Pentti Nisula

ODC 831.1:847

FOLIA FORESTALIA ₄₄₀

£ ETSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE ^{FENNIAE*HELSINKI 1980}

PENTTI NISULA

NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA

ASPECTS OF THE DRYING OFFUEL CHIPS

1978

1979

No 368 Kärkkäinen, Matti: Käytännön tuloksia koivuviilun saannosta.

Empirical results on birch veneer yield.

No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden ^vertailu filmianalyysillä.

Comparing clearing saw sprayers with film analysis.

No 370 Kärkkäinen, ^{Matti: Pienten} kuusitukkien mittaus.

Measurementof small _spruce logs.

No 371 Jalkanen, ^Risto: Maanpinnan ^{rikkomisen vaikutus} korvasienen satoisuuteen.

Effect of breaking ^{soil surface} on the yield ^of Gyromitra esculenta.

No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninen käyttöaste.

Mechanical availability of forwarders.

No 373 Petäistö, Raija-Liisa: ^Phlebia gigan^tea ja Heterobasidion_annosum männyn ^kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen ^kunnissa.

Phlebia gigantea ^and Heterobasidionannosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemiand Savitaipale.

No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu ^TT 1000 F palstahakkurilla.

Harvesting small-sized _trees with terrain chipper ^{TT 1000 F.}

No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978.

Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.

No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1976—78.

Wood consumption, ^{total drain and forest balance in} Finland, 1976—78.

No 377 Kärkkäinen, Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia.

Control measurements of birch logs.

No 378 Mäkelä, ^{Markku: Tilasto-} ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa.

Output in harvesting ^{of industrial} wood based on statisticaldata or time studies.

No 379 Veiling, Pirkko: Erilaistenrauduskoivuprovenienssienalkukehityksestä taimitarhalla

ja

kenttäkokeissa.

Initial development^{of different Betula} pendula ^Roth provenances in the seedling nursery and in fieldtrials.

No 380 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Suomen metsävarat lääneittäin 1971—1976.

Forest resources in Finland 1971—1976 by ^counties.

No 381 Hyppönen, ^{Mikko &} Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus _{puutavaran saantoon} ja

arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.

The effect of decay on timber yield ^{and value of the} old Norway spruce stands in northern Finland.

No 382 Paavilainen, ^Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.

Effect of spreading ^{method on}forest fertilizationresults on peatlands.

No 383 Siren, Matti, Vuorinen, ^{Heikki &} Sauvala, ^Kari: Pientraktorien heilunta.

Low-frequency ^{vibration in small} tractors.

No 384 Löyttyniemi, ^{Kari &} Rousi, ^Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.

On insect damage in_young deciduous stands.

No 385 Hytönen-Kemiläinen, Riitta: Suomen sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa ^vuosina 1950—1975 ja alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen.

Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975,with an econometricmodel for forecasting ^{the area's sawnwood} consumption.

No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla _perustetun männikön, kuusikon, siperialaisen ^lehtikuusi kon ja rauduskoivikon alkukehitys.

Early development ^of Scots pine, Norway spruce, Siberian larch and silver birch plantations.

No 387 Teivainen, Terttu: Metsäpuiden taimien myyrätuhot metsänuudistusaloillaja ^metsite tyillä pelloilla ^Suomessa vuosina 1973—76.

Vole

damage

to forest _treeseedlings ⁱⁿ reforested areas and fields in Finland in the years 1973—76.

No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, ^{Asko &} Korhonen, Kyllikki: ^Vesi myyrän, Arvicola terrestris (L.), aiheuttamat metsäpuiden ^taimien juuristotuhot vv.

1973—76 Suomessa.

Root damage ^of forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris (L.), in the _years 1973—76 in Finland.

No 389 Kolari, Kimmo K.: Hivenravinteiden_puute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.

Micro-nutrient deficiency ^on forest trees and dieback of Scots pine ⁱⁿ Finland.

A review.

No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, ^Rauni: Turpeenmuokkauksen ia lannoitteiden sijoitta misen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.

Effects of soil preparation and fertilizer placement ^onthe root developmentof Scots pine on deep peat.

No 391 Valtonen, ^Kari: Loppukäyttötiedot ^{saha- ja} puulevyteollisuuden markkinoinnissa.

End-use information for marketing ^{in sawmill and wood-based} panel industries.

No 392 Isomäki, Antti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikönkasvuun, tuotokseen ja tuottoon.

Theeffect of_spruce undergrowth ^{on the}increment, yield^{and returnsof a} pine ^stand.

No 393 Kurkela, ^Timo: Lopbodermium ^{seditiosum Minter}etai. -sienen esiintyminen männyn karisteen yhteydessä.

Association of Lopbodermium seditiosum Minteret al. with a needlecast epidemic

onScotspine.

Luettelo jatkuu 3.kansisivulla

FOLIA FOREST ALIA 440

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980

Pentti Nisula

NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA

Aspects of the drying ^{of fuel} chips

NISULA, P. 1980. Näkökohtia polttohakkeen kuivaamisesta. Abstract:

Aspects ofthe drying offuel chips. FoliaFor. 440:1—14.

Tutkimuksessatarkastellaan kaatotuoreen polttohakkeenkuivatusmahdollisuuk siamuovihuoneessa ja ulkoilmakatoksessa. Kokeiden mukaan hakkeenkuivumis nopeus oli tuulettämattomassa muovihuoneessa vain hieman nopeampaa kuin ulkoilmakatoksessa. Liikuttelematon hakekuivui selvästihitaammin kuin pöyhit ty hake. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi lyhyestipolttohakkeenkuivumisen teoriaa ja polton hyötysuhdetta.

The drying offuel chips made from recently ^{felled treesin} plastic greenhouse ^and undercoveroutdoors wasstudied. The experiments ^{indicated thatthechipdrying}

ratein aclosed unventilated plastic greenhouse was only alittlefasterthanin an outdoor shed. Chipsthat_werenotstirreddried distinctlymoreslowlythan chips thatwereshakenup.Thereport^{alsodescribesin briefthe}theoryofthedryingof fuel chips andthe efficiency of burning.

Helsinki1980.Valtionpainatuskeskus.

ODC 831.1:847 ISBN 951-40-0458-2 ISSN 0015-5543

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. AINEISTOJA TUTKIMUSMENETELMÄ 5

3. TUTKIMUSTULOKSET 6

4. POLTON HYÖTYSUHDE 11

5. KIRJALLISUUTTA 14

1. JOHDANTO

Kaatotuoreesta puusta valmistettu hake sisältää usein enemmät

puolet

vettä,

joka

lisää

kuljetuskustannuksia ja

hankaloittaa

polttoa.

^{Hake olisi}

edullisempaa kuljetetta

vaksi

ja poltettavaksi, jos

se sisältäisiesim.

vain

neljänneksen painostaan

^vettä.

Haihtuminen sitoo teoriassa

lämpöener giaa

^{n. 2500}

joulea (n.

⁶¹⁰

kaloria)

^vesi grammaa

kohti,

^mikä myös vastaavasti _va pautuu^veden

tiivistyessä.

^Tarvittava

lämpö energia

^on haihtumista

rajoittava

^{tai edistä} vä

tekijä.

