Rikasta ja rakasta oppimista

(1)

RIKASTA JA RAKASTA OPPIMISTA

– uusia ideoita ammatillisen peruskoulutuksen toteutukseen

(2)

(3)

SISÄLTÖ

Esipuhe ...5

1 Työelämäyhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä ...6

1.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus... 6

1.1.1 Ohjaa ja opasta -kortit ... 6

1.1.2 Työssäoppimisen ohjausmalli ... 7

1.1.3 DIANA-malli ... 7

1.1.4 Työvalmentajamalli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ... 7

1.2 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen ... 8

1.2.1 Työssäoppimisen ohjausverkosto ... 8

1.2.2 Palautteiden keräämisen ja hyödyntämisen käytäntöjä ... 8

1.2.3 Opiskelijat mukana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä ... 9

1.3 Työturvallisuutta edistäviä käytäntöjä ... 9

1.4 Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen ... 10

1.4.1 Esimerkkejä työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutuksista ... 11

1.5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen käytäntöjä ... 12

1.5.1 Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle ... 13

2 Yksilölliset opintopolut ...14

2.1 Tavastian TopLaaja-ryhmämalli ... 15

2.2 Pajaoppiminen osana ammattiin oppimista ... 16

2.3 Monialainen valokuvanäyttely kone- ja metallialalla ... 16

2.4 Kylpemällä kielitaitoa ... 17

2.5 Learning by doing – ammatin oppiminen tekemällä ... 17

2.6 Yrittäjämäinen toimintatapa ... 18

2.7 Urakointipaja ... 19

3 Opiskelu tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen...21

3.1 Sosiaalinen media tietoja viestintäteknologian hyödyntämisessä ... 21

3.2 eTutor-malli ... 23

3.3 PEDASOS-malli ... 23

3.4 Kiltakoulut ja pintakilta ... 23

3.5 Hoitotyön työvuoro verkossa ... 24

3.6 Mobitop-mobiiliohjaus ... 25

3.7 Henkilökohtainen oppimisympäristö ... 25

3.8 Blogiverkosto ja some ... 26

3.9 Blogi yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskelun tukena – uutispäiväkirja ... 27

3.10 QR-koodien ohjeet ... 27

4 Virtuaalimaailma ja pelit ammatillisessa koulutuksessa ...28

4.1 Virtuaalipanimo ... 28

4.2 Virtuaalinavetta ... 29

4.3 Case SIMPURA – rekkasimulaattori ... 29

4.4 Puimuri ja 3D ... 30

4.5 Lisätty todellisuus oppimisen tukena ... 30

4.6 Sandbox I/II ... 31

(4)

4.7 ASPASOME – asiakaspalvelun opiskelua pelaamalla ... 31

4.8 Game Bridge ... 31

4.9 LOL – Lievästi outoa liiketoimintaa ... 33

4.10 Kokkipeli ... 33

Lähteet... ...34

LIITE 1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammatti osaamisennäyttöjen kehittämishankkeita ...35

(5)

Esipuhe

Tämä julkaisu on suunnattu ammatillisen koulutuksen järjestäjille, opettajille sekä ohjaa- jina toimiville. Julkaisussa esitellään pääosin Opetushallituksen rahoittamia ja ohjaamia ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishankkeita, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen, laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden sekä oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tuloksiin. Tavoit- teena on antaa ideoita ammatillisen peruskoulutuksen opetusjärjestelyjen ja -menetelmien monipuolistamiseen. Lisäksi kerrotaan tietoja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja ohjauksessa.

Ensimmäisessä luvussa on esimerkkejä käytännöistä, jotka tukevat työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimisen) sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutusta. Käytännöt on koottu ja luvun tekstit kirjoitettu yhteistyössä TOP-patteri-hankkeen toimijoiden sekä muiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjien kanssa.

Toisen luvun teemana ovat opiskelijoiden yksilölliset työelämälähtöiset opintopolut. Luku sisältää esimerkkejä erilaisten opintopolkujen mahdollistamisesta. Lisäksi esitellään työ- kaluja, joiden avulla opiskelija voi luoda itselleen henkilökohtaisen oppimisympäristön, joka tukee opiskelua ja oppimista yksilöllisen polun mukaisesti. Luvussa on esimerkkejä tekemällä oppimisesta sekä yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjyyteen kasvattavista peda- gogisista valinnoista. Esimerkit perustuvat pääosin laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin.

Kolmannessa ja neljännessä luvussa kuvataan tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia rikastaa ammatin oppimista sekä parantaa ohjauksen laatua (oikea-aikaisuus ja saavutettavuus) eri oppimisympäristöissä. Lukuun on koottu useita esimerkkejä sosiaalisen median ja mobiililaitteiden hyödyntämisestä ammatin oppimisessa. Muita teemoja ovat virtuaaliset oppimisympäristöt, esittelyssä muun muassa Virtuaalipanimo, Virtuaalinavetta sekä 3D-puimuri. Lisäksi lukuun on koottu esimerkkejä lisätyn todellisuuden, pelien sekä pelillisyyden hyödyntämisestä ammatillisessa koulutuksessa.

Tässä julkaisussa esitetyt mallit ja esimerkit ovat syntyneet ammatilliseen peruskoulutuk- seen liittyvistä erilaisista kokeiluhankkeista. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää näitä malleja omassa toiminnassaan huolehtien kuitenkin aina siitä, että käytetyt mallit ja toimintatavat täyttävät voimassa olevat ja myös uudistuneet ammatilliseen koulutukseen liittyvät säädökset, määräykset ja ohjeet.

Julkaisussa on hyödynnetty Opetushallituksen Hyvät käytännöt -palvelua ja eri kehittä- mishankkeiden raportteja. Julkaisun aineiston on koonnut ja toimittanut erityisasiantuntija Minna Taivassalo. Julkaisun jatkotyöstämisen ja viimeistelyn on tehnyt opetusneuvos Tuija Laukkanen.

Sirkka-Liisa Kärki

Yksikön päällikkö, opetusneuvos

(6)

1 Työelämäyhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä

Koulutuksen järjestäjät ovat vuosien ajan kehittäneet työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Hanketoimijoiden yhteiset verkostotapaamiset, sosiaalisen median monipuolinen hyödyntäminen sekä Opetushallituksen Hyvät Käytännöt -palvelu edesauttavat kehittämishankkeissa syntyneiden mallien levittämistä.

Tähän lukuun on koottu esimerkkejä työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimi- sen) ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksista. Käytänteet on koottu ja tekstit kirjoitettu yhteistyössä TOP-patteri -hankkeen toimijoiden sekä muiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjien kanssa. Lisätietoa hankkeista löytyy liitteestä (Liite 1).

1.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus

Työpaikalla tapahtuva oppiminen (työssäoppiminen) on olennainen osa ammatillista pe- ruskoulutusta. Opettajat kehittävät työpaikkaohjaajien osaamista systemaattisesti yhdessä työnantajien kanssa.

Opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen sisältävät myös yksiköllisen ohjauksen. Teknologian hyödyntämismahdollisuudet ovat entistä monimuo- toisempia, ja ne ovat useimpien opiskelijoiden ja ohjaajien käytettävissä. Opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien yhteydenpito on mahdollista reaaliaikaisesti. Oppilaitoksissa käy- tetään blogeja, Facebook-ryhmiä ja verkkopäiväkirjoja.

Opetuksen suunnittelu, järjestäminen ja oppimisen ohjaus on entistä joustavampaa. Seu- raavassa on esimerkkejä erilaisista ohjauskäytännöistä. Sosiaalisen median työkalujen hyödyntämistä ammatin oppimisen ohjauksen tukena on kuvattu luvussa kolme.

1.1.1 Ohjaa ja opasta -kortit

Ohjaa ja opasta -kortit on laadittu työssäoppimisen toteutuksen tueksi työpaikkaohjaajalle, opiskelijalle ja opettajalle. Kortteja voidaan käyttää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisessa, työpaikkaohjaajien koulutuksessa oppimateriaalina, opiskelijan työhön perehdytyksessä sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen opiskelussa. Ohjaa ja opasta -kortit sisältävät opettajan ohjekortin lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoihin liittyviä kortteja. Korteissa käsitellään esimerkiksi seuraavia aiheita:

Aloitekyky ja yrittäjyys -kortissa tuetaan mm. oma-aloitteisuutta.

Oppiminen ja ongelmanratkaisu -kortissa tuetaan ongelmanratkaisutaitojen kehitty- mistä.

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky -kortissa ohjataan turvalliseen työskentelyyn.

Yhteistyö-kortissa kerrotaan mm. siitä, kuinka opiskelija saadaan osaksi työyhteisöä

(7)

1.1.2 Työssäoppimisen ohjausmalli

Työssäoppimisen ohjausmallissa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tiedostavat roolinsa ja vastuunsa. Työpaikkaohjaaja on asiantuntija substanssialallaan, opiskelija oppimi- sessaan ja opettaja oppimisen ohjaamisessa ja osaamisen arvioinnissa.

Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan tehtäviä ja vastuita tarkastellaan seuraavissa työssäoppimisprosessin vaiheissa:

1. Työelämäyhteistyön suunnitelma

2. Suunnittelu ja valmennus työssäoppimiseen 3. Työssäoppimisen aloitus

4. Työssäoppimisen ohjaus työpaikalla 5. Arviointi

6. Palaute ja kehittämistarpeet

Mallissa kuvataan kuhunkin vaiheeseen liittyvät pedagogiset ratkaisut, jotka sisältävät toimintaohjeita työpaikkaohjaajille ja opettajille opiskelijan työssäoppimisen ohjaukseen.

