• Ei tuloksia

Pentti Nisula

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "Pentti Nisula "

Copied!
22
0
0

Kokoteksti

(1)

ODC 831.1:847

FOLIA FORESTALIA 440

£ ETSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE*HELSINKI 1980

PENTTI NISULA

NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA

ASPECTS OF THE DRYING OFFUEL CHIPS

(2)

1978

1979

No 368 Kärkkäinen, Matti: Käytännön tuloksia koivuviilun saannosta.

Empirical results on birch veneer yield.

No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu filmianalyysillä.

Comparing clearing saw sprayers with film analysis.

No 370 Kärkkäinen, Matti: Pienten kuusitukkien mittaus.

Measurementof small spruce logs.

No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen.

Effect of breaking soil surface on the yield of Gyromitra esculenta.

No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninen käyttöaste.

Mechanical availability of forwarders.

No 373 Petäistö, Raija-Liisa: Phlebia gigantea ja Heterobasidionannosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa.

Phlebia gigantea and Heterobasidionannosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemiand Savitaipale.

No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla.

Harvesting small-sized trees with terrain chipper TT 1000 F.

No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978.

Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.

No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1976—78.

Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1976—78.

No 377 Kärkkäinen, Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia.

Control measurements of birch logs.

No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa.

Output in harvesting of industrial wood based on statisticaldata or time studies.

No 379 Veiling, Pirkko: Erilaistenrauduskoivuprovenienssienalkukehityksestä taimitarhalla

ja

kenttäkokeissa.

Initial developmentof different Betula pendula Roth provenances in the seedling nursery and in fieldtrials.

No 380 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Suomen metsävarat lääneittäin 1971—1976.

Forest resources in Finland 1971—1976 by counties.

No 381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus puutavaran saantoon ja

arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.

The effect of decay on timber yield and value of the old Norway spruce stands in northern Finland.

No 382 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.

Effect of spreading method onforest fertilizationresults on peatlands.

No 383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorien heilunta.

Low-frequency vibration in small tractors.

No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.

On insect damage inyoung deciduous stands.

No 385 Hytönen-Kemiläinen, Riitta: Suomen sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa vuosina 1950—1975 ja alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen.

Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975,with an econometricmodel for forecasting the area's sawnwood consumption.

No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla perustetun männikön, kuusikon, siperialaisen lehtikuusi kon ja rauduskoivikon alkukehitys.

Early development of Scots pine, Norway spruce, Siberian larch and silver birch plantations.

No 387 Teivainen, Terttu: Metsäpuiden taimien myyrätuhot metsänuudistusaloillaja metsite tyillä pelloilla Suomessa vuosina 1973—76.

Vole

damage

to forest treeseedlings in reforested areas and fields in Finland in the years 1973—76.

No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, Asko & Korhonen, Kyllikki: Vesi myyrän, Arvicola terrestris (L.), aiheuttamat metsäpuiden taimien juuristotuhot vv.

1973—76 Suomessa.

Root damage of forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris (L.), in the years 1973—76 in Finland.

No 389 Kolari, Kimmo K.: Hivenravinteidenpuute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.

Micro-nutrient deficiency on forest trees and dieback of Scots pine in Finland.

A review.

No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, Rauni: Turpeenmuokkauksen ia lannoitteiden sijoitta misen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.

Effects of soil preparation and fertilizer placement onthe root developmentof Scots pine on deep peat.

No 391 Valtonen, Kari: Loppukäyttötiedot saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa.

End-use information for marketing in sawmill and wood-based panel industries.

No 392 Isomäki, Antti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikönkasvuun, tuotokseen ja tuottoon.

Theeffect ofspruce undergrowth on theincrement, yieldand returnsof a pine stand.

No 393 Kurkela, Timo: Lopbodermium seditiosum Minteretai. -sienen esiintyminen männyn karisteen yhteydessä.

Association of Lopbodermium seditiosum Minteret al. with a needlecast epidemic

onScotspine.

Luettelo jatkuu 3.kansisivulla

(3)

FOLIA FOREST ALIA 440

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980

Pentti Nisula

NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA

Aspects of the drying of fuel chips

(4)

NISULA, P. 1980. Näkökohtia polttohakkeen kuivaamisesta. Abstract:

Aspects ofthe drying offuel chips. FoliaFor. 440:1—14.

Tutkimuksessatarkastellaan kaatotuoreen polttohakkeenkuivatusmahdollisuuk siamuovihuoneessa ja ulkoilmakatoksessa. Kokeiden mukaan hakkeenkuivumis nopeus oli tuulettämattomassa muovihuoneessa vain hieman nopeampaa kuin ulkoilmakatoksessa. Liikuttelematon hakekuivui selvästihitaammin kuin pöyhit ty hake. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi lyhyestipolttohakkeenkuivumisen teoriaa ja polton hyötysuhdetta.

The drying offuel chips made from recently felled treesin plastic greenhouse and undercoveroutdoors wasstudied. The experiments indicated thatthechipdrying

ratein aclosed unventilated plastic greenhouse was only alittlefasterthanin an outdoor shed. Chipsthatwerenotstirreddried distinctlymoreslowlythan chips thatwereshakenup.Thereportalsodescribesin briefthetheoryofthedryingof fuel chips andthe efficiency of burning.

Helsinki1980.Valtionpainatuskeskus.

ODC 831.1:847 ISBN 951-40-0458-2 ISSN 0015-5543

(5)

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. AINEISTOJA TUTKIMUSMENETELMÄ 5

3. TUTKIMUSTULOKSET 6

4. POLTON HYÖTYSUHDE 11

5. KIRJALLISUUTTA 14

(6)

1. JOHDANTO

Kaatotuoreesta puusta valmistettu hake sisältää usein enemmät

puolet

vettä,

joka

lisää

kuljetuskustannuksia ja

hankaloittaa

polttoa.

Hake olisi

edullisempaa kuljetetta

vaksi

ja poltettavaksi, jos

se sisältäisiesim.

vain

neljänneksen painostaan

vettä.

Haihtuminen sitoo teoriassa

lämpöener giaa

n. 2500

joulea (n.

610

kaloria)

vesi grammaa

kohti,

mikä myös vastaavasti va pautuuveden

tiivistyessä.

Tarvittava

lämpö energia

on haihtumista

rajoittava

tai edistä

tekijä.

Haihtuminen luonnollisesti kas vaa, kun ilmankanssa kosketuksessa oleva

pinta-ala lisääntyy

esimerkiksi saatettaessa puu hakkeen muotoon. Haihtumista voi daan suuresti edistää

tuuletuksella, jos

se

kuljettaa pois kyllästettyä

ilmaa

ja

tuo

sijal

le

kuivempaa.

Kuiva

ja pyörteinen

ilmakiih

dyttää haihtumista,

kostea

ja tyyni

ilmapuo lestaan hillitsee sitä.