Haihtuminen luonnollisesti kas vaa, kun ilmankanssa kosketuksessa oleva

pinta-ala lisääntyy

esimerkiksi saatettaessa puu hakkeen muotoon. Haihtumista voi daan suuresti edistää

tuuletuksella, jos

se

kuljettaa pois kyllästettyä

^ilmaa

ja

^tuo

sijal

le

kuivempaa.

^Kuiva

ja pyörteinen

^ilmakiih

dyttää haihtumista,

^kostea

ja tyyni

^ilmapuo lestaan hillitsee sitä.

Paloitellussa

puussaolevavesi

pyrkii

^aina

tasapainotilaan ympäröivän

^{ilman kosteu} den kanssa. Veden haihtuminenpuusta ^al kaa

höyryn kerääntymisenä hakepalasten pinnalle.

Haihtumistaei kuitenkaan

tapah du,

ellei

hakepalasten pinnalla

oleva

höy rynpaine

^ole

suurempi

^{kuin ilmassasillähet} kellähavaittava

höyrynpaine.

^Veden

höyrys

täminenvaatii

lämpöä, ja hakepalasten pin

naltahaihtuneen

vesihöyryn

^mukanailmaan

siirtyy

myös

tapahtumassa

^tarvittu

lämpö.

Tällaista ^kosteaan ilmaan

siirtynyttä ja

^sii hensitoutunutta

lämpöä

^{sanotaan latentiksi}

tiivistymislämmöksi ja

^sevapautuu,

jos

^vesi

höyry

^{muuttuu uudelleen} nestemuotoon.

Haihtumisolosuhteiden ollessa muuten edul lisia alhainen

ilmanpaine jouduttaa

^haihtu mista.

Puutavaran keinokuivauksessa kuivumi

nenon sitä nopeampaa,mitä

korkeampi

on

lämpötila ja

^mitä

alhaisempi

^ilmankosteus.

Molemmat

tekijät

vaikuttavat haihtumiseen

pinnalta,

^{mutta veden}

siirtymiseen

puun si sällä vaikuttaa vain

lämpötila (Isomä

ki

1964).

Immonen

(1961)

^{selvitteli hakkeen} kuivumista kesän aikana suurissa

kumpu

maisissa avokasoissa

ja havaitsi,

^{ettei kos}

teudessa

yleisesti

ottaen

tapahtunut

^suuria kaan muutoksia

paitsi,

että kuivan

pinta

kerroksen alle muodostui

märempi kerros, jonka paksuus

^vaihteli

0,5 —1,7

^m.

Haketta keinotekoisesti kuivattaessa on

hakepalaset

^{tavalla tai toisella}

hyvä

^saattaa kuivan ilmavirran huuhdeltaviksi. Muuta mia tällaisia kokeita on

tehtykin.

^Mm.

B _e i

j

^{b o m}

(1959)

^{esitteleeRuotsissa teh}

dyn kokeen, jossa

^{haketta kuivattiin ladon}

tapaisessa

rakennelmassa. Hakevaraston lä

pi johdettiin pystysuoria

raitisilmakanavia.

Tämä

vapaakiertoinen

^{tuuletus alensi} hak keen kosteuden

neljän

kesäkuukaudenaika

na 20 —25 %:iin.

Meillä Aittomäki

(1963)

^selvitteli

polttohakkeen ja pilkkeiden (saheen)

^kuivaa mista

puhaltamalla moottorituulettajalla

^ul koilmaa kostean hakkeen

läpi.

^{Tällöinhän} otti esimerkikseen Ruotsissa aikaisemmin saadut tulokset heinänkuivaamisesta

puhal

tamalla

ja päätyi

ehdotukseen kuivata teol lisuushaketta

vastavirtaperiaatteella

^toimi valla

kuvausjärjestelmällä, jossa puhallet

taessa ilmaa

ylöspäin

^— kuivaussiilon ala osasta

jatkuvasti poistetaan

kuivaa ^haketta

ja yläosaan

^{lisätään märkää haketta. Hän}

mainitsee,

^että

käyttämällä hyväksi

^kuivaus ilmankoko

vedenhaihduttamiskyky,

on sii lon alaosasta

helposti

^{saatavissa 20 %:n} kosteusasteista haketta.

Välittömän

aurinkoenergian hyväksikäy

tön tehostamista sovelsivat _mm. Ma1 -

donado

ja

^Peck

(1962)

keinokuivaa malla puutavaraaeräänlaisessamuoviseinin varustetussa ladossa Puerto Ricossa.

Myö

hemmin teki Peck

(1962)

lisäkokeita

käyttämällä

kuivauksessa keinotuuletusta apuna.

Suomalaiset ovat todennäköisesti olleet ensimmäisinä' ottamassa

käyttöön

^muovi huoneita

ja

^{niitä on meillä}

käytetty

pää asiassa kasvituotannossa

ja

varastoina. Au rinkoisella säällä niiden

lämpöenergian

^va

rastoimiskyky

^{on varsin} huomattava.

RuotsalainenMattsson

(1976)

onsel

vitellyt

mahdollisuuksiamuovihuoneen

päi

vällä tuottaman

lämpöenergian

siirtämises

sestä vesiboileriin

ja

^tämän

lämpövaraston käyttämistä yöaikana

saman huoneen ^läm

mitykseen.

^{Kokeen aikana saatiinkin huo}

neen

lämpötila yöllä

nousemaan 18 °C.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on orientoivasti selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi kuivata poltto

puuksi tarkoitettua hakettamuovihuoneessa.

Metsätyönjohtaja ^{Jussi Korhonen on}huolelli sesti suorittanutaineiston keräämisen ja_sen laskennal lisen käsittelyn. Piirrokset onpuhtaaksi piirtänyt^Lee

na Muronranta. Käsikirjoituksen ovatlukeneet tj. Jussi Korhonen ja professorit Lauri Hei kinheimo ja Pentti Hakkila.

Kiitän saamastani avusta.

2. AINEISTO JA

TUTKIMUSMENETELMÄ

Perusaineistona käytettiin Keuruulta saatua koivu pienpuusta valmistettua kokopuuhaketta, joka ajettiin välittömästi haketuksen jälkeen tutkimuspaikalle Met säntutkimuslaitoksen Suonenjoen taimitarhalle. Tämän sateella tehdynhakkeen paino ja ^kosteus jakaantuivat seuraavasti:

Myöhemminhankittiin vielä lisähaketta,josta enin osa oli koivua, lopun jakaantuessa pajun ja lepän osalle. Tämän hakkeen alkukosteus oli 48 %.

Hakkeen ohella koekuivattiin pieni eräkaatotuoret tahalkaistua koivuhalkoa, jonka alkukosteus oli 41 %.

Pääkuivauspaikkana käytettiin puukaarista muovi huonetta, jonka pituus oli 60m, leveys 16m,korkeus

6mjatilavuus4200m 3. Huoneoli tyhjäja^kuiva.Ko keet sijoitettiinmaatasoonhuoneen hiekkapohjalle. ^Ko keen aikana ovetpidettiin suljettuinaja ilmanvaihtoa tapahtui vain päädyistä aukiolevien tuuietusluukkujen kautta.

