LUOTTAMUS JOHTAJAN JA JOHDETTAVAN VÄLISESSÄ SUHTEESSA
Teoreettinen synteesi Academy of Management Review ja The Leadership Quarterly aikakausjulkaisuista
Toivanen Mervi Pro gradu -tutkielma Terveyshallintotiede Itä-Suomen yliopisto
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Helmikuu 2019
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, terveyshallintotiede
TOIVANEN, MERVI: Luottamus johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa.
Teoreettinen synteesi Academy of Management Review ja The Leadership Quarterly aikakausjulkaisuista.
Pro gradu -tutkielma, 76 sivua, 2 liitettä (4 sivua)
Tutkielman ohjaajat: Professori, FT Johanna Lammintakanen Yliopisto-opettaja, TtM Juha Rautiainen
Helmikuu 2019_________________________________________________________
Avainsanat: Luottamus, luotettavuus, johtaminen, teoreettinen tutkimus.
Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää organisaation sisäistä johtajan ja johdettavan välistä luottamusta. Tutkimustehtävinä oli analysoida miten johtajan ja johdettavan vä- listä luottamusta on määritelty tutkimusaineistona olleissa aikakausjulkaisuissa, mitkä tekijät vaikuttavat luottamuksen kehittymiseen sekä millaisia vaikutuksia johtajan ja johdettavan välisellä luottamussuhteella on eri tahoille. Tutkimus toteutettiin teoreetti- sena tutkimuksena perehtymällä kahden tieteellisen aikakausjulkaisun johtajan ja joh- dettavan välistä luottamusta käsitteleviin tutkimusartikkeleihin. Tutkimusaineistoksi valikoituneiden 21 tutkimusartikkelin analysoinnin taustana hyödynnettiin aineiston hermeneuttista tulkinnallisuutta ja LMX- (leader-member exchange) teoriaa, joiden avulla päästiin tämän tutkimuksen tutkimuskysymysten mukaiseen aiemman tutkimus- tiedon uudelleen organisointiin ja teoreettiseen synteesiin.
Kahdenvälisen luottamuksen käsitteen määritelmissä esille nouseva teema on luottajan omista lähtökohdistaan tekemä arvio toisen osapuolen piirteistä ja luottamuksenarvoisen toiminnan tasosta. Luottamus heijastaa luottajan optimistisia odotuksia luotetun toimin- nan suhteen ja samalla suotuisaa asennetta luotettua osapuolta kohtaan. Luottamus sisäl- tää myös suostumisen riskin ottamiseen luottajan ollessa samalla haavoittuvassa ase- massa. Luottamus on konteksti- ja tilannesidonnainen ilmiö. Tutkimusaineistossa koros- tuu se, että luottamus syntyy, ja sitä ylläpidetään prosessimaisessa vuorovaikutussuh- teessa. Niin johtajan kuin johdettavan yksilölliset piirteet ja toimintatavat vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen. Yhteiset arvot ja yhteinen kulttuuritausta helpottavat luot- tamuksen syntymistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen parantavan yhteistyöhalua ja yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja työ- tuloksia. Luottamus mahdollistaa tehokkaamman johtamisen, turvallisemman työsken- telyilmapiirin, myönteisemmät työasenteet ja paremman sitoutumisen organisaatioon.
Johtamisessa luottamus tiivistyy johtajan luotettavaan toimintaan, sillä luotetun tapa toimia vaikuttaa olennaisesti luottamuksen rakentumiseen. Luotettavasti toimiminen on erityisesti osaamista, hyviä aikeita, rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Johtajan ja joh- dettavan välisen luottamuksen rakentamisen lähtökohtainen vastuu on johtajalla. Luot- tamusta rakennetaan toimivalla yhteistyöllä ja niin johtajan kuin johdettavan aktiivisella panostamisella toimivaan ja vuorovaikutukselliseen suhteeseen. Luottamus on olennai- nen elementti hyvässä johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa. Tulevaisuudessa tie- toisuutta luottamuksen ilmiöstä tulisi edelleen lisätä. Johtamisen luottamusta rakentavan vuorovaikutuksen tutkiminen on yksi merkityksellinen näkökulma jatkotutkimukselle.
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies, Department of Health and Social Management, health management sciences TOIVANEN, MERVI: Trust in a relationship between leader and subordinate.
Theoretical synthesis of the journals of Academy of Management Review and The Leadership Quarterly.
Master's thesis, 76 pages, 2 appendices (4 pages)
Thesis Supervisors: Professor, Ph.D Johanna Lammintakanen University teacher, M.Sc Juha Rautiainen
February 2019_____________________________________________________
Keywords: Trust, trustworthiness, leadership, theoretical research
The purpose of this study was to understand intra-organizational trust between leader and subordinate and to clarify the concept of trust. The research tasks of the study were to analyze how the concept of trust is defined in scientific articles of the research mate- rial, which are the factors that influence to the development of trust and which are the consequences of leader-member trustworthy relationship for different actors. The study was conducted as a theoretical research by making the acquaintance of the articles of two scientific journals concerning trust between leader and subordinate. The research material was comprised of 21 research articles. The analysis was conducted using the contexts of hermeneutic interpretation and LMX- (leader-member exchange) theory, with which the aim of theoretical synthesis was accomplished.
In the definitions of trust between leader and subordinate, the main theme is the assess- ment of the trustee’s trustworthiness made by the trustor. Trust is most often trustor’s positive attitudes towards trustee. Trust consists also willingness to take risk and to ac- cept vulnerability based upon positive expectations of the intentions or behavior of an- other. Trust is context and situation specific phenomenon. In the development of trust, the dynamic processual nature of the phenomenon is emphasized. Trust is always based on a relationship. Both leader’s and subordinate’s personal attributes and actions are influencing to the creation of trust. Shared values and shared cultural background are improving the emergence of trust. Trust between leader and subordinate promotes work toward common goal, interpersonal cooperation, work satisfaction and work perfor- mance. Trust enables effectiveness of the leadership, safe social atmosphere at work, helping behavior, follower’s organizational commitment and decreased turnover inten- tions.
The essential principle of trust in leadership is built on the leader’s trustworthy behav- ior, because the actions of the trustee are substantially influencing to the contribution of trust. Behaving trustworthy is especially illustrated by ability, benevolence, honesty and integrity. The primarily responsibility of building trust between leader and subordinate is on leader’s side. Trust in leader-subordinate relationship is built on functional inter- personal cooperation and with both leader’s and subordinate’s active invests in interac- tive relationship. Trust is an essential part of fair leader-subordinate relationship and it is important to increase the awareness of the phenomenon. In future research the trust building behaviors in leadership is one perspective worth further studying.
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ... 4
1.1 Tutkimuksen tausta ... 4
1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät ... 8
2 TUTKIMUKSEN TIETEENFILOSOFISET JA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT ... 9
2.1 Tutkimusasetelma ... 9
2.2 Tutkimusprosessin eteneminen ja tutkimuksessa käytetyn aineiston hankinta ... 13
2.3 Hermeneutiikka taustafilosofiana ja tutkimusmenetelmänä ... 16
2.4 Aineiston analysointi ... 20
3 LEADER-MEMBER EXCHANGE (LMX) -TEORIA ... 24
3.1 LMX-teoria ja teorian kehittyminen nykypäivään ... 24
3.2 LMX-teorian näkökulma johtamiseen ... 25
3.3 LMX-teorian kytkeytyminen luottamuksen ilmiöön ... 30
4 LUOTTAMUKSEN KÄSITE, SITÄ EDELTÄVÄT TEKIJÄT JA SEURAUKSET ... 32
4.1 Kahdenvälinen luottamus käsitteenä ... 32
4.2 Johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen kehittyminen ... 39
4.3 Johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen vaikutukset ... 46
5 SYNTEESI LUOTTAMUKSESTA JOHTAJAN JA JOHDETTAVAN VÄLISESSÄ SUHTEESSA LMX-TEORIAN KONTEKSTISSA ... 50
5.1 Luottamuksen käsite ... 50
5.2 Luottamuksen rakentuminen ... 54
5.3 Luottamuksen vaikutukset ... 62
6 POHDINTA ... 66
6.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ... 66
6.2 Tutkimustulosten tarkastelu ... 68
6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ... 74
LÄHTEET ... 77
LIITTEET ... 86
KUVIOT
KUVIO 1. Tutkimuksen eteneminen ... 12
KUVIO 2. Tutkimusaineiston hakuprosessi ... 15
KUVIO 3. Hermeneuttinen kehä ... 19
KUVIO 4. Analyysiprosessin eteneminen ... 22
KUVIO 5. Johtamisen ulottuvuudet ... 26
KUVIO 6. LMX-suhteen rakentuminen vaiheittain ... 28
KUVIO 7. Malli LMX-suhteen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ... 29
KUVIO 8. Kahdenvälisen luottamuksen lähtökohtaiset edellytykset ... 34
KUVIO 9. Johtamisen luotettavan toiminnan keskeiset piirteet ... 41
KUVIO 10. Luottamuksen rakentuminen vaiheittain... 43
KUVIO 11. Malli luottamuksen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ... 46
TAULUKOT TAULUKKO 1. Kahdenvälisen luottamuksen käsitteen ulottuvuuksia ... 53
TAULUKKO 2. Kahdenvälisen luottamuksen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ... 61
TAULUKKO 3. Kahdenvälisen luottamuksen vaikutuksia eri tahoille ... 65
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Länsimaisissa yhteiskunnissa on siirrytty yhä globaalimpaan kulttuuriin, osaamiseen keskittyvään digitalisoituvaan talouteen ja teknologian nopean kehittymisen aikaan.
Organisaatioissa kohdataan käynnissä olevien yhteiskunnallisten murrosten seurauksena uudenlaisia haasteita ja muutospaineita. Tuottavuuden jatkuva parantaminen, työnteki- jöiden vastuun lisääntyminen ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta ovat arkipäivää monilla aloilla. Luottamuksen avulla työyhteisöissä kyetään paremmin vastaamaan toi- mintaympäristön jatkuvien muutosten, innovatiivisuuden ja joustavuuden vaatimuksiin.
Luottamuksen ilmapiirissä pystytään työskentelemään tehokkaasti, oppimaan ja kehit- tymään sekä tuottamaan luovia ratkaisuja työtä koskevissa tilanteissa. Kontrolli- ja val- vonta käyvät johtamiskeinoina vanhentuneiksi, kun luottamuksen lisäämiseen pohjautu- via työtapoja omaksutaan ja otetaan käyttöön. Luottamuksen merkitys organisaatioissa, erityisesti johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa, nousee yhä keskeisempään ase- maan. (Kiiski Kataja, Laine, Jousilahti & Neuvonen 2018, 249; Laine 2010, 22; Viitala 2009, 212.)
