Kirje Kuopiosta. Huhtik. 27 p. · DIGI

Kauppalllisseurankirjasto amoinna4—5.

sunnuntaisin

ja4—5 i.p.sekä

sunnuntaisin

^{k:lo 3—lo i.p.}

«iifityölsisyhdist. kirjasto auki k:lo I—2 i.p.

k:lo12—1 ^{päiw. ja}4—5 i.p.

Kllnsantirjasto aukisunnuntaina^{k:lo 3-4i.p.}

ilutusllli

^amoinna arkipäiminäk:Io 10—1 ^päim.

Helvosmiehet

Huomatkaa!

että

Laulvantaina tämän

Toukokuun

^{11 päi-} wänä

kello

^{1 päimällä}

urakalle ulostar-

jotaan

mähimman

^maatimalle

Olmiteh-

taan

laimasillan

täyttäminen maalla.

Tarjomuksien hymäksynlisestä eli

hulkää- misesti

pidättää yhtiö puolen tunnin mietintö ajan.

Iymäskylän

luomatehdas

Osakeyhtiö.

5565) I—2

llilnllllnillmi

Kokouksia.

Ltäiillii asmville

sukulaisille

^{ja tuttmville}

|

ilmoitetaan 9

(sntinen

Rafael Pasanen

nukkui rauhallisesti kuolon uneenus- kossaVapahtajaansaKeiteleenTossaman

lahden

^Mäkelässll

Huhtik.

25 p. kello 7 j. p.p. 25 muoden,8 kuukaudenja17 nmkon^ijässä

suruksi

^jakaipaukseksiwan- hemmille ^yhdellemeljelle ja

sisarelle

^sekä

lukuisille

^muille

sukulaisille

^jatuttamille.

Sukulaiset.

Siellä onhän^{nyt tallella,} LuonnaHerran

SuoHerraettä mekin kerran Saamme

sinne

^tulla, Ia hänen^kuulla

Veisaamaan^{moitonmirttii,} Sulo

suulla.

Amerikka.

Sergeeff jaKumpp.Hankoniemi Pääasiamiehiä Suomessa Englantilais- Amerikkalaisille Posti-Höyrylaiva-lin- joille

«lm»»" ^ja »American"

Sergeeff ^{ja Kumpp.}

Hankoniemi.

myyvät

MatkustajapilettiäuseimpiinAmerikka- laisiin satamiinja sisämaankaupunkei- hinmäärätyistähelpoistahinnoista.

Toukokuun ⁸ ja 9 p:nä

Ohjelmaan kuuluu:

Soittoa, ^laulua,kuvaelmia y.^iiri.,y.m.

Lähemmin vasfedes.

^{(540) 2—o}

Seurahuoneella

köyhäin lyseolaisten

ja

ylioppilaskokelasten hyväksi

pidetään

P ^{9 I«»}

kokoontuu

V. asehuoneella sunnuntaina t. k. 5 siinä k:lo 8 aamulla.

Kunnan

^{päällikkö.}

Myytälvänö.

Kestilviitt, Torstaina Perjant.

Laumant.

Tiistaina

Postikonttoori auki:

Sunnunt.- ^{ja juhlap.} B—lo8

—

10 e. pp.^4—54

—

_5j.pp

Laulvant.

Keskin,.

3—5

„

Maanant.k:lo9—le.pp.

Tiistaina

„

B—lo

„

N— lpäin,.,3— 5

„

Perjant.

„

B—lo

„ l^^JatnJ^H^,

tulee^yllämainituilla^ajoilla,pi- detään konttoon^{suljettuna tarpeen}mukaan.

samoan!

Kirjel«atikot tyhjennetään:

Sunnunt. k:lo 7^j.pp.

Tiistaina

„

10 e. pp. ^{ja 6j.}pp.

Kesluviikk.

„

6j. pp. 3j. pp.

Postilonttoorin ulkopuolella olema laatikko

«ielä tunti ennen^postinlähtöä.

Posti lähtee:

Maanantaina^{12 yöllä} Kuopioon,Kokkolaan, Saarijärlvelle jaWii- tasaarelle ^Laukaan kautta.

Va^ „ HämeenlinnaanJämsän

ja Luopioistenkautta.

Bf:lo

^{13 e.pp.}Hämeenlinnaan,Pa-

dasjoenkautta.

Bh

^j,py._¦betle^{Keuruulle,Petäjän'e-}

jamyösSaa-

BriiärtueHe.

6,Mi-^{pp-KuopioonRautalam-} min kautta.

8 ^j.pp. Keuruulle^Petäjäme- den kautta.

12 p. Mikkeliin ^jaHarto- laan Kangasniemen kautta.

7 j.pp.^Keuruulle,Uuraisten jaMultian^kautta,ja myösSaarijänvelle.

Posti Tulee:

k:lo^10,goI- pp-^Kuopiosta.

Sunnunt.

„

₆ j.Pp-

Hämeenlinnasta.

Maanantain»»

6V4

^{aamullaKeuruulta}

Tiistaina

„

9V,e. p. Mikkelistä.

Keskimiikk.

„

4,^ j.pp.

Hämeenlinnasta.

Torstaina

„ „ 8^ _41/4

^e.j.^pp.pp.^Keuruulta.Kokkolasta, Saa- rijärmeltä jaKuo^

piosta.

Launmntaina

„

6'/^ ^{e.pp.Keuruulta.}

Mr ^Hylviii Kokkolan "«f

Silakoita

a

1 markka 70

^p.

Leinnskä.

Emil

Berggrenillä.

(568, I—l

Kirje Kuopiosta.

Huhtik.^{27 p} Ostolursfi

Erinäisiä ilmoitntsiai

22: 60.

98: 40.

122: 60.

kilman

sen

kimppuun. Näytelmä ei ollut tuotatamallista

sorttia.

^Nuori,

kahdeksan-

toista muotias aloittelija oli uskaltanut poiketa

traditsioonien

^radalta;

hän

^oli

siis

kukistettama. Se onnistuikin

sitä hel-

pommin, kun

heidän

puolellaan oli kaikki auktoriteetin mahti, jotamastaan ainakin meidän

maassamme

^{näyttää oleman}

^mah-

doton taistella.

