COVID-19 pandemian vaikutukset osakesäästämiseen
Juuli Vaittinen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Amk-opinnäytetyö
2022
Liiketalouden tutkinto
Tiivistelmä
Tekijä
Juuli Vaittinen Tutkinto Tradenomi
Opinnäytetyön nimi
COVID-19 pandemian vaikutukset osakesäästämiseen Sivu- ja liitesivumäärä
58 + 10
Tämä tutkimus tarkastelee koronaviruspandemian vaikutuksia osakesäästämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on mitata osakesäästäjien määrän muutosta poikkeusaikana.
Toisena tavoitteena on selvittää koronavirustartuntalukujen ja osakesäästämisen suhde. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä hyödyntäen pro- senttilaskentaa sekä korrelaatioanalyysiä. Tutkimuskohteena on OMXH-25 markkina- paikalla vuosina 2016–2021 olleiden yhtiöiden osakesäästäjät sekä Suomen Osa- kesäästäjien jäsenmäärän muutokset.
COVID-19 pandemia on vaikuttanut niin Suomen talouteen kuin globaaliin talouteen.
Aikaisemmat taloudelliset kriisit ovat osoittaneet vaikutusten heijastuvan myös osake- markkinoihin. Osakemarkkinoilla tapahtuneita muutoksia voidaan selittää erilaisten ra- tionaalisten ja irrationaalisten teorioiden avulla. Tämä työ keskittyy selittämään muutok- sia irrationaalisten teorioiden avulla, kuten yliluottamuksella, laumasieluisuudella, vir- heellisillä arvioilla sekä prospektiteorialla.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin prosenttilaskentaa tutkimusmenetel- mänä. Ensimmäisestä vaiheesta saatujen tulosten perusteella osakesäästämisen määrä oli kasvanut koronaviruspandemian aikana enemmän kuin normaalitilanteessa.
Myös suomalaisten osakesäästäjien määrä oli kasvanut samassa suhteessa kuin kaik- kien osakesäästäjien määrä. Muutokset suomalaisten omistusosuudessa eivät poiken- neet koronaviruspandemian aikana.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin korrelaatioanalyysiä vertaamaan koronavi- rustartuntalukujen ja osakesäästäjien määrän muutosta kuukausitasolla vuosina 2020–
2021. Tilastollisesti merkitykselliset korrelaatiot osoittivat, että samansuuntaisuutta oli koronavirustartuntaluvuilla sekä osakkeenomistajien määrällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että COVID-19 pandemia on kasvattanut osakesäästämi- sen suosiota. Eri korona-aalloilla on ollut vaikutusta. Vakavammassa tautitilanteessa osakesäästämisen suosio kasvoi ja tilanteen helpottaessa suosio vähentyi.
Käyttäytymisteorioilla voidaan selittää tutkimustuloksia. Sijoittajien luottamus osake- markkinoita kohtaan säilyi ja kasvoi poikkeustilanteesta huolimatta. Yliluottamuksen teoria selittää sijoittajien luottamusta omaan kykyynsä arvioida markkinatilannetta sekä riskien aliarvioiminen. Osakkeita on voitu hankkia vain sen takia, koska näin muutkin toimivat markkinoilla. Tätä selittää laumasieluisuuden teoria. Edustavuusheuristiikka selittää myös luottamusta markkinoihin ja prospektiteoria puolestaan toimintaa epävar- massa tilanteessa.
Asiasanat
Osakkeenomistajat, säästäminen, pandemia, prosenttilasku, korrelaatio, käyttäytymi- sen psykologia
Sisällys
1 Johdanto ... 1
1.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja aiheen rajaus ... 1
1.2 Tutkimuskysymykset ... 2
1.3 Opinnäytetyön rakenne ... 2
2 Osakemarkkinat ... 4
2.1 Arvopaperien säilytys ... 6
2.2 Pörssiosakkeet... 8
2.3 Osakkeiden tunnuslukuja ... 9
2.4 Listaamattomat osakkeet ... 11
2.5 Osakerahastot ja ETF-rahastot ... 12
3 Rahoitus- ja käyttäytymisteorioita ... 13
3.1 Tehokkaiden markkinoiden teoria ... 13
3.2 CAP-malli ... 14
3.3 Moderni portfolioteoria ... 15
3.4 Yliluottamus ... 17
3.5 Virheelliset arviot ... 18
3.6 Laumasieluisuus ... 18
3.7 Prospektiteoria ja tappiokammo ... 19
3.8 Suomalaisten sijoituskäyttäytyminen ... 20
4 COVID-19 kriisi ... 22
4.1 Aikaisempia taloudellisia kriisejä ... 22
4.2 COVID-19 vaikutukset globaaliin talouteen ... 24
4.3 COVID-19 vaikutukset Suomen talouteen ... 25
5 Tutkimuksen toteutus ... 27
5.1 Tutkimusmenetelmä ... 27
5.2 Tutkimusaineisto ... 27
5.3 Korrelaatioanalyysinkuvaus... 30
6 Tutkimustulokset ... 31
6.1 Osakesäästämisen muutos korona-aikana ... 31
6.2 Suomalaisten osakesäästämisen muutos korona-aikana ... 35
6.3 Korrelaatioanalyysi ... 41
7 Pohdinta ... 44
7.1 Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset ... 44
7.2 Tutkimuksen luotettavuuden ja pätevyyden arviointi ... 46
7.3 Jatkotutkimusehdotukset ... 47
7.4 Opinnäytetyöprosessin ja oman oppimisen arviointi ... 48
Lähteet ... 50
Liitteet ... 59
Liite 1. Käsitteet ... 59
Liite 2. Sanasto ... 60
Liite 3. Maailman todellisen bruttokansantuotteen muutokset (OECD 2021) ... 61
Liite 4. Työttömien määrän kasvun kehitys (ILO 2021) ... 62
Liite 5. Keskuspankkien ohjauskorkojen kehitys koronaviruspandemian aikana (BIS 2022) ... 63
Liite 6. Osakekurssi-indeksien kehitys koronaviruspandemian aikana (OECD 2022) .. 64
Liite 7. Työttömien määrän muutos (Tilastokeskus 2017; Tilastokeskus 2018; Tilastokeskus 2019; Tilastokeskus 2020; Tilastokeskus 2021 b; Tilastokeskus 2022 c) 65 Liite 8. Myönnetyt avustukset koronaviruspandemian aikana (Berghäll ym. 2022) ... 66
Liite 9. Suomen Osakesäästäjät aineisto ... 67
1 Johdanto
Vuoden 2020 alussa maailmalla entuudestaan tuntematon virus alkoi leviämään räjähdys- mäisesti. Saman vuoden aikana virus levisi maailmanlaajuiseksi. Maailman sulkeutuessa, pandemian taloudelliset vaikutukset alkoivat näkyä. Pandemian aiheuttama taloudellinen taantuma ohitti vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin taantuman. Taantuma syventyi lähes 1930-luvun laman tasolle. Ennusteet markkinoiden kehityksestä olivat hyvin synkkiä.
(Gopinath 2020.) Taloudellinen taantuma vaati nopeita rahapoliittisia toimia keskuspan- keilta ja tehokkaita finanssipoliittisia toimia valtioilta. Maailmantalouden tilanteen heikenty- essä osakemarkkinat romahtivat maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltojen S&P 500 indeksi ja Lontoon FTSE 100 indeksi putosivat melkein vuoden 1987 mustan maanantain tasolle.
(Nordea Funds 2022). Romahduksen jälkeen osakekurssit kääntyivät kuitenkin nopeasti nousuun.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös jokaisen yksityishenkilön elämään. Kulutus vä- hentyi palveluiden sulkeutuessa ja matkustamisen keskeytyessä. Niihin aikaisemmin käy- tetyt varat pystyttiin nyt säästämään. Inflaation syödessä osan pankkitilin katteesta, tulee miettiä pankkitilille muita säästämismahdollisuuksia. Varjopuolena pandemiassa on ollut muun muassa palvelualojen työpaikkojen väheneminen. Vaikeassa taloustilanteessa työt- tömyyden kasvu aiheuttaa valtiolle lisää paineita, koska tämä johtaa lisäkustannuksiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, mikä on ollut koronaviruspandemian vaikutus osa- kesäästämiseen. Kuten edellä mainittiin, osakemarkkinoiden romahduksesta toivuttiin no- peasti. Sijoittajien luottamus ja kiinnostus osakemarkkinoita kohtaan on säilynyt. Tässä työssä tutkitaan, kuinka suuria muutokset ovat olleet osakesäästäjien määrässä kahden ensimmäisen koronavuoden aikana ja pyritään etsimään muutoksille selittäviä tekijöitä.
Opinnäytetyöllä halutaan antaa uutta näkökulmaa ja auttaa ymmärtämään osakesäästä- jien toimintaa poikkeustilanteessa. Pandemian ollessa vielä aktiivinen, sen todellisia vai- kutuksia osakesäästäjien määrään ja talouden tilanteeseen ei voida vielä tietää.
1.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja aiheen rajaus
Tämän opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena on selvittää, millä tavalla COVID-19 pan- demia eli koronaviruspandemia on vaikuttanut osakesäästämiseen. Tavoitteena on aikai- sempia vuosia tarkastelemalla löytää erovaisuuksia poikkeusajan ja normaalin ajan välillä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään, miten poikkeustilanteet vai- kuttavat osakesäästämisen suosioon sekä ihmisten käyttäytymiseen. Tavoitteet saavute- taan vastaamalla luvussa 1.2 esitettyihin kysymyksiin.
Opinnäytetyön tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan pörssiosakkeita. Tutkimuksen kohteeksi on valittu yhtiöt, jotka ovat olleet OMXH-25-markkinapaikalla koko tarkastelujak- son ajan. Kyseiset yhtiöt on valittu tutkimuskohteeksi, koska niiden kehitys on ollut aikavä- lillä vakaata ja niiden vaihto on ollut Helsingin pörssin suurinta. Tarkastelujakso on rajattu vuosiin 2016–2021. Tarkastelujaksona viisi vuotta on riittävän pitkä. Viideltä vuodelta on voitu kerätä riittävästi dataa sekä ajalta ennen koronaviruspandemiaa että vaikutuksista pandemian ajalta. Koronavirustartuntaluvut on rajattu Suomessa todettuihin tartuntalukui- hin.