Sivukuivauspaikkana käytettiin 13 x 15 msuuruista

— 2,70 m korkeata — vaakakattoista, etelään päin avautuvaa esittelytilaa, jonka kolme sivuseinää olivat auki. Katos sijaitsi tuulisella paikalla. Tännekokeet si joitettiin ^{keskellä katosta oleville pöydilleeli n. 1 m:n} korkeudelle maanpinnasta. Kokeet sijaitsivat katon alla auringolta varjossa, eikä sade yltänyt niihin.

Kuivumista seurattiin lämpötilan (d.d.-summa) ja va

paastavedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen avulla.

Sekäpääkuvauspaikallemuovihuoneeseen _ettäsivu kuivauspaikalle ulkokatokseen sijoitettiin ^vesi- jaha kemateriaali kuivumaan 40 x 50 x 16cm suuruisiii styroxlaatikoihin:

1. 10 kpl vesilaatikoita

2. 10 kpl sekoittamattomanhakkeen laatikoita 3. 5kpl sekoitushakelaatikoita

4. 5 kpl kääntöhakelaatikoita

5. 5 kpl kolmen laatikon kerroslaatikoita 6. 5 kpl tyhjiä laatikoita

Näihin vesilaatikoihin (1.) punnittiin ¹² kg vettä,ri vien 2.—4. laatikoihin 5 kg hakettajarivin 5. laati koihin 7 kg haketta kuhunkin laatikkoon.

Kokeen aikana seurattiin laatikoissa olevan materiaa lin painon vähenemistä. Vesilaatikoista saatiin arvoja vapaasta vedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen suu ruudesta. Sekoitushakelaatikoista (rivi 3) hake kaadet tiin viikottain muovikalvolle, jossa ^se perusteellisesti sekoitettiin ja pantiin sittenuudestaan entiseen laatik koonsa kuivumaan. Kääntöhakkeen (rivi 4) laatikoista hake kumottiin viikottain vaihtolaatikkoon, sitomalla laatikot vastakkain ja suorittamalla äkkinäinen ylös alaisin kääntäminen laatikon pitkän sivun suunnassa.

Tällöin hake putosi päälleen ^{laatikosta toiseen.Kerros} laatikoissa (rivi 5 ) olikolmehakefaatikkoa päällekkäin, muttakahdessa päällimmäisessä oli pohja korvattu ti heällä kärpäsverkolla. Näissälaatikoissa seurattiinhak keen kuivumista paksumpana eli kolmen laatikon ker rostumana.

Muovihuoneessa laatikot sijoitettiin tasaisten väli matkojen päähän toisistaan pitkin huonetta. Ulkoka toksessa neasetettiin samaan tapaan vierekkäin kah delle pöydälle, kuten edellä jo mainittiin.

Ennen laatikoihin jakoahake homogenisoitiinmo neenkertaan ristiin sekoittamalla. Ylijäämähake levi tettiinmuovihuoneeseen muovin päälle ja ^aurattiin pe runapenkin vakoja muistuttaviksi harjanteiksi. Viikon välein harjanteet^karhettiin uusiksi harjanteiksiauraa mallanekeskeltä kahtia, jolloin uuden sivulle muodos tuneenharjanteenhuipputulientisenvaon pohjan ^koh dalle. Harjanteista otettiinsitten umpimähkäisesti kos teusnäytteet ^{viikon välein. Tällä tavalla} käsiteltyä ha ketta on nimitetty karhetuksi hakkeeksi. Vielä myö hemminkesällä Joroisistakoepaikalle hankittulisähake levitettiin muovihuoneeseen samalla tavoinharjanteiksi ja käsiteltiin jatkossakin muutensamoin.

Halot varastoitiin ristikolle muovihuoneeseen ja^ka tokseen,

Koemateriaalin painonmuutoksiaseurattiin jatkuvin punnituksin.Tarpeentullen otettiinkosteusnäytteitä.

»uunosa Osuus tuorepainosta,

%

[osteus,

°7o

(unkopuu Jksat xhdet ja ^irto- :uori

58 15

47 52

27 68

kaikkiaan 100 56

3. TUTKISMUSTULOKSET

Kuvasta 1 nähdään

lämpö- ja

^haihtumis

summan

kehitys

kalenteriaikana6.7.—15.9.

1978.Katoksessa mitattu

lämpösumma

seu

rasi lähimainsääaseman

arvoja.

Vaikka

lämpötila

muovihuoneessa _on ol luthuomattavasti

suurempi ja

^seonluonnol lisesti

pitänyt myös

haihdutettavan veden

lämpötilaa

muovihuoneessa korkeammalla kuin

katoksessa,

^{voidaankuvan1}

perusteella havaita,

että vapaasta

vedenpinnasta tapah

tunutkokonaishaihtuminen

(kg/m 2)

on hei näkuusta

syyskuun puoliväliin

^mennessä

jää

nyt ^{avomaallavain}

pari

^kiloaeli

vajaat

^{5 %}

pienemmäksi

^kuinmuovihuoneessa.

Vapaas

ta

vedenpinnasta tapahtuva

haihtuminen näyttää korreloituvan sekä katoksessa että muovihuoneessa muovihuoneen

lämpösum

mankanssa

paremmin

^{kuin sääasemanläm} pösumman ^kanssa. Muovihuoneen

lämpö

summallaon siis

helpompi

^{selittääkatokses}

sa

ja

muovihuoneessa haihtumissumman

(kg/m 2) kehitystä

^{kuin sääaseman}

lämpö

summalla.

Katoksen

ja

muovihuoneen haihdunta summan lähimainen samansuuruisuus voita neen ymmärtää erilaisten tuuliolosuhteiden

perusteella.

Muovihuoneessa varsinaista ^{tuulta ei}

esiintynyt,

^ainoastaan

lämpötilan

^muutok sista

johtuvia

ilmavirtauksia. Sen

sijaan

^ka tokseentuuli

pääsi

vaikuttamaan ^melkova

paasti.

^{Näinollentuulisessa} ulkoilmakatok

sessa saattaa kuivuminen

tapahtua

^melkein

yhtä joutuisasti

kuinsitä huomattavasti^läm

pimämmässä

^{muttatuulelta}

suojatussa

^muo vihuoneessa. Jos muovihuoneeseen

johdet

taisiin voimakas

tuuletus,

^{tulokset olisivat} varmaankin toisenlaisia.

Muovihuoneen

lämpösumman yksikköä

kohdenlaskettunahaihtuminenvapaasta^ve

denpinnasta

^{oli kahden kuukauden aikana} 6.7—6.9.1978

muovihuoneessa 93 g/mVd.d. aste ja katoksessa 88 g/m^2/d.d. aste

Kuva 1. Vapaasta vedenpinnasta tapahtu

neenhaihtumissumman ja lämpösumman kehitys Suonenjoella.

Fig. 1. Development of evaporation _sum fromfree ^watersurfaceandofheat sum

in Suonenjoki.