Luottamus on käsitteenä moniulotteinen, sillä siihen liittyy useita tarkastelutasoja ja näkökulmia. Luottamusta voidaan tarkastella mikrotason ihmistenvälisinä sosiaalisina prosesseina, makrotason organisaation ryhmäsuhteiden ulottuvuuksina tai molemmat tasot yhdistävänä mesotason verkostojen ja organisaatioiden välisenä ilmiönä. (Burke, Sims, Lazarra & Salas 2007, 610; Tyler & Kramer 1996, 6–8; Rousseau, Sitkin, Burt &
Camerer 1998, 393–394.) Luottamuksen merkitystä organisaatioiden toiminnassa on korostettu eri tieteenaloilla ja sen merkitys erityisesti johtamisen perustana on tunnistet- tu tutkijoiden keskuudessa vuosikymmenten ajan (Burke ym. 2007, 607; Dirks & Ferrin 2002, 611; Tyler & Degoey 1996, 344). Johtamiseen liittyvää luottamusta on tutkittu useilla tieteenaloilla soveltavasta psykologiasta ja sosiaalitieteistä kauppatieteisiin ja politiikan tutkimukseen. Pyrkimykset eri tieteenalojen näkökulmien yhdistämiseen ovat kuitenkin jääneet niukoiksi, eikä luottamuksen merkitystä johtajan ja johdettavan väli- sen suhteen avaintekijänä ole tuotu riittävästi esiin. (Dirks 2006, 15; Lewicki & Bunker 1996, 115; Rousseau ym. 1995, 393.)
Luottamuksen olemukseen tai johtajan ja johdettavan välisen luottamukseen kehittymi- seen ei ole myöskään kiinnitetty riittävästi huomiota. Kyky luottaa mahdollistaa yksi- löiden väliset läheiset ihmissuhteet, psyykkisen hyvinvoinnin ja kehittymisen. Luotta- mus on tärkeä tekijä myös työyhteisön ihmissuhteissa, erityisesti johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa. (Lewicki ym. 2006, 991; Mayer ym. 1995, 710–711; Young & Da- niel 2003, 139.) Johtamisessa luotettavasti toimiminen suhteessa johdettaviin on yhtey- dessä muun muassa positiivisiin työasenteisiin, oppimisen parempaan mahdollistumi- seen sekä yhteistyön ja vuorovaikutussuhteiden toimivuuteen. (Blomqvist 1997, 283;
Burke 2007, 607; Dirks 2006, 15). Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (Mayer &
Davis 1999; Whitener, Brodt, Korsgaard & Werner 1998; Young & Daniel 2003) luot- tamustutkimuksen piirissä on kuitenkin edelleen selvitettävänä miten johtajan ja johdet- tavan välisessä suhteessa voidaan rakentaa ja ylläpitää luottamusta sekä osoittaa luotet- tavuutta suhteessa toiseen osapuoleen (Malkamäki 2017, 27; Williams 2007, 595).
Luottamuksellisten suhteiden tietoisen edistämisen edellytyksenä on ymmärtää miten luottamus koetaan organisaation sosiaalisissa suhteissa, miksi ihmiset luottavat toisiinsa ja miten luottamus kehittyy ajan kuluessa. Ilmiön merkityksellisyyden esiin nostamisek- si on myös olennaista hahmottaa, mitä vaikutuksia luottamuksella voi ihmistenvälisissä työhön liittyvissä suhteissa olla. (Mayer & Davis 1999, 133; Tyler & Degoey 1996, 345). Luottamuksen kehittymiseen tarvitaan aikaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Mir- jami Ikosen (2013,129) tutkimuksessa luottamuksen todettiin kehittyvän arkipäiväisissä toiminnoissa jatkuvina dynaamisina prosesseina ja ikään kuin itseään vahvistavina syk- leinä. Kirsti Malkamäen (2017, 130) tutkimuksen mukaan luottamuksen kehittyminen perustuu sekä johtamista ohjaaviin ja määrittäviin tekijöihin että työyhteisön viestinnäs- sä ja vuorovaikutuksessa syntyviin kokemuksiin.
Luottamuksen merkityksen ymmärtäminen työelämässä on osaltaan korostunut myös kasvavien monikulttuurisuuden tuomien haasteiden myötä. Kulttuurierot voivat selittää eroja yksilöiden alttiudessa luottaa ja muodostaa luottamuksellisia suhteita (Mayer ym.
1995, 710), sillä yhteinen arvopohja ja samanlainen kulttuuritausta luovat luottamusta yksilöiden välille (Häkkinen 2012, 13; Ilmonen 2005, 52; Lewicki ym. 2006, 999). Or- ganisaatioiden moninaistuessa luottamus ei synny yhtä vaivattomasti yhteisten arvojen pohjalle, vaan huomion kiinnittäminen sen rakentumiseen ja säilymiseen on koros-
tuneempaa. Monikulttuurisessa ympäristössä toimivien johtajien on erityisen tärkeää tiedostaa luottamuksen merkitys suhteessa työntekijään sekä tuntea eri kulttuurien lisäk- si luottamuksen syntymiseen ja kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä (Savolainen 2011, 138).
Johtajan ja johdettavan luottamuksellisten suhteiden rakentamiselle on olemassa vel- voitteet myös lainsäädännössä. Työsopimuslain (2 luku, 1§) yleisvelvoitteen mukaan työnantajan tulee kaikin tavoin edistää suhdettaan työntekijöihin. Kari-Pekka Tiitinen ja Tarja Kröger (2012, 158) kuvaavat johtajan ja johdettavan välisten luottamuksellisten ja henkilökohtaisten suhteiden olevan olennaisia lain toteutumisen kannalta. Keskinäisen luottamuksen syntymisen edellytyksenä nähdään lojaalius toista osapuolta kohtaan sekä avoin ja aito vuorovaikutus. Avoimella pohjalla toimivan kommunikaation avulla on mahdollista saavuttaa luottamussuhdetta tukevia ympäristöstä riippumattomia länsimai- sen kulttuurin piirteitä, joiden keskiössä ovat moraaliset hyveet: lupausten pitäminen, rehellisyys ja reiluus sekä tasapuolinen kohtelu ja solidaarinen toimintatapa. (Ilmonen &
Jokinen 2002, 157.)
Vaikka luottamusta on tutkittu johtamisen kentässä paljon (Dirks & Ferrin 2002; Dirks 2006, 15; Klaussner 2012), on siihen liittyvässä tutkimuksessa edelleen paljon kysy- myksiä. Luottamuksen yksiselitteinen käsitemäärittely on ilmiön kompleksisuuden ja sen lukuisten eri lähestymistapojen vuoksi ongelmallista (Hosmer 1995, 381; Kramer 1999, 571). Luottamusta edeltävistä ja sitä seuraavista tekijöistä on edelleen epäselvyyt- tä, ja sekavuutta aiheuttavat myös ongelmat ottaa samanaikaisesti huomioon sekä luotet- tu että luottaja. (Burke ym. 2007, 607; Mayer ym. 1995, 709.) Monitieteinen kiinnostus luottamusilmiön tutkimusta kohtaan on yksi syy ilmiön erilaisille ja eri näkökulmista nouseville käsitemäärittelyille. Luottamustutkimuksen leviäminen eri tieteenaloille mahdollistaa uudelle tutkijalle runsaasti eri lähtökohtia ilmiön tarkastelemiselle (Laine 2008, 10), jolloin ilmiötä koskeva tutkimus on hyvin pirstoutunutta. Luottamusta kos- kevissa tutkimuksissa on harvemmin koetettu yhdistää näitä eri näkökulmia tai ilmaista ymmärrettävästi luottamuksen avainroolia organisaatioiden ratkaisevissa vuorovaiku- tusprosesseissa (Lewicki & Bunker 1996, 115).
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan organisaatiossa ilmenevän johtajan ja joh- dettavan kahdenvälistä luottamusta. Pyrkimyksenä on luottamuksen käsitemäärittelyjen yhteisten piirteiden tunnistaminen sekä ymmärryksen lisääminen luottamuksen synty- miseen ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä eri tieteenalojen tuottamaa tutkimustie- toa hyödyntämällä. Tarkastelukohteina ovat luottamuksen määritelmätasoinen analy- sointi sekä luottamuksen syntymiseen vaikuttavista tekijöistä erityisesti johtajan luotet- tavan toiminnan kuvaaminen johdettavan näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimuksen aineistona olevista tieteellisistä artikkeleista analysoidaan luottamuksen ja luotettavan toiminnan vaikutuksia eri tahoille. Tutkimuksen aineistona ovat kahden kansainvälisen johtamisen kausijulkaisun tieteelliset artikkelit. Valittuja julkaisuja ovat Academy of Management Review ja The Leadership Quarterly. Tutkimus etenee aineiston perusteel- la kohti teoreettista synteesiä, jossa tiivistetään, luokitellaan ja vertaillaan aiempaa tut- kimustietoa sekä organisoidaan olennaista tietoa uudelleen. Synteesissä pyritään vas- taamaan erityisesti siihen käytännön työelämän näkökulmasta tärkeään kysymykseen, mitkä asiat johtajana toimiessa tukevat luottamuksen rakentumista suhteessa johdetta- viin?
Tutkimukset, joissa tarkastellaan johtajan ja johdettavan välisen vuorovaikutuksen toi- mivuutta, perustuvat usein LMX-teoriaan (leader-member exchange), jossa tuodaan esiin johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa tapahtuvaa luottamuksen, ajatusten ja kunnioituksen molemminpuolista vaihtoa, vuorovaikutuksen merkitystä sekä suhteen teoreettista muotoutumista (Uhl-Bien 2006, 672). LMX on taustateoriana myös tässä tutkimuksessa analysoitaessa luottamusilmiön ominaisuuksia ja siinä ilmeneviä proses- seja. Tutkimuksen teoreettisessa synteesissä LMX-teoriaa hyödynnetään tutkijan ajatte- lun ja ymmärryksen avartajana. LMX-teoria voidaan nimetä suomen kielellä johtajan ja johdettavan väliseksi vaihtosuhteen teoriaksi. Vaihtosuhteen teorian nimitys tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet tuovat jotakin arvokasta vaihtoon, ja että nämä kaksi yk- silöä ovat toistensa kanssa keskinäisessä suhteessa. LMX-teorian perusta on tässä mo- lemminpuolisessa vaihdannassa ajan kuluessa kehittyvässä suhteessa (Bauer & Green 1996, 1538), joka on yksilöllinen ja voi olla laadultaan jotain matalan ja korkean vaih- dannan välillä. Teorian mukaan johtaminen on vaikuttavaa, kun johtaja ja johdettava kykenevät luomaan kypsän kumppanuussuhteen ja saavuttamaan tämän suhteen muka- naan tuomia monia hyötyjä (Graen & Uhl-Bien 1995, 225).
