Sähköisten oppimisympäristöjen sekä mobiililaitteiden ansiosta opettajalla on mahdolli-suus ohjata opiskelijan oppimista eri ympäristöissä. Visuaalisen aineiston tuottaminen voi motivoida opiskelijoita uudella tavalla. Kokemukset ovat osoittaneet, että kun opiskelijat saavat valita dokumentointitavaksi äänityksen, kuvauksen ja/tai videoinnin kirjoittamisen sijaan, he nostavat aktiivisemmin esiin esimerkiksi työprosesseihin liittyviä keskeisiä asioita ja osaamista. Myös vuorovaikutus ohjaavien opettajien ja opiskelijan välillä kasvaa. Koke-musten perusteella sosiaalisen median palvelut ja mobiililaitteet mahdollistavat seuraavaa:
Opiskelijoille:
tavoitteellisen oppimisen tuen ja ohjauksen eri ympäristöissä
työkalut oppimisen ja osaamisen kehittymisen dokumentointiin
työkalut osaamisen läpinäkyväksi tekemiseen.
Opettajille ja ohjaajille:
oppimisen ohjaus- ja arviointityökalut
tavan dokumentoida ohjaus ja tehdä se läpinäkyväksi.
Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa, erityisesti ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa, on kehitetty mm. erilaisia tapoja hyödyntää mobiilioppimista ja -ohjausta sekä sosiaalista mediaa. Tässä luvussa kuvataan parhaita käytänteitä ja esimerkkejä eri osa-alueilta.
Nykytekniikan hyödyntämiseen liittyviä laitteisto- ja infrastruktuurivaatimuksia on kuvattu enemmän Ammattipeda-sivuston osiossa Mobiilioppiminen.
3.1 Sosiaalinen media tieto- ja viestintäteknologian hyödyntä-misessä
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa on kartoitettu, miten ja missä vaiheessa sosiaalisen median työkaluja ja tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää osana työssäoppimista. Sosiaalista mediaa ja TVT:tä voidaan hyödyntää
yhteydenpitoon
oppimisprosessin dokumentointiin, näkyväksi tekemiseen
ohjaukseen
oppimistehtäviin
yhteisölliseen työskentelyyn ja vertaistukeen
materiaalien kokoamiseen ja luomiseen
kyselyihin ja palautteisiin
opiskelijalähtöisyyden lisäämiseen
osaamisen arviointiin ja ammattiosaamisen näyttöihin
työelämän avaintaitojen oppimiseen
työelämän edustajien kouluttamiseen
työelämäyhteistyöhön.
Kuvasta 9 käy ilmi, että hyödyntämismahdollisuuksia on paljon.
Tiedottaminen ja esittely ja yhteistyö:
Infot, hankkeet, koulutus,
tukihenkilöt, kollegat, opiskelijat
Ohjauksen ja yhteydenpidon toimintatapojen sopiminen Valitut toimintatavat:
Yhteydenpito ja toiminta ryhmässä Sovitun dokumentointi ja välineiden käyttöönotto sekä perehdytys
Ohjauksen ja yhteydenpidon aloittaminen sovitusti Kaikkien mukaan pääsyn varmistaminen
Ohjaus verkkoa hyödyntäen Oppimistehtävät
ryhmässä yksilötasolla
Oppimisprosessin dokumentointi verkkoon Oppimisen arviointi verkossa
Ammattiosaamisen näytöt Näyttösuunnitelmat ja ohjeistukset Suoritusajankohdan sopiminen Näytön dokumentointi suorituksen aikana Arviointi verkossa
Arviointikeskustelu dokumentoitua hyödyntäen
Palautteen kerääminen ja dokumentointi Palautteen käsittely ja kehittämistoimet
Tieto ja viestintätekniikan ja Sosiaalisen median käytön arkipäiväistäminen
Kuva 9. Sosiaalinen media työssäoppimisen tukena
Kuvan 9 listojen tarkoitus on toimia työkaluina, jotka nostavat esille olemassa olevat mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Lista on jaoteltu työssäoppimisen toteutuksen vaiheiden mukaan.
