• Ei tuloksia

Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018"

Copied!
8
0
0

Kokoteksti

(1)

OECD, 2019. TALIS 2018 Teaching and Learning International Survey, osa 1

Vastaajamäärät

Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 ensituloksia, osa 1

Opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä työstään ja ammatillisesta kehittymisestä 48 maassa

Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018

155 000

opettajaa kansainvälisesti

2 800

opettajaa Suomesta

9 000

rehtoria kansainvälisesti

150

rehtoria Suomesta

(2)

Mistä aiheista opettajat ja rehtorit tarvitsevat lisää osaamista?

Eniten tarvitaan 1. Erityisoppilaiden opettaminen 2. TVT opetuksessa 3. Monikielinen oppimisympäristö Eniten tarvitaan

1. TVT opetuksessa 2. Oppilasarviointi 3. Erityisoppilaiden

opettaminen

Vähiten tarvitaan 1. Kodin ja koulun

yhteistyö 2. Koulun johtaminen

ja hallinto 3. Ainepedagogiikka

Vähiten tarvitaan 1. Koulun johtaminen ja hallinto

2. Opetussuunnitel- matietoisuus 3. Oman opetusalan tieto ja ymmärrys

1. Opettajien yhteistyön kehittäminen

2. Tiedonkeruiden käyttö koulun kehittämisessä 3. Talousjohtaminen Eniten tarvitaan Eniten tarvitaan

1. Opettajien yhteistyön kehittäminen 2. Talousjohtaminen 3. Opettajien osaamisen kehittäminen

Vähiten tarvitaan 1. Koulutuspolitiikka 2. Johtamisen tutkimus ja teoria 3. Koulun opetus- suunnitelman

laatiminen

Vähiten tarvitaan 1. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistäminen 2. Opetuksen havainnoiminen 3. Johtamisen tutkimus ja teoria

Opettajat Suomessa vs Opettajat TALIS-maissa Rehtorit Suomessa vs Rehtorit TALIS-maissa

(3)

Rehtori Suomessa vs Rehtori TALIS-maissa Opettaja Suomessa vs Opettaja TALIS-maissa

45 16 59 18 70

43 17 69 25 69

NAISIA (%) IKÄ VUOTTA OPETTAJANA HALUSI ENSIJAISESTI

OPETTAJAKSI (%) OPPILASTA RYHMÄSSÄ

50 12

389 37 46

51 9

512 43 49

NAISIA (%) IKÄ VUOTTA REHTORINA

15

OPETTAJANAVUOTTA

20

OPPILASTA KOULUSSA OPETTAJAA KOULUSSA

Yleiskuva opettajista ja rehtoreista

vuosiluokilla 7-9

(4)

Opettamiseen ja opetukseen liittyviin tehtäviin käytetty työaika kokonaisella kalenteriviikolla (h) opettajien ilmoittamana

Opettaminen ja siihen liittyvät tehtävät yhteensä (h/vko) Opettaminen (h/vko)

Opettajien työajan käyttö

Suomi TALIS-maat

Ruotsi Tanska

Norja Viro

21 33 20 38

19 42 19 39

16 40 21 36

(5)

Rehtoreiden ilmoittama työajan jakautuminen eri tehtäviin (% työajasta)

Rehtoreilla vähemmän aikaa

oppilaille kuin aiemmin Teachers feel most valued in Finland

Opetukseen ja opetussuunnitelmaan

liittyviin tehtäviin käytetty aika on vähentynyt kaikissa

Pohjoismaissa

48 18 14

58 14 11

2013 2018

Hallinnolliset ja johtajuuteen liittyvät tehtävät Ei tietoa saatavilla

Opetukseen ja opetussuunnitelmaan

liittyvät tehtävät Yhteydet oppilaisiin Tanska

Viro Suomi

Islanti Norja Ruotsi TALIS-maat

0 10 20 30 40 50 60 0 10 20 30 40 50 60 0 10 20 30 40 50 60

(6)

Osuus opettajista, joille seuraavat tekijät olivat opettajan ammattia valitessa “melko tai erittäin tärkeää” (%)

Korkeintaan 5 vuotta opettajana Yli 5 vuotta opettajana

Näistä syistä opettajat arvostavat ammattiaan

Takaa varman toimeentulon Lasten ja nuorten

kehittymiseen vaikuttaminen Oma panos yhteiskunnalle Tanska

Viro Suomi

Islanti Norja Ruotsi TALIS-maat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 69

76

89 81

68 65

(7)

Osuus opettajista, jotka ovat samaa tai täysin samaa mieltä (%)

Suomalaiset opettajat tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Opettajan ammattia arvostetaan yhteiskunnassa

11

Ruotsi

10

Islanti

35

Norja

19

Tanska

26

Viro

32

TALIS -maat

58

Suomi

Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet

Valitsisin yhä opettajan ammatin

79

Suomi

63

Islanti

63

Ruotsi

75

Norja

70

Tanska

74

Viro

76

TALIS -maat

TALIS -maat

75

Viro

80

Tanska

79

Norja

87

Ruotsi

79

Suomi

92

Islanti

86

(8)

Taitto ja infografiikka: Joel Kanerva.

Virallinen

perehdyttämisohjelma Virallinen

perehdyttämisohjelma vain niille, joille opettajien

ammatti on uusi

Epävirallista

perehdyttämistoimintaa Ei perehdyttämistoimintaa

Tanska

57 5 79 9

34 6 78 17

Viro

57 0 94 1

Suomi

28 14 89 3

Islanti

42 23 65 14

Norja

66 13 76 5

Ruotsi

56 20 73 13

TALIS-maat

Osuus rehtoreista, joiden mukaan koulun

uusille opettajille on tarjolla perehdytystä (%)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kolmion sis¨a¨an voidaan asettaa (sama) suorakulmio sek¨a pysty- ett¨a vaakatasoon niin, ett¨a sen kaksi sivua ovat kolmion kateeteilla, yksi k¨arki pisteess¨a B ja sen

Paneelin jäsenistä enemmistö halusi liittää affek- tiiviset ulottuvuudet kriittisen ajattelun määritelmään, kun taas loput katsoivat, että kriittinen ajattelu

Tulee myös huomioida, kuinka opettaja voi olla verkossa läsnä, seurata opiskelijoiden osallistumista ja oppimista.. Verkossa tulee opettamiseen liittyen pystyä tekemään

Yhtä poissa kuin ”opettaminen” on myös ohjauksen vastinpari ”itseohjautuvuus”, joka vielä vuosikymmen sitten oli aikuisen oppimisen luo- vuttamaton tunnuspiirre.. Tieto-

Antti Kauppi tarkastelee Aikuiskasvatus -lehden numerossa 3/83 Yrjö Engeströmin opettamisen ajattelumallia kirjoituksessa Las- ten opettaminen - aikuisten

see tehokkaimmat menetelmät tämän sisällön välittämiseen ja lopuksi pistää sisällön osaset järjestykseen .. Aikuisten opettamisen malli on prosessikeskeinen:

TALIS-maissa tilastolli- sesti merkitsevät erot olivat kaikkien kolmen ryhmän kohdalla: miesopettajat koki- vat opettajan ammattia arvostettavan noin 4 %-yksikköä enemmän kuin

Kehittämistoiminnan on hyvä rakentua aikaisemman tiedon pohjalle. Kehittä- mistoiminnan pitää myös soveltua opettajan omiin ammatillisiin kehittymisen tarpeisiin ja sen pitää