Mitä julmia

sitten mahtaa

^{tämä näy-} telmä

sisältää?

^Onko

tendenssi siinä

ⁿⁱⁱⁿ

kamala tai

sen

taiteellinen armo niin pe- rätimitätön,että tuommoinen

murhatuo-

mio oli tarpeellinen ja oikeutettu?

Nastaus riippuu niistä periaatteista, joita taiteen ja kirjallisuuden

suhteen

^nou-

datetaan. Onko teaatteri olema ainoas- taan humituslaitos, mapaiden

hetkien hauskaa

^{miettoa marten, tai onko}

sen

tarkoitus

ihanilla malhekumilla

^auttaa

meitä

unhoittamaan

elämän maimat ja

murheet

^{tai kemeiden,} iloisten mielenliik- keiden kautta kartoittaa kaikki makamam- mat ajatukset, jotka joskus

tahtomat

^mie-

leen tungetella, ja nukuttaa meitä

huoli-

mattomuuden

rauhalliseen

^uneen.

^Jos se

todellakin on olemasellainen,omat nämä

tällaiset

^kappaleet

ehdottomasti heti tukah-

dutettamat, juurineen jos

mahdollista

^pois

kitkettämät.

Mutta tämä

olisi samalla kansallisen

elämän ja edistyksen kuolemanjulistus.

Ajan

henki

^{on makama, epäilemä;}

se

^nä-

kee

elämässä kauheita

epäkohtia ja

siksi tahtoo se

mapaasti perustuksia myöten tutkia ja ^tarkastaa,onko meidän maalli- nen

olemisemme

oikealle mai määrälle pohjallelaskettu,onko kaikki hymää, mikä hymäksi

sanotaan

^mai

olisiko mahdollisesti suuria

erhetyksiä totuuden Marjossa pääs- syt maltaan.

Joka

tätä

tahtoo

^estää

hän

menee hajottamaan

Jumalan

^työtä ihmissielussa,

hän ^tekee

syntiä Pyhää

Henkeä

mastaan".

Jos

^{tahdotaan, että} teaatteri ^on jotain muuta kuin ke- mytmielinen humituslaitos, joka lemittää ympärilleen

simeellistä

pahetta tai lie- memmästi

sanoen,

nukuttaa

ihmisiä

^yhä

symempään ^{uneen, jos} tahdotaan, että

teaatterilla

on armoa ja merkitystä kan-

sallisessa

kehityksessä, jos tahdotaan, että

se

maikuttaa ylentämästi eikä päinmastoin medä maikeasti

nousemaa

aatteellista elämäämme jälleen alas, niin

silloin tulee

meidän työskennellä yksimielisesti

siihen

^{suuntaan, että}

henkisen

^elämän

mirtaukset

^pääsemät

siellä

mapaasti, il- man esteittä ilmestymään ja maikutta- maan. Tämä ^ontärkeä

elin-ehto kansal- liselle

^taiteelle ja kirjallisuudelle, tätä paitsi ei kumpikaan niistä ole

menes-

tymä.

Kalle

Ahon

Epäilijä koskettaa

ih-

mis-elämän makamimpia, symimpiä kysy- myksiä. Siinä

esitetään kaksi mastakoh-

Ne, jotka

tahtomat saada

minun kaut- tani

tamaransn

lähetetyiksi, ilmoittakoot

siitä

kirjeellisesti ennen laimaliitkern alka- mista

Herrat Liikennemiehet!

N. Pehrmandille.

Wesijärwen Asemapäiillittö.

I—2

(Sisältö:KalleAhon ^Epäilijä) Suomalainen

Kanfanteaatteri

näytteli täällä t.k. ²³ ja 24 pmä Kalle

Ahon

draaman Epäilijä. Sen johdosta

tässä

^pari

sanaa.

Tämä kappale, maikka jo

lähes imisi

muotia

sitten

kirjoitettu, näyteltiin nyt masta

ensi

^kerran.

Suomalaisen

^tcaatte-

rin kotimaista kirjallisuutta

harrastama

johtaja oli

tosin

^{aikonut ottaa}

sen

^näytel-

tämäksi, mutta johtokunta teki esteen.

Jonkun

muoden päästä

se sitten

^ilmestyi

painosta ja

herrat

kritikoitsijat

riensimät Kurssit.

Suomen pantti Tont.

Myyntilurssi.

M. P- 270:

—

25: 30

123: 30 90 p. 25: 15

124: 30 90^{p. 123: 30} 124: 30 124: 50 90^p. 99: 50.

90n. 99: 90.

k.p. 99: 20.

90 ^v.123: 4U

90 p. 208:

l. n. 139: 30.

l. n. 139: 30.

l. n.^{139: 30.}

90 p.

Frankfurt ^{a.M. l.} n. 124: 30.

90^p.

— —

Tukholma Kristiania Köpenhamina Amsterdam Berliini Lybekki Antmerpi Hampuri Lontoo Pietari

122: 60.

206: 40.

138: 60.

138: 50.

138. 50.

taa.

Toisella

^{puolen sokea,}

fanaatillinen

usko, joka maatii

Jumalaa —

_mastoin

sitä ^maailman

järjestystä", jonka

hän

on meille

noudatettamaksi

^{asettanut, toi-}

sin sanoen

mastoin niitä luonnonlakia joiden

alaisiksi hän

^{on meidät pannut}

^- ihmetöillä osoittamaan moimaansa

^ja

suu-

ruuttaan. Tätä mielentilaa edustaa nuo- ri,makama, symätunteinen pappi, nimeltä Antti. Tieteet omat järkähyttäneet

hänen

lapsuutensa

uskonnollisia

käsitteitä,

tasa-

paino on kadonnut

hänen

sielustaan,tun- tuu kuin perustukset horjuisimat

hänen

jalkainsa alta. Rajattomalla kiihkolla, jokamie

suorastaan

fanatismiin,

halmeksii hän

^kaikkia

ihmisellisiä

toimenpiteitä,puis- telee

Jumalan

kanssa", maatien

Häntä suoranaisesti

^{tarttumaan tapausten juok-}

suun

ja estämään

hallan

^{tuloa. Se}

kuitenkin ^tulee,

kauhistukseksi

tuolle köy-

hälle

^kansalle, joka Nerkon kanamatyön kautta on töin tuskin kuolemasta

tähän saakka

pelastunut. Antti joutuu epätoi- moon ja

huudahtaa

^lopuksi':

En käsitä

minä

sinun

suuruuttasi,

Herra!"