Vastaavasti _avomaan

lämpösumman yk

sikköä kohden laskettuna olitulos_seuraava:

muovihuoneessa 162g/m²/d.d._asteja katoksessa 153 g/m²/d.d.aste

Kun koko kesän

lämpösummaksi

^Suo

nenjoen

sääasemalla saatiin avomaalla

1.5. —31.9.1978välisenä aikana1117d.d.

ja

n.s. tutkimusmuovihuoneessa _samana aika na 1 858

d.d,

^voidaan

arvioida,

että koko naishaihtuminenvapaasta

vedenpinnasta

^oli si sääasemalla_saattanut kesän 1978 aikana olla _seuraavaa suuruusluokkaa: muovihuo neessa 173

kg/m

²

ja

^{katoksessa 164}

kg/m

².

Tekijän

^aiemminlaboratorio-olosuhteissa saaman tuloksen mukaisesti

(Nisula

1974)

^kun haihtuminen vapaasta^veden

pinnasta

vuorokauttakohdenlaskettuna^oli 4,1

kg/m

^{2—on saatu}

koivupuisen kappaleen poikkileikkauspinnasta tapahtuvan puhtaan kapillaarisen

haihtumisen suuruudeksi

12,6 kg/m

²,

ja puhtaan

diffuusisen haihtumisen suuruudeksivain

0,4 kg/m

².

Tämänmukai sesti

hyvin

kostean hakkeen alkukuivami

nen saattaa olla

ripeätä,

mutta

hakepinnan

kuivettua

ja

diffuusisen haihtumisenpääs tyä

käyntiin

^{kovin hidasta. Tämä voidaan} nähdäkuvista 2

ja

^3.

Kuvasta 2 nähdäänmiten hakkeen alku kuivaus

käy nopeasti

^{muttavaimenee}nope

asti,

ensimmäisenä sekoittamattoman ^hak keen laatikoissa

(2).

^Ei

näytä

^{olevan kovin} suurta

merkitystä

sekoitettiinko

(3)

^laati koissa olluthake

perusteellisesti

^vaisuoritet tiinko vainhakekerroksen kääntäminen

(4).

Koe osoittaa

selvästi,

^mitenliikuttelema ton

hakepinta

^{muodostaatehokkaan}kuivu misesteen

syvemmällä

^oleville

hakepalasille.

Kuvan 3

perusteella

^havaitaan

edelleen,

Selitys ^— Legend:

Hakelatikot — Chip ^boxes

2. Sekoittamatonhake— Unmixedchips 3. Sekoitettuhake —Mixedchips 4. Käännettyhake —Shaken chips

Kuva2.Haihtumisen kulku muovihuonees sa vapaasta vedenpinnasta ja hakelaati koista, joihin oli sijoitettu kuivumaan viherhaketta 25 kg/m². Hakkeen alku kosteus oli 56 %.

Fig. 2. Course of evaporationin plastic greenhouse from free watersurface and chip boxes in which 25 kg/m²of_green chips ^were left to dry. Theinitialmoisture of the chips was56 %.

miten

syvemmällä

^{oleva hakekuivuu liikut} telemattomassa kasassa

alaspäin

^mentäessä

yhä hitaammin;

^kuivumisen kokonaiskulku kerros kerrokselta

alaspäin sujuu yhä

^vai

meammin,

^{eikä läheskäänniin}

ripeästi

^kuin sekoitetussa

(3)

^tai

käännetyssä (4)

^hakkees

sa

(kuva

2).

Kuvan 2

ja

³esittämissä vastaavanlaisissa

tapauksissa

^{katoksessa kuivumisen kulun}

kuvaaja

on

samanmuotoinen,

mutta lukuar voiltaan hieman

alhaisempi

^samaan tapaan kuin oli veden haihtumisenkulun

kuvaaja

kuvassa 1.

Kuva3. Haihtumisen kulku muovihuoneessa vapaasta vedenpinnastajakerroksittain asetetuista hakelaati koista, joissa kussakin oli kuivattua haketta 35 kg/m². ^Hakkeen alkukosteus oli 56 °/o.Keskimmäi senja ylimmäisenlaatikon pohja oli verkkoraken teinen.

Fig. 3. Course of evaporationin plastic greenhouse from free water surface and from ^stacked chip boxes each of which contained 35 kg/m of dried chips. The initial moisture of the chips was 56 %.

Themidmostandtopmostboxeshadmeshbottoms.

8

Kun sekoittamattoman hakkeen laatikois ta

(2)

otettiin ^kokeen päättyessä ^kosteus näytteet, saatiin seuraavat tulokset:

Kosteus kasvaa hakelaatikon

pohjaa

^koh ti. ^Kosteuden on siis laatikon alaosasta kul

jettava

^kuivemman hakekerroksen

läpi.

^Tä mä voi

tapahtua

^vain

vesihöyryn

^muodos sa, diffuusisesti. Tuulen

ja

^{ilman liikkeiden} vaikutus hakelaatikon

alempiin

^kerroksiin

on vähäinen

suojaavan hakepinnan

^takia.

Kuvissa4

ja

^5esitetäänsekoittamattoman hakkeen

(2)

^{kosteuden kulku koeaikana} muovihuoneessa

ja

katoksessa. Noin kuu kaudenkuluttuakokeen aloittamisesta

(vrt.

kuva

1)

^{kosteus laski} muovihuoneessa 10 %:in

ja

^katoksessa 15 %:intasoon.

Sopi

van

polttokosteuden

^{— 30% —saavuttami} seksi _on tarvittu aikaa

vajaat

^{kolme viik} koa. Sen

sijaan

karhetun hakkeenkuivumi nen,

joka

^{nähdäänkuvasta 6}

sujui

^huomat

Kuva 4. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja vapaasta vedenpinnasta tapahtuneen haihtumisen välinen riippuvuus.

Fig. 4. Correlation between themoisture of unmixed chips and evaporation from free water surface.

tavasti

joutuisammin.

Keuruun hakkeessa kosteus laski alkukosteudesta 56 %:sta 30

%:iin _n. kahdeksassa

päivässä ja

Jorois ten hakkeessa samoin48 %:sta 30 %:iin_n.

viidessä

päivässä. Käytännössä

^{tämä saat} taisi merkitä

mahdollisuutta,

että muovi huoneeseen voitaisiin

joka

^{viikko ottaa si} säänuusinoin25 _cm

paksu

^{hakekerroskaa}

totuorettahaketta.Näinvoitaisiinkesän ku luessamuovihuoneen

yhtä

neliömetriäkoh denkuivata ehkä15 x

0,25

⁼

3,75

m

3

^ha ketta 30 %:n kosteustasoon. Hakkeen kui vumista voitaisiin

jouduttaa

suorittamalla karheiden kääntäminen

useammin,

^esimer kiksi

päivittäin ja järjestämällä

^huonee

seen keinotekoinen tuuletus.

Koska muovihuoneen

ja

^{katoksen välillä} ei olehavaittukovin suuria

eroja

^kuivatuk sessa, voitaneen haketta karheamalla

ja

kääntämällä ulkokatoksessakin saavuttaa lä himain

samantapaisia

^{tuloksia kuin} nyt muovihuoneessa.