Paloitellussa

puussaolevavesi

pyrkii

aina

tasapainotilaan ympäröivän

ilman kosteu den kanssa. Veden haihtuminenpuusta al kaa

höyryn kerääntymisenä hakepalasten pinnalle.

Haihtumistaei kuitenkaan

tapah du,

ellei

hakepalasten pinnalla

oleva

höy rynpaine

ole

suurempi

kuin ilmassasillähet kellähavaittava

höyrynpaine.

Veden

höyrys

täminenvaatii

lämpöä, ja hakepalasten pin

naltahaihtuneen

vesihöyryn

mukanailmaan

siirtyy

myös

tapahtumassa

tarvittu

lämpö.

Tällaista kosteaan ilmaan

siirtynyttä ja

sii hensitoutunutta

lämpöä

sanotaan latentiksi

tiivistymislämmöksi ja

sevapautuu,

jos

vesi

höyry

muuttuu uudelleen nestemuotoon.

Haihtumisolosuhteiden ollessa muuten edul lisia alhainen

ilmanpaine jouduttaa

haihtu mista.

Puutavaran keinokuivauksessa kuivumi

nenon sitä nopeampaa,mitä

korkeampi

on

lämpötila ja

mitä

alhaisempi

ilmankosteus.

Molemmat

tekijät

vaikuttavat haihtumiseen

pinnalta,

mutta veden

siirtymiseen

puun si sällä vaikuttaa vain

lämpötila (Isomä

ki

1964).

Immonen

(1961)

selvitteli hakkeen kuivumista kesän aikana suurissa

kumpu

maisissa avokasoissa

ja havaitsi,

ettei kos

teudessa

yleisesti

ottaen

tapahtunut

suuria kaan muutoksia

paitsi,

että kuivan

pinta

kerroksen alle muodostui

märempi kerros, jonka paksuus

vaihteli

0,5 —1,7

m.

Haketta keinotekoisesti kuivattaessa on

hakepalaset

tavalla tai toisella

hyvä

saattaa kuivan ilmavirran huuhdeltaviksi. Muuta mia tällaisia kokeita on

tehtykin.

Mm.

B e i

j

b o m

(1959)

esitteleeRuotsissa teh

dyn kokeen, jossa

haketta kuivattiin ladon

tapaisessa

rakennelmassa. Hakevaraston lä

pi johdettiin pystysuoria

raitisilmakanavia.

Tämä

vapaakiertoinen

tuuletus alensi hak keen kosteuden

neljän

kesäkuukaudenaika

na 20 —25 %:iin.

Meillä Aittomäki

(1963)

selvitteli

polttohakkeen ja pilkkeiden (saheen)

kuivaa mista

puhaltamalla moottorituulettajalla

ul koilmaa kostean hakkeen

läpi.

Tällöinhän otti esimerkikseen Ruotsissa aikaisemmin saadut tulokset heinänkuivaamisesta

puhal

tamalla

ja päätyi

ehdotukseen kuivata teol lisuushaketta

vastavirtaperiaatteella

toimi valla

kuvausjärjestelmällä, jossa puhallet

taessa ilmaa

ylöspäin

kuivaussiilon ala osasta

jatkuvasti poistetaan

kuivaa haketta

ja yläosaan

lisätään märkää haketta. Hän

mainitsee,

että

käyttämällä hyväksi

kuivaus ilmankoko

vedenhaihduttamiskyky,

on sii lon alaosasta

helposti

saatavissa 20 %:n kosteusasteista haketta.

Välittömän

aurinkoenergian hyväksikäy

tön tehostamista sovelsivat mm. Ma1 -

donado

ja

Peck

(1962)

keinokuivaa malla puutavaraaeräänlaisessamuoviseinin varustetussa ladossa Puerto Ricossa.

Myö

hemmin teki Peck

(1962)

lisäkokeita

käyttämällä

kuivauksessa keinotuuletusta apuna.

Suomalaiset ovat todennäköisesti olleet ensimmäisinä' ottamassa

käyttöön

muovi huoneita

ja

niitä on meillä

käytetty

pää asiassa kasvituotannossa

ja

varastoina. Au rinkoisella säällä niiden

lämpöenergian

va

rastoimiskyky

on varsin huomattava.

RuotsalainenMattsson

(1976)

onsel

vitellyt

mahdollisuuksiamuovihuoneen

päi

vällä tuottaman

lämpöenergian

siirtämises

(7)

sestä vesiboileriin

ja

tämän

lämpövaraston käyttämistä yöaikana

saman huoneen läm

mitykseen.

Kokeen aikana saatiinkin huo

neen

lämpötila yöllä

nousemaan 18 °C.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on orientoivasti selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi kuivata poltto

puuksi tarkoitettua hakettamuovihuoneessa.

Metsätyönjohtaja Jussi Korhonen onhuolelli sesti suorittanutaineiston keräämisen jasen laskennal lisen käsittelyn. Piirrokset onpuhtaaksi piirtänytLee

na Muronranta. Käsikirjoituksen ovatlukeneet tj. Jussi Korhonen ja professorit Lauri Hei kinheimo ja Pentti Hakkila.

Kiitän saamastani avusta.

2. AINEISTO JA

TUTKIMUSMENETELMÄ

Perusaineistona käytettiin Keuruulta saatua koivu pienpuusta valmistettua kokopuuhaketta, joka ajettiin välittömästi haketuksen jälkeen tutkimuspaikalle Met säntutkimuslaitoksen Suonenjoen taimitarhalle. Tämän sateella tehdynhakkeen paino ja kosteus jakaantuivat seuraavasti:

Myöhemminhankittiin vielä lisähaketta,josta enin osa oli koivua, lopun jakaantuessa pajun ja lepän osalle. Tämän hakkeen alkukosteus oli 48 %.

Hakkeen ohella koekuivattiin pieni eräkaatotuoret tahalkaistua koivuhalkoa, jonka alkukosteus oli 41 %.

Pääkuivauspaikkana käytettiin puukaarista muovi huonetta, jonka pituus oli 60m, leveys 16m,korkeus

6mjatilavuus4200m 3. Huoneoli tyhjäjakuiva.Ko keet sijoitettiinmaatasoonhuoneen hiekkapohjalle. Ko keen aikana ovetpidettiin suljettuinaja ilmanvaihtoa tapahtui vain päädyistä aukiolevien tuuietusluukkujen kautta.

Sivukuivauspaikkana käytettiin 13 x 15 msuuruista

2,70 m korkeata vaakakattoista, etelään päin avautuvaa esittelytilaa, jonka kolme sivuseinää olivat auki. Katos sijaitsi tuulisella paikalla. Tännekokeet si joitettiin keskellä katosta oleville pöydilleeli n. 1 m:n korkeudelle maanpinnasta. Kokeet sijaitsivat katon alla auringolta varjossa, eikä sade yltänyt niihin.