^Tämä

huudahdus

^{ynnä kysymys,}

moisiko hän

kenties olla apuna

karsimille kanssa-ihmi-

silleen,jättämät sijaa

sille

^{toimolle, ettei}

hänen tuskansa

^ja

taistelunsa

^tule

häntä turmioon

^{miemään, maan että}

hän

^epäi-

lyksen symyydestä on löytämä totuuden

helmen

^että

hän

^nöyrtyen ja mieltään malttaen ymmärtää oikeaan uskoon maa- dittaman ei yksinomaan mielikumitukfen, maan kaikkien

sielun

^{moimien, järjen,}

tahdon

^{ja tunteen tasaista,} yhtämukaista kehitystä.

Ia sillä

^tamoin

hän

toimotenkin malttaa

sen surullisen

^{kohtalon, johon}

uskonnollinen

fanatismi

^{on mienyt tuon}

onnettomanMäkärän,jonka mielipuolisuus on kappaleessa ikäänkuin maroittamana osoitteena,

mihin

^tällainen

intohimoinen kiihko

^lopulta

^saattaa

^miedä.

Vastakohtana

Antille on näytelmässä nuori lääkäri, Kari, joka

raitismielisenä

ottaa elämän

semmoisena

^kuin

se

^on"

eikä

tahdo suotta

^maimata

itseään etsim-

ällä^semmoista, jota

hän

ei kuitenkaan löydä".

Tieteessään

ja ihmis-ystämälli-

sissä toimissaan

^on

hän

löytänyt elämäl- leen sisällyksen. Mutta Antin

sieluntar-

peita ei

hänen

^kylmä järkensä" tyydytä, päinmastoin yltyy tämä

hänen

^muistutuk-

sistaan

^yhä

^suurempaan

^{kiihkoon, jonka}

muoksi

ystämien mali onkin

mahalla sär-

kyä. Kari kuitenkin

miimeisessä

^näytök-

sessä

^{estää Antin} menettämästä

itseään

epätoimossaan.

Tämä näytelmä teki

meihin

^{syniän ja}

liikuttaman

maikutuksen.

^Mutta

smnen

yleisön

suosiota se

ivalitettmvasti ei moit-

tanut, jokamuutenolikin arivattalva.

Ih- miset

omat tottuneet

saamaan teaatterissa

kemeämpää,helpommin

sulamaa

^ramintoa,

jonka

muoksi he alussa

karttamat jatunte- matmastenmielisyyttä näitä liian ankaria kysymyksiä kohtaan, joita

tällaiset

^kappa-

leet

mäkisenkin herättämät. Käsitämme

myöskin, ett'eiwät

uskonnolliset

^mielellään

näe näitä

asioita teaatterissa esiintuota-

wan,

he

^kun omat tottuneetpitämään te-

aatteria,

tähän saakka usein

syystä kyllä,

L S ^{l^} G I S S l, BFabianinkatu ^31.

Castren ^&

^-|—|

— — F/'~

^>\~IY /T f Toimittavatiltapostissa saapu-

JIJL

^I

J

^{V y}

lvi.1

^neet kiireelliset asiakirjat seu- raavana^päivänä ennenk:lo12 asianom. paikkaan.

—

Matkustavat pyydettäessä maaseu-

dulle. ⁽²⁰⁰⁾

Lakitiedettenkand. nimituomari.

Reski-Zuomi Laulvantaina Toukokuun 4 pmä.

Vastaama toimittaja: Eero Erkko.

Ilmestyy joka arki tiistai^jalaumantai k:lo 4 j.pp. Tilaus-

hinta

loko nmodelta 5 m:kaa,kolmelta neljännekseltä 4^m.,

puoleltanmodelta 3 m.^janeljännekseltä1m. 50^p:iä. sellä ¹⁰ penniä pieneltä rtmiltä.

Lehden

konttori on Maisteri M.

Marttisen talossa

^Harju-

kadun marrella. Ilmoitushinta

ensi fimulla

^{15 jaViimei-}

J^3o. ^1889.

VW"

^L

Ät LAURI ^KI7EEÄS. Helsinki. Toimittaa laki-asioita maamme kaikissa oikeuksissa. ^lllt Ä ^m -

~&®

(1657)

IynläZkyliiu ^kaupunginkirkoZsa

saarnan

2:na

suun.

pääsiäisestä pastoriSchöneman.

Jälkeenkirkonmenojen, jotkaalkamat k:lo ¹⁰

e.pp.kannetaankolehti Lähetykselle.

Kuollut.

IyMstylän kaupungissa: kuollut Loinen Matti^PupukkaKorpilahden

Rutalahdesta

³⁷

m.manhana.

(W.L.,W. ^T.,U.S. ^jaA. L. 1k. 1

s.

^14r.)

Kesli-Suomen Rautatien

asiata käsittelemä ^{yleinen kokous pidetään täällä} Iymäskylän kaupun- gin Seurahuoneessa ^tämän toukokuun 1? ^päilvänä kello 6 ^j.p.p.

tiistaina,torstaina^jalaumantainak:lo ^I—21

—

₂

Säästöpankkiauki^jokalaumantainaklo

V^^-s.

Sählölennätin konttoriamoinnaarkipäiminäk:lo 10—2.

Dhdyspllntin konttori auki maanantaina,keski-

PäiVllliZita.

«uomen pankin konttori auki arkipäiminä k:lo

miikkona jalaumantaina k:lo12 -1.

Pohjoismaiden osakepankin konttori amoinna

B—2 ^ja5—7 sekäpyhinä klo 9—ll ^ja5—7.