Mukana on vinkkejä opettajille työpaikkaohjaajan tukemiseen ja mentorina toimimiseen.

Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1494/

1.1.3 DIANA-malli

DIANA-toimintamallin kehittäminen alkoi Opetushallituksen käynnistämässä VETO-tutki- musprojektissa. Mallissa pyritään luomaan kokonaiskuvaa dialogisesta osaamisen rakenta- misesta erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten työssäoppimisessa. Mallia voidaan hyödyn- tää työelämän ja koulutuksen erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa. Mallin avulla saadaan toiminnallisia välineitä oppimisprosessin suunnittelemiseen ja käytännön työskentelyyn.

Mallin avulla opettajat ja opiskelijat hahmottavat osaamisen rakentamisen prosessina, jossa edetään autenttisesti ja dialogisin toimintatavoin. Toimintamallin luomisen ideana on ollut antaa opettajien ja opiskelijoiden käyttöön avain, jonka avulla osaamisen rakentaminen esimerkiksi virtuaalisessa ympäristössä on innostunutta ja yhteisöllistä.

Toimintamallin jatkokehityksen tuloksena on syntynyt Dialogilla syvätehoa oppimiseen –sivusto sekä DIALE-sivusto, jotka löytyvät HAMKin Internet-sivuilta. Sivustolla on julkais- tu mm. menetelmäkortit dialogiosaamisen sekä dialogisen oppimisen ja tiedonluomisen kehittämiseen.

1.1.4 Työvalmentajamalli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukena on työvalmentaja. Ennen työssäoppimista työvalmentaja keskustelee opiskelijaryhmää ohjaavan opettajan kanssa.

Haastattelussa työvalmentaja arvioi opiskelijan työssäoppimisen tuen tarpeen yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa. Haastattelussa sovitaan myös työssäoppimisen vastuista ja työnjaosta. Työvalmentaja keskustelee opiskelijan kanssa työelämän pelisäännöistä ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa työtaitovalmennukseen.

Opiskelijoille tehdään HOJKS, jolloin selvitetään mm työssäoppimisen odotuksia, tavoittei- ta ja reunaehtoja. Työvalmentaja tutustuu tulevaan työssäoppimispaikkaan yhdessä opiskelijan kanssa. Työvalmentaja osallistuu myös työpaikan laadunvarmennukseen yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi työanalyysimenetelmää.

Työssäoppimisen aikana työvalmentaja tukee opiskelijoita tarpeen mukaan työmatkalla ja

(8)

työpaikalla. Työssäoppimisen jälkeen työvalmentaja keskustelee opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisen onnistumisesta ja saaduista kokemuksista sekä osallistuu opis- kelijaryhmän työssäoppimisen purkupäivään. Työvalmentaja on sovittaessa läsnä ammattiosaamisen näytössä, mutta ei osallistu arviointiin.

Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1757

1.2 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen

Tähän lukuun on koottu esimerkkejä työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimi- sen) sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen hyvistä käytännöistä. Luvun käytänteet on koottu ja tekstit kirjoitettu yhteistyössä TOP-patteri-hankkeen toimijoiden sekä muiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjien kanssa.

Wiki-alustalla osoitteessa http://top-patteri.wikispaces.com/Palauteprosessit on saatavana lisää työpaikkaohjaajille, opettajille ja opiskelijoille suunnattuja työssäoppimisen ja am- mattiosaaminen näyttöjen palautekyselyjä sekä muita palautteen keruu- ja käsittelymal- leja. Sivustolta löytyvät myös työssäoppimisen palautteiden keräämiseen suunnitellut ja toteutuksessa olevat INKA-järjestelmän ja ISKUT-oppilaitosryhmittymän kysymyssarjat.

1.2.1 Työssäoppimisen ohjausverkosto

Työssäoppimisen ohjausverkosto on asiantuntijaryhmä, joka vastaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen oppilaitostasoisesta kehittämisestä, toiminnan koordinoinnista, työssäoppimisen laadunvarmistuksesta sekä työpaikkaohjaaja- ja arvioitsijakoulutuk- sen koordinoinnista. Ohjausverkostossa on edustettuna oppilaitoksen johto, koulutusalat, hanketoiminta ja laadunhallinta.

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, toiminnan koordinointi, työssäoppimisen laadunvarmistus sekä työpaikkaohjaaja- ja arvioitsijakoulutus kuvataan prosesseina, joihin linkitetään asiakirja-, ohjeistus- ja sopimusasiakirja. Työssäoppimisen prosessikuvausten laadintatyössä hyödynnettiin kehittämisryhmän lisäksi opettajakunnan edustajia sekä työssäoppimispaikkojen edustajia.

1.2.2 Palautteiden keräämisen ja hyödyntämisen käytäntöjä

Systemaattinen palautteiden kerääminen eri osapuolilta on tärkeää työssäoppimisen toimintamallien kehittämisen, ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja laadun varmistamisen kannalta. Hankkeissa on kehitetty palautetiedon keräämiseen kysymyssarjoja ja testattu erilaisia teknisiä ratkaisuja palautetiedon keräämiseksi. Tiedon analysointiin on tuotettu malleja, joissa tarkastellaan tuloksia sekä laadullisesta että määrällisestä näkökulmasta.

Palautteiden käsittelyssä ja analysoinnissa on hyödynnetty yhteistä käsittelyä eri osapuol-

(9)

Kuva 1. Työssäoppimisen palauteportaat

1.2.3 Opiskelijat mukana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä

Opiskelijoiden antaman palautteen pohjalta tehdyt yhteenvedot esitellään opiskelijoille ja heiltä pyydetään kehittämisehdotuksia annetun palautteen pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin käsittelee opiskelijoiden kehittämisehdotukset ja antaa niiden pohjalta omat kehittämisehdotuksensa koulutuksen järjestäjälle. Koulutusalojen opettajat käsittele- vät opiskelijoiden ideat ja ehdotukset. Korjaavat toimenpiteet toteutetaan heti tai tulevan lukuvuoden aikana.

1.3 Työturvallisuutta edistäviä käytäntöjä

Turvallisuutta edistävien toimintamallien, turvallisuustiedon ja oikean asenteen myötä työpaikalle ja oppilaitoksen oppimisympäristöihin luodaan turvallisuuskulttuuri, joka on osa päivittäistä toimintaa. Hankkeissa on edistetty pitkäjänteistä toimintaa työturvallisuus- kulttuurin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Niissä on otettu käyttöön ja kehitetty toi- mintatapoja ja perehdytyslomakkeita. Hankkeissa on laadittu konekohtaisia kortteja ja esimerkiksi QR-koodilla avautuvia tiedostoja, jotka ohjaavat koneiden käyttöä ja toimivat turvallisuuteen perehdyttämisen tukena. Ohjaus on tuotu mobiililaitteilla työpaikkojen ja työsalien rakenteisiin ja työkoneisiin.

Lue lisää https://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6turvallisuus

(10)

Työssäoppimisen turvaportaat opastavat opettajaa, työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa laa- dukkaaseen ja turvalliseen työssäoppimisen toteuttamiseen (kuva 2). Turvaportaiden ppt- esitys löytyy linkistä.

Kuva 2. Työssäoppimisen turvaportaat

1.4 Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen

Kehittämishankkeissa on kuvattu useita työpaikkaohjaajien koulutusmalleja, jotka järjes- tetään joko koulutuksenjärjestäjien omana tai usean verkostossa toimivan oppilaitoksen yhteisenä toimintana. Hankkeissa syntyi idea yhteisestä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisfoorumista ja materiaalipankista, jonka kautta voitaisiin valtakunnallisesti orga- nisoida työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämistä.

Opettajien työelämäjaksot, työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen sekä eri kehit- tämishankkeiden toteutuksen ja työssäoppimisen ohjauksen yhdistäminen on todettu toimiviksi käytännöiksi eri osapuolten osaamisen kehittämisessä (kuva 3).

(11)

Kuva 3. Erilaisia tapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen

1.4.1 Esimerkkejä työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutuksista

Työpaikkaohjaajakoulutuksessa voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Mentorointi-mallia, Verkko-opiskelu-mallia tai Monimuoto-mallia, jotka soveltuvat kaikille koulutusaloille sekä nuorten että aikuisten kanssa toimiville työpaikkaohjaajille.

Toteutustavat soveltuvat myös työ- ja elinkeinoelämän eri aloille ja erikokoisiin yrityksiin.

Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen toteutetaan Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov -sisältöjen mukaan tai vaihtoehtoisesti päivityskoulutuksena ottaen huomioon työpaik- kaohjaajien aiempi osaaminen.

1. Mentorointi-malli

Koulutus toteutetaan työpaikalla siten, että esim. työelämäjaksolla oleva opettaja opastaa tulevaa työpaikkaohjaajaa ohjaamaan työssäoppijaa.

Tuleva työpaikkaohjaaja osoittaa osaamisensa käytännön ohjaustilanteissa.

Mentorointi voidaan toteuttaa opettajan työelämäjaksolla, opettajan työssäoppimisen ohjaus- ja arviointikäynnillä ja/tai opettaja resursoidaan erikseen ko. koulutukseen.

2. Verkko-opiskelu-malli

Verkko-opiskelu toteutetaan hyödyntäen tietoja viestintätekniikkaa, kuten sosiaalista mediaa ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä.

Koulutus voidaan toteuttaa joko osin tai kokonaan verkko-opiskeluna.

Verkko-opiskelun jälkeen osaaminen osoitetaan käytännön ohjaustilanteissa.

3. Monimuoto-malli

Koulutus toteutetaan erilaisin pedagogisin menetelmin, kuten lähiopetus, verk- kokeskustelu sekä oppimis- ja kehittämistehtävät, niin itsenäisesti kuin ryhmässä toteutettuna.

