ODC 831.1:847
FOLIA FORESTALIA 440
£ ETSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE*HELSINKI 1980
PENTTI NISULA
NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA
ASPECTS OF THE DRYING OFFUEL CHIPS
1978
1979
No 368 Kärkkäinen, Matti: Käytännön tuloksia koivuviilun saannosta.
Empirical results on birch veneer yield.
No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu filmianalyysillä.
Comparing clearing saw sprayers with film analysis.
No 370 Kärkkäinen, Matti: Pienten kuusitukkien mittaus.
Measurementof small spruce logs.
No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen.
Effect of breaking soil surface on the yield of Gyromitra esculenta.
No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninen käyttöaste.
Mechanical availability of forwarders.
No 373 Petäistö, Raija-Liisa: Phlebia gigantea ja Heterobasidionannosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa.
Phlebia gigantea and Heterobasidionannosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemiand Savitaipale.
No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla.
Harvesting small-sized trees with terrain chipper TT 1000 F.
No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978.
Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.
No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1976—78.
Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1976—78.
No 377 Kärkkäinen, Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia.
Control measurements of birch logs.
No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa.
Output in harvesting of industrial wood based on statisticaldata or time studies.
No 379 Veiling, Pirkko: Erilaistenrauduskoivuprovenienssienalkukehityksestä taimitarhalla
ja
kenttäkokeissa.
Initial developmentof different Betula pendula Roth provenances in the seedling nursery and in fieldtrials.
No 380 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Suomen metsävarat lääneittäin 1971—1976.
Forest resources in Finland 1971—1976 by counties.
No 381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus puutavaran saantoon ja
arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.
The effect of decay on timber yield and value of the old Norway spruce stands in northern Finland.
No 382 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.
Effect of spreading method onforest fertilizationresults on peatlands.
No 383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorien heilunta.
Low-frequency vibration in small tractors.
No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.
On insect damage inyoung deciduous stands.
No 385 Hytönen-Kemiläinen, Riitta: Suomen sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa vuosina 1950—1975 ja alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen.
Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975,with an econometricmodel for forecasting the area's sawnwood consumption.
No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla perustetun männikön, kuusikon, siperialaisen lehtikuusi kon ja rauduskoivikon alkukehitys.
Early development of Scots pine, Norway spruce, Siberian larch and silver birch plantations.
No 387 Teivainen, Terttu: Metsäpuiden taimien myyrätuhot metsänuudistusaloillaja metsite tyillä pelloilla Suomessa vuosina 1973—76.
Vole
damage
to forest treeseedlings in reforested areas and fields in Finland in the years 1973—76.No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, Asko & Korhonen, Kyllikki: Vesi myyrän, Arvicola terrestris (L.), aiheuttamat metsäpuiden taimien juuristotuhot vv.
1973—76 Suomessa.
Root damage of forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris (L.), in the years 1973—76 in Finland.
No 389 Kolari, Kimmo K.: Hivenravinteidenpuute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.
Micro-nutrient deficiency on forest trees and dieback of Scots pine in Finland.
A review.
No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, Rauni: Turpeenmuokkauksen ia lannoitteiden sijoitta misen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.
Effects of soil preparation and fertilizer placement onthe root developmentof Scots pine on deep peat.
No 391 Valtonen, Kari: Loppukäyttötiedot saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa.
End-use information for marketing in sawmill and wood-based panel industries.
No 392 Isomäki, Antti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikönkasvuun, tuotokseen ja tuottoon.
Theeffect ofspruce undergrowth on theincrement, yieldand returnsof a pine stand.
No 393 Kurkela, Timo: Lopbodermium seditiosum Minteretai. -sienen esiintyminen männyn karisteen yhteydessä.
Association of Lopbodermium seditiosum Minteret al. with a needlecast epidemic
onScotspine.
Luettelo jatkuu 3.kansisivulla
FOLIA FOREST ALIA 440
Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980
Pentti Nisula
NÄKÖKOHTIA POLTTOHAKKEEN KUIVAAMISESTA
Aspects of the drying of fuel chips
NISULA, P. 1980. Näkökohtia polttohakkeen kuivaamisesta. Abstract:
Aspects ofthe drying offuel chips. FoliaFor. 440:1—14.
Tutkimuksessatarkastellaan kaatotuoreen polttohakkeenkuivatusmahdollisuuk siamuovihuoneessa ja ulkoilmakatoksessa. Kokeiden mukaan hakkeenkuivumis nopeus oli tuulettämattomassa muovihuoneessa vain hieman nopeampaa kuin ulkoilmakatoksessa. Liikuttelematon hakekuivui selvästihitaammin kuin pöyhit ty hake. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi lyhyestipolttohakkeenkuivumisen teoriaa ja polton hyötysuhdetta.
The drying offuel chips made from recently felled treesin plastic greenhouse and undercoveroutdoors wasstudied. The experiments indicated thatthechipdrying
ratein aclosed unventilated plastic greenhouse was only alittlefasterthanin an outdoor shed. Chipsthatwerenotstirreddried distinctlymoreslowlythan chips thatwereshakenup.Thereportalsodescribesin briefthetheoryofthedryingof fuel chips andthe efficiency of burning.
Helsinki1980.Valtionpainatuskeskus.
ODC 831.1:847 ISBN 951-40-0458-2 ISSN 0015-5543
SISÄLLYS
1. JOHDANTO 4
2. AINEISTOJA TUTKIMUSMENETELMÄ 5
3. TUTKIMUSTULOKSET 6
4. POLTON HYÖTYSUHDE 11
5. KIRJALLISUUTTA 14
1. JOHDANTO
Kaatotuoreesta puusta valmistettu hake sisältää usein enemmät
puolet
vettä,joka
lisääkuljetuskustannuksia ja
hankaloittaapolttoa.
Hake olisiedullisempaa kuljetetta
vaksija poltettavaksi, jos
se sisältäisiesim.vain
neljänneksen painostaan
vettä.Haihtuminen sitoo teoriassa
lämpöener giaa
n. 2500joulea (n.
610kaloria)
vesi grammaakohti,
mikä myös vastaavasti va pautuuvedentiivistyessä.
Tarvittavalämpö energia
on haihtumistarajoittava
tai edistä vätekijä.
Haihtuminen luonnollisesti kas vaa, kun ilmankanssa kosketuksessa olevapinta-ala lisääntyy
esimerkiksi saatettaessa puu hakkeen muotoon. Haihtumista voi daan suuresti edistäätuuletuksella, jos
sekuljettaa pois kyllästettyä
ilmaaja
tuosijal
lekuivempaa.
Kuivaja pyörteinen
ilmakiihdyttää haihtumista,
kosteaja tyyni
ilmapuo lestaan hillitsee sitä.Paloitellussa
puussaolevavesi
pyrkii
ainatasapainotilaan ympäröivän
ilman kosteu den kanssa. Veden haihtuminenpuusta al kaahöyryn kerääntymisenä hakepalasten pinnalle.
