• Ei tuloksia

Havulinnalla on ostosopimus palveluista Akaan kaupungin kanssa. Asukasraadissa esille tulleet asiat olisi hyvä viedä esille Havulinnan palveluesimiehelle, joka vie ne eteenpäin ehdotuksiksi sekä toteutettavaksi. Asukasraadista tulleet asukkaiden vastaukset ovat tärkeitä laadukkaan hoitotyön kehittämiseen, sekä yksilöllisen kuntouttavan hoitotyön tuottamiseksi asukkaille.

5 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Opinnäytetyöni tarkoituksena on suunnitella hoitajille ohjeistus asukasraadin

perustamiseen Akaan kaupungin Havulinnan palveluasumisyksikössä. Tätä ohjeistusta voisi hyödyntää jatkossa tarvittaessa myös muissa Akaan kaupungin vanhustyön yksiköissä.

Asukasraadin toiminnan tavoitteena on ottaa asiakkaiden palautteet entistä enemmän huomioon. Tällä tavalla saadaan vanhuspalveluiden käyttäjien omia toiveita enemmän

Suunnittele

• Asialista käsiteltävistä asioista sekä verkkokysely

• Aikataulu ja paikka; milloin ja missä pidetään?

• Kokouskutsu

Valmistele

• Tapaamispaikan tilat sekä esteettömyys

• Kokouskutsu ja asialista osallistujille

• Kokouksessa esille tulleet asiat eteenpäin

palveluesimiehelle ja

ryhmäkoteihin

kuuluville ja konkreettisesti toteutettavaksi. Akaan kaupungin strategiaan 2018–2025 kuuluu yhtenä päämääränä akaalaisten hyvinvoinnin lisääminen, sekä kuntalaisten eriarvoistumisen vähentäminen. Akaa myös pyritään pitämään uudistuvana kaupunkina ja vastaamaan

asiakaslähtöisesti kuntalaisten tarpeisiin. (Akaan kaupunki, n.d.-a) Akaan kaupunki on mukana KOMAS- hankkeessa, jossa on tarkoituksena luoda toimivaa linjausta koko

Pirkanmaan alueella linjaukseen hallituksen valmistellessa sote-uudistusta. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on palvelujen kehittäminen erilaisten saatavilla olevien

asiakaspalautejärjestelmien kautta. (Akaan kaupunki, n.d.-c)

Kunta tai kaupunki, joka antaa kaikille kuntalaisilleen mahdollisuuden vaikuttaa

asiakaslähtöiseen palveluiden kehittämiseen, antaa myös mahdollisuuden kuntalaisilleen tasavertaisempaan asemaan. Asiakaslähtöisyys perustuu vuorovaikutteiseen

kehittämistoimintaan asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Palveluista saadaan tätä kautta luotua kustannustehokasta toimintaa, joka lähtee asiakkaan omista tarpeista. Ikääntyneisiin keskittyessä tällöin palveluita tuottavaa kuntaa voidaan kutsua myös ikäystävälliseksi. Mikäli myös muistisairaiden ja kognitiivisesti vajavaisten ihmisten tarpeet otetaan palveluja

kehittäessä huomioon, voidaan puhua muistiystävällisestä kunnasta. Ikääntyneen osallisuus vaikuttamiseen vahvistuu ja tätä kautta myös heidän elämänlaatunsa sekä tyytyväisyytensä palveluihin paranee. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys vähenee osallisuuden kautta sekä heillä on parempi mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä tarpeisiin vastaamisesta. Jotta asiakaslähtöisyyttä kyettäisiin kehittämään, tarvitaan siihen toimivaa yhteistyötä

palveluntuottajien ja asiakkaiden välillä. (THL, 2021; Häyhtiö, 2017, s. 7; Rajaniemi & Rappe, 2020, ss. 12–13)