Työpaikkaohjaajan osaaminen osoitetaan käytännön ohjaustilanteissa.

Lisää esimerkkejä työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutuksista:

linkistä http://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6paikkaohjaajakoulutus sekä Toplaa- ja-wikistä http://toplaaja.purot.net/2b_tyoelaman_tukemisen_keinoja

(12)

Kuvassa 4 on Omnian työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutusmalli.

Hakeutuminen Ennakkokysely, osaamiskartoitus

Koulutus moduulit 4x0,5 pv

(työpaikkakoulu

tuksen suunnittelu, ohjaaminen ja ar

viointi, osaamisen arviointi) Menetelmät toiminnallisia ja

osallistavia

Pienryhmä

tapaamiset 1x2 h (ohjaus,

arviointi)

Välitehtävä omaan työ

yhteisöön Yksilö tai ryhmätehtävät

Palaute Jatkokoulutus

Seminaarit

Lähipäivät/illat, pienryhmät ja verkkototeutus jatkuvasti tarjottimella kevät ja syksy

Kuva 4. Omnian työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen prosessi

Toteutusmallit pyritään rakentamaan joustaviksi malleiksi, jotka ovat muuttuvien kou- lutusrakenteiden ja tutkintojen perusteiden mukaisia sekä mahdollistavat monialaisen yhteistyön. Erilaisia malleja voidaan toteuttaa alakohtaisesti, mutta työpaikkaohjaajalle on annettava vapaus valita itselleen sopivin osaamisen kehittämismuoto. Työpaikkaohjaajan roolia ja merkitystä oleellisena osana opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien opintopolkua korostetaan entistä vahvemmin.

1.5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen käytäntöjä

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimisen) laatua arvioitaessa tarkastellaan kokonaisuutta, joka koostuu työssäoppimisen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Työssäoppimisen laadun kehittäminen on osa koulutuksen järjestäjän laadun kehittämisjärjestelmää, ja se liittyy ammattikoulutuksen järjestämiseen. Kuvassa 5 on esitetty Jyväskylän ammattiopiston laatutyön kokonaisuus.

(13)

Jyväskylän ammattiopiston laatutyö EQAVET-ympyrässä

Jyväskylän ammattiopisto, Hanna Rajala 2013 Arviointi

Palautteet opiskelijoilta ja työelämän edustajilta Sisäiset auditoinnit

Kehittämisideat henkilöstöltä Vertaisarvioinnit Oppimistulokset Kansalliset arvioinnit Tilinpäätös + toimintakertomus

Toteutus

Opetus, ohjaus ja arviointi Opettajien työelämäjaksot Yrittäjyyskasvatus Kvjaksot ja vierailut Kehityskeskustelut Henkilöstökoulutukset

Kehittäminen Opettajakokoukset Johtoryhmät Johdon katselmukset Näyttötoimikunta Laatutiimi

Henkilöstön kehittämistiimi Suunnittelu

Prosessikuvaukset ja toimintaohjeet Toiminta ja taloussuunnitelma Tutkintojen opsit ja toteutussuunnitelmat Opettajien vuosityösuunnitelmat Laatutiimin toimintasuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelmat

Kuva 5. Esimerkki koulutuksen järjestäjän laatutyön kokonaisuudesta

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjät ovat kartoitta- neet työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosesseja, toimijoita sekä prosessien seurantaa ja arviointia tukevia työkaluja. Seuraavassa on joitain esimerkkejä kehittämistyön tuloksista.

Lue lisää http://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6ss%C3%A4oppimisen+ja+ammatti osaamisen+n%C3%A4ytt%C3%B6jen+prosessimalleja.

1.5.1 Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle

Laatukriteereissä arvioitavia asioita ovat työssäoppimisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Luokittelu perustuu eurooppalaiseen ammatillisen koulutuksen laadun- hallintasuositukseen (EFQM). Laatukriteereiden avulla voidaan arvioida ja kehittää (esimerkiksi kerran vuodessa) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista työpaikalla. Kriteeristöä voidaan tarkastella kokonaisuutena tai osina. Laatukriteeristö sopii myös koulutuksen järjestäjälle työssäoppimispaikkojen laadun arviointiin. Se toimii myös uuden työntekijän perehdytyksessä.

(14)

2 Yksilölliset opintopolut

Yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut työelämälähtöiset opintopolut motivoivat opiskelijoita ja tehostavat läpäisyä. Opiskelu käytännön työtä tehden motivoi useimpia opiskelijoita. Opintojen kesto, työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun rytmitys, opintojen sisällöt ja ohjaus suunnitellaan opiskelijan tarpeet huomioiden. Opettajien yh- teistyö opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen. Yksilöllisten, työelämälähtöisten opintopolkujen mahdollistaminen edellyttää opetusjärjestelyjen toteutuksen tarkastelua eri näkökulmista. Alla on tiivistettynä Levi-Instituutissa tehtyä tarkastelua ja keskeisiä kysymyksiä:

Opettajien vahvuudet ja ammatillisen substanssin osaaminen – Millaisia opettajien työelämäverkostot ja yhteistyötaidot ovat?

– Miten opettajien pedagoginen osaaminen ja oppimisympäristöjen hyödyntämis- osaaminen näkyy oppilaitoksen toiminnassa?

– Miten koulutuksen järjestäjän rakenteet tukevat jaetun opettajuuden toteuttamista?

– Millä tavoin mahdollistetaan aidosti työprosessilähtöisen ammattikoulutuksen toteuttaminen, miten opettajia tuetaan tässä työssä?

Oppilaitoksen työjärjestysten tekeminen (lukujärjestykset, aikataulutukset)

– Miten opettajat ja johto tulkitsevat tutkinnon perusteita? Nähdäänkö tutkinnon perusteiden mahdollisuudet?

– Millä tavalla työprosessit ja työtehtäväkokonaisuudet sijoitetaan työjärjestykseen opiskelijoille tarjottavaksi (työprosessilähtöinen toiminta – opiskelijan vai opettajan näkökulmasta mielekäs)?

– Miten edistetään ja varmistetaan työprosessien opiskelun sijoittaminen työelä- män ”aikataulujen” mukaan; mm. mitkä kuukaudet tai ajankohdat sopivat kysei- sen työprosessin toteuttamiseen ja siten työelämäyhteistyöhön

~ Miten työelämäyhteistyötä hyödynnetään yksilöllisissä opintopoluissa?

~ Miten opettajille mahdollistetaan työelämälähtöisten oppimisprosessien suunnittelu ja toteuttaminen

~ Toteutuuko jaettu opettajuus ja miten se on mahdollistettu?

– Soveltuvatko opintorekisteri- ja lukujärjestysohjelmat sekä muut tarvittavat verk- kopohjaiset ohjelmat yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen ja tukevatko ne yksilöllistä opintojen etenemisen suunnittelua ja dokumentointia?

Esimerkki opettajan tehtävänkuvasta

Kehittämishankkeissa toimineiden kokemusten mukaan yksilöllisten työelämälähtöisten opintopolkujen toteuttaminen edellyttää opettajien tehtävänkuvien uudelleentarkastelua.

Seuraava esimerkki opettajan tehtävänkuvasta on muokattu Levi-Instituutin tekemän työn pohjalta:

Opiskelijan yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelu, tukeminen ja mahdollistaminen yhteistyössä työelämän kanssa

– Opiskelijoiden erilaisten oppimisvalmiuksien ja mahdollisten tukitoimien kartoi- tus (niihin liittyvät tehtävät ja alueellisten / kansallisten / kansainvälisten toimi-

(15)

Jaetun opettajuuden toteuttaja ja yhteisöllinen toimija

– Tutkinnon osien osaamisen tavoitteiden yhteissuunnittelu opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kanssa

– Turvallisen ja myönteisen oppimisilmapiirin ja oppimisympäristöjen luominen (motivaatio, asenne, yhteistyökyky)

– Oppimissisältöjen ja aineistojen yhteissuunnittelu ja -tuottaminen

– Sisältöjen integroiminen (yhteiset tutkinnon osat ja ammatilliset tutkinnon osat)

Opetus/oppimisen ohjaus

– HOPSien seuraaminen ja päivitykset

– Opiskelijalähtöinen riittävä ja oikea-aikainen oppimisen ohjaus ja arviointi eri ympäristöissä (mukaan lukien työssäoppiminen)

– Erilaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen oppimisen ohjauksessa (mukaan lukien avoimet, sähköiset ympäristöt)

Osaamisen arviointi

– Ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus ja arvioinnit sekä työpaikkaohjaajien ohjaus ja tuki (tehtävänkuvassa määritellään vastuu opiskelijaryhmittäin, opintopo- luittain)

– Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opettajan oma kehittyminen ja työelämäosaamisen kehittäminen sekä työelämän kehittämisosaaminen

– Oman työn ja työelämän kehittäminen, osallistuminen pedagogisiin kehittämis- hankkeisiin ja/tai koulutuksiin

– Työelämäjaksoille osallistuminen – Työpaikkaohjaajien ohjaus ja koulutus – Työelämäverkostojen ylläpito ja luominen

– Kehityskeskusteluissa laaditaan kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelma yhteis- työssä lähiesimiehen kanssa.

Muut erityistehtävät

– Esim. Kansainväliset tehtävät, kilpailutoiminnan vastuutehtävät

Eri kehittämishankkeissa on testattu hyvin tuloksin jaettua opettajuutta, opettajien erilaisia toimenkuvia ja otettu joustavat opiskelujärjestelyt myös muussa koulutuksen järjestä- jän toiminnassa huomioon. Seuraavissa alaluvuissa 2.1–2.7 on esimerkkejä yksilöllisistä opintopoluista, tekemällä oppimisesta sekä yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjyyteen kasvattavista tavoista toteuttaa ammatillista koulutusta. Esimerkit perustuvat Opetushalli- tuksen rahoittamiin laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja oppimisympäris- töhankkeisiin. Esimerkkejä eri alojen opintopoluista löytyy myös Opetushallituksen Edu.

fi-palvelusta.