Rahatoimikamari

^aukijokaarkikeskinmkkona k:lo

Sellaisia

ne omat Matin ^tuumat, jotka^{päättyivät}

uhkauksella,

että

ken

ei

ehdottomasti ^tottele

johtajain japäällik- köjen komentoa,

se _lähteköön

^rimeistä

pois.

Meidän

^{täytyy tunnustaa, että jos}

meille

nämä

kaksi ehtoa asetettaisiin:

joko antautua Helsingin

herrain sokeiksi

mälikappaleiksi tai astua

ulos

^puolueen rimeistä,niin

ehdottomasti malitsisim-

me jälkimmäisen ja niin paljon

uskom-

me puolueessa

itsenäisiä miehiä

^löyty-

män,

miehiä

^jotka eimät ikinä

alennu

puoluetyrannian alle,maikkapa moimat- kin yhteiseen ohjelmaan yhtyä, ettemme luule

siinä

tapauksessa olemamme ^ainoat, jotka niin

malitsemat.

Työskennellä moimme

saman ^asian

^eteen,

^maikka

Matti ja Kumpp.

olisimatkin meidät

puolueestaan pois

sulkeneet/,

mutta

työskennellä

Mattien

^{pillinmukaan, tu-}

kahduttaa ^kaiken

^oman

annostelun, sitä

emme moi,

emmekä koskaan tule teke- maan.

Nimimerkki

A.(rjö) K.(oskinen) lau-

sui

kymmenkunta muotta

sitten

^Kirj.

Kuukauslehdessäsuomalaisesta ^puoluees-

Suomalaisen

puolueen taitaman joh- tajan jouduttua jäseneksi^maamme

hal- litukseen

^jäi

^puolue

jonkunlaiseen

häm-

minkitilaan, jota

silloin kohta huomaa-

masta esti maan

se

^{yleinen riemu, jo-}

ka tämän

tapauksen

johdosta

maassa

malliisi.

^Niin

suuri

^moitto

^kuin

^Arjö-

Koskisen senaattoriksi kutsuunne» siis olikin suomalaiselle

puolueelle,

oli se

toiselta

puolen yhtä

suuri

^tappio,

^koska siten

menetettiin

se

^{mies, joka cturi-}

missä ^taistellen

oli puolueen moittoi-

hin

^mienyt,

^eikä

^toista

someliasta

^ollut

sijaan astumaan. Kun

ensi

^ilon

huu- mauksesta oli

^päästy

alettiin kuitenkin tuumiskella

^puolueen

mastaisesta

^toi-

minnasta, ja

katsella

ympärilleenken

sitä tulisi

^nyt

hohtamaan".

^Enimpäin

silmät

^{kääntyimät}

silloin

^Agathon

^Meur-

manin

puoleen,

joka

kauman aikaa oli ollut

talonpoikaissäädyn johtamana

KeZki Suomi.

1889.

M ³⁶ Llmw

antama

Toukokuu!! 4

^p:nä

ta muun

huomioon

^otettaman

ohessa:

..Ia huomattaman

^on,ettei Suomalai- nen puolue milloinkaan ole ollut eikä

milloinkaan moikkaan

olla puolueena

siinä

merkityksessä, että

ulkonainen

^puo-

luekuri saattaisi

kysymykseenkään tulla."

Suomalaisen

^puolueen

suurin elossa

olema mies,

se

johtaja," jonka ^etune-

nässä

^ollen

suurimmat

^moitot

saamutet-

tiin, mastusti

siis

^{jyrkästi puo-}

luekurin

käyttämistä.

Mitä sanoisikaan hän

^{sitten, jos}

asemansa sallisi hänen

julkisuudessaesiintyä

sellaisesta ^puolue-

tyranniasta, jollanykyiset ..johtajat"

uh-

kaamat?

Iylviiskyltissii Toukokuun4 ^p:nii1889.

epäsimeellifenä, syntisenä

laitoksena.

^Mut-

tanämä

tällaiset

näytelmät juuri

ennus-

tamat

taiteessa

ja kirjallisuudessamuutos- ta parempaan päin. Niiden,jotka_totuu- teen ja matamaan elämän tatsantotapaan pyrkiwät, pitäisi

siis

päinmastoin kannat-

taman tätä suuntaa,

wahwasti

^luottaen siihen,ettäjoka ^etsii,

hän

löytää." Vä- linpitämättömyys, keniytmielisyys,

itsekkäi-

fyys,

—

siinä

^{maarat jotka} tuottamat tur- miota ja joita kaikkien matamien

henkien tulisi

yhdistetyin moimin mastustaa.

Vähälukuisen

yleisönkylmäkiskoisuudesta päättäen, näytti

siis

^Epäilijän

esittä-

minen oleman

sekä Kansanteatterille

^että

näytelmän kirjoittajalle tappioksi. Mutta tappio oli marinaankin maan näennäinen,

sillä

hymän ja oikean palmeleminen eikos- kaan moi toden perääntappioksiolla,maik- ka

se aluksi siltä tuntuisikin.

Me onnitte- lemme

hra

Aspegrsnia, että

hän uskalsi

ottaatämän iappion

kärsittinväkseen. Hän osoitti sen

^{kautta,ett'ei}

hän tahdo

^pysyä

ivieraana

kansalliselle

kehitystyölle, ei nou- dattaa yksipuolisten katsantotapojen waa-

timuksia

eikä tarjota yleisölletaidetta

blot

til Lyst."

Mitä näytelmän

taiteelliseen

ja aatteel-

liseen

armoon tulee,

sanomme

^{maan lyhy-}

estimakuutuksemme, että

se

^on

suomalai-

sen

näytelmäkirjallisuuden parhaimpia il- miöitä ja kaiken marinaan nuoren aloitte- lijan

ensimmäisenä teoksena

^melkeinpä

^ih-

meteltämä. Tällä emme

tahdo

^maittaa,

että

se ^olisi

mallan täydellinen, taikka ettei

se nioisi

olla mieläkin sywempi ja

suurem-

moisempi

sekä

luonteiden puolesta johdon mukaisempi. Mutta

näissä kaikissa suh- teissa se

^{jo täyttää}

kohtalaisia

^maatimuk-

sia

^{ja on}

sen ohessa draamallisesti

^wai-

kuttama ja taidokkaasti kokoon ^pantu.