1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät
Tässä tutkimuksessa luottamusta tarkastellaan organisaation sisällä johtajan ja johdetta- van vertikaalisessa kahdenvälisessä suhteessa. Tarkoituksena on luottamuksen jaetun ymmärryksen tunnistaminen ja kokonaiskuvan rakentaminen kahdenvälisen luottamuk- sen käsitteestä valittujen johtamisen tieteellisten kausijulkaisujen artikkeleita hyödyntä- en. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa ilme- nevän luottamuksen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa ilmenevän luottamuksen vaikutuksista. Tutkimuksessa etsitään vas- tauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten johtajan ja johdettavan välistä luottamusta on määritelty valituissa aika- kausijulkaisuissa?
2. Mitkä tekijät vaikuttavat johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen kehittymi- seen?
3. Millaisia vaikutuksia johtajan ja johdettavan välisellä luottamuksella on ja ke- nelle?
Tutkimus rakentuu siten, että luvussa kaksi kuvataan tutkimuksen tieteenfilosofiset ja metodologiset valinnat, kuten tutkimusasetelma ja taustafilosofia sekä tutkimuksen ete- neminen aineiston hankinnasta aineiston analysointiin. Luvussa kolme kuvataan tutki- muksen viitekehyksenä olevaa LMX-teoriaa, sen kehittymistä nykypäivään sekä linkit- tymistä johtamiseen ja luottamuksen käsitteeseen. Luvuissa neljä ja viisi esitellään tut- kimuksen tulokset siten, että luvussa neljä esitellään tutkimusaineistosta nousevat tulok- set ja luvussa viisi edetään synteesiin, jossa aiempaa tutkimustietoa on tiivistetty ja ver- tailtu. Luku kuusi sisältää tutkimuksen luotettavuuden pohdinnan sekä johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet.
2 TUTKIMUKSEN TIETEENFILOSOFISET JA METODOLOGISET LÄHTÖ- KOHDAT
2.1 Tutkimusasetelma
Tieteellinen tutkimus voidaan kuvata tutkijan ja tutkimuskohteen vuoropuheluna, joka tapahtuu aineiston avulla. Laadullisten tutkimustapojen käyttö on perusteltua tutkimus- kohteissa, jotka ovat näkymättömiä, abstrakteja ja ihmisten välisessä vuorovaikutukses- sa syntyneitä. Laadullinen tutkimusprosessi perustuu pääasiassa tutkijan omaan intuiti- oon, tulkintaan ja järkeilykykyyn. (Metsämuuronen 2005, 197; Puusa & Juuti 2011b, 31; Puusa & Juuti 2011c, 47.) Tämä tutkimus toteutettiin teoreettis-laadullisella tutki- musotteella. Laadullinen tutkimusote soveltuu hyvin luottamuksen ilmiön tutkimiseen, koska luottamuksen perusta on sosiaalisessa todellisuudessa. Tutkimuksella tavoiteltiin ymmärryksen syventämistä luottamuksen käsitteestä ja teoreettisesti mielekkään tulkin- nan tekemistä luottamuksen syntymiseen ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä luottamuksen vaikutuksista. Tutkimusaineiston hankinnassa sovellettiin kuvailevan kir- jallisuuskatsauksen menetelmää. Aineiston analysointi eteni aineistolähtöisesti ja her- meneuttisen kehän tulkinnallisuuden mukaisesti. Analysointi tapahtui teoriasidonnaista lähestymistapaa ja LMX-teorian mukaista teoreettista ajattelutapaa ja käsitteistöä hyö- dyntäen.
Tieteenfilosofiset taustaoletukset määrittävät osaltaan tutkimuksen tavoitteita, toteutus- tapaa ja tuloksia. Taustaksi omaksuttua tieteenfilosofiaa leimaa käsitys ontologiasta, epistemologiasta ja metodologiasta. Ontologiassa on perimmältään kysymys siitä, kuin- ka todellisuus ymmärretään. Epistemologia vastaa kysymykseen siitä, millaisilla kei- noilla ja menetelmillä todellisuudesta voidaan hankkia tietoa. Metodologia kuvaa muun muassa tutkittavaa ilmiötä koskevan aineiston jalostamiseen sopivia erilaisia analyysi- menetelmiä. (Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti 2006, 11, 131.) Ontologisena taustaoletuk- sena tässä tutkimuksessa on moniääninen ja monitulkintainen maailma, jossa tiedon muodostus ja totuudet ovat aina subjektiivisia (ks. Harisalo 2010, 42). Epistemologisesti tiedon voidaan ajatella olevan kovaa, konkreettista ja välitettävissä olevaa tai kuten täs- sä tutkimuksessa, pehmeää, subjektiivista ja kokemuksellista (ks. Puusa & Juuti 2011a, 20). Tämän tutkimuksen metodologiassa tukeudutaan tekstien hermeneuttiseen tulkin- nallisuuteen ja tutkimusaineiston kuvailevaan teoreettiseen synteesiin.
Metodologia on paitsi tieteenfilosofian olennainen osa-alue, myös oppi tieteessä sovel- letuista menetelmistä. Laadullisen tutkimuksen metodioppaissa esiintyy erilaisia käsi- tyksiä metodologiasta. Erilaiset tulkinnat voidaan palauttaa Kyösti Raunion (1999, 26) esittämään jakoon metodologian laajasta ja suppeasta merkityksestä. Laajassa merkityk- sessä käsite tarkoittaa metodologiaa, joka käsittelee todellisuutta koskevan tiedon perus- lähtökohtaa ja tieteellistä perusnäkemystä. Menetelmävalinnat pitävät laajassa merki- tyksessä sisällään käytännön tutkimusprosessia ohjaavat säännöt ja maailmankatsomuk- sen. Tämän lähtökohdan mukaan todellisuus avautuu tutkijalle eri tavoin riippuen siitä, millä tavoilla ja millä välineillä sitä tutkitaan. Tutkimuksessa tehdyt laajan merkityksen metodologiset valinnat liittyvät myös paradigmasitoumuksiin, joissa otetaan kantaa päättelyn logiikkaan ja metodeihin. Suppeassa merkityksessä metodologialla tarkoite- taan eri metodien käyttöä, jolloin tarkasteltavina ovat todellisuudesta hankittavan uuden tiedon hankkimisen tavat ja menetelmät. (Puusa & Juuti 2011a, 22; Raunio 1999, 26;
Tuomi & Sarajärvi 2018, 17.)
Luottamuksen ilmiön merkityksellisyys niin yhteiskunnassa kuin työelämässä kytkee tutkimusta yhteiskuntatieteiden kenttään. Luottamuksen käsitettä, rakentumista ja vaiku- tuksia tarkastellaan tässä tutkimuksessa organisaation sisällä ja erityisesti johtamisen tasolla. Johtamisen mekanismit ja organisaation sisäinen toiminta ovat olennaisia terve- yshallintotieteen soveltavan tieteenalan tutkimuskohteita (Niiranen & Lammintakanen 2011, 120). Terveyshallintotieteen johtamistutkimuksessa on kyse esimerkiksi johtajan ja johdettavan keskinäisten prosessien, toiminnan sekä ilmapiirin ja kulttuurin tutki- muksesta (Vuori 2005, 22–23). Luottamuksen tutkiminen sopii hyvin hallintotieteellisen johtamistutkimuksen kenttään, koska johtaminen ja ihmistenvälinen luottamus vaikutta- vat organisaation tehokkuuteen sekä siellä toimivien ihmisten hyvinvointiin.
Tutkimuksessa nojataan Jürgen Habermasin (1976, 137) kuvaamaan yhteiskuntatieteel- lisen tutkimuksen emansipatoriseen tiedonintressiin, jolle on ominaista ihmisten vapaut- taminen perinteiden ohjaamasta ajattelusta ja olemisesta. Tieteen tehtäväksi nähdään yhteiskunnallisen edistyksen palveleminen, ihmisten vapauttaminen ylimääräisen yh- teiskunnallisen vallan käytöstä sekä mahdollisuuksien luominen itsensä toteuttamiselle ja inhimilliselle kasvulle. Tuotetulla tiedolla tuodaan esiin niitä edellytyksiä, keinoja ja päämääriä, jotka auttavat ihmistä vapautumaan valtasysteemin rajoittuneisuudesta ja
ohjaavat oikeudenmukaisempaan vallankäyttöön. Emansipatorisessa tiedonintressissä pyritään kypsään ihmisyyteen edistämällä ihmisten ymmärrystä heidän sosiaalisesta asemastaan. Intressin kautta pyritään yhteiskunnan jäsenten kehittymiseen ja kaikesta pakosta vapaaseen keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. (Habermas 1976, 136–137; Raunio 1999, 360–366; Willmott 2005, 96, 100.) Tässä tutkimuksessa luotta- muksen ilmiön ymmärtämiseen pyritään hermeneuttista tekstien tulkinnallisuutta ja ku- vailevaa teoreettista synteesiä hyödyntämällä. Emansipatorinen tiedonintressi ja tämän tutkimuksen vuorovaikutukseen liittyvä aihepiiri kytkeytyvät tulkinnalliseen organisaa- tioteoriaan ja osaksi postmodernia ajankuvaa (ks. Hatch & Yanow 2005, 65–66; ks.
myös Chia 2005, 132).
Teoreettisten tutkimusten kohteena ovat yleisesti tieteenalan käsitteisiin, näkökulmiin tai teorioihin liittyvät ongelmat ja tutkimusaineisto muodostuu näihin kysymyksiin koh- distuneesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Teoreettisessa tutkimuksessa käytetään sekä analyysin että synteesin menetelmiä. Analyysissä pyritään saamaan jokin teoreettinen ongelma hallituksi hajottamalla se osiin. Syntetisoivassa teoreettisessa tutkimuksessa yritetään muodostaa kokonaiskuva yhdistelemällä aiemmin erillisiä teorioita tai empiiri- siä havaintoja. (Uusitalo 1991, 60–61.) Tämä työ on soveltava teoreettinen tutkimus, jossa hyödynnetään aiempaa organisaatioiden sisäiseen johtajan ja johdettavan väliseen luottamukseen liittyvää tutkimustietoa. Tutkimuksen loppuvaiheessa edetään teoreetti- seen synteesiin, jossa olennaista tämän tutkimuksen tutkimuskysymysten mukaista tie- toa organisoidaan uudelleen taustana olevaan LMX-teoriaan peilaten.