TopLaaja/some/tvt Hanna Toijala ja Tomi Vesterinen 2012
3.2 eTutor-malli
Mallin tavoitteena on tukea uusien toimintatapojen käyttöönottoa, jotta käyttöön saataisiin yhtenäiset toimintatavat ja opetusteknologioita voitaisiin kehittää hallitusti. eTutorit vali-taan tukemaan yksikön opettajia opetusteknologian mielekkäässä käyttöönotossa. eTutor tuntee organisaation TVT-strategian ja työvälineet sekä osallistuu eTutor-verkoston toi-mintaan ja yhteiseen kehittämiseen.
eTutorin toimenkuva:
tuntee välineiden käytön omassa yksikössä (verkko-oppimisympäristö ja luokka-huoneen opetusteknologia – aktiivitaulut)
pedagoginen ja perustason tekninen osaaminen välineiden käytössä
yksikön tukihenkilö ongelmatilanteissa
juurruttaa opetusteknologioiden käyttöä arjen opetustilanteisiin
kehittämis- ja koulutustarpeiden kokoaminen yksiköstä.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1550/
3.3 PEDASOS-malli
Mallin keskeisenä ajatuksena on tukea vertaismentoroinnilla sosiaalisen median käyttöön-ottoa ja kehittämistä opetus- ja ohjaustyössä. Malli sisältää vertaismentorointi-koulutuksen, mentori-aktoritoiminnan ja tarvittavan tausta-aineiston. Opettajien some-osaaminen ja pedagogisesti joustavien mallien hyödyntäminen lisääntyvät toiminnan myötä.
Mentorien tehtävänä on esitellä aktoreille sosiaalisen median käyttöä verkkoyhteisöissä ja online-palavereissa. Tavoitteena oli pienin askelin ja käytännönläheisesti jalkauttaa tieto- ja viestintätekniikan sekä avoimien ympäristöjen hyödyntäminen osaksi opettajien arkityötä.
Vertaismentorointi on erinomainen osaamisen jakamisen ja kehittämisen väline, jota voi-daan soveltaa myös muussa osaamisen kehittämisessä. Koulutettujen mentoreiden osaa-mista voidaan edelleen hyödyntää oppilaitoksen eri aloilla. Malli tukee verkko-opetusta ja -ohjausta sekä mahdollistaa erilaiset opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1490
3.4 Kiltakoulut ja pintakilta
Koulutuskeskus Tavastia on kehittänyt pedagogisen mallin, jossa yhdistyvät opiskelija-keskeisyys, vertaisoppiminen, yhteisöllinen tiedon jakaminen, opiskelijaa kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun sekä tavoitteellinen oppimisen tuki. Kilta tarkoittaa opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä koskevaa toimintatapaa. Mallissa hyödynne-tään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (kuva 10).
Kuva 10. Pintakilta; wiki, blogi, some ja mobiililaitteet
Pintakilta on avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämi-seen. Pintakilta-toimintamallissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimukset on purettu työtehtäviksi. Opiskelijan ammattitaito ja osaaminen kehittyvät työtä tekemällä ja blogiin reflektoimalla. Myös työprosessin vaiheet dokumentoidaan.
Pintakillan pedagogista mallia on jatkokehitetty ja levitetty Kiltakoulut.fi-hankkeessa. Eri ammattialat soveltavat pedagogista mallia omien kiltojensa puitteissa alansa erityispiir-teisiin sopivaksi. Sivustolla http://www.kiltakoulut.fi/ esitellään toimintaa ja annetaan ohjeita, joiden avulla Kiltakoulut-mallin voi ottaa käyttöön omassa opetuksessa.
Lisäksi on kehitetty opiskelijoille suunnattu KeikkailuExtra-sivusto http://keikkailuextra.
