Ohjeistus hoitajille toiminnan käynnistämiseksi
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Sairaanhoitaja, Forssa
syksy 2021 Jonna Hellman
Sairaanhoitaja Tiivistelmä Forssa
Tekijä Jonna Hellman Vuosi 2021
Työn nimi Asukasraatitoiminta Havulinnan palvelutalossa. Ohjeistus hoitajille toiminnan käynnistämiseksi
Ohjaaja Päivi Homan-Helenius TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön aihe on saatu Akaan kaupungin vanhustyönjohtajalta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen tarkoituksena oli luoda
ohjeistus Havulinnan palveluasumiseen henkilökunnalle asukasraatitoiminnan käynnistämiseksi.
Ohjeistuksen tavoitteena oli, että sen avustuksella hoitohenkilökunnasta kuka tahansa voi pilotoida asukasraatitoiminnan ikääntyneiden palveluasumisyksikön käyttöön tarvittaessa.
Opinnäytetyön teoriaosuus muodostui lähinnä kirjallisuudesta, tutkimuksista sekä muualla toteutetuista asukasraatitoiminnan tyyppisistä ohjeistuksista. Asukasraatitoiminnan suunnittelussa huomioitiin muistisairaiden erityispiirteet ja heidän tarpeensa selkeälle kommunikaatiolle ja vahvalle osallisuudelle.
Opinnäytetyön teko aloitettiin keräämällä tietoa ikääntyneiden palveluasumisesta, muistisairaista, osallisuudesta sekä asukasraatitoiminnasta. Näiden tietojen pohjalta toteutettiin työn toiminnallinen osuus, jossa laadittiin ohjevihkonen asukasraatitoiminnan käynnistämiseksi. Asukasraadin konkreettista käynnistämistä varten laadittiin muistilista asukasraadin ohjaajalle, joka sisältää konkreettisia ohjeita ja kysymyksiä selkeästi ja verkkopohjaisesti, jolloin myös liikuntarajoitteisten asukkaiden on mahdollista saada äänensä kuuluville ja osallistua asukasraatitoimintaan.
Asiasanat asukasraati, muistisairaat, osallisuus, palveluasuminen Sivut 31 sivua ja liitteitä 17 sivua
Degree Programme of Nursing Abstract Forssa
Author Jonna Hellman Year 2021
Subject How to start Residential Council at Havulinna Elderly Home – Guidance for the Nursing Staff
Supervisor Päivi Homan-Helenius ABSTRACT
The topic of this thesis was commissioned by the senior supervisor of the City of Akaa. The thesis was carried out as a functional thesis and its purpose was to create instructions for the nursing staff of Havulinna residential care home to start resident council activities. In general, these guidelines help anyone of the nursing staff pilot resident council activities for the use of the elderly residential care home if necessary.
The theoretical part of the thesis consisted mainly of literature, research and guidelines for residents' activities implemented elsewhere. The planning of resident council activities considered the special characteristics of people with memory disorder and their needs for clear communication and strong social inclusion.
The thesis was started by collecting information on residential care home for the elderly, people with memory problems, social inclusion and residents' activities. Based on this information, the functional part of the work and a guide booklet were created for starting the residents' council activities. For the concrete start-up of the residents' council, a checklist for the head of the residents' council, which contains concrete instructions and questions in a clear, web-based manner, making it possible for residents with reduced mobility to make their voices heard and participate in resident council activities, was included.
Keywords resident council, memory patients, social inclusion, residential care home Pages 31 pages and appendices 17 pages
Sisällys
1 Johdanto ... 1
2 Toiminnallinen opinnäytetyö ... 3
3 Opinnäytetyön tietoperusta ... 3
3.1 Ikääntyneiden palveluasuminen ja asukkaat ... 5
4 Muistisairaan kohtaaminen ... 6
4.1 Osallisuuden vahvistaminen ... 7
4.2 Asukasraatitoiminta ... 8
4.3 Asukasraadin ohjaaminen ... 10
4.4 Asukasraatikerran eteneminen ... 13
5 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite ... 14
5.1 Tutkimuskysymykset ja Asukasraadin kohderyhmä ... 16
5.2 Asukasraadin kohderyhmä ... 16
6 Opinnäytetyön suunnittelu, toteutus ja arviointi ... 17
6.1 Tiedonhaku, aikataulu ja vaiheet ... 18
6.2 Opinnäytetyön toteutus ... 19
6.3 Opinnäytetyön arviointi ... 22
7 Covid-19 pandemian poikkeusolosuhteiden vaikutukset opinnäyteyöhön ... 23
8 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys ... 24
9 Johtopäätökset ja pohdinta ... 25
Lähteet ... 27
Kuvat, taulukot ja kaavat
Kuva 1 Asukasraadin yhdenvertaisuus ... 9Kuva 2 Muistilista asukasraadin vetäjälle ...14
Kuva 3 Ohjeistuksen sisällysluettelo ...21
Liitteet
Liite 1 Ohjeistus hoitajille toiminnan käynnistämiseksi Liite 2 ”Toivetekemistä arkeen
Liite 3 SurveyMonkey-kysymykset
1 Johdanto
Ikääntyessä ihmisen toimintakyky laskee ja se tuo uudenlaisia muutoksia ihmisen
kokonaisvaltaiseen elämänlaatuun. Ikäihmisten hyvään elämänlaatuun vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi riittävä sosiaalinen laatu. (Kaskela ym., 2017) Sosiaalisen laadun kehittämisessä keskitytään ihmisten tasa-arvoiseen vaikuttajana toimimiseen sekä kaventamaan eroja eri ihmisryhmille tuotettavissa palveluissa. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa, voidaan se jakaa neljään eri sosiaaliseen osa-alueeseen. Ikääntyneiden sosiaalisessa laadussa suurimpia ongelmia löytyy toimeentulon ongelmista sekä
riittämättömästi saatavilla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Tärkeintä ikääntyneiden palveluja kehittäessä, on vastata ikääntyneen palvelutarpeeseen. Sosiaalisen osallisuuden suurimpina ongelmina ikääntyneillä ovat yksinäisyys, sosiaalisen valtaistumisen huonot elintavat sekä sitä kautta osallistumattomuus terveyttä edistäviin palveluihin. Sosiaalisen koheesion eli yhteiskunnan eheyden parantamiseksi tulisi ikääntyneille saada luotua luottamusta julkiseen päätäntävaltaan. (Tilles-Tirkkonen ym., 2018, ss. 364– 365; Vaarama, 2020.; Ylä-Outinen, 2012, ss. 37, 169)
Nykypäivänä monissa valtakunnallisissa ohjeistuksissa ja strategioissa asukkaiden yhdenvertaisuutta ja osallisuuden vahvistamista pidetään palveluiden kehittämisessä erityisen tärkeänä. Tällä hetkellä Suomessa asuville asukkaille tuotettavat sosiaali- ja
terveyspalvelut ovat pääasiassa julkisten organisaatioiden järjestämiä. Suomen hallituksessa luodaan näinä aikoina muun muassa sote-uudistusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tullaan uudistamaan ihmislähtöisiksi ja tasavertaisiksi kaikille kansalaisille. Sote- uudistuksessa laaditaan myös ikääntyneille ihmisille suunnattava ikäohjelma sekä kotihoidon kehittämishanke. (Valtioneuvosto, n.d.) Sosiaali- ja terveysministeriöllä (2011) on strategia
”Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020”, jossa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta pyritään kehittämään. Tässäkin strategiassa keskeisessä asemassa palvelujen tuottamisessa on asiakaslähtöisyys, jota pystytään toteuttamaan parhaiten ottamalla palveluiden käyttäjät mukaan kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö laati vuonna 2012 Kansallisen muistiohjelman vuosille 2012- 2020 jonka tavoitteena on muistiystävällinen Suomi vuoteen 2020 mennessä.
Pitkäaikaishoitoa tarvitsevista ikääntyneistä asukkaista kolmella neljästä on muistisairaus ja tämän vuoksi myös muistisairaiden erityistarpeet tulee ottaa huomioon sosiaali- ja
terveyspalveluita kehittäessä. Muistiohjelman yhtenä tavoitteena on muistisairaiden hyvän elämänlaadun takaaminen ja tämän vuoksi heidän osallisuuttansa palveluiden kehittämiseen tulee lisätä. Asukkaan toimintakyvyn laskiessa, on silti tärkeää saada häntä osallistettua toimintaan, jotta hänenkin oma äänensä ja mielipiteensä palveluista saadaan tuotua esille.
(Hoppania & Vilkko, 2020, ss. 31–32)
Tämän opinnäytetyön aihe tuntui mielenkiintoiselta, sillä itse olen työskennellyt Havulinnan palveluasumisessa yli 10 vuotta vanhustyön parissa. Havulinna on Akaassa sijaitseva
ikääntyneiden palvelutalo. Vuonna 2019 Akaassa asui noin 16 500 asukasta, joista yli 64- vuotiaita oli 23,5 % (Tilastokeskus, n.d.). Havulinnan palvelutalossa on 42 ikääntyneiden asukaspaikkaa, joista kolme on intervallipaikkoja ja loput tarkoitettu pitkäaikaisille asukkaille.
Havulinnassa on kolme ryhmäkotia: Kerttula, Erkkilä ja Marttila. Näissä työskentelee yhteensä 22 lähihoitajaa ja neljä sairaanhoitajaa. Havulinnassa lähiesimiehenä on palveluesimies. Havulinnan henkilökunta on aina ollut erittäin innokas kehittämään vanhustyön laatua ja tämän takia koen, että heillä riittää halukkuutta myös tällaisen kehittämistyöhön käyttöönottoon. Havulinnaan on esimerkiksi rakennettu muistisairaiden aistitila Pirkanmaan muistiyhdistyksen Kokeva-hankkeen myötä vuonna 2020. Havulinna on saanut myös La Caritan vanhustyön tunnustuspalkinnon hyvästä vanhusten hoitotyöstä helmikuussa 2019. (Akaan kaupunki, n.d.-b)
Havulinnassa toteutetaan laadukasta hoitotyötä ja sillä on pitkä yksityisen palvelutuottajan historia, joka näkyy edelleen kodinomaisuutena asukkaiden hoidossa. Nykyään palvelun tuottajana on Akaan kaupunki, joka on vuokrannut tilat Toijalan seudun
vanhainkotiyhdistykseltä. Asukkaiden mahdollisimman hyvän elämänlaadun
varmistamiseksi, tulee ikääntyneitä hoitavalla henkilökunnalla olla riittävä koulutus ja osaaminen. Näin saadaan tuotettua yksilöllisempää hoitotyötä, jossa ikäihminen
huomioidaan yksilöllisesti ja pystytään huomioimaan myös ihmisen omat henkilökohtaiset tarpeet. (Kiljunen, 2019; Mönkkönen, 2007, s. 185)
Tämä opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä Akaan kaupungille.
