kykyä tuottaa mahdollisimman suuri voima lyhyes- sä ajassa. Voima ei kuitenkaan vielä si- nänsä riitä, vaan lisäksi vaaditaan oi- keanlaista lihassolujakaumaa. Jalois- sa on oltava enemmän nopeita lihas- soluja, jotka tuottavat voimaa paljon ja nopeasti, mutta toisaalta väsyvät no- peasti.
Aiemmin ajateltiin, että pikajuoksus- sa on ihanteellista, jos pituus miehillä on 180 cm:n ja naisilla 170 cm:n tienoil- la. Sitten tuli jamaikalainen Usain Bolt (195 cm/94 kg), joka rikkoi ennätysten lisäksi pituusihanteet.
”Bolt on kimmoisa ja hänellä on isosta koosta huolimatta hyvä askel- tiheys ja pitkä askel. Ja tietysti lahjak- kuutta. Hän teki kovia tuloksia jo ju- niorina.”
Naisten puolelta löytyy vastaavanlai- nen esimerkki Hollannista - 200 met- rin maailmanmestari Dafne Schippers (179 cm/65 kg).
KestävyysjuoKsu
Samat perusasiat pätevät kuin pikajuok- sussa. Nuorena on juostava, jotta kehit- tyy oikea ja taloudellinen tekniikka. Li- säksi korostuvat kestävyys ja hapenotto- kyky, joka kehittyy kovalla harjoittelulla, mutta on osittain perinnöllinen.
”Hyviä afrikkalaisjuoksijoita tulee tietyiltä seuduilta, missä vaikuttavat geenit ja korkea ilmanala.”
Lihaksiston solujakauma määrittelee sopivan juoksumatkan. Maratonilla tar- vitaan enemmän hitaasti supistuvia li- hassoluja, jotka pystyvät toimimaan pit- kään väsymättä. Lyhyemmillä matkoilla jakauma on nopeiden ja hitaiden solu- jen välillä lähempänä 50/50-tilannetta.
Ruumiinrakenteeltaan kestävyys- juoksijat ovat solakoita ja laihoja, mutta pituus on toisarvoinen asia. Mero nos- taa esiin pari nimeä takavuosilta.
”Etiopialainen Haile Gebrselassie (165 cm/56 kg) kehitti myös juoksutek- niikkaa päkiäjuoksemisella. Suomalai- sista Jukka Keskisalolla (185 cm/66 kg) on hyvä kehon profiili ja taloudellinen juoksuaskel.”
KorKeushyppy
Miesten maailmanennätyksen, 245 cm, hypännyt kuubalainen Javier Soto- mayor (195 cm/82 kg) on pitkä hujoppi ilman turhaa rasvaa tai lihasta. Muuten korkeushyppääjän ominaisuudet ovat yllättävän lähellä pikajuoksijaa.
”Lihassolutyyppi on nopea ja voi- mantuotto räjähtävä. Ponnistushetkel- lä jaloista vaaditaan hyvää nopeusvoi- maa, maksimivoimaa ja kovalla nopeu- della tapahtuvaa iskun sietokykyä.”
Kaikki lihasvoimat on valjastettava tehokkaaseen käyttöön. Tässä yhtälös- sä myös rasvan määrä on pidettävä ra- vitsemuksella kurissa. Lisäksi hyppää- jien raajat ovat elastiset ja jänteet kim- moisat.
Mero ei usko, että esimerkiksi NBA- koripalloilijat pystyisivät kovin hyviin tuloksiin korkeushypyssä.
”Lihasmassaa on kertynyt liikaa. To- ki moni on voinut olla nuorena lahja- kas hyppääjä.”
Hyviä ponnistajia löytyy muistakin lajeista, kuten kevyiden sarjojen pai- nonnostajista.
Keho. Urheilijaksi ei synnytä. Urheilijaksi kasvetaan. Mutta mihin lajiin pitäisi kasvaa?
urheilijan prototyypit
teksti Jyri Salonen kuvat Ines Sirén ja Matti Parkkinen Lontoon olympialaisissa Suomea edustanut
telinevoimistelija Annika Urvikko opiskelee liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa.
K
aikissa urheilulajeissa tarvi- taan tiettyjä perusominai- suuksia, kuten taitoa, voi- maa, nopeutta ja kestävyyt- tä. Lisäksi huipulla vaadi- taan sopivia biologisia ominaisuuksia ja hyvää perimää. Kaksimetrinen hujop- pi voi olla menestyvä korkeushyppääjä, mutta hänestä tuskin tulee hyvää teline- voimistelijaa.Liikuntafysiologian professori Antti Mero Jyväskylän yliopistosta sel- vensi Jylkkärille miksi. Muut tarkastel- tavat lajit ovat pika- ja kestävyysjuoksu sekä painonnosto.
piKajuoKsu
”Oikea juoksutekniikka ja taito ovat kaiken a ja o. Lapsena on juostava pal- jon, jotta liikeradat kehittyvät oikein.
Kolumni 7
teksti Jyri Salonen kuvat Ines Sirén ja Matti Parkkinen
Painonnosto
Suomalaiset eivät tässä lajissa menesty, vaikka kuntosalit ovat pullollaan rau- dankolistelijoita. Painonnosto vaatiikin huippulahjakkuutta ja lähtökohtaisesti suuria harrastajamääriä. Myös soluta- solta löytyy yksi selitys.
”Painonnostossa tarvitaan räjähtä- vyyttä. Huippunostajilla on kova mak- simivoima ja nopeasolukkoiset lihak- set.”
Suomessa suositumpi laji on voima- nosto, joka muodostuu jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastavedon yhteistuloksesta. Siinä pärjää hitaam- millakin lihassoluilla, jos lihasmassaa on reilusti.
Painonnosto suosii enemmän lyhyi- tä ja vantteria, mutta raskaasta sarjas- ta löytyy myös joitakin pitkiä huippuja.
Maailman kovin tempaustulos 214 kg on isokokoisen iranilaisen Behdad Sa- limin (197 cm/165 kg) nimissä. Joille- kin isoille nostajille on kertynyt lisäksi ylimääräistä mahaa. Sillä ei Meron mu- kaan ole juurikaan heikentävää vaiku- tusta.
”Miesten raskaassa sarjassa paino vedetään ylös 150 kilon tienoille. Löy- sä rasvamassa tuo tukevuutta ja kehon painoa. Toki rasvaton nostaja on edul- lisemmassa asemassa tehon kannal- ta.”
S uomalaisten argumentointitaidoista on viime- aikaisen julkisen puskista huutel… keskustelun perusteella oltu huolestuneita. Haluan kantaa korteni kekoon, jotta saisimme kansallista taso- amme nostettua tälläkin saralla. Tässä siis tiivis- tetty katsaus tyypillisiin virheargumentteihin, jotta niiden käyttöä voi itse välttää.
