Koulutuksen järjestäjät ovat vuosien ajan kehittäneet työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Hanketoimijoiden yhteiset verkostotapaamiset, sosiaalisen median monipuolinen hyödyntäminen sekä Opetushallituksen Hyvät Käytännöt -palvelu edesauttavat kehittämishankkeissa syntyneiden mallien levittämistä.
Tähän lukuun on koottu esimerkkejä työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimi-sen) ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksista. Käytänteet on koottu ja tekstit kirjoitet-tu yhteistyössä TOP-patteri -hankkeen toimijoiden sekä muiden työpaikalla tapahkirjoitet-tuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjien kanssa. Lisätietoa hankkeista löytyy liitteestä (Liite 1).
1.1 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus
Työpaikalla tapahtuva oppiminen (työssäoppiminen) on olennainen osa ammatillista pe-ruskoulutusta. Opettajat kehittävät työpaikkaohjaajien osaamista systemaattisesti yhdessä työnantajien kanssa.
Opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen sisältävät myös yksiköllisen ohjauksen. Teknologian hyödyntämismahdollisuudet ovat entistä monimuo-toisempia, ja ne ovat useimpien opiskelijoiden ja ohjaajien käytettävissä. Opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien yhteydenpito on mahdollista reaaliaikaisesti. Oppilaitoksissa käy-tetään blogeja, Facebook-ryhmiä ja verkkopäiväkirjoja.
Opetuksen suunnittelu, järjestäminen ja oppimisen ohjaus on entistä joustavampaa. Seu-raavassa on esimerkkejä erilaisista ohjauskäytännöistä. Sosiaalisen median työkalujen hyödyntämistä ammatin oppimisen ohjauksen tukena on kuvattu luvussa kolme.
1.1.1 Ohjaa ja opasta -kortit
Ohjaa ja opasta -kortit on laadittu työssäoppimisen toteutuksen tueksi työpaikkaohjaajalle, opiskelijalle ja opettajalle. Kortteja voidaan käyttää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoi-den ohjaamisessa, työpaikkaohjaajien koulutuksessa oppimateriaalina, opiskelijan työhön perehdytyksessä sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen opiskelussa. Ohjaa ja opasta -kortit sisältävät opettajan ohjekortin lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoihin liittyviä kortteja. Korteissa käsitellään esimerkiksi seuraavia aiheita:
Aloitekyky ja yrittäjyys -kortissa tuetaan mm. oma-aloitteisuutta.
Oppiminen ja ongelmanratkaisu -kortissa tuetaan ongelmanratkaisutaitojen kehitty-mistä.
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky -kortissa ohjataan turvalliseen työskentelyyn.
Yhteistyö-kortissa kerrotaan mm. siitä, kuinka opiskelija saadaan osaksi työyhteisöä
1.1.2 Työssäoppimisen ohjausmalli
Työssäoppimisen ohjausmallissa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tiedostavat roo-linsa ja vastuunsa. Työpaikkaohjaaja on asiantuntija substanssialallaan, opiskelija oppimi-sessaan ja opettaja oppimisen ohjaamisessa ja osaamisen arvioinnissa.
Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan tehtäviä ja vastuita tarkastellaan seuraavissa työssäoppimisprosessin vaiheissa:
1. Työelämäyhteistyön suunnitelma
2. Suunnittelu ja valmennus työssäoppimiseen 3. Työssäoppimisen aloitus
4. Työssäoppimisen ohjaus työpaikalla 5. Arviointi
6. Palaute ja kehittämistarpeet
Mallissa kuvataan kuhunkin vaiheeseen liittyvät pedagogiset ratkaisut, jotka sisältävät toimintaohjeita työpaikkaohjaajille ja opettajille opiskelijan työssäoppimisen ohjaukseen.
Mukana on vinkkejä opettajille työpaikkaohjaajan tukemiseen ja mentorina toimimiseen.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1494/
1.1.3 DIANA-malli
DIANA-toimintamallin kehittäminen alkoi Opetushallituksen käynnistämässä VETO-tutki-musprojektissa. Mallissa pyritään luomaan kokonaiskuvaa dialogisesta osaamisen rakenta-misesta erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten työssäoppimisessa. Mallia voidaan hyödyn-tää työelämän ja koulutuksen erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa. Mallin avulla saadaan toiminnallisia välineitä oppimisprosessin suunnittelemiseen ja käytännön työskentelyyn.