Haihtumistaei kuitenkaantapah du,
elleihakepalasten pinnalla
olevahöy rynpaine
olesuurempi
kuin ilmassasillähet kellähavaittavahöyrynpaine.
Vedenhöyrys
täminenvaatiilämpöä, ja hakepalasten pin
naltahaihtuneenvesihöyryn
mukanailmaansiirtyy
myöstapahtumassa
tarvittulämpö.
Tällaista kosteaan ilmaan
siirtynyttä ja
sii hensitoutunuttalämpöä
sanotaan latentiksitiivistymislämmöksi ja
sevapautuu,jos
vesihöyry
muuttuu uudelleen nestemuotoon.Haihtumisolosuhteiden ollessa muuten edul lisia alhainen
ilmanpaine jouduttaa
haihtu mista.Puutavaran keinokuivauksessa kuivumi
nenon sitä nopeampaa,mitä
korkeampi
onlämpötila ja
mitäalhaisempi
ilmankosteus.Molemmat
tekijät
vaikuttavat haihtumiseenpinnalta,
mutta vedensiirtymiseen
puun si sällä vaikuttaa vainlämpötila (Isomä
ki1964).
Immonen
(1961)
selvitteli hakkeen kuivumista kesän aikana suurissakumpu
maisissa avokasoissaja havaitsi,
ettei kosteudessa
yleisesti
ottaentapahtunut
suuria kaan muutoksiapaitsi,
että kuivanpinta
kerroksen alle muodostuimärempi kerros, jonka paksuus
vaihteli0,5 —1,7
m.Haketta keinotekoisesti kuivattaessa on
hakepalaset
tavalla tai toisellahyvä
saattaa kuivan ilmavirran huuhdeltaviksi. Muuta mia tällaisia kokeita ontehtykin.
Mm.B e i
j
b o m(1959)
esitteleeRuotsissa tehdyn kokeen, jossa
haketta kuivattiin ladontapaisessa
rakennelmassa. Hakevaraston läpi johdettiin pystysuoria
raitisilmakanavia.Tämä
vapaakiertoinen
tuuletus alensi hak keen kosteudenneljän
kesäkuukaudenaikana 20 —25 %:iin.
Meillä Aittomäki
(1963)
selvittelipolttohakkeen ja pilkkeiden (saheen)
kuivaa mistapuhaltamalla moottorituulettajalla
ul koilmaa kostean hakkeenläpi.
Tällöinhän otti esimerkikseen Ruotsissa aikaisemmin saadut tulokset heinänkuivaamisestapuhal
tamallaja päätyi
ehdotukseen kuivata teol lisuushakettavastavirtaperiaatteella
toimi vallakuvausjärjestelmällä, jossa puhallet
taessa ilmaa
ylöspäin
— kuivaussiilon ala osastajatkuvasti poistetaan
kuivaa hakettaja yläosaan
lisätään märkää haketta. Hänmainitsee,
ettäkäyttämällä hyväksi
kuivaus ilmankokovedenhaihduttamiskyky,
on sii lon alaosastahelposti
saatavissa 20 %:n kosteusasteista haketta.Välittömän
aurinkoenergian hyväksikäy
tön tehostamista sovelsivat mm. Ma1 -donado
ja
Peck(1962)
keinokuivaa malla puutavaraaeräänlaisessamuoviseinin varustetussa ladossa Puerto Ricossa.Myö
hemmin teki Peck(1962)
lisäkokeitakäyttämällä
kuivauksessa keinotuuletusta apuna.Suomalaiset ovat todennäköisesti olleet ensimmäisinä' ottamassa
käyttöön
muovi huoneitaja
niitä on meilläkäytetty
pää asiassa kasvituotannossaja
varastoina. Au rinkoisella säällä niidenlämpöenergian
varastoimiskyky
on varsin huomattava.RuotsalainenMattsson
(1976)
onselvitellyt
mahdollisuuksiamuovihuoneenpäi
vällä tuottamanlämpöenergian
siirtämisessestä vesiboileriin
ja
tämänlämpövaraston käyttämistä yöaikana
saman huoneen lämmitykseen.
Kokeen aikana saatiinkin huoneen
lämpötila yöllä
nousemaan 18 °C.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on orientoivasti selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi kuivata poltto
puuksi tarkoitettua hakettamuovihuoneessa.
Metsätyönjohtaja Jussi Korhonen onhuolelli sesti suorittanutaineiston keräämisen jasen laskennal lisen käsittelyn. Piirrokset onpuhtaaksi piirtänytLee
na Muronranta. Käsikirjoituksen ovatlukeneet tj. Jussi Korhonen ja professorit Lauri Hei kinheimo ja Pentti Hakkila.
Kiitän saamastani avusta.
2. AINEISTO JA
TUTKIMUSMENETELMÄ
Perusaineistona käytettiin Keuruulta saatua koivu pienpuusta valmistettua kokopuuhaketta, joka ajettiin välittömästi haketuksen jälkeen tutkimuspaikalle Met säntutkimuslaitoksen Suonenjoen taimitarhalle. Tämän sateella tehdynhakkeen paino ja kosteus jakaantuivat seuraavasti:
Myöhemminhankittiin vielä lisähaketta,josta enin osa oli koivua, lopun jakaantuessa pajun ja lepän osalle. Tämän hakkeen alkukosteus oli 48 %.
Hakkeen ohella koekuivattiin pieni eräkaatotuoret tahalkaistua koivuhalkoa, jonka alkukosteus oli 41 %.
Pääkuivauspaikkana käytettiin puukaarista muovi huonetta, jonka pituus oli 60m, leveys 16m,korkeus
6mjatilavuus4200m 3. Huoneoli tyhjäjakuiva.Ko keet sijoitettiinmaatasoonhuoneen hiekkapohjalle. Ko keen aikana ovetpidettiin suljettuinaja ilmanvaihtoa tapahtui vain päädyistä aukiolevien tuuietusluukkujen kautta.
Sivukuivauspaikkana käytettiin 13 x 15 msuuruista
— 2,70 m korkeata — vaakakattoista, etelään päin avautuvaa esittelytilaa, jonka kolme sivuseinää olivat auki. Katos sijaitsi tuulisella paikalla. Tännekokeet si joitettiin keskellä katosta oleville pöydilleeli n. 1 m:n korkeudelle maanpinnasta. Kokeet sijaitsivat katon alla auringolta varjossa, eikä sade yltänyt niihin.
Kuivumista seurattiin lämpötilan (d.d.-summa) ja va
paastavedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen avulla.