Väärä analogia:
Verrataan asioita, jotka eivät ole vertailu- kelpoisia. ”Koska yliopistot toimivat kuin yritykset, niiden toimintaa kannattaa mitata ja ohjailla talouden mittareilla.”
olkinukke:
Hyökätään vastapuolen argumentista tehtyä karikatyyria vastaan. ”Humanistithan ovat sitä mieltä, että raha tulee seinästä, eli heidän mielestään Suomi saadaan nousuun rakentamalla lisää seiniä.”
suosituimmuuteen Vetoaminen:
”Kaikki muutkin ottavat opintolainaa.”
kalteVan Pinnan argumentti:
Vedotaan tapahtumaket- juun, joka johtaa lopulta ikävyyksiin, mikäli tietty pää- tös tehdään tai jätetään tekemättä. ”Jos opintorahaa nos- tetaan, opiskelijat eivät enää jaksa mennä luennoille, vaan tuhlaavat rahansa viinaan, ja Suomen nuoriso on kohta täysin rappiolla, eikä kukaan tee enää oikeita töitä.”
asenteellinen kielenkäyttö:
”Kaiken maailman dosentteja.”
Hyökkäys Henkilöä koHtaan:
”Kaiken maailman dosentteja.”
natsiargumentti:
”Hitler ei ottanut opintolainaa.”
Perinteeseen Vetoaminen:
”Suomessa on pitkät perinteet köyhien perheiden lasten opintien katkaisemisesta.”
Väärä dilemma:
Esitellään vain kaksi vaihtoehtoa, vaikka niitä todellisuudessa olisi useampia. ”Joko otat lainaa tai sitten et opiskele.”
auktoriteettiin Vetoaminen:
”Kyllä Sipilä tietää.”
itsestä yleistäminen:
Subjektiivisesta mielipiteestä teh- dään objektiivinen. ”Minäkin otin silloin nuorena opinto- lainaa ja heti sain valmistumisen jälkeen töitä, eikä ollut mitään ongelmia maksaa lainoja pois.”
Hätäinen yleistys:
Tehdään induktiivinen oletus liian pie- nen otoksen perusteella. ”Cof- fee Housessa istui joitakin opiskelijoita. Jos opiskelijoil- la on kerran varaa istua siellä, ei pitäisi valittaa niukasta toi- meentulosta.”
argumentointi toiston kaut- ta:
Kun asiaa toistetaan tar- peeksi kauan, se muuttuu to- deksi. ”Suomella ei ole varaa.
Suomella ei ole varaa. Suo- mella ei ole varaa. Suomella ei ole varaa.”
toiVeajattelu:
Nähdään asiat sellaisina kuin niiden haluttai- siin olevan. ”Pienempi käteen- jäävä rahamäärä saa opiskelijat valmistumaan nopeammin.”
Eva Kottonen Pääaineenaan
markkinointia opiskelevalla pikajuoksija Juho Kaihlajärvellä on nimissään 150 metrin juoksun Suomen halliennätys lyhyellä radalla.
Liikuntafysiologian professori Antti Meron mukaan perimällä on vaikutusta siihen, missä lajeissa urheilija voi menestyä.
(Virhe)argumentoinnin pikaoppitunti
telineVoimistelu
Voimistelussa korostuu hyvä vartalon- hallinta, minkä vuoksi pienestä koosta on hyötyä. Suuret toistomäärät ja taito ovat keskeisiä. Kosketus lajiin on saa- tava 10. ikävuoden tienoilla ja fyysisiä ominaisuuksia on kehitettävä moni- puolisesti.
”Nopeusvoimaa tuotetaan koko kroppaan. Harjoitusmäärät ovat kestä- vyyslajinomaisesti suuret, 20-30 tuntia viikossa.”
Telinevoimistelussa on kuiten- kin huomioitava telinekohtaiset erot.
Miehet kilpailevat kuudella (hevonen, rekki, renkaat, nojapuut, hyppy, per- manto) eri telineellä, naiset neljällä (puomi, eritasonojapuut, hyppy, per- manto).
Hypyissä pärjää kevyt ja lyhyt, kun taas hevosella, rekillä ja erityisesti ren- kailla tarvitaan vahvoja käsilihaksia suhteessa muuhun kroppaan. Naisten lajeissa korostuu lisäksi esteettisyys ja tasapaino.
Voimistelukuningas (japanilainen Kōhei Uchimura, 27, 160 cm/55 kg,) ja -kuningatar (yhdysvaltalainen Simona Biles, 19, 145 cm/n. 40 kg) kruunataan- kin edellä mainituista lajeista koostu- vassa moniottelussa. Naisten puolella kaikki telineet soveltuvat hyvin myös teinitähdille.
SuoMen nuoriSo on KohtA täySin
rAPPioLLA, eiKä KuKAAn
tee enää
oiKeitA töitä.
8 Kampus Uutiset
JYYn valitusviikot keräsivät jälleen satoja valituksia
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskun- nan JYYn Valitusviikot järjestettiin tä- nä vuonna 7.-20. maaliskuuta. Säh- köisesti valituksia lähetettiin 150 kap- paletta. JYYn koulutuspoliittinen asian- tuntija Joachim Kratochvil arvioi alustavasti, että myös paperisia vali- tuksia kertyi yli 200.
JYYn Valitusviikkojen tarkoituksena on välittää opiskelijoiden anonyymiä palautetta asioista vastaaville yliopis- ton toimijoille. Tapahtuma on koettu hyvänä väylänä opiskelijoiden mielipi- teiden huomioimiseen.
”Käymme palautteet läpi ja ne ka- tegorisoidaan tiettyihin teemoihin. Pa- lautteet kootaan kasaan ja lähetetään asiantuntijoille, jotka voivat tehdä asi- oille jotakin”, Kratochvil sanoo.
Arimo Kerkelä
Jyväversitas tuki kolmea projektia
Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestivät alkuvuodesta yhteisen Jyväversitas- projektihaun. Haussa etsittiin opiske- lijalähtöisiä projekteja opintojen kehit- tämiseen. Ehdokkaista oli tarkoitus va- lita kaksi projektia, joita kumpaakin tu- ettaisiin korkeintaan 15 000 eurolla.
Hakuun lähetettiin kahdeksan pro- jekti-ideaa, joista Jyväversitas-projek- tituki myönnettiin kahden sijaan kol- melle. Tukea saavat Homma haltuun!
-tukiprojekti (15 000€), Hyvinvoiva minä -liikuntasivusto (15 000€) ja kie- len laitokselle suunnattu ryhmämen- torointi (10 000€).
Jyväversitas-mallia käytetään tä- nä vuonna Jyväskylässä ensimmäis- tä kertaa.
Arimo Kerkelä
Professorit kritisoivat yliopistopolitiikkaa
Puolet Helsingin Sanomien (13.3.) kyselyyn osallistuneista professoreista piti hallituksen yliopistopolitiikkaa täy- sin epäonnistuneena. ”Ei kovin onnis- tuneena” politiikkaa piti 42 prosenttia vastaajista. Vain kahdeksan prosent- tia piti kyselyä melko tai hyvin onnistu- neena. Kyselyyn osallistui 932 profes- soria Suomen yliopistoista.