Opinnäytetyössäni on tavoitteena luoda jokaiselle palvelutalon asukkaalle toimiva ilmaisukeino asukasraadissa käsiteltäviä asioita varten. Iäkkään oma kokemus saaduista palveluista on tärkeässä roolissa, jotta palveluita voitaisiin kehittää. Heidän oma

subjektiivinen kokemuksensa sekä mielipiteensä saattaa poiketa omaisen, henkilökunnan tai muun ulkopuolisen tuottamasta tiedosta ja tämän vuoksi on tärkeää saada ikääntyneen itsensä tuottamana tieto esille. (THL, 2019)

Alun perin tarkoituksenani oli pilotoida Asukasraati Havulinnan palvelutaloon, mutta

poikkeustilanteen takia lopulliseksi tarkoituksekseni tulee luoda Havulinnan henkilökunnalle

selkeä ohjeistus Asukasraadin perustamista varten. Mukana on mallikappaleet

internetkyselystä, jossa on asukasraatitoiminnassa käytäviin asioihin selkeät kysymykset.

Loppuun on laitettu vielä vapaata tilaa tarvittaessa asukkaan muulle ehdotukselle. Tähän kyselyyn tavoitteena on saada ulkoasusta niin selkeä, että vastaaminen onnistuu, vaikka kognitiivisissa taidoissa olisi puutteita. Kyselyssä huomioidaan myös heidät, joilla on verbaalisen kommunikaation kanssa haasteita.

5.1 Tutkimuskysymykset ja Asukasraadin kohderyhmä

Opinnäytetyöni tutkimuskysymykset ovat:

Minkälainen asukasraadin tulisi olla rakenteeltaan? Keitä siihen tulisi kuulua?

Minkälainen asukasraadin tulisi olla toiminnaltaan? Kuinka usein sen tulisi kokoontua, ketkä voisivat olla ns. vetovastuussa ja toimia asukasraadin puheenjohtajana ja sihteerinä? Ketkä voisivat osallistua asukasraadin toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen ja kerätä asiakaspalautteet ym.?

Miten asukasraadissa tulisi saada asukkaan ääni kuuluville/esille ilman verbaalista esitystä?

Minkälaisia lopputuloksia asukasraadin toiminnasta tulisi syntyä ja miksi?

5.2 Asukasraadin kohderyhmä

Havulinnan palvelutalossa on kolme ryhmäkotia. Havulinnan palveluesimies Marja-Terttu Riihelä oli näiden ryhmäkotien henkilökuntaan yhteydessä marraskuussa pidetyn

ensimmäisen palaverimme jälkeen. Hän selvitti, kuinka moni asukkaista kykenisi

Asukasraatiin osallistumaan. Pitkäaikaisia asukaspaikkoja talossa on yhteensä 39jotka asuvat kolmessa eri ryhmäkodissa: Kerttulassa, Marttilassa ja Erkkilässä. Näiden ryhmäkotien henkilökunta ilmoitti Riihelän kyselyn jälkeen että 32 asukasta olisi kykeneviä osallistumaan asukasraadin toimintaan ilmaisemalla toiveensa joko verbaalisesti tai kuvin. Lisäksi

Havulinnassa on 3 lyhytaikaista intervallipaikkaa. Näin ollen tuli selväksi, että asukkaiden äänen esille saamiseksi olisi mahdollista saada hyvä otanta asukasraadin kautta palveluiden kehittämistoimintaan. Henkilökunnasta 22 on lähihoitajia, 4 sairaanhoitajaa ja lisäksi

yksikössä toimii palveluesimies Riihelä. (Akaan kaupunki, n.d.-b) Näin poikkeusaikana Covid-19 pandemian vuoksi on Havulinnassa pyritty välttämään ryhmäkotien välistä liikennettä mikä tarkoittaa, että jokaisessa ryhmäkodissa on omat hoitajansa eikä työnkiertoa juurikaan

ole (M.T., Riihelä, henkilökohtainen tiedonanto, 1.3.2021). Tämän vuoksi Asukasraati tulisi toteuttaa jokaisessa ryhmäkodissa erikseen ryhmäkodin itse parhaaksi näkemänään ajankohtana.