Kuivumista seurattiin lämpötilan (d.d.-summa) ja va

paastavedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen avulla.

Sekäpääkuvauspaikallemuovihuoneeseen ettäsivu kuivauspaikalle ulkokatokseen sijoitettiin vesi- jaha kemateriaali kuivumaan 40 x 50 x 16cm suuruisiii styroxlaatikoihin:

1. 10 kpl vesilaatikoita

2. 10 kpl sekoittamattomanhakkeen laatikoita 3. 5kpl sekoitushakelaatikoita

4. 5 kpl kääntöhakelaatikoita

5. 5 kpl kolmen laatikon kerroslaatikoita 6. 5 kpl tyhjiä laatikoita

Näihin vesilaatikoihin (1.) punnittiin 12 kg vettä,ri vien 2.—4. laatikoihin 5 kg hakettajarivin 5. laati koihin 7 kg haketta kuhunkin laatikkoon.

Kokeen aikana seurattiin laatikoissa olevan materiaa lin painon vähenemistä. Vesilaatikoista saatiin arvoja vapaasta vedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen suu ruudesta. Sekoitushakelaatikoista (rivi 3) hake kaadet tiin viikottain muovikalvolle, jossa se perusteellisesti sekoitettiin ja pantiin sittenuudestaan entiseen laatik koonsa kuivumaan. Kääntöhakkeen (rivi 4) laatikoista hake kumottiin viikottain vaihtolaatikkoon, sitomalla laatikot vastakkain ja suorittamalla äkkinäinen ylös alaisin kääntäminen laatikon pitkän sivun suunnassa.

Tällöin hake putosi päälleen laatikosta toiseen.Kerros laatikoissa (rivi 5 ) olikolmehakefaatikkoa päällekkäin, muttakahdessa päällimmäisessä oli pohja korvattu ti heällä kärpäsverkolla. Näissälaatikoissa seurattiinhak keen kuivumista paksumpana eli kolmen laatikon ker rostumana.

Muovihuoneessa laatikot sijoitettiin tasaisten väli matkojen päähän toisistaan pitkin huonetta. Ulkoka toksessa neasetettiin samaan tapaan vierekkäin kah delle pöydälle, kuten edellä jo mainittiin.

Ennen laatikoihin jakoahake homogenisoitiinmo neenkertaan ristiin sekoittamalla. Ylijäämähake levi tettiinmuovihuoneeseen muovin päälle ja aurattiin pe runapenkin vakoja muistuttaviksi harjanteiksi. Viikon välein harjanteetkarhettiin uusiksi harjanteiksiauraa mallanekeskeltä kahtia, jolloin uuden sivulle muodos tuneenharjanteenhuipputulientisenvaon pohjan koh dalle. Harjanteista otettiinsitten umpimähkäisesti kos teusnäytteet viikon välein. Tällä tavalla käsiteltyä ha ketta on nimitetty karhetuksi hakkeeksi. Vielä myö hemminkesällä Joroisistakoepaikalle hankittulisähake levitettiin muovihuoneeseen samalla tavoinharjanteiksi ja käsiteltiin jatkossakin muutensamoin.

Halot varastoitiin ristikolle muovihuoneeseen jaka tokseen,

Koemateriaalin painonmuutoksiaseurattiin jatkuvin punnituksin.Tarpeentullen otettiinkosteusnäytteitä.

»uunosa Osuus tuorepainosta,

%

[osteus,

°7o

(unkopuu Jksat xhdet ja irto- :uori

58 15

47 52

27 68

kaikkiaan 100 56

(8)

3. TUTKISMUSTULOKSET

Kuvasta 1 nähdään

lämpö- ja

haihtumis

summan

kehitys

kalenteriaikana6.7.—15.9.

1978.Katoksessa mitattu

lämpösumma

seu

rasi lähimainsääaseman

arvoja.

Vaikka

lämpötila

muovihuoneessa on ol luthuomattavasti

suurempi ja

seonluonnol lisesti

pitänyt myös

haihdutettavan veden

lämpötilaa

muovihuoneessa korkeammalla kuin

katoksessa,

voidaankuvan1

perusteella havaita,

että vapaasta

vedenpinnasta tapah

tunutkokonaishaihtuminen

(kg/m 2)

on hei näkuusta

syyskuun puoliväliin

mennessä

jää

nyt avomaallavain

pari

kiloaeli

vajaat

5 %

pienemmäksi

kuinmuovihuoneessa.

Vapaas

ta

vedenpinnasta tapahtuva

haihtuminen näyttää korreloituvan sekä katoksessa että muovihuoneessa muovihuoneen

lämpösum

mankanssa

paremmin

kuin sääasemanläm pösumman kanssa. Muovihuoneen

lämpö

summallaon siis

helpompi

selittääkatokses

sa

ja

muovihuoneessa haihtumissumman

(kg/m 2) kehitystä

kuin sääaseman

lämpö

summalla.

Katoksen

ja

muovihuoneen haihdunta summan lähimainen samansuuruisuus voita neen ymmärtää erilaisten tuuliolosuhteiden

perusteella.

Muovihuoneessa varsinaista tuulta ei

esiintynyt,

ainoastaan

lämpötilan

muutok sista

johtuvia

ilmavirtauksia. Sen

sijaan

ka tokseentuuli

pääsi

vaikuttamaan melkova

paasti.

Näinollentuulisessa ulkoilmakatok

sessa saattaa kuivuminen

tapahtua

melkein

yhtä joutuisasti

kuinsitä huomattavastiläm

pimämmässä

muttatuulelta

suojatussa

muo vihuoneessa. Jos muovihuoneeseen

johdet

taisiin voimakas

tuuletus,

tulokset olisivat varmaankin toisenlaisia.

Muovihuoneen

lämpösumman yksikköä

kohdenlaskettunahaihtuminenvapaastave

denpinnasta

oli kahden kuukauden aikana 6.7—6.9.1978

muovihuoneessa 93 g/mVd.d. aste ja katoksessa 88 g/m2/d.d. aste

Kuva 1. Vapaasta vedenpinnasta tapahtu

neenhaihtumissumman ja lämpösumman kehitys Suonenjoella.

Fig. 1. Development of evaporation sum fromfree watersurfaceandofheat sum

in Suonenjoki.

(9)

Vastaavasti avomaan

lämpösumman yk

sikköä kohden laskettuna olitulosseuraava:

muovihuoneessa 162g/m2/d.d.asteja katoksessa 153 g/m2/d.d.aste

Kun koko kesän

lämpösummaksi

Suo

nenjoen

sääasemalla saatiin avomaalla

1.5. —31.9.1978välisenä aikana1117d.d.

ja

n.s. tutkimusmuovihuoneessa samana aika na 1 858

d.d,

voidaan

arvioida,

että koko naishaihtuminenvapaasta

vedenpinnasta

oli si sääasemallasaattanut kesän 1978 aikana olla seuraavaa suuruusluokkaa: muovihuo neessa 173

kg/m

2

ja

katoksessa 164

kg/m

2.