Kyselyssä kysyttiin myös, miten professorit arvioivat yliopistojen sääs- töjen vaikuttavan heidän oman yksik- könsä työhön. Jyväskylän yliopiston professorit arvioivat vaikutukset pie- nemmiksi kuin kaikki vastaajat keski- määrin. Eniten vaikutuksiin uskottiin Helsingin yliopistossa, johon leikkauk- set iskevät rajuimmin.
Arimo Kerkelä Valitusviikoilla on voinut antaa palau- tetta esimerkiksi yliopiston kirjastolle.
Arimo KErKElä
s
uomen opintotuki syn- tyi vuonna 1969. Ensim- mäiset vuodet tuki koostui vain opintolainasta, mutta 1970-luvulla tukeen lisättiin opintoraha sekä asumislisä. Pohjois- maista Suomi oli viimeinen, joka otti käyttöön kaikkia koskevan opintotuki- järjestelmän.”Ensimmäiset opintotukijärjestelmät olivat käytössä jo 1950-luvun lopul- la, ja 1960-luvun puoliväliin mennessä ne olivat jo kaikissa Pohjoismaissa. Tä- mä ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan aika monessa muussakin sosiaali- politiikan muutoksessa Suomi on tullut nimenomaan perässä”, sanoo Kansan- eläkelaitoksen opintotukiryhmän vas- taava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Myös tänä päivänä Suomi laahaa
muiden Pohjoismaiden jäljessä, kun verrataan eri Pohjoismaiden opinto- tukien suuruutta. Suomessa korkea- kouluopiskelijoiden opintotuen koko- naissumma on 938 euroa kuukaudes- sa, kun neljässä muussa Pohjoismaassa summat pyörivät 1100-1200 euron vä- lillä.
Suomessa opintotukea on uudistettu viime vuosina useaan otteeseen. Lah- tisen mukaan muissa Pohjoismaissa opintotukeen on koskettu vähemmän.
”Muissa Pohjoismaissa viime vuodet ovat olleet hieman hiljaisemman muu- tostahdin aikaa. Opintotuen määriä ja tulorajoja on kuitenkin vuosittain tar- kistettu - toisin kuin Suomessa. Tämän tuloksena Suomen opintotuen tuloraja on lähes puolet muita Pohjoismaita pie- nempi”, Lahtinen kertoo.
suomessa on tänä keväänä keskustel- tu paljon opintoraha- ja lainapainottei- sen opintotuen eroista. Lahtisen mie- lestä viiden Pohjoismaan kokonaisuus antaa mielenkiintoisen lähtökohdan eri opintotukimallien vertailuun.
”Käsittääkseni mallien välillä ei ole kovinkaan suurta eroa sen suhteen, et- tä minkälaisia koulutuspoliittisia tu- loksia niillä on saatu. Siinä mielessä puheet lainamuotoisen, lainapainottei- sen tai rahamuotoisen tukijärjestelmän riskeistä koulutuspolitiikalle tai demo- kratiakehitykselle ovat hiukan ylimitoi- tettuja.”
Pohjoismaista vain Islannissa opin- totuki on kokonaisuudessaan lainaa.
Norjassa opintotuki myönnetään al- kuun lainana, mutta opintosuoritusten ja valmistumisen perusteella siitä enin- Opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä keskiviikkona 9. maaliskuuta 2016.
suomen opintotuki yhä Pohjoismaiden pienin
teksti ja grafiikka Arimo Kerkelä kuva Matti Parkkinen
oPintotuki. Suomi on leikellyt opintotukeaan viime vuosina muita Pohjoismaita enemmän. Selvitysmies Roope Uusitalon esittämä lainapainotteinen malli nostaisi opintotuen kokonaissumman jo lähelle naapurimaiden tasoa.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskun- ta JYY suunnittelee uutta opiskelija- asuntolaa Jyväskylän yliopiston kam- pukselle. Kampuksella on viimeksi ol- lut opiskelija-asuntoja 1970-luvun alus- sa, kun nykyisin remontissa oleva P-ra- kennus toimi asuntolana.
JYY aloitti kaupungin kanssa neu- vottelut sopivan tontin hankinnasta vuonna 2013. Suunniteltu tontti sijait-
see Nuuskakadun, Ahdinkadun ja Pit- käkadun kulmassa lähellä normaali- koulun ala-astetta.
Ylioppilaskunnan edustajisto käsitte- li aiesopimuksen tekemistä kokoukses- saan keskiviikkona 23. maaliskuuta eli tämän lehden painopäivänä, joten tieto edustajiston päätöksestä ei ehtinyt tä- hän numeroon.
Arimo Kerkelä
ylioppilaskunta suunnittelee asuntolaa kampukselle
Arimo KErKElä
Yliopiston P-rakennuksella oli opiskeli- joiden asuntola vuosina 1954-1972.
9
Suomen opintotuki yhä Pohjoismaiden pienin
teksti ja grafiikka Arimo Kerkelä kuva Matti Parkkinen
tään 40 prosenttia muutetaan opintorahaksi. Tans- kassa opintorahaa saa puolestaan selvästi eniten, lä- hes 800 euroa. Suomi on maista ainoa, jossa opinto- lainaa myöntävät pankit eikä valtio.
Suomessa hallitus aikoo päättää opintotuen uudis- tuksesta lähiviikkoina. Uudistuksen selvitysmiehen Roope Uusitalon esityksessä suomalaisten opintora- han suuruus pienenisi, mutta opintolainaa voisi nos- taa selvästi aiempaa enemmän. Esitys nostaisi opin- totuen kokonaissumman 1100 euroon kuussa.
”Se, että hallitusohjelmassa ja selvitysmiehen eh- dotuksessa opintotuen kokonaistasoksi on luvattu 1100 euroa kuukaudessa, on kyllä minimitavoite”, Lahtinen sanoo.
SuomeSSa oPintotukijärjeStelmä on ollut opintorahapainotteinen 1990-luvun alusta alkaen.
Tuolloin Esko Ahon hallitus nosti opintorahan suu- ruuden 2,5-kertaiseksi ja pienensi opintolainaa kol- masosalla. Nyt esitetyt uudistukset tekisivät tuesta jälleen lainapainotteisen.
”En pidä Uusitalon esittämiä toimenpiteitä katast- rofina, mutta onhan se tietysti harmillista, jos jou- dutaan palaamaan lainapainotteiseen tukijärjestel- mään”, Lahtinen kommentoi.
Nykyisen opintotuen suurimpana ongelmana hän pitää opiskelijoiden riittämätöntä asumislisää, jota myönnetään vain opiskelukuukausille. Kansanelä- kelaitos onkin ehdottanut, että myös opiskelijat tuli-
si siirtää yleiseen asumistukijärjestelmään.
