Yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut työelämälähtöiset opintopolut motivoivat opiske-lijoita ja tehostavat läpäisyä. Opiskelu käytännön työtä tehden motivoi useimpia opis-kelijoita. Opintojen kesto, työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun rytmitys, opintojen sisällöt ja ohjaus suunnitellaan opiskelijan tarpeet huomioiden. Opettajien yh-teistyö opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa yksilöllisten opintopol-kujen toteuttamisen. Yksilöllisten, työelämälähtöisten opintopolopintopol-kujen mahdollistaminen edellyttää opetusjärjestelyjen toteutuksen tarkastelua eri näkökulmista. Alla on tiivistettynä Levi-Instituutissa tehtyä tarkastelua ja keskeisiä kysymyksiä:
Opettajien vahvuudet ja ammatillisen substanssin osaaminen – Millaisia opettajien työelämäverkostot ja yhteistyötaidot ovat?
– Miten opettajien pedagoginen osaaminen ja oppimisympäristöjen hyödyntämis-osaaminen näkyy oppilaitoksen toiminnassa?
– Miten koulutuksen järjestäjän rakenteet tukevat jaetun opettajuuden toteuttamista?
– Millä tavoin mahdollistetaan aidosti työprosessilähtöisen ammattikoulutuksen toteuttaminen, miten opettajia tuetaan tässä työssä?
Oppilaitoksen työjärjestysten tekeminen (lukujärjestykset, aikataulutukset)
– Miten opettajat ja johto tulkitsevat tutkinnon perusteita? Nähdäänkö tutkinnon perusteiden mahdollisuudet?
– Millä tavalla työprosessit ja työtehtäväkokonaisuudet sijoitetaan työjärjestykseen opiskelijoille tarjottavaksi (työprosessilähtöinen toiminta – opiskelijan vai opetta-jan näkökulmasta mielekäs)?
– Miten edistetään ja varmistetaan työprosessien opiskelun sijoittaminen työelä-män ”aikataulujen” mukaan; mm. mitkä kuukaudet tai ajankohdat sopivat kysei-sen työprosessin toteuttamiseen ja siten työelämäyhteistyöhön
~ Miten työelämäyhteistyötä hyödynnetään yksilöllisissä opintopoluissa?
~ Miten opettajille mahdollistetaan työelämälähtöisten oppimisprosessien suunnittelu ja toteuttaminen
~ Toteutuuko jaettu opettajuus ja miten se on mahdollistettu?
– Soveltuvatko opintorekisteri- ja lukujärjestysohjelmat sekä muut tarvittavat verk-kopohjaiset ohjelmat yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen ja tukevatko ne yksilöllistä opintojen etenemisen suunnittelua ja dokumentointia?
Esimerkki opettajan tehtävänkuvasta
Kehittämishankkeissa toimineiden kokemusten mukaan yksilöllisten työelämälähtöisten opintopolkujen toteuttaminen edellyttää opettajien tehtävänkuvien uudelleentarkastelua.
Seuraava esimerkki opettajan tehtävänkuvasta on muokattu Levi-Instituutin tekemän työn pohjalta:
Opiskelijan yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelu, tukeminen ja mahdollistaminen yhteistyössä työelämän kanssa
– Opiskelijoiden erilaisten oppimisvalmiuksien ja mahdollisten tukitoimien kartoi-tus (niihin liittyvät tehtävät ja alueellisten / kansallisten / kansainvälisten
toimi- Jaetun opettajuuden toteuttaja ja yhteisöllinen toimija
– Tutkinnon osien osaamisen tavoitteiden yhteissuunnittelu opiskelijoiden, opetta-jien ja työelämän edustaopetta-jien kanssa
– Turvallisen ja myönteisen oppimisilmapiirin ja oppimisympäristöjen luominen (motivaatio, asenne, yhteistyökyky)
– Oppimissisältöjen ja aineistojen yhteissuunnittelu ja -tuottaminen
– Sisältöjen integroiminen (yhteiset tutkinnon osat ja ammatilliset tutkinnon osat)
Opetus/oppimisen ohjaus
– HOPSien seuraaminen ja päivitykset
– Opiskelijalähtöinen riittävä ja oikea-aikainen oppimisen ohjaus ja arviointi eri ympäristöissä (mukaan lukien työssäoppiminen)
– Erilaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen oppimisen ohjauksessa (mukaan lukien avoimet, sähköiset ympäristöt)
Osaamisen arviointi
– Ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus ja arvioinnit sekä työpaikkaohjaajien ohja-us ja tuki (tehtävänkuvassa määritellään vastuu opiskelijaryhmittäin, opintopo-luittain)
– Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Opettajan oma kehittyminen ja työelämäosaamisen kehittäminen sekä työelämän kehittämisosaaminen
– Oman työn ja työelämän kehittäminen, osallistuminen pedagogisiin kehittämis-hankkeisiin ja/tai koulutuksiin
– Työelämäjaksoille osallistuminen – Työpaikkaohjaajien ohjaus ja koulutus – Työelämäverkostojen ylläpito ja luominen
– Kehityskeskusteluissa laaditaan kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelma yhteis-työssä lähiesimiehen kanssa.