1.2 Tutkimuskysymykset
Tutkimuksen tavoitteet saavutetaan, mikäli tutkimuskysymyksiin on voitu vastata onnistu- neesti ja luotettavasti. Tutkimuskysymyksissä on päädytty tarkastelemaan koronavirus- pandemian vaikutuksia osakesäästämiseen eri näkökulmista. Tämän opinnäytetyön pää- tutkimuskysymys on:
Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut osakesäästämiseen?
Tutkimuksen pääkysymyksen lisäksi aiheesta on tehty erilaisia alakysymyksiä. Alakysy- myksiin saatujen vastauksien avulla voidaan vastata tutkimuksen pääkysymykseen. Tä- män opinnäytetyön alakysymykset ovat:
Mikä on ollut koronaviruspandemian vaikutus osakesäästäjien määrään?
Mikä on ollut koronaviruspandemian vaikutus suomalaisten omistajien määrän muutok- seen?
Mikä on ollut koronatartuntalukujen vaikutus osakesäästämiseen?
Vastaukset tutkimuskysymyksiin esitetään opinnäytetyön lopussa luvussa 6. Tutkimustu- losten yhteenveto ja johtopäätökset ovat esitettynä luvussa 7.1.
1.3 Opinnäytetyön rakenne
Opinnäytetyö koostuu seitsemästä luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimus- aihe, tutkimuksen rajaukset, tutkimuskysymykset sekä tavoitteet. Toisessa luvussa esitel- lään osake- ja rahoitusmarkkinoita. Tämän lisäksi toisessa luvussa on esitettynä työn ra- jauksen kannalta oleelliset sijoitustuotteet ja arvopaperien säilytysratkaisut. Kolmannessa luvussa siirrytään käsittelemään erilaisia rahoitus- ja käyttäytymisteorioita. Tässä luvussa on esitettynä myös suomalaisten sijoituskäyttäytymistä. Opinnäytetyön neljännessä lu- vussa tutustutaan koronaviruspandemiaan tarkemmin. Koronavirusta esitellään tautina
sekä sen vaikutuksia niin globaaliin kuin Suomen talouteen. Neljännessä luvussa esitel- lään myös aikaisempia talouskriisejä. Opinnäytetyön viidennessä luvussa siirrytään työn tutkimusosioon. Viides luku käsittelee tutkimuksen toteutusta, tutkimusaineistoa sekä tut- kimusmenetelmää. Kuudennessa luvussa suoritetaan tutkimus ja analysoidaan tutkimuk- sen perusteella saatavia tuloksia. Opinnäytetyön viimeisessä luvussa tutkimustuloksista tehdään johtopäätökset sekä arvioidaan työn luotettavuutta ja pätevyyttä. Viimeisessä lu- vussa pohditaan myös mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia. Opinnäytetyö päättyy oman oppimisen arviointiin ja omien kokemusten pohtimiseen opinnäytetyöprosessista.
Opinnäytetyön lopussa olevissa liitteissä on esitettynä kaksi sanastoa. Ensimmäisessä sanastossa on selitettynä luvuissa 4.2 ja 4.3 käytetyt käsitteet ja toisessa sanastossa on esitetty työssä käytetyt lyhenteet.
2 Osakemarkkinat
Osakemarkkinat ovat osa rahoitusmarkkinoita. Tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden tehtä- vänä on kohdistaa ylijäämäsektorien eli kotitalouksien varat alijäämäsektoreille eli yhtiöille, välittää informaatiota, parantaa rahoitusinstrumenttien likviditeettiä sekä riskin hajauttami- nen. (Leppiniemi 2009, 107.)
Rahoitusmarkkinat on mahdollista jakaa primäärimarkkinoihin eli ensisijaismarkkinoihin ja sekundäärimarkkinoihin eli jälkimarkkinoihin. Primäärimarkkinoilla yhteisöt voivat hankkia oman pääoman ehtoisia arvopapereita (osakeanti) tai vieraan pääomanehtoisia arvopape- reita (joukkovelkakirjat). Liikkeelle laskettava arvopaperi voi olla myös välirahoitusinstru- mentti. Välirahoitusinstrumenteissa on sekä oman pääoman että vieraan pääoman piir- teitä. (Knüpfer & Puttonen 2018, 54; Leppiniemi 2009, 119.) Sekundäärimarkkinoilla käy- dään kauppaa jo liikkeeseen lasketuilla arvopapereilla. Sekundäärimarkkinoilla sijoittajat voivat käydä kauppaa vapaasti vakiintuneella kauppapaikalla. Jälkimarkkinoilla käydään kauppaa esimerkiksi arvopaperipörssissä tai arvopaperivälittäjän kautta osakkeilla, joh- dannaisilla sekä velkakirjoilla. Arvopaperin markkina-arvo määräytyy vapaasti jälkimarkki- noilla. (Cecchetti, Schoenholtz & Fackler 2011, 93–95; Knüpfer & Puttonen 2018, 54.)
Rahoitusmarkkinat voidaan jakaa myös rahamarkkinoihin ja pääomamarkkinoihin, kuten kuvasta 1 nähdään. Rahamarkkinoilla tarkoitetaan lyhytaikaisia vieraan pääoman markki- noita. Sijoitusaika rahamarkkinoilla on enintään yhden vuoden. Rahamarkkinoilla liikkee- seenlaskijoina toimii valtiot, yhtiöt ja yhteisöt. Rahamarkkinoilla voi sijoittaa esimerkiksi Kuva 1. Rahoitusmarkkinat (mukaillen Knüpfer & Puttonen 2018, 55)
pankkien sijoitustodistuksiin. Pankkien sijoitustodistukset ovat jälkimarkkinakelpoisia ja ly- hytaikaisia arvo-osuusmuotoisia joukkovelkakirjoja. Yli vuoden pituisia markkinoita kutsu- taan pääomamarkkinoiksi tai arvopaperimarkkinoiksi. Pääomamarkkinat jaetaan pitkän koron markkinoihin ja osakemarkkinoihin. Pitkän koron markkinoita kutsutaan usein jouk- kovelkakirjamarkkinoiksi. Joukkovelkakirja on laina, joka on jaettu useaan osaan. Joukko- velkakirjan liikkeelle laskija sitoutuu maksamaan lainan antajalle velkakirjan nimellisarvon sekä kuponkikorkoa. (Knüpfer & Puttonen 2018, 54–60.)
Osakemarkkinat muodostavat suuren osan arvopaperimarkkinoista. Nimensä mukaisesti kauppaa käydään yhtiöiden osakkeilla. Osakemarkkinoilla yhtiö voi hankkia omaa pää- omaa laskemalla liikkeelle osakkeita eli osuuksia yhtiöstä. Osakkeet ovat liikkeellelaskija yhtiölle pitkäaikaista rahoitusta. Kauppapaikkana toimii eri maiden pörssit. Osakemarkki- noiden yleistä kehitystä kuvataan eri indekseillä. Hintaindekseillä kuvataan osakkeiden hintojen kehitystä. Hintaindeksi ei ota huomioon osakkeista maksettavaa osinkoa. Tuot- toindeksi kuvaa osakkeen kokonaistuottoa. Kokonaistuottoon huomioidaan myös makset- tava osinko. Taulukossa 1 on esitettynä keskeisiä osakeindeksejä. (Cecchetti, Schoen- holtz & Fackler 2011, 222–226.)
Taulukko 1. Osakeindeksejä (Heikinheimo 2022)
Alue: Indeksi: Kuvaus:
Eurooppa
OMX Helsinki 25 Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta.
FTSE 100 Lontoon pörssin 100 markkina-arvoltaan suu- rinta osaketta.
DAX Frankfurtin pörssin 30 arvostetun suuryrityksen osaketta.
Yhdysvallat
S&P 500 Yhdysvaltojen eri pörsseissä noteerattujen yh- dysvaltalaisten 500 yrityksen osakkeita.
Nasdaq 100 Nasdaqin 100 suurimman yrityksen osakkeet.
Dow Jones Yhdysvaltojen pörssien 30 suurinta osaketta.
Aasia
Nikkei 225 Tokion pörssin 225 arvostetun suuryrityksen osaketta.
CSI 300 Shanghain ja Shenzenin pörssien 300 vaihde- tuinta ja suurinta osaketta.
Indekseissä ilmaistaan indeksipisteiden avulla tietyn indeksin kehitystä. Esimerkiksi 4.1.2016 OMXH 25 -indeksi oli pisteessä 3260,43. OMXH 25 -indeksi oli 30.12.2021 pis- teessä 5571,97. Viime vuoden viimeisenä pörssipäivänä indeksi oli kasvanut 70,90 pro- senttia viidessä vuodessa.
2.1 Arvopaperien säilytys
Osakkeita ostettaessa ja myytäessä sijoittajalla tulee olla säilytystili osakkeille. Vaihtoeh- tona on avata joko arvo-osuustili tai osakesäästötili. Arvo-osuustilillä voi säilyttää esimer- kiksi osakkeita, pörssinoteerattuja rahastoja, indeksirahastoja sekä joukkovelkakirjalai- noja. Osakesäästötilillä voi säilyttää nimensä mukaisesti osakkeita.
Arvo-osuusjärjestelmällä on korvattu aikaisemmat fyysiset osakekirjat. Aikaisemmin arvo- papereita on voinut säilyttää sekä käydä kauppaa niillä maksutta Arvopaperikeskuksen kautta. Arvopaperikeskus peri kulut arvopaperin liikkeelle laskeneelta pörssiyhtiöltä. (Nas- daq Helsinki 2018, 39–41.) Arvopaperikeskuksen tarjoama maksuton säilytyspalvelu on kuitenkin lopettanut toimintansa vuoden 2019 alussa. Sijoittajien on täytynyt avata arvo- osuustili tai osakesäästötili omaan pankkiinsa tai muulle palveluntarjoajalle. Kirjaus omis- tuksesta näkyy arvo-osuustilillä tai osakesäästötilillä. Tämän lisäksi edellä mainituilla säily- tystileillä tulee olla vastatili arvopaperien kuluja ja lunastuksia varten. (Palmgren 2018.)