Mallin avulla opettajat ja opiskelijat hahmottavat osaamisen rakentamisen prosessina, jossa edetään autenttisesti ja dialogisin toimintatavoin. Toimintamallin luomisen ideana on ollut antaa opettajien ja opiskelijoiden käyttöön avain, jonka avulla osaamisen rakentaminen esimerkiksi virtuaalisessa ympäristössä on innostunutta ja yhteisöllistä.
Toimintamallin jatkokehityksen tuloksena on syntynyt Dialogilla syvätehoa oppimiseen –sivusto sekä DIALE-sivusto, jotka löytyvät HAMKin Internet-sivuilta. Sivustolla on julkais-tu mm. menetelmäkortit dialogiosaamisen sekä dialogisen oppimisen ja tiedonluomisen kehittämiseen.
1.1.4 Työvalmentajamalli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukena on työvalmentaja. Ennen työssäoppimista työvalmentaja keskustelee opiskelijaryhmää ohjaavan opettajan kanssa.
Haastattelussa työvalmentaja arvioi opiskelijan työssäoppimisen tuen tarpeen yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa. Haastattelussa sovitaan myös työssäoppimisen vastuista ja työnjaosta. Työvalmentaja keskustelee opiskelijan kanssa työelämän pelisäännöistä ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa työtaitovalmennukseen.
Opiskelijoille tehdään HOJKS, jolloin selvitetään mm työssäoppimisen odotuksia, tavoittei-ta ja reunaehtoja. Työvalmentavoittei-taja tutustuu tulevaan työssäoppimispaikkaan yhdessä opis-kelijan kanssa. Työvalmentaja osallistuu myös työpaikan laadunvarmennukseen yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi työanalyysimenetelmää.
Työssäoppimisen aikana työvalmentaja tukee opiskelijoita tarpeen mukaan työmatkalla ja
työpaikalla. Työssäoppimisen jälkeen työvalmentaja keskustelee opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisen onnistumisesta ja saaduista kokemuksista sekä osallistuu opis-kelijaryhmän työssäoppimisen purkupäivään. Työvalmentaja on sovittaessa läsnä ammat-tiosaamisen näytössä, mutta ei osallistu arviointiin.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1757
1.2 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen
Tähän lukuun on koottu esimerkkejä työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimi-sen) sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen hyvistä käytännöistä. Luvun käytänteet on koottu ja tekstit kirjoitettu yhteistyössä TOP-patteri-hankkeen toimijoiden sekä muiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjien kanssa.
Wiki-alustalla osoitteessa http://top-patteri.wikispaces.com/Palauteprosessit on saatavana lisää työpaikkaohjaajille, opettajille ja opiskelijoille suunnattuja työssäoppimisen ja am-mattiosaaminen näyttöjen palautekyselyjä sekä muita palautteen keruu- ja käsittelymal-leja. Sivustolta löytyvät myös työssäoppimisen palautteiden keräämiseen suunnitellut ja toteutuksessa olevat INKA-järjestelmän ja ISKUT-oppilaitosryhmittymän kysymyssarjat.
1.2.1 Työssäoppimisen ohjausverkosto
Työssäoppimisen ohjausverkosto on asiantuntijaryhmä, joka vastaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen oppilaitostasoisesta kehittämisestä, toiminnan koordinoin-nista, työssäoppimisen laadunvarmistuksesta sekä työpaikkaohjaaja- ja arvioitsijakoulutuk-sen koordinoinnista. Ohjausverkostossa on edustettuna oppilaitokarvioitsijakoulutuk-sen johto, koulutusalat, hanketoiminta ja laadunhallinta.
Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, toiminnan koordinointi, työssäoppimisen laadunvarmistus sekä työpaikkaohjaaja- ja arvioitsijakoulutus kuvataan prosesseina, joihin linkitetään asiakirja-, ohjeistus- ja sopimusasiakirja. Työssäoppimisen prosessikuvausten laadintatyössä hyödynnettiin kehittämisryhmän lisäksi opettajakunnan edustajia sekä työssäoppimispaikkojen edustajia.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1468
1.2.2 Palautteiden keräämisen ja hyödyntämisen käytäntöjä
Systemaattinen palautteiden kerääminen eri osapuolilta on tärkeää työssäoppimisen toimin-tamallien kehittämisen, ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja laadun varmistamisen kannalta. Hankkeissa on kehitetty palautetiedon keräämiseen kysymyssarjoja ja testattu erilaisia teknisiä ratkaisuja palautetiedon keräämiseksi. Tiedon analysointiin on tuotettu malleja, joissa tarkastellaan tuloksia sekä laadullisesta että määrällisestä näkökulmasta.
Palautteiden käsittelyssä ja analysoinnissa on hyödynnetty yhteistä käsittelyä eri
osapuol-Kuva 1. Työssäoppimisen palauteportaat
1.2.3 Opiskelijat mukana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä
Opiskelijoiden antaman palautteen pohjalta tehdyt yhteenvedot esitellään opiskelijoille ja heiltä pyydetään kehittämisehdotuksia annetun palautteen pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin käsittelee opiskelijoiden kehittämisehdotukset ja antaa niiden pohjalta omat kehittämisehdotuksensa koulutuksen järjestäjälle. Koulutusalojen opettajat käsittele-vät opiskelijoiden ideat ja ehdotukset. Korjaavat toimenpiteet toteutetaan heti tai tulevan lukuvuoden aikana.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1721/
1.3 Työturvallisuutta edistäviä käytäntöjä
Turvallisuutta edistävien toimintamallien, turvallisuustiedon ja oikean asenteen myötä työpaikalle ja oppilaitoksen oppimisympäristöihin luodaan turvallisuuskulttuuri, joka on osa päivittäistä toimintaa. Hankkeissa on edistetty pitkäjänteistä toimintaa työturvallisuus-kulttuurin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Niissä on otettu käyttöön ja kehitetty toi-mintatapoja ja perehdytyslomakkeita. Hankkeissa on laadittu konekohtaisia kortteja ja esimerkiksi QR-koodilla avautuvia tiedostoja, jotka ohjaavat koneiden käyttöä ja toimivat turvallisuuteen perehdyttämisen tukena. Ohjaus on tuotu mobiililaitteilla työpaikkojen ja työsalien rakenteisiin ja työkoneisiin.
Lue lisää https://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6turvallisuus
Työssäoppimisen turvaportaat opastavat opettajaa, työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa laa-dukkaaseen ja turvalliseen työssäoppimisen toteuttamiseen (kuva 2). Turvaportaiden ppt-esitys löytyy linkistä.
Kuva 2. Työssäoppimisen turvaportaat
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1724
1.4 Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen
Kehittämishankkeissa on kuvattu useita työpaikkaohjaajien koulutusmalleja, jotka järjes-tetään joko koulutuksenjärjestäjien omana tai usean verkostossa toimivan oppilaitoksen yhteisenä toimintana. Hankkeissa syntyi idea yhteisestä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisfoorumista ja materiaalipankista, jonka kautta voitaisiin valtakunnallisesti orga-nisoida työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämistä.
Opettajien työelämäjaksot, työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen sekä eri kehit-tämishankkeiden toteutuksen ja työssäoppimisen ohjauksen yhdistäminen on todettu toimiviksi käytännöiksi eri osapuolten osaamisen kehittämisessä (kuva 3).
Kuva 3. Erilaisia tapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen
1.4.1 Esimerkkejä työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutuksista
Työpaikkaohjaajakoulutuksessa voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Mentorointi-mallia, Verkko-opiskelu-mallia tai Monimuoto-mallia, jotka soveltuvat kai-kille koulutusaloille sekä nuorten että aikuisten kanssa toimiville työpaikkaohjaajille.
Toteutustavat soveltuvat myös työ- ja elinkeinoelämän eri aloille ja erikokoisiin yrityksiin.
Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen toteutetaan Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov -sisältöjen mukaan tai vaihtoehtoisesti päivityskoulutuksena ottaen huomioon työpaik-kaohjaajien aiempi osaaminen.
1. Mentorointi-malli
Koulutus toteutetaan työpaikalla siten, että esim. työelämäjaksolla oleva opettaja opastaa tulevaa työpaikkaohjaajaa ohjaamaan työssäoppijaa.