Muut erityistehtävät
– Esim. Kansainväliset tehtävät, kilpailutoiminnan vastuutehtävät
Eri kehittämishankkeissa on testattu hyvin tuloksin jaettua opettajuutta, opettajien erilaisia toimenkuvia ja otettu joustavat opiskelujärjestelyt myös muussa koulutuksen järjestä-jän toiminnassa huomioon. Seuraavissa alaluvuissa 2.1–2.7 on esimerkkejä yksilöllisistä opintopoluista, tekemällä oppimisesta sekä yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjyyteen kasvattavista tavoista toteuttaa ammatillista koulutusta. Esimerkit perustuvat Opetushalli-tuksen rahoittamiin laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja oppimisympäris-töhankkeisiin. Esimerkkejä eri alojen opintopoluista löytyy myös Opetushallituksen Edu.
fi-palvelusta.
2.1 Tavastian TopLaaja-ryhmämalli
Ammattiopisto Tavastia käyttää opetuksessaan ryhmämallia, jossa opiskelijat ovat työssä-oppimassa 72 ov. Mallia käytetään rakennusalan ja kiinteistöpalveluiden sekä liiketalou-den perustutkinnoissa. Työssäoppiminen ja lähiopetukseen osallistuminen vuorottelevat noin viiden viikon jaksoissa: neljän viikon työssäoppimista seuraa viikon lähijakso op-pilaitoksessa, jolloin opiskellaan yhteisiä tutkinnon osia ja ammatillisia tutkinnon osia.
Lue lisää http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=tavastian_top_laaja_tyomalli
2.2 Pajaoppiminen osana ammattiin oppimista
Alueen työpajat toimivat oppimisympäristöinä koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja ammatillisia opintoja suunnitteleville nuorille. Tässä mallissa pajatyöskentely on opin-nollistettu ja työpajoilla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on kehitetty yhteistyössä paja- ja projektitoimijoiden kanssa. Pajaoppiminen soveltuu opiskelijalle, joka tarvitsee tiiviimmän ohjauksen ja toiminnallisen oppimisympäristön oppimisensa tueksi ja on motivoitunut työntekoon. Työssäoppimisjaksot toteutetaan erikseen.
Oppilaitos määrittelee oppimistavoitteet pajajaksolle (ammatilliset, ammattitaitoa täydentävät ja vapaasti valittavat tutkinnon osat). Lisäksi oppilaitos seuraa sovittujen tavoitteiden toteutu-mista ja vartoteutu-mistaa oppimisen. Oppilaitos tarjoaa opiskelijalle opiskelijapalveluita opiskelun tueksi sekä arvioi osaamista ja kirjaa suoritukset. Oppilaitoksen henkilöstö on perehdytetty pajaoppimisen mahdollisuuksiin ja opiskelijoiden ohjausprosessien rakentamiseen.
Lue lisää https://wiki.lamk.fi/display/pajaoppiminen/Pajaoppimisen+esittelymateriaali ja http://www.salpaus.fi/pajaoppiminen-osana-ammatillisia-opintoja/Sivut/default.aspx.
2.3 Monialainen valokuvanäyttely kone- ja metallialalla
Ammatillisten tutkinnon osien opiskelu on hyvin käytännönläheisiä, joten opiskelijoiden voi olla haasteellista motivoitua yhteisten tutkinnon osien opiskeluun. Esimerkissä yhdis-tetään kone- ja metallialan opiskelijoiden taiteen ja kulttuurin tutkinnon osat ammatillisiin tutkinnon osiin siten, että opetuksessa ja ohjauksessa on mukana sekä ammatinopettaja että taiteen ja kulttuurin opettaja.