Karheamalla kuivatettava hake peruna

penkkien tapaiseen

muotoon, voidaan sen

kuivauspinta-ala

^{lisätämelkein}kaksinkertai seksi.

Harjanteilla

^{olevan hakkeen sisäinen} tuuletus lienee myös huomattavasti vilk

kaampaa

kuin

tasopinnaksi

varastoidun hakkeen.

Kuva5. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja sää aseman lämpösumman välinen riippuvuus.

Fig. 5. Correlation between the moisture of ^unmixed chips andthe weatherstation heat sum.

Muovihuone Kosteus, ^%

Katos

läyte

'läpinnasta Leskeltä

>ohjasta

8,6 13.2 19.3

10,5 17,3 26,1

Kuvasta 7

nähdään,

^{että halko kuivuu} huomattavasti vaimeammin kuin karhettu hake. Tämä

johtuu

lähinnä haihduttavan

pinnan

^laadusta

ja

suuruudesta. Hakkeen muodossaolevanpuunhaihduttava

pinta

on

tietysti

^aina suhteellisestisitä

suurempi,

^mi tä

pienemmiksi palasiksi

^{hake on}

pilkottu.

Alla oleva asetelma havainnollistaa tätä.

Kun 1 m³:n suuruinen

yhtenäinen puukim pale

haketetaan ^kooltaan

30,

²⁰

0,2

cm³:n

palasiksi, jotka

^{oletetaanensin kuu} tionmuotoisiksi

ja

^sitten sellaisiksi lituskai siksi

paloiksi, joiden lapepintojen

särmät ovat

kymmenen

^kertaa

pitempiä

^{kuin litus} kan

korkeus,

^on

pilkotun

puun

vaippapinta

alan suhteellinen määrä asetelman mukai nen,

jos

^{1 m3:n}

vaippapinta-ala

^merkitään arvolla

yksi (

⁼

1).

Selitys ^— Legend:

1. ^{Keuruun hake—Keuruuchips} 2. Joroisten hake—Joroinen chips

Kuva6. Perunapenkin vakoja muis tuttavaksi karheeksi vedetyn vi herhakkeen kosteuden ja lämpö

summanvälinen riippuvuus.

Fig. 6. Correlation between the moisture of green chips stored infurrow-like formation ^{and the} heat sum.

Kun kiinteä

puukappale pilkotaan

^hak

keeksi,

^kasvaa sen

vaippapinta-ala nopeasti.

Kuivatuksenkannaltatällä_on

merkitystä

^si

kali,

^{että näin}myöspuun

kuivatusedellytyk

set

lisääntyvät,

^{kunkuiva ilma}pääsee^virtaa

maan

hakepalasten

^lomitsetai

hakepalaset

voidaan

ohjata

^kuivaavaan

ilmavirtaan, jo

kahuuhteleeniitä

joka puolelta.

Aumoihin varastoidun hakkeen kuivumi

nen on

hidasta,

^koska

hakevaippa

estää sen

alapuolella

olevan hakkeen kuivumista.

Varustamallaaumatuuletuskanavilla taipa kottamallatuuletusilmaakeinotekoisestiha kemassan

läpi

voidaanauman sisälläoleva

vesihöyryllä kyllästynyt

^{ilma vaihtaa kui}

vaan

tuuletusilmaan, ja

auman sisälläkin oleva hakevoi kuivua. Tällaisia

keinoja

^on kin

käytännössä

^kokeiltu.

Mitä voimakkaammin tuulivirtauksen huuhdeltavaksi

hakepalaset

saatetaan, ^sitä nopeampaaonkuivuminen.Paremmanmie likuvan saamiseksi tästä seikasta suoritettiin laboratoriossa_seuraava koe.

Täysin

^koste aksi

kyllästetyt hakepalaset, joista pinnalla

oleva irtokosteus oli

imeytetty pois,

^asetet tiin

pyörimään

^{kuvan 8}mukaiseen

koepenk

kiin. Terän

pyörimisnopeuden perusteella

laskettiin

hakepalasia

^{huuhtovan ilmavirta} uksen

(= tuulen)

nopeus. Tulokset esite-

Selitys ^— Legend:

1. Halot katoksessa — Firewood billets under cover

2. Halot muovihuoneessa — Fire woodbilletsinplasticgreenhouse 3. Hake muovihuoneessa — Chips

in plastic greenhouse

Kuva7. Ristikoitujenhalkojen (1ja 2)jakarhetun hakkeen (3)kuivu misen kulku.

Fig 7. Drying of firewood billets stacked crosswise (1 ^and 2) ^and furrowed chips (3).

Hakepalasen koko, cm'

Hakepalastenvaippapinta-alojen suhteellisetarvot,^kunhakepalaset ^ovat

kuutioita lituskoja

30 20 10 5 2 1 0,5 0,2

32 37 46 58 80 100 126 170

59 68 86 109 147 186 234 318

tään kuvassa 9. Ilman suhteellinen kosteus oli kokeenaikana ^14%

ja lämpötila

^{20 °C.}

Kuvastanähdäänselvästituulen

nopeuden

edullinen vaikutus

hakepalasten

^kuivumi

seen. Suurimmalla

käytetyllä nopeudella

^— 33,7 m/s —saatiinkosteus laskemaanalku

peräisestä

62,8 ^{%:sta 30 %:iin}

vajaassa

¹⁵

min:ssa,

kun hitaimmalla

nopeudella

^—

1,7

m/s — saman asteinen kuivaus vaatisi lä hes

neljä

^kertaa enemmänaikaa. Tuuletto

massa tilassa — 0m/s —

hakepalaset

^ovat tunnin aikana haihduttaneetvain 5 %

pai

nostaan.

On siis mahdollista saattaa

hakepalaset

voimakkaaseen ilmavirtaukseen

ja

^sillä tavoin vähentää

nopeasti

^niissäolevaa ^kos teutta. Lisäämällä vielä kuivausilman läm

pötilaa

^voidaan kuivaustehoa lisätä. Bacho Ventilation_on tämän

tapaiseen ajatteluta

paan perustuen

kehittänyt kuorenkuivurin,

Kuva 8. Hakepalasten kuivauksessa käytetty koe penkki.

Fig. ^{8. Testbed used} for drying chips particles.

Kuva 10.Kuoren kuivaussysteemin (BachoVentilation) toimintaperiaate.

Fig10. Theworkingprincipleofthebarkdryingsystem (Bacho Ventilation).

joka käyttää

^kattilanomia

savukaasuja

^kuo

ren kuivaukseen

(Öhman 1979),

^{kuva 10.}

"Märkä kuori

johdetaan

kuivausrummun sivustasisään.Tästäkuorivariseekohtikui vurin keskustaa

ja

^kohtaa

ylöspäin

^nosta

van voimakkaan savukaasuvirran. Kaasu/

kuorivirta lentää

ylöspäin

^kohti

heijastinle vyä ja

^{putoaa kuivurin}

sivulle,

noustakseen uudelleen

ylös

kaasuvirran

(kaskadin)

^muka

na.