Tekijän

aiemminlaboratorio-olosuhteissa saaman tuloksen mukaisesti

(Nisula

1974)

kun haihtuminen vapaastaveden

pinnasta

vuorokauttakohdenlaskettunaoli 4,1

kg/m

2on saatu

koivupuisen kappaleen poikkileikkauspinnasta tapahtuvan puhtaan kapillaarisen

haihtumisen suuruudeksi

12,6 kg/m

2,

ja puhtaan

diffuusisen haihtumisen suuruudeksivain

0,4 kg/m

2.

Tämänmukai sesti

hyvin

kostean hakkeen alkukuivami

nen saattaa olla

ripeätä,

mutta

hakepinnan

kuivettua

ja

diffuusisen haihtumisenpääs tyä

käyntiin

kovin hidasta. Tämä voidaan nähdäkuvista 2

ja

3.

Kuvasta 2 nähdäänmiten hakkeen alku kuivaus

käy nopeasti

muttavaimeneenope

asti,

ensimmäisenä sekoittamattoman hak keen laatikoissa

(2).

Ei

näytä

olevan kovin suurta

merkitystä

sekoitettiinko

(3)

laati koissa olluthake

perusteellisesti

vaisuoritet tiinko vainhakekerroksen kääntäminen

(4).

Koe osoittaa

selvästi,

mitenliikuttelema ton

hakepinta

muodostaatehokkaankuivu misesteen

syvemmällä

oleville

hakepalasille.

Kuvan 3

perusteella

havaitaan

edelleen,

Selitys Legend:

Hakelatikot Chip boxes

2. Sekoittamatonhake Unmixedchips 3. Sekoitettuhake Mixedchips 4. Käännettyhake Shaken chips

Kuva2.Haihtumisen kulku muovihuonees sa vapaasta vedenpinnasta ja hakelaati koista, joihin oli sijoitettu kuivumaan viherhaketta 25 kg/m2. Hakkeen alku kosteus oli 56 %.

Fig. 2. Course of evaporationin plastic greenhouse from free watersurface and chip boxes in which 25 kg/m2ofgreen chips were left to dry. Theinitialmoisture of the chips was56 %.

miten

syvemmällä

oleva hakekuivuu liikut telemattomassa kasassa

alaspäin

mentäessä

yhä hitaammin;

kuivumisen kokonaiskulku kerros kerrokselta

alaspäin sujuu yhä

vai

meammin,

eikä läheskäänniin

ripeästi

kuin sekoitetussa

(3)

tai

käännetyssä (4)

hakkees

sa

(kuva

2).

Kuvan 2

ja

3esittämissä vastaavanlaisissa

tapauksissa

katoksessa kuivumisen kulun

kuvaaja

on

samanmuotoinen,

mutta lukuar voiltaan hieman

alhaisempi

samaan tapaan kuin oli veden haihtumisenkulun

kuvaaja

kuvassa 1.

Kuva3. Haihtumisen kulku muovihuoneessa vapaasta vedenpinnastajakerroksittain asetetuista hakelaati koista, joissa kussakin oli kuivattua haketta 35 kg/m2. Hakkeen alkukosteus oli 56 °/o.Keskimmäi senja ylimmäisenlaatikon pohja oli verkkoraken teinen.

Fig. 3. Course of evaporationin plastic greenhouse from free water surface and from stacked chip boxes each of which contained 35 kg/m of dried chips. The initial moisture of the chips was 56 %.

Themidmostandtopmostboxeshadmeshbottoms.

(10)

8

Kun sekoittamattoman hakkeen laatikois ta

(2)

otettiin kokeen päättyessä kosteus näytteet, saatiin seuraavat tulokset:

Kosteus kasvaa hakelaatikon

pohjaa

koh ti. Kosteuden on siis laatikon alaosasta kul

jettava

kuivemman hakekerroksen

läpi.

mä voi

tapahtua

vain

vesihöyryn

muodos sa, diffuusisesti. Tuulen

ja

ilman liikkeiden vaikutus hakelaatikon

alempiin

kerroksiin

on vähäinen

suojaavan hakepinnan

takia.

Kuvissa4

ja

5esitetäänsekoittamattoman hakkeen

(2)

kosteuden kulku koeaikana muovihuoneessa

ja

katoksessa. Noin kuu kaudenkuluttuakokeen aloittamisesta

(vrt.

kuva

1)

kosteus laski muovihuoneessa 10 %:in

ja

katoksessa 15 %:intasoon.

Sopi

van

polttokosteuden

30% saavuttami seksi on tarvittu aikaa

vajaat

kolme viik koa. Sen

sijaan

karhetun hakkeenkuivumi nen,

joka

nähdäänkuvasta 6

sujui

huomat

Kuva 4. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja vapaasta vedenpinnasta tapahtuneen haihtumisen välinen riippuvuus.

Fig. 4. Correlation between themoisture of unmixed chips and evaporation from free water surface.

tavasti

joutuisammin.

Keuruun hakkeessa kosteus laski alkukosteudesta 56 %:sta 30

%:iin n. kahdeksassa

päivässä ja

Jorois ten hakkeessa samoin48 %:sta 30 %:iinn.

viidessä

päivässä. Käytännössä

tämä saat taisi merkitä

mahdollisuutta,

että muovi huoneeseen voitaisiin

joka

viikko ottaa si säänuusinoin25 cm

paksu

hakekerroskaa

totuorettahaketta.Näinvoitaisiinkesän ku luessamuovihuoneen

yhtä

neliömetriäkoh denkuivata ehkä15 x

0,25

=

3,75

m

3

ha ketta 30 %:n kosteustasoon. Hakkeen kui vumista voitaisiin

jouduttaa

suorittamalla karheiden kääntäminen

useammin,

esimer kiksi

päivittäin ja järjestämällä

huonee

seen keinotekoinen tuuletus.

Koska muovihuoneen

ja

katoksen välillä ei olehavaittukovin suuria

eroja

kuivatuk sessa, voitaneen haketta karheamalla

ja

kääntämällä ulkokatoksessakin saavuttaa lä himain

samantapaisia

tuloksia kuin nyt muovihuoneessa.

Karheamalla kuivatettava hake peruna

penkkien tapaiseen

muotoon, voidaan sen

kuivauspinta-ala

lisätämelkeinkaksinkertai seksi.

Harjanteilla

olevan hakkeen sisäinen tuuletus lienee myös huomattavasti vilk

kaampaa

kuin

tasopinnaksi

varastoidun hakkeen.

Kuva5. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja sää aseman lämpösumman välinen riippuvuus.

Fig. 5. Correlation between the moisture of unmixed chips andthe weatherstation heat sum.