Sekäpääkuvauspaikallemuovihuoneeseen ettäsivu kuivauspaikalle ulkokatokseen sijoitettiin vesi- jaha kemateriaali kuivumaan 40 x 50 x 16cm suuruisiii styroxlaatikoihin:
1. 10 kpl vesilaatikoita
2. 10 kpl sekoittamattomanhakkeen laatikoita 3. 5kpl sekoitushakelaatikoita
4. 5 kpl kääntöhakelaatikoita
5. 5 kpl kolmen laatikon kerroslaatikoita 6. 5 kpl tyhjiä laatikoita
Näihin vesilaatikoihin (1.) punnittiin 12 kg vettä,ri vien 2.—4. laatikoihin 5 kg hakettajarivin 5. laati koihin 7 kg haketta kuhunkin laatikkoon.
Kokeen aikana seurattiin laatikoissa olevan materiaa lin painon vähenemistä. Vesilaatikoista saatiin arvoja vapaasta vedenpinnasta tapahtuvan haihtumisen suu ruudesta. Sekoitushakelaatikoista (rivi 3) hake kaadet tiin viikottain muovikalvolle, jossa se perusteellisesti sekoitettiin ja pantiin sittenuudestaan entiseen laatik koonsa kuivumaan. Kääntöhakkeen (rivi 4) laatikoista hake kumottiin viikottain vaihtolaatikkoon, sitomalla laatikot vastakkain ja suorittamalla äkkinäinen ylös alaisin kääntäminen laatikon pitkän sivun suunnassa.
Tällöin hake putosi päälleen laatikosta toiseen.Kerros laatikoissa (rivi 5 ) olikolmehakefaatikkoa päällekkäin, muttakahdessa päällimmäisessä oli pohja korvattu ti heällä kärpäsverkolla. Näissälaatikoissa seurattiinhak keen kuivumista paksumpana eli kolmen laatikon ker rostumana.
Muovihuoneessa laatikot sijoitettiin tasaisten väli matkojen päähän toisistaan pitkin huonetta. Ulkoka toksessa neasetettiin samaan tapaan vierekkäin kah delle pöydälle, kuten edellä jo mainittiin.
Ennen laatikoihin jakoahake homogenisoitiinmo neenkertaan ristiin sekoittamalla. Ylijäämähake levi tettiinmuovihuoneeseen muovin päälle ja aurattiin pe runapenkin vakoja muistuttaviksi harjanteiksi. Viikon välein harjanteetkarhettiin uusiksi harjanteiksiauraa mallanekeskeltä kahtia, jolloin uuden sivulle muodos tuneenharjanteenhuipputulientisenvaon pohjan koh dalle. Harjanteista otettiinsitten umpimähkäisesti kos teusnäytteet viikon välein. Tällä tavalla käsiteltyä ha ketta on nimitetty karhetuksi hakkeeksi. Vielä myö hemminkesällä Joroisistakoepaikalle hankittulisähake levitettiin muovihuoneeseen samalla tavoinharjanteiksi ja käsiteltiin jatkossakin muutensamoin.
Halot varastoitiin ristikolle muovihuoneeseen jaka tokseen,
Koemateriaalin painonmuutoksiaseurattiin jatkuvin punnituksin.Tarpeentullen otettiinkosteusnäytteitä.
»uunosa Osuus tuorepainosta,
%
[osteus,
°7o
(unkopuu Jksat xhdet ja irto- :uori
58 15
47 52
27 68
kaikkiaan 100 56
3. TUTKISMUSTULOKSET
Kuvasta 1 nähdään
lämpö- ja
haihtumissumman
kehitys
kalenteriaikana6.7.—15.9.1978.Katoksessa mitattu
lämpösumma
seurasi lähimainsääaseman
arvoja.
Vaikka
lämpötila
muovihuoneessa on ol luthuomattavastisuurempi ja
seonluonnol lisestipitänyt myös
haihdutettavan vedenlämpötilaa
muovihuoneessa korkeammalla kuinkatoksessa,
voidaankuvan1perusteella havaita,
että vapaastavedenpinnasta tapah
tunutkokonaishaihtuminen(kg/m 2)
on hei näkuustasyyskuun puoliväliin
mennessäjää
nyt avomaallavainpari
kiloaelivajaat
5 %pienemmäksi
kuinmuovihuoneessa.Vapaas
tavedenpinnasta tapahtuva
haihtuminen näyttää korreloituvan sekä katoksessa että muovihuoneessa muovihuoneenlämpösum
mankanssa
paremmin
kuin sääasemanläm pösumman kanssa. Muovihuoneenlämpö
summallaon siishelpompi
selittääkatoksessa
ja
muovihuoneessa haihtumissumman(kg/m 2) kehitystä
kuin sääasemanlämpö
summalla.Katoksen
ja
muovihuoneen haihdunta summan lähimainen samansuuruisuus voita neen ymmärtää erilaisten tuuliolosuhteidenperusteella.
Muovihuoneessa varsinaista tuulta ei
esiintynyt,
ainoastaanlämpötilan
muutok sistajohtuvia
ilmavirtauksia. Sensijaan
ka tokseentuulipääsi
vaikuttamaan melkovapaasti.
Näinollentuulisessa ulkoilmakatoksessa saattaa kuivuminen
tapahtua
melkeinyhtä joutuisasti
kuinsitä huomattavastilämpimämmässä
muttatuuleltasuojatussa
muo vihuoneessa. Jos muovihuoneeseenjohdet
taisiin voimakastuuletus,
tulokset olisivat varmaankin toisenlaisia.Muovihuoneen
lämpösumman yksikköä
kohdenlaskettunahaihtuminenvapaastavedenpinnasta
oli kahden kuukauden aikana 6.7—6.9.1978muovihuoneessa 93 g/mVd.d. aste ja katoksessa 88 g/m2/d.d. aste
Kuva 1. Vapaasta vedenpinnasta tapahtu
neenhaihtumissumman ja lämpösumman kehitys Suonenjoella.
Fig. 1. Development of evaporation sum fromfree watersurfaceandofheat sum
in Suonenjoki.
Vastaavasti avomaan
lämpösumman yk
sikköä kohden laskettuna olitulosseuraava:muovihuoneessa 162g/m2/d.d.asteja katoksessa 153 g/m2/d.d.aste
Kun koko kesän
lämpösummaksi
Suonenjoen
sääasemalla saatiin avomaalla1.5. —31.9.1978välisenä aikana1117d.d.
ja
n.s. tutkimusmuovihuoneessa samana aika na 1 858
d.d,
voidaanarvioida,
että koko naishaihtuminenvapaastavedenpinnasta
oli si sääasemallasaattanut kesän 1978 aikana olla seuraavaa suuruusluokkaa: muovihuo neessa 173kg/m
2ja
katoksessa 164kg/m
2.Tekijän
aiemminlaboratorio-olosuhteissa saaman tuloksen mukaisesti(Nisula
1974)
kun haihtuminen vapaastavedenpinnasta
vuorokauttakohdenlaskettunaoli 4,1kg/m
2—on saatukoivupuisen kappaleen poikkileikkauspinnasta tapahtuvan puhtaan kapillaarisen
haihtumisen suuruudeksi12,6 kg/m
2,ja puhtaan
diffuusisen haihtumisen suuruudeksivain0,4 kg/m
2.Tämänmukai sesti
hyvin
kostean hakkeen alkukuivaminen saattaa olla
ripeätä,
muttahakepinnan
kuivettuaja
diffuusisen haihtumisenpääs tyäkäyntiin
kovin hidasta. Tämä voidaan nähdäkuvista 2ja
3.Kuvasta 2 nähdäänmiten hakkeen alku kuivaus
käy nopeasti
muttavaimeneenopeasti,
ensimmäisenä sekoittamattoman hak keen laatikoissa(2).