Kierrettyään

^kuivurissa

pari

^minuuttia kuori

poistuu

kuivausrummun ^alaosasta

ja johdetaan kuorikuljettimelle, joka

^{vie kuo}

ren kattilaan." Tällämenetelmällä_{on saa} tu kuoritonnista 10 —15 % enemmänener

giaa ja

^kattilan

polttokapasiteettia

on voitu nostaa 40 %.

Samantapaista

^menetelmää voitaisiin ehkä

käyttää

^hakkeen

polton yh teydessä

^{taimukailtunaehkähakkeen ulko} ilmakuivauksenkin

yhteydessä.

Kuva9. Hakepalastenkuivuminen koepenkissäerinopeita(m/s)ilmavirtauksia käytettäessä. Hakkeen alkukosteus oli 62,8 ^%.

Fig. 9. Dryingofchipsparticlesin testbed withaircurrentsofdifferingspeeds (m/s). Theinitial moistureofthe chips was 62,8 Vo.

,

4. POLTON HYÖTYSUHDE

Kunpuunkosteus

lisääntyy,

^sen

polttami

nen vaikeutuu. Tosin kattilalaitokset ^voi daan suunnitella märän puun

polttamista

varten

ja

^{saavuttaa näinverrattain korkea}

hyötysuhde.

Vuorelaisen

(1958)

^mu kaan saatiin

etupesäkattilayhdistelmällä

61 —66 %:_n

hyötysuhde

^{hakkeenkosteudel} la

53,1

^{—62,8 °70. 29—40}

prosenttia

^kosteal la hakkeella saavutettiin 80 —85 %:n

hyö tysuhde.

^Suurissa kattilalaitoksissa voitiin haketta

yleensä polttaakin

^{viimeksi mainitul} lasuuremmalla

hyötysuhteella.

Pienissä ^kes

kuslämmityskattiloissa

^{saattaa sen}

sijaan hyötysuhde jäädä

^{55 —65 %:ntasoon. Ver} tailun vuoksi

mainittakoon,

että suurimas saisten huoneuunien

hyötysuhde

^{voi olla} 80 —85

%,

^{mutta avotakanvain25 —40 %.}

Hyötysuhde

on sitä

korkeampi,

^mitävä hemmän

lämpöä

pääsee^karkaamaanlämmi

tysobjektin ulkopuolelle lämmityslaitteiden

kautta. Tätä

puolta

^asiasta tarkastellaan teoreettisten laskelmien avulla:

Kuvissa 11 —13 esitetään

tuloksia, jotka

on saatu

käyttämällä

^Tekniikan

käsikirjan

taulukoita

(Hirn 1937) ja

^Hakkilan

(1978)

^laskemia

lämpöarvoja

^koivukoko

puuhakkeelle, jonka täysin

^{kuivan massan} laskettiinolevan 475

kg

kiintokuutiometriä kohden.

Kuvassa 11 esitetääntämän koivuhakkeen kiintokuutiometrin

polttamisessa

^teoreetti sesti tarvittava ilmamäärä

ja

sen

poltossa

syntyvät savukaasut normaalikuutiometrei

.. *\

na. ^'

*>Yhtä kaasukuutiometriä 0°C lämpötilassaja 760 mm elohopeapatsaan paineessa nimitetään normaali kuutiometriksi jamerkitään Nm³

.

Kuva 11. Yhdenkoivuhakekuutiometrin polt tamisessatarvittavan palamisilman ja ^savu kaasujen määrä.

Fig. 11. Volume ofcombustion air andflue gases needed for the burning of 1 m' of birch chips.

Kun

poltossa käytetään ilmaylimäärää, jo

ka

käytännössä

^vaihtelee esimerkiksi 1,2^—

1,8 välillä,

^{laimenevat väkevät savukaasut} vastaavasti

polttoilmalisän

^takia.

Kuvasta

ilmenee,

^miten

hiilidioksidin,

ty pen

ja ylimääräilman

^osuus savukaasuissa pysyysamansuuruisena

riippumatta

^hakkeen kosteudesta. Sen

sijaan vesihöyryn

^määrä kasvaa edettäessä

täysin

^{kuivasta hakkeesta} märkään

päin. Vesihöyry

^{on massaltaan}

(0,804 g/Nm

³

) keveämpää

^kuin hiilidioksidi

(1,964 g/Nm

³

) ja typpi (1,250 g/Nm

³

),

^mut

ta

vesihöyryn lämpösisältö

on sen

sijaan

huomattavasti

suurempi (esim. lämpötilassa

150°

C

⁼

2,745 MJ/kg)

^{kuin savukaasun}

muidenosien

(esim. lämpötilassa

^{150 °C =} 0,23

MJ/kg).

Tästä

aiheutuukin,

että kat tilastakarkaavissa savukaasuissa suurin osa

lämpösisällöstä

on sitoutuneena

vesihöy

ryyn, vaikka

vesihöyryn

^{tilaosuus savukaa} suistaonkin

vähäisempi.

Alla olevaan asetelmaan _on laskettu 150- asteisena karkaavien

savukaasujen lämpösi

sältö

jaettuna vesihöyryn ja

^{muiden savu}

kaasujen

^osalle

käytettäessä

ilmakerrointa

1.0.

Kuva 12. Harvennushakkuissa saadusta koivusta val mistetun kokopuuhakkeen lämpösisältö eri ilmaker toimilla.

Fig. 12. Heat content atdifferent air coefficientsof whole-tree chips made of birch thinnings.

Mitä

kosteampaa

^hake on, sitä kosteam

pia

^ovat myös ^savukaasut

ja

sitä

suurempi

osa niiden

lämpösisällöstä

^karkaa

vesihöy

ryyn sitoutuneena.

Kuvasta 12 nähdään hakkeen kosteu denvaikutus

savukaasujen

keskimääräiseen

lämpösisältöön

^eri ilmakertoimia

käytettä

essä.

Laihimpien savukaasujen lämpösisäl

lönsiirtäminen

hyödylliseen käyttöön

^vaatii

kehittyneempää

^{tekniikkaa kuin väkevi}

en

savukaasujen hyväksikäyttö.

^{Kun kosteaa} puuta

poltetaan

^suurella

ilmaylimäärällä, jo

kakosteanpuunkohdalla_on

välttämätöntä,

saadaan

laihoja savukaasuja.

Koska pääosa

savukaasujen

^lämmöstä

siirtyy

kattilaveteen tehokkaimmin säteile mälläkattilan seinien

kautta,

^olisi

edullista,

että puu

palaisi

^kattilassa mahdollisimman

kuumalla liekillä. Tämä on kuitenkin vai keaa

laihoja savukaasuja käytettäessä.

^Tä mäntakia kattilan

konvektiopinnat

on

pyrit

tävä tekemään kosteaa puuta

käytettäessä

isoiksi.

Konvektiopintoja

^{lisäämällä}

ja pitä

mälläne

puhtaina

on mahdollistasaada tuli pesästä karkaavista savukaasuista

käyttöön suurempi lämpöosa.

Käyttämällä

^esim.

pakoputkityyppisiä

^me tallitorviavoidaan savukaasut

jäähdyttää jo

paalhaisiin

lämpötiloihin ja

saadahaluttaes sa

polton hyötysuhde

^{näinnousemaan.Läm}

mityslaitoksen

^{tekninen rakenne} vaikuttaa siis oleellisesti

hyötysuhteeseen.