Muovihuone Kosteus, %

Katos

läyte

'läpinnasta Leskeltä

>ohjasta

8,6 13.2 19.3

10,5 17,3 26,1

(11)

Kuvasta 7

nähdään,

että halko kuivuu huomattavasti vaimeammin kuin karhettu hake. Tämä

johtuu

lähinnä haihduttavan

pinnan

laadusta

ja

suuruudesta. Hakkeen muodossaolevanpuunhaihduttava

pinta

on

tietysti

aina suhteellisestisitä

suurempi,

mi

pienemmiksi palasiksi

hake on

pilkottu.

Alla oleva asetelma havainnollistaa tätä.

Kun 1 m3:n suuruinen

yhtenäinen puukim pale

haketetaan kooltaan

30,

20

0,2

cm3:n

palasiksi, jotka

oletetaanensin kuu tionmuotoisiksi

ja

sitten sellaisiksi lituskai siksi

paloiksi, joiden lapepintojen

särmät ovat

kymmenen

kertaa

pitempiä

kuin litus kan

korkeus,

on

pilkotun

puun

vaippapinta

alan suhteellinen määrä asetelman mukai nen,

jos

1 m3:n

vaippapinta-ala

merkitään arvolla

yksi (

=

1).

Selitys Legend:

1. Keuruun hakeKeuruuchips 2. Joroisten hakeJoroinen chips

Kuva6. Perunapenkin vakoja muis tuttavaksi karheeksi vedetyn vi herhakkeen kosteuden ja lämpö

summanvälinen riippuvuus.

Fig. 6. Correlation between the moisture of green chips stored infurrow-like formation and the heat sum.

Kun kiinteä

puukappale pilkotaan

hak

keeksi,

kasvaa sen

vaippapinta-ala nopeasti.

Kuivatuksenkannaltatälläon

merkitystä

si

kali,

että näinmyöspuun

kuivatusedellytyk

set

lisääntyvät,

kunkuiva ilmapääseevirtaa

maan

hakepalasten

lomitsetai

hakepalaset

voidaan

ohjata

kuivaavaan

ilmavirtaan, jo

kahuuhteleeniitä

joka puolelta.

Aumoihin varastoidun hakkeen kuivumi

nen on

hidasta,

koska

hakevaippa

estää sen

alapuolella

olevan hakkeen kuivumista.

Varustamallaaumatuuletuskanavilla taipa kottamallatuuletusilmaakeinotekoisestiha kemassan

läpi

voidaanauman sisälläoleva

vesihöyryllä kyllästynyt

ilma vaihtaa kui

vaan

tuuletusilmaan, ja

auman sisälläkin oleva hakevoi kuivua. Tällaisia

keinoja

on kin

käytännössä

kokeiltu.

Mitä voimakkaammin tuulivirtauksen huuhdeltavaksi

hakepalaset

saatetaan, sitä nopeampaaonkuivuminen.Paremmanmie likuvan saamiseksi tästä seikasta suoritettiin laboratoriossaseuraava koe.

Täysin

koste aksi

kyllästetyt hakepalaset, joista pinnalla

oleva irtokosteus oli

imeytetty pois,

asetet tiin

pyörimään

kuvan 8mukaiseen

koepenk

kiin. Terän

pyörimisnopeuden perusteella

laskettiin

hakepalasia

huuhtovan ilmavirta uksen

(= tuulen)

nopeus. Tulokset esite-

Selitys Legend:

1. Halot katoksessa Firewood billets under cover

2. Halot muovihuoneessa Fire woodbilletsinplasticgreenhouse 3. Hake muovihuoneessa Chips

in plastic greenhouse

Kuva7. Ristikoitujenhalkojen (1ja 2)jakarhetun hakkeen (3)kuivu misen kulku.

Fig 7. Drying of firewood billets stacked crosswise (1 and 2) and furrowed chips (3).

Hakepalasen koko, cm'

Hakepalastenvaippapinta-alojen suhteellisetarvot,kunhakepalaset ovat

kuutioita lituskoja

30 20 10 5 2 1 0,5 0,2

32 37 46 58 80 100 126 170

59 68 86 109 147 186 234 318

(12)

tään kuvassa 9. Ilman suhteellinen kosteus oli kokeenaikana 14%

ja lämpötila

20 °C.

Kuvastanähdäänselvästituulen

nopeuden

edullinen vaikutus

hakepalasten

kuivumi

seen. Suurimmalla

käytetyllä nopeudella

33,7 m/s saatiinkosteus laskemaanalku

peräisestä

62,8 %:sta 30 %:iin

vajaassa

15

min:ssa,

kun hitaimmalla

nopeudella

1,7

m/s saman asteinen kuivaus vaatisi lä hes

neljä

kertaa enemmänaikaa. Tuuletto

massa tilassa 0m/s

hakepalaset

ovat tunnin aikana haihduttaneetvain 5 %

pai

nostaan.

On siis mahdollista saattaa

hakepalaset

voimakkaaseen ilmavirtaukseen

ja

sillä tavoin vähentää

nopeasti

niissäolevaa kos teutta. Lisäämällä vielä kuivausilman läm

pötilaa

voidaan kuivaustehoa lisätä. Bacho Ventilationon tämän

tapaiseen ajatteluta

paan perustuen

kehittänyt kuorenkuivurin,

Kuva 8. Hakepalasten kuivauksessa käytetty koe penkki.

Fig. 8. Testbed used for drying chips particles.

Kuva 10.Kuoren kuivaussysteemin (BachoVentilation) toimintaperiaate.

Fig10. Theworkingprincipleofthebarkdryingsystem (Bacho Ventilation).

joka käyttää

kattilanomia

savukaasuja

kuo

ren kuivaukseen

(Öhman 1979),

kuva 10.

"Märkä kuori

johdetaan

kuivausrummun sivustasisään.Tästäkuorivariseekohtikui vurin keskustaa

ja

kohtaa

ylöspäin

nosta

van voimakkaan savukaasuvirran. Kaasu/

kuorivirta lentää

ylöspäin

kohti

heijastinle vyä ja

putoaa kuivurin

sivulle,

noustakseen uudelleen

ylös

kaasuvirran

(kaskadin)

muka

na.

Kierrettyään

kuivurissa

pari

minuuttia kuori

poistuu

kuivausrummun alaosasta

ja johdetaan kuorikuljettimelle, joka

vie kuo

ren kattilaan." Tällämenetelmälläon saa tu kuoritonnista 10 —15 % enemmänener

giaa ja

kattilan

polttokapasiteettia

on voitu nostaa 40 %.

Samantapaista

menetelmää voitaisiin ehkä

käyttää

hakkeen

polton yh teydessä

taimukailtunaehkähakkeen ulko ilmakuivauksenkin

yhteydessä.

Kuva9. Hakepalastenkuivuminen koepenkissäerinopeita(m/s)ilmavirtauksia käytettäessä. Hakkeen alkukosteus oli 62,8 %.

