kansisivun lisäksi.
Kuva 3 Ohjeistuksen sisällysluettelo Asukasraati
Osallisuuden mahdollistaminen
Asukasraadin perustaminen
tavoitteet
jäsenet
Ryhmän kokoonpano
ohjaajat
aika ja raatikertojen tiheys
Asukasraatikerran rakenne
aloitus
tapaamiskerran päättäminen
säännöt
vaikuttamiskanavat
Muistilista ohjaajalle
Lähteitä
Pidin osastotunnin Havulinnan henkilökunnalle 3.6.2021 etänä Teams-kokouksena. Paikalle pääsi osallistumaan yhdeksän Havulinnan hoitajaa. Osastotunti kesti tunnin verran ja henkilökunta osallistui kahdelta eri tietokoneelta. Tietokoneiden välityksellä hoitajat kuuntelivat opinnäytetyöni tuloksen esittelyä ja vinkkejä ohjeistuksen käyttöönottamiseen.
Keskustelimme osastotunnin aikana, kuinka tästä työstä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.
Osastotunnin jälkeen henkilökunta saa ohjeistuksen sähköisesti käyttöönsä ja hoitajat voivat pilotoida asukasraadin Havulinnan arkeen itselleen parhaimpana ajankohtana.
Opinnäytetyön tilaajan pyynnöstä olen luvannut vielä pitää elokuussa Teams-esittelytunnin koko Akaan kaupungin ikäihmisten asumisyksiköiden henkilöstölle. Akaan kaupungilla on tarkoituksena ottaa vähitellen kaikkiin asumisyksiköihin vastaavantyyppinen
asukasraatitoiminta käyttöön.
6.3 Opinnäytetyön arviointi
Opinnäytetyötäni varten hyödynsin paljon muualla toteutettuja asiakasraatimalleja, joiden avulla aloin laatimaan ohjeistusta Havulinnan henkilökunnalle. Havulinnassa on kehittyvä työyhteisö, joilla varmasti on halukkuutta uusien toimintamallien käyttöönottoon.
Havulinnassa on asukaslähtöistä hoitotyötä toteutettu jo todella pitkään, mutta tällä asukasraatitoiminnalla saadaan entistä paremmin asukkaiden oma ääni tuotua ilmi
palveluasumisen arkeen. Tavallisilla asiakaspalautejärjestelmillä esille tuleva asukaspalaute on yleensä enemmän isompiin asioihin vastaamista, ja tällä Asukasraati -kyselyllä tavoitetaan ne arjessa vaikuttavat pienet, inhimilliset tarpeet. (Salovaara, 2016, ss. 9–12)
Varsinaisesta opinnäytetyöni lopputuloksesta eli ohjeistuksesta henkilökunnalle tuli omasta mielestäni varsin käyttökelpoinen ja tiivis ohjevihkonen. Tällä ohjeistuksella on mahdollista kenen tahansa henkilökunnan jäsenen pilotoida Asukasraati palveluasumisen arkeen käyttöön. Opinnäytetyöni alkuperäiseen suunnitelmaan toi haastetta COVID-19 -pandemia mutta mielestäni lopputulos on kuitenkin hyödyllinen ja tilaajan tarpeita palveleva.
Osastotuntia pitäessäni yritin herätellä keskustelua, kuinka käytännölliseksi hoitajat tämän kokevat hoitotyön arkea kehitettäessä. Useampi hoitajista mietti kuinka käytännössä tämän
voisi toteuttaa nykyisellä henkilökuntamitoituksella. Kaksi hoitajaa innostui aiheesta enemmän ja koki asukasraadin perustamisen tavoitteelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Palaute sekä keskustelu kuitenkin jäi toivottua vähäisemmäksi. Henkilökunta toi esille kuitenkin esille, että Asukasraatia tullaan ainakin kokeilemaan palveluasumisen arkeen.
Opinnäytetyön tilaajan palautteessa tuli ilmi ohjeistuksen hyödyllisyys jatkoa ajatellen.
Ohjeistus koettiin selkeäksi, jolla voidaan käynnistää asukasraatitoiminta sekä ylläpitää toimintaa jatkossakin. Teoriatiedossa oli tilaajan palautteen mukaan hyvin keskitytty asukkaan ollessa keskiössä vuorovaikutustilanteissa. Asukasraati koetaan hyödylliseksi hoitotyön ja palveluntuottajan toimintaa kehitettäessä sekä palautekanavana, jolloin voidaan nostaa esille asukkaan omat tarpeet, mieltymykset ja toiveet.