Einäytä
olevan kovin suurtamerkitystä
sekoitettiinko(3)
laati koissa olluthakeperusteellisesti
vaisuoritet tiinko vainhakekerroksen kääntäminen(4).
Koe osoittaa
selvästi,
mitenliikuttelema tonhakepinta
muodostaatehokkaankuivu misesteensyvemmällä
olevillehakepalasille.
Kuvan 3
perusteella
havaitaanedelleen,
Selitys — Legend:
Hakelatikot — Chip boxes
2. Sekoittamatonhake— Unmixedchips 3. Sekoitettuhake —Mixedchips 4. Käännettyhake —Shaken chips
Kuva2.Haihtumisen kulku muovihuonees sa vapaasta vedenpinnasta ja hakelaati koista, joihin oli sijoitettu kuivumaan viherhaketta 25 kg/m2. Hakkeen alku kosteus oli 56 %.
Fig. 2. Course of evaporationin plastic greenhouse from free watersurface and chip boxes in which 25 kg/m2ofgreen chips were left to dry. Theinitialmoisture of the chips was56 %.
miten
syvemmällä
oleva hakekuivuu liikut telemattomassa kasassaalaspäin
mentäessäyhä hitaammin;
kuivumisen kokonaiskulku kerros kerrokseltaalaspäin sujuu yhä
vaimeammin,
eikä läheskäänniinripeästi
kuin sekoitetussa(3)
taikäännetyssä (4)
hakkeessa
(kuva
2).Kuvan 2
ja
3esittämissä vastaavanlaisissatapauksissa
katoksessa kuivumisen kulunkuvaaja
onsamanmuotoinen,
mutta lukuar voiltaan hiemanalhaisempi
samaan tapaan kuin oli veden haihtumisenkulunkuvaaja
kuvassa 1.Kuva3. Haihtumisen kulku muovihuoneessa vapaasta vedenpinnastajakerroksittain asetetuista hakelaati koista, joissa kussakin oli kuivattua haketta 35 kg/m2. Hakkeen alkukosteus oli 56 °/o.Keskimmäi senja ylimmäisenlaatikon pohja oli verkkoraken teinen.
Fig. 3. Course of evaporationin plastic greenhouse from free water surface and from stacked chip boxes each of which contained 35 kg/m of dried chips. The initial moisture of the chips was 56 %.
Themidmostandtopmostboxeshadmeshbottoms.
8
Kun sekoittamattoman hakkeen laatikois ta
(2)
otettiin kokeen päättyessä kosteus näytteet, saatiin seuraavat tulokset:Kosteus kasvaa hakelaatikon
pohjaa
koh ti. Kosteuden on siis laatikon alaosasta kuljettava
kuivemman hakekerroksenläpi.
Tä mä voitapahtua
vainvesihöyryn
muodos sa, diffuusisesti. Tuulenja
ilman liikkeiden vaikutus hakelaatikonalempiin
kerroksiinon vähäinen
suojaavan hakepinnan
takia.Kuvissa4
ja
5esitetäänsekoittamattoman hakkeen(2)
kosteuden kulku koeaikana muovihuoneessaja
katoksessa. Noin kuu kaudenkuluttuakokeen aloittamisesta(vrt.
kuva
1)
kosteus laski muovihuoneessa 10 %:inja
katoksessa 15 %:intasoon.Sopi
van
polttokosteuden
— 30% —saavuttami seksi on tarvittu aikaavajaat
kolme viik koa. Sensijaan
karhetun hakkeenkuivumi nen,joka
nähdäänkuvasta 6sujui
huomatKuva 4. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja vapaasta vedenpinnasta tapahtuneen haihtumisen välinen riippuvuus.
Fig. 4. Correlation between themoisture of unmixed chips and evaporation from free water surface.
tavasti
joutuisammin.
Keuruun hakkeessa kosteus laski alkukosteudesta 56 %:sta 30%:iin n. kahdeksassa
päivässä ja
Jorois ten hakkeessa samoin48 %:sta 30 %:iinn.viidessä
päivässä. Käytännössä
tämä saat taisi merkitämahdollisuutta,
että muovi huoneeseen voitaisiinjoka
viikko ottaa si säänuusinoin25 cmpaksu
hakekerroskaatotuorettahaketta.Näinvoitaisiinkesän ku luessamuovihuoneen
yhtä
neliömetriäkoh denkuivata ehkä15 x0,25
=3,75
m3
ha ketta 30 %:n kosteustasoon. Hakkeen kui vumista voitaisiinjouduttaa
suorittamalla karheiden kääntäminenuseammin,
esimer kiksipäivittäin ja järjestämällä
huoneeseen keinotekoinen tuuletus.
Koska muovihuoneen
ja
katoksen välillä ei olehavaittukovin suuriaeroja
kuivatuk sessa, voitaneen haketta karheamallaja
kääntämällä ulkokatoksessakin saavuttaa lä himainsamantapaisia
tuloksia kuin nyt muovihuoneessa.Karheamalla kuivatettava hake peruna
penkkien tapaiseen
muotoon, voidaan senkuivauspinta-ala
lisätämelkeinkaksinkertai seksi.Harjanteilla
olevan hakkeen sisäinen tuuletus lienee myös huomattavasti vilkkaampaa
kuintasopinnaksi
varastoidun hakkeen.Kuva5. Sekoittamattoman hakkeen kosteuden ja sää aseman lämpösumman välinen riippuvuus.
Fig. 5. Correlation between the moisture of unmixed chips andthe weatherstation heat sum.
Muovihuone Kosteus, %
Katos
läyte
'läpinnasta Leskeltä
>ohjasta
8,6 13.2 19.3
10,5 17,3 26,1
Kuvasta 7
nähdään,
että halko kuivuu huomattavasti vaimeammin kuin karhettu hake. Tämäjohtuu
lähinnä haihduttavanpinnan
laadustaja
suuruudesta. Hakkeen muodossaolevanpuunhaihduttavapinta
ontietysti
aina suhteellisestisitäsuurempi,
mi täpienemmiksi palasiksi
hake onpilkottu.