Fig. 9. Dryingofchipsparticlesin testbed withaircurrentsofdifferingspeeds (m/s). Theinitial moistureofthe chips was 62,8 Vo.

,

(13)

4. POLTON HYÖTYSUHDE

Kunpuunkosteus

lisääntyy,

sen

polttami

nen vaikeutuu. Tosin kattilalaitokset voi daan suunnitella märän puun

polttamista

varten

ja

saavuttaa näinverrattain korkea

hyötysuhde.

Vuorelaisen

(1958)

mu kaan saatiin

etupesäkattilayhdistelmällä

61 —66 %:n

hyötysuhde

hakkeenkosteudel la

53,1

—62,8 °70. 29—40

prosenttia

kosteal la hakkeella saavutettiin 80 —85 %:n

hyö tysuhde.

Suurissa kattilalaitoksissa voitiin haketta

yleensä polttaakin

viimeksi mainitul lasuuremmalla

hyötysuhteella.

Pienissä kes

kuslämmityskattiloissa

saattaa sen

sijaan hyötysuhde jäädä

55 —65 %:ntasoon. Ver tailun vuoksi

mainittakoon,

että suurimas saisten huoneuunien

hyötysuhde

voi olla 80 —85

%,

mutta avotakanvain25 —40 %.

Hyötysuhde

on sitä

korkeampi,

mitävä hemmän

lämpöä

pääseekarkaamaanlämmi

tysobjektin ulkopuolelle lämmityslaitteiden

kautta. Tätä

puolta

asiasta tarkastellaan teoreettisten laskelmien avulla:

Kuvissa 11 —13 esitetään

tuloksia, jotka

on saatu

käyttämällä

Tekniikan

käsikirjan

taulukoita

(Hirn 1937) ja

Hakkilan

(1978)

laskemia

lämpöarvoja

koivukoko

puuhakkeelle, jonka täysin

kuivan massan laskettiinolevan 475

kg

kiintokuutiometriä kohden.

Kuvassa 11 esitetääntämän koivuhakkeen kiintokuutiometrin

polttamisessa

teoreetti sesti tarvittava ilmamäärä

ja

sen

poltossa

syntyvät savukaasut normaalikuutiometrei

.. *\

na. '

*>Yhtä kaasukuutiometriä 0°C lämpötilassaja 760 mm elohopeapatsaan paineessa nimitetään normaali kuutiometriksi jamerkitään Nm3

.

Kuva 11. Yhdenkoivuhakekuutiometrin polt tamisessatarvittavan palamisilman ja savu kaasujen määrä.

Fig. 11. Volume ofcombustion air andflue gases needed for the burning of 1 m' of birch chips.

(14)

Kun

poltossa käytetään ilmaylimäärää, jo

ka

käytännössä

vaihtelee esimerkiksi 1,2

1,8 välillä,

laimenevat väkevät savukaasut vastaavasti

polttoilmalisän

takia.

Kuvasta

ilmenee,

miten

hiilidioksidin,

ty pen

ja ylimääräilman

osuus savukaasuissa pysyysamansuuruisena

riippumatta

hakkeen kosteudesta. Sen

sijaan vesihöyryn

määrä kasvaa edettäessä

täysin

kuivasta hakkeesta märkään

päin. Vesihöyry

on massaltaan

(0,804 g/Nm

3

) keveämpää

kuin hiilidioksidi

(1,964 g/Nm

3

) ja typpi (1,250 g/Nm

3

),

mut

ta

vesihöyryn lämpösisältö

on sen

sijaan

huomattavasti

suurempi (esim. lämpötilassa

150°

C

=

2,745 MJ/kg)

kuin savukaasun

muidenosien

(esim. lämpötilassa

150 °C = 0,23

MJ/kg).

Tästä

aiheutuukin,

että kat tilastakarkaavissa savukaasuissa suurin osa

lämpösisällöstä

on sitoutuneena

vesihöy

ryyn, vaikka

vesihöyryn

tilaosuus savukaa suistaonkin

vähäisempi.

Alla olevaan asetelmaan on laskettu 150- asteisena karkaavien

savukaasujen lämpösi

sältö

jaettuna vesihöyryn ja

muiden savu

kaasujen

osalle

käytettäessä

ilmakerrointa

1.0.

Kuva 12. Harvennushakkuissa saadusta koivusta val mistetun kokopuuhakkeen lämpösisältö eri ilmaker toimilla.

Fig. 12. Heat content atdifferent air coefficientsof whole-tree chips made of birch thinnings.

Mitä

kosteampaa

hake on, sitä kosteam

pia

ovat myös savukaasut

ja

sitä

suurempi

osa niiden

lämpösisällöstä

karkaa

vesihöy

ryyn sitoutuneena.

Kuvasta 12 nähdään hakkeen kosteu denvaikutus

savukaasujen

keskimääräiseen

lämpösisältöön

eri ilmakertoimia

käytettä

essä.

Laihimpien savukaasujen lämpösisäl

lönsiirtäminen

hyödylliseen käyttöön

vaatii

kehittyneempää

tekniikkaa kuin väkevi

en

savukaasujen hyväksikäyttö.

Kun kosteaa puuta

poltetaan

suurella

ilmaylimäärällä, jo

kakosteanpuunkohdallaon

välttämätöntä,

saadaan

laihoja savukaasuja.

Koska pääosa

savukaasujen

lämmöstä

siirtyy

kattilaveteen tehokkaimmin säteile mälläkattilan seinien

kautta,

olisi

edullista,

että puu

palaisi

kattilassa mahdollisimman

kuumalla liekillä. Tämä on kuitenkin vai keaa

laihoja savukaasuja käytettäessä.

mäntakia kattilan

konvektiopinnat

on

pyrit

tävä tekemään kosteaa puuta

käytettäessä

isoiksi.

Konvektiopintoja

lisäämällä

ja pitä

mälläne

puhtaina

on mahdollistasaada tuli pesästä karkaavista savukaasuista

käyttöön suurempi lämpöosa.

Käyttämällä

esim.

pakoputkityyppisiä

me tallitorviavoidaan savukaasut

jäähdyttää jo

paalhaisiin

lämpötiloihin ja

saadahaluttaes sa

polton hyötysuhde

näinnousemaan.Läm

mityslaitoksen

tekninen rakenne vaikuttaa siis oleellisesti

hyötysuhteeseen.

Voidaan

jo

pa lähteä

siitä,

että

polttoaineen

kosteudel laeiole sanottavaa

merkitystä syttymisläm pötilan yläpuolella, jos lämpösisällön

kiin

nisieppauspinnat

ovat mitoitetut

ja

rakenne

Savukaasujen osa

Hakkeen kosteus, %

0 20 40 60 Savukaasujensuhteellinen lämpösisältö 150-asteisena

(sulussa niiden tilavuus), %

'esihöyry luut

58 42

(12) (88)

67 33

(17) (83)

76 24

(24) (76)

84 16

(35) (65)

kaikkiaan 100 (100) 100 (100) 100 (100) 100 (100)

(15)

tut asiaan kuuluvalla tavalla.