Opinnäytetyöni on työelämälähtöinen ja tilaajana toimii Akaan kaupungin
vanhustyönjohtaja. Työn tarkoituksena on suunnitella hoitajille ohjeistus
asukasraatitoiminnan käynnistämiseksi kaupungin ylläpitämään Havulinnan palvelutaloon.
(Liite 1) Havulinnan palveluesimies Marja-Terttu Riihelän kertomana (henkilökohtainen tiedonanto, 1.3.2021) Havulinnassa asuu ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä ihmisiä, joista suurin osa on muistisairaita. Keväällä 2019 asukkaille on Havulinnassa teetetty pienimuotoinen yksittäinen asukasraati, ”toivetekemistä asukasarkeen” jossa he ovat
saaneet kertoa toiveistaan palvelutalon päivittäisohjelmaan. (Liite 2) Raadissa esille tulleista aiheista olen valinnut teemoja Asukasraatiin. Lisäksi Havulinnan palveluesimies esitti
toiveen, että Asukasraadissa voisi teettää kyselyn koskien hoidonlaatuun liittyviä kysymyksiä, joista otetaan myös aihealueita Asukasraatiin.
2 Toiminnallinen opinnäytetyö
Toiminnallinen opinnäytetyö on opinnäytetyö, joka koostuu raporttiosuudesta sekä toiminnallisesta osuudesta eli produktista. Opinnäytetyön raportti pitää sisällään teoreettisen viitekehyksen sekä toiminnallisen osuuden tuotoksen, että sen arvioinnin.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä tuotos, jolla pyritään vastaamaan opinnäytetyökysymyksiin. Hoitotyössä toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on tehdä työelämälle tuotos, jolla voidaan kehittää hoitotyön laatua ja tarve tulee työelämän
edustajalta. Toteutustapana voi olla opas, kirja, kansio tai jokin muu tuotos. (Pohjannoro &
Taijala, 2007, s. 15; HAMK, 2020, ss. 17–18)
3 Opinnäytetyön tietoperusta
Ihmisen elämänhistoria vaikuttaa ihmisen persoonaan sekä totuttuun elämäntapaan.
Havulinnan palvelutalossa on jo pitkään otettu hyvin huomioon asukkaan omat tottumukset ja Havulinnassa annetaankin asukkaille muuttovaiheessa täytettäväksi
elämänhistoriakaavake (Järvelä, 2019). Tästä esille tulleita mieltymyksiä on otettu
mahdollisuuksien mukaan huomioon palveluasumisen arjessa. Myös omaisilla oleva tieto muistisairaan ihmisen elämänhistoriasta tuo paljon tietoa asukkaan omista toiveista arjen elämiseen. Asukkaille luodaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja erityisesti omahoitaja
huolehtii asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioinnista. Suureksi ongelmaksi usein tulee jo
pitkälle edennyt muistisairaus ja tämän tuomat haasteet ihmisen kognitiivisissa taidoissa.
Muistisairaalla asukkaalla kuitenkin on itsemääräämisoikeus ja hänen omaa tahtoaan tulee noudattaa arjen pyörityksessä. Muistisairauden toteamisen varhaisvaiheessa kannattaisikin jo pohtia tulevaisuutta ja sairastuneen omia toiveita loppuelämäänsä koskien. Mitä
pidemmälle muistisairaus etenee ja kognitiiviset taidot heikkenevät, sitä suuremmassa roolissa tulee olemaan omaisella tai läheisellä oleva tieto ihmisen omista toiveista ja päätöksistä, jotta asukkaan oma ääni saadaan kuulluksi. (Hallikainen & Mönkäre, 2019;
Muistiliitto, 2017, s. 4; Ylä-Outinen, 2012, ss. 23–27)
Ylä-Outisen (2012, ss. 140–141) väitöskirjasta selviää, että ikääntyneet painottivat
yhteiskunnan vastuuta yksilöllisten palvelujen järjestämisestä ja tähän tarvitaan heidän omia kokemuksiaan. Ihminen itse on elämänsä paras kokemusasiantuntija ja tätä kautta hänen oma subjektiivinen kokemuksensa nykyhetkestä sekä menneisyydestään tulee ottaa
huomioon. (Mönkkönen, 2007, s. 142) Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada asukkaan oma ääni kuuluville palveluasumisessa asuessaan ilman omaisen mielipidettä. Kehitetään keinoa, kuinka antaa palvelutalon jokaiselle asukkaalle mahdollisuus osallistua asukasraadin toimintaan. Kun ihminen ikääntyy, on hän suuressa syrjäytymisvaarassa. Toisilla ei ole lähiomaisia tai omaiset eivät välttämättä huomaa ikääntyneen realistista toimintakykyä tai ymmärrystä ikääntyneen omista tarpeista. Omainen ajattelee läheisensä parasta, mutta usein oman ajatuksensa kautta, jolloin välttämättä oikea ikääntyneen oma tahto ei kohtaa läheisen toiveiden mukaan. (Ylä-Outinen, 2012, s. 153)
Ikääntyessä erilaisten sairauksien myötä myös ihmisen liikuntakyky voi heikentyä oleellisesti.
Toisinaan ikääntynyt ei pääse itsenäisesti enää ollenkaan liikkumaan, jolloin hän on täysin muiden hoidettavana. Tämä vaikuttaa myös ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Nykyään on olemassa erilaisia apuvälineitä kuten nostureita, joilla saadaan ihminen vuoteesta nousemaan esimerkiksi pyörätuoliin. Mutta aina tämäkään ei ole mahdollista asukkaan fyysisen kunnon tai henkilökunnan resurssien takia. (Ylä-Outinen, 2012, s. 161)
3.1 Ikääntyneiden palveluasuminen ja asukkaat
Ensisijaisena asuinympäristönä on suosittu ikääntyneilläkin kotona asumista
mahdollisimman pitkään. Toisinaan turvallinen asuminen kotona ei kuitenkaan onnistu ja tällöin täytyy miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Ikääntyneen ihmisen muuttaessa
palveluasumiseen elämänsä loppuvaiheessa tulisi kodin olla sellainen, jossa voisi asua elämänsä loppuun saakka. Palveluasuminen on asuinmuoto, joka on kodinomaisempaa kuin varsinainen laitosasuminen. Siellä on paikalla päivittäin henkilökuntaa, jotka avustavat asukkaita tarvittaessa. Palveluasumiseen sopeutuminen onnistuu paremmin, mikäli ikääntynyt on muuttaessaan hyväkuntoinen ja on itse kyennyt päättämään muutostaan sinne. Tämä luo asukkaalle ymmärryksen muuton tärkeydestä ja saatavilla olevista avuista, joka luo asukkaalle turvallisuudentunnetta. (Ylä-Outinen, 2012, ss. 32, 113, 157–158)
Useimmiten ihmisen elämänlaatua ja terveyttä parannettaessa keskitytään vain ihmisen elintapoihin ja muihin terveyden ylläpitämiseen liittyviin asioihin. Kuitenkin pitääkseen yllä riittävän hyvän terveyden, tulee keskittyä myös ihmisen elinympäristöön ja tämän
kehittämiseen. Arjen toimivuus ja kodin viihtyvyys ovat tärkeitä elämän mielekkyyden lisääviä tekijöitä myös elämän loppuvaiheessa. Palvelutaloissa ja muissa
ympärivuorokautisissa ikääntyneiden asumisyksiköissä on mahdollista parantaa ihmisen elämänlaatua yksilöllisillä teoilla. Tähän on hyvänä apukeinona ihmisen elämänhistorian tietämys sekä asukkaan osallisuuden vahvistaminen palveluiden tuottamisessa. Omaisten kohtaaminen on tärkeää etenkin muistisairaita hoitavassa yksikössä ja myös omaisten tulee kokea olevansa tervetulleita palveluasuntoon. Heille on tärkeää saada kokea myös saavansa mahdollisimman paljon hyvää tietoa käytännön asioista. Osaavalla henkilökunnalla on suuri merkitys ikääntyneen hoitotyön toteutuksessa. Ikääntyneen hoitoon kuuluu useita osa- alueita myös riittävän hyvän kliinisen hoitotyön osaamisen lisäksi, jotta saadaan ikääntyneelle mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja mielekkyyttä palvelutalon arkeen.
(Hallikainen & Mönkäre, 2019; Hoppania & Vilkko, 2020, ss. 12–33; Kiljunen, 2016; Tilles- Tirkkonen ym., 2018, ss. 364-365)
Jotta nykyisellä henkilökuntamitoituksella voidaan hoitaa palvelutalon asukkaat
mahdollisimman hyvin, tulee siellä noudattaa kuitenkin tietynlaista kaavaa ja arjen rutiinia.
Riekkinen-Tuovinen (2019) toteaa väitöskirjassaan, että ylläpitääkseen ikääntyneen
asukkaan mahdollisimman hyvää arkea, asumisyksikössä tulisi kyetä tarjoamaan yksilölliseen tahtiinsa aamutoimet ja ruokailut, pyhäpäivien rutiinit sekä että asukkaille annettaisiin enemmän yksilöllistä aikaa sekä elämyksiä. Tällöin voidaan puhua sosiokulttuurisuudesta.
Sosiokultturisuudessa korostuu merkitys ihmisen omista mieltymyksistä elämänhistoriansa kautta päivittäisiin mielekkäisiin tekemisiin, toteaa Riekkinen-Tuovinen väitöskirjassaan.
Aiemmin on puhuttu viriketoiminnasta ikääntyneiden arjen virkistämiseksi, mutta ihmisen yksilölliset tarpeet eivät korostu riittävästi yhteisissä viriketoiminnoissa.