Opiskelijat kuvaavat tekemiään kone- ja metallialan töitä. Kuvat siirretään Google Dri-ve -pilvipalDri-veluun, mistä opiskelijat lataavat omat kuvansa Google+:aan muokattavaksi kuvanmuokkaustyökalulla. Kun kuvat on muokattu, opiskelijat julkaisevat ne opettajalle arvioitaviksi. Taiteen ja kulttuurin opettaja arvioi kuvat sanallisesti sekä numeroin astei-kolla 1–3. Lisäksi ammattiaineen opettaja kommentoi, mikäli löytää kuvien perusteella esimerkiksi työturvallisuusriskejä tai esimerkillisen hyvin hoidettuja töitä. Taiteen ja kult-tuurin opettaja valitsee jokaiselta opiskelijalta 1–3 parasta kuvaa ja tulostaa ne värillisenä A4-kokoisiksi. Opiskelijat signeeraavat kuvansa, minkä jälkeen kuvat laminoidaan.
Yhteistyön tuloksena syntyy valokuvanäyttely, jonka toteuttamiseen osallistuu myös muita yhteisten tutkinnon osien ja monien eri koulutusalojen opiskelijoita:
Levyseppähitsaajaopiskelijat harjoittelevat vesileikkauskoneen käyttöä siten, että he leikkaavat sopivan kokoiset valokuvakehykset kaikille kuville metallista.
Puuseppäopiskelijat pystyttävät valokuvanäyttelyn metalliosaston yhteen teoria-luokkaan.
Englanninopettaja osallistuu pystytykseen ja kyselee opiskelijoilta englanniksi asioi-ta työstä sekä eri laitteiden ja työasioi-tapojen nimiä.
Merkonomiopiskelijat laativat kutsut avajaisiin. Kutsun laatiminen on samalla sekä äidinkielen että asiakaspalvelussa toimiminen -kurssin tehtävä.
2.4 Kylpemällä kielitaitoa
Mallin tarkoituksena on mahdollistaa kielen oppiminen aidoissa vuorovaikutus-, opiske-lu- ja työtilanteissa. Kielikylpysessiot voidaan toteuttaa erikokoisissa yrityksissä tai oppi-laitoksen tiloissa Suomessa tai ulkomailla. Kylvyissä periaatteena on, että oppioppi-laitoksen opiskelija ja/tai yrittäjä/yrityksen henkilöstö menee tekemään töitä joko kotimaassa tai ulkomailla toimivaan yritykseen ja käyttää sekä opiskelee kieltä työnteon yhteydessä.
Kylpyryhmässä on aina oltava vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia. Menetelmässä yh-distyvät kielen, kulttuuritietouden, yritystoiminnan ja ammattitaidon oppiminen luonnol-lisissa oppimistilanteissa.
Ryhmän kokoonpano voi vaihdella ryhmäläisten oppimistavoitteiden mukaan. Opiske-lijan oppimisen ohjauksesta vastaa opiskeltavan sisällön opettaja yhdessä ammatinopet-tajan kanssa ja/tai työpaikkaohjaaja. Kylpemällä kielitaitoa -menetelmää hyödynnettä-essä on tyypillistä, että opiskelijoiden roolit vaihtuvat tilanteiden mukaan. Koulutuksen järjestäjät voivat soveltaa menetelmää kielten opetuksen integroinnissa ammatillisiin tutkinnon osiin, henkilöstönsä kieli- ja kulttuurikoulutuksessa sekä opettajien työelä-mäjaksojen yhteydessä.
Lue lisää http://www.oph.fi/julkaisut/2010/oppimisymparistoja_avartamassa
2.5 Learning by doing – ammatin oppiminen tekemällä
Kyseessä on ilmiöperusteinen oppiminen, tekemällä oppiminen ja kokemuksellinen op-piminen. Esimerkissä ammatillinen koulutus toteutetaan työvaltaisesti. Ammatillisia ja tutkinnon yhteisiä osia opiskellaan käytännön työtehtävissä ja oppilaitoksessa työelämän kaltaisissa oppimisympäristöissä, kuten autohallissa, kahviossa, rakennuksilla ja tapahtu-missa. Opettajan rooli on olla oppimistilanteiden järjestelijä, valmentava ohjaaja, kannus-tava rinnalla kulkija, motivoija ja oppimisen mahdollistaja. Esimerkissä opiskelijan koke-muksilla on keskeinen rooli. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen prosessi:
1. Opiskelija toimii ja kokee.
2. Opiskelija reflektoi eli pohdiskelee kokemuksia käymällä dialogia joko sisäisesti tai ryhmässä.
3. Opiskelija käsitteellistää oppimaansa.
Esimerkissä ammattiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa asiayh-teyksissään. Tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja opiskellaan perinteiset oppiainerajat ylittäen, mikä on huomioitu opetussuunnitelmassa (kuva 6).