Erittäin liikuttaman

maikutuksen

^{teki äi-}

din kuolema

toisessa

näytöksessä,

sekä

^kan-

san,

^lasten,maimoin ja työmiesten

esiin-

tyminen

halla

^yönäNerkon kanaman luo- na.

Luonteiden

puolesta on Kari

selma

^ja

johdonmukainen; Antin äiti

samoin.

^Mut-

ta Antti

itse

esiintyy epäilijänä liian ke- hittymättömänä, paikka paikoin miltei lap-

sellisena. Usein

^on

hänen huudahduksis-

saan

^määrää pathosta, niin kuin

esim.

toisen

^näytöksenloppurepliikissä, ^jossa

hän lausuu

äsken kuolleesta äidistään:

olitko

petettyniai pettänyt!"

Epäsekvä on myöskin^Elli,Antin lvai- mo. Antti

kehuu hänen

lapsellista usko- aan ja

hän se

^Antin

saa

jälleen käänty- määnepäilyksistään. Mutta minkä kautta?

Missä

^ilmestyy

hänen uskonnollisuutensa?

Että

hän ensi

näytöksessä peljästyy kelt-

tiläisen helmetin-uhtauksia,

^eikä

siitä

syystä

seuraa toisia

^nuoria kokkotulelle,ei todellakaan mitään

erinomaisen selmaa

kantaa

tässä suhteessa osoita. Hän

^on

yksinkertainen,luonnollinen lapsi,ci muuta.

ylipäätään

woisi

^näytelmän

suhteen teh-

dä

sen

muistutuksen,_että

se

^on

liiaksi su-

pistettu, jonka

wuoksi siinä muutamissa

paikoin ilmestyy ikäänkuin aukkoja;

toisis-

sa

^{taas omat}

kohtaukset

^liian

wähän

^mo-

mveerattuja, liian irtonaisia, ettenvät tarkasti liity

itse

pääjuoneen,niinkuin

esim.

Niskalan ^emännänkäynti pappilassa, niin luonema kuin

hän siinä

^muutenonkin.

M. C.

Wähän puolustusta.

1kapp. Wom 1kapp. 155m 1kapp. IWm lkapp. 200 m 1kapp. 193m.

1kapp. 240m.

1kapp. 180'm 1tapp._{165 m} Waltiopäiwämies

F.

^{La^}

gersteot,Lapualta

. .

Waltiopäiwamies

F.

^La-

gerstedt, Lapualta

. .

I.

G. Lagerstedt, Lapu- alta

/

Matti Talmitie,Lapua

.

Yrjö^Niemelä,

Kauhama Herman

^{Hissa,Lapualta} Talollinen ^Liljamo,Keu-

ruulta

Agronomi_joki Wolff,

Ilma- Tehtailin

^Renius,

Ilma-

joki app.212¹

Alatönm . ^{, ,}

Kauppa oli ^iviliasta,nim että pnolta enemmänkin

olisi

kaupaksi käynyt.

Huu-

dot

suoritettiin kohta

huutokaupan päätyt- tyä. Sonnit euvätulkonäöltään olleet mi- tään niin erinomaisia,

sillä

^{pohjolassa on}

monessa talossa

jo yhtä uljaan näköisiä, maan

— ehkä

Käytännöllisettawatoli ^paremmat.

kokeet

woi- mistelunopeltajan mirtoja wanen lyseois-

sa

^{suoritti w.k. 80p. suonia}

laisessa

^nor-

maalilyseossa ylioppilas G. A. Stoorc.

—

Tulipalo. Tiistaina

huhtikuun 30

päimänä kello 2 päimällä paloi po-

roksi

tupa-rakennus^torppari

Joonas Wesanlan

^Muurimäinkylässä Iy-

asuin-

mäskylän pitäjää. Valkcau

luullaan

päässeen sätcnccstä, _{tun mettä}

kiehutet-

tiin

takassa

^;kylmäkatto oli ilmi tules-

sa

^{kun maara}

ensin huomattiin.

^Ra-

kennus

oli makuutettu IymäZkylän ja Petäjämedcn pitäjien yhteisessä paloa- puyhtiössä.

Irtaimisto saatiin

^pelaste-

tuksi. —

Sikiönsä polttamisesta

_man gitsi

Jämsän

piirin nimismies

Ida

^ni-

misen

palmelustytön

Kankkialan Rasin- mäessä

^t. k. 30. Tyttö oli

salaisuudessa

edellä mainittuna ^päimänä synnyttänyt lapsen, jota aikoi polttaakarjakyökissä maan talon emäntä

osui tulemaan^hä-

tään kun mielä keskiruumis oli

sikiöstä

polttamatta. Näin on

kerrottu

^kirje- maihtajallemme.

—

Tappeluita kuuluu kaupungis-

samme

Wapunpäiwän iltana olleen pa-

rissakin

paikassa. Kaupungin

kellarin

läheisyydessä

oli

^noin

kello V? ¹²

^ai-

kaan ollut oikein iso kahakka,

jossa

se-

kä

^puukkoja että halkoja

aseina

^käytet-

tiin.

Erästä

renkimiestä lyötiin

siinä

noin

3

tuuman pituinen ja tuuman

sy-

myinen

haama

^puukollakäsimarteen,_niin että mies on nyt

lasaretissa.

^Myöskin

erästä

sälliä

lyötiin niin pahoin

halol-

la päähän, että täytyi lääkärin apua

hakea.

^Niina

se

^{tietystinämäkin tap-}

pelut aikaan

— Kesti-Suomen" sai. ensi

^nume-

ron

ensimmäinen

^{ja toinen}

siwu

^pai- netaan

maitoiselle

atlaskankaalle

Parii- sin —

^näyttelyynSalanninanpolttimo

lähetettämäksi. httlvitet-

ty. Huhtikuun

^{27 p. masten yöllä}

otti

Alamuuden

m. t. nimismies,mais- teri A.