2.1 Tavastian TopLaaja-ryhmämalli

Ammattiopisto Tavastia käyttää opetuksessaan ryhmämallia, jossa opiskelijat ovat työssä- oppimassa 72 ov. Mallia käytetään rakennusalan ja kiinteistöpalveluiden sekä liiketalou- den perustutkinnoissa. Työssäoppiminen ja lähiopetukseen osallistuminen vuorottelevat noin viiden viikon jaksoissa: neljän viikon työssäoppimista seuraa viikon lähijakso oppilaitoksessa, jolloin opiskellaan yhteisiä tutkinnon osia ja ammatillisia tutkinnon osia.

Lue lisää http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=tavastian_top_laaja_tyomalli

(16)

2.2 Pajaoppiminen osana ammattiin oppimista

Alueen työpajat toimivat oppimisympäristöinä koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja ammatillisia opintoja suunnitteleville nuorille. Tässä mallissa pajatyöskentely on opin- nollistettu ja työpajoilla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on kehitetty yhteistyössä paja- ja projektitoimijoiden kanssa. Pajaoppiminen soveltuu opiskelijalle, joka tarvitsee tiiviimmän ohjauksen ja toiminnallisen oppimisympäristön oppimisensa tueksi ja on motivoitunut työntekoon. Työssäoppimisjaksot toteutetaan erikseen.

Oppilaitos määrittelee oppimistavoitteet pajajaksolle (ammatilliset, ammattitaitoa täydentävät ja vapaasti valittavat tutkinnon osat). Lisäksi oppilaitos seuraa sovittujen tavoitteiden toteutu- mista ja varmistaa oppimisen. Oppilaitos tarjoaa opiskelijalle opiskelijapalveluita opiskelun tueksi sekä arvioi osaamista ja kirjaa suoritukset. Oppilaitoksen henkilöstö on perehdytetty pajaoppimisen mahdollisuuksiin ja opiskelijoiden ohjausprosessien rakentamiseen.

Lue lisää https://wiki.lamk.fi/display/pajaoppiminen/Pajaoppimisen+esittelymateriaali ja http://www.salpaus.fi/pajaoppiminen-osana-ammatillisia-opintoja/Sivut/default.aspx.

2.3 Monialainen valokuvanäyttely kone- ja metallialalla

Ammatillisten tutkinnon osien opiskelu on hyvin käytännönläheisiä, joten opiskelijoiden voi olla haasteellista motivoitua yhteisten tutkinnon osien opiskeluun. Esimerkissä yhdis- tetään kone- ja metallialan opiskelijoiden taiteen ja kulttuurin tutkinnon osat ammatillisiin tutkinnon osiin siten, että opetuksessa ja ohjauksessa on mukana sekä ammatinopettaja että taiteen ja kulttuurin opettaja.

Opiskelijat kuvaavat tekemiään kone- ja metallialan töitä. Kuvat siirretään Google Dri- ve -pilvipalveluun, mistä opiskelijat lataavat omat kuvansa Google+:aan muokattavaksi kuvanmuokkaustyökalulla. Kun kuvat on muokattu, opiskelijat julkaisevat ne opettajalle arvioitaviksi. Taiteen ja kulttuurin opettaja arvioi kuvat sanallisesti sekä numeroin astei- kolla 1–3. Lisäksi ammattiaineen opettaja kommentoi, mikäli löytää kuvien perusteella esimerkiksi työturvallisuusriskejä tai esimerkillisen hyvin hoidettuja töitä. Taiteen ja kulttuurin opettaja valitsee jokaiselta opiskelijalta 1–3 parasta kuvaa ja tulostaa ne värillisenä A4-kokoisiksi. Opiskelijat signeeraavat kuvansa, minkä jälkeen kuvat laminoidaan.

Yhteistyön tuloksena syntyy valokuvanäyttely, jonka toteuttamiseen osallistuu myös muita yhteisten tutkinnon osien ja monien eri koulutusalojen opiskelijoita:

Levyseppähitsaajaopiskelijat harjoittelevat vesileikkauskoneen käyttöä siten, että he leikkaavat sopivan kokoiset valokuvakehykset kaikille kuville metallista.

Puuseppäopiskelijat pystyttävät valokuvanäyttelyn metalliosaston yhteen teoria- luokkaan.

Englanninopettaja osallistuu pystytykseen ja kyselee opiskelijoilta englanniksi asioita työstä sekä eri laitteiden ja työtapojen nimiä.

Merkonomiopiskelijat laativat kutsut avajaisiin. Kutsun laatiminen on samalla sekä äidinkielen että asiakaspalvelussa toimiminen -kurssin tehtävä.

(17)

2.4 Kylpemällä kielitaitoa

Mallin tarkoituksena on mahdollistaa kielen oppiminen aidoissa vuorovaikutus-, opiskelu- ja työtilanteissa. Kielikylpysessiot voidaan toteuttaa erikokoisissa yrityksissä tai oppilaitoksen tiloissa Suomessa tai ulkomailla. Kylvyissä periaatteena on, että oppilaitoksen opiskelija ja/tai yrittäjä/yrityksen henkilöstö menee tekemään töitä joko kotimaassa tai ulkomailla toimivaan yritykseen ja käyttää sekä opiskelee kieltä työnteon yhteydessä.

Kylpyryhmässä on aina oltava vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia. Menetelmässä yh- distyvät kielen, kulttuuritietouden, yritystoiminnan ja ammattitaidon oppiminen luonnol- lisissa oppimistilanteissa.

Ryhmän kokoonpano voi vaihdella ryhmäläisten oppimistavoitteiden mukaan. Opiske- lijan oppimisen ohjauksesta vastaa opiskeltavan sisällön opettaja yhdessä ammatinopet- tajan kanssa ja/tai työpaikkaohjaaja. Kylpemällä kielitaitoa -menetelmää hyödynnettä- essä on tyypillistä, että opiskelijoiden roolit vaihtuvat tilanteiden mukaan. Koulutuksen järjestäjät voivat soveltaa menetelmää kielten opetuksen integroinnissa ammatillisiin tutkinnon osiin, henkilöstönsä kieli- ja kulttuurikoulutuksessa sekä opettajien työelä- mäjaksojen yhteydessä.

Lue lisää http://www.oph.fi/julkaisut/2010/oppimisymparistoja_avartamassa

2.5 Learning by doing – ammatin oppiminen tekemällä

Kyseessä on ilmiöperusteinen oppiminen, tekemällä oppiminen ja kokemuksellinen oppiminen. Esimerkissä ammatillinen koulutus toteutetaan työvaltaisesti. Ammatillisia ja tutkinnon yhteisiä osia opiskellaan käytännön työtehtävissä ja oppilaitoksessa työelämän kaltaisissa oppimisympäristöissä, kuten autohallissa, kahviossa, rakennuksilla ja tapahtu- missa. Opettajan rooli on olla oppimistilanteiden järjestelijä, valmentava ohjaaja, kannustava rinnalla kulkija, motivoija ja oppimisen mahdollistaja. Esimerkissä opiskelijan koke- muksilla on keskeinen rooli. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen prosessi:

1. Opiskelija toimii ja kokee.

2. Opiskelija reflektoi eli pohdiskelee kokemuksia käymällä dialogia joko sisäisesti tai ryhmässä.

3. Opiskelija käsitteellistää oppimaansa.

Esimerkissä ammattiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa asiayh- teyksissään. Tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja opiskellaan perinteiset oppiainerajat ylittäen, mikä on huomioitu opetussuunnitelmassa (kuva 6).

(18)

Kuva 6. Learning by doing -sisältö tiivistettynä

2.6 Yrittäjämäinen toimintatapa

TOY-mallissa ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppiminen toteutetaan toimi- malla yrittäjänä (kuva 7). Opiskelija opiskelee ja työskentelee useimmiten oppilaitoksen yhteydessä toimivassa osuuskunnassa omaa yrittäjyyttä, palveluita ja tuotteita myyden, toteuttaen ja kehittäen. Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja, vaan opiskelijat hankki- vat itse asiakkaat, joille tekevät toimeksiantoja, ja vastaavat työstään suoraan asiakkaalle.

Opiskelija saa palkkaa työstään osuuskunnassa.

Reflektio yksin ja ryhmässä pohdintaan onnistumisia, kehittämistarpeita – yrityksen ja erehdyksen kautta

Oivaltava oppiminen; toistojen, onnistumisten ja myönteisten oppimiskokemusten kehä yhteistoi

minnallisesti ja yhteisvastuullisesti.

Vastuullisuus ryhmälle, yhdessä jaettuja oppimiskokemuksia. Päämäärät saavutettavissa olevia.

Motivoivaa ja mielekästä tehdä oikeita asioita, oikeille asiakkaille autenttisessa oppimisympäristössä.

Tiedon tarve herää tekemisen myötä, tuotetaan itse sisältöä, syvennetään osaamista. Metataidot kehittyvät.

Positiivinen kannustava ilmapiiri, ryhmähenki, yhteinen tekeminen ja tavoite.