Alla oleva asetelma havainnollistaa tätä.
Kun 1 m3:n suuruinen
yhtenäinen puukim pale
haketetaan kooltaan30,
200,2
cm3:n
palasiksi, jotka
oletetaanensin kuu tionmuotoisiksija
sitten sellaisiksi lituskai siksipaloiksi, joiden lapepintojen
särmät ovatkymmenen
kertaapitempiä
kuin litus kankorkeus,
onpilkotun
puunvaippapinta
alan suhteellinen määrä asetelman mukai nen,jos
1 m3:nvaippapinta-ala
merkitään arvollayksi (
=1).
Selitys — Legend:
1. Keuruun hake—Keuruuchips 2. Joroisten hake—Joroinen chips
Kuva6. Perunapenkin vakoja muis tuttavaksi karheeksi vedetyn vi herhakkeen kosteuden ja lämpö
summanvälinen riippuvuus.
Fig. 6. Correlation between the moisture of green chips stored infurrow-like formation and the heat sum.
Kun kiinteä
puukappale pilkotaan
hakkeeksi,
kasvaa senvaippapinta-ala nopeasti.
Kuivatuksenkannaltatälläon
merkitystä
sikali,
että näinmyöspuunkuivatusedellytyk
set
lisääntyvät,
kunkuiva ilmapääseevirtaamaan
hakepalasten
lomitsetaihakepalaset
voidaanohjata
kuivaavaanilmavirtaan, jo
kahuuhteleeniitäjoka puolelta.
Aumoihin varastoidun hakkeen kuivumi
nen on
hidasta,
koskahakevaippa
estää senalapuolella
olevan hakkeen kuivumista.Varustamallaaumatuuletuskanavilla taipa kottamallatuuletusilmaakeinotekoisestiha kemassan
läpi
voidaanauman sisälläolevavesihöyryllä kyllästynyt
ilma vaihtaa kuivaan
tuuletusilmaan, ja
auman sisälläkin oleva hakevoi kuivua. Tällaisiakeinoja
on kinkäytännössä
kokeiltu.Mitä voimakkaammin tuulivirtauksen huuhdeltavaksi
hakepalaset
saatetaan, sitä nopeampaaonkuivuminen.Paremmanmie likuvan saamiseksi tästä seikasta suoritettiin laboratoriossaseuraava koe.Täysin
koste aksikyllästetyt hakepalaset, joista pinnalla
oleva irtokosteus oliimeytetty pois,
asetet tiinpyörimään
kuvan 8mukaiseenkoepenk
kiin. Teränpyörimisnopeuden perusteella
laskettiinhakepalasia
huuhtovan ilmavirta uksen(= tuulen)
nopeus. Tulokset esite-Selitys — Legend:
1. Halot katoksessa — Firewood billets under cover
2. Halot muovihuoneessa — Fire woodbilletsinplasticgreenhouse 3. Hake muovihuoneessa — Chips
in plastic greenhouse
Kuva7. Ristikoitujenhalkojen (1ja 2)jakarhetun hakkeen (3)kuivu misen kulku.
Fig 7. Drying of firewood billets stacked crosswise (1 and 2) and furrowed chips (3).
Hakepalasen koko, cm'
Hakepalastenvaippapinta-alojen suhteellisetarvot,kunhakepalaset ovat
kuutioita lituskoja
30 20 10 5 2 1 0,5 0,2
32 37 46 58 80 100 126 170
59 68 86 109 147 186 234 318
tään kuvassa 9. Ilman suhteellinen kosteus oli kokeenaikana 14%
ja lämpötila
20 °C.Kuvastanähdäänselvästituulen
nopeuden
edullinen vaikutushakepalasten
kuivumiseen. Suurimmalla
käytetyllä nopeudella
— 33,7 m/s —saatiinkosteus laskemaanalkuperäisestä
62,8 %:sta 30 %:iinvajaassa
15min:ssa,
kun hitaimmallanopeudella
—1,7
m/s — saman asteinen kuivaus vaatisi lä hesneljä
kertaa enemmänaikaa. Tuulettomassa tilassa — 0m/s —
hakepalaset
ovat tunnin aikana haihduttaneetvain 5 %pai
nostaan.
On siis mahdollista saattaa
hakepalaset
voimakkaaseen ilmavirtaukseenja
sillä tavoin vähentäänopeasti
niissäolevaa kos teutta. Lisäämällä vielä kuivausilman lämpötilaa
voidaan kuivaustehoa lisätä. Bacho Ventilationon tämäntapaiseen ajatteluta
paan perustuenkehittänyt kuorenkuivurin,
Kuva 8. Hakepalasten kuivauksessa käytetty koe penkki.
Fig. 8. Testbed used for drying chips particles.
Kuva 10.Kuoren kuivaussysteemin (BachoVentilation) toimintaperiaate.
Fig10. Theworkingprincipleofthebarkdryingsystem (Bacho Ventilation).
joka käyttää
kattilanomiasavukaasuja
kuoren kuivaukseen
(Öhman 1979),
kuva 10."Märkä kuori
johdetaan
kuivausrummun sivustasisään.Tästäkuorivariseekohtikui vurin keskustaaja
kohtaaylöspäin
nostavan voimakkaan savukaasuvirran. Kaasu/
kuorivirta lentää
ylöspäin
kohtiheijastinle vyä ja
putoaa kuivurinsivulle,
noustakseen uudelleenylös
kaasuvirran(kaskadin)
mukana.
Kierrettyään
kuivurissapari
minuuttia kuoripoistuu
kuivausrummun alaosastaja johdetaan kuorikuljettimelle, joka
vie kuoren kattilaan." Tällämenetelmälläon saa tu kuoritonnista 10 —15 % enemmänener
giaa ja
kattilanpolttokapasiteettia
on voitu nostaa 40 %.Samantapaista
menetelmää voitaisiin ehkäkäyttää
hakkeenpolton yh teydessä
taimukailtunaehkähakkeen ulko ilmakuivauksenkinyhteydessä.
Kuva9. Hakepalastenkuivuminen koepenkissäerinopeita(m/s)ilmavirtauksia käytettäessä. Hakkeen alkukosteus oli 62,8 %.
Fig. 9. Dryingofchipsparticlesin testbed withaircurrentsofdifferingspeeds (m/s). Theinitial moistureofthe chips was 62,8 Vo.
,
4. POLTON HYÖTYSUHDE
Kunpuunkosteus
lisääntyy,
senpolttami
nen vaikeutuu. Tosin kattilalaitokset voi daan suunnitella märän puun
polttamista
varten
ja
saavuttaa näinverrattain korkeahyötysuhde.