Tässä tutkimuksessa luottamuksen ilmiötä on tutkittu aluksi tutkijan esiymmärryksen varassa tavoitteena esiymmärryksen ja tutkimusaineiston vuoropuhelu, ja lopulta näiden yhteensulautumista aineiston tulkinnassa. Pertti Tötön (2004, 10) mukaan teoreettinen tutkimus on aiempaan tutkimukseen ja tutkijan omaan ajatteluun perustuvaa. Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi (2018, 26) kuvaavat, ettei tutkijan ymmärrykseen perustu- vaan teoreettiseen analyysiin ole empiirisen analyysin tavoin varsinaista metodia ole- massa, vaan tällöin analyysissä on kyse eräänlaisesta ongelmanratkaisuesseestä. Aineis- ton tarkastelu kirjoitetaan tyypillisesti teoreettisessa analyysissä raportin etenemisen sisään (Tuomi & Sarajärvi 2018, 27.)
Ilkka Niiniluoto (1997, 22) on havainnollistanut teoreettisen tutkimuksen etenemistä jakamalla sen kolmeen vaiheeseen (Kuvio 1). Ensimmäinen vaihe on problematisointi eli tutkimusongelman herääminen, jossa itsestään selvinä pidettyjä lähtökohtia ja erilai- sia tieteenkäsityksiä pyritään asettamaan kysymyksenalaisiksi. Toinen vaihe on ekspli- kointi, jossa epäselviä ja monimielisiä tai implisiittisesti omaksuttuja näkemyksiä sel- kiytetään, eritellään ja muotoillaan tutkimuskysymykset. Kolmas vaihe on argumentaa- tio, jossa arvioidaan toisessa vaiheessa saatujen näkemysten pätevyyttä etsimällä niille perusteluja tai vastaesimerkkejä. (Niiniluoto 1997, 22.)
Tämän tutkimuksen problematisointivaiheessa tutkimusongelmaksi on noussut luotta- muskäsitteen hajanaisuus ja selkiintymättömyys (Kuvio 1.). Tutkimuksen tarkoitukseksi on muotoutunut kokonaiskuvan rakentaminen luottamuksen käsitteestä. Eksplikointi- vaiheessa on muotoiltu tutkimuskysymykset: luottamuskäsitteen selkiyttäminen, sen syntymiseen vaikuttavien tekijöiden sekä sen vaikutusten kuvaaminen. Luottamuksen moniulotteinen käsite on rajautunut johtajan ja johdettavan kahdenväliseen suhteeseen.
Kolmas argumentaation vaihe on tutkimusartikkelien tulkintaa, jossa olennainen tieto organisoidaan uudelleen tiivistämällä, luokittelemalla ja vertailemalla.
KUVIO 1. Tutkimuksen eteneminen (mukaillen Niiniluoto 1997, 22).
Problematisointi Tutkimusongelma ja tutkimuksen tarkoitus Luottamuksen käsit- teen hajanaisuus ja selkiintymättömyys, luottamuksen synty- minen ja seuraukset Kokonaiskuvan rakentaminen luot- tamuksen käsittees- tä, syntymisestä ja seurauksista
Eksplikointi
Tutkimuskysymykset Johtajan ja johdetta- van välisen luotta- muksen käsite Luottamuksen kehit- tymiseen vaikuttavat tekijät
Luottamuksen seu- raukset
Argumentaatio Tulkinta ja johto- päätökset
Tutkimusartikkelien tulkinta
Olennaisen tiedon uudelleen organi- sointi: tiivistäminen, luokittelu ja vertailu Tiedon synteesi
2.2 Tutkimusprosessin eteneminen ja tutkimuksessa käytetyn aineiston hankinta
Laadullisen tutkimuksen keskeisiä vaiheita ovat tutkimuskysymysten määrittäminen, aineiston hankkiminen ja aineiston analysoiminen (Puusa & Juuti 2011b, 41). Tämän tutkimuksen kysymykset nousivat luottamuksen ilmiöön perehtymisen myötä ja aiem- mista tutkimuksista esiinnousseista teemoista. Tutkimuksen aineiston hankkimisen me- netelmänä sovellettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jota Ari Salminen (2011, 6) luonnehtii yleiskatsaukseksi ilman tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä aineiston valinnassa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineistot ovat laajoja, tutkittavaa ilmiötä on mahdol- lista kuvata kattavasti ja tarvittaessa tutkittavan ilmiön ominaisuuksia on mahdollista myös luokitella (Salminen 2011, 6).
Tässä tutkimuksessa analysoidaan johtajan ja johdettavan välisestä luottamuksesta teh- tyä aiempaa käsitemäärittelyä arvostettujen kansainvälisten johtamisen aikakausjul- kaisujen, Academy of Management Review’n ja The Leadership Quarterlyn artikkeleita hyödyntäen. Toiseksi julkaisuista selvitetään erityisesti niitä johtamisen toimintoihin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen synty- miseen. Kolmanneksi selvitetään, millaisia vaikutuksia johtajan ja johdettavan välisellä luottamuksella on. Tutkimuksessa sovelletaan teoriasidonnaista ja dialogista analyysita- paa, johon liittyy aineiston ja LMX-teoriataustan vuoropuhelu. Analyysissä ja synteesis- sä on LMX-teorian mukaisia taustateoreettisia kytkentöjä, mutta ne eivät pohjaudu suo- raan teoriaan (ks. Eskola 2018, 213).
Tutkimuksen aineistoksi hyväksyttävien artikkeleiden tuli käsitellä luottamusta johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa. Luottamus-käsitteen tuli näkyä tutkimuksen otsi- koinnissa. Mukaan valittavien tutkimusartikkeleiden oli vastattava tämän tutkimuksen yhteen tai useampaan tutkimuskysymykseen, ja tämän täytyi tulla abstraktissa esille.
Aineiston tuli olla saatavana Itä-Suomen yliopiston oikeuksilla. Informaatikon asiantun- temusta hyödynnettiin aineiston hankinnassa. Koehakuja tehtiin trust*, leader* ja lea- der-member exchange hakusanoja yhdistelemällä sekä kokeilemalla hakuja aluksi myös Scopus-tietokannan kautta. Hakuja kokeiltiin myös yhdistelemällä hakuihin vuorotellen valitun e-kausijulkaisun nimi (Source title) muihin hakusanoihin. Selkeimmäksi, toimi- vimmaksi ja osuvimmaksi aineiston hakutavaksi osoittautui e-kausijulkaisujen omien
hakukenttien (search within this publication) käyttäminen. Pelkällä hakusanalla trust*
saatiin tutkimuksen lähtökohtiin soveltuvaa aineistoa. Saadun aineiston määrä osoittau- tui sopivan hallittavaksi, eikä lisärajoituksia tarvittu.
Tutkimusaineisto hankittiin kahdesta kansainvälisestä tieteellisestä johtamisen kausijul- kaisusta, joita olivat Academy of Management Review ja The Leadership Quarterly.
Tutkimusaineistona käytetyt artikkelilähteet on merkitty lähdeluettelossa tähtimerkillä (*). Molemmat julkaisut löytyvät Itä-Suomen yliopiston kirjaston painettujen ja säh- köisten aineistojen hakupalvelun, UEF Finnan, e-lehtivalikoimasta. Lehdet ovat julkai- sutoimintaa arvioivan Julkaisufoorumin (JUFO) mittarin tasoilla 3. (korkein taso) ja 2.
(johtava taso).
The Academy of Management Review kausijulkaisu oli käytettävissä kauppatieteiden ja johtamisen EBSCOhost (Business Source Elite) käyttöliittymän kautta. Tätä kautta ovat kokotekstiartikkelit saatavilla alkaen vuodesta 1985 (Kuvio 2.). Aikarajaus muotoutui käyttöliittymän tuoman rajoituksen myötä, lehteä on julkaistu vuodesta 1963 alkaen.
Hakukenttään (search within this publication) kirjoitettiin hakusanaksi trust*, jolla saa- tiin kokonaistulokseksi 79 vertaisarvioitua artikkeliviitettä. Viitteistä luottamus oli ot- sikkotasolla mainittu 21 artikkelissa. Näistä abstraktien ja artikkelien silmäilyn perus- teella tähän tutkimukseen sopiviksi valikoitui 11 artikkelia. Muut artikkelit eivät vas- tanneet tutkimuskysymyksiin. Niissä keskityttiin kahdenvälisen luottamuksen tutkimi- sen sijaan laajempaan näkökulmaan, kuten organisaatiossa olevien eri ryhmien tai yri- tysten välisen luottamuksen tutkimiseen tai näkökulma oli rikkoontuneen luottamuksen tutkimisessa.
The Leadership Quarterly julkaisusta hakuja tehdessä käyttöliittymä oli myös UEF Fin- nan EBSCOhost (Business Source Elite), jonka kautta artikkeleita oli saatavana vuodes- ta 1996 alkaen (Kuvio 2.). Lehden julkaiseminen on aloitettu vuonna 1990, joten myös tähän hakuun tuli aikarajaus käyttöliittymän mukaisesti. Hakukenttään kirjoitetulla trust* - hakusanalla saatiin 47 vertaisarvioitua artikkeliviitettä. Näistä tähän tutkimuk- seen soveltuviksi valikoitui ensin otsikossa ilmaistun luottamus-käsitteen perusteella 18 artikkelia ja lopulta abstraktien ja artikkelien tarkemman silmäilyn perusteella 10 tutki- musartikkelia. Muissa artikkeleissa luottamus ei ollut ensisijainen tutkimuskohde, luot-
tamusta ei käsitelty tutkimuksen näkökulman mukaisesti kahdenvälisenä suhteena tai artikkelissa ei ollut löydettävissä vastauksia tutkimuksen kysymyksiin. Yhdistettynä kummastakin julkaisusta kaikki tutkimukseen mukaan päätyneet artikkelit ovat kahden- kymmenen vuoden aikajaksolta, vuosilta 1995–2015. Tutkimusaineisto muodostui 21 tutkimusartikkelista (LIITE 1.).