”Jos tässä uudistettavassa opintotuessa säilytetään opintolainahyvitys ja samalla ratkaistaisiin opiskel- joiden asumisen tuen ongelma siten, että opiskelijat saisivat saman asumistuen kuin muut pienituloiset, niin näkisin, ettei lopputulos olisi korkeakouluopis- kelijoille niin paha, kuin mikä ensivaikutelma Uu- sitalon ehdotuksista on ollut”, Ilpo Lahtinen toteaa.
oPintotuen hiStoria
z
zOpintotukizotettiinzSuomessazkäyttöönzvuonnaz1969.z Pääasiassazopintotuellaztavoiteltiinzvaltionztaloudellistaz kasvua,zmuttazmyöszvilkasztasa-arvokeskusteluzedis- tizuudistusta.
z
zAluksizopintotukizkoostuizpelkästäzopintolainasta.zTa- voitteenazolizkuitenkinzalustazalkaen,zettäzopintotues- taztulisizopintorahapainotteinenztukijärjestelmä.zOpin- torahazotettiinzpienimuotoisestizkäyttöönzvuonnaz1972z jazasumislisäz1977.
z
zVuosienz1992-1994zaikanazopintorahaazkorotettiinz 2,5-kertaiseksizjazopintolainastazpoistettiinzkolmasosa.z EskozAhonzhallitusztoteuttizuudistuksetzsenzjälkeen,zkunz pankitzolivatzkieltäytyneetzmyöntämästäzopintolainaaz muitazlainojazselvästizpienemmälläzkorolla.
z
zViimezvuosinazopintotukeenzonztehtyzuseitazmerkit- täviäzuudistuksia.zLisäksiznykyinenzhallituszpyrkiizsääs- tämäänzopintotuestazpitkälläzaikavälilläz150zmiljoonaaz euroa.zHallituszpäättääzleikkaustenztoteutuksestaztä- näzkeväänä.
1200 1400
1000 800 600 400 200 0
oPintotuen SuuruuS eri PohjoiSmaiSSa SykSyllä 2015
OpintOlaina OpintOraha
EurOa kuussa
tanska
1196€ 1152€ 1133€ 1128€ 938€ 1102€
ruOtsi islanti nOrja* suOmi suOmi
(uusitalOn Esitys)
*nOrjan OpintOtuki myönnEtään lainana, jOsta Osa muutEtaan OpintOsuOritustEn ja valmistumisEn mukaan OpintOrahaksi. taulukOn lähdE: kEla
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ
1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas
Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
Seuraa Jylkkäriä myöS NetiSSä!
Jylkkäri löytyy telineiden lisäksi myös Facebookista, Twitteristä ja omilta verkkosivuiltaan. Lue uusimmat jutut ja selaa vanhoja
osoitteissa:
www.jylkkari.fi facebook.com/jylkkari
Twitter.com/jylkkari
JYY82
82-vuotias JYY kiittää vuosijuhla-
vieraita ja yhteistyökumppaneita!
Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti.
Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9
senttiä/minuutti.
Ruokahissi
14
KaiKKeuden KuisKaus
Tiede. Painovoima-aallot on ensimmäistä kertaa havaittu kokeellisesti. Havainto todistaa, että yleinen suhteellisuusteoria pitää paikkansa – ja kyseenalaistaa
kaiken mitä pidämme arkipäiväisessä elämässämme itsestään selvänä.
teksti Jasmin Luostarinen kuvitus Markku Mujunen
13
KaiKKeuden KuisKaus
e
insteinin suhteellisuusteoria on yksi par- haiten tunnettuja fysiikan teorioita. Suh- teellisuusteoria kiehtoo, sillä se on mo- nella eri tapaa suorastaan järjenvastai- nen. Teorian mukaan katsojan silmässä ovat kauneuden lisäksi myös muun mu- assa pituus ja aika.Suhteellisuusteoria jaetaan usein kahteen osaan:
suppeaan ja yleiseen. Suppean suhteellisuusteorian lähtökohtana on havainto, ettei valo voi kulkea nope- ammin kuin 299 792 458 metriä sekunnissa. Suurem- pi nopeus ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, ei vaik- ka henkilöauto kulkisi sadan kilometrin tuntinopeut- ta ja kytkisi sumuvalot päälle. Kyseessä ei ole Einstei- nin hatusta vetämä sääntö, vaan laboratorio-olosuh- teissa mitattu fakta. Fakta, joka on pahasti ristiriidassa intuitiivisesti tuntemiemme tosiasioiden kanssa. On- han meille arkielämässämme täysin selvää, että no- peudet summautuvat: liukuportaita pääsee nopeam- min ylös juoksemalla kuin yksittäisen portaan pääl- lä seisomalla.
Jos valonnopeus ei kuitenkaan jousta, niin jonkin muun täytyy - pituuden ja ajan. Einstein ymmärsi, että aika ja etäisyydet ovat kietoutuneet yhteen niin kutsutuksi aika-avaruudeksi. Nimestään huolimatta aika-avaruus ei kuvaa ainoastaan ulkoavaruutta, vaan kaikkia meitä ympäröiviä pituuksia, korkeuksia ja sy- vyyksiä, sekä kelloilla mittaamaamme aikaa.
Suppeaan suhteellisuusteoriaan liitetään usein kuuluisa kaksosparadoksi, jossa toinen identtisistä kaksosista lähtee avaruusmatkalle ja palaa maahan useita vuosia nuorempana kuin sisarensa. Paradoksi kuvastaa suhteellisuuden intuitiivista järjettömyyttä, mutta on ainoastaan näennäinen: kyseessä ei ole aja- tusleikki, vaan tosiasia. Suhteellisuusteorian mukaan
”liikkuva kello jätättää”, eli lähes valonnopeudella lii- kuttaessa aika hidastuu. Fysiikassa ilmiötä kutsutaan aikadilaatioksi. Mikäli avaruusmatkailu valonnopeu- della olisi mahdollista, sisarukset siis todella olisivat eri-ikäiset toisen palatessa takaisin kotiinsa.
Selkeät ristiriidat eri havaitsijoiden, kuten astro- nautin ja hänen maassa odottavan kaksossisarensa, välillä ilmenevät kuitenkin vasta kun toinen havait- sijoista liikkuu lähes valonnopeudella. Arkielämäs- sä emme siis pääse havaitsemaan tällaisia ristiriito- ja - ainakaan kaksosten välillä. Nykymaailma kui- tenkin perustuu informaation nopeaan siirtämiseen paikasta toiseen. Esimerkiksi GPS-järjestelmän tark- kuus huononisi lähes 300 metriä päivässä, jollei jär- jestelmä ottaisi huomioon muun muassa aikadilaati- on vaikutuksia.
Yleinen suhteellisuusteoria on nimensä mukai- sesti laajempi versio suppeasta suhteellisuusteorias- ta. Einsteinin vuonna 1916 julkaisema laajennus ei ra- joitu ainoastaan seurailemaan valonnopeudella len- televiä sisaruksia, vaan ulottaa selitysvoimansa pal- jon suurempiin asioihin – koko avaruuteen. Se selit- tää muun muassa gravitaation, eli painovoiman, aika- avaruuden käsitteen avulla.
Painovoimasta puhuttaessa aika-avaruutta kuva- taan usein venyväksi kankaaksi, jonka massiiviset kappaleet painavat kuopalle. Aika-avaruutta voi siis ajatella vaikkapa trampoliinina ja maapalloa painava- na teräspallona, joka asetetaan trampoliinin keskelle:
pallo saa trampoliinin painumaan kuopalle. Trampo- liinin reunalle asetettu pieni ja kevyt marmorikuula vierii kohti trampoliinin keskellä sijaitsevaa valtavaa teräspalloa, koska trampoliinin pinta viettää sinne.