Arvo-osuustilien määrän kasvu on ollut viimeisen kahden vuoden aikana jatkuvassa nou- sussa. Arvo-osuustilejä on suomalaisilla tällä hetkellä yli 2,1 miljoonaa. Viime vuonna tilejä oli vähän yli 1,9 miljoonaa kappaletta. (Euroclear Finland 2022 a.) Osakesäästötilejä suo- malaisilla on yli 277 tuhatta. (Euroclear Finland 2022 b).
Kuten edellä mainittiin arvo-osuustilille voi ostaa erilaisia pörssinoteerattuja tuotteita. Arvo- osuustilillä voi tehdä kauppaa rajattomasti eikä euromääräisiä rajoja ole asetettuna. Tilejä voi avata myös useamman. Osakesäästötili on 1.1.2020 Suomessa käyttöön otettu vain osakkeiden kaupankäyntiin tarkoitettu ratkaisu. Osakesäästötilille voi tallettaa enintään 50 000 euroa. Poiketen arvo-osuustileistä, osakesäästötilejä voi avata vain yhden. Osa- kesäästötili koostuu rahatilistä sekä osakkeiden säilytystilistä. (Nordea Bank Oyj s.a.) Suurin hyöty osakesäästötilistä syntyy verotuksessa. Kauppaa voi osakesäästötilillä käydä verovapaasti tilin sisällä. Sijoittaja pystyy hyödyntämään korkoa korolle-ilmiötä paremmin, koska veroja osingoista ja myyntivoittoista ei osakesäästötililtä veloiteta ennen kuin arvo- paperit lunastetaan. (Ossa 2020, 270–271.) Korkoa korolle saadaan laskettua seuraavalla kaavalla:
𝐹𝑉 = (1 + 𝑖)𝑛𝑥 𝑃𝑉
𝐹𝑉 = tuleva pääoma
𝑖 = korkokanta desimaalilukuina 𝑛 = korkojaksojen lukumäärä 𝑃𝑉 = nykyarvo
Esimerkiksi sijoitetaan 1 000 euron pääoma viideksi vuodeksi kahden prosentin tuotolla.
Uusia sijoituksia ei tarkastelujaksolla tehdä. Pääoma viiden vuoden päästä saadaan seu- raavalla tavalla (Kolttola, Pösö & Saaranen 2017, 185.):
FV = (1+0,02)5 x 1 000 € FV = 1 104,08 €
Osakesäästötilin verotuksessa otetaan huomioon tilin suhteellinen tuotto. Kun sijoittaja ha- luaa nostaa varoja osakesäästötililtä, verotetaan tuottoa. Esimerkiksi osakesäästötililtä ha- lutaan nostaa 5 000 euroa. Alkuperäinen talletus on ollut 10 000 euroa. Osakesäästötilin arvo on nosto hetkellä 15 000 euroa. Suhteelliseksi osuudeksi saadaan kolmasosa eli maksuliiketilille saadaan verovapaasti 3 333,33 euroa. 1 6667,67 euroa on veronalaista tuottoa. (Ossa 2020, 272.) Tämän jälkeen veronalaista tuloa verotetaan pääomatulo vero- prosenteilla 30 % 30 000 euroon asti ja tämän ylittävältä osalta 34 %. (Verohallinto s.a. a).
Arvo-osuustilin osakkeiden verotus on hieman monimutkaisempi kuin osakesäästötilin.
Osakkeiden omistamisesta ei makseta veroa. Vero maksetaan, kun osakkeet myydään.
Myyntivoittoa sekä -tappiota laskiessa voi joko vähentää osakkeen ostohinnan ja voiton hankkimiskulut tai käyttää hankintameno-olettamaa. Hankintameno-olettama on alle kym- menen vuoden omistuksille 20 prosenttia ja tämän ylittävälle ajalle 40 prosenttia. Myynti- hetkellä tuleekin arvioida vaihtoehdoista kannattavampi. (Verohallinto s.a. b.)
Arvo-osuustilin myyntivoittoja verotetaan samalla tavalla kuin osakesäästötilin kohdalla, pääomatulon veroprosentteja käyttäen. Sijoittaja voi ansaita myyntivoittoa vuoden aikana 1 000 euroa verovapaasti. Osakkeiden myyntitappio voidaan vähentää luovutusvoitoista.
Mikäli luovutusvoittoja ei ole, tehdään vähennys kaikista pääomatuloista. (Verohallinto s.a.
b.)
Arvo-osuustilillä säilytettäville osakkeille maksettavia osinkoja verotetaan myös. Verotuk- sessa on käytössä pääomatulo-osinko sekä ansiotulo-osinko. Julkisen osakeyhtiön mak- samat osingot ovat pääomatulo-osinkoa. 85 prosenttia osingoista on veronalaista ja 15 prosenttia verovapaata pääomatuloa. Veronalaista pääomatuloa verotetaan pääomatulo veroprosenttien mukaan. (Verohallinto s.a. c.)
Listaamattomien osakeyhtiöiden jakamat osingot jaetaan verotuksessa pääomatulo-osin- koihin sekä ansiotulo-osinkoihin osakkeiden matemaattisen arvon mukaan. Osakkeen ma- temaattisen arvon kasvua verotetaan pääomatulo-osinkona kahdeksaan prosenttiin asti.
Pääomatulo-osinkoja verotetaan taulukon 2 raja-arvojen mukaan. Osinkotuottoja, jotka
ylittävät kahdeksan prosentin rajan, verotetaan ansiotulo-osinkona. 75 prosenttia verote- taan ansiotulona ansiotuloveroprosentin mukaan ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa.
(Verohallinto s.a. c.)
Taulukko 2. Raja-arvot pääomatulo-osingolle (Verohallinto s.a. c)
Raja-arvot Veroprosentit
< 150 000 €
25 % veronalaista pääomatuloa 75 % verovapaata tuloa
>150 000 €
85 % veronalaista pääomatuloa 15 % verovapaata tuloa
2.2 Pörssiosakkeet
Osakkeilla tarkoitetaan osuutta yhtiöstä. Pörssiosakkeet ovat osuuksia yhtiöistä, jotka ovat listautuneet jollekin julkiselle markkinapaikalle kuten esimerkiksi Nasdaq First North-mark- kinapaikalle. Kun sijoittaja ostaa esimerkiksi Nokian osakkeen, hänestä tulee Nokian osa- omistaja. Omistuksen osuus on yhtä suuri kuin sijoittajan omistamien osakkeiden määrä suhteessa kaikkien yhtiön osakkeiden määrään.
Samalla yhtiöllä voi olla liikkeellä erilaisia osakkeita. Osakkeet ovat merkittynä kirjaimilla esimerkiksi Keskolla on A ja B osakkeita. A-osakkeenomistajalle on kymmenen ääntä yh- tiökokouksessa ja B-osakkeenomistajalla on yksi ääni yhtiökokouksessa. Molemmat osak- keista ovat listattuna Helsingin pörssiin. (K-Ryhmä s.a.)
Osakkeen tuottoa ei voida tietää etukäteen. Pitkän aikavälin tarkastelulla osakkeet ovat olleet tuottoisin sijoituskohde. Lyhyen aikavälin tarkastelulla osakkeet ovat suuri riskisiä, koska markkinoiden vaihtelu on suurta. Osakkeiden tuotto muodostuu yhtiön jakamista osingoista sekä osakkeen arvonnoususta. Osinkojen jakamisesta päätetään yhtiökokouk- sessa. Usein osa osingosta jaetaan osakkeenomistajille ja osa jätetään yhtiöön. Arvon- noususta saatava tuotto realisoituu sijoittajalle vasta kun hän myy osakkeen. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 76–80.)
Osakesäästämisen tuotto ja riski kulkevat käsikädessä. Mitä suurempaa tuottoa tavoitel- laan, sitä suurempaa riskiä tulee olla valmis ottamaan. Osakesäästämisen riski muodos- tuu tuoton epävarmuudesta. Riskejä ovat osakemarkkinoiden kehityksen lasku sekä talou- dellinen tappio. Epäsystemaattista riskiä eli yritysriskiä voidaan pienentää hajauttamalla osakesalkku mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Hajauttamisessa tulee ottaa huo-
mioon eri sijoituskohteet, toimialat, maantieteellinen alue sekä sijoitusaika. Epäsystemaat- tinen riski muodostuu yksittäistä yhtiötä koskevista tekijöistä. Tällä ei ole vaikutusta mui- den osakkeiden kehitykseen. (Knüpfer & Puttonen 2018, 148.)
Systemaattisella riskillä tarkoitetaan koko markkinoita koskevaa riskiä, millä on vaikutusta lähestulkoon kaikkiin osakkeisiin. Tällaisia riskejä ovat muun muassa koron ja inflaation muutokset. Systemaattista riskiä ei voida hajauttamalla pienentää. Systemaattista riskiä voidaan mitata beta-kertoimella, joka esitetään tarkemmin luvussa 2.3. (Knüpfer & Putto- nen 2018, 149–152.)
2.3 Osakkeiden tunnuslukuja
Osakkeiden tuotolle, riskille sekä arvostukselle on mahdollista laskea useita erilaisia tun- nuslukuja. Tunnuslukujen laskeminen ja ymmärtäminen auttaa sijoituspäätöksen tekemi- sessä. Tunnuslukujen avulla sijoittaja voi punnita yrityksen suoriutumista muihin samalla toimialalla toimiviin yrityksiin nähden. Taulukossa 3 on esitettynä laskukaavat luvussa esi- tetyille tunnusluvuille.
Taulukko 3. Tunnuslukujen laskukaavat (Alma Talent s.a. a-d; Pankkiasiat.fi s.a. a-d)
Tunnusluku Laskukaava
P/E Osakekurssi
Osakekohtainen tulos
P/B Osakkeen hinta
Osakekohtainen oma pääoma
EPS Tilikauden nettotulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osinkotuotto
%
Osinko tai osinkoennuste Osakkeen nykyinen hinta Sharpen
luku
Portfolion tuotto − Riskitön tuotto Portfolion keskihajonta Beta Arvopaperin ja indeksin kovarianssi
Indeksin varianssi Volatiliteetti
12kk Keskihajonta x √252
Treynorin luku
Portfolion tuotto − Riskitön tuotto Portfolion beta
Osakkeen tuotto saadaan yksinkertaisimmin laskettua vähentämällä osakkeen myyntihin- nasta sekä saaduista osingoista osakkeen ostohinta ja jakamalla tämä osakkeen osto hin- nalla. Esimerkiksi Elisan osake on maksanut 2.1.2019 36,81 euroa. 30.12.2019 osake on myyty hintaan 49,25 euroa. Vuonna 2019 Elisa maksoi osinkoa 1,85 euroa osakkeelta.