KUVIO 2. Tutkimusaineiston hakuprosessi UEF Finna / E-lehdet:
The Academy of Management Review ja The Leadership Quarterly EBSCOhost (Business Source Elite) käyttöliittymä
The Leadership Quarterly julkai- sun kokotekstiartikkelit saatavilla vuodesta 1996 alkaen
The Academy of Management Review julkaisun kokotekstiar- tikkelit saatavilla vuodesta 1985 alkaen
Hakukenttään (search within this publication) hakusanaksi trust*
Aineistoksi valittavien artikkelien tuli käsitellä luottamusta kahdenvälisessä suhteessa ja vastata tutkimuskysymyksiin
Tulokseksi saatiin 79 vertaisarvi- oitua artikkeliviitettä
Luottamus oli otsikkotasolla mai- nittu 21 artikkelissa
Abstraktien perusteella mukaan tutkimukseen valikoitui 11 tutki- musartikkelia, jotka vastasivat yhteen tai useampaan tämän tut- kimuksen tutkimuskysymykseen
Tulokseksi saatiin 47 vertaisarvi- oitua artikkeliviitettä
Luottamus oli otsikkotasolla mai- nittu 18 artikkelissa
Abstraktien perusteella mukaan tutkimukseen valikoitui 10 tutki- musartikkelia, jotka vastasivat yhteen tai useampaan tämän tut- kimuksen tutkimuskysymykseen
Yhdistettynä kummastakin julkaisusta kaikki tutkimukseen mukaan pääty- neet artikkelit ovat kahdenkymmenen vuoden aikajaksolta, vuosilta 1995–
2015. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä 21 tutkimusartikkelia.
Luottamustutkimuksessa angloamerikkalainen tiedetraditio on vahvasti edustettuna.
Luottamukseen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen on kiinnostusta ympäri maailman, mutta yleisesti ottaen Yhdysvalloissa ja muualla englanninkielisessä maailmassa luot- tamustutkimuksella on vankka tutkimusperinne (Kramer 1999, 581; Laine 2008, 11).
Ilmiö kiinnostaa tutkijoita myös Euroopassa ja Aasiassa (Ladegard & Gjerde 2014; Li
& Tan 2013; Yang & Mossholder 2010). Kiinnostusta akateemista luottamustutkimusta kohtaan on myös Suomessa; väitöskirjoja on tehty muun muassa yhteiskunta- ja kaup- patieteiden sekä kasvatustieteen ja tekniikan aloilta. (Blomqvist 1997; Häkkinen 2012;
Ikonen 2013; Laine 2008; Malkamäki 2017.)
Suurin osa (n=13) tähän tutkimukseen mukaan valikoituneista tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloissa. Yksi tutkimus oli tehty Norjassa ja yksi Israelissa. Muut kuusi tutki- musta oli tehty kansainvälisenä yhteistyönä, ja myös näistä kolmessa tutkimuksessa oli yhdysvaltalaistutkija mukana. Muita mukana olleiden tutkijoiden maita olivat Kiina (n=5), Iso-Britannia (n=2) Australia (n=2), Singapore (n=1), Kanada (n=1) ja Taiwan (n=1). The Academy of Management Review julkaisun tutkimuksista kaikki olivat teo- reettisia. The Leadership Quarterlyn tutkimukset olivat puolestaan pääasiassa empiirisiä, vain kaksi aineistoksi valikoituneista tutkimuksista oli teoreettisia.
2.3 Hermeneutiikka taustafilosofiana ja tutkimusmenetelmänä
Hermeneutiikka voidaan ymmärtää sekä taustafilosofiana että tutkimuksen menetelmä- nä ja tieteellisen tulkinnan välineenä. Hermeneutiikka on laaja, ja useita eri suuntauksia sisältävä kokonaisuus. Hermeneutiikka viittaa tekstien tulkintataitoon, ja sitä on käytetty vuosisatojen ajan vanhojen lakikirjojen ja uskonnollisten tekstien ymmärtämiseen. Tul- kintataito liittyy merkitysten etsimiseen tekstistä, jonka tutkija lukee valitsemastaan näkökulmasta. Tutkijan tehtävänä on näin esittää tekstiä koskeva oma tulkintansa. Teks- tien tulkitsemisen prosessit ovat sovellettavissa kaikkeen tieteelliseen toimintaan ihmis- tieteissä. (Habermas 1976, 119; Järvinen & Järvinen 2004, 189; Puusa & Juuti 2011b, 42; Tontti 2005, 71; Tuomi & Sarajärvi 2018, 37–38.)
Laadullinen tutkimusote pohjautuu eksistentiaalis-fenomenologis-hermeneuttiseen tie- teenfilosofiaan (Metsämuuronen 2005, 203). Tutkimuksen ajatteluprosessin perustana
voidaan pitää fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä, jossa tavoitellaan tut- kittavan ilmiön käsitteellistämistä eli jo tunnetun tekemistä tiedetyksi. Tutkittavat ilmiöt ovat sellaisenaan läsnä arkitodellisuudessa, mutta ne eivät avaudu suoraan käsitteellis- tämiselle ja ymmärtämiselle. Hermeneutiikka merkitsee tällöin yleistä tulkinnan ja ym- märtämisen teoriaa, jossa yritetään etsiä tulkinnalle mahdollisia suuntaviivoja. (Tuomi
& Sarajärvi 2018, 41–42.) Tämän tutkimuksen taustafilosofiana sovelletaan hermeneut- tista tulkinnallisuutta. Analyysissä nojataan hermeneuttiseen ymmärtämiskäsitykseen, jossa havaitseminen, väittäminen ja tulkitseminen liittyvät ilmiön ymmärtämisen tavoit- teeseen (ks. Tontti 2005, 52; ks. myös Tuomi & Sarajärvi 2018, 36). Olen tulkinnut tut- kimusaineistona olevia artikkeleita esiymmärrykseeni perustuneesta ja tutkimusproses- sin edetessä jatkuvasti kehittyneestä subjektiivisesta näkökulmasta hakien vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Hermeneutiikan ydinkysymykset tieteestä, tiedosta ja tiedonalueiden luonteesta ovat muotoutuneet 1600-luvulla. Tämän päivän hermeneutiikan juuret ovat Martin Heideg- gerin hermeneuttisessa filosofiassa ja hänen vuonna 1927 julkaistussa teoksessa, Ole- minen ja aika (Sein und Zeit). Hermeneutiikan merkitys on ollut erityisesti sen kyvyssä kehittää ymmärtämisen analyysiä. Heideggerin ajatusten merkittävimpänä edustajana voidaan pitää hänen oppilastaan Hans-Georg Gadameria ja hänen vuonna 1960 julkais- tua varsinaista filosofisen hermeneutiikan perusteosta, Totuus ja metodi (Wahrheit und Methode). Teos on vakiintunut klassikoksi, johon viitataan toistuvasti ja laajasti ihmis- tieteiden teoriaa ja käytäntöä sivuavissa pohdinnoissa. (Oesch 2005, 14; Raatikainen 2004, 94–96.) Hermeneutiikka eli ymmärtäminen on Risto Harisalon (2010, 45) mukaan tulkinnallisen analyysin keskeisin menetelmä, ja Gadamer sen johtavia edustajia.
Tieteenteoreettisella tasolla Gadamer kyseenalaisti luonnontieteistä juontuvan lähtökoh- dan, jonka mukaan tieteellisen ajattelun tuli metodisesti etäännyttää tutkimuksen kohde objektiksi. Gadamer päinvastoin painotti yhteenkuuluvuutta, jossa tutkija kuuluu aina jo siihen samaan todellisuuteen, josta hänen pitäisi itsensä tutkimuksessa etäännyttää. Tut- kija on aina jo osa sitä, mitä kutsutaan objektiksi. Etäännyttämistä voidaankin pitää eräänlaisena saavuttamattomana ideaalina, jota kuitenkin pitää tutkimuksellisessa tulkit- semisessa tavoitella. Samalla on oltava tietoinen siitä, että sitä ei voida täydellisesti saa- vuttaa. Metodinen pyrkimys kriittiseen, omista ennakkokäsityksistä tietoiseen refleksii-
viseen tulkitsemiseen erottaa tutkimuksellisen tulkitsemisen jokapäiväisestä, ympäris- tössä kohdatun ymmärtämisestä. (Tontti 2005, 59, 63–64.)
Hermeneuttiseen metodiin liittyy hermeneuttisen kehän käsite, jonka Heidegger otti käyttöön. Hän kiisti, että tulkinnan kehällisyydessä olisi mitään ongelmallista, kuten kehäpäätelmissä ajatellaan perinteisesti olevan. Kaikessa tulkitsemisessa ja ymmärtämi- sessä osien ja kokonaisuuden suhde voidaan käsittää kehämäisenä. Hermeneutiikkaan sisältyvän ymmärtämisen kehämäisyyden ajatuksen mukaan yksittäiset ilmiöt voidaan ymmärtää vain sen kokonaisuuden ymmärtämisen kautta. Kokonaisuus ei ole sitä tulkit- sevalle subjektille valmiina annettu, vaan se voi muotoutua vain osien tulkitsemisen myötä. Osien ja kokonaisuuden vastavuoroinen liike nähdään kaiken tulkitsemisen ja ymmärtämisen perusrakenteena. Ennen osien ja kokonaisuuden vastavuoroisen raken- tumisen alkamista tulkitsijalla on oltava esiymmärrys ilmiöstä, että hän voi astua sisään hermeneuttiseen kehään. (Gadamer 2005, 208–209; Oesch 2005, 17; Tontti 2005, 60.) Seuraavassa kuviossa (Kuvio 3.) havainnollistetaan tämän tutkimuksen etenemisen pro- sessissa mukana olevaa hermeneuttista kehämäisyyttä. Esiymmärrys kuvaa tietämystä luottamuksen ilmiöstä tutkimusprosessin alkuvaiheessa. Ymmärtäminen ja tulkitsemi- nen eivät ala tyhjästä, vaan niiden perustana on aiempi ymmärrys. Oma esiymmärryk- seni johtajan ja johdettavan välisestä luottamuksesta on muotoutunut niin työelämän kokemuksen myötä kuin tutustuessani ilmiötä koskevaan tutkimukseen tutkimusproses- sin alussa. Tutkimusprosessin edetessä olen analysoinut luottamusilmiön tutkimusky- symysten mukaisia osa-alueita: luottamuksen käsitettä, luottamusta edeltäviä tekijöitä ja luottamuksen seurauksia. Olen tulkinnut osa-alueita niitä ilmiön kokonaisuuteen sovit- taen. Ajatteluprosessi tutkijana on ollut keskeisessä roolissa. Esiymmärrys on muok- kaantunut prosessin edetessä ja ilmiön ymmärtäminen on kehkeytynyt toistuvassa ke- hämäisyydessä.