Asukasraatiin osallistuminen on asukkaille vapaaehtoista. Tähän annetaan kuitenkin jokaiselle asukkaalle mahdollisuus osallistua oman vointinsa mukaan. Kun asukkaille annetaan mahdollisuus osallistua omien palveluidensa kehittämiseen, nähdään heidät itsenäisinä ja yhdenvertaisina osallistujina. (Sauristo, 2014, s. 7) Akaan kaupungin

vanhustyönjohtaja Anna-Stiina Salminen kertoi (henkilökohtainen tiedonanto,18.5.2021), että Havulinnan asukkaille on henkilökunnan toimesta järjestetty toukokuussa 2019 yksittäinen asukasraatitapaaminen, ”toivetekemistä arkeen”. Tämän yksittäisen

asukasraatitapaamisen tavoitteena oli antaa asukkaille mahdollisuus kertoa omia toiveita palveluasumisen toimintaan. Toiveiksi nousivat askartelu, maalaaminen, korttipelit, käsityöt, juhlavalmistelut, lepääminen, ulkoilu, pitkät kävelylenkit, asioilla käyminen, pihatyöt,

uiminen, kalastus, radion kuuntelu, konsertit, keskustelut, lehtien lukeminen, leipominen sekä tabletin katselu. (Liite 2)

Alkupalaverissa vanhustyönjohtajan ja palveluesimiehen kanssa sovittiin, että omaisia ei oteta Asukasraatiin ainakaan tässä vaiheessa osallisiksi, koska keskiössä on ainakin aluksi asukkaiden ääni ja heidän kuulluksi tulemisensa, eikä heidän omaistensa ääni.

6 Opinnäytetyön suunnittelu, toteutus ja arviointi

Opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulututkinnon koulutusta, jonka tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillista osaamista. Opinnäytetyön tekeminen jaetaan kolmeen vaiheeseen:

suunnitteluun, toteutukseen ja viimeistelyvaiheeseen. Opinnäytetyön alussa luodaan tutkimuskysymykset, jotka ratkaistaan opinnäytetyön prosessin edetessä. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa tutkimuksena, toiminnallisena tai portfoliona. Useimmiten opinnäytetyön aihealueet tulevat työelämän kehittämishankkeina. Oma opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa mukana on työelämän edustajana Akaan kaupungin vanhustyönjohtaja.

Opinnäytetyön tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillista osaamista. Kaikissa opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tavoitteet sekä tarkoitus selkeästi sekä opinnäytetyön tietoperusta koostetaan asianmukaisista tietolähteistä (HAMK, 2020)

6.1 Tiedonhaku, aikataulu ja vaiheet

Opinnäytetyöhöni hain tietoa kirjallisuudesta sekä Finnan tietokannoista, Google Scholarista sekä Innokylästä. Hakusanoina käytin seuraavia: asiakasraati, asukasraati, asukasneuvosto, muistisairaat, palveluasuminen, osallisuus ja ryhmänvetäjä. Näistä tulleita hakutuloksia rajasin viimeaikaisimpiin julkaisuihin, joita hyödynsin opinnäytetyössäni. Teoriatieto on pääasiassa vuosilta 2013–2021, mutta kolme vanhempaa julkaisua löytyyvätmyös internetin tietokannoista. Lisäksi joissain verkkosivustoissa ei ollut päivämäärää tai vuotta esillä.

Asukasraadista löytyi vain vähän tietoa, mutta käytin tähän asiakasraatia. Materiaalit, joita käytin opinnäytetyöhöni olivat verkosta saatavilla joko e-kirjana tai muuna julkaisuna.

Opinnäytetyöni aloitin pitämällä heinäkuussa 2020 ensimmäisen palaverin Havulinnan palveluesimiehen kanssa. Tässä palaverissa sovimme opinnäytetyöni aiheeksi asukasraadin pilotoinnin. Marraskuussa 2020 pidimme etäpalaverin Havulinnan palveluesimiehen ja vanhustyön johtajan kanssa opinnäytetyön varsinaisesta aikataulusta ja toteutuksesta.

Tämän jälkeen Havulinnan palveluesimies selvitti kuinka moni palvelutalon asukkaista olisi kykenevä osallistumaan asukasraadin toimintaan.