Toimintaympäristössä, jossa voi käyttää eri aisteja, kokea

Työelämän kaltaiset oppimisym

päristöt, Piece of cake – kahvio harjoitus yritys, autohalli, opetus

keittiö, tapahtumat, työpaikat

Oppimistekoja ovat käytännön työtehtävät

asiakaspalvelu kahviossa, kassa

koneen käyttö, ruuan valmistus, leipominen, työympäristön

Tiimityöskentely yhdessä ryhmänä toisten opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien, ammatillisten ohjaajien, vertaisohjaajien ja opettajan ohjauksessa.

(19)

Kuva 7. TOY-mallin toimijat ja roolit

Lue lisää TOY-mallista linkistä http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=toy_osuuskun- nasta_oppia

Osuuskunta on juridinen yksikkö liiketoiminnan harjoittamiseen. Se tarjoaa mm. hallinto- ja kirjanpitopalveluja sekä markkinointitukea ja yhteyksiä asiakkaisiin ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen (esim. kokeneemmat neuvovat). TOY-malli on erilainen tapa oppia. Se vaatii oppijalta, oppijatiimiltä, valmentajalta ja oppilaitoksen johdolta innostusta ja uskallusta kokeilla. Malli haastaa oppimaan sekä opiskelijat että valmentajat.

2.7 Urakointipaja

Esimerkissä yrittäjyyden ja yritystoiminnan opiskelu integroidaan ammatillisiin tutkinnon osiin ja tutkinnon yhteisten osien opiskeluun. Osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu ns.

urakointipajassa, jossa opiskelijat toimivat vuorollaan erityyppisissä tehtävissä opettajien ja työnjohtajana toimivan ammattimiehen ohjauksessa. Oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen luokkahuoneet, verkko, työsalit ja oppilaitoksen ulkopuolinen urakointipaja sekä urakointikohteet. Yrittäjyysosaamisen oppiminen ajoittuu koko tutkinnon ajalle.

Esimerkin tarkoituksena on tukea opiskelijoiden yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvän osaamisen kehittymistä. Tavoitteena on kehittää sisäistä yrittäjyyttä ja vastuullista toimin-

(20)

taa. Oppimisesta ja hyvästä työstä palkitaan siten, että opiskelija pääsee luokasta ja/tai työsalista töihin urakointipajaan ja lopulta työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolelle.

Tavoitteena on myös, että opiskelijat oppivat kustannustietoisuutta ja saavat kokonaisval- taisen käsityksen yritystoiminnasta, tiedostavat oman roolinsa sekä kasvavat yrittäjämyön- teiseen toimintatapaan. Esimerkki on kehitetty Turun ammatti-instituutissa.

Kuvassa 8 on esitetty oppimisympäristön kokonaisuus.

Kuva 8. Urakointipaja oppimisympäristönä

URAKOINTITILA KAUPAN- JA HALLINNON YKSIKKÖ

YHTEISTYÖKUMPPANIT SISÄLTÖJEN INTEGROINTI

Ammattimies

Työssäoppija ”omassa pajassa”

Päättötöitä projektin tiimoilta Useita urakointikohteita

MATEMATIIKKA Tarjouslaskenta Kustannuslaskenta Palkkalaskenta Alvlaskenta Tuotehinnoittelu TYÖSALIHARJOITTEET

Harjoitustöitä ”Yrittäjämäisesti”

Kustannustietoisuus/luottavuus Aikataulutietoisuus

AMMATTITEORIA Oman työn suunnittelu Piirustusten lukeminen Asennusmääräykset Ammatillinen neuvottelukunta

HANKEesittely kokouksessa TULVI

Turun alueen LVIyrittäjät HANKEesittely Tutun Sanomien artikkeli

KOLME KUMMIOPISKELIJAA Yritysluennot

Kirjanpito Päättötyöt

(21)

3 Opiskelu tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen

Sähköisten oppimisympäristöjen sekä mobiililaitteiden ansiosta opettajalla on mahdollisuus ohjata opiskelijan oppimista eri ympäristöissä. Visuaalisen aineiston tuottaminen voi motivoida opiskelijoita uudella tavalla. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun opiskelijat saavat valita dokumentointitavaksi äänityksen, kuvauksen ja/tai videoinnin kirjoittamisen sijaan, he nostavat aktiivisemmin esiin esimerkiksi työprosesseihin liittyviä keskeisiä asioita ja osaamista. Myös vuorovaikutus ohjaavien opettajien ja opiskelijan välillä kasvaa. Koke- musten perusteella sosiaalisen median palvelut ja mobiililaitteet mahdollistavat seuraavaa:

Opiskelijoille:

tavoitteellisen oppimisen tuen ja ohjauksen eri ympäristöissä

työkalut oppimisen ja osaamisen kehittymisen dokumentointiin

työkalut osaamisen läpinäkyväksi tekemiseen.

Opettajille ja ohjaajille:

oppimisen ohjaus- ja arviointityökalut

tavan dokumentoida ohjaus ja tehdä se läpinäkyväksi.

Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa, erityisesti ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa, on kehitetty mm. erilaisia tapoja hyödyntää mobiilioppimista ja -ohjausta sekä sosiaalista mediaa. Tässä luvussa kuvataan parhaita käytänteitä ja esimerkkejä eri osa-alueilta.

Nykytekniikan hyödyntämiseen liittyviä laitteisto- ja infrastruktuurivaatimuksia on kuvattu enemmän Ammattipeda-sivuston osiossa Mobiilioppiminen.

3.1 Sosiaalinen media tieto- ja viestintäteknologian hyödyntä- misessä

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa on kartoitettu, miten ja missä vaiheessa sosiaalisen median työkaluja ja tietoja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää osana työssäoppimista. Sosiaalista mediaa ja TVT:tä voidaan hyödyntää

yhteydenpitoon

oppimisprosessin dokumentointiin, näkyväksi tekemiseen

ohjaukseen

oppimistehtäviin

yhteisölliseen työskentelyyn ja vertaistukeen

materiaalien kokoamiseen ja luomiseen

kyselyihin ja palautteisiin

opiskelijalähtöisyyden lisäämiseen

osaamisen arviointiin ja ammattiosaamisen näyttöihin

työelämän avaintaitojen oppimiseen

työelämän edustajien kouluttamiseen

työelämäyhteistyöhön.

Kuvasta 9 käy ilmi, että hyödyntämismahdollisuuksia on paljon.

(22)

Tiedottaminen ja vuoropuhelu Työssäoppimisen portaali:

Tietoa, hyviä käytän

töjä ja esimerkkejä Linkitys: edu.fi, työssäoppimaan.fi Vuorovaikutteisuus:

Usein kysyttyä, keskustelu, chat Mahdollisuuksien esittely ja yhteistyö:

Infot, hankkeet, koulutus,

tukihenkilöt, kollegat, opiskelijat

Ohjauksen ja yhteydenpidon toimintatapojen sopiminen Valitut toimintatavat:

Yhteydenpito ja toiminta ryhmässä

yksilötasolla verkossa, mobiilisti puhelin

käynnit Valitut välineet:

wiki blogi

Facebook, Edmodo Kyvyt.fi

videopuhelu, Skype oppimisalusta, Moodle ajanvaraus, Doodle muu _________

Kommunikoinnin tiheys eHops

Oppimishallintojärjestelmät Ammattiosaamisen näytöt Sovitun dokumentointi ja välineiden käyttöönotto sekä perehdytys

Ohjauksen ja yhteydenpidon aloittaminen sovitusti Kaikkien mukaan pääsyn varmistaminen

Ohjaus verkkoa hyödyntäen Oppimistehtävät

ryhmässä yksilötasolla

Oppimisprosessin dokumentointi verkkoon Oppimisen arviointi verkossa

Ammattiosaamisen näytöt Näyttösuunnitelmat ja ohjeistukset Suoritusajankohdan sopiminen Näytön dokumentointi suorituksen aikana Arviointi verkossa

Arviointikeskustelu dokumentoitua hyödyntäen

Palautteen kerääminen ja dokumentointi Palautteen käsittely ja kehittämistoimet

Tieto ja viestintätekniikan ja Sosiaalisen median käytön arkipäiväistäminen

Kuva 9. Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena

Kuvan 9 listojen tarkoitus on toimia työkaluina, jotka nostavat esille olemassa olevat mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Lista on jaoteltu työssäoppimisen toteutuksen vaiheiden mukaan.

TopLaaja/some/tvt Hanna Toijala ja Tomi Vesterinen 2012

(23)

3.2 eTutor-malli

Mallin tavoitteena on tukea uusien toimintatapojen käyttöönottoa, jotta käyttöön saataisiin yhtenäiset toimintatavat ja opetusteknologioita voitaisiin kehittää hallitusti. eTutorit vali- taan tukemaan yksikön opettajia opetusteknologian mielekkäässä käyttöönotossa. eTutor tuntee organisaation TVT-strategian ja työvälineet sekä osallistuu eTutor-verkoston toimintaan ja yhteiseen kehittämiseen.

eTutorin toimenkuva:

tuntee välineiden käytön omassa yksikössä (verkko-oppimisympäristö ja luokka- huoneen opetusteknologia – aktiivitaulut)

pedagoginen ja perustason tekninen osaaminen välineiden käytössä

yksikön tukihenkilö ongelmatilanteissa

juurruttaa opetusteknologioiden käyttöä arjen opetustilanteisiin

kehittämis- ja koulutustarpeiden kokoaminen yksiköstä.

3.3 PEDASOS-malli

Mallin keskeisenä ajatuksena on tukea vertaismentoroinnilla sosiaalisen median käyttöön- ottoa ja kehittämistä opetus- ja ohjaustyössä. Malli sisältää vertaismentorointi-koulutuksen, mentori-aktoritoiminnan ja tarvittavan tausta-aineiston. Opettajien some-osaaminen ja pedagogisesti joustavien mallien hyödyntäminen lisääntyvät toiminnan myötä.