KUVIO 3. Hermeneuttinen kehä
Hermeneuttinen tulkinta on tutkijoiden laajasti omaksuma mielikuva tutkimuksen ete- nemisestä (Puusa & Juuti 2011b, 32). Hans-Georg Gadamerin (2005, 207) mukaan ymmärtämistä ja tulkitsemista tarvitaan yleisesti ihmisten suhteissa toisiinsa ja maail- maan, eikä pelkästään kirjallisten tekstien tulkitsemisessa. Hermeneuttisen tulkitsemisen vaiheet ovat limittäisiä ja tutkija liikkuu eri vaiheiden välillä edestakaisin ennen lopulli- sen raportin kirjoittamista. Esiymmärryksen perusteella rakennetaan suhdetta tutkitta- vaan kohteeseen, jonka jälkeen laajennetaan tulkintamahdollisuuksia vaihtoehtoisten tulkintojen joukkoa tarkastelemalla. Eri tulkintavaihtoehdoille haetaan samalla peruste- luja, jolloin selviävät vielä jatkoselvittelyä vaativat seikat. Tämän vaiheen seurauksena saavutetaan parempi ymmärrys tutkimuskohteesta ja voidaan tarvittaessa suunnata tut- kimusta uudelleen tai tarkentaa sen osa-alueita. (Puusa & Juuti 2011b, 43–44.)
Hermeneuttista tulkintaa tehdessä ei ole mahdollista sulkea pois kontekstia, kulttuuria eikä historiaa. Tulkinnalla on sidonnaisuus tulkitsijaan ja hänen ennakko-oletuksiin, sillä hän on kiinni siinä ymmärtämisen traditiossa, jossa hän elää. Jokainen tulkinta si- sältää ymmärrystä rikastuttavaa ja merkitystä laajentavaa innovaatiota ja luovuutta.
(Järvinen & Järvinen 2004, 198–199; Tontti 2005, 60–61.) Esiymmärrys Tutkija
Tulkinta Luottamuksen ilmiön
osa-alueet
2.4 Aineiston analysointi
Tämän tutkimuksen hermeneuttisessa aineiston analysoinnissa yhdistyvät analyysi ja synteesi. Tutkimusaineiston analyysilla pyritään nostamaan esiin johtajan ja johdettavan väliseen luottamukseen liittyvät keskeiset ilmiöt ja löytämään uusia näkökulmia järjes- tämällä aineisto tutkimuskysymysten ohjaamina kokonaisuuksina selkeään muotoon.
Tutkimuksen päämääränä on laatia kuvaileva teoreettinen synteesi, jossa edelleen tiivis- tetään, luokitellaan ja vertaillaan aiempaa tutkimustietoa sekä organisoidaan olennaista tietoa uudelleen. Synteesin rakentaminen tapahtuu analyysin lopuksi tutkijan ajatustyö- nä. Synteesissä ilmiöön liittyvät pääseikat kootaan johdonmukaisesti yhteen ja pohdi- taan analyysissä esiin nousseiden näkökulmien merkityksiä tutkimuskysymyksiin näh- den. (ks. Puusa 2011, 123.)
Aineistoa tulkitsemalla pyritään kokonaiskuvan ymmärtämiseen. Syntetisoivassa teo- reettisessa tutkimuksessa kokonaiskuvan rakentamista tavoitellaan yhdistelemällä aiem- paa tutkimustietoa ja teoriaa. Ajattelun ja aineistosta nousevien tulosten tarkastelun ta- voitteena on yhdistää ja koota osat yhteen. Osia ei voi yhdistää mekaanisesti, vaan mer- kitysten arvioiminen edellyttää kokonaiskuvan ymmärtämistä. Tutkimustiedon analy- sointi ja uutta luova integrointi voi jäsentää merkittävästi tutkittavaa ilmiötä. (Uusitalo 1991, 23, 60–61.) Olen pyrkinyt aineistojen tulkinnassa ylittämään välittömän havait- semisen tason sekä pääsemään johtopäätöksissä ja synteesissä käsiksi pinnanalaisiin ilmiöihin. Olen edennyt aineiston analysoinnissa hermeneuttisessa kehämäisyydessä luottamuksen ilmiöön liittyvien yksittäisseikkojen yhteensopivuuden tarkastelemisen ja kokonaisuuden hahmottamisen vaihdellessa. Analyysi on ollut prosessimaista etenemis- tä kohti perusteltuja tulkintoja tutkimuskysymyksiin vastauksia hakien. Tulkintaan liit- tyi esiymmärryksen ja tutkimusaineiston vuoropuhelu, ja lopulta yhteensulautuminen.
(ks. Puusa & Juuti 2011b, 42–43.)
Perehdyin tutkimuksen alkuvaiheessa luottamuksen käsitteeseen ja LMX-teoriaan aihe- piirin taustan ja esiymmärryksen saamiseksi. Tutustuin aineistoon ensin tekstejä silmäi- lemällä ja myöhemmin lukemalla artikkelit kokonaisuudessaan huolellisesti läpi. Vasta- uksia tutkimuskysymyksiin etsin palaamalla artikkeliaineistoon toistuvasti. Teoria toimi välineenä, jonka avulla rakensin kerätystä aineistosta nousseista tuloksista tulkintoja
(ks. Eskola & Suoranta 1998, 84). Analyysiprosessissa hyödynsin aineistosta nousevien vastausten taulukointia (ks. esimerkit tutkimuskysymysten mukaisesta taulukoinnista LIITE 2.). Kokosin taulukkoon ensin artikkelitiedot edeten kunkin kolmen tutkimusky- symyksen vastausten kuvaamiseen. Taulukkomuodossa olevia tutkimuskysymysten mukaisia tuloksia oli mahdollista käsitellä asiakokonaisuus kerrallaan. Koottujen tulos- ten pohjalta etenin teoreettiseen synteesiin, olennaisen tiedon uudelleenorganisointiin, peilaten asiakokonaisuuksia viitekehyksenä olevaan johtajan ja johdettavan väliseen vaihtosuhteen teoriaan.
Analyysi tarkoittaa tässä tutkimuksessa lähdeaineiston tarkastelua tutkimuskysymysten kautta (Kuvio 4.) hermeneuttista kehämäistä tulkinnallisuutta hyödyntäen. Analyysissä teemojen rakentamisen peruslähtökohtana olivat tutkimuskysymykset ja tutkimusaineis- ton lukemisen pohjalta tapahtuva tutkijan teoreettinen ajattelu, jossa hyödynnetään taus- tateoriaa. Teoreettinen ajattelu kuvaa sitä, millaisena tutkittavaa ilmiötä halutaan lähes- tyä. Teoriaa ei siis tarkastella vain taustana tai viitekehyksenä, vaan rakenteena ilmiön ajattelemista varten ja analyysin tekemisen peilinä. LMX-teoriaa peilataan tutkimusky- symysten vastauksia analysoitaessa ja tutkimusaineiston tarkastelussa hyödynnetään teoriassa käytettyjä käsitteitä tarkoituksena avata omaa ajattelua ja lisätä ymmärrystä luottamuksen ilmiöön liittyen. Risto Harisalon (2010, 35) mukaan teoria voi auttaa jä- sentämään käsitteiden välisiä loogisia syy-seuraussuhteita. Teoreettinen ajattelu voi myös vapauttaa arkisista oletuksista ja itsestäänselvyyksistä ja auttaa löytämään tutkit- tavasta ilmiöstä sen ominaisuuksia ja siinä läsnä olevia prosesseja. Teoreettinen ajattelu voi helpottaa myös tutkimuksellisen luovuuden käyttöönotossa. (Koski 2011, 126–129.)
KUVIO 4. Analyysiprosessin eteneminen
Olen soveltanut tutkimusaineiston analysoinnissa teoriasidonnaista lähestymistapaa.
LMX-teoria on ollut taustana, mutta analyysi ei kuitenkaan pohjaudu suoraan teoriaan.
Olen hyödyntänyt LMX-teoriaa luottamuksen ilmiön ajattelemisessa ja tutkimuksen synteesin laatimisessa. Teoreettinen ajattelu on auttanut vapautumaan luottamuksen ilmiön ominaisuuksien ja siinä läsnä olevien prosessien havaitsemista. Teoriasidonnai- nen analyysi etenee aineiston ehdoilla aineiston perusteella etenevän analyysin tavoin.
Aikaisemman tiedon merkitys ei kuitenkaan ole ollut teoriaa testaava, vaan uusia aja- tusuria aukova. Ajatteluprosessissa ovat vaihdelleet aineistolähtöisyys ja erilaiset val- miit mallit, joita olen pyrkinyt luovasti yhdistelemään. (ks. Koski 2011, 126–129; ks.
myös Tuomi & Sarajärvi 2018, 109–110, 133.) Tutkimusaineisto ja tutkimuskysymykset
Tutkimusaineiston lukeminen ja tutkijan teoreettinen ajattelu
LMX-teoria Hermeneuttinen tulkinnallisuus
Tutkimuskysymysten mukaisten vastausten taulukointi artikkeli kerrallaan
Tulosten nostaminen artikkeliaineistosta asiakokonaisuus kerrallaan
Teoreettinen synteesi
Olen kuvannut aineiston tarkastelun ja analyysin tutkimuksen etenemisen sisään heti johdannon, tutkimuskysymysten ja teoreettisen taustan esittelyn jälkeen. Analyysin olen laatinut tutkimuskysymysten mukaisesti niihin tutkimusaineistosta vastauksia hakien ja LMX-teoriataustaan peilaten. Ensimmäisessä osiossa olen käsitellyt varsinaista luotta- muksen käsittettä (trust itself), toisessa luottamuksen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä (factors that contribute to trust) ja kolmannessa luottamuksen vaikutuksia (outcomes of trust). Kaikkien osioiden analyyseissä olen pitäytynyt organisaation sisäisessä johtajan ja johdettavan kahdenvälisen luottamussuhteen kuvauksessa. Argumentoinnin ja teo- reettisen synteesin olen rakentanut aineiston ja tutkimuskysymysten mukaisen luotta- muksen sekä LMX-teorian taustoja vasten.