wix.com/keikkailuextra2, jossa on ohjeita siitä, millä tavalla omaa osaamista voi doku-mentoida ja tehdä läpinäkyväksi erilaisia sosiaalisen median työkaluja hyödyntämällä.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1685/
3.5 Hoitotyön työvuoro verkossa
Hoitotyön työvuoro verkossa -kokonaisuus sopii lähihoitajan perustutkintoon osaksi
hoi-Työvuoroissa opiskelija käy läpi seuraavat asiasisällöt:
Hoitotyön arvot ja periaatteet: potilaan hoitotyön tarpeen tunnistaminen, hoidon suunnittelu ja hoitotyön tavoitteiden saavuttamisen arviointi
Keskeiset elintoiminnot: hengittäminen ja verenkierto, ongelmat ja hoitotyön autta-mismenetelmät
Ravitsemustila: syöminen ja juominen, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät
Erittäminen: virtsaaminen, ulostaminen, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät
Ihon hoito ja iho-ongelmien hoitomenetelmät hoitotyössä
Potilaan seksuaalisuus ja hoitotyö
Henkiset ja hengelliset tarpeet, ongelmat ja hoitotyön auttamismenetelmät
Kuolevan potilaan hoitotyö, kuolema
Hoidon päättyminen ja hoitotyön jatkuvuuden varmistaminen.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1761
http://virtuaalisairaala.edu.turku.fi/ ja http://taisotemobiili.wordpress.com/about/hoito-tyon-perusteet/.
3.6 Mobitop-mobiiliohjaus
Opiskelijoilla on käytössään joko oppilaitokselta lainatut tai omat mobiililaitteet, joi-den avulla he täyttävät päivittäin sähköistä oppimispäiväkirjaa. Ohjaava opettaja seuraa reaaliaikaisesti päiväkirjaa, kommentoi sitä sovitusti ja puuttuu nopeasti asiaan, jos opis-kelussa ilmenee asioita, joihin opiskelija toivoo apua.
Ohjauksessa hyödynnetään videopuhelu- ja neuvottelumahdollisuuksia esim. Skype-, Lync- ja AC-toimintoja. Opiskelijat pitävät blogia työssäoppimisen aikana. He käyttävät blogeissaan kuvia, videoita, tekstejä tai vaikkapa kuunnelmia. Opiskelijat voivat hyödyn-tää erilaisia mobiililaitteiden työkaluja, kuten sarjakuvaa. Vapaa ideointi blogialustalle on toivottua, sillä opiskelijoiden ideoista voi syntyä uusia työtapoja.
Blogit ja päiväkirja tekevät opiskelijan osaamisen näkyväksi ja helpottavat arviointia. Osaa-misen arviointia voidaan tehostaa kuvaamalla ammattiosaaOsaa-misen näyttöjä. Niitä voidaan seurata sähköisten yhteyksien välityksellä tai nauhoittaa. Näyttöjä voidaan ainakin osin toteuttaa blogien avulla. Arviointikeskustelussa tehdään mobiililaitteiden avulla tarvittavat merkinnät Wilmaan samalla, kun arviointikeskustelua käydään. Arviointikeskustelun yhtey-dessä voidaan samalla ottaa sähköiset palautteet sekä opiskelijalta että työpaikkaohjaajalta.
Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja näkee sähköisen päiväkirjan ja blogin ja voi niiden avulla seurata ja ohjata oppimista. Tässä työskentelytavassa korostuu opettajan antama aito ohjaus ja palaute.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1737/
3.7 Henkilökohtainen oppimisympäristö
PLE:llä (Personal Learning Environment) tarkoitetaan oppimisympäristöä, jonka opiskelija suunnittelee, kokoaa ja ylläpitää Internetissä sosiaalisen median palveluja hyödyntäen.
Ympäristöjen rakentamisessa käytetään mm. blogeja, wikejä ja yhteisö- ja kuvanjakamis-palveluja. Opiskelija määrittelee oppimisympäristönsä avoimuuden.
Rakentaessaan oppimisympäristöään opiskelija perehtyy tutkinnon rakenteeseen ja orientoituu tuleviin opintoihinsa. Oppimisympäristöjen rakentaminen alkaa ohjatusti tieto- ja viestintätekniikan opinnoilla. Tuntien aikana perehdytään sosiaalisen median palveluihin, nettietikettiin sekä tekijänoikeuksiin liittyviin asioihin. Opiskelijan itsear-viointitaidot kehittyvät ympäristössä olevan oppimispäiväkirjan kirjoittamisen myötä.
Opintojen henkilökohtaistamisessa opiskelija arvioi omia vahvuuksiaan ja oppimisen tarvetta. Oppimisympäristössä näkyy opiskelijan oppimisen eteneminen. Opettaja seu-raa oppimisympäristön rakentumista ja antaa opiskelijalle palautetta oppimisympäristös-sä osana normaalia opiskelijan ohjausta ja oppimisen arviointia. PLE tukee yhteisöllistä oppimista, kun opiskelijat jakavat oppimisympäristöjään. Opiskelija jakaa oppimispäi-väkirjansa myös työssäoppimisen ohjaajan kanssa. Työssäoppimisen ohjaaja lukee ja kommentoi opiskelijan oppimispäiväkirjaa. Opettaja ohjaa opiskelijaa yhteistyössä työs-säoppimisen ohjaajan kanssa.