Voidaan

jo

pa lähteä

siitä,

^että

polttoaineen

^kosteudel laeiole sanottavaa

merkitystä syttymisläm pötilan yläpuolella, jos lämpösisällön

^kiin

nisieppauspinnat

ovat mitoitetut

ja

^rakenne

Savukaasujen osa

Hakkeen kosteus, ^%

0 20 40 60 Savukaasujensuhteellinen lämpösisältö 150-asteisena

(sulussa niiden tilavuus), %

'esihöyry luut

58 42

(12) (88)

67 33

(17) (83)

76 24

(24) (76)

84 16

(35) (65)

kaikkiaan 100 (100) 100 (100) 100 (100) 100 (100)

tut asiaan kuuluvalla tavalla.

Kuitenkinkuivan

polttoaineen käsittely

^on

helpompaa,

^se

palaa paremmin ja

^tasaisem malla liekillä

ja

^{se aiheuttaa vähemmän}

huoltoa,

^{esim. nuohoustakuin märkä}

polt

toaine.

Märkää

polttoainetta

^voidaankin

käyttää

suhteellisen edullisesti suurissa kattilalaitok

sissa,

^mutta

pienkattiloissa

^on kohtuullista

pyrkiä

kuivemman

polttoaineen käyttöön.

Kuvaan 13 on laskettuesimerkinomaises

ti,

^kuinka

paljon

^haketta

joudutaan poltta

maan karkaavien

savukaasujen lämpösisäl

lön korvaamiseksi. Kuvan

perusteella

^voi daan

päätellä,

ettämitä

kuumempia

^{tai mitä}

märempiä

^savukaasut _ovat, sitä enemmän niiden mukanakarkaa

lämpöä

^hukkaan.

Jos esimerkinkohteena

käsiteltyä,

sivulla 11 mainittua

koivukokopuuhaketta poltet

taisiin

pienkiinteistökattilassa

^{15 000kcal/h} -teholla

ja

^{hakkeenkosteus olisi 60} %, muo dostuisi hakekiintokuutiometrin

polttoaika

116 tunnin

pituiseksi.

Samanaikaisesti ke

hittyisi

^teoriassa

savukaasuja

³⁴³¹ Nm³.

ro

Kuva 13. Eri asteisena (°C) karkaavien savukaasujen korvaamiseksi poltettava hakemäärä.

Fig. 13. Quantity of chips tobe burnttocompensate for the flue gasesthatescapeat different temperatures re).

Kun samalla teholla

poltettaisiin

^kosteu deltaanerilaisia

hakkeita,

^{saataisiinallaole}

vassa asetelmassa

esitetyt

^muut teoreettiset savukaasumäärät. Asetelmaanon myös ^las kettu

savukaasujen

suhteelliset

viipymäajat.

Hakkeen kosteus, ^°7o 0 20 40 60

Polttoaika, h 116 116 116 116 Savukaasuja, Nm³ 2036 2225 2597 3431 Viipymisaika 168 154 132 100

Samallateholla

poltettaessa savukaasujen

määrä siis

nopeasti

^laskee

polttoaineen

^kos teuden vähetessä.

Käytännössä

tämä tietää

sitä,

^että

savukaasujen viipymä lämmityssys

teemissä _on huomattavasti

pitempi

^kuivaa kuin märkää puuta

poltettaessa.

^Näinollen

savukaasujen

virtaushitaudesta

johtuen

^kui vien

puiden

savukaasuilla _on enemmänai kaa luovuttaa

lämpösisältöään lämmitys

kohteen

hyväksi

^{kuin märkien}

puiden

savu

kaasuilla. Esimerkiksi ²⁰

prosenttia

^kosteal la hakkeella

savukaasujen viipymäaika

sys teemissä _on

1,54

^{kertainenverrattuna 60°7o} kosteasta hakkeesta

syntyvien savukaasujen viipymiseen.

Kuvan 13

perusteella

^{voidaankarkeasti}ar

vioida,

mitä

hyötyä

on hakkeen ^kuivaami sesta ennen

polttoa.

Graafisesti mittailemal la voidaan

todeta,

että esimerkiksi 60pro senttia kostean hakkeen kuivaaminen 40

prosenttiseksi

^{saattaisi vähentää hukkaan}

poltettavan

^hakkeen määrää runsaasti 10

prosentilla ja

^{että 40}

prosenttisen

^hakkeen kuivaaminen ²⁰

prosenttiseksi

ei enääolisi

yhtä

edullista. Tämäarviointiperustuu ⁿⁱ

menomaan

siihen,

^{ettäoletetaansavukaasu}

jen

kummassakin

tapauksessa

^karkaavansa

manlämpöisinä.

Tosiasiassa kosteasta hak keestatuleekuitenkinenemmän

savukaasuja

kuin

kuivemmasta,

^{kuten edellä} on

esitetty.

Siirryttäessä

kuvan 13

käyriä alaspäin

^kar kaavien

savukaasujen lämpötila

myös las

kee,

^{sillä niiden}

viipymäaika systeemissä

^li

sääntyy,

^{— siihen} tapaan ^{kuin esitettiin} edelläolevassa asetelmassa — mikä aiheut taa

savukaasujen jäähtymistä.

^Hukkaan

pol

tettavan hakkeen määrä siis vähenee puun kosteuden laskiessa.

Edellä

esitettyyn

perustuvan säästämis mallin mukaan lieneemahdollistaparantaa haketta kuivaamalla

polton hyötysuhdetta

ainakin

kymmenellä prosentilla.

^Lille-

Sundin

(1959)

^kokeessa

hyötysuhde

para nikin

13,6 %,

^{kunhakkeenkosteus aleni46}

%:sta

26,8

^%:iin.

Öhmanin (1979)

^mu kaan vähentämällä kuoren kosteutta 60 %:n tasolta ^{50 %:n} tasolle voidaan ^kuoresta saa

da 10—15 % enemmän

energiaa. Käytän

nössä saattaa hakkeen kuivaaminen ollasiis taloudellisestivarsin

kannattavaa, jos

^kui vauskustannukset saataisiin

pysymään

^esi merkiksi l/10:nahakkeen hinnasta

käyttö paikalla.

5. KIRJALLISUUTTA

AITTOMÄKI, S. 1963. Tutkimuksia polttohakkeen ja pilkkeiden kuivauksesta ulkoilman avulla. Pien puualan toimikunta. Julkaisu 151:1—38.

BEIJBOM, L. 1959. Fliseldning-skogsmomentet. Sko gen 46 (2): 27—30.

HAKKILA, ^P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi.

Summary: Harvesting small-sized wood for fuel.

Folia For. 342:1—37.

HIRN, R. 1937. Voimakoneet. I Höyrykattilat. ^Tek niikan käsikirja s.297 —378.K.J.Gummerus Osa keyhtiö Jyväskylä—Helsinki.

IMMONEN, V. 1961. Hakkeen varastointia ja halko jen laatuakoskeviatutkimuksia Turengin Sokeriteh taalla v. 1958 ja 1959. Summary: Studies ofthe storage ofchips and qualityof piit ^fuelwood at Turenki _sugar mill in 1958 and 1959. Pienpuualan toimikunta. Julkaisu 96: I—3o.1—30.