3 LEADER-MEMBER EXCHANGE (LMX) -TEORIA 3.1 LMX-teoria ja teorian kehittyminen nykypäivään
LMX-teoria on johtajan ja johdettavan välinen vaihtosuhteen teoria, jossa kuvataan joh- tajan ja kunkin johdettavan välillä ajan kuluessa tapahtuvaa yksilöllistä roolinmuodos- tusprosessia. Kyse on johtamisen sosiaalisen vaihdannan lähestymistavasta, jossa keski- tytään johtajan ja johdettavan kahdenväliseen suhteeseen. Johtaja muodostaa kunkin johdettavan kanssa yksilöllisen vaihtosuhteen, ja osapuolet määrittelevät johdettavan roolin keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Johtajien toimiessa eri tavoin eri johdettavia kohtaan, vaihtelevat samalla johdettavien rektiot johtajan toimintaan. LMX-teoriaa on aluksi kutsuttu VDL-teoriaksi, vertikaaliseksi kahdenvälisen kytköksen teoriaksi (Verti- cal Dyad Linkage theory), sillä teoriassa huomio kohdistui molemminpuoliseen vaikut- tamisprosessiin johtajan ja johdettavan välisessä suhteessa. (Danserau, Graen & Haga 1975,47; Graen & Cashman 1975, 150, 158.)
VDL-teoria on kehitetty 1970-luvulla. Teoria syntyi vaihtoehdoksi tuolloin vallalla ol- leille johtamisen lähestymistavoille, joissa johdettavat nähtiin yhtenä yhtenäisenä jouk- kona. Näissä lähestymistavoissa johtajien oletettiin yleisesti kohtelevan johdettaviaan samalla tavalla ja johtajilla nähtiin olevan jokin tietty keskimääräinen johtamistyyli.
(Brower ym. 229; Danserau ym. 1975, 47; Yukl 2010, 234.) Esillä olleiden yleisten joh- tamismallien sijaan George Graen ja James Cashman (1975, 144–145) esittivät, että johtajilla on erilaisia toimintatapoja eri työyhteisön jäseniä kohtaan. VDL teorian lähtö- oletus oli, että johtajat muodostavat joidenkin johdettavien kanssa tiiviimmän suhteen, kuin toisten johdettavien kanssa (Danserau ym. 1975, 59; Graen & Uhl-Bien 1995, 220, 225).) Vaihtosuhteiden havaittiin muodostuvan johtajan ja johdettavan välisten henkilö- kohtaisten yhteneväisyyksien sekä johdettavan osaamisen ja luotettavuuden perustalle (Graen & Cashman 1975, 147; Yukl 2010, 235). Fred Danserau ja kumppanit (1975, 59) kuvasivat tutkimuksessaan kahta vaihtosuhteen luokkaa, sisäryhmää ja ulkoryhmää.
Näitä luokkia on myöhemmin kuvattu korkean ja matalan vaihtosuhteen luokiksi.
Teorian mukaan johtajat muodostavat korkean vaihdannan suhteita yleensä vain joiden- kin johdettavien kanssa. Korkea vaihtosuhde muistuttaa keskinäistä riippuvuussuhdetta, jossa suhteen perustana ovat molemminpuolinen luottamus sekä keskinäinen lojaalius,
vuorovaikutus ja tuki. Korkean vaihtosuhteen rakentamisen taustana on johtajan ja joh- dettavan välillä oleva hierarkkinen suhde, ja tämän mukanaan tuoma johtajan mahdolli- suus delegoida johdettavalle vastuuta, toimintavapautta ja vaikutusvaltaa. Korkealaatui- sille LMX-suhteille on tyypillistä avoin tiedon jakaminen, luottamukseen perustuva vuorovaikutus sekä tuen ja ohjauksen saaminen työn tekemiseen. Johdettavan odotetaan antavan korkeassa vaihtosuhteessa vastineeksi paremman työpanoksen. Hänen oletetaan olevan sitoutuneempi työhön ja sen tavoitteisiin sekä huolehtivan myös joistain johtajal- le kuuluvista velvollisuuksista. LMX-suhteiden laatu on yhteydessä myös johdettavan työtyytyväisyyteen ja uralla etenemiseen. (Bauer & Green 1996, 1549; Graen & Uhl- Bien 1995, 225; Scandura & Pellegrini 2008, 101; Yukl 2010, 235.)
Danserau ja kumppanit (1975, 71) havaitsivat LMX-tutkimuksen alkuvaiheessa johtaji- en kokevan korkean vaihtosuhteen työntekijät luotettavampina, sitoutuneempina ja avoimempina, kuin matalan vaihtosuhteen työntekijät. Korkean vaihtosuhteen työnteki- jöiden nähtiin myös tekevän enemmän kuin mitä johtajat heiltä odottivat, jolloin työs- kentely ulottui muodollista työsopimusta laajemmalle. Matalan vaihtosuhteen nähtiin puolestaan perustuvan enemmän taloudelliseen tai sopimukseen perustuvaan vaihdan- taan, jossa työsuoritus jäi sopimuksessa määritellylle perustasolle ja keskinäinen vuoro- vaikutus niukalle tasolle. (Danserau ym. 1975, 70–73; Dienesch & Liden 1986, 621;
Graen & Cashman 1975, 154–155; Graen & Uhl-Bien 1995, 225; Seo, Nahrgang, Carter
& Hom 2018, 479.)
3.2 LMX-teorian näkökulma johtamiseen
LMX-teoriassa tarkastellaan johtamista johtajan ja johdettavan välisessä vuorovaikutus- suhteessa (Graen & Uhl-Bien 1995, 225). Johtamisen tarkastelutapa tässä tutkimuksessa nojautuu LMX-teorian taustaan, ja on näin vuorovaikutussuhteen kehitysprosessiin pe- rustuva. Tällöin johtamisen ajatellaan rakentuvan johtajan ja työntekijän keskinäisessä päivittäisessä yhteistoiminnassa. Johtaja nähdään johtamissuhteen yhtenä osapuolena yhdessä työntekijöiden ja ympäristön kanssa, jolloin johtajan ja johdettavan välisen vuorovaikutuksen merkitys on olennaista johtamiskulttuurin muotoutumisessa (Uhl- Bien 2006, 672).
Tarkasteltaessa johtamista vuorovaikutussuhteeseen perustuvana ilmiönä, on johtami- nen osapuolten välillä vaikuttavaa luottamusta, kunnioitusta ja molemminpuolista sitou- tumista. Johtaminen on tällöin yhteistyösuhteen rakentamista johdettavien kanssa, yh- dessä oppimista ja tilanteiden ratkaisemista. Johtamisen monitahoinen ilmiö sisältää näkökulmat johtajaan, johdettavaan ja kahdenväliseen vuorovaikutussuhteeseen. Näitä johtamisen ulottuvuuksia on havainnollistettu kuviossa 5. Johtamista on tarkasteltu pe- rinteisesti johtajan toimintana huomioimatta johdettavan tai vuorovaikutussuhteen nä- kökulmia (Graen & Uhl-Bien 1995, 224–225). LMX-teoriataustan mukaisesti vuorovai- kutuksen suhdeperustainen näkökulma nousee johtamisen tarkastelussa olennaiseksi.
LMX-teorian keskeisten ajatusten mukaisesti johtamisen prosessit ovat tehokkaita, kun johtaja ja johdettava kykenevät luomaan kypsän kumppanuussuhteen ja näin saavutta- maan monia suhteen tuomia etuja (Graen & Uhl-Bien 1995, 225).
KUVIO 5. Johtamisen ulottuvuudet (mukaillen Graen & Uhl-Bien 1995, 221).
Luottamus on olennainen elementti LMX-teoriassa (Dirks & Ferrin 2002, 611; Dirks 2006, 15; Klaussner 2012, 418) jopa niin, että luottamus saatetaan nähdä osana LMX- suhteen määritelmää. Yleisemmin luottamusta kuitenkin pidetään välittävänä tekijänä johtamisen toimintatavan vaikuttaessa johdettavan vastavuoroiseen käyttäytymiseen (Dirks & Ferrin 2002, 624.) Kun luottamus on nähty oleellisena osana LMX-suhteen määritelmää, LMX on määritelty luottamuksen rakentamisen prosessiksi. Tällöin luot- tamusta ei ole kuitenkaan huomioitu moniulotteisena ilmiönä, jonka eri muodoilla on vaihtelevia vaikutuksia työelämän ihmissuhteille. LMX-tutkimuksessa on myös erimie- lisyyttä siitä, onko luottamus enemmän korkean vaihdannan suhteen edeltäjä vai seura-
Johdettava Johtaja
Vuorovaikutussuhde
us. (Scandura & Pellegrini 2008, 102.) LMX-teoriaan liittyvä tutkimus on hyvin hyö- dynnettävissä johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen kehittymisen tarkastelemi- sessa, sillä LMX-teorialla ja kahdenvälisellä luottamuksella on paljon yhtymäkohtia.
(Brower ym. 2000, 228–229).
LMX-teoriassa johtajan ja johdettavan välisen suhteen kehittymistä on kuvattu kolmes- sa vaiheessa etenevänä prosessina, jossa suhteiden kehittymiseen ovat vaikuttamassa sekä johtajan että johdettavien piirteet ja toiminta. Seuraavassa kuviossa (Kuvio 6.) on havainnollistettu ajan kuluessa tapahtuvaa LMX-suhteen kehitysprosessia. LMX- suhteen alkuvaihe on matalan vaihtosuhteen aikaa, johon liittyy roolin hakeminen (role- finding). Tässä prosessin ensimmäisessä vaiheessa johtaja ja johdettava kohtaavat toi- sensa ilman etukäteistietoa vieraina (stranger stage) ja työtehtävistä käsin, samantyyli- sesti kuin suhteen ulkoryhmän jäsenet kohtaavat johtajan. Tässä alustavassa tutustumis- vaiheessa arvioidaan toisen osapuolen motiiveja, asenteita, resursseja ja rooliodotuksia.
(Graen & Uhl-Bien 1995, 230–231 Scandura & Pellegrini 2008, 102–103; Seeck 2012, 360; Stringer 2006, 129; Yukl 2010, 236.)
Keskitason vaihtosuhteessa (Kuvio 6.) edetään roolin muodostukseen (role-making) ja tuttavasuhteen (acquaintance stage) tasolle. Johtaja arvioi tässä vaiheessa johdettavan kykyjä laajennetun vastuun ja haastavampien tehtävien vastaanottamisen mahdollisuuk- sista. Mikäli tähän vaiheeseen edetään, johtajan ja johdettavan välillä kehittyvät myös molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja vastuunotto, kun osapuolet oppivat tunte- maan toisiaan. Korkean tason vaihtosuhteessa (Kuvio 6.) edetään roolin kypsälle (matu- re stage) käyttöönottotasolle (role-implementation), jossa luottamus rakentuu edelleen.