7 Covid-19 pandemian poikkeusolosuhteiden vaikutukset opinnäyteyöhön
Koko maailmassa on vuosina 2020-2021 poikkeusolosuhteet COVID-19 koronaviruksen vuoksi. COVID-19 taudin aiheuttaa ihmiselle aivan uusi koronavirus. Epidemia alkoi 2019 vuoden lopulla Kiinassa Wuhanin kaupungissa. Epidemian aiheuttajaksi todettiin SARS-CoV-2-virus. Pian tästä se levisi maailmanlaajuisesti, myös Suomeen, ja maaliskuussa 2020 COVID-19 julistettiin pandemiaksi maailmanterveysjärjestö WHO:n puolesta. Pandemian edetessä on myös koronavirus muuttanut muotoaan ja tämä aiheuttaa muutoksia leviämisnopeuteen sekä taudin ilmenemismuotoon. Koronavirus aiheuttaa hengitystieninfektioita ja tähän menehtyneet ovat useimmiten olleet iäkkäitä ja omanneet useita perussairauksia. (Anttila, 2021) Helmikuussa 2020 valtioneuvosto lisäsi COVID-19 Suomessa yleisvaarallisten
tartuntatautien listalle. Tämä tarkoittaa, että koronavirusta kantava tai kantajaksi epäiltävä voidaan eristää karanteeniin joko omaehtoiseen tai tartuntatautilääkärin määräyksestä.
(STM, 2020)
Poikkeusolosuhteet ovat olleet Suomessa ja maailmalla olemassa maaliskuusta 2020 alkaen vaihtelevasti ja tämä on vaikuttanut ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Valtioneuvoston asettamat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet etenkin ikääntyneisiin, joita pidetään
varsinaisena riskiryhmänä sairastumiseen. Esimerkiksi vierailuja ikääntyneiden
pitkäaikaiskoteihin on rajoitettu jo pitkään tätä opinnäytetyötäni tehdessä. Myös erilaisia
kokoontumisrajoituksia on ollut ja nämä ovat päivittyneet jatkuvasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, ss. 6–9) Tämän vuoksi yhteistyö sekä tilaajalle että ohjaavalle
opettajalle on toteutettu etäyhteyden kautta. Osastotunnin pitämiseen COVID-19 -pandemia vaikutti myös. Nykyaikana kuitenkin on hyvät digitaaliset mahdollisuudet olla yhteydessä esimerkiksi tablet-tietokoneella tai älypuhelimella, vaikka fyysisesti läsnä olevana ei olisikaan mahdollisuutta osallistua (Rotkirch & Tammisalo, 2020, s.2).
8 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys
Tämä opinnäytetyö toteutettiin hyvien tutkimuskäytänteiden mukaisesti. Hyviä
tutkimuskäytänteitä ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Opinnäytetyön toteutus perustuu huolellisuuteen sekä rehellisyyteen koko toteutuksen ajalta. Toteutuksen lopputuloksen tarkasteluun on käytetty tarkkuutta. Teorian olen toteuttanut faktatietoihin perustuen ja kannan vastuun niiden oikeudenmukaisuudesta. Olen käsitellyt
luottamuksellisesti kaikkia tietoja, joita olen saanut opinnäytetyön edetessä tilaajan puolelta sekä niiden hävittäminen tapahtuu tietosuojaohjeen mukaisesti. Opinnäytetyöni
kirjoittamiseen ei myöskään ole kuulunut plagiointi tai vilppi, vaan olen itse hakenut ja lukenut tietoa. Näistä olen itse koonnut teoriatiedon omin sanoin ja viitannut lähteisiin asianmukaisesti. (Allea, 2020, s. 4–6; TENK, 2019)
Koko opinnäytetyön prosessin ajan olen panostanut työn luotettavuuteen. Teoriatiedon pohjaksi valikoitui mahdollisimman nykyaikaisia lähteitä. Lähteet ovat pääosin vuosilta 2013–2021. Kolme lähdettä on vanhempia sillä näistä ei uudempaa julkaisua ollut saatavilla.
Näissä oleva tieto kuitenkin on sellaista, mikä ei todennäköisesti ole muuttunut ja näin ollen uskalsin ottaa nämä työhön käyttöön.
Opinnäytetyö on toteutettu tilaajan toiveita kuunnellen. Ennen opinnäytetyön aloittamista olen tehnyt kirjallisen opinnäytetyösopimuksen tilaajan kanssa. Työn edetessä olin
yhteydessä tilaajaan ja pyysin kommentteja opinnäytetyön oikeasta etenemissuunnasta ja muokkasin näiden pohjalta opinnäytetyötäni. Opinnäytetyöstä ei ole aiheutunut tilaajalle haittoja tai riskejä.