Me elämme tuon massiivisen pallon päällä ja puto- amme aina alaspäin, koska aika-avaruuden mielessä jalkojemme alla on aina massiivinen kuoppa.
Aika-avaruus ei kuitenkaan ole jähmeä ja muo- toonsa kovettunut, vaan jatkuvasti olosuhteisiin muo- toutuva. Ulkoavaruuden massiiviset tapahtumat, ku- ten kahden mustan aukon törmäys, aiheuttavat aika-
14
avaruuteen tapahtumapaikasta ulospäin eteneviä häi- riöitä, joita kutsumme gravitaatioaalloiksi. Aika-ava- ruus käyttäytyy siis kuten veden pinta, johon on hei- tetty kivi – yhdellä merkittävällä erolla: aika-avaruus ei koostu vedestä, vaan pituuksista ja ajasta. Mitä ta- pahtuu, kun pituudet ja aika aaltoilevat? Professo- ri Kimmo Kainulainen kertoo, että gravitaatioaallon ansiosta kohteiden etäisyydet muuttuvat hetkellisesti.
”Tämä muutos on kuitenkin hyvin pieni, tyypilli- sesti noin protonin säteen tuhannesosan verran kilo- metrin matkalla.”
Kainulainen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kosmologian ryhmässä, jossa työs- kentelee noin tusina työntekijää ja jatko-opiskelijaa.
Ryhmässä on tutkittu muun muassa Einsteinin teori- an laajennuksia ja gravitaatiokenttien vaikutuksia va- lon kulkuun avaruudessa.
IlmIön heIkkouden vuoksi Einstein ei itse usko- nut, että ilmiötä pysyttäisiin koskaan havaitsemaan kokeellisesti. Historiankirjojen mukaan hän ei usko- nut edes mustiin aukkoihin. Tämä ei kuitenkaan es- tänyt tiedeihmisiä yrittämästä, sillä fysiikka on sydä- messään kokeellinen luonnontiede. Matemaattisesti- kaan pätevää teoriaa ei voida pitää täysin hyväksytty- nä, ennen kuin se on mittaamalla todistettu.
Yleisen suhteellisuusteorian julkaisusta oli kulunut jo yli 50 vuotta, kun amerikkalainen fyysikko Joseph Weber julisti havainneensa gravitaatioaallon kokeel- lisesti. Hän oli tutkinut gravitaatioaaltoja kahden läm- minvesivaraajan kokoisen alumiinisylinterin avulla.
Toisen sylintereistä hän oli sijoittanut Marylandin yli- opistoon, toisen yli tuhannen kilometrin päähän Chi- cagoon. Pian Weber julisti havainneensa gravitaatio- aallon aiheuttamia värähdyksiä kummassakin sylin- terissä samanaikaisesti. Useat tutkimusryhmät innos- tuivat rakentamaan omat laitteistonsa aaltojen havait- semiseksi, mutta yksikään ryhmä ei saanut Weberin tuloksia toistettua. Lopulta tulokset hylättiin koko- naan. Weberin maine tutkijana kärsi, mutta hänen nimeensä liitetään nykypäivänä usein kunnia gravi- taatioaaltojen kokeellisen tutkimuksen alullepanosta.
Vain kuusi vuotta myöhemmin gravitaatioaalto- jen olemassaolo pystyttiin jo todistamaan, joskin ai- noastaan epäsuorasti. Amerikkalaiset tutkijat Rus- sell Hulse ja Joseph Taylor löysivät tuolloin kahden neutronitähden muodostaman systeemin, jonka toi- nen osapuoli pyöri erittäin nopeasti. Yleinen suhteel- lisuusteoria ennustaa, kuinka paljon tähdet menettä- vät energiaa säteilemällä gravitaatioaaltoja. Hulse ja Taylor totesivat tähtisysteemiä tarkkailemalla ennus- teen pitävän paikkansa ja saivat löydöstään Nobelin palkinnon vuonna 1993.
Suora havaInto kuitenkin edelleen puuttui. Vuon- na 1999 vihittiin käyttöön uusi gravitaatioaaltojen ha- vaintoasema LIGO. Kainulainen kertoo LIGOn muo- dostuvan kahdesta erillisestä tutkimuslaitteistosta.
Toinen laitteistoista sijaitsee Washingtonissa, toinen 3002 kilometrin päässä Louisianassa. Kumpikin tutki- muslaitteisto koostuu kahdesta L:n muotoisesta, nel- jän kilometrin mittaisesta tyhjiöputkesta, joiden päis- sä on peilit. Putkien välissä on lasertykki, jonka valo jaetaan optisesti putkiin. Gravitaatioaaltojen aiheutta- mat vääristymät voidaan havaita putkissa kimpoilevan jäännösvalon voimakkuutta tarkkailemalla.Tutkimus- laitteistoja on kaksi, jotta gravitaatioaalto voidaan erot- taa muista ympäristön häiriöistä: toisin kuin vaikkapa ohi ajava rekka, gravitaatioaalto näkyy kummassakin havaintoasemassa samanaikaisesti. Valitettavasti jään- nösvaloon aiheuttavat häiriöitä myös muut tekijät, jo- pa laservalon omat kvanttitason vaihtelut.
Professori Kimmo Kainulainen on työskennellyt aiemmin muun muassa CERN-tutkimuslaitoksessa Sveitsissä.
”Taustahälyn vaikutus jäännösvaloon oli vuosien ajan kertaluokkia suurempi kuin gravitaatioaallon signaali”, Kainulainen summaa ja kertoo, että kehi- tystyötä taustahälyn vaimentamiseksi on tehty vuo- sikymmeniä. Viime syksynä LIGO-laitteistoon saatiin vihdoin tehtyä parannuksia, joilla taustahälyä saatiin merkittävästi alennettua. Paranneltua LIGO-laitteis- toa kutsutaan nimellä aLIGO.
”Parannellun aLIGO-kokeen ensimmäiset kuusi- toista havaintopäivää tuottivatkin välittömästi jack- potin.”
LIGOn tutkijat havaitsivat vihdoin gravitaatioaal- lon aiheuttaman signaalin kummassakin havainto- asemassa. Fyysikoiden mukaan havaittu aalto syn- tyi 1,3 miljardia vuotta sitten kahden mustan aukon törmäyksestä. Kummankin massa oli noin 30 kertaa oman aurinkomme massa. Törmäyksessä ne kietou- tuivat yhteen entistäkin massiivisemmaksi, vinhasti pyöriväksi mustaksi aukoksi. Noin kolmen auringon massaa vastaava energia muuttui törmäyksessä gra- vitaatioaalloiksi, Einsteinin kuuluisan E=mc2 -yhtä- lön mukaisesti. Universumin vastaus vuosisadan ky- symykseen saapui lopulta maapallolle tuskin erotetta- vana kuiskauksena, ja sen kuuleminen on jälleen yk- si osoitus nykyteknologian uskomattomasta tarkkuu- desta.