ISOMÄKI, _0.,KAUKONEN, A.J.& UIMONEN,M.

1964. Puutavaran keinokuivaus. Heikinheimo, J.

(toim.) Mekaaninen puuteollisuus I s. 301 —387.

Julk. SuomenPuuteollisuusinsinöörien Yhdistys _r.y.

Joensuu. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy.

LILLESUND, F. 1959. Eidsvollin Meijerin hakkeen kuivatus ja noenerotuslaitteet. PienpuualanToimi kunnan Julkaisuja 78:1—9.

MALDONADO, E.D.& PECK, E.C. 1962. Drying by solar radiation in Puerto Rico. Forest products laboratory. Approved technicalarticle:487 —488.

MATTSSON, A, 1976.Ettsystem förbättre tillvara tagandeavsolenergini sambandmcduppvärmning

av växthus. Summary: A system for better utili sation of solar _energy for heating greenhouses.

Rapp. Uppsats. Instn. Skogshögskolan ^Skogsför

yngr. 75:1^—17.

NISULA, P. 1974. Makroilmaston vaikutus varastoi dun pinotavaran painoon. Summary: Effect of macroclimate on the weight of stored cordwood.

Folia For. 218:1—23.

PECK, E.C. 1962. Drying lumber by solar energy.

Forest products laboratory. Approved technical article: I—2.1—2.

ÖHMAN, K. 1979. Kuivempi kuori — enemmän energiaa. Sahamies 31 (11):7—9.

ODC

831.1:847

ODC

831.1:847

ISBN

95

1

-40-0458-2

ISBN

95

1

-40-0458-2

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1 —14.

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1

—14.

The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and

under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

Chips

that were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

shaken

up.

shaken

up.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

ODC

831.1:847

ODC

831.1:847

ISBN

951-40-0458-2

ISBN

951-40-0458-2

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

NISULA,

P.

1980.

Näkökohtia

polttohakkeen kuivaamisesta.

Abstract:

Aspects

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1 — 14.

of

the

drying

of

fuel

chips.

Folia

For.

440:1—14.

The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled

trees

in

plastic

greenhouse

and The

drying

of

fuel

chips made from

recently

felled trees

in

plastic

greenhouse

and

under cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying under

cover

outdoors

was

studied.

The

experiments

indicated

that

the

chip

drying

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

rate

in

closed plastic

greenhouse

was only

a

little

faster

than

in an

outdoor

shed.

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that

were

Chips

that

were

not

stirred

dried

distinctly

more

slowly

than chips

that were

shaken

up.

shaken

up.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

No 394 Rikala, ^Risto: Lannoitteiden

levitystavan

^vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimien

kehittymiseen

taimitarhalla.

The effect of fertilizer spreading ^methods on the

development

^of pine ^and spruce transplants ⁱⁿ the _nursery.

Löyttyniemi, Kari, Austarä, oystein, Bejer, Broder & Ehnström, Bengt: Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.

No 395

Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976.

Silfverberg,

Klaus: Männynkasvuhäiriönajoittuminenja alkukehitys turvemaanboorin puutosalueella.

Phenology ^{and initial} development ^of a growth ^disorder in Scots pine ^{on boron} deficient peatland.

Talkamo,Tero: Markkinapuun alueittaisethankintamäärätjakulkuvirrat _vuonna 1976 (1964—1973).

Removal and flow of commercial roundwood in Finland during 1976 (1964—1973) by ^districts.

Lehto, Jaakko: Metsäalankoulutus metsäalanorganisaatioidenarvioimana.

Forest education evaluated by forestry organizations.

Jokinen, ^{Katriina &} Tamminen,^Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät sienituhot Keski-Satakunnassa.

Fungaldamageⁱⁿ young Scots pinestands replacing butt rot-infectedNorway _spruce stands in SW Finland.

Metsänlannoitustutkimuksentuloksia ja ^tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari 15.2. 1979.

Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium ^onforest fertilizationresearch 15.2.1979.

Mielikäinen, ^Kari: Alaharvennusten vaikutus männikön tuotokseen ja ^arvoon.

The influence of low thinnings ^onthe wood production and value of a pine stand.

Sepponen,Pentti, Lähde,Erkki & Roiko-Jokela, Pentti: Metsäkasvillisuuden ja ^maan fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.

On the relationship ^{of the forest} vegetation ^{and the soil} physical properties ⁱⁿ Finnish Lapland.

Kanninen, Kaija, Uusvaara, Olli & Valonen, Paavo: Kokopuuraaka-aineen mittaus ja ominaisuudet.

No 396

No 397

No 398

No 399

No 400

No 401

No 402

No 403

Measuring ^and properties ^{of whole} tree raw-material.

Kaunisto, Seppo: Alustavia tuloksia palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan met

sityksestä.

Preliminary ^{results on} afforestationof sod peat drying ^fieldsand peat cut-over areas.

Sepponen, ^Pentti & Haapala, ^Heikki: Ojituksen vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.

No 404

No 405

On the effectof drainage on thechemical properties of peat.

Elovirta, ^Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys ^1969—1977.

Permanence of forest labour in Finland 1969—1977.

No 406

No 407 Tiihonen, Paavo: Kasvun vaihtelu valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston perusteella.

Variation in _tree growth ^{in Finland based on the 6th National Forest} Inventory.

Lilja, Arja: ^Koivun siemenen sienet ja ^niiden patogeenisuus.

Fungi on birch seeds and their pathogenicity.

Kallio, Tauno & Häkkinen, Risto: Juurikäävän (Heterobasidionannosum (Fr.) Bref.) ja ^Phlebia gigantean (Fr.) ^{Donk vaikutus} pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva

lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.

Effect of Heterobasidion annosum and Phlebia gigantea ^{infection on the} height growth and survival _rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa ^and Betula pendula seedlings planted on old fields.

Kärkkäinen, Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.

Measurementof solid volumeof pulpwood grapple heaps.

Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja ^{metsätase 1977—79.}

Wood consumption, ^{total drain and forest balance in} Finland, ^1977—79.

Raitio, Hannu: Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitetyllä suopel lolla. Oireidenkuvaus ja tulkinta.

Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency on an afforested abandoned peatland ^field. Description ^and interpretation ^of symptoms.

Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä.

Bark quantity of birch logs.

Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilization_on nitrogen-rich pine swamps. Preliminary ^results.

Teivainen, Terttu: Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis ^L.) ruokintakokeidenmukaan.

Palatibility ^{of some cultivatedwillows to fieldvoles} (Microtus agrestis L.) ⁱⁿfeeding trials.

Veiling, Pirkko: Puuaineen tiheys kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa.

Wood density ^{in two Betula} pendula Roth progeny trials.

Mattila, ^Eero: Kangasmaiden luppometsien ominaisuuksia Suomen poronhoitoalueella 1976—1978.

No 408

No 409

No 410

No 411

No 412

No 413

No 414

No 415

No 416

No 417

Luettelo jatkuu ^4. kansisivulla