Lilius

takamarikkoon Töysän sydänmaalla salamnnapolttimonpannui- neen ja muine astioineen, jota paitsi rankkia luetämä

hcmonenkin

^{joutui ni-}

mismiehen saaliiksi. Polttimossa

^näyt-

tää olleen

useita

^osakkaita,maikka niis- tä maan yksi, Akolan talon ukko,joutui

takamarikon

^tekijäin

käsiin. Asia ^oli esillä kihlakunnan ^oikeudessa

^{m. k.}

²⁹

p.nä.

W ^ääriin rahan ^kauppias

^kyt-

ketty. Seinäjoen

asemalla otettimäsket-

täin

kiini itsellismies Salomon

^Westman, Ilmajoelta,

— _mannaankin

_yksi

osakas

Tuominiemen rahapajaan Ilmajoella joka joku

kuukaus

takaperin kytkettiin

rahan

^teosta.

Westman

^{koetti ostaa}

sikaria ¹⁰

^{p:in edestä,}maan kun po- jalla ei ollut antaa

takasin

^meni

hän eräältä

15 muotiaalta tytöltä

maihta-

maan, _{joka oli}myymässä

asemalla

^ni-

suja. Tyttö

tunsi rahan heti määräksi

ja

huusi: ..mitä raha

^{tämäon",jolloin}

pankkiirin

käpälät alkoi käydä kylää

kohti

^maan

^keskiemari Hakola ^saamutti heti

^ja

miehissä ^tutkimat

ja kytkimät.

Wäärää rahaa

^oli

ollut miehellä

13

markan

kappaletta, joista 2

särki-

mät koetellessa, ja oikeata

rahaa

^45m.

Saa

nähdä ^kuinka

^paljon

se

^Ilmajoen

Tuominiemen pankki

^oikein

lemittelee

^ra- hojaan ja

montako

siitä joutuu kana-

häkkiin? — _{Pietarin rautatie}

_juttu.

Wenäjän

..Hallituksen

Sanansaattajas-

sa" tulee

maanmiljelystoimikunnanpääl-

likön

toimesta julistettani

aksi

^tuo

suur-

ta

huomiota

^herättänyt maakajuttu pe-

rättömäksi.

On

^näet

huomattu

syytös aiman pe-

rättömäksi.

^{Sitäpaitsi ei} malittajilla

— Kesti-Suomen Nuorisoseu- ran kmofitotouksessa ^Wavun

^päi-

mänä

käsiteltiin seuraamia asioita: ^Lu-

ettiin

muosikertomus,

^jonka

mukaan seu- rassa

on majaan muoden

kuluessa

^ol-

lut

jäseniä

137; _muoden kuluessa

^on

paikkakunnalta muuttanut ^pois 9 jä- sentä, _eronnut

3

^jäsentä.

Jäsenten

^lu-

ku muoden lopussa

on

siis

^134,

^koska

poismuuttaneet eimät

ole tahtoneet

^erota

seurasta.

Seuran johtokunnan päätöksen mu-

kaan

^on pidetty

kuukausiltamia

^yksi joka

kuukaudessa

^;

näissäiltamissa —

_joi-

hin

jäsenillä maan on ollutpääsy, jos- kus

muillakin —

on ollut ohjelmana:

seuran

^äänen kannattajan

„

Aamun

koin"

^{lukeminen,puheita,esitelmiä,}

lau-

suntoa,

laulua

(myöskinmuinais

suoma-

laista

^{laulua), kumaelmia,}

kertoelmia

y. m.

Maksu-iltamia

^on pidetty ^joka toinen

kuukausi;

ohjelmana

näissä

^on

ollut:

seuranäytelmiä, kumaelmia,pu- heita, esitelmiä,

laulua

^{ynnälopuksi y-}

leistä tanssia. Näiden maksu-iltamien

toimeen panemista ^martenon johtokun- ta käyttänyt apunaan

10

^jäsenistä

hu-

mitoimikuntaa.

Käsiteollisuutta edistääkseen

^{on Nuo-}

risoseura

päättänyt panna toimeen kä- sityö-iltamiaerittäin miesten, _erittäin naisten

kesken. Miesten

käsityö-iltamia ei

kumminkaan

ole moitu toimeen panna marojenmähyyteen

katsoen;

mutta

naiset

omat

kahdesti kuukaudessa kokoontuneet käsitöitä ^tekemään.

Seurassa

^{on ollut}

kaksi laulukööriä:

toinen mieskööri,_toinen

sekakööri.

Seura on

kannattanut

²

osastoista

sunnuntaikoulua,jossa on oppilaita 96;

sitä

paitsi on joka

sunnuntai-aamu

^ope-

tettu

aika-ihmisiäkin laskennossa

^ja

metri järjestelmässä.

Ensi kesäinen muosi

^{juhla päätettiin}

pidettämäksi

Elokuussa,

Iymäskylän pi- täjässä; muista muosijuhlaan

kuulu-

mista

asioista

päättää johtokunta.

Wuositili

^luettiin, mutta

kaksi las-

kua oli tilin tarkastajain mielestä wa- janaista,

toisesta

^{puuttuipäimänmää-}

rä, toinen oliruotsinkielinen,jonka

muok- si

^{ei moitu päättää} johtokunnan tilin mapaudesta.

Wuositilin

mukaan on tuloja ollut 771m.70^viä,menoja 671m 95^p.

Seura, ^joka

alkoi marsinaisen ^maiku- tuksensa

miime muona

Lokakuun 20

päimänä, on monen ponnistuksen, mo- nien

maikeuksien

ja joidenkuiden kylmä-

tuntoisuutta

^kärsittyä

koettanut mirkc-

ällä

maikutuksellaan aatekantaansa

^edis-

tää ja

onkin

^jo

saanut suosion

osoitteita, ja yleisön

makuutetuksi

tarkoitusperänsä tärkeydestä;

— sen

todistaa jo

sekin seikka

^että

Seura

^on

saanut

^maötaan

ottaa lahjoituksia Iymäskylän kunnalta,

kirkkoherran ^{mirastolta sekä}

yksityisiltä- kin,näistä kaikista pyytää

esimies saa-

da

lausua

^nöyrimmät

kiitokset

^Seuran

puolesta.