Kuitenkinkuivan

polttoaineen käsittely

on

helpompaa,

se

palaa paremmin ja

tasaisem malla liekillä

ja

se aiheuttaa vähemmän

huoltoa,

esim. nuohoustakuin märkä

polt

toaine.

Märkää

polttoainetta

voidaankin

käyttää

suhteellisen edullisesti suurissa kattilalaitok

sissa,

mutta

pienkattiloissa

on kohtuullista

pyrkiä

kuivemman

polttoaineen käyttöön.

Kuvaan 13 on laskettuesimerkinomaises

ti,

kuinka

paljon

haketta

joudutaan poltta

maan karkaavien

savukaasujen lämpösisäl

lön korvaamiseksi. Kuvan

perusteella

voi daan

päätellä,

ettämitä

kuumempia

tai mitä

märempiä

savukaasut ovat, sitä enemmän niiden mukanakarkaa

lämpöä

hukkaan.

Jos esimerkinkohteena

käsiteltyä,

sivulla 11 mainittua

koivukokopuuhaketta poltet

taisiin

pienkiinteistökattilassa

15 000kcal/h -teholla

ja

hakkeenkosteus olisi 60 %, muo dostuisi hakekiintokuutiometrin

polttoaika

116 tunnin

pituiseksi.

Samanaikaisesti ke

hittyisi

teoriassa

savukaasuja

3431 Nm3.

ro

Kuva 13. Eri asteisena (°C) karkaavien savukaasujen korvaamiseksi poltettava hakemäärä.

Fig. 13. Quantity of chips tobe burnttocompensate for the flue gasesthatescapeat different temperatures re).

Kun samalla teholla

poltettaisiin

kosteu deltaanerilaisia

hakkeita,

saataisiinallaole

vassa asetelmassa

esitetyt

muut teoreettiset savukaasumäärät. Asetelmaanon myös las kettu

savukaasujen

suhteelliset

viipymäajat.

Hakkeen kosteus, °7o 0 20 40 60

Polttoaika, h 116 116 116 116 Savukaasuja, Nm3 2036 2225 2597 3431 Viipymisaika 168 154 132 100

Samallateholla

poltettaessa savukaasujen

määrä siis

nopeasti

laskee

polttoaineen

kos teuden vähetessä.

Käytännössä

tämä tietää

sitä,

että

savukaasujen viipymä lämmityssys

teemissä on huomattavasti

pitempi

kuivaa kuin märkää puuta

poltettaessa.

Näinollen

savukaasujen

virtaushitaudesta

johtuen

kui vien

puiden

savukaasuilla on enemmänai kaa luovuttaa

lämpösisältöään lämmitys

kohteen

hyväksi

kuin märkien

puiden

savu

kaasuilla. Esimerkiksi 20

prosenttia

kosteal la hakkeella

savukaasujen viipymäaika

sys teemissä on

1,54

kertainenverrattuna 60°7o kosteasta hakkeesta

syntyvien savukaasujen viipymiseen.

Kuvan 13

perusteella

voidaankarkeastiar

vioida,

mitä

hyötyä

on hakkeen kuivaami sesta ennen

polttoa.

Graafisesti mittailemal la voidaan

todeta,

että esimerkiksi 60pro senttia kostean hakkeen kuivaaminen 40

prosenttiseksi

saattaisi vähentää hukkaan

poltettavan

hakkeen määrää runsaasti 10

prosentilla ja

että 40

prosenttisen

hakkeen kuivaaminen 20

prosenttiseksi

ei enääolisi

yhtä

edullista. Tämäarviointiperustuu ni

menomaan

siihen,

ettäoletetaansavukaasu

jen

kummassakin

tapauksessa

karkaavansa

manlämpöisinä.

Tosiasiassa kosteasta hak keestatuleekuitenkinenemmän

savukaasuja

kuin

kuivemmasta,

kuten edellä on

esitetty.

Siirryttäessä

kuvan 13

käyriä alaspäin

kar kaavien

savukaasujen lämpötila

myös las

kee,

sillä niiden

viipymäaika systeemissä

li

sääntyy,

siihen tapaan kuin esitettiin edelläolevassa asetelmassa mikä aiheut taa

savukaasujen jäähtymistä.

Hukkaan

pol

tettavan hakkeen määrä siis vähenee puun kosteuden laskiessa.

Edellä

esitettyyn

perustuvan säästämis mallin mukaan lieneemahdollistaparantaa haketta kuivaamalla

polton hyötysuhdetta

ainakin

kymmenellä prosentilla.

Lille-

(16)

Sundin

(1959)

kokeessa

hyötysuhde

para nikin

13,6 %,

kunhakkeenkosteus aleni46

%:sta

26,8

%:iin.

Öhmanin (1979)

mu kaan vähentämällä kuoren kosteutta 60 %:n tasolta 50 %:n tasolle voidaan kuoresta saa

da 10—15 % enemmän

energiaa. Käytän

nössä saattaa hakkeen kuivaaminen ollasiis taloudellisestivarsin

kannattavaa, jos

kui vauskustannukset saataisiin

pysymään

esi merkiksi l/10:nahakkeen hinnasta

käyttö paikalla.

5. KIRJALLISUUTTA

AITTOMÄKI, S. 1963. Tutkimuksia polttohakkeen ja pilkkeiden kuivauksesta ulkoilman avulla. Pien puualan toimikunta. Julkaisu 151:1—38.

BEIJBOM, L. 1959. Fliseldning-skogsmomentet. Sko gen 46 (2): 27—30.

HAKKILA, P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi.

Summary: Harvesting small-sized wood for fuel.

Folia For. 342:1—37.

HIRN, R. 1937. Voimakoneet. I Höyrykattilat. Tek niikan käsikirja s.297 —378.K.J.Gummerus Osa keyhtiö Jyväskylä—Helsinki.

IMMONEN, V. 1961. Hakkeen varastointia ja halko jen laatuakoskeviatutkimuksia Turengin Sokeriteh taalla v. 1958 ja 1959. Summary: Studies ofthe storage ofchips and qualityof piit fuelwood at Turenki sugar mill in 1958 and 1959. Pienpuualan toimikunta. Julkaisu 96: I—3o.1—30.

ISOMÄKI, 0.,KAUKONEN, A.J.& UIMONEN,M.

1964. Puutavaran keinokuivaus. Heikinheimo, J.

(toim.) Mekaaninen puuteollisuus I s. 301 —387.

Julk. SuomenPuuteollisuusinsinöörien Yhdistys r.y.

Joensuu. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy.

LILLESUND, F. 1959. Eidsvollin Meijerin hakkeen kuivatus ja noenerotuslaitteet. PienpuualanToimi kunnan Julkaisuja 78:1—9.