(Elisa Oyj s.a.; Nasdaq s.a a). Osakkeen tuotto saadaan laskettua seuraavalla tavalla:
[(49,25 € - 36,81 € + 1,85 €) ÷ 36,81 €] x 100 % = 38,82 %
Earnings Per Share eli EPS-luku on yksi käytetyimmistä tunnusluvuista. Se kertoo osake- kohtaisen tuloksen. Tämä kertoo sijoittajan osuuden yhtiön voitosta. EPS-luku saadaan jakamalla tilikauden nettotulos osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä. EPS-lukua käy- tettäessä tulisi sitä verrata edellisiin tilikausiin. EPS lukua tarvitaan, jotta voidaan laskea P/E luku. (Sijoittaja.fi 2021.)
P/E luku on myös yksi eniten käytetyistä osakkeen tunnusluvuista. P/E luku eli Price per Earnings kertoo kuinka monessa vuodessa osake maksaa itsensä takaisin. Helsingin pörssissä keskimääräinen P/E luku on ollut 16 pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos osakkeelle tehdään tulosta euron verran ja osakkeen hinta on ollut 16 euroa, niin 16 vuodessa osake on maksanut itsensä takaisin. P/E luvun suuruuteen vaikuttaa koko pörssin arvostustaso, yhtiön tulos, ennusteet tulevaisuudesta sekä onko yhtiö yli- tai aliar- vostettu. (Sijoittaja.fi 2021.)
P/B luku kuvaa osakekohtaisen oman pääoman ja osakekurssin suhdetta. P/B luku tulee sanoista Price to Book value, joka tarkoittaa kirja-arvoa. P/B luvun käyttäminen vaatii yhtiön taselaskelman ymmärtämistä. Kaikilla toimialoilla P/B luvun käyttäminen ei ole järkevää.
Muun muassa aloilla, joilla on paljon aineetonta varallisuutta sekä inhimillistä pääomaa tun- nuslukua ei suositella käytettävän. P/B luvun avulla yhtiöiden osakkeet voidaan jakaa arvo- ja kasvuosakkeisiin. Matalan P/B luvun osakkeet ovat arvo-osakkeita ja korkean P/B luvun osakkeet kasvuosakkeita. P/B luvun ollessa yksi, vastaa se yhtiön kirja-arvoa. Esimerkiksi yhtiön kirja-arvo on 100 miljoonaa euroa, osakkeita on liikkeellä 25 miljoonaa kappaletta ja yhden osakkeen hinta on 8 euroa. P/B luku saadaan jakamalla 100 miljoonaa 25 miljoo- nalla. Omaksi pääomaksi osakkeelta saadaan 4. Tämän jälkeen yhden osakkeen hinta eli 8 euroa tulee jakaa omalla pääomalla osaketta kohden. Vastaukseksi saadaan 2 eli sijoit- tamalla kyseiseen osakkeeseen sijoittaja maksaa kaksi kertaa enemmän, kun sen kirja-arvo on. (Leppiniemi 2009, 214–215; Osakesijoittaja.fi s.a.)
Osakkeiden riskille on mahdollista laskea myös useita erilaisia tunnuslukuja. Yleisimpiä osakkeen riskimittareita ovat volatiliteetti sekä beta. Volatiliteetti kuvaa osakkeen hinnan- muutoksen voimakkuutta valitulla ajanjaksolla sekä hinnanuutoksen epävarmuutta. Mitä
korkeampi volatiliteetti on, sitä suurempaa tuottojen vaihtelu on. (Pankkiasiat.fi. s.a. c.) Beta kertoo arvopaperin herkkyydestä systemaattiselle riskille eli markkinariskille. Betan saadessa arvon 1 arvopaperin tuotto muuttuu samassa tahdissa kuin markkinoiden tuotto keskimäärin. Betan ollessa pienempi kuin yksi arvopaperi reagoi keskimääräistä vähem- män markkinoiden muutoksiin. Vastaavasti betan ollessa yli yksi arvopaperi reagoi keski- määräistä voimakkaammin markkinoiden muutoksiin eli sillä on korkeampi riski. (Pörs- sisäätiö s.a.)
Sharpe luku ja Treynorin luku ovat suorituskyvyn mittareita, jotka ottavat huomioon riskin.
Sharpe luku kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa on saatu kutakin riskiyksikköä koh- den. Riskimittarina käytetään volatiliteettiä. Mitä suuremman arvon luku saa, sitä enem- män arvopaperi on tuottanut suhteessa riskiin. Jos Sharpe luku saa positiivisen arvon, on riskinotto kannattanut. Vastaavasti negatiivinen arvo kertoo, ettei riskinotto ollut kannatta- vaa. Treynorin luku on hyvin samankaltainen kuin Sharpe luku. Treynorin luvussa tuotto suhteutetaan betalla mitattavaan riskiin. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström 2008, 218–
220.)
2.4 Listaamattomat osakkeet
Listaamattomia osakkeita voidaan ostaa yhtiöiltä, jotka eivät ole listautuneet julkiselle markkinapaikalle. Näihin sijoittaminen vaatii sijoittajalta paljon aikaa ja tutustumista yhti- öön. Listaamattomilla yrityksillä ei ole samalaisia velvollisuuksia kuin pörssiyhtiöillä esi- merkiksi tiedonantamisen suhteen. Yrityksen voivat jakaa ulkopuolelle niin paljon tietoa, kun itse haluavat. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 85–86.)
Listaamattomien yhtiöiden osakkeiden ostaminen ja myyminen on haastavampaa kuin pörssiosakkeiden. Listaamattomien osakkeiden myyminen voi olla hyvinkin haastavaa, koska valmiita jälkimarkkinoita niille ei yleensä ole. Kyseessä on hyvinkin pitkäaikainen si- joitus. Osakkeita voi ostaa suoraan yritykseltä tai erilaisten joukkorahoitusalustojen kautta, kuten Invesdorin tai Springvestin kautta. (Sijoittaja.fi s.a.)
Nordnetin kautta sijoittaja voi käydä kauppaa listaamattomilla osakkeilla valmiilla verkko- alustalla. Verkkopalvelun kautta voidaan käydä kauppaa yhdysvaltalaisilla OTC-osakkeilla (over the counter). OTC-osakkeet ovat usein pieniä listaamattomia osakkeita, jotka eivät täytä pörssilistalle ottamisen kriteerejä. (Nordnet Bank AB s.a.)
2.5 Osakerahastot ja ETF-rahastot
Osakerahastot ovat rahastoja, jotka nimensä mukaisesti sijoittavat pääosan rahaston va- roista osakkeisiin. Osakerahastot tavoittelevat parempaa tuottoa kuin esimerkiksi korkora- hastot. Vastaavasti osakerahastoihin liittyy myös korkeampi riski. Osakerahastoihin sijoit- taminen on pieniriskisempää kuin yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen, koska salkut ovat usein hajautettu monipuolisesti. (OP-Ryhmä s.a.)
Rahastoja tarjotaan hyvin laajasti eri palveluntarjoajien kautta. Rahaston sijoituspolitiik- kana voi olla muun muassa maantieteellinen alue kuten Aasia, Eurooppa tai euroalue.
Vaihtoehtoisesti sijoituspolitiikaksi on voitu valita toimiala tai yhtiön kokoluokka. Viime vuo- sina vastuullisten rahastojen eli ESG-rahastojen määrä on kasvanut. ESG-rahastot sijoit- tavat varansa yrityksiin, joiden ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallinto- tavan kriteerit täyttyvät. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 122.)
Osakerahastojen tavoitteena on usein ylittää benchmark-indeksin eli vertailuindeksin tuotto. Indeksiksi valikoidaan esimerkiksi sijoituspolitiikan mukaisen alueen osakeindeksi tai blue-chip osakkeista koostuva indeksi. Blue-chip osakkeista koostuva indeksi on esi- merkiksi Lontoon FTSE-100. Osakeindeksissä on sata Lontoon pörssissä listattua suuryh- tiötä. Vaikka osakerahastot tavoittelevatkin vertailuindeksin tuoton ylittämistä, eivät ne yleensä pitkällä aikavälillä siinä onnistu. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 122–123.)
ETF-rahastot (Exchange Traded Fund) ovat pörssinoteerattuja rahastoja. Kauppaa ETF:llä voidaan käydä samalla tavalla kuin pörssiosakkeillakin. Kyseisiä rahastoja tarjo- taan hyvin laajasti, ja tämä vaatii sijoittajalta kattavaa tutustumista niihin. Kuluiltaan ETF sijoittaminen on edullisempaa kuin muihin rahastoihin sijoittaminen. Valtaosa ETF-rahas- toista on indeksirahastoja, jotka seuraavat jonkin indeksin kehitystä mahdollisimman tar- kasti. Esimerkiksi OMXH 25 ETF-rahasto sijoittaa varoja indeksin mukaisiin yrityksiin.
(Pörssisäätiö 2022.)
3 Rahoitus- ja käyttäytymisteorioita
Perinteisen eli uusklassisen rahoitusteorian pääajatuksena on, että rahoituspäätöksiä te- kevä taho toimii rationaalisesti päätöksenteossaan. Rationaalinen päätöksentekijä hyö- dyntää päätöksissään kaikkea saatavilla olevaa ja oleellista informaatiota. Perinteiset ra- hoitusteoriat pyrkivät maksimaaliseen hyödyntuottamiseen ja näissä uskotaan sijoittajan pystyvän rationaalisilla päätöksillä tekemään hyviä ja oikeita sijoituspäätöksiä. (Malkiel 2007, 222; Niskanen & Niskanen, 170.) Perinteisen rahoitusteorian näkökulmasta luvussa käsitellään tehokkaiden markkinoiden teoriaa, CAP-mallia sekä modernia portfolioteoriaa.