PLE:llä opiskelija tekee näkyväksi osaamisensa ja prosessit, joilla osaaminen on hankittu.
PLE:tä käytetään opiskelijan oppimisen arvioinnin välineenä, ja se on osa opiskelujen henkilökohtaistamista. Ympäristöjen avulla opiskelijat verkostoituvat keskenään, jolloin osaaminen on helposti jaettavissa ryhmän kesken (yhteisöllinen oppiminen). Opettaja on yksi verkoston jäsenistä ja ohjaa opiskelijaa oppimisprosessin hallinnassa ja osaamisen osoittamisessa. PLE edistää myös työelämäyhteistyötä.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1602/
3.8 Blogiverkosto ja some
Esimerkki sisältää käytäntöjä, joilla sosiaalisen median työkaluja hyödynnetään opetuk-sessa. Tarjolla olevista työkaluista koostetaan helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö. Lisäksi esitellään tähän ympäristöön soveltuvia opetus- ja oppimis-käytäntöjä.
Esimerkissä blogi on opiskelijan henkilökohtainen tila ja vuorovaikutuksen mahdollistava verkosto. Toisaalta siinä korostuu opiskelijoiden itsenäinen työ, toisaalta tiedon yhteisöl-linen jakaminen ja tuottaminen. Tavoitteena on blogien avulla yhdistää parhaat puolet itsenäisestä ja yhteisöllisestä oppimisesta. Malli on tarkoitettu joustavaksi rakenteeksi, josta voidaan tilanteen mukaan poistaa/lisätä osia.
Oppimisen eteneminen blogiympäristössä:
1. johdanto (opettaja)
2. tehtävät, ongelmat ja kysymykset (opettaja)
3. tiedonhankinta (opiskelijat + opettajan ennalta keräämät resurssit) 4. blogiartikkelin luonnoksen kirjoittaminen (opiskelijat)
5. kommentointi, keskustelu ja palaute (opiskelijat + opettaja) 6. blogiartikkelin muokkaus (opiskelijat)
7. tuloksien yhteenveto (opettaja).
3.9 Blogi yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskelun tukena – uutispäiväkirja
Kehitetty menetelmä on tarkoitettu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opiskeluun.
Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tiedonhakutaitoja ja ohjata aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Menetelmää voidaan käyttää sekä lähiopetukseen että verkko-opetukseen kuuluvana tehtävänä.
Opiskelijat seuraavat uutisia haluamaansa mediaa käyttäen ja raportoivat blogiin tietyn määrän sellaisia uutisia, joita he pitivät mielenkiintoisina tai merkittävinä. Opiskelijat voivat pitää joko henkilökohtaista blogia tai opiskelijaryhmän yhteistä uutisblogia, jonne kaikkien merkinnät tallennetaan ja jossa myös kommentoidaan uutisia.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1608/
3.10 QR-koodien ohjeet
Puualan opiskelussa on käytetty apuna QR-koodeja jakkaran valmistuksessa. Tämän oh-jeistuksen ovat toteuttaneet 1. lukuvuoden opiskelijat. Ohjeiden avulla voidaan valmistaa yksinkertainen jakkara, ja samalla perehdytään useisiin puuntyöstön perustyömenetel-miin. Tavoitteena on, että uudet opiskelijat voivat ohjeita hyödyntämällä valmistaa harjoi-tustyön aiempaa itsenäisemmin. Näin opettajalle jää enemmän aikaa itse työmenetelmien, koneiden käytön ja työturvallisuusasioiden opettamiseen.
Ohjeiden julkaiseminen on toteutettu niin, että jakkaran osat ovat seinään kiinnitettyinä eri työvaiheissa. Jokaista erillistä työvaihetta varten on QR-koodi, jonka avulla pääsee työvaiheen ohjeisiin. Käytäntö on luotu osana Kiltakoulut.fi-hanketta.
Lue lisää https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1655/