Mentorien tehtävänä on esitellä aktoreille sosiaalisen median käyttöä verkkoyhteisöissä ja online-palavereissa. Tavoitteena oli pienin askelin ja käytännönläheisesti jalkauttaa tietoja viestintätekniikan sekä avoimien ympäristöjen hyödyntäminen osaksi opettajien arkityötä.

Vertaismentorointi on erinomainen osaamisen jakamisen ja kehittämisen väline, jota voidaan soveltaa myös muussa osaamisen kehittämisessä. Koulutettujen mentoreiden osaamista voidaan edelleen hyödyntää oppilaitoksen eri aloilla. Malli tukee verkko-opetusta ja -ohjausta sekä mahdollistaa erilaiset opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut.

3.4 Kiltakoulut ja pintakilta

Koulutuskeskus Tavastia on kehittänyt pedagogisen mallin, jossa yhdistyvät opiskelija- keskeisyys, vertaisoppiminen, yhteisöllinen tiedon jakaminen, opiskelijaa kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun sekä tavoitteellinen oppimisen tuki. Kilta tarkoittaa opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä koskevaa toimintatapaa. Mallissa hyödynne- tään monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa (kuva 10).

(24)

Kuva 10. Pintakilta; wiki, blogi, some ja mobiililaitteet

Pintakilta on avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämi- seen. Pintakilta-toimintamallissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimukset on purettu työtehtäviksi. Opiskelijan ammattitaito ja osaaminen kehittyvät työtä tekemällä ja blogiin reflektoimalla. Myös työprosessin vaiheet dokumentoidaan.

Pintakillan pedagogista mallia on jatkokehitetty ja levitetty Kiltakoulut.fi-hankkeessa. Eri ammattialat soveltavat pedagogista mallia omien kiltojensa puitteissa alansa erityispiir- teisiin sopivaksi. Sivustolla http://www.kiltakoulut.fi/ esitellään toimintaa ja annetaan ohjeita, joiden avulla Kiltakoulut-mallin voi ottaa käyttöön omassa opetuksessa.

Lisäksi on kehitetty opiskelijoille suunnattu KeikkailuExtra-sivusto http://keikkailuextra.

wix.com/keikkailuextra2, jossa on ohjeita siitä, millä tavalla omaa osaamista voi dokumentoida ja tehdä läpinäkyväksi erilaisia sosiaalisen median työkaluja hyödyntämällä.

3.5 Hoitotyön työvuoro verkossa

Hoitotyön työvuoro verkossa -kokonaisuus sopii lähihoitajan perustutkintoon osaksi hoi-

(25)

Työvuoroissa opiskelija käy läpi seuraavat asiasisällöt:

Hoitotyön arvot ja periaatteet: potilaan hoitotyön tarpeen tunnistaminen, hoidon suunnittelu ja hoitotyön tavoitteiden saavuttamisen arviointi

Keskeiset elintoiminnot: hengittäminen ja verenkierto, ongelmat ja hoitotyön autta- mismenetelmät

Ravitsemustila: syöminen ja juominen, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät

Erittäminen: virtsaaminen, ulostaminen, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät

Ihon hoito ja iho-ongelmien hoitomenetelmät hoitotyössä

Potilaan seksuaalisuus ja hoitotyö

Henkiset ja hengelliset tarpeet, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät

Kuolevan potilaan hoitotyö, kuolema

Hoidon päättyminen ja hoitotyön jatkuvuuden varmistaminen.

http://virtuaalisairaala.edu.turku.fi/ ja http://taisotemobiili.wordpress.com/about/hoito- tyon-perusteet/.

3.6 Mobitop-mobiiliohjaus

Opiskelijoilla on käytössään joko oppilaitokselta lainatut tai omat mobiililaitteet, joiden avulla he täyttävät päivittäin sähköistä oppimispäiväkirjaa. Ohjaava opettaja seuraa reaaliaikaisesti päiväkirjaa, kommentoi sitä sovitusti ja puuttuu nopeasti asiaan, jos opiskelussa ilmenee asioita, joihin opiskelija toivoo apua.

Ohjauksessa hyödynnetään videopuhelu- ja neuvottelumahdollisuuksia esim. Skype-, Lync- ja AC-toimintoja. Opiskelijat pitävät blogia työssäoppimisen aikana. He käyttävät blogeissaan kuvia, videoita, tekstejä tai vaikkapa kuunnelmia. Opiskelijat voivat hyödyn- tää erilaisia mobiililaitteiden työkaluja, kuten sarjakuvaa. Vapaa ideointi blogialustalle on toivottua, sillä opiskelijoiden ideoista voi syntyä uusia työtapoja.

Blogit ja päiväkirja tekevät opiskelijan osaamisen näkyväksi ja helpottavat arviointia. Osaa- misen arviointia voidaan tehostaa kuvaamalla ammattiosaamisen näyttöjä. Niitä voidaan seurata sähköisten yhteyksien välityksellä tai nauhoittaa. Näyttöjä voidaan ainakin osin toteuttaa blogien avulla. Arviointikeskustelussa tehdään mobiililaitteiden avulla tarvittavat merkinnät Wilmaan samalla, kun arviointikeskustelua käydään. Arviointikeskustelun yhtey- dessä voidaan samalla ottaa sähköiset palautteet sekä opiskelijalta että työpaikkaohjaajalta.

Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja näkee sähköisen päiväkirjan ja blogin ja voi niiden avulla seurata ja ohjata oppimista. Tässä työskentelytavassa korostuu opettajan antama aito ohjaus ja palaute.

3.7 Henkilökohtainen oppimisympäristö

PLE:llä (Personal Learning Environment) tarkoitetaan oppimisympäristöä, jonka opiskelija suunnittelee, kokoaa ja ylläpitää Internetissä sosiaalisen median palveluja hyödyntäen.

Ympäristöjen rakentamisessa käytetään mm. blogeja, wikejä ja yhteisö- ja kuvanjakamis- palveluja. Opiskelija määrittelee oppimisympäristönsä avoimuuden.

(26)

Rakentaessaan oppimisympäristöään opiskelija perehtyy tutkinnon rakenteeseen ja orientoituu tuleviin opintoihinsa. Oppimisympäristöjen rakentaminen alkaa ohjatusti tietoja viestintätekniikan opinnoilla. Tuntien aikana perehdytään sosiaalisen median palveluihin, nettietikettiin sekä tekijänoikeuksiin liittyviin asioihin. Opiskelijan itsear- viointitaidot kehittyvät ympäristössä olevan oppimispäiväkirjan kirjoittamisen myötä.

Opintojen henkilökohtaistamisessa opiskelija arvioi omia vahvuuksiaan ja oppimisen tarvetta. Oppimisympäristössä näkyy opiskelijan oppimisen eteneminen. Opettaja seuraa oppimisympäristön rakentumista ja antaa opiskelijalle palautetta oppimisympäristös- sä osana normaalia opiskelijan ohjausta ja oppimisen arviointia. PLE tukee yhteisöllistä oppimista, kun opiskelijat jakavat oppimisympäristöjään. Opiskelija jakaa oppimispäi- väkirjansa myös työssäoppimisen ohjaajan kanssa. Työssäoppimisen ohjaaja lukee ja kommentoi opiskelijan oppimispäiväkirjaa. Opettaja ohjaa opiskelijaa yhteistyössä työs- säoppimisen ohjaajan kanssa.

PLE:llä opiskelija tekee näkyväksi osaamisensa ja prosessit, joilla osaaminen on hankittu.

PLE:tä käytetään opiskelijan oppimisen arvioinnin välineenä, ja se on osa opiskelujen henkilökohtaistamista. Ympäristöjen avulla opiskelijat verkostoituvat keskenään, jolloin osaaminen on helposti jaettavissa ryhmän kesken (yhteisöllinen oppiminen). Opettaja on yksi verkoston jäsenistä ja ohjaa opiskelijaa oppimisprosessin hallinnassa ja osaamisen osoittamisessa. PLE edistää myös työelämäyhteistyötä.

3.8 Blogiverkosto ja some

Esimerkki sisältää käytäntöjä, joilla sosiaalisen median työkaluja hyödynnetään opetuksessa. Tarjolla olevista työkaluista koostetaan helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö. Lisäksi esitellään tähän ympäristöön soveltuvia opetus- ja oppimis- käytäntöjä.

Esimerkissä blogi on opiskelijan henkilökohtainen tila ja vuorovaikutuksen mahdollistava verkosto. Toisaalta siinä korostuu opiskelijoiden itsenäinen työ, toisaalta tiedon yhteisöl- linen jakaminen ja tuottaminen. Tavoitteena on blogien avulla yhdistää parhaat puolet itsenäisestä ja yhteisöllisestä oppimisesta. Malli on tarkoitettu joustavaksi rakenteeksi, josta voidaan tilanteen mukaan poistaa/lisätä osia.

Oppimisen eteneminen blogiympäristössä:

1. johdanto (opettaja)

2. tehtävät, ongelmat ja kysymykset (opettaja)

3. tiedonhankinta (opiskelijat + opettajan ennalta keräämät resurssit) 4. blogiartikkelin luonnoksen kirjoittaminen (opiskelijat)

5. kommentointi, keskustelu ja palaute (opiskelijat + opettaja) 6. blogiartikkelin muokkaus (opiskelijat)

7. tuloksien yhteenveto (opettaja).

(27)

3.9 Blogi yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskelun tukena – uutispäiväkirja

Kehitetty menetelmä on tarkoitettu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskeluun.

Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tiedonhakutaitoja ja ohjata aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Menetelmää voidaan käyttää sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen kuuluvana tehtävänä.