9 Johtopäätökset ja pohdinta
Asukasraatitoiminta on nykyaikainen toimintamuoto, jolla on mahdollista saada
asiakaspalaute ja kehitysehdotukset suoraan asukkaalta itseltään. Tätä kautta muiden, kuten omaisten, mielipiteet eivät vaikuta tuotettavaan palveluun. Palveluasumisen hoitotyötä pystytään näin ollen muokkaamaan entistä enemmän asiakaslähtöisemmäksi. Havulinnassa asukkaat asuvat kuitenkin elämänsä loppuun asti ja tavoitteena on hyvä elämänlaatu. Usein palveluasumisen hoitotyötä toteutetaan aiemmin hyväksi todetulla tavalla ja arkisesti toistaen samoja vanhoja rutiineja päivittäin. Tällöin asukkaan oma toive päivien kulusta saattaa jäädä huomioimatta. (Ylä- Outinen, 2012, ss. 128, 135, 159 –161.) Uusi toimintamalli mahdollistaa huomioimaan jopa vähemmän kommunikoivat asukkaat, joilla ei arjen keskellä ole samanlaista mahdollisuutta tuoda omaa tahtoaan esille.
Olen työskennellyt ikääntyneiden parissa koko työurani ja kokenut työn kehittämisen tärkeäksi osaksi ammatillisuutta. Sairaanhoitajaopintojen aikana opinnäytetyötä
suunnitellessa, oli itselleni selkeää toteuttaa toiminnallinen opinnäytetyö, jolla kehittää ikääntyneiden hoidonlaatua. Asukasraadin käytäntöön ottamisessa haasteita saattaa tuoda se, kenellä henkilökunnasta on halukkuutta ottaa vetovastuu. Työnantajan velvollisuutena olisi kannustaa henkilökuntaa sitoutumaan yhteisesti asukasraadin järjestämiseen ja ottaa myös työvuorosuunnittelussa tämä huomioon. (KT, 2020, ss. 12–13; STM, 2017, s. 23)
Opinnäytetyön tekemisprosessi oli työlästä ja aikaa vievää. Erilaiset vastoinkäymiset ja muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan venyttivät aikataulua. Osallistumalla opinnäytetyön ohjaustapaamisiin säännöllisesti, lisääntyi ideat työn toteuttamiseen. Teoriatietoa kerättyä alkoi mielessä pikkuhiljaa hahmottumaan lopputuloksen ulkoasu. Aiheen rajaaminen oli tärkeä osa opinnäytetyön prosessia. Tässä oli mietittävä millaisia erityispiirteitä
palveluasumisen tilat sekä ikääntyneiden mahdollinen alentunut kognitio saattavat aiheuttaa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2017, ss. 13–21; Ylä-Outinen, 2012, ss. 159–161). Ohjeistuksen laatiminen oli mukavaa vaihtelua raportin kirjoittamiselle esteettisyyden vuoksi.
Ohjeistuksen laatimista helpotti raporttiin kirjoitettu teoriatieto, josta tiivistin ohjeistukseen tärkeimmät asiat. Teoriatietoa kirjoittaessa piti miettiä, kuinka saada avattua
ammattisanastoa niin, että opinnäytetyön tarkoitus aukeaisi kaikille lukijoille.
Kokonaisuudessaan tämän opinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoista ja antoisaa. Tietoa palveluasumiseen suunnatuista valmiista asukasraadeista löytyi vähän ja näin ollen on luotu l täysin uusi toimintamalli. Avuksi tähän on käytetty teoriatietoa asiakasraadeista, joita oli luotu muille kuin ikääntyneille. Ikääntyneiden alentuneen kognition huomioiminen asukasraatikyselyyn oli haastavaa ja tähän onneksi sain ideoita seminaareissa.
Opinnäytetyön tilaajan puolella tapahtui henkilöstövaihdoksia opinnäytetyön prosessini aikana. Tämä hankaloitti yhteydenpitoa, tiedonsiirtoa sekä opinnäytetyön etenemistä.
Lopulta kiireisen loppuaikataulun vuoksi loppuseminaari pidettiin osastotunnin yhteydessä.
Poikkeusolosuhteiden vuoksi ei olisi kuitenkaan ollut mahdollisuutta olla fyysisesti paikan päällä Havulinnassa pitämässä osastotuntia.