Tässä kypsän kumppanuuden vaiheessa edistetään edelleen molemminpuolista luotta- musta ja sitoutuneisuutta, joka kohdistuu työyhteisön tavoitteisiin. (Graen & Uhl-Bien 1995, 230–231; Scandura & Pellegrini 2008, 102–103; Seeck 2012, 360; Stringer 2006, 129; Yukl 2010, 236.)
Vastavuoroinen tuki ja lojaalius mahdollistavat sekä johtajalle että johdettavalle pa- remman työtuloksen, josta koko organisaatio hyötyy. Tehokkaan johtamisen ja koko organisaation kannalta on hyödyllistä, että johtajalla on korkean vaihdannan suhteet mahdollisimman monen johdettavan kanssa. Osapuolet voivat tällöin luottaa toistensa
tukeen ja avoimuuteen työhön liittyvissä asioissa. Korkealaatuinen LMX-suhde ilmen- tää näin samalla johtajan ja johdettavan välillä olevaa luottamukseen perustuvaa suhdet- ta. (Graen & Uhl-Bien 1995, 230–231; Yukl 2010, 236.)
KUVIO 6. LMX-suhteen rakentuminen vaiheittain (mukaillen Graen & Uhl-Bien 1995, 229–231).
LMX-teoria tarjoaa edellä kuvatun vaiheittain kehittyvän tehokkaan yhteistyösuhteen rakentamisen mallin ja tarkastelutavan johtamiselle (Graen & Uhl-Bien 1995, 229–230).
Organisaation jäsenten katsotaan toimivan syntyvien roolien ohjaamina, jonka vuoksi näiden roolinmuodostusprosessien tarkasteleminen nähdään tärkeänä. Prosessissa mer- kittävinä lähtökohtina ovat uuden työntekijän saapuminen organisaatioon ja hänen alku- vaiheen kahdenvälinen suhteensa johtajaan. Tässä suhteessa määrittyy suurelta osin se roolityyppi, jota työntekijä tulee edustamaan. Johtajan ei ole mahdollista omien ajan- käyttörajoitustensa vuoksi luoda korkean vaihdannan suhteita kaikkien johdettavien kanssa, siksi läheisiä korkean vaihdannan suhteita syntyy vain muutamien johdettavien kanssa. (Dienesch & Liden 1986, 621).
1. Matalan tason vaihtosuhde Vieras
(stranger stage) - roolin hakeminen (role-finding)
- johtajan ja johdetta- van kohtaaminen työ- tehtävien tasolla
2. Keskitason vaih- tosuhde
Tuttavasuhde (acquaintance stage) - roolin muodostus (role-making) - haastavampien teh- tävien tarjoaminen - molemminpuolinen luottamus ja vas- tuunotto
3. Korkean tason vaihtosuhde Kypsä taso (mature stage) - roolin käyttöönotto (role-implemen- tation)
- molemminpuolinen luottamus rakentuu edelleen
LMX-suhteen rakentuminen vaiheittain
Seuraavassa kuviossa (Kuvio 7.) esitetään prosessimaisesti kehittyvän LMX-suhteen malli. Ensikohtaaminen on LMX-suhteen kehittymisen sekä suhteen lopullisen luonteen kannalta olennainen. Ensikohtaamisessa molempien yksilölliset piirteet, kuten persoo- nallisuuksien yhteensopivuus, kokemus, asenteet, avoimuus ja osaaminen ovat vaikut- tamassa voimakkaasti. Joskus ensikohtaamisen vaihe saatetaan ohittaa kokonaan esi- merkiksi osapuolten voimakkaan samankaltaisuuden tai johdettavan korkeatasoisen osaamisen ja kokemuksen tilanteissa. Tehtävien delegointi on myös merkittävässä roo- lissa LMX-suhteen kehittymisessä. Johdettavan toiminta delegoitujen tehtävien hoita- misessa on hänen panoksensa LMX-suhteeseen ja panos vaikuttaa mallin mukaan osal- taan johtamistoimintaan ja vasteeseen sekä LMX-suhteen luonteeseen. Johtajan vasta- vuoroinen toiminta vaikuttaa puolestaan edelleen johdettavan toimintaan jatkossa. Lo- pulta kriittisin tekijä LMX-teoriassa on roolinmuodostusprosessissa syntyvä johtajan ja johdettavan välisen suhteen luonne. LMX-suhteen luonnetta kuvastavat johtajan ja joh- dettavan välisen luottamuksen tai lojaalisuuden taso, johdettavan kyvykkyys, suhteen oikeudenmukaisuus, molemminpuolisen vaikuttamisen taso sekä kahdenvälisen suhteen kiinnostus ja vetovoima toisiaan kohtaan. (Graen & Cashman 1975, 144–146; Dienesch
& Liden 1986, 624–629; Yukl 2010, 235.)
KUVIO 7. Malli LMX-suhteen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä (mukaillen Die- nesch & Liden 1986, 627).
Johtajan piirteet
Johdetta- van piirteet
Ensi koh- taaminen
Dele- gointi
LMX- suh- teen luonne Johdettavan
toiminta
Johtajan toiminta
Johtajan vaste
Delegointi (Kuvio 7.) sisältää riskin, etteivät tehtävät tule odotetulla tavalla tehdyiksi.
Kun johtaja kuitenkin luottaa johdettavan kykyihin ja mahdollisuuksiin hoitaa haastavia tehtäviä delegoiden niitä ja huolehtien myös asianmukaisista resursseista ja tuesta, vah- vistuu johdettavan luottamus omiin kykyihin vaativien työtehtävien suorittamisessa.
Vähentääkseen riskiä johtajat delegoivat mieluiten johdettaville, joilla on luottamusta herättäviä piirteitä. Delegoidut tehtävät lisäävät johdettavan työn itsenäisyyttä ja haas- tetta, ja voivat motivoida johdettavaa parempiin työsuorituksiin ja samalla tuovat hänen osaamista ja kyvykkyyttä esille. Myös johdettavan itseluottamus ja usko omaan osaami- seen pääsee kehittymään. Tehtävien delegointi ja työsuoritus ovat merkittävällä ja posi- tiivisella tavalla toisiinsa yhteydessä LMX-suhteen rakentumisessa. (Bauer & Green 1996, 1544, 1548; Dienesch & Liden 1986, 625.)
3.3 LMX-teorian kytkeytyminen luottamuksen ilmiöön
LMX-teoria nostaa esiin johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen kehittymisen pro- sessimaista luonnetta ja tarjoaa käsitteet tällä tasolla ilmenevän luottamuksen kehittymi- sen tarkastelemiselle (Häkkinen 2012, 14). LMX-teorian tutkimusta voidaan tämän mu- kaisesti hyödyntää sen ymmärtämisessä, miten luottamus kehittyy johtajien ja johdetta- vien välillä (Brower, Schoorman & Tan 2000, 229). Sekä LMX-teoriaan että luottamuk- sen käsitteeseen liittyy molemminpuolisuus ja vuorovaikutus. Niin johtajan kuin johdet- tavan toiminta vaikuttavat sekä LMX-suhteen että luottamuksen rakentumiseen. Mo- lemminpuolisen luottamuksen ja LMX-suhteen kehittyminen ovat toisiinsa kietoutunei- ta ja niiden kehittymisessä on selkeitä yhtäläisyyksiä. Lisäksi LMX-suhteen kehittymi- sen avaintekijänä on nähty johtajan ja johdettavan välisen luottamuksen rakentuminen (Bauer & Green 1996, 1539), jolloin luottamus nähdään olennaisena osana LMX- suhteen muotoutumisen prosessia.
Korkeassa vaihtosuhteessa on mukana voimakas osapuolten välinen luottamus, joka kantaa suhdetta tavanomaisten työroolien yläpuolelle. LMX-suhteen muotoutumisen alussa johtajan täytyy kyetä luottamaan johdettavan kykyihin ja halukkuuteen suorittaa annetut tehtävät hyvin. Johdettavan on puolestaan voitava luottaa saavansa tarvittavat resurssit vastineeksi sitoutuneelle työskentelylle. Kun tämä vastavuoroinen luottamus-
suhde on syntynyt, voivat molemmat osapuolet luottaa suhteen optimaaliseen kehitty- miseen myös jatkossa. (Bauer & Green 1996, 1541; Scandura & Pellegrini 2008, 101.)
Luottamussuhteen nähdään kehittyvän samankaltaisena prosessina kuin LMX-suhteen.
Molempien kehittyminen tapahtuu melko nopeasti ja syntyneen tilanteen ajatellaan säi- lyvän tämän jälkeen melko vakaana. (Scandura & Pellegrini 2008, 102.) Luottamuksen kehittyminen on kuitenkin hitaampaa kuin LMX-suhteen. Joskus luottamus voi korkea- tasoisen LMX-suhteen tavoin muodostua myös nopeasti, ja ihminen saattaa olla pian ensikohtaamisen jälkeen valmis luottamiseen sisältyvän riskin ottamiseen. Tällainen nopea luottamus (fast trust) voi syntyä tilanteessa, jossa ihminen intuitiivisesti tietää ja tuntee, että toiseen osapuoleen voi luottaa. (Laine 2010, 111.) Taustalla voi tällöin olla esimerkiksi kokemus samankaltaisuudesta tai huomiot luottamuksen kohteen ammatilli- sesta kyvykkyydestä.
Herbert Kee ja Robert Knox (1970, 361) havaitsivat jo luottamustutkimuksen alkuai- koina luotetun osapuolen luotettavan toiminnan edesauttavan luottamuksen syntymistä.
Luotettavan toiminnan osatekijöiksi nimettiin tuolloin luotetun ennakoitavuus, rehelli- syys ja johdonmukaisuus (integrity) ja pätevyys (competence). Roger Mayer, James Davis ja David Schoorman (1995, 715) kehittivät myöhemmin luotettavaan käyttäyty- miseen perustuvan mallin, jossa toisen osapuolen asiantuntijuus ja ammatillinen kyvyk- kyys (ability), hyväntahtoisuus (benevolence) sekä rehellisyys (integrity) ovat luotetta- vuutta kuvaavia ja näin myös luottamusta ennalta määrittäviä tekijöitä. Kun johtajan ja johdettavan välistä suhdetta tarkastellaan LMX-teorian näkökulmasta, on luotettavasti ja annetun luottamuksen mukaisesti toimiminen olennaista niin johtajan kuin johdettavan toiminnassa. (Kee & Knox 1970, 361; Mayer ym. 1995, 715.)