Opiskelijat seuraavat uutisia haluamaansa mediaa käyttäen ja raportoivat blogiin tietyn määrän sellaisia uutisia, joita he pitivät mielenkiintoisina tai merkittävinä. Opiskelijat voivat pitää joko henkilökohtaista blogia tai opiskelijaryhmän yhteistä uutisblogia, jonne kaikkien merkinnät tallennetaan ja jossa myös kommentoidaan uutisia.

3.10 QR-koodien ohjeet

Puualan opiskelussa on käytetty apuna QR-koodeja jakkaran valmistuksessa. Tämän oh- jeistuksen ovat toteuttaneet 1. lukuvuoden opiskelijat. Ohjeiden avulla voidaan valmistaa yksinkertainen jakkara, ja samalla perehdytään useisiin puuntyöstön perustyömenetel- miin. Tavoitteena on, että uudet opiskelijat voivat ohjeita hyödyntämällä valmistaa harjoi- tustyön aiempaa itsenäisemmin. Näin opettajalle jää enemmän aikaa itse työmenetelmien, koneiden käytön ja työturvallisuusasioiden opettamiseen.

Ohjeiden julkaiseminen on toteutettu niin, että jakkaran osat ovat seinään kiinnitettyinä eri työvaiheissa. Jokaista erillistä työvaihetta varten on QR-koodi, jonka avulla pääsee työvaiheen ohjeisiin. Käytäntö on luotu osana Kiltakoulut.fi-hanketta.

(28)

4 Virtuaalimaailma ja pelit ammatillisessa koulutuksessa

Virtuaalimaailmat tarjoavat ammatillisessa koulutuksessa edullisen vaihtoehdon jäljitellä prosesseja, jotka ovat reaalimaailmassa kalliita tai haasteellisia toteuttaa. Erilaiset tilan- nesimulaatiot (esim. asiakaspalvelutilanteet, kielten opetus), jotka eivät vaadi mittavaa ympäristön rakentamista, soveltuvat kokemusten mukaan hyvin virtuaalimaailmoihin.

Virtuaalimaailmassa käyttäjä uppoutuu kolmiulotteiseen maisemaan ja vuorovaikutukseen keskittyen samalla annettuihin tehtäviin. Opetustilanteita pystytään rikastamaan, ja esimerkiksi ryhmädynamiikkaan liittyviä ilmiöitä voidaan havainnollistaa ja testata erilaisten toiminnallisten tehtävien ja kilpailujen avulla.

Koska virtuaalimaailma pyrkii jäljittelemään mahdollisimman paljon reaalimaailmaa, useimmat perinteiset ohjaus- ja arviointimenetelmät soveltuvat myös virtuaalimaailmoihin. Virtuaalisessa ympäristössä toimimisen lisäksi oppimisen arvioinnissa voidaan käyttää perinteisiä e-oppimisympäristöjä tai sosiaalisen median palveluita.

Pelejä ja pelillisyyttä halutaan hyödyntää entistä enemmän opetuksessa. Pelien viihteellisyys ja hauskuus sitouttavat opiskelijaa peliin ja ennen kaikkea oppimisprosessiin. Oppimispelien ja etenkin 3D-simulaatioiden tavoitteena on harjoitella miltei sellaisinaan reaalimaailmaan siirrettävissä olevia taitoja ja toimintamalleja autenttisessa maisemassa, turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi pelien on todettu kehittävän muun muassa opiskelijan käden ja sil- män koordinaatiota, sosiaalisia taitoja, strategista ajattelua, luovuutta sekä keskittymiskykyä.

Seuraavassa on esimerkkejä virtuaalimaailmojen ja pelien hyödyntämisestä opetuksessa.

4.1 Virtuaalipanimo

Virtuaalipanimo-hankkeessa on rakennettu, testattu ja otettu opetuskäyttöön avoin Second Life (3D) -panimoympäristö. Panimoympäristöä esitellään muille koulutuksen järjestäjille ja annetaan käyttötukea. Lisäksi on kehitetty yhteistyötä panimoalan työpaikkaohjaajien kanssa sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien ohjaus-, menetelmä- ja arviointiosaamista.

Oluen valmistusprosessin opetus on jaettu kolmeen osa-alueeseen:

1. oluen teko käsin prosessihallissa 2. oluen teko virtuaalipanimossa 3. oluen teko osaston pienpanimossa.

Oluen teko aloitetaan tekemällä olutta keittokattilassa (10 l) prosessihallissa. Sen jälkeen tutustutaan oluen tekoon virtuaalipanimossa, jossa työvaiheet simuloivat pienpanimon työvaiheita. Toisin sanoen opiskelija ajaa mäskäyksen, siivilöinnin ja humalakeiton virtu- aalipanimolla useampaan kertaan niin, että viimeisillä ajokerroilla hän tarvitsee ainoastaan yksinkertaiset ajo-ohjeet. Virtuaalipanimoon on kytketty opetusvideoita ja tehtäviä, joita tekemällä syvennetään oppimista.

(29)

4.2 Virtuaalinavetta

Virtuaalinavetta on web-pohjainen virtuaalinen 3D-ympäristö. Virtuaalinavetta simuloi kou- lutilan todellista navettaa (kuva 11). Virtuaalinavetassa opiskelija voi tutustua opetusnavet- taan ja oppia tuntemaan, mitä eläimiä, koneita ja laitteita navetassa on. Alan viimeisimpään tietoon opiskelija pääsee tutustumaan virtuaalinavetan kirjaston avulla. Ympäristössä voi liikkua vapaasti, ja se sisältää erilaisia tietopisteitä ja linkkejä ulkopuolisiin tietolähteisiin.

Kuva 11. Virtuaalinavetta

Katso video virtuaalinavetasta:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WuDey59izxc

Virtuaalinavetta mahdollistaa sen, että opiskelija kyseenalaistaa, vertaa ja miettii virtuaali- sen navetan ja oikean navetan toiminnallisuutta ja eroja. Opiskelutapana virtuaalinavetan käyttö on nykyaikainen ja tämän päivän nuorille helppo ja tuttu tapa liikkua pelimäisesti.

Se on rakenteeltaan valmis pohja, jonne voidaan koostaa erilaisia oppimistehtäviä ja ma- teriaaleja. Oppimistehtävät rakentuvat kokonaisuuksiksi, jotka vaikuttavat kokonaisval- taisesti eläimen hyvinvointiin, tuottavuuteen, turvallisuuteen ja siihen laitekantaan, jota nykyaikaisessa navettaympäristössä käytetään.

4.3 Case SIMPURA – rekkasimulaattori

Tavoitteena on ollut tehostaa ja monipuolistaa logistiikka-alan simulaatio-oppimisym- päristöjen käyttöä verkoston toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa kaikissa on käytössä joko kiinteä tai liikuteltava rekkasimulaattori. Tuloksena syntyi simulaatio- opetukseen soveltuvia ja sitä tukevia uusia oppimispelejä ja pelimäisiä pedagogisia toimintamalleja ja -ohjelmia. Esimerkkinä on mm. oppimispeli, jossa opitaan logistiikan perustutkinnon yhdistelmäajoneuvokuljetuksia koskevaan tutkinnon osaan sisältyviä yhdistelmäajoneuvokytkentöjä. Pelin pelaaminen nopeuttaa yhdistelmäajoneuvon kyt- kennän oppimista käytännössä. Lisäksi oppimispelillä tehostetaan käytössä olevien si-

(30)

mulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä. Oppimispeli on ladattavissa Internetistä, ja sen pelaamiseen tarvitaan tietokone, jossa on Internet-yhteys.

Lue lisää simulaatioista http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=simulaatiot

4.4 Puimuri ja 3D

3D-ympäristön tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan puintityön aloittami- seen liittyvät keskeisimmät työprosessit, jotka tulee tehdä ennen puimurin käyttöönottoa.

Opiskelijalle tarjotaan virtuaalinen ympäristö, jossa voi oppia puimurin huoltokäytänteitä ennen käytännön harjoittelua. Näin valmiudet käytännön tekemiseen paranevat. Etu- käteistutustuminen parantaa myös oppijan työturvallisuutta, kun hän hallitsee asiat jo ennen käytännön harjoitusta. Opiskelijat ovat kokeneet virtuaaliympäristön täydentävän reaalimaailmassa tapahtuvaa opetusta, mutta ei täysin korvaavan sitä. Ympäristön vuoro- vaikutteisuutta tulee vielä kehittää.

Oppijalle on myös tarjolla ympäristö, johon voi tuottaa/ohjelmoida lisää 3D-elementtejä ja toiminnallisuutta. Ympäristöön on tarkoitus kehittää myös puimurin huoltoon, säätöihin ja ajoon liittyviä harjoitteita. Ympäristössä on myös ominaisuuksia, jotka tuovat lisäarvoa virtuaaliympäristössä pidettyyn oppituntiin (puhe, chat, materiaalin jako jne.).

Oppimisen tueksi on rakennettu verkkosivusto.

4.5 Lisätty todellisuus oppimisen tukena

Lisätty todellisuus voi elävöittää perinteistä oppikirjaa. Kirjan sivuihin upotettujen mark- kereiden avulla kirjaan voidaan lisätä interaktiivista virtuaalista ja/tai audiovisuaalista sisältöä. Markkereita voidaan käyttää myös työsalissa, työssäoppimispaikassa tai muussa reaalimaailman kohteessa antamaan lisätietoa ja simuloimaan eri toimintavaihtoehtoja tai -ohjeita, joita oppija voi tilanteessa hyödyntää.