Syksyllä 2020 olin sähköpostitse yhteyksissä muihin asukasraatitoimintaa järjestäviin palvelutaloihin. Sainkin sovittua erään Länsi-Suomessa sijaitsevan palvelutalon kanssa, että olen etänä heidän asukasneuvostonsa kokoontumisessa mukana yhden kerran 25.11.2020.

Heillä toimi vastaava asukasraati nimellä asukasneuvosto. Neuvoston kokouksessa oli

paikalla varsinaisista neuvoston 15 jäsenestä 9, sekä lisäksi palveluasumisen henkilökunnasta puheenjohtaja ja sihteeri. Tätä kokousta seuratessa voidaan saada asukasraadin pilotoimista varten paljon ideoita käytännön toteutukseen. Kokouksen raamit sekä asialistan ideointi selkeytyi entisestään. Myöhemmin sain toisistakin palveluasumisista sähköpostitse esimerkkejä asukasraatitoiminnasta.

Verkkokyselyn pohjan suunnittelin tekeväni SurveyMonkey-sivuston avulla, jossa on mahdollisuus lisätä kyselyyn vastausvaihtoehtoja, kuvia tai numeroasteikko. Tähän tutustuessani huomasin, että Asukasraatiin riittää ilmainen Basic-versio, jossa voi vastata enintään 40 henkilöä 10 kysymykseen kerralla. Kyselytutkimuksia kuitenkin voi tämän

työkalun avulla luoda rajattomasti, joten tätä voi hyödyntää jokaiseen asukasraatitapaamiseen. (SurveyMonkey, 1999 - 2020)

Suunnitelmaseminaarin pidin 3.12.2020 jossa sain ideoita, kuinka voisin toteuttaa non-verbaalisen tuotoksen asukkaille. Seminaarin jälkeen aikataulun alustavaksi suunnitelmaksi suunnittelin seuraavaa: Asukasraatia varten asukkaille palautelomakkeen ja nonverbaalista viestintää helpottavien kuvien luominen ja osastolle jakaminen joulukuussa 2020. Alustavasti olin katsonut Papunet-sivustolta kuvallisia apuvälineitä, joita ajattelin käyttää hyödyksi heillä, joilla kognitiiviset taidot ovat alentuneet. Olin suunnitellut itse pilotoivani

asukasraadin palveluasumisen arkeen ja suunnittelin asukasraadin kokoontumiset kerran kuukauteen alkuvuoteen 2021, jonka jälkeen olisin opinnäytetyön raporttiin tehnyt viimeistelyn.

Suomessa vallitsi kuitenkin poikkeustila COVID-19 -pandemian vuoksi. Pandemian

aiheuttamat rajoitukset ja suositukset muokkasivat alkuperäistä pilotoinnin toteutustapaa.

Pitkittyneen poikkeustilanteen takia päätimme Havulinnan palveluesimiehen kanssa yhdessä helmikuussa 2021, että pilotoinnin sijasta suunnittelisinkin selkeän ohjeen, jolla

asukasraadin voi pilotoida ja ohjata kuka tahansa Havulinnan henkilökunnasta. Tästä pidimme etäpalaverin 1.3.2021. jolloin sovimme, että Havulinnan henkilökunta pilotoi asukasraadin myöhemmin heille parhaaksi katsomanaan ajankohtana omissa

ryhmäkodeissaan.

Kevään 2021 kirjoitin lisää teoriatietoa opinnäytetyöhöni ja osallistuin opinnäytetyön

ohjauksiin. Olin yhteydessä toimeksiantajaan sekä aloin tekemään varsinaista opinnäytetyön ohjeistusta. Opinnäytetyöni väliseminaarin pidin 17.3.2021, jossa tulleita muutosehdotuksia aloin sen jälkeen työstämään ja viimeistelin opinnäytetyöni ulkoasua sekä raportin

lähdetietoja.

6.2 Opinnäytetyön toteutus

Nykypäivänä suositaan digitalisaatiota myös hoitotyössä (Hyppönen & Ilmarinen, 2016).