MALDONADO, E.D.& PECK, E.C. 1962. Drying by solar radiation in Puerto Rico. Forest products laboratory. Approved technicalarticle:487 —488.

MATTSSON, A, 1976.Ettsystem förbättre tillvara tagandeavsolenergini sambandmcduppvärmning

av växthus. Summary: A system for better utili sation of solar energy for heating greenhouses.

Rapp. Uppsats. Instn. Skogshögskolan Skogsför

yngr. 75:117.

NISULA, P. 1974. Makroilmaston vaikutus varastoi dun pinotavaran painoon. Summary: Effect of macroclimate on the weight of stored cordwood.

Folia For. 218:1—23.

PECK, E.C. 1962. Drying lumber by solar energy.

Forest products laboratory. Approved technical article: I—2.1—2.

ÖHMAN, K. 1979. Kuivempi kuori enemmän energiaa. Sahamies 31 (11):7—9.

(17)
(18)
(19)

ODC

831.1:847

ODC

831.1:847

ISBN

95

1

-40-0458-2

ISBN

95

1

-40-0458-2

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1 —14.

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1

—14.

The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and

under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

Chips

that were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

shaken

up.

shaken

up.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

ODC

831.1:847

ODC

831.1:847

ISBN

951-40-0458-2

ISBN

951-40-0458-2

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1 — 14.

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1—14.

The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled trees

in

plastic

greenhouse

and

under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying under

cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that were

shaken

up.

shaken

up.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

(20)
(21)

No 394 Rikala, Risto: Lannoitteiden

levitystavan

vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimien

kehittymiseen

taimitarhalla.

The effect of fertilizer spreading methods on the

development

of pine and spruce transplants in the nursery.

Löyttyniemi, Kari, Austarä, oystein, Bejer, Broder & Ehnström, Bengt: Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.

No 395

Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976.

Silfverberg,

Klaus: Männynkasvuhäiriönajoittuminenja alkukehitys turvemaanboorin puutosalueella.

Phenology and initial development of a growth disorder in Scots pine on boron deficient peatland.

Talkamo,Tero: Markkinapuun alueittaisethankintamäärätjakulkuvirrat vuonna 1976 (1964—1973).

Removal and flow of commercial roundwood in Finland during 1976 (1964—1973) by districts.

Lehto, Jaakko: Metsäalankoulutus metsäalanorganisaatioidenarvioimana.

Forest education evaluated by forestry organizations.

Jokinen, Katriina & Tamminen,Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät sienituhot Keski-Satakunnassa.

Fungaldamagein young Scots pinestands replacing butt rot-infectedNorway spruce stands in SW Finland.

Metsänlannoitustutkimuksentuloksia ja tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari 15.2. 1979.

Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium onforest fertilizationresearch 15.2.1979.

Mielikäinen, Kari: Alaharvennusten vaikutus männikön tuotokseen ja arvoon.

The influence of low thinnings onthe wood production and value of a pine stand.

Sepponen,Pentti, Lähde,Erkki & Roiko-Jokela, Pentti: Metsäkasvillisuuden ja maan fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.

On the relationship of the forest vegetation and the soil physical properties in Finnish Lapland.

Kanninen, Kaija, Uusvaara, Olli & Valonen, Paavo: Kokopuuraaka-aineen mittaus ja ominaisuudet.

No 396

No 397

No 398

No 399

No 400

No 401

No 402

No 403

Measuring and properties of whole tree raw-material.

Kaunisto, Seppo: Alustavia tuloksia palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan met

sityksestä.

Preliminary results on afforestationof sod peat drying fieldsand peat cut-over areas.

Sepponen, Pentti & Haapala, Heikki: Ojituksen vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.

No 404

No 405

On the effectof drainage on thechemical properties of peat.

Elovirta, Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys 1969—1977.

Permanence of forest labour in Finland 1969—1977.

No 406

No 407 Tiihonen, Paavo: Kasvun vaihtelu valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston perusteella.

Variation in tree growth in Finland based on the 6th National Forest Inventory.

Lilja, Arja: Koivun siemenen sienet ja niiden patogeenisuus.

Fungi on birch seeds and their pathogenicity.

Kallio, Tauno & Häkkinen, Risto: Juurikäävän (Heterobasidionannosum (Fr.) Bref.) ja Phlebia gigantean (Fr.) Donk vaikutus pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva

lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.

Effect of Heterobasidion annosum and Phlebia gigantea infection on the height growth and survival rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa and Betula pendula seedlings planted on old fields.

Kärkkäinen, Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.

Measurementof solid volumeof pulpwood grapple heaps.

Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1977—79.

Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1977—79.

Raitio, Hannu: Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitetyllä suopel lolla. Oireidenkuvaus ja tulkinta.

Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms.

Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä.

Bark quantity of birch logs.

Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilizationon nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results.

Teivainen, Terttu: Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeidenmukaan.

Palatibility of some cultivatedwillows to fieldvoles (Microtus agrestis L.) infeeding trials.

Veiling, Pirkko: Puuaineen tiheys kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa.

Wood density in two Betula pendula Roth progeny trials.

Mattila, Eero: Kangasmaiden luppometsien ominaisuuksia Suomen poronhoitoalueella 1976—1978.

No 408

No 409

No 410

No 411

No 412

No 413

No 414

No 415

No 416

No 417

Luettelo jatkuu 4. kansisivulla

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

HAKKOLA, 1978 Muovihuoneessa ja avomaalla tuotetun pikkuistukassipulin vertailu sipulin viljelyssä, Pohjois- Pohjanmaan koeaseman tiedote nro

The experimental material consisted of seedlings grown in paper pots (I'h 408) , peatpots (Fp 620) rockwool cubes and in an uncut rockwool plate.. The seedlings were planted out at

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa

Terveystiedon tietovarannoista kansalaisnäkökulmasta puhunut Eija Hukka kertoi, että lähtökohtaisesti yhteisin varoin tuotetun tiedon kuuluu olla saatavissa.. Webistä saatava tieto,

Elokuussa valmisteltiin myös tähän liittyvät kirjastolaitoksen rakenteellinen kehittämisen hanke, jonka yliopisto lähetti opetusministeriölle osana laajaa

Television kulutuskäytänteissä tapahtuneet muutokset voidaankin nähdä individualistisina, jolloin yleisötutkimuksesta saa- dut tulokset tulisi myös nähdä yksilöllisellä

Yritysten muodostumista ja rakennetta selvittä- vät teoriat eivät vielä ole kehittyneet niin pitkälle, että niiden avulla voitaisiin ymmärtää, miten yri- tykset

Ja vaikka monet maam- me fennougristeista ovat olleet myös kieli- teoreetikkoja, on fennougristiikka aina ol- lut myös aineistoja tuottavaa ja aineistosi- donnaista..