Behavioristinen eli käyttäytymispsykologinen rahoitusteoria on noussut perinteisten rahoi- tusteorioiden rinnalle. Behavioristisen rahoitusteorian perusajatuksena on, että rahoitus- päätöksiä tekevä taho toimii irrationaalisesti. Esimerkiksi teorioiden mukaan tunteilla on vaikutusta päätöksen tekoon. (Malkiel 2007, 221–223.) Behavioristisen rahoitusteorian näkökulmasta luvussa käsitellään yliluottamusta, virheellisiä arvioita, laumasieluisuutta sekä prospektiteoriaa ja tappiokammoa.
Luvun lopussa käydään lyhyesti läpi suomalaisten sijoittamiskäyttäytymistä ja sijoitusva- rallisuutta.
3.1 Tehokkaiden markkinoiden teoria
Tehokkaiden markkinoiden teoria saavutti suosiotaan 1970-luvulla. Eugene Fama julkaisi tuohon aikaan teoksen ”Efficient Capital Markets”. Yleisen uskomuksen mukaan markki- noita pidetään tehokkaina, kun tieto heijastuu osakkeista ja osakemarkkinoista suoraan arvopapereiden hintoihin. Tehokkailla markkinoilla informaation ja uutisten tulee levitä no- peasti ja oikealla tavalla. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin liittyy käsite satunnais- kulku. Hypoteesin mukaan arvopaperin hinta määräytyy tämänhetkisen informaation mu- kaan, eikä historiallisella tiedolla ole merkitystä hinnan kehitykseen. Mikäli uutta informaa- tiota ei markkinoilla ole, tulisi arvopaperin hinnan pysyä samana. (Malkiel 2003, 59–62.)
Tehokkaille markkinoille on määritelty kolme ehtoa. Ensimmäisenä ehtona on, että arvo- papereilla kaupan käyminen ei aiheuta kustannuksia. Toisena ehtona on, että kaiken markkinoilla olevan informaation tulee olla veloituksetta kaikkien sidosryhmien saatavilla.
Kolmantena ehtona on, että kaikki osapuolet markkinoilla ovat yhtä mieltä informaation vaikutuksesta arvopaperin nykyiseen hintaan. (Leppiniemi 2009, 109.)
Tehokkaat markkinat voidaan jakaa kolmeen asteeseen sen perusteella, miten informaa- tio heijastuu arvopaperien hintoihin. Tehokkuuden asteet määräytyvät sen mukaan,
kuinka paljon ne tarjoavat tietoa eri segmenteille. Kolme astetta on heikko, puolivahva ja vahva tehokkuus. Heikon tehokkuuden markkinoilla historiallinen tieto ja kehitys heijastuu arvopaperin hintoihin. Heikon tehokkuuden toteutuessa historiallisella tiedolla ei voida en- nustaa arvopaperin hinnankehitystä. Puolivahvan tehokkuuden markkinoilla arvopaperin hintaan heijastuu niin historiallinen tieto kuin julkisesti saatavilla oleva tieto muun muassa yhtiön tilinpäätöstiedot. Puolivahvan tehokkuuden toteutuessa julkisen tiedon analysoin- nilla ei voida ennustaa tuottoja. Vahvan tehokkuuden markkinoilla kaikki informaatio on kaikkien eri segmenttien saatavilla. Vahvan tehokkuuden toteutuessa millään taholla ei ole sellaista tietoa, mikä ei olisi kaikkien saatavilla. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 110–115; Knüpfer & Puttonen 2018, 173.)
Anomaliat ovat tehokkaiden markkinoiden poikkeamia. Nämä jatkuvat pidemmän aikaa tai ovat toistuvia. Anomalioita ovat muun muassa tammikuu-ilmiö ja maanantai-ilmiö. Tammi- kuu-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että osakkeiden tuotto on tammikuun alussa korkealla. Il- miötä on selitetty verotuksella. Huonosti tuottaneita osakkeita myydään tappiolla edellisen vuoden lopussa, jotta ne voidaan vähentää verotuksessa luovutustappioina. Maanantai- ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että historiaan pohjautuen maanantait ovat heikoimpia pörssipäi- viä tuottojen suhteen. (Malkiel 2007, 255–257.)
3.2 CAP-malli
Capital Asset Pricing Model -mallin on kehittänyt ensimmäisenä William F. Sharpe. CAP- malli on yksi arvonmäärityksen malleista. Mallin ideana on, että riskisille sijoituksille odote- taan korkeampaa tuottoa kuin riskittömille. Sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa, mitä enemmän riskiä he ottavat. CAP-mallin määrittelemän tuottovaatimuksen mukaan mää- räytyy yksittäisten sijoituskohteiden hinnat. (Niskanen & Niskanen 2013, 189–191.)
Markkinatasapaino vallitsee CAP-mallin mukaan silloin, kun sijoitusinstrumentin tuotto- odotukset vastaavat systemaattista riskiä eli markkinariskiä. Mitä suurempi markkinariski sijoituksella on, sitä suurempaa tuottoa sijoittajat vaativat. Epäsystemaattisella riskillä ei ole mallin mukaan vaikutusta sijoittajan tuotto-odotukseen. Vaikka CAPM ottaa huomioon ainoastaan markkinariskin, kokonaisriski muodostuu tämän ja epäsystemaattisen riskin summasta. (Niskanen & Niskanen 2013, 189–191.) CAPM saadaan laskettua seuraavalla kaavalla:
𝐸(𝑟𝑖) = 𝑟𝑓+ 𝛽𝑖[𝐸(𝑟𝑚) − 𝑟𝑓]
𝐸(𝑟𝑖) = arvopaperin 𝑖 odotettu tuotto 𝑟𝑓= riskitön tuotto
𝛽𝑖 = arvopaperin 𝑖 beta-kerroin
𝐸(𝑟𝑚) = markkinaportfolion odotettu tuotto
Kaavassa riskitön tuotto on yleensä valtion yli 10 vuoden joukkovelkakirjan tuotto, joka on ollut kirjoittamishetkellä 1,40 prosenttia. (Suomen Pankki 2022). Beta-kerroin tulee laskea kuten luvussa 2.3 on esitetty. Myös markkinariskipreemio tulee määritellä. Riskipreemio voidaan laskea osakemarkkinoiden toteutuneiden tuottojen ja riskittömän sijoituskohteen erotuksena. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 39–41.)
Kuvassa 2 esitetty arvopaperimarkkinasuora antaa sijoittajalle tuoton vertailukohdan. Kun riskin beta-kerroin on tiedossa, sijoittaja näkee suoralta sijoituksen tuottovaatimuksen. Mi- käli osake on alihinnoiteltu, löytyy se suoran yläpuolelta. Ylihinnoitellut tuotteet löytyvät suoran alapuolelta. Yli- ja alihinnoiteltujen osakkeiden tuotto-odotukset ja riski eivät vastaa CAPM perusideaa. Oikein hinnoiteltu osake sijaitsee arvopaperimarkkinasuoralla. (Nikki- nen, Rothovius & Sahlstörm 2008, 73.)
3.3 Moderni portfolioteoria
Moderni portfolioteoria on lähtöisin 1950-luvulta. Vuonna 1952 yhdysvaltalainen taloustie- teilijä Harry Markowitz esitti teoksessaan ”Portfolio Selection” periaatteet sijoitussalkun hajauttamiselle. Sijoitussalkkuun tulisi valita mahdollisimman laajasti eri sijoitusinstrument- teja. Sijoitusinstrumentin sisällä tulee myös varat hajauttaa useaan eri kohteeseen esimer- kiksi useisiin eri osakkeisiin. Teorian mukaan riskiä pienennetään hajauttamalla, ilman si- joitussalkun tuoton pienenemistä. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 29–32.)
Kuva 2. Arvopaperimarkkinasuora (Niskanen & Niskanen 2013, 195)
Portfolioteorian ajatuksena on pienentää riskiä valitsemalla sijoitussalkkuun sijoitusinstru- mentteja, joiden tuotot eivät korreloi keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden sijoi- tusinstrumentin tuoton muutoksella ei olisi vaikutusta toisen instrumentin tuottoon. Mikäli korrelaation arvoksi saataisiin -1 tai 1 olisi kyseessä täydellinen korrelaatio eli kaikkien salkun arvopaperien tuotot liikkuisivat yhtä paljon joko ylös tai alas. Samoilla toimialoilla olevien yhtiöiden arvopapereissa on usein kohtuullisen suuri korrelaatio. (Markowitz 1959, 4–5; 82–86.)
Kuten luvussa 2.2 todettiin kaikkea riskiä ei voida hajauttaa pois. Sijoitussalkun kasvaessa tiettyyn pisteeseen asti, ei hajauttamisella ole enää vaikutusta riskiin. Tässä tapauksessa puhutaan systemaattisesta riskistä. Hajauttamalla voidaan poistaa epäsystemaattista ris- kiä, jolloin hyvin hajautettuun salkkuun jää ainoastaan systemaattinen riski. (Kallunki, Mar- tikainen & Niemelä 2019, 29–32.)
Portfolioteoriassa käsitellään tehokasta rintamaa, jonka mukaan sijoittaja valitsee sijoitus- salkkuunsa parhaan mahdollisen tuotto-odotuksen suhteessa riskiin. Portfolioteorian tuotto-odotus saadaan (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 30):
𝐸(𝑅𝑝) = ∑ 𝑤𝑖
𝑁
𝑖=1
𝐸(𝑅𝑖)
𝐸(𝑅𝑝) = salkun tuotto-odotus 𝐸(𝑅𝑖) = arvopaperin 𝑖 tuotto-odotus 𝑤𝑖 = arvopaperin 𝑖 paino salkussa
𝑁 = salkussa olevien arvopaperien lukumäärä
Tehokkaan rintaman alue on sijoittajalle järkevää tuotto-odotuksen ja riskin suhteen eli saadaan korkein tuotto pienimmällä mahdollisella riskillä. Sijoittajan tulee valita tehokkaan rintaman alueelta paras mahdollinen vaihtoehto hänen sijoitusmieltymyksiinsä ja riskin sietokykyynsä nähden. (Knüpfer & Puttonen 2018, 144–147.) Kuvassa 3 on esitettynä te- hokas rintama yhtenäisellä viivalla. Katkonaisella viivalla on esitettynä sijoitussalkut, joi- den keskihajonta on sama kuin yhtenäisellä viivalla, mutta tuotto-odotus on pienempi. Si- joittajan tulisi Markowitzin teorian mukaan valita sijoituksensa yhtenäiseltä viivalta.