Toivon, että opinnäytetyöni tuotosta hyödynnetään Havulinnassa ja siitä saadaan luotua säännöllinen rutiini asukasraatitoiminnan pyörittämiseen palveluasumisen arkeen. Jatkossa opinnäytetyöni lopputuotosta voitaisiin hyödyntää myös muissakin Akaan kaupungin palveluasumisyksiköissä asukasraatitoimintaa kehitettäessä. Opinnäytetyöni
jatkotutkimusaiheena olisi tyytyväisyyskyselyn tekeminen asukkaille ja hoitohenkilökunnalle siitä, kuinka hyödylliseksi Asukasraati koetaan asukkaiden ja hoitohenkilökunnan
näkökulmasta.
Lähteet
Akaan kaupunki. (n.d.-a). Strategia. Haettu 6.12.2020 osoitteesta https://akaa.fi/meidan-akaa/perustietoa/strategia/
Akaan kaupunki. (n.d.-b). Tehostettu palveluasuminen. Haettu 16.11.2020 osoitteesta
https://akaa.fi/tukea-arkeen/asiakasohjaus/hakeminen-asumispalveluihin/tehostettu-palveluasuminen/
Akaan kaupunki. (n.d.c). Sote-uudistus Akaassa. Haettu 30.08.2021 osoitteesta https://akaa.fi/terveys/akaan-sote-uudistus/
Allea. (2020). Tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännöt ja ohjeistus. The European Code of Conduct for Research Integrity Revised Edition- ohjeen suomennos. ALLEA- All European Academies, Berliini.
Alzheimer’s society, (n.d.). Non-verbal communication and dementia. London: Alzheimer’s society.
United against dementia. Haettu 07.12.2020 osoitteesta
https://www.alzheimers.org.uk/about-dementia/symptoms-and-diagnosis/symptoms/non-verbal-communication-and-dementia#content-start
Anttila V-J. (1.3.2021) Uusi koronavirus (COVID-19). Lääkärikirja Duodecim.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00569/infektioiden-tartunta-taudin-synty-ja-leviaminen Burakoff K. & Haapala P. (2013). Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa.
OIVALLA vuorovaikutukseen- hanke 2009-2012. Tikoteekki. Keili Oy.
https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Hoivalluksia/kohdaten_netti.pdf Canva. (n.d.). Suunnittele kaikille. Haettu 20.2.2021 osoitteesta
https://www.canva.com/fi_fi/
Hallikainen M. & Mönkäre R. (16.4.2019). Muistisairaan tukeminen – ohjeita läheisille. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00899 HAMK. (1.11.2020). Opinnäytetyöopas. Toimintaohje opinnäytetyöprosesseihin. Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Hoppania H-K. & Vilkko A. (2020). ”Jos mä sit kerran tulen” Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksen tuloksia, osa ½. Ikäinstituutti, Helsinki: Trinket Oy.
Hyppönen H. & Ilmarinen K. (22.10.2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8
Häyhtiö T. (30.5.2017). Osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoilemalla? KAKS- Kunnallisalan tutkimussäätiön Julkaisu 4.
Innokylä. (n.d.). Asiakasraati. Työkalu. Haettu 25.2.2021 osoitteesta https://innokyla.fi/fi/tyokalut/asiakasraati
Juva, K. (2014). Muistisairaan asumisesta- jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim. 2014;130(22): 2382-3.
Järvelä J. (21.8.2019). Lähihoitajan tulee tuntea muistisairaan elämänhistoria- Luonteen ja persoonan tunteminen helpottaa hoitotyötä. Super-lehti, 8/2019.
https://www.superlehti.fi/tyoelama/ammatissa/lahihoitajan-tulee-tuntea-muistisairaan-elamanhistoria-luonteen-ja-persoonan-tunteminen-helpottaa-hoitotyota/
Kaskela T., Pitkänen T., Solin P., Tamminen N., Valkonen J. & Kaikkonen R. (17.3.2017). Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60-86-vuotiailla. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2017. Helsinki:
A-klinikkasäätiö. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060540789
Kehitysvammaliitto. (7.4.2021). Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen. Papunetin kuvapankki.
https://papunet.net/materiaalia/kuvapankki
Kiljunen O. (2019). Care Home Nursing Professionals’ Competence in Older People Nursing.
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 492. Kuopio.
KT (2020). Uudistuva johtaminen. Sote-johtamisen kehittämisteemoja ja kokemuksia. KT Kuntatyönantajat. Soteliiderit-hanke. ISBN 978-952-293-750-6
Kuntalaki 410/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410
Laki potilaan oikeuksista 785/1992. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista 812/2000.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Loimu K. (2013). Yhdistystoiminnan käsikirja. Alma Talent oy. 6. uudistettu painos.
Luoto E. & Hirschovits-Gerz T. (31.1.2019). Asiakkaat ja osallisuus. Sote-uudistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus
Muistiliitto. (2017). Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas. Muistiliitto ry.