Tuleva työpaikkaohjaaja osoittaa osaamisensa käytännön ohjaustilanteissa.
Mentorointi voidaan toteuttaa opettajan työelämäjaksolla, opettajan työssäoppimisen ohjaus- ja arviointikäynnillä ja/tai opettaja resursoidaan erikseen ko. koulutukseen.
2. Verkko-opiskelu-malli
Verkko-opiskelu toteutetaan hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa, kuten sosiaa-lista mediaa ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä.
Koulutus voidaan toteuttaa joko osin tai kokonaan verkko-opiskeluna.
Verkko-opiskelun jälkeen osaaminen osoitetaan käytännön ohjaustilanteissa.
3. Monimuoto-malli
Koulutus toteutetaan erilaisin pedagogisin menetelmin, kuten lähiopetus, verk-kokeskustelu sekä oppimis- ja kehittämistehtävät, niin itsenäisesti kuin ryhmässä toteutettuna.
Työpaikkaohjaajan osaaminen osoitetaan käytännön ohjaustilanteissa.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1434/
Lisää esimerkkejä työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutuksista:
linkistä http://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6paikkaohjaajakoulutus sekä Toplaa-ja-wikistä http://toplaaja.purot.net/2b_tyoelaman_tukemisen_keinoja
Kuvassa 4 on Omnian työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutusmalli.
Hakeutuminen Ennakkokysely, osaamiskartoitus
Koulutus moduulit 4x0,5 pv
(työpaikkakoulu
Lähipäivät/illat, pienryhmät ja verkkototeutus jatkuvasti tarjottimella kevät ja syksy
Kuva 4. Omnian työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen prosessi
Toteutusmallit pyritään rakentamaan joustaviksi malleiksi, jotka ovat muuttuvien kou-lutusrakenteiden ja tutkintojen perusteiden mukaisia sekä mahdollistavat monialaisen yhteistyön. Erilaisia malleja voidaan toteuttaa alakohtaisesti, mutta työpaikkaohjaajalle on annettava vapaus valita itselleen sopivin osaamisen kehittämismuoto. Työpaikkaohjaajan roolia ja merkitystä oleellisena osana opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien opintopolkua korostetaan entistä vahvemmin.
1.5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen käytäntöjä
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen (työssäoppimisen) laatua arvioitaessa tarkastellaan kokonaisuutta, joka koostuu työssäoppimisen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Työssäoppimisen laadun kehittäminen on osa koulutuksen järjestäjän laadun kehittämisjärjestelmää, ja se liittyy ammattikoulutuksen järjestämiseen. Kuvassa 5 on esitetty Jyväskylän ammattiopiston laatutyön kokonaisuus.
Jyväskylän ammattiopiston laatutyö EQAVET-ympyrässä
Jyväskylän ammattiopisto, Hanna Rajala 2013 Arviointi
Palautteet opiskelijoilta ja työelämän edustajilta Sisäiset auditoinnit
Opetus, ohjaus ja arviointi Opettajien työelämäjaksot Tutkintojen opsit ja toteutussuunnitelmat Opettajien vuosityösuunnitelmat Laatutiimin toimintasuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelmat
Kuva 5. Esimerkki koulutuksen järjestäjän laatutyön kokonaisuudesta
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäjät ovat kartoitta-neet työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosesseja, toimijoita sekä prosessien seurantaa ja arviointia tukevia työkaluja. Seuraavassa on joitain esimerkkejä kehittämistyön tuloksista.
Lue lisää http://top-patteri.wikispaces.com/Ty%C3%B6ss%C3%A4oppimisen+ja+ammatti osaamisen+n%C3%A4ytt%C3%B6jen+prosessimalleja.
1.5.1 Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle
Laatukriteereissä arvioitavia asioita ovat työssäoppimisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Luokittelu perustuu eurooppalaiseen ammatillisen koulutuksen laadun-hallintasuositukseen (EFQM). Laatukriteereiden avulla voidaan arvioida ja kehittää (esi-merkiksi kerran vuodessa) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista työpaikalla. Kriteeristöä voidaan tarkastella kokonaisuutena tai osina. Laatukriteeristö sopii myös koulutuksen järjestäjälle työssäoppimispaikkojen laadun arviointiin. Se toimii myös uuden työntekijän perehdytyksessä.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1432/