3.4 Yliluottamus
Glaser ja Weber määrittävät yliluottamuksen sijoittajan liialliseksi luotoksi omiin kykyihinsä ja uskomuksiinsa (Glaser & Weber 2010, 241). Yliluottamuksen keskeinen tekijä on yliop- timismi tulevaisuutta kohtaan. Yliluottamusta on testattu ja arvioitu useilla erilaisilla psyko- logisilla kokeilla. Lichtenstein, Fischhoff ja Slovic teettivät vuonna 1977 kokeen, jossa tut- kimusryhmälle esitettiin tavanomaisia kysymyksiä. Vastaamisen jälkeen ryhmää pyydettiin arvioimaan, kuinka luottavaisia he ovat omien vastauksiensa oikeellisuudesta. Tutkimuk- seen osallistuneet, jotka olettivat olevansa sata prosenttisesti oikeassa, vastasivat todelli- suudessa kymmeneen prosenttiin kysymyksistä väärin. Heidän olisi tullut olettaa vastaus- ten olevan 90 prosenttisesti oikein, jotta vastaus olisi ollut todennäköisempi. Itseään kos- kevat ennusteet ovat usein ylioptimistisia ja vääristyneitä. (Ricciardi & Simon 2000, 28–
29.)
Psykologi Kahneman D. on esittänyt väitteen, että sijoittajien keskuudessa on havaittu hy- vin voimakasta yliluottamusta. Barber ja Odean ovat todistaneet tutkimuksillaan, että su- kupuolella on merkitystä yliluottamuksen tasoon. Tutkimukset ovat osoittaneet miesten keskuudessa esiintyvän enemmän yliluottamusta. (Barber & Odean 2001, 264–266.) Si- joittajille on teorian mukaan tyypillistä aliarvioida riskejä sekä yliarvioida omaa osaamista ja tietämystä. Sijoittajat uskovat, että heillä on kyky päihittää markkinat. Tyypillistä käyttäy- tymistä on liiallinen kaupankäynti ja spekulointi. Sijoittajien yliluottamusta vahvistaa jälkivii- sausharha. Markkinoilta saatavaa positiivista tulosta pidetään omien taitojen aikaansaa- mana ja negatiivisten tulosten ajatellaan johtuvan itsestä riippumattomista tekijöistä. (Mal- kiel 2007, 226–227.)
Kuva 3. Tehokas rintama (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 34)
Kasvuosakkeiden yliarvostusta on selitetty yliluottamuksella. Sijoittajilla on ylioptimistinen kuva kasvuosakkeiden menestymiselle ilman realistista perustelua. Arvo-osakkeet menes- tyvät usein kasvuosakkeita paremmin, koska kasvuosakkeiden arvostus on perustunut si- joittajien ylioptimismille. (Malkiel 2007, 227.)
3.5 Virheelliset arviot
Virheellisten arvioiden teoriassa sijoittajilla on uskomus siitä, että he voivat ennustaa tule- vaisuuden tuottoja sekä hallita näitä historialliseen tietoon pohjautuen. Psykologiassa on tehty pitkään tutkimuksia ihmisten virheellisestä uskomuksesta vaikuttaa tilanteisiin, jotka eivät ole heidän hallinnassaan. (Malkiel 2007, 207–208.) Osakekurssit noudattavat pitkällä aikavälillä painovoimalakia eli mikä nousee ylös, tulee myös alas. (Malkiel 2007, 228).
Psykologisten kokeiden perusteella on arvioitu sijoittajien yliarvostavan heikkoja sijoituksi- aan pohjautuen harhaan hallita osakkeiden tuoton kehittymistä. Sijoittajat saattavat uskoa löytävänsä osakemarkkinoilta trendejä, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Osakekurs- sit noudattavat pohjimmiltaan satunnaiskulkua, kuten tehokkaiden markkinoiden teoriassa todettiin. Näin ollen menneillä osakekursseilla ei pystytä todellisuudessa ennustamaan tu- levaisuuden tuottoja. (Malkiel 2007, 209.)
Kahneman ja Tversky ovat johtaneet virheellisistä arvioista edustavuusheuristiikan. Edus- tavuusheuristiikkaa on tutkittu paljon. Sijoittajien ajatellaan tekevän sijoituspäätöksensä perustuen samankaltaisuuteen. (Taffler 2010, 271.) Edustavuusheuristiikassa ajatellaan muun muassa kuullun, nähdyn tai tehdyn kertovan todennäköisyydestä. Tässä ei oteta huomioon perussääntöjä todennäköisyyden laskemiseen. Sijoittajat usein aliarvioivat to- dennäköisyyslaskennan merkityksen. Tämän uskotaan olevat syynä useisiin sijoitusvirhei- siin. (Malkiel 2007, 230–231.)
3.6 Laumasieluisuus
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ryhmän ihmisiä tekevän parempia päätöksiä kuin yksittäinen henkilö. Ryhmässä tietoa saadaan useilta eri henkilöiltä ja ajatuksia sekä näkökulmia pohditaan yhdessä. Taloudessa ryhmäkäyttäytymisen parhaat puolet tulevat esille markkinoiden vapaassa hinnoittelussa. Markkinoilla tuotetaan oikea määrä kysyn- nän ja tarjonnan lain mukaan tuotteita ja palveluita. Hinta näille määräytyy myös kysynnän ja tarjonnan mukaan. (Malkiel 2007, 231.)
Ryhmäkäyttäytymisen perusteella osakekurssit määräytyvät enemmän ennusteiden mu- kaisesti kuin yksittäisen sijoittajan tai salkunhoitajan arvioiden mukaan. Ryhmäkäyttäyty- minen ei kuitenkaan aina tuo markkinoille oikeita hinnoittelupäätöksiä. Esimerkiksi 2000-
luvun alun IT-kupla sai sijoittajat yliarvostamaan IT-alan osakkeita ja lopulta kupla puh- kesi. (Malkiel 2007, 231.)
Ryhmäkäyttäytymisen yksi keskeisistä ilmiöistä on ryhmäajattelu. Ilmiö on havaittavissa esimerkiksi silloin, kun virheellinen tieto leviää ryhmässä oikeana tietona. Ryhmäkäyttäy- tyminen voi kehittyä jopa patologiseksi, mikä nähtiin edellä mainitussa IT-kupla esimer- kissä. Sosiaalipsykologi Asch S. on tutkinut virheellistä päätöksentekoa johtuen ryhmä- käyttäytymisestä jo 1950-luvulla. Hänen tunnetussa kokeesaan testattiin sosiaalisen pai- neen aiheuttavan väärän vastauksen hyvin yksinkertaiseen ja helppoon kysymykseen.
(Malkiel 2007, 232.)
Behavioristinen rahoitusteoria painottaa välttämään laumasieluisuutta sijoituspäätöksissä.
Laumasieluisuus näkyy niin yksityissijoittajien kuin ammattilaistenkin sijoituspäätöksissä.
Usein sijoituspäätökset saattavat perustua siihen mitä muut tekevät markkinoilla. Tausta- työ sijoituskohteista jää tekemättä kokonaan eikä vaihtoehtoja mietitä tarkasti. (Taffler &
Tuckett 2010, 98.) Kun hinnat nousevat kasvavan kysynnän vuoksi, yhä useammat sijoit- tavat kohteeseen. Tällaisessa tilanteessa syntyy mahdollisuus kuplaan, koska hinnan- nousu ei perustu rationaaliseen päättelyyn hinnan kehityksestä. (Malkiel 2007, 234–235.)
3.7 Prospektiteoria ja tappiokammo
Tappiokammoon liittyy merkittävästi prospektiteoria. Prospektiteorian ovat luoneet Kah- neman D. ja Tversky A vuonna 1979. Teoria kuvaa keskiverto käyttäytymistä. Teoriassa tarkastellaan henkilön käyttäytymistä riskin vallitessa, kun hänellä on mahdollisuus joko voittaa tai hävitä. (Ricciardi & Simon 2000, 30–31.) Tappioiden tuottamaa mielipahaa pi- detään voimakkaampana kuin voittojen tuomaa mielihyvää. Tapa, jolla tuodaan esille mahdollisuus voittoihin tai tappioihin vaikuttaa sijoittajan päätöksiin. Tätä kutsutaan kehys- tämisvaikutukseksi. (Malkiel 2007, 235–236.)
Prospektiteoriaan liittyy myös oleellisesti dispositiovaikutus. Dispositiovaikutuksella tarkoi- tetaan sijoittajan taipumusta pitää tappiota tekevät sijoituksensa salkussa ja myydä voi- tolla olevat sijoitukset. Tämä aiheuttaa sijoittajalle usein verotuksellisia tappioita. Tässä tulee esille sijoittajien tappiokammo. Sijoittaja haluaa myydä voitolla olevat osakkeet, koska saatu tuotto tuottaa mielihyvää. Toisaalta, jos myytäisiin tappiollisesti sijoituksia, tappion aiheuttama mielipaha olisi suurempi kuin vastaavan voiton mielihyvä. (Malkiel 2007, 237–239.) Dispositiovaikutuksella voidaan selittää sijoittajien ylioptimismia heidän sijoituksiaan kohtaan. Sijoittajat tarkastelevat yksittäisten arvopaperien tuottoa, huomioi- matta koko salkun tuottoa. Yksittäiset arvopaperit voivat tehdä tuottoa, vaikka muu salkku tekisi tappiota. (Kaustia 2010, 171–185.)
Tappiokammo voi aiheuttaa sijoittajalle hyvin kalliita virheitä. Psykologiset tutkimukset ovat todistaneet, että varmojen tappioiden edessä sijoittajat ryhtyvät hyvin suurella toden- näköisyydellä uhkapelaamaan riippumatta vahvasta tappiokammosta. (Malkiel 2007, 236.)