Havulinnan palvelutalossa on asukkaille tarvittaessa käytössä tällä hetkellä yksi liikuteltava kannettava tietokone. Myös tablet-tietokone olisi tulevaisuudessa hankintalistalla. Tämän

vuoksi otin huomioon opinnäytetyön toteutuksessa mahdollisuuden osallistua asukasraadin aiheisiin ja kysymyksiin myös digitaalisesti. Tämä mahdollistaa Asukasraatiin osallistumisen myös heille, joilla ei välttämättä enää liikuntakyky riitä liikkumaan pois vuoteestaan. COVID-19 poikkeustilanteen takia myös henkilöliikenne Havulinnan ryhmäkotien välillä on rajattua.

Erilaiset rajoitukset, esimerkiksi kokoontumisrajoitukset, muuttuvat jatkuvasti

valtioneuvoston ohjeen mukaan. Huomioin tämän vuoksi myös sen, että Asukasraatia perustettaessa ei välttämättä ole mahdollisuutta koko ryhmäkodin asukasmäärällä oleskella samassa tilassa.

Valitsin verkkopohjaiseksi toteutusmenetelmäksi SurveyMonkey-verkkosivuston tämän helpon käytettävyyden vuoksi. SurveyMonkey-verkkosivustolle rekisteröityminen on ilmaista ja ilmaisella Basic-ohjelmalla pystyy luomaan 10 kysymyksen kyselylomakkeen, johon voi vastata enintään 40 vastaajaa. Kyseisen sivuston kyselylomakkeen edelleen lähettäminen on verkkolinkin kautta myös erittäin helppoa vastaajille. (SurveyMonkey, 1999–2000) Tein ensimmäiseen Asukasraatiin esimerkkikysymykset. (Liite 3) Havulinnan asukkailla on haasteita alentuneen kognition vuoksi ja tämän vuoksi koin oleelliseksi luoda selkeän kyselyn, jossa on lyhyet kuvitetut kysymykset. Ilmaisia käyttöönotettavia kuvia saa ladattua verkosta Papunet -sivustolta, joita hyödynsin tähän työhöni. Papunetin kuvapankissa on yli 36 000 kuvaa, joita voi hyödyntää apuvälineenä verbaalisen kommunikoinnin ohella (Kehitysvammaliitto, 2021). Samasta kyselykaavakkeesta on mahdollista luoda myös paperinen versio tulostamalla kyselyt tietokoneelta.

Ohjeistus henkilökunnalle on toteutettu Canvalla. Canva on verkkotyökalu, jossa on mahdollista erilaisiin graafisiin pohjiin luoda ilmaiseksi tai maksullisesti omaa tekstiä sekä kuvia. (Canva, n.d.) Ohjeistuksen tekemisen aloitin valitsemalla sopivan ilmaisen pohjan, joka löytyikin helposti sopien Akaan kaupungin logon väreihin. Kannen kuvaksi valikoin itse

ottamani valokuvan, jossa ikääntyneen kädessä on marsu. Tämä kuvastaa sitä, kuinka ikääntyneellekin on tärkeää omien mielekkäiden asioiden tekeminen palveluasumisessa.

Ohjeistuksen sisältöluetteloa miettiessä mietin, mitkä asiat ovat oleellisimpia Asukasraatia perustettaessa. (Kuva 3) Näihin otsikoihin mietin alaotsikoita, jotta asiateksti pysyisi selkeästi luettavana.

Ohjeistukseen tulevaan asiatekstiin tiivistin asioita opinnäytetyöni tietoperustasta. Lisäksi loppuun lisäsin tärkeimpiä lähteitä, joita olen ohjeistuksen teoriatietona käyttänyt. Tällä tavalla asiasta enemmän kiinnostuneet voivat lukea asukasraadista ja sen merkityksestä lisätietoja, ja ne olisivat helpommin löydettävissä. Ohjeistuksen lopussa on myös muistilista asukasraadin ohjaajalle. (Kuva 2) Tämän muistilistan voi asukasraadin ohjaaja ottaa joka asukastapaamiskerralle mukaan. Muuta ohjeistusta henkilökunta voi käyttää pilotoinnissa ja