Kuva 6. Learning by doing -sisältö tiivistettynä
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1703/
2.6 Yrittäjämäinen toimintatapa
TOY-mallissa ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppiminen toteutetaan toimi-malla yrittäjänä (kuva 7). Opiskelija opiskelee ja työskentelee useimmiten oppilaitoksen yhteydessä toimivassa osuuskunnassa omaa yrittäjyyttä, palveluita ja tuotteita myyden, toteuttaen ja kehittäen. Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja, vaan opiskelijat hankki-vat itse asiakkaat, joille tekevät toimeksiantoja, ja vastaahankki-vat työstään suoraan asiakkaalle.
Opiskelija saa palkkaa työstään osuuskunnassa.
Reflektio yksin ja ryhmässä pohdintaan onnistumisia, kehittämistarpeita – yrityksen ja erehdyksen kautta
Oivaltava oppiminen; toistojen, onnistumisten ja myönteisten oppimiskokemusten kehä yhteistoi
minnallisesti ja yhteisvastuullisesti.
Vastuullisuus ryhmälle, yhdessä jaettuja oppimiskokemuksia. Päämäärät saavutettavissa olevia.
Motivoivaa ja mielekästä tehdä oikeita asioita, oikeille asiakkaille autenttisessa oppimisympäristössä.
Tiedon tarve herää tekemisen myötä, tuotetaan itse sisältöä, syvennetään osaamista. Metataidot kehittyvät.
Positiivinen kannustava ilmapiiri, ryhmähenki, yhteinen tekeminen ja tavoite.
Toimintaympäristössä, jossa voi käyttää eri aisteja, kokea
Työelämän kaltaiset oppimisym
päristöt, Piece of cake – kahvio harjoitus yritys, autohalli, opetus
keittiö, tapahtumat, työpaikat
Oppimistekoja ovat käytännön työtehtävät
asiakaspalvelu kahviossa, kassa
koneen käyttö, ruuan valmistus, leipominen, työympäristön
Tiimityöskentely yhdessä ryhmänä toisten opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien, ammatillisten ohjaajien, vertaisohjaajien ja opettajan ohjauksessa.
Kuva 7. TOY-mallin toimijat ja roolit
Lue lisää TOY-mallista linkistä http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=toy_osuuskun-nasta_oppia
Osuuskunta on juridinen yksikkö liiketoiminnan harjoittamiseen. Se tarjoaa mm. hallinto- ja kirjanpitopalveluja sekä markkinointitukea ja yhteyksiä asiakkaisiin ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen (esim. kokeneemmat neuvovat). TOY-malli on erilainen tapa oppia. Se vaatii oppijalta, oppijatiimiltä, valmentajalta ja oppilaitoksen johdolta innostusta ja uskallusta kokeilla. Malli haastaa oppimaan sekä opiskelijat että valmentajat.
2.7 Urakointipaja
Esimerkissä yrittäjyyden ja yritystoiminnan opiskelu integroidaan ammatillisiin tutkinnon osiin ja tutkinnon yhteisten osien opiskeluun. Osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu ns.
urakointipajassa, jossa opiskelijat toimivat vuorollaan erityyppisissä tehtävissä opettajien ja työnjohtajana toimivan ammattimiehen ohjauksessa. Oppimisympäristöjä ovat oppilai-toksen luokkahuoneet, verkko, työsalit ja oppilaioppilai-toksen ulkopuolinen urakointipaja sekä urakointikohteet. Yrittäjyysosaamisen oppiminen ajoittuu koko tutkinnon ajalle.
Esimerkin tarkoituksena on tukea opiskelijoiden yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvän osaamisen kehittymistä. Tavoitteena on kehittää sisäistä yrittäjyyttä ja vastuullista
toimin-taa. Oppimisesta ja hyvästä työstä palkitaan siten, että opiskelija pääsee luokasta ja/tai työsalista töihin urakointipajaan ja lopulta työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolelle.
Tavoitteena on myös, että opiskelijat oppivat kustannustietoisuutta ja saavat kokonaisval-taisen käsityksen yritystoiminnasta, tiedostavat oman roolinsa sekä kasvavat yrittäjämyön-teiseen toimintatapaan. Esimerkki on kehitetty Turun ammatti-instituutissa.
Kuvassa 8 on esitetty oppimisympäristön kokonaisuus.
Kuva 8. Urakointipaja oppimisympäristönä
URAKOINTITILA KAUPAN- JA HALLINNON YKSIKKÖ
YHTEISTYÖKUMPPANIT SISÄLTÖJEN INTEGROINTI
Turun alueen LVIyrittäjät HANKEesittely