Mönkkönen K. (2007). Vuorovaikutus- Dialoginen asiakastyö. Edita Publishing oy. Helsinki.
Mönkkönen K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.
Nousiainen M. (15.01.2021). Kohti maakunnallista sotea Pirkanmaalla – KOMAS. Pirkanmaan liitto.
Hanke. Innokylä. https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kohti-maakunnallista-sotea-pirkanmaalla-komas
Opintokeskus Sivis. (n.d.) Kokousvalmistelut. Haettu 12.3.2021 osoitteesta
https://www.kokouskaytannot.fi/kokouksen-jarjestaminen/kokousvalmistelut/
Perustuslaki 731/1999. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Pirhonen M. (2016). Kohti asiakasraatia! Opas asukasraadin suunnitteluun ja toteutukseen. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry.
http://www.pksotu.fi/pksotu/wp-content/uploads/2018/04/Asiakasraati-opas-1.pdf
Pohjannoro H. & Taijala B. (2007). Näkökulmia toiminnalliseen opinnäytetyöhön.
Opettajankoulutuksen kehittämishanke. Tampereen ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003063019
Rajaniemi J. & Rappe E. (2020). Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa.
Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:2. Ympäristöministeriö. Helsinki. Haettu 28.11.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-042-2
Riekkinen-Tuovinen, S. (2018). Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa. Tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2703-3
Rotkirch, A. & Tammisalo, K. (2020). Poliittiset toimenpiteet digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Policy Brief 18/2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Haettu 1.9.2021 osoitteesta
https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/18-2020- Poliittiset+toimenpiteet+digitaalisen+hyvinvoinnin+edistämiseksi.pdf/ac26f8d1-f175-6ca9-
6707-bdebd2d3fef4/18-2020-Poliittiset+toimenpiteet+digitaalisen+hyvinvoinnin+edistämiseksi.pdf?t=1594014658157 Salovaara A. (2016). Asiakaskokemuksen kehittämistä tukeva asiakaspalautejärjestelmä julkisen
sektorin organisaatiossa. [opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu].
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410159
Sauristo H. (2014). Asiakkaat osallisena palveluiden kehittämisessä -Opas asiakasraadin perustamiseen [opinnäytetyö, Metropolian ammattikorkeakoulu].
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817281
Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). COVID-19-epidemian eettinen arviointi. ETENE-julkaisuja 47.
ISSN 1797-9889
Sosiaali- ja terveysministeriö. (26.6.2017). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2011). Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3106-0
Sosiaali- ja terveysministeriö. (8.5.2012). Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3224-1
Sosiaali- ja terveysministeriö. (13.2.2020). Uusi koronavirus lisätään yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – tavoitteena estää taudin leviäminen.
https://stm.fi/-/uusi-koronavirus-lisataan-yleisvaarallisten-tartuntatautien-joukkoon-tavoitteena-estaa-taudin-leviaminen
SurveyMonkey. (1999-2020). Haettu 07.12.2020 osoitteesta https://fi.surveymonkey.com/dashboard/
TENK. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkismuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019 THL. (11.10.2019). Iäkkään kokemus hoidon laadusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu
29.11.2020 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/iakkaan-kokemus-hoidon-laadusta
THL. (12.4.2021). Iäkkäiden hyvinvointi kunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 22.11.2020 osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/iakkaiden-hyvinvointi-kunnassa
Tilastokeskus(n.d.). Kuntien avainluvut. Haettu 15.3.2021 osoitteesta
https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2021&active1=020
Tilles-Tirkkonen T., Mäki-Opas T., Vaarama M., Logren M., Pentikäinen S., Tiitinen S., Ilomäki S., Pihlajamäki J., Laitinen J. (2018). Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2018: 55: 364 –369.
Valtioneuvosto. (n.d.) Sote-uudistus. Haettu 22.11.2020 osoitteesta https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus
Vaarama M. (2020). Systeemisellä̈ ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun. Artikkeli.
Tieteelliset aikakauslehtiartikkelit. Kunnallistieteen yhdistys 2021. FOCUS LOCALIS 4/2020, s. 65–85, lopullinen rinnakkaistallennettu versio ennen taittoa
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24407
Ylä-Outinen T. (2012). Ikäihmisten arki: kotona asuvien ja palvelutaloon muuttaneiden ikäihmisten kertomuksia jokapäiväisestä elämästä. [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto].
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0974-9
Liite 1 Ohjeistus hoitajille toiminnan käynnistämiseksi
Liite 2: Toivetekemistä arkeen
Liite 3 SurveyMonkey-kysymykset