4 Muistisairaan kohtaaminen
Suomessa todetaan vuosittain muistisairaus noin 13000:lla henkilöllä. Noin 80 %:lla ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista asukkaista on todettu muistisairaus ja
sairastuneiden määrä on vuosien varrella kasvanut nopeasti. Muistisairauden loppupuolella yleensä siirrytään palliatiiviseen hoitoon ja tällöin hoidon päätavoitteena on hyvän
elämänlaadun varmistaminen. Hyvään elämänlaatuun kuuluu hyvä perushoito, kivunhoito ja somaattisten oireiden lievittäminen. Lisäksi muistisairaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito sekä asukkaan tärkeisiin arvoihin pohjautuva yksilöllinen huomiointi kuuluvat loppuelämän hyvään hoitoon. Ihmisen tulee kokea olevansa arvokas ja saavansa yksilöllistä kohtaamista.
Tämän vuoksi sairauden alkuvaiheessa tehdyt hoitolinjaukset ja esitiedot muistisairaan elämänhistoriasta tuovat lisätietoa muistisairaan yksilöllisiin tarpeisiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013, ss. 7–13; Juva, 2014)
Muistisairas käyttäytyy usein epätyypillisesti eri tilanteissa ja sairauden edetessä he tarvitsevat lisääntyvissä määrin apua arjessa sekä käytännön asioissa. He myös tarvitsevat asioiden ymmärtämiseen ja muutoksiin sopeutumiseen enemmän aikaa. Muistisairas elää tiiviisti hetkessä ja he muistavat usein vain vanhoja asioita, sillä lähimuistissa on puutteita.
Kommunikaatio vaikeutuu sanojen unohtamisen takia ja lopulta he ilmaisevat itseään muilla tavoin kuin verbaalisesti. Tässä vaiheessa muistisairaan läheisen vuorovaikutustaidoilla sekä sanattomalla viestinnällä on tärkeä rooli. Muistisairas kiinnittää huomiota puhujan eleisiin ja ilmeisiin sekä äänensävyyn. Heidän kanssaan tulee kommunikoida selkeästi ja lyhyesti sekä toimia kiireettömästi eikä antaa virheellistä kuvaa kehonkielellä viestimällä. Heille itselleen
tulee antaa tarpeeksi aikaa ymmärtää asia sekä tuoda oma mielipiteensä julki. (Burakoff &
Haapala, 2013 ss. 2–11)
Kommunikoinnin apuna voi käyttää erilaisia visuaalisia ilmaisutapoja kuten selkeitä kuvia tai muita ärsykkeitä, joilla voi palauttaa asioita mieleen. Erityisesti vaikeuksia ymmärtämisessä saattaa olla ryhmässä keskustellessa, sillä usean puheen yhtäaikainen ymmärtäminen on muistisairaalle haastavaa. Muistisairas osaa vastata lyhyisiin kysymyksiin tai valita kahdesta vaihtoehdosta toisen ja näin saatetaan saada edelleen heidän omia mieltymyksiään esille sairauden edetessäkin. (Burakoff &Haapala, 2013, ss. 9–11; Alzheimer’s society, n.d.)
4.1 Osallisuuden vahvistaminen
Ylä-Outisen (2012, ss. 135–158) väitöskirjassa sanotaan, että ikäihmisen osallisuuden ja kokemuksen tunne omasta osaamisesta kuuluvat mielekkääseen arkeen. Tämä vahvistaa ikääntyneen omaa minuutta sekä ylläpitää tämän voimavaroja. Toisinaan palveluasumiseen muuttaessa ikääntynyt kokee, että siellä ollessaan tulee toimia muiden ohjeiden mukaisesti.
Tällöin ihmisen omat tarpeet jäävät sivuun ja yksilöllinen elämänlaatu ei toteudu toteaa Ylä- Outinen väitöskirjassaan.
Asukkaalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle tarjottaviin palveluihin. Jotta asukkaiden omat subjektiiviset kokemukset palveluista ja niihin kohdistuvista tarpeista saataisiin esille, tulee heillä olla mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen. Ihminen itse on oman elämänsä paras kokemusasiantuntija ja kun hän pääsee ammattilaisen rinnalle tuomaan kokemuksensa esille, saadaan tuotettua yhdenvertaisempaa sekä yksilöllisempää
ihmisläheistä palvelua. Tätä kautta on mahdollista myös heidän elämänhistoriaansa sekä omaa subjektiivista kokemustansa palveluista hyödyntää ja luoda yhdenvertaisempaa palvelua. Ammattilaisen ja asukkaan välillä kuitenkin tulee olla vahva keskinäinen luottamus ja turvallisuuden tunne. Tällöin asukkaiden on helpompi tuoda esille hyvien asioiden lisäksi myös eriäviä mielipiteitään ja he voivat luottaa, että heidän toiveitaan oikeasti kuunnellaan ja viedään kehitysehdotuksia eteenpäin. Luottamuksen ollessa kohdillaan, saadaan tuotua esille muutostarpeita ja näihin ratkaisuja. (Luoto & Hirschovits-Gerz, 2019; Sauristo, 2014, s.
8; Häyhtiö, 2017, s. 43; Hoppania & Vilkko, 2020, s. 7; Mönkkönen, 2007, s. 28)
Asukkaan osallisuuden mahdollisuudesta on säädetty myös erilaisissa lakipykälissä.
Perustuslaissa (731/1999) jossa sanotaan, että yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Kuntalaissa (410/2015) on säädetty kuntalaisen mahdollisuudesta osallistua palvelujen kehittämiseen ja tätä voidaan edistää selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja kuntalaisraateja, joihin myös asukasraati lukeutuu. Muita
lakisäädöksiä asukkaiden osallistumisen tukemiseksi on säädetty muun muassa
sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).
4.2 Asukasraatitoiminta
Asiakasraadissa, tai tässä työssä puhun asukasraadista, annetaan kaikille palveluiden kehittämisestä kiinnostuneille kohderyhmän jäsenille mahdollisuus vaikuttaa palveluihin.
Asukasraadin jäsenet tuovat esille oman mielipiteensä palveluista sekä antavat näistä
kehittämisehdotuksia yhdessä ammattilaisten kanssa. Asukasraadin toiminnassa keskeisessä roolissa on keskusteleva eli deliberatiivinen demokratia. (Kuva 1 Asukasraadin
yhdenvertaisuus Tämä tarkoittaa asukasraadin yhdenvertaisuutta ja sitä, että asukkaat ja henkilökunta keskustelevat dialogisesti toiminnan tarpeista ja ongelmakohdista, sekä etsivät niihin ratkaisuja. Raatilaisten tulee kokea tulleensa kuuluksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raadissa esille tulleita asioita viedään eteenpäin niistä päättäville ammattilaisille ja ylemmälle johdolle. Asukkaiden antama palaute ja kehittämisehdotukset ovat paremmin havainnollistettuja asukasraatitoiminnassa kuin tavanomaiset asiakaspalautekyselyt.
Perusarjessa näitä samankaltaisia konkreettisia palautteita ei välttämättä tule esille.
Raadissa käydyn keskustelun myötä on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa tuotettaviin palveluihin, mikäli palvelun tuottaja ottaa tuodut kehittämisehdotukset hoidettavakseen.
Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan vastuunjakamista eri toimijoiden kesken. (Sauristo, 2014, ss.
4-7; Häyhtiö, 2017, ss. 12–20; Pirhonen, 2016, ss. 1–9; Mönkkönen 2007, s. 28)
Kuva 1 Asukasraadin yhdenvertaisuus
Asukasraadin kokoontumisiin osallistuu palveluiden tuottajan puolelta puheenjohtaja ja sihteeri sekä palveluiden käyttäjien puolelta asukkaat. Mikäli mahdollista, olisi paikalla hyvä olla kolmaskin henkilö palveluiden tuottajan puolelta, jonka roolina olisi toimia tarkkailijana.
Raadin ohjaaja voi olla myös ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi alan opiskelija. Raadissa tulee olla tarpeeksi osallistujia, jotta saadaan riittävän kattavaa keskustelua eri aihealueista. Mikäli raati kokoontuu useamman kerran, tulee osallistujia motivoida raatiin osallistumiseen, jotta toiminta voisi jatkua. Osallistujille tulee kertoa raadin tavoitteista ja toiminnan
perustumisesta vapaaehtoisuuteen. Jokaisen raadin kokoontumiskerran tulisi keskittyä vain yhteen tai kahteen asiaan, ja näistä tulleet johtopäätökset ja kehittämisehdotukset viedään eteenpäin. Sihteeri kirjaa päätelmät muistioon ja toimittaa ne eteenpäin toteutettaviksi, jotta kehittämisehdotukset voidaan laittaa täytäntöön. (Häyhtiö, 2017, s. 16; Pirhonen, 2016, s. 2–10; Sauristo, 2014)
Raatitapaamisen aikana saattaa tulla esille asioita aihealueiden ulkopuolelta. Nämä aiheet otetaan ylös, sekä mahdollisuuksien mukaan viedään eteenpäin tai otetaan käsiteltäväksi aiheeksi seuraavalle kerralle. Raatitoiminta saattaa herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Siellä ei kuitenkaan ole tarkoituksena käydä läpi henkilökohtaisuuksia, vaan
tavoitteena on parantaa yhteisiä asioita. Raati voi edetä kokouskäytännön mukaisesti tai vapaan keskustelun muodossa. (Pirhonen, 2016, ss. 5–11; Sauristo, 2014, s. 15)
Jotta voidaan perustaa hyvä asukasraati, vaatii se työntekijältä suunnitelmallisuutta ja huolellista valmistautumista. Työntekijällä tulee olla riittävä ammattitaito, jotta on kykenevä ottamaan asukkaat mukaan kehittämistyöhön. Myös työyhteisön muilla jäsenillä tulee olla riittävä ymmärrys siitä, mihin asukkaiden omaa osallisuutta palveluiden kehittämisessä tarvitaan. Tätä kautta kehittämisehdotukset saadaan otettua konkreettisesti käyttöön ja palvelunlaatua asiakaslähtöisemmäksi. Asukasraadille on hyvä luoda tavoitteet, jotka rajaavat ja selkiyttävät raadin toiminnan tarkoitusta ja arviointia. Myös valmiita aiheita keskustelua varten tulee miettiä ja millaisella aikataululla raatia pystytään toteuttamaan.