Vuorelaisen(1958)
mu kaan saatiinetupesäkattilayhdistelmällä
61 —66 %:nhyötysuhde
hakkeenkosteudel la53,1
—62,8 °70. 29—40prosenttia
kosteal la hakkeella saavutettiin 80 —85 %:nhyö tysuhde.
Suurissa kattilalaitoksissa voitiin hakettayleensä polttaakin
viimeksi mainitul lasuuremmallahyötysuhteella.
Pienissä keskuslämmityskattiloissa
saattaa sensijaan hyötysuhde jäädä
55 —65 %:ntasoon. Ver tailun vuoksimainittakoon,
että suurimas saisten huoneuunienhyötysuhde
voi olla 80 —85%,
mutta avotakanvain25 —40 %.Hyötysuhde
on sitäkorkeampi,
mitävä hemmänlämpöä
pääseekarkaamaanlämmitysobjektin ulkopuolelle lämmityslaitteiden
kautta. Tätä
puolta
asiasta tarkastellaan teoreettisten laskelmien avulla:Kuvissa 11 —13 esitetään
tuloksia, jotka
on saatu
käyttämällä
Tekniikankäsikirjan
taulukoita(Hirn 1937) ja
Hakkilan(1978)
laskemialämpöarvoja
koivukokopuuhakkeelle, jonka täysin
kuivan massan laskettiinolevan 475kg
kiintokuutiometriä kohden.Kuvassa 11 esitetääntämän koivuhakkeen kiintokuutiometrin
polttamisessa
teoreetti sesti tarvittava ilmamääräja
senpoltossa
syntyvät savukaasut normaalikuutiometrei.. *\
na. '
*>Yhtä kaasukuutiometriä 0°C lämpötilassaja 760 mm elohopeapatsaan paineessa nimitetään normaali kuutiometriksi jamerkitään Nm3
.
Kuva 11. Yhdenkoivuhakekuutiometrin polt tamisessatarvittavan palamisilman ja savu kaasujen määrä.
Fig. 11. Volume ofcombustion air andflue gases needed for the burning of 1 m' of birch chips.
Kun
poltossa käytetään ilmaylimäärää, jo
kakäytännössä
vaihtelee esimerkiksi 1,2—1,8 välillä,
laimenevat väkevät savukaasut vastaavastipolttoilmalisän
takia.Kuvasta
ilmenee,
mitenhiilidioksidin,
ty penja ylimääräilman
osuus savukaasuissa pysyysamansuuruisenariippumatta
hakkeen kosteudesta. Sensijaan vesihöyryn
määrä kasvaa edettäessätäysin
kuivasta hakkeesta märkäänpäin. Vesihöyry
on massaltaan(0,804 g/Nm
3) keveämpää
kuin hiilidioksidi(1,964 g/Nm
3) ja typpi (1,250 g/Nm
3),
mutta
vesihöyryn lämpösisältö
on sensijaan
huomattavastisuurempi (esim. lämpötilassa
150°C
=2,745 MJ/kg)
kuin savukaasunmuidenosien
(esim. lämpötilassa
150 °C = 0,23MJ/kg).
Tästäaiheutuukin,
että kat tilastakarkaavissa savukaasuissa suurin osalämpösisällöstä
on sitoutuneenavesihöy
ryyn, vaikkavesihöyryn
tilaosuus savukaa suistaonkinvähäisempi.
Alla olevaan asetelmaan on laskettu 150- asteisena karkaavien
savukaasujen lämpösi
sältöjaettuna vesihöyryn ja
muiden savukaasujen
osallekäytettäessä
ilmakerrointa1.0.
Kuva 12. Harvennushakkuissa saadusta koivusta val mistetun kokopuuhakkeen lämpösisältö eri ilmaker toimilla.
Fig. 12. Heat content atdifferent air coefficientsof whole-tree chips made of birch thinnings.
Mitä
kosteampaa
hake on, sitä kosteampia
ovat myös savukaasutja
sitäsuurempi
osa niiden
lämpösisällöstä
karkaavesihöy
ryyn sitoutuneena.Kuvasta 12 nähdään hakkeen kosteu denvaikutus
savukaasujen
keskimääräiseenlämpösisältöön
eri ilmakertoimiakäytettä
essä.Laihimpien savukaasujen lämpösisäl
lönsiirtäminenhyödylliseen käyttöön
vaatiikehittyneempää
tekniikkaa kuin väkevien
savukaasujen hyväksikäyttö.
Kun kosteaa puutapoltetaan
suurellailmaylimäärällä, jo
kakosteanpuunkohdallaonvälttämätöntä,
saadaanlaihoja savukaasuja.
Koska pääosa
savukaasujen
lämmöstäsiirtyy
kattilaveteen tehokkaimmin säteile mälläkattilan seinienkautta,
olisiedullista,
että puupalaisi
kattilassa mahdollisimmankuumalla liekillä. Tämä on kuitenkin vai keaa
laihoja savukaasuja käytettäessä.
Tä mäntakia kattilankonvektiopinnat
onpyrit
tävä tekemään kosteaa puutakäytettäessä
isoiksi.Konvektiopintoja
lisäämälläja pitä
mällänepuhtaina
on mahdollistasaada tuli pesästä karkaavista savukaasuistakäyttöön suurempi lämpöosa.
Käyttämällä
esim.pakoputkityyppisiä
me tallitorviavoidaan savukaasutjäähdyttää jo
paalhaisiinlämpötiloihin ja
saadahaluttaes sapolton hyötysuhde
näinnousemaan.Lämmityslaitoksen
tekninen rakenne vaikuttaa siis oleellisestihyötysuhteeseen.
Voidaanjo
pa lähteäsiitä,
ettäpolttoaineen
kosteudel laeiole sanottavaamerkitystä syttymisläm pötilan yläpuolella, jos lämpösisällön
kiinnisieppauspinnat
ovat mitoitetutja
rakenneSavukaasujen osa
Hakkeen kosteus, %
0 20 40 60 Savukaasujensuhteellinen lämpösisältö 150-asteisena
(sulussa niiden tilavuus), %
'esihöyry luut
58 42
(12) (88)
67 33
(17) (83)
76 24
(24) (76)
84 16
(35) (65)
kaikkiaan 100 (100) 100 (100) 100 (100) 100 (100)
tut asiaan kuuluvalla tavalla.
Kuitenkinkuivan
polttoaineen käsittely
onhelpompaa,
sepalaa paremmin ja
tasaisem malla liekilläja
se aiheuttaa vähemmänhuoltoa,
esim. nuohoustakuin märkäpolt
toaine.Märkää
polttoainetta
voidaankinkäyttää
suhteellisen edullisesti suurissa kattilalaitoksissa,
muttapienkattiloissa
on kohtuullistapyrkiä
kuivemmanpolttoaineen käyttöön.