Jotkut

Seuran jäsenet

eh-

dottelimat, että

seuran

^jäsenten

tulisi

äänimaltaisten

Keski-Suomen kunta- laisten kanssa keskustellen huomi-

oon

saattaa

kansakoulujen hyödyn ja tar-

peellisuudeen

^jotta syntyisi

kansassa

^luja

tahto

^ja

halu

kansakoulujen perustami-

seen. ^Tämän

^esityksen toteuttamista marten

kehoittti ^esimies seuran

^jäseniä

kutakin puolestaan työskentelemäänmai- nittuun

suuntaan. ^Muitakin seuran

^aa-

te

— kannalle

kuulumia esityksiä

tehtiin.

Siitoseläinten huutokauppa.

Maanantaina 29 p.nä

huhtikuuta

^{kello 12}

päimällä myytiin Seinäjoen rautatien

ase,

malla

Naasan

läänin maamiljelysseuran

toimittamia siitos härkiä

kymmenen kappa-

letta, joista

seitsemän

^oli

Fiskarista

^V.,

rotua 2 Mustiasta

—

1Kirkkoniemestä

Vi

^rotua. Eläimet joutuimat seuraamille,

seuraamista hinnoista

^:

miehenä

maltiopäimillä jakestänyt_monta

ankaraa

taistelua yhteisen

asian

^puo-

lesta.

Häneen silmät

^{kääntyimät ja}

hänestä

toimottiin jälkeläistä puolueen

ulkopuolelle astuneelle

johtajalle.

Pian ^kuitenkin huomattiin

ettei ollut- kaan

sama

mies johtajan

miekkaa heilutta-

massa.

Sen sijaan että olisi,_moitois-

ta uutta moimaa ja innostusta saatua, jatkettu taistelua

edelleen samaa

^pää-

maalia kohti, alkoi

^juuri

se

^{mies, jon-}

ka

^piti

suomalaisen ^puolueen

^johtajana

olla,

kokoilemaan

ympärilleen uutta

puoluetta. Hän miskasi käsistään suo-

malaisen

^{puolueen ohjat ja}

asettui

^jon-

kunlaisen maltiokirkollis-konsermatiimin

keskuspuolueen etunenään.

Sanoma-

lehti „ Finland,"

joka perustettiin uuden puolueen äänenkannattajaksi otti

teh- tämäkseen somittelun

eri puolueitten millillä, lumaten yhtä

ankarasti ku-

rittaa

suomi- sekä ruotsinmielisen

^puo-

lueen liiallisuuksia."

^{Mies, joka a-}

settuu semmoisen ^puolueen

^ja

sem-

moisen lehden

etunenään on autta- mattomasti

itse

^hyljännyt

suomalaisen

puolueen johtajan toimen,

eikä siis

^moi

enää maatia

sellaiselle tulemaa luotta-

musta ja kannatusta. Sitä omat kui-

tenkin

pääkaupungin ..johtamat piirit"

hänelle edelleenkin

^{maatineet ja}

kun

maaseuduilla uskallettiin

^antaa

suora

annostelu

A. M:n käytöksestä ei pää- kaupungissa oikein tiedetty miten

tuol-

laista

uhkarohkeutta

^{nimittää, annoste-}

luille

etsittiin

^mitä

alhaisimmat

^perus-

syyt,

..nuoria"

annostelijoita maalattiin mitä

mustimmilla märeillä. Finland- issa" ^koetettiin ruotsinkielistä

^yleisöä

peloitella nuorten hurjalla

radikalismil-

la,

,yksikieli-ohjelmalla," „ Suometar"

taasen ^teki

^parastaan

selmitellissään,

et- tei oikeastaan ollut mitään eroa nuor- ten ja

manhain

ohjelmilla,

maikka

^edel-

liset personallisista

syistä koettimat

sel- laista

yleisölle luulotella.

Ia kuitenkin

oli eroitus

kouraan

tun- tuma. Sen

huomasi Marsinkin

^miimei-

sen kieliasetuksen

ilmestyttyä, jolloin

manhain ^puolelta

juhlallisesti ^julistet- tiin

kieliasia lainsäädännön alalla lop-

puun

saatetuksi,

nuoret

taasen huomaut-

timat, ettei ilmestynyttä

asetusta suin- kaan moida lopullisena

pitää, maan et- tä

oli

työskenneltämä

sellaisen ^aikaan

saamiseksi, jonka

mukaan kansan kieli

määrää

mirkamiehen kielen eikä

^jätä

sitä ^kunkin

^{yksityisen omaan}

^mielimal-

taan. Silloin pidettiin

„

nuorten" maa-

timuksia

kiittämättömyytenä ja

turhana

rähinänä,nyt kun on nähty

tulokset.

Uusi Suometar kuitenkin itse

^maatii

sa>

maa

kuin

nuoretsilloin,on

asettunut

^näit-

ten

silloiselle kannalle.

Toimoimme

sentähden

^{että nyt}

mih-

doinkin olisi sominto

^ja yksimielisyys jälleen

tulossa suomimieliseen

puolueesen, koska

..manhatkin" ^{mähitellen olimat}

tulleet

huomaamaan

^että

^manha,

^alku-

peräinenohjelma, jota

..nuoret"

^aina omat maatineet

seurattamaksi ^sittenkin

on loppuun asti ajettama

ennenkuin

moi tulla

sotilakosta

^{puhe. Sillä ei}

kuitenkaan näytä.

Nanhain ^puolelta

on

lakkaamatta

käyty ^hiljaista

sissiso-

taa nuoria ja näitten

lehtiä

^mastaan

joitten parattakin

tarkoituksia

^on

^koe-

tettuepäluulon

alaisiksi tehdä

^ja

^veloit-

taa

kansaa heistä

kuin rutosta.

Helsin-

gistä on maan annettu

miittauksia

^ja

täällä „

nuorten" mastustajiksi perustetut,

maaseuduilla

^{omat nuo uudet,us-,}

konnollisuuden mantteliin

kääriytyneet

lehdet kuuliaisesti ^totelleet.