Palveluasumisessa asukkaiden kanssa toteuttava asukasraatityö ja tähän liittyvät esivalmistelut toteutetaan muun perustyön ohessa. Toimivuuden takaamiseksi hyvällä esimiestyöllä on tärkeä rooli, sillä se vaatii myös uudelleen suunnittelua ajankäytön ja työvuorosuunnittelun suhteen. Ennen asukasraadin täytäntöönpanoa, tulee lisäksi miettiä, keitä raatiin tulee osallistumaan, kuinka usein tapaamisia järjestään ja missä tapaamiset fyysisesti sijaitsevat. Raatitoiminnan käynnistymisestä tulee tiedottaa halukkaille osallistujille ja heille tulee toimittaa valmis asialista etukäteen nähtäväksi. (Häyhtiö, 2017, s. 17; Sauristo, 2014, ss. 7–13; Pirhonen, 2016, s. 3)
4.3 Asukasraadin ohjaaminen
Asukasraadin ohjaamisen lähtökohtana on asukkaiden äänen kuuleminen ja kuulluksi
tulemisen tunteen vahvistaminen. Onnistuneessa asukasraadissa tärkeänä tavoitteena myös vuorovaikutteisuuden sekä osallisuuden lisääminen henkilökunnan ja asukkaiden välillä.
Tavoitteena on hyvä muistaa myös se, että asukasraadissa esille nousseet asiat vietäisiin esille muualle, jotta nämä saataisiin tuotua konkreettisesti käytäntöön asukkaiden arkeen.
(Sauristo, 2014, ss. 13–14)
Asukasraadin toiminnassa keskustelumuotona toimii parhaiten dialoginen keskustelu.
Dialogisessa keskustelussa on erittäin tärkeässä roolissa keskustelun vuorovaikutteisuus.
Tällöin osapuolet ovat keskustelussa yhdenvertaisessa asemassa, jolloin keskusteluun osallistuvat vuorovaikutteisesti pohtivat esille tullutta ongelmakohtaa ja miettivät tähän
ratkaisuja. Käytännössä se tarkoittaa hoitotyön näkökulmasta sitä, että keskustelu ei etene vain hoitajan tai asukkaan mieltymysten mukaisesti. Tarkoituksena on luoda asialle yhteinen ymmärrys keskustelun kautta. Tällöin asukkaat saavat asiakaslähtöisesti tuoda omaa
kokemustietoaan henkilökunnan ammatillisen näkemyksen rinnalle käytäntöön toteuttamiseksi. Ryhmä tarvitsee kuitenkin ohjaajan ja ryhmän ohjaamiseen vaikuttaa ohjaajan persoona. Hyvällä ryhmänohjaajalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot sekä taito ohjata keskustelua pysymään sovituissa aihealueissa. Hyvältä ryhmänohjaajalta vaaditaan myös sitoutumista sekä innokkuutta aiheeseen ja kykyä motivoida ryhmäläisiä asukasraadin toimintaan. (Sauristo, 2014, ss. 9–14; Mönkkönen, 2007, ss.18 –19; Mönkkönen, 2018;
Innokylä, n.d.)
Myös hoitotyötä ohjaavat eettiset periaatteet tulee raadin ohjaajalla olla kunnolla hallussa.
Ikääntyneiden kohdalla näistä tärkeimpinä tulisi osata huomioida ja muistaa jokaisen ihmisen ihmisarvo ja mahdollisuus toteuttaa omia elämänsä valintoja
itsemääräämisoikeuden sekä osallisuuden kautta. Ikääntyneet ovat heikommassa asemassa oleva ihmisryhmä ja tarvitsevat hoitoalan ammattilaisten tukea näiden periaatteiden toteutumiseksi. (Mönkkönen, 2018)
Kun vastuualueita jaetaan useammalle henkilölle, ryhmänohjaajan kuormitus vähenee.
Asukasraadissa olisi hyvä olla ainakin puheenjohtaja ja sihteeri. Asukasraadin
kokoontumistilojen tulisi olla joka kerralla sama, jossa on otettu huomioon esteettömyys sekä rauhallinen työskentelytila. (Sauristo, 2014)
Ensimmäisellä asukasraadin tapaamiskerralla tulisi käydä läpi asukasraatitoiminnan tavoitteita ja sääntöjä. Nämä luovat raatilaisten välille turvallisuuden tunnetta sekä
luottamuksellisuutta. Raadin jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa ohjaajan kanssa. Tämän vuoksi heidän toiveitaan myös tavoitteisiin ja sääntöihin tulee ottaa huomioon
mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäisellä kerralla olisi hyvä kertoa myös yleisesti asukasraatitoiminnan tarkoituksesta. Osallistujilla ei välttämättä ole mitään mielikuvaa toiminnan merkityksestä. Tärkeätä on pitää myös esittelykierros, jossa vetäjät esittelevät itsenä ja tämän jälkeen siirtyä, sillä kerralla käsiteltäviin aiheisiin. Loppuun on hyvä varata aikaa, jossa asukkailla on mahdollisuus tuoda esille ajatuksensa tapaamiskerran
onnistumisesta, sekä miettiä jatkotapaamisia varten kehitysehdotuksia. (Pirhonen, 2016;
Innokylä, n.d.)
Raadin ohjaajalla on tärkeä rooli keskustelun ylläpitämisessä. Hänen tarkoituksensa ei ole kuitenkaan johdatella raadin keskustelun etenemistä tai osallistua keskusteluun, vaan tarvittaessa esittää lisäkysymyksiä. Tämä tulee huomioida etenkin, mikäli keskustelua aihealueista ei muuten raadissa ilmene. Ohjaajan vastuulla on myös antaa hiljaisemmille raadin jäsenille mahdollisuus tuoda mielipiteensä julki. Ohjaaja varmistaa, että raadin keskustelu etenee järjestelmällisesti ja pysyy sovituissa aihealueissa, sekä aikataulussa.
Raatitapaamisen loppupuolelle kannattaa varata aikaa, jolloin voidaan käydä vapaampaa keskustelua tai kerätä palautetta tapaamiskerrasta. (Pirhonen, 2016, ss. 5–11; Sauristo, 2014, s. 15)
Puheenjohtajan tarkoituksena on johtaa asukasraatia sekä kutsua asukasraati koolle ja valmistella raatitapaamista varten käsiteltävät asiat. Puheenjohtaja myös valvoo, että käsiteltävät asiat menevät eteenpäin oikeille tahoille. (Loimu, 2013, s. 184)
Raatitapaamista varten tulee edelliskerralla esille tulleista asioista tehdä yhteenveto seuraavaa tapaamista varten, sekä kerätä palaute yhteenvedoksi myös etänä osallistuvilta.
(Loimu, 2013, s. 252)
Sihteerin tehtävänä on kirjata pöytäkirja tai muistio asukasraadin tapaamiskerrasta.
Useimmiten sihteeri myös tekee muita kirjallisia töitä puheenjohtajan rinnalla ja toimittaa raatitapaamisiin kutsut asukasraadin jäsenien tiedoksi. Sihteeri myös arkistoi asukasraatiin liittyvät asiakirjat. (Loimu, 2013, ss. 189–190)
Hyvistä kokouskäytännöistä voi ottaa vinkkejä asukasraadin tapaamiskertaan. Tällaisia hyviä käytänteitä voisi hyödyntää esimerkiksi puheenvuoron pyytämiseen. Hyviin
kokouskäytäntöihin ei kuulu huutaa omaa mielipidettään, vaan jokainen puheenvuoro tulisi pyytää puheenjohtajalta. Pyytäessään puheenvuoroa, jäsenet nostavat esimerkiksi kättä tai sanovat ”puheenjohtaja”. Tähän puheenjohtaja voi nyökätä tai antaa muun merkin, jolla jäsen huomaa tulleensa nähdyksi. Kuitenkaan tämä ei heti tarkoita, että jäsenellä on oikeus kertoa asiansa, vaan tälle annetaan erikseen lupa. Näin ollen kokouksen kulku ei häiriinny ja edellinen puheenvuorossa saa esittää asiansa loppuun asti. (Loimu, 2013, ss. 284–285)
4.4 Asukasraatikerran eteneminen
Ennen asukasraatitapaamista, tulee osallistujille saattaa tiedoksi kokouskutsu sekä asialista käsiteltävistä asioista. Kokouskutsussa on hyvä lukea tapaamiskerran aika ja sijainti, sekä käsiteltävät asiat. Asialistassa on hyvä olla esille asukkailta itseltään tulleita
kehittämiskohteita, joita voidaan yhdessä lähteä käsittelemään asukasraatitapaamisessa.
(Opintokeskus Sivis, n.d.)
Jotta voidaan järjestää hyvin etenevä asukasraati hyviä kokouskäytänteitä hyödyntäen, täytyy edeltävästi tehdä esivalmistelut huolellisesti. (Kuva 2) Tapaamisen on hyvä edetä loogisessa järjestyksessä, jonka etenemisestä puheenjohtaja huolehtii. Alkuun
asukasraatikokous avataan ja paikalle saapujat toivotetaan tervetulleiksi, sekä pidetään esittelykierros etenkin raadinohjaajien puolelta. Osallistujille tiedotetaan raatitoiminnan käytännöistä, kuten kuinka annetaan puheenvuorot, sekä kerrataan asukasraadin tavoitteet.
Osallistujille on annettu tiedoksi käsiteltävät asiat etukäteen sekä mahdollisuus tutustua näihin. Asialistassa mainitut asiat käydään läpi yksi kerrallaan. Nämä asiat läpikäytyä, käydään läpi muut esille tulleet ehdotukset, joihin voidaan tarvittaessa seuraavalla tapaamiskerralla palata. Raadin lopuksi sovitaan seuraava asukasraatitapaaminen sekä puheenjohtaja kiittää osallistujia ja päättää kokouksen. (Opintokeskus Sivis, n.d.)