VIREAALI 2 -hankkeessa on kehitetty käyttäjäystävällinen Lisätyn todellisuuden (Aug- mented Reality, AR) -alusta, joka toimii ”drag and drop” -periaatteella. Kun 3D-malli on valittu alustan varastosta, se tuodaan AR-alustaan integroituun sovellusosaan. Lisätyn todellisuuden sovellus saadaan tämän jälkeen toimimaan joko suoraan AR-alustassa tai 3D-malli voidaan tulostaa ja hyödyntää myöhemmin webkameran avulla.

Lue lisää osoitteesta http://salpro.salpaus.fi/vireaali2/help.html

Muita esimerkkejä lisätyn todellisuuden sovelluksista ovat mm. Hakijan opas, Platonin kappaleet, Kasveja ranskaksi, Maapallon rakenne ja Rakennusalan esineitä. Katso lisätie- toja osoitteesta http://salpro.salpaus.fi/salpausAR/index.htm.

(31)

4.6 Sandbox I/II

Pelejä ja pelillisyyttä halutaan hyödyntää entistä enemmän opetuksessa. Pelien viihteellisyys ja hauskuus sitouttavat opiskelijaa peliin ja ennen kaikkea oppimisprosessiin. Op- pimispelien, ja etenkin 3D-simulaatioiden, tavoitteena on harjoitella miltei sellaisinaan reaalimaailmaan siirrettävissä olevia taitoja ja toimintamalleja autenttisessa maisemassa, turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Edellä mainitun lisäksi pelien on todettu kehittävän muun muassa opiskelijan käden ja silmän koordinaatiota, sosiaalisia taitoja, strategista ajattelua, luovuutta sekä keskittymiskykyä.

Sandbox on kehitetty 3D-oppimispeli rakennusalan ammatilliseen koulutukseen. Peli toimii RealXtend-virtuaaliympäristössä, jossa opiskelijat pääsevät avattarina tutustumaan rakennusalan teoriaan. Pelin kohderyhmänä ovat rakennusalaa opiskelevat oppilaat ja opettajat sekä rakennusalasta kiinnostuneet henkilöt. Pelejä voidaan pelata yksin tai parin kanssa. Peliin voi myös liittyä tarkkailijoita seuraamaan pelaajien suoritusta.

Pelien tavoite on havainnollistaa pelaajalle talonrakentamisen eri päävaiheet. Vaiheessa I ra- kennetaan talon perustukset, ja vaiheessa II talo valmistuu. Talonrakentaminen kolmiulottei- sessa ympäristössä on hyvä tapa oppia, mitä omakotitalon rakentaminen vaatii. Pelistä löytyy 11 vaihetta, jotka käydään läpi yksitellen. Kuvitteellisessa ympäristössä on myös turvallista tehdä virheitä ja oppia niistä ennen oikealle työmaalle lähtemistä. Pelien tavoitteena on tuottaa elämyksellisiä yhteistoimintatilaisuuksia pitkäjänteisesti vuorovaikutteisuuden keinoin.

Katso video http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=ej992-vUrSA Pelit ovat vapaasti ladattavissa osoitteista http://salpro.salpaus.fi/sandbox sekä http://

salpro.salpaus.fi/sandbox2/

4.7 ASPASOME – asiakaspalvelun opiskelua pelaamalla

ASPASOME on roolipeli, jossa käsitellään asiakaspalvelua, myyntiä, markkinointia, yhteis- kuntavastuuta ja kestävää kehitystä. Peliä voidaan hyödyntää merkonomi-opiskelijoiden koulutuksessa.

Pelin tarkoituksena on työskennellä tavaratalon eri osastoilla ja kohdata tavaratalossa sekä sosiaalisessa mediassa eteen tulevia jokapäiväisiä pienempiä ja suurempia haasteita, jotka liittyvät tavaratalon toimintaan ja kehittämiseen. Tavaratalon eri osastojen tulee tehdä yhteisiä päätöksiä ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta tavaratalon toiminta ei suistuisi kaaokseen. Pelissä vaaditaan yhteistyötä sekä kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä ja sopia tehtävistä toimenpiteistä.

4.8 Game Bridge

Game Bridge on verkossa pelattava 3D-peli, joka on tarkoitettu kohtaamispaikaksi opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien käyttöön. Pelissä yhdistyvät työpaikalla tapahtuva oppiminen, viimeisin tietämys yhteisöllisestä oppimisesta sekä uusin tietoja viestintätekniikka. Pelin teemojen ja tilanteiden taustalla on pedagoginen käsikirjoitus,

(32)

jonka tavoitteena on varmistaa oivaltava, syvällinen oppimiskokemus ja korkeatasoinen yhteisöllinen ryhmätyöskentely.

Game Bridge kehittää työpaikalla tarvittavia taitoja ja haastaa opiskelijoita, opettajia ja henkilökuntaa tutustumaan uuteen toimintaympäristöön. Pelissä pelaaja joutuu pohti- maan, kuinka työnteko onnistuu muiden tuella niin, että voimat riittävät. Sen tapahtumat sijoittuvat festivaalialueelle, jossa pelin osallistujat ovat festivaalien talkoolaisia.

Kuva 12. Game Bridge

Game Bridgen tehtävissä korostuu inhimillinen kestävyys, ammatillinen osaaminen ja yhteistyö. Tehtävät on laadittu niin, ettei pelistä selviä ilman toisten pelaajien apua. Kah- den tunnin peliä pelataan 4–5 hengen ryhmissä. Peli koostuu kahdesta osiosta, jotka ovat pelattavissa myös erikseen.

Pelin käyttöönottoa tuetaan opettajille ja työpaikkaohjaajille suunnatulla kirjalla sekä verkkoon tulevilla ohjeilla, esimerkeillä ja tapauskuvauksilla. Peli on osa laajempaa kehitys- työtä, jossa pelin opetuskäytön tueksi tuotetaan pedagogista materiaalia ja keskustelufoo-

(33)

4.9 LOL – Lievästi outoa liiketoimintaa

LOL-pelissä opiskelijat ja yrittäjät muodostavat Facebookissa yhteisön, jossa yrittäjät esitte- levät liiketoiminnan haasteita, ”saumoja”, Youtube-klippeinä ja opiskelijat tarjoavat luovia ratkaisuja pelaamalla LOL-peliä. Pelaajat pyrkivät tiimeinä tuottamaan mahdollisimman luovia ratkaisuja yritysten kuvaamiin saumoihin. Yritykset osallistuvat pelaajien kehittä- mien ratkaisujen arviointiin ja antavat palkinnot aineettomien, kehitysmaiden yrittäjyyttä tukevien lahjojen muodossa.

Peli synnyttää uusia verkostoja, innostaa yrittäjyyteen ja antaa yrittäjille luovia ratkaisu- malleja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

Lue lisää https://www.facebook.com/lievastioutoaliiketoimintaa?ref=hl

4.10 Kokkipeli

Kokkipeli on asiakaspalvelua käsittelevä verkkopeli hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Pelin tavoitteena on ravintolan rakentaminen ja erilaisiin kysymyksiin vastaaminen. Pelaajalla on mahdollisuus hankkia eri- hintaisia kalusteita ja ravintolan sisustukseen käytettäviä elementtejä. Pelaaja voi hankkia ravintolaansa myös tarjoilijoita ja asiakkaita. Ravintolan hankinnat kasvattavat ravintolan asiakaspaikkojen määrää. Pelaajan saamat tulot määräytyvät hänen ravintolansa asiakaspaikkojen määrän perusteella, eli mitä enemmän ravintolassa on kalusteita, sitä enemmän tuloja pelaaja saa.

Kokkipeliä on mahdollista pelata myös kaksinpelinä, jos opiskelijaryhmän opettaja on käynyt hallintajärjestelmän kautta lisäämässä opiskelijaryhmän peliin. Kaksinpelissä pa- noksina toimivat pelaajien pelissä keräämät rahat, ja pelaajat kisaavat toisiaan vastaan nopeudessa ja tarkkuudessa.

Lue lisää http://www11.edu.fi/kokkipeli/files/kokkipeli_esite.pdf

(34)

LÄHTEET

Ammattipeda-sivusto www10.edu.fi/ammattipeda/

Frisk, Tarja (toim.): Oppimisympäristöjä avartamassa. Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2010:1. Opetus- hallitus.

Karusaari, Riitta: Levi-Instituutin kokemukset opetusjärjestelyjen ja -menetelmien kehit- tämisestä 2013.

Marika Koramo (toim.): Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä kehittämässä. Kan- sallisia kehittämislinjauksia ja kuvauksia Opetushallituksen valtionavustuksilla tuetuista oppimisympäristöjen kehittämishankkeista 2008–2010. Oppaat ja käsikirjat 2012. Ope- tushallitus.

Kiltakoulujen sivut: www.kiltakoulut.fi

Koulutuksen järjestäjien Opetushallitukseen toimittamat oppimisympäristöhankkeiden loppuraportit vuosilta 2009–2011.

Koulutuksen järjestäjien Opetushallitukseen toimittamat laajennetun työssäoppimisen kokeilujen loppuraportit vuosilta 2009–2011.

Koulutuksen järjestäjien Opetushallitukseen toimittamat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen loppuraportit vuosilta 2009–2011.

Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen verkkosivustot: http://toplaaja.wikispaces.com/

Opetushallituksen Hyvät Käytännöt -sivusto https://hyvatkaytannot.oph.fi/

Opetushallituksen työpaikkaohjaajien koulutusta käsittelevä alasivusto http://www.oph.

fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tyopaikkaohjaajien_koulutus

Opetushallituksen julkaisemat alakohtaiset oppimisympäristöjen turvallisuusoppaat http://

www.oph.fi/haku?searchtext=turvallisuusopas

Top-patteri-hankkeen wiki-sivusto http://top-patteri.wikispaces.com/