Kuvaan 13 on laskettuesimerkinomaises
ti,
kuinkapaljon
hakettajoudutaan poltta
maan karkaavien
savukaasujen lämpösisäl
lön korvaamiseksi. Kuvanperusteella
voi daanpäätellä,
ettämitäkuumempia
tai mitämärempiä
savukaasut ovat, sitä enemmän niiden mukanakarkaalämpöä
hukkaan.Jos esimerkinkohteena
käsiteltyä,
sivulla 11 mainittuakoivukokopuuhaketta poltet
taisiinpienkiinteistökattilassa
15 000kcal/h -tehollaja
hakkeenkosteus olisi 60 %, muo dostuisi hakekiintokuutiometrinpolttoaika
116 tunninpituiseksi.
Samanaikaisesti kehittyisi
teoriassasavukaasuja
3431 Nm3.ro
Kuva 13. Eri asteisena (°C) karkaavien savukaasujen korvaamiseksi poltettava hakemäärä.
Fig. 13. Quantity of chips tobe burnttocompensate for the flue gasesthatescapeat different temperatures re).
Kun samalla teholla
poltettaisiin
kosteu deltaanerilaisiahakkeita,
saataisiinallaolevassa asetelmassa
esitetyt
muut teoreettiset savukaasumäärät. Asetelmaanon myös las kettusavukaasujen
suhteellisetviipymäajat.
Hakkeen kosteus, °7o 0 20 40 60
Polttoaika, h 116 116 116 116 Savukaasuja, Nm3 2036 2225 2597 3431 Viipymisaika 168 154 132 100
Samallateholla
poltettaessa savukaasujen
määrä siisnopeasti
laskeepolttoaineen
kos teuden vähetessä.Käytännössä
tämä tietääsitä,
ettäsavukaasujen viipymä lämmityssys
teemissä on huomattavastipitempi
kuivaa kuin märkää puutapoltettaessa.
Näinollensavukaasujen
virtaushitaudestajohtuen
kui vienpuiden
savukaasuilla on enemmänai kaa luovuttaalämpösisältöään lämmitys
kohteenhyväksi
kuin märkienpuiden
savukaasuilla. Esimerkiksi 20
prosenttia
kosteal la hakkeellasavukaasujen viipymäaika
sys teemissä on1,54
kertainenverrattuna 60°7o kosteasta hakkeestasyntyvien savukaasujen viipymiseen.
Kuvan 13
perusteella
voidaankarkeastiarvioida,
mitähyötyä
on hakkeen kuivaami sesta ennenpolttoa.
Graafisesti mittailemal la voidaantodeta,
että esimerkiksi 60pro senttia kostean hakkeen kuivaaminen 40prosenttiseksi
saattaisi vähentää hukkaanpoltettavan
hakkeen määrää runsaasti 10prosentilla ja
että 40prosenttisen
hakkeen kuivaaminen 20prosenttiseksi
ei enääolisiyhtä
edullista. Tämäarviointiperustuu nimenomaan
siihen,
ettäoletetaansavukaasujen
kummassakintapauksessa
karkaavansamanlämpöisinä.
Tosiasiassa kosteasta hak keestatuleekuitenkinenemmänsavukaasuja
kuinkuivemmasta,
kuten edellä onesitetty.
Siirryttäessä
kuvan 13käyriä alaspäin
kar kaaviensavukaasujen lämpötila
myös laskee,
sillä niidenviipymäaika systeemissä
lisääntyy,
— siihen tapaan kuin esitettiin edelläolevassa asetelmassa — mikä aiheut taasavukaasujen jäähtymistä.
Hukkaanpol
tettavan hakkeen määrä siis vähenee puun kosteuden laskiessa.
Edellä
esitettyyn
perustuvan säästämis mallin mukaan lieneemahdollistaparantaa haketta kuivaamallapolton hyötysuhdetta
ainakinkymmenellä prosentilla.
Lille-Sundin
(1959)
kokeessahyötysuhde
para nikin13,6 %,
kunhakkeenkosteus aleni46%:sta
26,8
%:iin.Öhmanin (1979)
mu kaan vähentämällä kuoren kosteutta 60 %:n tasolta 50 %:n tasolle voidaan kuoresta saada 10—15 % enemmän
energiaa. Käytän
nössä saattaa hakkeen kuivaaminen ollasiis taloudellisestivarsin
kannattavaa, jos
kui vauskustannukset saataisiinpysymään
esi merkiksi l/10:nahakkeen hinnastakäyttö paikalla.
5. KIRJALLISUUTTA
AITTOMÄKI, S. 1963. Tutkimuksia polttohakkeen ja pilkkeiden kuivauksesta ulkoilman avulla. Pien puualan toimikunta. Julkaisu 151:1—38.
BEIJBOM, L. 1959. Fliseldning-skogsmomentet. Sko gen 46 (2): 27—30.
HAKKILA, P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi.
Summary: Harvesting small-sized wood for fuel.
Folia For. 342:1—37.
HIRN, R. 1937. Voimakoneet. I Höyrykattilat. Tek niikan käsikirja s.297 —378.K.J.Gummerus Osa keyhtiö Jyväskylä—Helsinki.
IMMONEN, V. 1961. Hakkeen varastointia ja halko jen laatuakoskeviatutkimuksia Turengin Sokeriteh taalla v. 1958 ja 1959. Summary: Studies ofthe storage ofchips and qualityof piit fuelwood at Turenki sugar mill in 1958 and 1959. Pienpuualan toimikunta. Julkaisu 96: I—3o.1—30.
ISOMÄKI, 0.,KAUKONEN, A.J.& UIMONEN,M.
1964. Puutavaran keinokuivaus. Heikinheimo, J.
(toim.) Mekaaninen puuteollisuus I s. 301 —387.
Julk. SuomenPuuteollisuusinsinöörien Yhdistys r.y.
Joensuu. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy.
LILLESUND, F. 1959. Eidsvollin Meijerin hakkeen kuivatus ja noenerotuslaitteet. PienpuualanToimi kunnan Julkaisuja 78:1—9.
MALDONADO, E.D.& PECK, E.C. 1962. Drying by solar radiation in Puerto Rico. Forest products laboratory. Approved technicalarticle:487 —488.
MATTSSON, A, 1976.Ettsystem förbättre tillvara tagandeavsolenergini sambandmcduppvärmning
av växthus. Summary: A system for better utili sation of solar energy for heating greenhouses.
Rapp. Uppsats. Instn. Skogshögskolan Skogsför
yngr. 75:1—17.
NISULA, P. 1974. Makroilmaston vaikutus varastoi dun pinotavaran painoon. Summary: Effect of macroclimate on the weight of stored cordwood.
Folia For. 218:1—23.
PECK, E.C. 1962. Drying lumber by solar energy.
Forest products laboratory. Approved technical article: I—2.1—2.
ÖHMAN, K. 1979. Kuivempi kuori — enemmän energiaa. Sahamies 31 (11):7—9.