”Tämä on kiistatta tavattoman tärkeä löytö. Joku saa sen vuoksi varmasti kutsun Tukholmaan niin että ku- lut korvataan”, arvioi Kainulainen.
Itse havainnon onnistuminen ei kuitenkaan ole ai- noa tiedemaailman kannalta merkittävä uutinen. Kai- nulainen sanoo, että havainnosta tekee erityisen mie- lenkiintoisen sen yksityiskohtaisuus.
”Nyt ei todettu vain gravitaatioaallon olemassaoloa, vaan mitattiin sen täsmällinen muoto, mikä avaa ko- konaan uuden ikkunan vahvojen gravitaatiokenttien ilmiömaailmaan. Lisäksi tehtiin ensihavainto aivan uudesta astrofysikaalisesta ilmiöstä, kahden mustan aukon törmäyksestä.”
SuurIa SaavutukSIa seuraavat vielä suuremmat ta- voitteet. Teoreettisen fysiikan unelma on kulkea kohti kaiken teoriaa. Tällä hetkellä fysiikka tunnistaa neljä voimaa – painovoiman, sähkömagnetismin sekä hei-
kon ja vahvan ydinvoiman. Jokaiselle voimalle on oma teoriansa, joka soveltuu ainoastaan kyseisen voiman piirissä olevien ilmiöiden tarkasteluun. Painovoima- teorialla ei siis voida suunnitella sähkölaitteita, eikä sähkömagnetismilla ydinvoimaloita. Voimilla on kui- tenkin paljon keskenään yhteisiä piirteitä, ja fyysikot uskovatkin niiden edustavan yhden perusvoiman eri puolia. Kaiken teoria siis yhdistäisi kaikki tuntemam- me voimat yhdeksi perusvoimaksi. Gravitaatioaalto- jen havaitseminen on taas yksi pala lisää tähän kun- nianhimoiseen palapeliin, sillä se antaa meille lisätie- toa painovoiman luonteesta.
Entä mitä merkitystä löydöllä on arkielämämme kannalta? Suoria arkielämän sovelluksia Kainulai- nen ei osaa uudelle tiedolle nimetä, mutta professo- ri innostuu kuitenkin kieli poskella kuvittelemaan, että gravitaatioaaltojen lähempi tarkastelu paljastai- sikin gravitaatiosta jotakin sellaista, mikä mahdol- listaisi vaikkapa stabiilien madonreikien rakentami- sen.
”Teoreettisestihan madonreikien valmistaminen ei ole kovin vaikeaa - olettaen että käytössä on niin sanottua aave-ainetta, joka tosin outoudessaan saat- taa pimeän energiankin häpeään - mutta se on toi- nen juttu.”
Havainto onkin ihmiskunnalle merkittävä lähinnä sen vaikutuksesta maailmankuvaamme. Se todistaa, että maailma on juuri niin järjetön kuin Einsteinin sa- ta vuotta sitten muotoilema suhteellisuusteoria ker- too. Einstein oli siis taas oikeassa – no, kaikesta pait- si mustista aukoista.
GRavitaatioilmiöN hEiKKoudEN vuoKSi EiNStEiN Ei itSE uSKoNut, Että ilmiötä PyStyttäiSiiN
KoSKaaN havaitSEmaaN KoKEElliSESti.
tämä oN KiiStatta tavattomaN täRKEä
löytö. JoKu Saa SEN vuoKSi vaRmaSti KutSuN
tuKholmaaN NiiN Että Kulut KoRvataaN.
Matti Parkkinen
15
Suoramarkkinointi Mega Oy on Talentum-konserniin kuuluva Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä.
Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan?
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä – ja sinä itse.
Voit työskennellä koko- tai osapäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuoros- sa kuluttajamyynnin parissa. Työ sopii erittäin hyvin kevään abille, aktiiviopiskelijalle, opis- keluista välivuotta pitävälle tai kesätyötä etsivälle. Työaikoihin voit itse vaikuttaa ja palkan saat kätevästi kahdesti kuussa. Työt voit aloittaa vaikka heti.
Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö.
Ota rivakasti yhteyttä ja liity Megatiimiin!
Puh. 045 7731 3752
Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä
Voit lähettää hakemuksen myös nettisivuiltamme:
www.sm-mega.fi
TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA?
ilosaarirock.fi
@ilosaarirock
#kesänparasviikonloppu Joensuu • 15.-17.7.2016 • #kesänparasviikonloppu
Liput myynnissä!
Paperi T \ Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Chisu \ Maj Karma Saimaa \ Ruger Hauer feat. Regina \ Anna Puu \ Timo Lassy Band Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Eevil Stöö \ Aurora \ Stig Scandinavian Music Group \ Death Hawks \ Tryer \ Gasellit Tiisu \ Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ Tippa-T \ View Ihana Leijona \ Lopunajan mies \ Juice Normaali
Lasten Hautausmaa \ Jeremy Folderol + more to come!
The 1975
UK\ Skepta
UK\ Propagandhi
CAN\ Paradise Lost
UKTesseracT
UK\ Haken
UK\ Frank Carter & Rattlesnakes
UKWolf Alice
UK\ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na Moonsorrow \ JVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen
Ellie Goulding UK \ Volbeat DK \ Cheek
Joensuu • 15.-17.7.2016
Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste
SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO The Craft Museum of Finland
Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, Avoinna ti-su 11-18 Pääsymaksu: 6 €, opiskelijat 3 €, perjantaisin vapaa pääsy www.craftmuseum.fi
Mitä tehdä, kun gradu tökkii?
Lopeta itsesi kiusaaminen ja hae virtaa Kässämuseosta!
NÄHDÄÄN MUSEOSSA.
www.sohwi.fi
sohwi’ s sTUDENT BURGERs!
beef, chicken & vegan 9,90€ kpl
fooD ALBUM vol 11
uusi ruokalista julkaistu!
tule maistamaan!!!
VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA!
MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA!
Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ
Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin
ma 10 - 22 (02) ti-to 10 - 01 (02) pe 10 - 02 (03) la 12 - 02 (03) su 12 - 22 (02)
Aukioloajat Opiskelijakortilla
Hanatuotteista - 0,50 € Lounas - 20%
Kahvi/tee 1 €
Tule maistamaan Ruthin wingsejä!
17
Koska aprillipäivä osuu tämän Menot-palstan ajalle, saattaa Menoissakin olla joku pieni jekku.
Bongatkaa ja laittakaa sedälle sähköpostia. Paras vastaus palkitaan!
Menot
tekstit Menot-setä (menotseta@gmail.com)
Waaw tuo maailmanmusiikkia Jyväskylään
Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä Waaw Africa Productionsin luotsaama nelipäiväinen maailmanmusiikkifesti- vaali Waaw Music Festival haluaa tar- jota alustan erilaisista kulttuureista tu- levien ihmisten väliselle kommunikaa- tiolle ja dialogille.