Kuva 2 Muistilista asukasraadin vetäjälle
Havulinnalla on ostosopimus palveluista Akaan kaupungin kanssa. Asukasraadissa esille tulleet asiat olisi hyvä viedä esille Havulinnan palveluesimiehelle, joka vie ne eteenpäin ehdotuksiksi sekä toteutettavaksi. Asukasraadista tulleet asukkaiden vastaukset ovat tärkeitä laadukkaan hoitotyön kehittämiseen, sekä yksilöllisen kuntouttavan hoitotyön tuottamiseksi asukkaille.
5 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
Opinnäytetyöni tarkoituksena on suunnitella hoitajille ohjeistus asukasraadin
perustamiseen Akaan kaupungin Havulinnan palveluasumisyksikössä. Tätä ohjeistusta voisi hyödyntää jatkossa tarvittaessa myös muissa Akaan kaupungin vanhustyön yksiköissä.
Asukasraadin toiminnan tavoitteena on ottaa asiakkaiden palautteet entistä enemmän huomioon. Tällä tavalla saadaan vanhuspalveluiden käyttäjien omia toiveita enemmän
Suunnittele
• Asialista käsiteltävistä asioista sekä verkkokysely
• Aikataulu ja paikka; milloin ja missä pidetään?
• Kokouskutsu
Valmistele
• Tapaamispaikan tilat sekä esteettömyys
• Tarvittavien välineiden saatavuus, mm.
muistiinpanovälineet
• Perustelut asialistassa olevien asioiden
merkityksestä asukkaille
Tiedota
• Kokouskutsu ja asialista osallistujille
• Kokouksessa esille tulleet asiat eteenpäin
palveluesimiehelle ja
ryhmäkoteihin
kuuluville ja konkreettisesti toteutettavaksi. Akaan kaupungin strategiaan 2018–2025 kuuluu yhtenä päämääränä akaalaisten hyvinvoinnin lisääminen, sekä kuntalaisten eriarvoistumisen vähentäminen. Akaa myös pyritään pitämään uudistuvana kaupunkina ja vastaamaan
asiakaslähtöisesti kuntalaisten tarpeisiin. (Akaan kaupunki, n.d.-a) Akaan kaupunki on mukana KOMAS- hankkeessa, jossa on tarkoituksena luoda toimivaa linjausta koko
Pirkanmaan alueella linjaukseen hallituksen valmistellessa sote-uudistusta. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on palvelujen kehittäminen erilaisten saatavilla olevien
asiakaspalautejärjestelmien kautta. (Akaan kaupunki, n.d.-c)
Kunta tai kaupunki, joka antaa kaikille kuntalaisilleen mahdollisuuden vaikuttaa
asiakaslähtöiseen palveluiden kehittämiseen, antaa myös mahdollisuuden kuntalaisilleen tasavertaisempaan asemaan. Asiakaslähtöisyys perustuu vuorovaikutteiseen
kehittämistoimintaan asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Palveluista saadaan tätä kautta luotua kustannustehokasta toimintaa, joka lähtee asiakkaan omista tarpeista. Ikääntyneisiin keskittyessä tällöin palveluita tuottavaa kuntaa voidaan kutsua myös ikäystävälliseksi. Mikäli myös muistisairaiden ja kognitiivisesti vajavaisten ihmisten tarpeet otetaan palveluja
kehittäessä huomioon, voidaan puhua muistiystävällisestä kunnasta. Ikääntyneen osallisuus vaikuttamiseen vahvistuu ja tätä kautta myös heidän elämänlaatunsa sekä tyytyväisyytensä palveluihin paranee. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys vähenee osallisuuden kautta sekä heillä on parempi mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä tarpeisiin vastaamisesta. Jotta asiakaslähtöisyyttä kyettäisiin kehittämään, tarvitaan siihen toimivaa yhteistyötä
palveluntuottajien ja asiakkaiden välillä. (THL, 2021; Häyhtiö, 2017, s. 7; Rajaniemi & Rappe, 2020, ss. 12–13)
Opinnäytetyössäni on tavoitteena luoda jokaiselle palvelutalon asukkaalle toimiva ilmaisukeino asukasraadissa käsiteltäviä asioita varten. Iäkkään oma kokemus saaduista palveluista on tärkeässä roolissa, jotta palveluita voitaisiin kehittää. Heidän oma
subjektiivinen kokemuksensa sekä mielipiteensä saattaa poiketa omaisen, henkilökunnan tai muun ulkopuolisen tuottamasta tiedosta ja tämän vuoksi on tärkeää saada ikääntyneen itsensä tuottamana tieto esille. (THL, 2019)
Alun perin tarkoituksenani oli pilotoida Asukasraati Havulinnan palvelutaloon, mutta
poikkeustilanteen takia lopulliseksi tarkoituksekseni tulee luoda Havulinnan henkilökunnalle
selkeä ohjeistus Asukasraadin perustamista varten. Mukana on mallikappaleet
internetkyselystä, jossa on asukasraatitoiminnassa käytäviin asioihin selkeät kysymykset.
Loppuun on laitettu vielä vapaata tilaa tarvittaessa asukkaan muulle ehdotukselle. Tähän kyselyyn tavoitteena on saada ulkoasusta niin selkeä, että vastaaminen onnistuu, vaikka kognitiivisissa taidoissa olisi puutteita. Kyselyssä huomioidaan myös heidät, joilla on verbaalisen kommunikaation kanssa haasteita.
5.1 Tutkimuskysymykset ja Asukasraadin kohderyhmä
Opinnäytetyöni tutkimuskysymykset ovat:
Minkälainen asukasraadin tulisi olla rakenteeltaan? Keitä siihen tulisi kuulua?
Minkälainen asukasraadin tulisi olla toiminnaltaan? Kuinka usein sen tulisi kokoontua, ketkä voisivat olla ns. vetovastuussa ja toimia asukasraadin puheenjohtajana ja sihteerinä? Ketkä voisivat osallistua asukasraadin toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen ja kerätä asiakaspalautteet ym.?
Miten asukasraadissa tulisi saada asukkaan ääni kuuluville/esille ilman verbaalista esitystä?
Minkälaisia lopputuloksia asukasraadin toiminnasta tulisi syntyä ja miksi?
5.2 Asukasraadin kohderyhmä
Havulinnan palvelutalossa on kolme ryhmäkotia. Havulinnan palveluesimies Marja-Terttu Riihelä oli näiden ryhmäkotien henkilökuntaan yhteydessä marraskuussa pidetyn
ensimmäisen palaverimme jälkeen. Hän selvitti, kuinka moni asukkaista kykenisi
Asukasraatiin osallistumaan. Pitkäaikaisia asukaspaikkoja talossa on yhteensä 39jotka asuvat kolmessa eri ryhmäkodissa: Kerttulassa, Marttilassa ja Erkkilässä. Näiden ryhmäkotien henkilökunta ilmoitti Riihelän kyselyn jälkeen että 32 asukasta olisi kykeneviä osallistumaan asukasraadin toimintaan ilmaisemalla toiveensa joko verbaalisesti tai kuvin. Lisäksi
Havulinnassa on 3 lyhytaikaista intervallipaikkaa. Näin ollen tuli selväksi, että asukkaiden äänen esille saamiseksi olisi mahdollista saada hyvä otanta asukasraadin kautta palveluiden kehittämistoimintaan. Henkilökunnasta 22 on lähihoitajia, 4 sairaanhoitajaa ja lisäksi
yksikössä toimii palveluesimies Riihelä. (Akaan kaupunki, n.d.-b) Näin poikkeusaikana Covid- 19 pandemian vuoksi on Havulinnassa pyritty välttämään ryhmäkotien välistä liikennettä mikä tarkoittaa, että jokaisessa ryhmäkodissa on omat hoitajansa eikä työnkiertoa juurikaan
ole (M.T., Riihelä, henkilökohtainen tiedonanto, 1.3.2021). Tämän vuoksi Asukasraati tulisi toteuttaa jokaisessa ryhmäkodissa erikseen ryhmäkodin itse parhaaksi näkemänään ajankohtana.
Asukasraatiin osallistuminen on asukkaille vapaaehtoista. Tähän annetaan kuitenkin jokaiselle asukkaalle mahdollisuus osallistua oman vointinsa mukaan. Kun asukkaille annetaan mahdollisuus osallistua omien palveluidensa kehittämiseen, nähdään heidät itsenäisinä ja yhdenvertaisina osallistujina. (Sauristo, 2014, s. 7) Akaan kaupungin
vanhustyönjohtaja Anna-Stiina Salminen kertoi (henkilökohtainen tiedonanto,18.5.2021), että Havulinnan asukkaille on henkilökunnan toimesta järjestetty toukokuussa 2019 yksittäinen asukasraatitapaaminen, ”toivetekemistä arkeen”. Tämän yksittäisen
asukasraatitapaamisen tavoitteena oli antaa asukkaille mahdollisuus kertoa omia toiveita palveluasumisen toimintaan. Toiveiksi nousivat askartelu, maalaaminen, korttipelit, käsityöt, juhlavalmistelut, lepääminen, ulkoilu, pitkät kävelylenkit, asioilla käyminen, pihatyöt,
uiminen, kalastus, radion kuuntelu, konsertit, keskustelut, lehtien lukeminen, leipominen sekä tabletin katselu. (Liite 2)
Alkupalaverissa vanhustyönjohtajan ja palveluesimiehen kanssa sovittiin, että omaisia ei oteta Asukasraatiin ainakaan tässä vaiheessa osallisiksi, koska keskiössä on ainakin aluksi asukkaiden ääni ja heidän kuulluksi tulemisensa, eikä heidän omaistensa ääni.
6 Opinnäytetyön suunnittelu, toteutus ja arviointi
Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulututkinnon koulutusta, jonka tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillista osaamista. Opinnäytetyön tekeminen jaetaan kolmeen vaiheeseen:
suunnitteluun, toteutukseen ja viimeistelyvaiheeseen. Opinnäytetyön alussa luodaan tutkimuskysymykset, jotka ratkaistaan opinnäytetyön prosessin edetessä. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa tutkimuksena, toiminnallisena tai portfoliona. Useimmiten opinnäytetyön aihealueet tulevat työelämän kehittämishankkeina. Oma opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa mukana on työelämän edustajana Akaan kaupungin vanhustyönjohtaja.