ODC
831.1:847
ODC
831.1:847
ISBN
95
1
-40-0458-2
ISBN
95
1
-40-0458-2
ISSN
0015-5543
ISSN
0015-5543
NISULA,
P.
1980.
Näkökohtia
polttohakkeen kuivaamisesta.
Abstract:
Aspects
NISULA,
P.
1980.
Näkökohtia
polttohakkeen kuivaamisesta.
Abstract:
Aspects
the
drying
of
fuel
chips.
Folia
For.
440:1 —14.
of
the
drying
of
fuel
chips.
Folia
For.
440:1
—14.
The
drying
of
fuel
chips made from
recently
felled
trees
in
plastic
greenhouse
and The
drying
of
fuel
chips made from
recently
felled
trees
in
plastic
greenhouse
and
under cover
outdoors
was
studied.
The
experiments
indicated
that
the
chip
drying under cover
outdoors
was
studied.
The
experiments
indicated
that
the
chip
drying
rate
in
closed plastic
greenhouse
was only
a
little
faster
than
in an
outdoor
shed.
rate
in
closed plastic
greenhouse
was only
a
little
faster
than
in an
outdoor
shed.
Chips
that were
not
stirred
dried
distinctly
more
slowly
than chips
that
were
Chips
that
were
not
stirred
dried
distinctly
more
slowly
than chips
that
were
shaken
up.
shaken
up.
Author's
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
Author's
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
SF-00170 Helsinki
17,
Finland.
SF-00170
Helsinki
17,
Finland.
ODC
831.1:847
ODC
831.1:847
ISBN
951-40-0458-2
ISBN
951-40-0458-2
ISSN
0015-5543
ISSN
0015-5543
NISULA,
P.
1980.
Näkökohtia
polttohakkeen kuivaamisesta.
Abstract:
Aspects
NISULA,
P.
1980.
Näkökohtia
polttohakkeen kuivaamisesta.
Abstract:
Aspects
of
the
drying
of
fuel
chips.
Folia
For.
440:1 — 14.
of
the
drying
of
fuel
chips.
Folia
For.
440:1—14.
The
drying
of
fuel
chips made from
recently
felled
trees
in
plastic
greenhouse
and The
drying
of
fuel
chips made from
recently
felled trees
in
plastic
greenhouse
and
under cover
outdoors
was
studied.
The
experiments
indicated
that
the
chip
drying under
cover
outdoors
was
studied.
The
experiments
indicated
that
the
chip
drying
rate
in
closed plastic
greenhouse
was only
a
little
faster
than
in an
outdoor
shed.
rate
in
closed plastic
greenhouse
was only
a
little
faster
than
in an
outdoor
shed.
Chips
that
were
not
stirred
dried
distinctly
more
slowly
than chips
that
were
Chips
that
were
not
stirred
dried
distinctly
more
slowly
than chips
that were
shaken
up.
shaken
up.
Author's
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
Author's
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
SF-00170
Helsinki
17,
Finland.
SF-00170 Helsinki
17,
Finland.
No 394 Rikala, Risto: Lannoitteiden
levitystavan
vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimienkehittymiseen
taimitarhalla.The effect of fertilizer spreading methods on the
development
of pine and spruce transplants in the nursery.Löyttyniemi, Kari, Austarä, oystein, Bejer, Broder & Ehnström, Bengt: Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.
No 395
Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976.
Silfverberg,
Klaus: Männynkasvuhäiriönajoittuminenja alkukehitys turvemaanboorin puutosalueella.Phenology and initial development of a growth disorder in Scots pine on boron deficient peatland.
Talkamo,Tero: Markkinapuun alueittaisethankintamäärätjakulkuvirrat vuonna 1976 (1964—1973).
Removal and flow of commercial roundwood in Finland during 1976 (1964—1973) by districts.
Lehto, Jaakko: Metsäalankoulutus metsäalanorganisaatioidenarvioimana.
Forest education evaluated by forestry organizations.
Jokinen, Katriina & Tamminen,Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät sienituhot Keski-Satakunnassa.
Fungaldamagein young Scots pinestands replacing butt rot-infectedNorway spruce stands in SW Finland.
Metsänlannoitustutkimuksentuloksia ja tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari 15.2. 1979.
Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium onforest fertilizationresearch 15.2.1979.
Mielikäinen, Kari: Alaharvennusten vaikutus männikön tuotokseen ja arvoon.
The influence of low thinnings onthe wood production and value of a pine stand.
Sepponen,Pentti, Lähde,Erkki & Roiko-Jokela, Pentti: Metsäkasvillisuuden ja maan fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.
On the relationship of the forest vegetation and the soil physical properties in Finnish Lapland.
Kanninen, Kaija, Uusvaara, Olli & Valonen, Paavo: Kokopuuraaka-aineen mittaus ja ominaisuudet.
No 396
No 397
No 398
No 399
No 400
No 401
No 402
No 403
Measuring and properties of whole tree raw-material.
Kaunisto, Seppo: Alustavia tuloksia palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan met
sityksestä.
Preliminary results on afforestationof sod peat drying fieldsand peat cut-over areas.
Sepponen, Pentti & Haapala, Heikki: Ojituksen vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.
No 404
No 405
On the effectof drainage on thechemical properties of peat.
Elovirta, Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys 1969—1977.
Permanence of forest labour in Finland 1969—1977.
No 406
No 407 Tiihonen, Paavo: Kasvun vaihtelu valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston perusteella.
Variation in tree growth in Finland based on the 6th National Forest Inventory.
Lilja, Arja: Koivun siemenen sienet ja niiden patogeenisuus.
Fungi on birch seeds and their pathogenicity.
Kallio, Tauno & Häkkinen, Risto: Juurikäävän (Heterobasidionannosum (Fr.) Bref.) ja Phlebia gigantean (Fr.) Donk vaikutus pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva
lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.
Effect of Heterobasidion annosum and Phlebia gigantea infection on the height growth and survival rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa and Betula pendula seedlings planted on old fields.
Kärkkäinen, Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.
Measurementof solid volumeof pulpwood grapple heaps.
Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1977—79.
Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1977—79.
Raitio, Hannu: Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitetyllä suopel lolla. Oireidenkuvaus ja tulkinta.
Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms.
Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä.
Bark quantity of birch logs.
Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia.
Refertilizationon nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results.
Teivainen, Terttu: Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeidenmukaan.
Palatibility of some cultivatedwillows to fieldvoles (Microtus agrestis L.) infeeding trials.
Veiling, Pirkko: Puuaineen tiheys kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa.
Wood density in two Betula pendula Roth progeny trials.
Mattila, Eero: Kangasmaiden luppometsien ominaisuuksia Suomen poronhoitoalueella 1976—1978.
No 408
No 409
No 410
No 411
No 412
No 413
No 414
No 415
No 416
No 417
Luettelo jatkuu 4. kansisivulla