Nelipäiväisen tapahtuman aika- na esiintyy yhteensä kymmenen ar- tistia. Esiintyjäkatraassa on muusikoita Bahamalta, Senegalista, Kazakstanis- ta, Guineasta, Espanjasta ja Suomes- ta. Musiikkityyleistä Popparissa ja Tans- sisali Lutakossa kuullaan muun mu- assa reggaeta, afromusiikkia, flamen- coa ja folkia.
Mielenkiintoisia kohtaamisia on var- masti luvassa esimerkiksi Popparin Student Partyssa (21.4.), jossa soitta- vat bahamalainen Ebony Musik se- kä jyväskyläläinen länsiafrikkalaisesta musiikista ja afrobreatista hullaantunut 9-henkinen The Arctic Coconuts.
“Vuoropuhelua syntyy varmasti la- valla ja sen ulkopuolella. Iltojen päät- teeksi on aina after partyt ja kenties ja-
mejakin”, kertoo festivaalin tuottaja Ul- la Sow.
Tyhjästä Waaw ei ponnista. Festivaa- li on pitkää jatkumoa Jyväskylässä jo yli 10 vuotta afrikkalaista musiikkia esi- merkiksi kouluissa, päiväkeskuksissa ja päiväkodeilla opettaneen ja esittäneen senegalilaistaustaisen Pape Cissen työlle. Pape on kasvattanut Jyväskylään laajan waaw-heimon.
“Hyvä esimerkiksi muusikkojen vuo- rovaikutuksesta on se, että Pape soit- ti viime lauantaina Lutakossa Miljoo- nasateen keikalla”, sanoo Sow.
Festivaalin pääkonsertti pidetään Tanssisali Lutakossa 20.4., ja siellä esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävä senegalilainen Carlou D, jon- ka politiikasta ja uskonnosta kertovissa kappaleissa voi kuulla vaikutteita niin jazzista, soulista, rapista kuin perintei- sistä länsiafrikkalaisista musiikillisista juuristakin.
Jokaisesta festivaalin myydystä li- pusta lahjoitetaan 1 euro Talibe-katu- lasten auttamiseen Senegalissa.
20.-23.4. TANSSISALI LUTAKKO/POPPARI
Aitous, yksinkertaisuus ja ennen kaikkea kunnioitus toisia kohtaan ovat festi- vaalin pääkonsertissa 20.4. esiintyvän senegalilaisen hiphop-sukupolven kes- keisen roots-musiikintekijän, Carlou D:n, musiikin kulmakivet. Carlou D:n oppi- isänä on toiminut legendaarinen Youssou N’Dour.
J. Karjalainen on muuttunut 1980-luvulta lähtien niin paljon sisäisesti, että ulkoinen olemus tai lauluääni ei- vät ole muuttuneet, korkeintaan jalostuneet.
Nummisuutarit on Suomen kaikkien aikojen esite- tyin komedia ja Eskon rooli on ollut monen mies- näyttelijän bravuuri. Jyväskylässä Eskona nähdään jykevä tulkitsija Hannu Lintukoski.
10.4. PAVILJONKI
Suomen suosituimpiin popkisuihin kuuluva Chisu tekee keväällä 2016 konserttisalikiertueen. Chisun uusin, kultaa myynyt albumi Polaris julkaistiin lokakuussa. Albumilta on julkaistu kappaleet Ihana ja Tuu mua vastaan. Urallaan yhdeksällä Emma-palkinnolla sekä Teosto-palkinnolla palkittu Chisu on säveltänyt, sanoittanut ja tuottanut kaikki albuminsa itse, joten hän on aika kova luu.
6.4. JYVÄSKYLÄN
KAUPUNGINTEATTERI (ENSI-ILTA)
NUmmIbOdARIT ON riemukkaan railakas sovitus Aleksis Kiven rakastetusta näytelmästä. Eletään kuvitteellista lähitulevaisuutta ja Suomessa on palattu kertarysäyksellä takaisin vanhoihin hyviin
aikoihin. Suomi on taas sama Impivaara kuin Aleksis Kiven aikoihin niin henkisiltä arvoiltaan,
taloustilanteeltaan kuin valtiomuodoltaankin.
31.3. TANSSISALI LUTAKKO
SUOmEN SUOSITUImPIIN artisteihin 1980-luvulta lähtien kuulunut J. Karjalainen ei ole koskaan kadon- nut minnekään, mutta viime vuosina hän on ilmesty- nyt uudelleen.
Vuoden 2013 Et ole yksin -albumi toi kappaleet Mennyt mies ja Tuleva mies radioaalloille. Sen jäl- keen on muun muassa Stindebinden traaginen tarina tullut tutuksi kotimaisen radion kuuntelijoille.
Ennen J. Karjalaista esiintyvä Toivo Susi julkaisee Lu- takon iltana uuden singlensä Kiertolainen.
15.-16.4. KATSE
JO YLI 30 vuoden ajan Jyrock on ollut täällä päin se perinteinen kevään avaus, jossa usein voi kuulla tule- van kesän yllättävät hittiartistit jo etukä- teen. Tämän vuoden ulkomaisia pääesiintyjiä ovat muun muassa virolai- nen räppäri Tommy Cash
(kuvassa) ja kotimainen, oman kuvauksensa mukaan
“epäselvää räppiä” esittävä Draama-Helmi.
JIrI HALTTUNEN
PEKKA TUUrI
KAmPUS KINO
TEro UUTTANA ArVoSTELEE rAJAKAdUN KAMPUS KINoN TULEVIA NäyTöKSIä
The Revenant
ALEJANdRO GONzáLEz IñáRRITU | USA 2015 | 157 mIN
TI 29.3. KLO 19
The revenant on kolminkertai- sen oscar-voittaja Emmanuel Lubezkin suvereenien ku- vaustaitojen juhlaa. Tarina pe- rustuu Hugh Glassin myytti- seen kohtaloon, jossa kuole- maan jätetty mies tarpoo läpi lumen ja jään kostamaan hyl- käämisensä. Leo ähisee hyvin eikä Iñárritukaan huonoa jälkeä tee, mutta kuvaus tästä eloku- vasta päällimmäiseksi mieleen jää. Harmillisesti muu osa elo- kuvasta ei pääse samalle tasol- le mahtavan kuvauksen kans- sa. olisivat vaan keskittyneet fiilistelemään jylhissä maise- missa ja jättäneet tarinan suo- siolla toissijaiseksi, niin elokuva olisi pykälän parempi.
Arvosana: 3/5
Room
LENNY AbRAhAmSON | USA 2015 | 118 mIN
TI 12.4. KLO 19
room kuuluu niihin elokuviin, joista kannattaa tietää mahdollisimman vähän ennen katsomista. Elokuva on tarinallisesti suorastaan
“freesi”, joskin paikoitellen epäuskottava. Brie Larson vei oscar-pystin parhaasta naispääosasta, mutta todellisuudessa elokuvan pääosassa on pikkupoikaa näyttelevä Jacob Trembley. yksi parhaista lapsirooleista, jonka muistan nähneeni, ja lapsen perspektiiviin keskittyminen tuo kerronnalle ihan uudenlaista sävyä.