Opinnäytetyön tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillista osaamista. Kaikissa opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tavoitteet sekä tarkoitus selkeästi sekä opinnäytetyön tietoperusta koostetaan asianmukaisista tietolähteistä (HAMK, 2020)
6.1 Tiedonhaku, aikataulu ja vaiheet
Opinnäytetyöhöni hain tietoa kirjallisuudesta sekä Finnan tietokannoista, Google Scholarista sekä Innokylästä. Hakusanoina käytin seuraavia: asiakasraati, asukasraati, asukasneuvosto, muistisairaat, palveluasuminen, osallisuus ja ryhmänvetäjä. Näistä tulleita hakutuloksia rajasin viimeaikaisimpiin julkaisuihin, joita hyödynsin opinnäytetyössäni. Teoriatieto on pääasiassa vuosilta 2013–2021, mutta kolme vanhempaa julkaisua löytyyvätmyös internetin tietokannoista. Lisäksi joissain verkkosivustoissa ei ollut päivämäärää tai vuotta esillä.
Asukasraadista löytyi vain vähän tietoa, mutta käytin tähän asiakasraatia. Materiaalit, joita käytin opinnäytetyöhöni olivat verkosta saatavilla joko e-kirjana tai muuna julkaisuna.
Opinnäytetyöni aloitin pitämällä heinäkuussa 2020 ensimmäisen palaverin Havulinnan palveluesimiehen kanssa. Tässä palaverissa sovimme opinnäytetyöni aiheeksi asukasraadin pilotoinnin. Marraskuussa 2020 pidimme etäpalaverin Havulinnan palveluesimiehen ja vanhustyön johtajan kanssa opinnäytetyön varsinaisesta aikataulusta ja toteutuksesta.
Tämän jälkeen Havulinnan palveluesimies selvitti kuinka moni palvelutalon asukkaista olisi kykenevä osallistumaan asukasraadin toimintaan.
Syksyllä 2020 olin sähköpostitse yhteyksissä muihin asukasraatitoimintaa järjestäviin palvelutaloihin. Sainkin sovittua erään Länsi-Suomessa sijaitsevan palvelutalon kanssa, että olen etänä heidän asukasneuvostonsa kokoontumisessa mukana yhden kerran 25.11.2020.
Heillä toimi vastaava asukasraati nimellä asukasneuvosto. Neuvoston kokouksessa oli
paikalla varsinaisista neuvoston 15 jäsenestä 9, sekä lisäksi palveluasumisen henkilökunnasta puheenjohtaja ja sihteeri. Tätä kokousta seuratessa voidaan saada asukasraadin pilotoimista varten paljon ideoita käytännön toteutukseen. Kokouksen raamit sekä asialistan ideointi selkeytyi entisestään. Myöhemmin sain toisistakin palveluasumisista sähköpostitse esimerkkejä asukasraatitoiminnasta.
Verkkokyselyn pohjan suunnittelin tekeväni SurveyMonkey-sivuston avulla, jossa on mahdollisuus lisätä kyselyyn vastausvaihtoehtoja, kuvia tai numeroasteikko. Tähän tutustuessani huomasin, että Asukasraatiin riittää ilmainen Basic-versio, jossa voi vastata enintään 40 henkilöä 10 kysymykseen kerralla. Kyselytutkimuksia kuitenkin voi tämän
työkalun avulla luoda rajattomasti, joten tätä voi hyödyntää jokaiseen asukasraatitapaamiseen. (SurveyMonkey, 1999 - 2020)
Suunnitelmaseminaarin pidin 3.12.2020 jossa sain ideoita, kuinka voisin toteuttaa non- verbaalisen tuotoksen asukkaille. Seminaarin jälkeen aikataulun alustavaksi suunnitelmaksi suunnittelin seuraavaa: Asukasraatia varten asukkaille palautelomakkeen ja nonverbaalista viestintää helpottavien kuvien luominen ja osastolle jakaminen joulukuussa 2020. Alustavasti olin katsonut Papunet-sivustolta kuvallisia apuvälineitä, joita ajattelin käyttää hyödyksi heillä, joilla kognitiiviset taidot ovat alentuneet. Olin suunnitellut itse pilotoivani
asukasraadin palveluasumisen arkeen ja suunnittelin asukasraadin kokoontumiset kerran kuukauteen alkuvuoteen 2021, jonka jälkeen olisin opinnäytetyön raporttiin tehnyt viimeistelyn.
Suomessa vallitsi kuitenkin poikkeustila COVID-19 -pandemian vuoksi. Pandemian
aiheuttamat rajoitukset ja suositukset muokkasivat alkuperäistä pilotoinnin toteutustapaa.
Pitkittyneen poikkeustilanteen takia päätimme Havulinnan palveluesimiehen kanssa yhdessä helmikuussa 2021, että pilotoinnin sijasta suunnittelisinkin selkeän ohjeen, jolla
asukasraadin voi pilotoida ja ohjata kuka tahansa Havulinnan henkilökunnasta. Tästä pidimme etäpalaverin 1.3.2021. jolloin sovimme, että Havulinnan henkilökunta pilotoi asukasraadin myöhemmin heille parhaaksi katsomanaan ajankohtana omissa
ryhmäkodeissaan.
Kevään 2021 kirjoitin lisää teoriatietoa opinnäytetyöhöni ja osallistuin opinnäytetyön
ohjauksiin. Olin yhteydessä toimeksiantajaan sekä aloin tekemään varsinaista opinnäytetyön ohjeistusta. Opinnäytetyöni väliseminaarin pidin 17.3.2021, jossa tulleita muutosehdotuksia aloin sen jälkeen työstämään ja viimeistelin opinnäytetyöni ulkoasua sekä raportin
lähdetietoja.
6.2 Opinnäytetyön toteutus
Nykypäivänä suositaan digitalisaatiota myös hoitotyössä (Hyppönen & Ilmarinen, 2016).
Havulinnan palvelutalossa on asukkaille tarvittaessa käytössä tällä hetkellä yksi liikuteltava kannettava tietokone. Myös tablet-tietokone olisi tulevaisuudessa hankintalistalla. Tämän
vuoksi otin huomioon opinnäytetyön toteutuksessa mahdollisuuden osallistua asukasraadin aiheisiin ja kysymyksiin myös digitaalisesti. Tämä mahdollistaa Asukasraatiin osallistumisen myös heille, joilla ei välttämättä enää liikuntakyky riitä liikkumaan pois vuoteestaan. COVID- 19 poikkeustilanteen takia myös henkilöliikenne Havulinnan ryhmäkotien välillä on rajattua.
Erilaiset rajoitukset, esimerkiksi kokoontumisrajoitukset, muuttuvat jatkuvasti
valtioneuvoston ohjeen mukaan. Huomioin tämän vuoksi myös sen, että Asukasraatia perustettaessa ei välttämättä ole mahdollisuutta koko ryhmäkodin asukasmäärällä oleskella samassa tilassa.
Valitsin verkkopohjaiseksi toteutusmenetelmäksi SurveyMonkey-verkkosivuston tämän helpon käytettävyyden vuoksi. SurveyMonkey-verkkosivustolle rekisteröityminen on ilmaista ja ilmaisella Basic-ohjelmalla pystyy luomaan 10 kysymyksen kyselylomakkeen, johon voi vastata enintään 40 vastaajaa. Kyseisen sivuston kyselylomakkeen edelleen lähettäminen on verkkolinkin kautta myös erittäin helppoa vastaajille. (SurveyMonkey, 1999–2000) Tein ensimmäiseen Asukasraatiin esimerkkikysymykset. (Liite 3) Havulinnan asukkailla on haasteita alentuneen kognition vuoksi ja tämän vuoksi koin oleelliseksi luoda selkeän kyselyn, jossa on lyhyet kuvitetut kysymykset. Ilmaisia käyttöönotettavia kuvia saa ladattua verkosta Papunet -sivustolta, joita hyödynsin tähän työhöni. Papunetin kuvapankissa on yli 36 000 kuvaa, joita voi hyödyntää apuvälineenä verbaalisen kommunikoinnin ohella (Kehitysvammaliitto, 2021). Samasta kyselykaavakkeesta on mahdollista luoda myös paperinen versio tulostamalla kyselyt tietokoneelta.
Ohjeistus henkilökunnalle on toteutettu Canvalla. Canva on verkkotyökalu, jossa on mahdollista erilaisiin graafisiin pohjiin luoda ilmaiseksi tai maksullisesti omaa tekstiä sekä kuvia. (Canva, n.d.) Ohjeistuksen tekemisen aloitin valitsemalla sopivan ilmaisen pohjan, joka löytyikin helposti sopien Akaan kaupungin logon väreihin. Kannen kuvaksi valikoin itse
ottamani valokuvan, jossa ikääntyneen kädessä on marsu. Tämä kuvastaa sitä, kuinka ikääntyneellekin on tärkeää omien mielekkäiden asioiden tekeminen palveluasumisessa.
Ohjeistuksen sisältöluetteloa miettiessä mietin, mitkä asiat ovat oleellisimpia Asukasraatia perustettaessa. (Kuva 3) Näihin otsikoihin mietin alaotsikoita, jotta asiateksti pysyisi selkeästi luettavana.
Ohjeistukseen tulevaan asiatekstiin tiivistin asioita opinnäytetyöni tietoperustasta. Lisäksi loppuun lisäsin tärkeimpiä lähteitä, joita olen ohjeistuksen teoriatietona käyttänyt. Tällä tavalla asiasta enemmän kiinnostuneet voivat lukea asukasraadista ja sen merkityksestä lisätietoja, ja ne olisivat helpommin löydettävissä. Ohjeistuksen lopussa on myös muistilista asukasraadin ohjaajalle. (Kuva 2) Tämän muistilistan voi asukasraadin ohjaaja ottaa joka asukastapaamiskerralle mukaan. Muuta ohjeistusta henkilökunta voi käyttää pilotoinnissa ja asukasraatitoimintaan Havulinnassa tutustuessa. Ohjeistukseen tuli sivuja 10 kappaletta kansisivun lisäksi.