^Näitten

tehtämänä

^{on ollut}

säestää Helsinki-

läistä

laulua

^ja

sitä ^paitsi

^tuoda

esille sellaiset

^{syytökset jotka}

tuntuisimat ^liian paksuilta

pääkaupungin

lehdessä, sem-

moiset kuin

syytökset nuorten epäkris- tillisyydestä ^y.m. ^joitten

amulla

toi- mottiin

saataman kansa

käännytetyksi pois noista

kiusan kappaleista. Pää- ko

^Meerin

pysymänä

syytöksenä

oli

tuo

manha: .Mtossa

^miikingien

kanssa".

Milloin

^on syytös

koskenut „ Kaikua"

milloin

„

Samoa" tai

Keski-Suomea".

Huippunsa

on tämä

taistelu saamuttanut

Suomettaren

„ _Matin"

Helsinginkirjeessä, joka

oli

^luettamana

lehden ⁹² n:ssa. ^Tämä

kirje, jonka

tarkoitus

näyttää oleman oikein muo-

dollisestikin

julistaa pannaan tuo kau- man

häiriötä

^tehnyt

„

nuori puolue", on

merkillinen siitä erinomaisesta

^tai-

dosta, jolla

siinä

^on

osattu kaikki ^asiat

parhain päinkääntää", niin että

itse

on esiinnytty

lumimalkoisena

^kyyhkysenä

ja mastustajat

sen

^sijaansysi

^mustina

korppina. Nuoret ne omat

syynä kieli-

kysymykseen Kuopion

lääninhallituksessa, uusiin

^Mustialan

riitoihin

^ja

siihenkin

etteimät

miimeiset

korkeat mirkanimityk-

set

^käyneet

suomalaisen

puolueen toimo-

muksen mukaan!

^Ei

uskoisi tuollaista kenenkään

päähän pölähtämän ellei

näkisi edessään „ _Matin"

omia sanoja.

Ia kuitenkin

omat juuri nuoret maa- tineet puoluetta työskentelemään

siihen suuntaan

että Kuopion, yhtämähän

kuin muillakaan

kumernööreillä

olisi mattaa mielinmäärin

määrätä ja

kun

^nyt

kuitenkin mielä

niin on laita,niin on juuri yksi nuor- ten

lehdistä „ _Samo"

tuonut mainitun

tumernöörin

menettelyn julkisuuteen, on

ensiksi

^ja

ankarimmin siitä moitteensa lausunut. Ia Mustialan asia —se

^ei

olisikaan

nykyisellä

kannallaan

^{jos nuor-}

ten

tahtoa olisi

wiime maltiopäimillä seurattu, elleimät juurimanhat,etupääs-

sä

^{A. M.}

^olisi saanut

^aikaa

siinä hal- lituksen

mitätöntä toimenpidettä

kannat-

tamatpäätöksen,

samoin ^kuin

^kynsin

ham-

pain mastustimat

kadettikoulua koskemata

anomusta. Nyt kun

huomataan

^mikä

tuhmuus ^{silloin tehtiin,}

nyt työnnettäi-

siin syy _nuolille!

Entä

korkeat

nimi- tykset

sitten?

Suomettaren Matin pitäisi ainakin yhtähymin kuin

kenen

muun tietää, että

nuorilla

^niiden

suhteen

^on

mieläkin

mähemmän ^sanomista

^kuin

manhoilla.

^{Ainoa mitä}

maaseutulehdet niissä

^{moimat tehdä,on että}

lausumat

jonkun toimomuksen,^jota

sekin

^tamal-

lisesti

^{ei niiden korkeiden}

asian-

omaisten konniin joudu, joista nuo nimitykset riippumat.

Tässäkään suh- teessa

^{ei pitäisi}

^olla

^{syytä nuor-}

ten

moittimiseen

pikemmin päinmns- toin,

sillä

^jos

oikein

^muistamme niin

eiköhän ^esim.

^{juurieräs nuorten}

lehti —

Keski-Suomi"

^noin

^kolme

muotta sitten,kun

Maasan läänin

^ku- mernöörin

mirka oli

^{amoinna, lämpi-} mästi

— kannattanut

erään

wanhan"

kunnallisneumos

Meurmannin ni- mittämistä

siihen. Ia kuitenkin

eiman-

hain

ja nuorten mali enää

silloin

^ollut

eheä.

Manhain ^puolella

^onpidetty

^komaa

melua niistä hymäksymislauseista, ^joita nuoret omat

saaneet ^muutamilta

^ruot-

sinmielisiltä lehdiltä

^{ja nämä ne owat}

pääpontena

Matinkin uudistetussa

hyökkäyksessä. Kun Helsingfors ^Dag-

blad miuneisessä numerossaan

^annoste-

lee suomenkielisiä niaaseutulehtiä

^ja

sil-

loin antaakiittämän

lausunnon

^muuta-

mista nuorimieksistä,

sen ^muoksi

^{että ne}

omat edustaneet mapaamielisempää suuntaa,_{on tämä U.}

S

^:n

mielestäkau- heata

^ja

mielii kauheampaa

^on

muka

se,

_{että N.}

Pressenissä ^sanottiin

^maa-

seutulehtien tarmitseman liittolaista

^pää- kaupungissa ja tarjottiin

siksi P.

^Uu-

tista. Siis nuorten

hartioita

^painaa

kauhea ^{rikos sentähden}

^että

puolue

rohkenee

julkisesti tarjota apu-

ansa

^nuorille

suomenmielisille

^manhoja

mastaan!"

Eikä

tämä

rikollisuuden

^pai-

no Matin mielestä

ollenkaan

^kemenny, maikka nuoret eimät ole tarjotusta a- musta

huolineet,

maan omat

sen

^julki-

sesti

hyljänneet! Mutta kun

„

libe-

raalit" 1883 muoden

maltiopäimillä

rohkeniwat"

^tarjota

^{apuansa manhoil-}

le

suomenmielisille, tamallaan

nuoria mastaanja apua ei hyljätty, niin

oli kaikki niinkuin olla

^piti,

maikkakaikki

puolueen

keskinäiset

riidat juuri tästä

saimat alkunsa!