Arvosana: 4/5
LISÄKSI OhJELmISTOSSA:
TI 5.4. KLo 19.00 SISKoKSET | KorE-EdA HIroKAzU | JAPANI 2015
| 128 MIN
TI 19.4. KLo 19.00 ANoMALISA | CHArLIE KAUFMAN & dUKE JoHNSoN | USA 2015 | 90 MIN
“Ku bEibi Sä oot vAAN NiiN iHANA / SuN KANSSA KAiKKi oN vAAN iHANAA / Mä HALuuN oLLA SuLLE iHANA / tää KAiKKi oN vAAN iHAN iHANAA
/ Sä oot iHANA / iHANA”
Suosikkiartisti Chisu hittikappaleessaan Ihana.
SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN...
LAINA-
NEUVOTTELUT KOTISOHVAL TA
op.fi/verkkoneuvottelu
Helpotus 19
Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan.
paska kotiseutu
Virallisestiha sitä ei etes oo
Mää oon vihannista. tai viralisestiha sitä paikkakuntaa ei ennää etes oo. se o liitetty raahee jo pari vuotta sitte.
mut justii tämmösiä me vihantilaiset ollaa. pietään kynsin ja hampain kiinni jostai, mikä meni jo. puhutaa niinku vi- hanti ois oma kuntasa. meijjän lempipuhheenaiheet onki asiat, jokka oli enne. tai jokka melekeen tapahtu.
puhutaa menneistä hyvistä ajjoista. Eli niistä, ku mää- kään en ollu vielä syntyny. niinku muistatteko, ku meilä oli vihannisa malamikaivos, sielä kävi sillo resitenttiki. mää en muistakku sen, mite kaivostorni kaajettiin. Ennää ei oo jälelä ku lähes autio kaivoskylä, josa o muute kesällä iha älyttömästi hyttysiä. meilä o ollu myös maakunna paras menomesta, mäntylampi. sitäkää ennoo nähäny kukkois- tuksesa, mutta oli sielä vielä vähä aikaa sitte kerra kesäsä härkäjuhulat, vaa sitte neki loppu.
kylilä puhutaa ajjoista ku oli ärrä, kyläkouluja ja rilli. isä kertoo aina siitä, miten vihantii melekeen tuli meijjeri. vaa
sitte seki meni haapaveelle ja sielä se o tänäki päi- vänä.
mummommuusit ja ranskalaiset sen sijjaan teh- hää yhä vihannisa. vaa jostai kosmeettisesta syys- tä ranskalaistenki paketin kylykeen o valittu maise- ma jostai muualta ku vihannista. se mummo sen sijjaan osaltaan kuvvaa vihantia hyvi. tai ainaki kylän ikkääntyvvää väestyä.
on meilä jotaki laadukastaki. viime kevväänä vihanni lukijo oli listattu suomen viienneks par- haaks lukioks. oli nää meijjä peräkylän yliop- pilaat kirijottanu niin hyvi. virallisele listale vihantia ei otettu, ku ylioppilaita oli alle kymmene. ja siihe ne sen lu- kion sitte lopettiki. uutta mahollisuutta ei ennää saaha lis- talle pääsyyn. mut melekeen oltii siis sieläki.
vihannisa ehkä parasta onki sijjainti päärautatien varre- sa. junalla sieltä pääs pois. Eikä takasi oo palijo menemis-
tä. Eikä sinne en-
nää juuri pääsiskää. vai muis-
tatteko vielä sen, ku meilä ruukas pysähtyä pen- toliinoki?
Anu Sandvik
NäiN välttelet viivyttelyä
opiskelu. Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio on tuttua lähes
jokaiselle opiskelijalle.
Kokosimme jahkaajien avuksi muutaman kikkakolmosen.
teksti Marjaana Ahola kuva Arimo Kerkelä
p
äädytkö tenttiin lukemisen sijaan pubivisaan ja gradun kirjoittamisen sijaan virk- kauskurssille?Ei hätää, sillä internet tar- joaa kroonisten jahkailijoiden paran- tamiseksi paljon neuvoja. Kokeilimme niistä muutamaa.
1. Perse penkkiin
Jos lykkäämäsi asian voi tehdä - tai aloittaa - parissa-kolmessa minuutis- sa, tee se saman tien.
Kokeile myös pyhittää opiskeluses- sion ensimmäinen puoli tuntia pelkäl- le opiskelulle sen sijaan, että tarkistai- sit ensin sähköpostin ja somen.
lopputulos: Parin minuutin sään- tö toimi aluksi erittäin hyvin. Käytön varjopuolena on riski päätyä tekemään epäoleellisia pikkuasioita. Puolen tun- nin sääntö on myös erittäin hyvä, mut- ta vaatii roimasti itsekuria.
2. You shall not pass
Paikan vaihtaminen ja häiriöiden vä- hentäminen lisäävät tehokkuutta. Kir- jastoon lähtemisen lisäksi viivyttelijä voi asentaa tietokoneeseensa ohjelmia, jotka blokkaavat ajantuhlaajasivut.
lopputulos: Blokkauksen voi yleensä kiertää tai sivuston avata toi- sella selaimella, joten teho jää vajaak- si. Yllättävän hyväksi osoittautui sen sijaan koko näytön peittävä kirjoitus- ohjelma, joka hävittää ruudulta kai- ken epäoleellisen.
3. To do -lista
To do -listat auttavat paitsi suunnit- telun apuna ja muistin virkistyksenä, myös ajatusten harhailun estäjänä. Pi- dä päntätessä vieressä kynä ja paperia.
Kun houkutus kaverille tekstaamiseen iskee, kirjoita se ylös, mutta tee se vas- ta myöhemmin.
lopputulos: Toimii yllättävän hy- vin. Kun houkutukset kirjoittaa ylös myöhempää ajankohtaa varten, huo- maa, että suurin osa niistä on turhia.
4. Käytä kaveria apuna
Kaveriapua voi käyttää hyväksi monella tapaa: tekemällä tavoitteistaan julkisia, pyytämällä apua joltakin kokeneem- malta, tai vain liikkumalla motivoivien tyyppien seurassa.
lopputulos: Facebookissa huutelu ei tuottanut ainuttakaan kommenttia, joten vertaispainetta ei syntynyt. Yh- dessä opiskelu, kaverille valittaminen ja avun pyytäminen osoittautuivat pal- jon tehokkaammiksi keinoiksi.
5. Askel kerrallaan
Isot työtehtävät kannattaa jakaa pie- niin osiin. Kun työlistassa lukee ”kirjoi- ta johdanto”, eikä ”tee gradu”, alkuun pääsee helpommin.
lopputulos: Helpottaa varsinkin, jos edessä oleva tehtävä tuntuu epä- määräiseltä.
lähtEEt: lifEhack.org, wikihow.com, unstuck.com, forbEs.com, jamEsclEar.
com, inc.com, kEEpinspiring.mE
Perinteiselle to do -listalle kannattaa listata kaikki päivän tehtävät. Listalle voi myös kirjoittaa kaikki asiat, jotka juolahtavat mieleen kesken tenttiin lukemisen.