Kuva 3 Ohjeistuksen sisällysluettelo Asukasraati
Osallisuuden mahdollistaminen
Asukasraadin perustaminen
tavoitteet
jäsenet
Ryhmän kokoonpano
ohjaajat
aika ja raatikertojen tiheys
Asukasraatikerran rakenne
aloitus
tapaamiskerran päättäminen
säännöt
vaikuttamiskanavat
Muistilista ohjaajalle
Lähteitä
Pidin osastotunnin Havulinnan henkilökunnalle 3.6.2021 etänä Teams-kokouksena. Paikalle pääsi osallistumaan yhdeksän Havulinnan hoitajaa. Osastotunti kesti tunnin verran ja henkilökunta osallistui kahdelta eri tietokoneelta. Tietokoneiden välityksellä hoitajat kuuntelivat opinnäytetyöni tuloksen esittelyä ja vinkkejä ohjeistuksen käyttöönottamiseen.
Keskustelimme osastotunnin aikana, kuinka tästä työstä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.
Osastotunnin jälkeen henkilökunta saa ohjeistuksen sähköisesti käyttöönsä ja hoitajat voivat pilotoida asukasraadin Havulinnan arkeen itselleen parhaimpana ajankohtana.
Opinnäytetyön tilaajan pyynnöstä olen luvannut vielä pitää elokuussa Teams-esittelytunnin koko Akaan kaupungin ikäihmisten asumisyksiköiden henkilöstölle. Akaan kaupungilla on tarkoituksena ottaa vähitellen kaikkiin asumisyksiköihin vastaavantyyppinen
asukasraatitoiminta käyttöön.
6.3 Opinnäytetyön arviointi
Opinnäytetyötäni varten hyödynsin paljon muualla toteutettuja asiakasraatimalleja, joiden avulla aloin laatimaan ohjeistusta Havulinnan henkilökunnalle. Havulinnassa on kehittyvä työyhteisö, joilla varmasti on halukkuutta uusien toimintamallien käyttöönottoon.
Havulinnassa on asukaslähtöistä hoitotyötä toteutettu jo todella pitkään, mutta tällä asukasraatitoiminnalla saadaan entistä paremmin asukkaiden oma ääni tuotua ilmi
palveluasumisen arkeen. Tavallisilla asiakaspalautejärjestelmillä esille tuleva asukaspalaute on yleensä enemmän isompiin asioihin vastaamista, ja tällä Asukasraati -kyselyllä tavoitetaan ne arjessa vaikuttavat pienet, inhimilliset tarpeet. (Salovaara, 2016, ss. 9–12)
Varsinaisesta opinnäytetyöni lopputuloksesta eli ohjeistuksesta henkilökunnalle tuli omasta mielestäni varsin käyttökelpoinen ja tiivis ohjevihkonen. Tällä ohjeistuksella on mahdollista kenen tahansa henkilökunnan jäsenen pilotoida Asukasraati palveluasumisen arkeen käyttöön. Opinnäytetyöni alkuperäiseen suunnitelmaan toi haastetta COVID-19 -pandemia mutta mielestäni lopputulos on kuitenkin hyödyllinen ja tilaajan tarpeita palveleva.
Osastotuntia pitäessäni yritin herätellä keskustelua, kuinka käytännölliseksi hoitajat tämän kokevat hoitotyön arkea kehitettäessä. Useampi hoitajista mietti kuinka käytännössä tämän
voisi toteuttaa nykyisellä henkilökuntamitoituksella. Kaksi hoitajaa innostui aiheesta enemmän ja koki asukasraadin perustamisen tavoitteelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Palaute sekä keskustelu kuitenkin jäi toivottua vähäisemmäksi. Henkilökunta toi esille kuitenkin esille, että Asukasraatia tullaan ainakin kokeilemaan palveluasumisen arkeen.
Opinnäytetyön tilaajan palautteessa tuli ilmi ohjeistuksen hyödyllisyys jatkoa ajatellen.
Ohjeistus koettiin selkeäksi, jolla voidaan käynnistää asukasraatitoiminta sekä ylläpitää toimintaa jatkossakin. Teoriatiedossa oli tilaajan palautteen mukaan hyvin keskitytty asukkaan ollessa keskiössä vuorovaikutustilanteissa. Asukasraati koetaan hyödylliseksi hoitotyön ja palveluntuottajan toimintaa kehitettäessä sekä palautekanavana, jolloin voidaan nostaa esille asukkaan omat tarpeet, mieltymykset ja toiveet.
7 Covid-19 pandemian poikkeusolosuhteiden vaikutukset opinnäyteyöhön
Koko maailmassa on vuosina 2020-2021 poikkeusolosuhteet COVID-19 koronaviruksen vuoksi. COVID-19 taudin aiheuttaa ihmiselle aivan uusi koronavirus. Epidemia alkoi 2019 vuoden lopulla Kiinassa Wuhanin kaupungissa. Epidemian aiheuttajaksi todettiin SARS-CoV- 2-virus. Pian tästä se levisi maailmanlaajuisesti, myös Suomeen, ja maaliskuussa 2020 COVID- 19 julistettiin pandemiaksi maailmanterveysjärjestö WHO:n puolesta. Pandemian edetessä on myös koronavirus muuttanut muotoaan ja tämä aiheuttaa muutoksia leviämisnopeuteen sekä taudin ilmenemismuotoon. Koronavirus aiheuttaa hengitystieninfektioita ja tähän menehtyneet ovat useimmiten olleet iäkkäitä ja omanneet useita perussairauksia. (Anttila, 2021) Helmikuussa 2020 valtioneuvosto lisäsi COVID-19 Suomessa yleisvaarallisten
tartuntatautien listalle. Tämä tarkoittaa, että koronavirusta kantava tai kantajaksi epäiltävä voidaan eristää karanteeniin joko omaehtoiseen tai tartuntatautilääkärin määräyksestä.
(STM, 2020)
Poikkeusolosuhteet ovat olleet Suomessa ja maailmalla olemassa maaliskuusta 2020 alkaen vaihtelevasti ja tämä on vaikuttanut ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Valtioneuvoston asettamat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet etenkin ikääntyneisiin, joita pidetään
varsinaisena riskiryhmänä sairastumiseen. Esimerkiksi vierailuja ikääntyneiden
pitkäaikaiskoteihin on rajoitettu jo pitkään tätä opinnäytetyötäni tehdessä. Myös erilaisia
kokoontumisrajoituksia on ollut ja nämä ovat päivittyneet jatkuvasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, ss. 6–9) Tämän vuoksi yhteistyö sekä tilaajalle että ohjaavalle
opettajalle on toteutettu etäyhteyden kautta. Osastotunnin pitämiseen COVID-19 -pandemia vaikutti myös. Nykyaikana kuitenkin on hyvät digitaaliset mahdollisuudet olla yhteydessä esimerkiksi tablet-tietokoneella tai älypuhelimella, vaikka fyysisesti läsnä olevana ei olisikaan mahdollisuutta osallistua (Rotkirch & Tammisalo, 2020, s.2).
8 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys
Tämä opinnäytetyö toteutettiin hyvien tutkimuskäytänteiden mukaisesti. Hyviä
tutkimuskäytänteitä ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Opinnäytetyön toteutus perustuu huolellisuuteen sekä rehellisyyteen koko toteutuksen ajalta. Toteutuksen lopputuloksen tarkasteluun on käytetty tarkkuutta. Teorian olen toteuttanut faktatietoihin perustuen ja kannan vastuun niiden oikeudenmukaisuudesta. Olen käsitellyt
luottamuksellisesti kaikkia tietoja, joita olen saanut opinnäytetyön edetessä tilaajan puolelta sekä niiden hävittäminen tapahtuu tietosuojaohjeen mukaisesti. Opinnäytetyöni
kirjoittamiseen ei myöskään ole kuulunut plagiointi tai vilppi, vaan olen itse hakenut ja lukenut tietoa. Näistä olen itse koonnut teoriatiedon omin sanoin ja viitannut lähteisiin asianmukaisesti. (Allea, 2020, s. 4–6; TENK, 2019)
Koko opinnäytetyön prosessin ajan olen panostanut työn luotettavuuteen. Teoriatiedon pohjaksi valikoitui mahdollisimman nykyaikaisia lähteitä. Lähteet ovat pääosin vuosilta 2013–2021. Kolme lähdettä on vanhempia sillä näistä ei uudempaa julkaisua ollut saatavilla.
Näissä oleva tieto kuitenkin on sellaista, mikä ei todennäköisesti ole muuttunut ja näin ollen uskalsin ottaa nämä työhön käyttöön.
Opinnäytetyö on toteutettu tilaajan toiveita kuunnellen. Ennen opinnäytetyön aloittamista olen tehnyt kirjallisen opinnäytetyösopimuksen tilaajan kanssa. Työn edetessä olin
yhteydessä tilaajaan ja pyysin kommentteja opinnäytetyön oikeasta etenemissuunnasta ja muokkasin näiden pohjalta opinnäytetyötäni. Opinnäytetyöstä ei ole aiheutunut tilaajalle haittoja tai riskejä.
9 Johtopäätökset ja pohdinta
Asukasraatitoiminta on nykyaikainen toimintamuoto, jolla on mahdollista saada
asiakaspalaute ja kehitysehdotukset suoraan asukkaalta itseltään. Tätä kautta muiden, kuten omaisten, mielipiteet eivät vaikuta tuotettavaan palveluun. Palveluasumisen hoitotyötä pystytään näin ollen muokkaamaan entistä enemmän asiakaslähtöisemmäksi. Havulinnassa asukkaat asuvat kuitenkin elämänsä loppuun asti ja tavoitteena on hyvä elämänlaatu. Usein palveluasumisen hoitotyötä toteutetaan aiemmin hyväksi todetulla tavalla ja arkisesti toistaen samoja vanhoja rutiineja päivittäin. Tällöin asukkaan oma toive päivien kulusta saattaa jäädä huomioimatta. (Ylä- Outinen, 2012, ss. 128, 135, 159 –161.) Uusi toimintamalli mahdollistaa huomioimaan jopa vähemmän kommunikoivat asukkaat, joilla ei arjen keskellä ole samanlaista mahdollisuutta tuoda omaa tahtoaan esille.
Olen työskennellyt ikääntyneiden parissa koko työurani ja kokenut työn kehittämisen tärkeäksi osaksi ammatillisuutta. Sairaanhoitajaopintojen aikana opinnäytetyötä
suunnitellessa, oli itselleni selkeää toteuttaa toiminnallinen opinnäytetyö, jolla kehittää ikääntyneiden hoidonlaatua. Asukasraadin käytäntöön ottamisessa haasteita saattaa tuoda se, kenellä henkilökunnasta on halukkuutta ottaa vetovastuu. Työnantajan velvollisuutena olisi kannustaa henkilökuntaa sitoutumaan yhteisesti asukasraadin järjestämiseen ja ottaa myös työvuorosuunnittelussa tämä huomioon. (KT, 2020, ss. 12–13; STM, 2017, s. 23)
Opinnäytetyön tekemisprosessi oli työlästä ja aikaa vievää. Erilaiset vastoinkäymiset ja muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan venyttivät aikataulua. Osallistumalla opinnäytetyön ohjaustapaamisiin säännöllisesti, lisääntyi ideat työn toteuttamiseen. Teoriatietoa kerättyä alkoi mielessä pikkuhiljaa hahmottumaan lopputuloksen ulkoasu. Aiheen rajaaminen oli tärkeä osa opinnäytetyön prosessia. Tässä oli mietittävä millaisia erityispiirteitä
palveluasumisen tilat sekä ikääntyneiden mahdollinen alentunut kognitio saattavat aiheuttaa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2017, ss. 13–21; Ylä-Outinen, 2012, ss. 159–161). Ohjeistuksen laatiminen oli mukavaa vaihtelua raportin kirjoittamiselle esteettisyyden vuoksi.
Ohjeistuksen laatimista helpotti raporttiin kirjoitettu teoriatieto, josta tiivistin ohjeistukseen tärkeimmät asiat. Teoriatietoa kirjoittaessa piti miettiä, kuinka saada avattua
ammattisanastoa niin, että opinnäytetyön tarkoitus aukeaisi kaikille lukijoille.
Kokonaisuudessaan tämän opinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoista ja antoisaa. Tietoa palveluasumiseen suunnatuista valmiista asukasraadeista löytyi vähän ja näin ollen on luotu l täysin uusi toimintamalli. Avuksi tähän on käytetty teoriatietoa asiakasraadeista, joita oli luotu muille kuin ikääntyneille. Ikääntyneiden alentuneen kognition huomioiminen asukasraatikyselyyn oli haastavaa ja tähän onneksi sain ideoita seminaareissa.
Opinnäytetyön tilaajan puolella tapahtui henkilöstövaihdoksia opinnäytetyön prosessini aikana. Tämä hankaloitti yhteydenpitoa, tiedonsiirtoa sekä opinnäytetyön etenemistä.
Lopulta kiireisen loppuaikataulun vuoksi loppuseminaari pidettiin osastotunnin yhteydessä.
Poikkeusolosuhteiden vuoksi ei olisi kuitenkaan ollut mahdollisuutta olla fyysisesti paikan päällä Havulinnassa pitämässä osastotuntia.
Toivon, että opinnäytetyöni tuotosta hyödynnetään Havulinnassa ja siitä saadaan luotua säännöllinen rutiini asukasraatitoiminnan pyörittämiseen palveluasumisen arkeen. Jatkossa opinnäytetyöni lopputuotosta voitaisiin hyödyntää myös muissakin Akaan kaupungin palveluasumisyksiköissä asukasraatitoimintaa kehitettäessä. Opinnäytetyöni
jatkotutkimusaiheena olisi tyytyväisyyskyselyn tekeminen asukkaille ja hoitohenkilökunnalle siitä, kuinka hyödylliseksi Asukasraati koetaan asukkaiden ja hoitohenkilökunnan
näkökulmasta.
Lähteet
Akaan kaupunki. (n.d.-a). Strategia. Haettu 6.12.2020 osoitteesta https://akaa.fi/meidan-akaa/perustietoa/strategia/
Akaan kaupunki. (n.d.-b). Tehostettu palveluasuminen. Haettu 16.11.2020 osoitteesta
https://akaa.fi/tukea-arkeen/asiakasohjaus/hakeminen-asumispalveluihin/tehostettu- palveluasuminen/
Akaan kaupunki. (n.d.c). Sote-uudistus Akaassa. Haettu 30.08.2021 osoitteesta https://akaa.fi/terveys/akaan-sote-uudistus/
Allea. (2020). Tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännöt ja ohjeistus. The European Code of Conduct for Research Integrity Revised Edition- ohjeen suomennos. ALLEA- All European Academies, Berliini.
Alzheimer’s society, (n.d.). Non-verbal communication and dementia. London: Alzheimer’s society.
United against dementia. Haettu 07.12.2020 osoitteesta
https://www.alzheimers.org.uk/about-dementia/symptoms-and-diagnosis/symptoms/non- verbal-communication-and-dementia#content-start
Anttila V-J. (1.3.2021) Uusi koronavirus (COVID-19). Lääkärikirja Duodecim.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00569/infektioiden-tartunta-taudin-synty-ja-leviaminen Burakoff K. & Haapala P. (2013). Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa.
OIVALLA vuorovaikutukseen- hanke 2009-2012. Tikoteekki. Keili Oy.
https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Hoivalluksia/kohdaten_netti.pdf Canva. (n.d.). Suunnittele kaikille. Haettu 20.2.2021 osoitteesta
https://www.canva.com/fi_fi/
Hallikainen M. & Mönkäre R. (16.4.2019). Muistisairaan tukeminen – ohjeita läheisille. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00899 HAMK. (1.11.2020). Opinnäytetyöopas. Toimintaohje opinnäytetyöprosesseihin. Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Hoppania H-K. & Vilkko A. (2020). ”Jos mä sit kerran tulen” Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksen tuloksia, osa ½. Ikäinstituutti, Helsinki: Trinket Oy.
Hyppönen H. & Ilmarinen K. (22.10.2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 302-739-8
Häyhtiö T. (30.5.2017). Osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoilemalla? KAKS- Kunnallisalan tutkimussäätiön Julkaisu 4.
Innokylä. (n.d.). Asiakasraati. Työkalu. Haettu 25.2.2021 osoitteesta https://innokyla.fi/fi/tyokalut/asiakasraati
Juva, K. (2014). Muistisairaan asumisesta- jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim. 2014;130(22): 2382-3.
Järvelä J. (21.8.2019). Lähihoitajan tulee tuntea muistisairaan elämänhistoria- Luonteen ja persoonan tunteminen helpottaa hoitotyötä. Super-lehti, 8/2019.
https://www.superlehti.fi/tyoelama/ammatissa/lahihoitajan-tulee-tuntea-muistisairaan- elamanhistoria-luonteen-ja-persoonan-tunteminen-helpottaa-hoitotyota/
Kaskela T., Pitkänen T., Solin P., Tamminen N., Valkonen J. & Kaikkonen R. (17.3.2017). Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60-86-vuotiailla. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2017. Helsinki:
A-klinikkasäätiö. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060540789
Kehitysvammaliitto. (7.4.2021). Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Papunetin kuvapankki.
https://papunet.net/materiaalia/kuvapankki
Kiljunen O. (2019). Care Home Nursing Professionals’ Competence in Older People Nursing.
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 492. Kuopio.
KT (2020). Uudistuva johtaminen. Sote-johtamisen kehittämisteemoja ja kokemuksia. KT Kuntatyönantajat. Soteliiderit-hanke. ISBN 978-952-293-750-6
Kuntalaki 410/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410
Laki potilaan oikeuksista 785/1992. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista 812/2000.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Loimu K. (2013). Yhdistystoiminnan käsikirja. Alma Talent oy. 6. uudistettu painos.
Luoto E. & Hirschovits-Gerz T. (31.1.2019). Asiakkaat ja osallisuus. Sote-uudistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja- osallisuus
Muistiliitto. (2017). Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas. Muistiliitto ry.
Mönkkönen K. (2007). Vuorovaikutus- Dialoginen asiakastyö. Edita Publishing oy. Helsinki.
Mönkkönen K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.
Nousiainen M. (15.01.2021). Kohti maakunnallista sotea Pirkanmaalla – KOMAS. Pirkanmaan liitto.
Hanke. Innokylä. https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kohti-maakunnallista-sotea- pirkanmaalla-komas
Opintokeskus Sivis. (n.d.) Kokousvalmistelut. Haettu 12.3.2021 osoitteesta
https://www.kokouskaytannot.fi/kokouksen-jarjestaminen/kokousvalmistelut/
Perustuslaki 731/1999. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Pirhonen M. (2016). Kohti asiakasraatia! Opas asukasraadin suunnitteluun ja toteutukseen. Pohjois- Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. http://www.pksotu.fi/pksotu/wp-
content/uploads/2018/04/Asiakasraati-opas-1.pdf
Pohjannoro H. & Taijala B. (2007). Näkökulmia toiminnalliseen opinnäytetyöhön.
Opettajankoulutuksen kehittämishanke. Tampereen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003063019
Rajaniemi J. & Rappe E. (2020). Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa.
Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:2. Ympäristöministeriö. Helsinki. Haettu 28.11.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-042-2
Riekkinen-Tuovinen, S. (2018). Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa. Tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2703-3
Rotkirch, A. & Tammisalo, K. (2020). Poliittiset toimenpiteet digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Policy Brief 18/2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Haettu 1.9.2021 osoitteesta https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/18-2020-
Poliittiset+toimenpiteet+digitaalisen+hyvinvoinnin+edistämiseksi.pdf/ac26f8d1-f175-6ca9- 6707-bdebd2d3fef4/18-2020-
Poliittiset+toimenpiteet+digitaalisen+hyvinvoinnin+edistämiseksi.pdf?t=1594014658157 Salovaara A. (2016). Asiakaskokemuksen kehittämistä tukeva asiakaspalautejärjestelmä julkisen
sektorin organisaatiossa. [opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu].
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410159
Sauristo H. (2014). Asiakkaat osallisena palveluiden kehittämisessä -Opas asiakasraadin perustamiseen [opinnäytetyö, Metropolian ammattikorkeakoulu].
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817281
Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). COVID-19-epidemian eettinen arviointi. ETENE-julkaisuja 47.
ISSN 1797-9889