3.8 Suomalaisten sijoituskäyttäytyminen
Suomalaisten nettorahoitusvarallisuuden määrän trendi on ollut pääsääntöisesti kasvava vuodesta 2014 vuoteen 2021. Tämä on lisännyt kysyntää erilaisille sijoituspalveluille. Net- tovarallisuudella tarkoitetaan sitä osaa pääomasta, joka jää jäljelle verojen vähentämisen jälkeen. Rahoitusvarallisuudella puolestaan tarkoitetaan kaikkia säästöjä esimerkiksi talle- tuksia ja sijoituksia. Kuvassa 4 on esitettynä prosentuaalisesti, miten kotitalouksien netto- rahoitusvarallisuus on muuttunut. (Tilastokeskus 2022 a.)
Suomessa noin joka kolmas sijoittaa varojaan joko osakkeisiin tai muihin arvopapereihin.
Danske Bank teetti kyselyn, jossa kysyttiin miksi vastaajat eivät sijoita varojaan. Suurin osa vastaajista ei ole sijoittanut, koska heillä ei ole ylimääräisä varoja. Vastaavasti Danske Bank teetti myös toisen kyselyn, jossa kysyttiin miksi vastaajat sijoittavat varo- jaan. Yli puolet vastaajista sijoittivat saadakseen säästettyä varoja pahan päivän varalle.
(Danske Bank 2020.)
Suomalaiset ovat hyvin tunneperäisiä sijoittajia. Tappiokammoon perustuen suomalaiset valitsevat hyvin pieniriskisiä sijoituksia. Suurimmalle osalle yli kymmenen prosentin hin- nanvaihtelu on liikaa. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan kolmannes suomalaisista ei siedä ollenkaan tappiota sijoituksilleen. (LähiTapiola 2020.)
Kuva 4. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden muutos (Tilastokeskus 2022 a)
Pörssiyhtiöihin sijoittavista suomalaisista naisia on vain noin 34 prosenttia eli valtaosa si- joittajista on miehiä. Naisomistajien määrä kolmessa Helsingin pörssissä listatussa yhti- össä on suurempi kuin miesomistajien. Näitä yhtiöitä ovat Marimekko, Stockmann ja Elisa.
Vaikka naisomistajia on edellä mainituissa yhtiöissä enemmän, on ainoastaan Marimekon osakkeiden omistusosuus naisilla suurempaa (kuva 5). Helsingin pörssissä on jonkun ver- ran yhtiöitä, joiden omistus on yli 90 prosenttisesti miehillä. Tällaisia yrityksiä ovat esimer- kiksi peliyhtiöt ja teknologiayhtiöt. (Euroclear Finland 2022 a.)
Suomalaiset suosivat sijoitusratkaisujen tarjoajana ylivoimaisesti eniten Nordnettiä. Osa- kesäästötileistä yli 75 prosenttia on avattuna Nordnetin alustalle ja arvo-osuustileistä yli 33 prosenttia. Seuraavaksi suosituin sijoitusratkaisujen tarjoaja on Nordea. Suomalaisten arvo-osuustileistä yli 28 prosenttia on Nordealla ja osakesäästötileistä hieman yli 19 pro- senttia. (Nordnet Bank AB 2022 a; Nordnet Bank AB 2022 b.) Kuvassa 6 on esitetty miten arvo-osuustilit ja osakesäästötilit jakautuvat eri sijoituspalveluiden tarjoajien kesken.
Kuva 5. Miesten ja naisten jakautuminen pörssissä (mukaillen Euroclear Finland 2022 a)
Kuva 6. Suomalaisten osakesäästötilit ja arvo-osuustilit (mukaillen Nordnet Bank AB 2022 a; Nordnet Bank AB 2022 b)
4 COVID-19 kriisi
COVID-19 pandemia eli koronaviruspandemia sai alkunsa Kiinasta vuoden 2019 joulu- kuussa. Kiinassa todettiin keuhkokuumetapauksia, joiden taudinaiheuttajaa ei entuudes- taan tunnettu. Uusi virus nimettiin sukulaisviruksen mukaan SARV-CoV-2 virukseksi. (THL s.a. a.) COVID-19 aiheuttaa tartunnan saaneelle äkillisen hengitystieinfektion. Riippuen tartunnan saaneesta henkilöstä virus voi ilmentyä lähes oireettomana tai hyvin vakavana.
(THL s.a. b.)
Ensimmäinen Kiinan ulkopuolella vahvistettu tartunta raportoitiin tammikuussa 2020. Virus oli levinnyt Thaimaahan. Noin viikkoa myöhemmin Yhdysvalloissa vahvistettiin ensimmäi- nen koronavirustartunta. Suomessa raportoitiin ensimmäinen tartuntatapaus tammikuun 2020 loppupuolella. (THL 2020). 13 maaliskuuta 2020 Euroopasta oli tullut pandemian keskus. Euroopassa oli eniten tautitapauksia ja kuolemia kuin muualla maailmassa, jos Kiinaa ei oteta huomioon. (WHO s.a.) Tapauksia on todettu maailmanlaajuisesti yhteensä yli 511 miljoonaa ja kuolemantapauksia on raportoitu yli 6 miljoonaa. (WHO 2022).
Huhtikuussa 2020 aloitettiin koronarokotteiden kehittäminen. Euroopan komissio antoi eh- dollisen myyntiluvan BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle rokotteelle joulukuun 2020 loppu- puolella ja ensimmäiset rokotteet annettiin Suomessa viikkoa myöhemmin. (THL 2022.) Maailmanlaajuisesti on annettu yli 11,6 miljardia rokoteannosta. Suomessa yli 81 % väes- töstä on rokotettu. (Our World in Data 2022).
4.1 Aikaisempia taloudellisia kriisejä
Taloudelliset kriisit ja kuplat ovat ajoittain riepotellet yhteiskuntaa ja taloudellista järjestel- mää. Suurin osa kriiseistä juontaa juurensa rahoitusmarkkinoille ja pankkitoimintaan. Tun- nusomaista kriiseille on niitä edeltänyt nousukausi, jolloin riskien huomioiminen on jäänyt vähemmälle. (Kettunen & Lindholm 2019, 198.) Ensimmäinen tunnettu sijoituskupla juon- taa juurensa 1600-luvulle, jolloin kauppaa käytiin tulppaanisipuleilla. Tulppaanisipulien hinnat yliarvostettiin yli 20 kertaiseksi. Lopulta osa tulppaanien omistajista päätti myydä tulppaanisipulit. Tästä seurasi hintojen romahdus, koska muut omistajat toimivat samoin.
Tulppaanisipulien arvo romahti lähes mitättömäksi. (Malkiel 2007, 35–38.)
Tulppaanimania on hyvin kaukana historiassamme. Lähempänä nykyistä modernia maail- maa on vuoden 1929 pörssiromahdus, Suomen lama 1990-luvulla, IT-kupla 2000-luvun alussa sekä finanssikriisi.
1920-luvulla elettiin Yhdysvalloissa taloudellisen kukoistuksen aikaa. Yksityissijoittajat vel- kaantuivat ostaakseen erilaisia arvopapereita. Markkinat kasvoivat ja osakekurssit nousi- vat huomattavan paljon. Osakekeinottelu eli lyhytaikainen osakkeiden omistus oli merkittä- vässä roolissa. Keinottelulla pystyttiin manipuloimaan osakemarkkinoiden hinnankehi- tystä. Kurssien nousu kuitenkin pysähtyi syyskuussa 1929 ja hinnat kääntyvät laskuun.
Velanantajat alkoivat vaatia velanottajilta lisävakuuksia. Tämä pakotti velkarahalla sijoitta- neita myymään omistuksensa, koska heidän taloudelliset resurssinsa eivät enää riittäneet.
29 lokakuuta 1929 New Yorkin pörssi romahti. Kurssit lähtivät laskemaan kohtisuorasti alaspäin. Romahduksen jälkeen Yhdysvallat ajautui historiansa merkittävimpään lamaan.
(Malkiel 2007, 44–51.)
Suomen lama alkoi 1990-luvulla. Suomen bruttokansantuote putosi huipustaan 14 pro- senttia ja työttömyysaste kasvoi lähes 20 prosenttiin. Ennen laman alkua Suomen talous kasvoi vakaasti. Kulutus kasvoi parantuneessa taloustilanteessa. Luottoa myönnettiin hy- vin löyhillä kriteereillä ja yritykset sekä yksityishenkilöt alkoivat velkaantua. Rahan määrä kasvoi markkinoilla voimakkaasti ja tämä oli yhtenä pääsyynä lamaan ajautumiseen.
Suomi koki myös markkinamuutoksen, kun Neuvostoliiton kanssa käyty kauppa hiipui ja lopulta romahti vuonna 1991. Kolmas taustatekijä lamalle oli vahvan markan politiikka.
Markkaa jouduttiin jatkuvasti devalvoimaan eli heikentämään ja revalvoimaan eli vahvista- maan muihin valuuttoihin nähden. Tämä tuotti ongelmia suuria valuuttalainoja ottaneille, koska heidän velkansa kasvoi devalvaation myötä. Markka päästettiin kellumaan 1992.
(Ruuskanen 2009, 54–58.)
2000-luvun vaihteessa internet oli uusi käsite, joka tarjosi uusia liiketoimintamahdollisuuk- sia sekä uutta teknologiaa. Internet-osakkeiden ostamisen trendi kasvoi kurssien nous- tessa, mikä innosti yhtä useampia sijoittamaan internet-osakkeisiin. Tulosta tekevien osakkeiden voiton kertoimet nousivat yli sataan. Yhtiöt, joiden liiketoiminta ei liittynyt mil- lään tavalla internettiin, muuttivat nimensä vastaamaan internettiin liitettyjä sanoja. Myös näiden yhtiöiden osakkeiden kurssit nousivat huimasti. Lopulta kupla puhkesi ja kurssit kääntyivät voimakkaaseen laskuun. (Malkiel 2007, 80–95.)
Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi juontaa juurensa Yhdysvalloissa myönnettyihin subprime-lainoihin. Subprime-lainat olivat asuntolainoja, jotka myönnettiin pienillä luotto- kelpoisuuden kriteereillä. Investointipankit tekivät lainoista lainapaketteja, joita kutsuttiin CDO arvopapereiksi. CDO-arvopaperien vaihdanta oli suurta, ja niitä hankkivat muun mu- assa eläkerahastot ja julkiset sektorit kansainvälisesti. Todellisuudessa kukaan ei tiennyt mistä CDO-arvopaperit koostuivat. Asuntojen hinnat kääntyivät lopulta laskuun. Velanotta- jilla ei ollut varaa maksaa lainojaan takaisin ja asunnot siirtyivät pankkien omistukseen.
Hintojen lasku sai CDO-arvopaperien kurssit romahtamaan. Epätietoisuus arvopaperista
aiheutti luottamuspulan markkinoille ja eri tahojen keskinäinen kaupankäynti pysähtyi.
Tämä tuotti isoja tappioita niin sijoittajille kuin liikkeellelaskijoille. Finanssikriisi aiheutti useiden investointipankkien konkurssin, minkä ei uskottu olevan mahdollista ja valtioita ajautui suurin velkoihin. (Lindström & Lindström 2011, luku 2.)
4.2 COVID-19 vaikutukset globaaliin talouteen
Koronaviruspandemialla on ollut vaikutusta maailmantalouden kehittymiseen ja tulevai- suuden ennusteiden tekemiseen. Pandemian ollessa vielä käynnissä, sen todellisia vaiku- tuksia ei voida vielä tietää. Poikkeuksellinen aika on vaatinut maailman keskuspankeilta mittavia toimia, jotta talous ei ajautuisi syvään taantumaan. Luvussa käytetyt käsitteet ovat selitettynä liitteessä 1.
Maailman todellisen bruttokansantuotteen ennustettiin kasvavan ensimmäisenä ko- ronavuonna 2,9 prosenttia edellisen vuoden tavoin (liite 3). Todellisuudessa bruttokansan- tuote laski 3,4 prosenttia vuonna 2020. Toisena koronavuonna ennustettiin melkein kuu- den prosentin kasvua. Vuonna 2021 maailman todellinen bruttokansantuote kasvoi 5,6 prosenttia. Todellisen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vuonna 2022 4,5 pro- senttia ja vuonna 2023 3,2 prosenttia. (OECD 2021.)
Työttömien määrä maailman laajuisesti on ollut kasvussa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan (liite 4). Koronaviruspandemian ensimmäisenä vuonna työttömien määrä kasvoi 185,95 miljoonasta 223,67 miljoonaan. Vuonna 2021 määrä laski edellisestä vuo- desta 214,21 miljoonaan henkilöön. (ILO 2021.) Työttömyys kohdistuu etenkin palvelualo- jen työpaikkoihin. Työttömien määrän kasvaessa yksityishenkilöiden varallisuus pienenee ja eriarvoisuus kasvaa. (United Nations 2020.)
Keskuspankkien ohjauskorot ovat euroalueella, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa sekä Ja- panissa pysyneet lähellä nollan prosentin tasoa maaliskuusta 2020 joulukuuhun 2021 (liite 5). Brasiliassa ja Venäjällä ohjauskorot laskivat maaliskuusta 2020 helmikuuhun 2021, jonka jälkeen ohjauskorot lähtivät nousuun. Pitämällä korkotasoa alhaisena, voivat kes- kuspankit elvyttää taloutta. Alhainen ohjauskorko tukee lainanottamista sekä kulutusta.
Pääsääntöisesti ohjauskorot ovat pysyneet tasaisina koronaviruspandemian aikana. Suu- rinta vaihtelu on ollut Brasilian ohjauskorossa. (BIS 2022.)
Liitteessä 6 on esitettynä kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden osakekurssi-indeksit.
Lähes poikkeuksetta vuoden 2020 maaliskuussa indeksit putosivat reilusti. Ainoastaan Kii- nan osakekurssi-indeksi on säilynyt tasaisena koko korona-ajan. Suurin pudotus oli Brasi- lian osakekurssi-indeksissä. Indeksit kääntyivät kasvuun 2020 toukokuussa. Vuoden 2021
lopussa lähes kaikkien maiden indeksit olivat ylittäneet koronaviruspandemiaa edeltäneen ajan. Voimakkainta kasvua oli Intian sekä Venäjän osakekurssi-indekseissä. (OECD 2022.)
Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti ennen koronaviruspandemian alkamista hyvin ke- vyttä rahapolitiikkaa. Koronaviruspandemian alettua EKP laski entisestään ohjauskorkoja.
Likviditeetin tarve kasvoi pandemian myötä. EKP:n tavoitteena oli tukea pankkien luoton- antoa ja vastata likviditeettitarpeisiin. Tätä varten käynnistettiin pitkäaikainen rahoitusope- raatio, jonka kautta pankit saivat rahoitusta EKP:ltä negatiivisella korolla ja kevennetyillä vakuusehdoilla. Rahoitusoperaation lisäksi EKP käynnisti PEPP (Pandemic Emergency Purchase Programme) osto-ohjelman. Osto-ohjelmassa EKP ostaa julkisen ja yksityisen sektorin velkakirjoja. Tämän tavoitteena on tukea rahoitusmarkkinoiden toimintaa laajasti.
(Herrala & Kontulainen 2020.)
4.3 COVID-19 vaikutukset Suomen talouteen
Koronaviruspandemian vaikutukset heijastuivat myös suomalaisten arkeen. Euroopan keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan lisäksi Suomen valtiolta vaaditaan finanssipoliitti- sia toimia kansantalouden ylläpitämiseksi. Tässä luvussa käytetyt käsitteet ovat selitettynä liitteessä 1.
Suomen bruttokansantuote laski ensimmäisenä koronavuonna 2,8 prosenttia, ennus- teesta poiketen. (Tilastokeskus 2021 a). Toisena koronavuonna talous alkoi kuitenkin el- pymään ja bruttokansantuote kasvoi 3,5 prosenttia. Bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi vuonna 2021 yli finanssikriisiä edeltävän tason. (Tilastokeskus 2022 b.) Kuvassa 7 on esitetty muutos prosentteina. Vuoden 2020 ja 2021 ovat ennusteita.
Kuva 7. Suomen bruttokansantuotteen volyymi (Tilastokeskus 2022 b)
Ennen koronaviruspandemiaa Suomen työttömyys oli laskussa. Työttömien määrä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna edellisestä melkein 16 prosenttia (liite 7). Seuraavana vuonna työttömien määrä kääntyi laskuun. Koronaviruspandemian vaikutukset näkyvät erityisesti palvelualojen työllisyydessä, esimerkiksi ravintola-alalla on koronan vuoksi jou- duttu tekemään paljon lomautuksia. Aikaisemmat kriisit ovat osoittaneet talousvaikutusten jäävän pidempiaikaisiksi etenkin kasvaneen työttömyyden vuoksi. (Holmström, Korkman, Uusitalo & Vihriälä 2020; Tilastokeskus 2022 c.)
Suomen valtio on pyrkinyt elvyttämään kansantaloutta tarjoamalla erilaisia elvytyspaket- teja. Elvytyspaketeilla pyritään turvaamaan resurssien riittävyys, yhtiöiden ja kansalaisten taloudellinen elpyminen koronaviruspandemiasta sekä elvyttää taloutta ja turvata sen toi- minta. (Valtioneuvosto 2020 a.) Esimerkiksi yrityksille on tarjottu kustannustukea konkurs- sien estämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Tuen tarkoituksena on saada yhtiöiden ta- loustilanne elpymään (liite 8). (Valtioneuvosto 2020 b.)
Helsingin pörssi koki helmikuussa 2020 voimakkaan laskun. OMXH Helsinki Cap GI-tuot- toindeksi laski maaliskuussa 36 prosenttia. Vuoden 2020 maaliskuusta vuoden 2021 lop- puun tuottoindeksi kasvoi melkein 80 prosenttia. (Lähdevuori, 2021.) Kuvassa 8 on esitet- tynä Helsingin pörssin yleisindeksin kehittyminen. Vuoden 2020 voimakkaan laskun jäl- keen indeksi on jatkanut kasvuaan.
Kuva 8. OMXHPI kehitys vuosina 2016–2021 (Nasdaq s.a b)
5 Tutkimuksen toteutus
Tässä luvussa esitetään, miten tutkimus on toteutettu. Opinnäytetyön tavoitteena on vas- tata kysymykseen: ”Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut osakesäästämiseen?”. Tut- kimuksessa tarkastellaan viiden vuoden jaksolla osakesäästäjien määrän muutoksia yhti- öissä, jotka ovat OMXH25-markkinapaikalla. Muutoksia tutkitaan kahden ensimmäisen ko- ronavuoden ajalta. Yhtiöistä on valittu tarkasteluun mukaan ne, jotka ovat olleet OMXH25- markkinapaikalla koko tarkastelujakson ajan.
Tutkimuksessa hyödynnetään korrelaatioanalyysiä selvittämään, onko koronavirustartun- taluvuilla ollut samansuuntaisuutta osakesäästäjien määrän kehityksen kanssa. Korrelaa- tiolaskennassa koronatartuntaluvuilla pyritään selittämään osakesäästäjien määrää. Kor- relaation lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia prosenttilaskuja kuvaamaan muu- toksia tarkastelujaksolla. Aineiston avulla selvitetään vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka on esitetty luvussa 1.2. Aineistoa esitellään sen laajuuden ymmärtämiseksi sekä ha- vainnollistamiseksi.
5.1 Tutkimusmenetelmä
Empiirisen tutkimuksen muotoina tunnetaan yleisesti kvantitatiivinen eli määrällinen tutki- mus sekä kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tämän opinnäytetyön tutkimus on toteu- tettu kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Tätä voidaan kutsua myös tilastolliseksi tutki- mukseksi. Kvantitatiivisen tutkimuksen edellytyksenä on riittävän suuren ja tarkan otoksen käyttäminen, jotta voidaan saada pätevä ja luotettava tutkimus. Kvantitatiivisessa tutki- muksessa tapahtumia kuvataan numeerisesti sekä havainnointia helpotetaan erilaisten kuvioiden ja taulukoiden avulla. Määrällinen tutkimus usein tarkastelee riippuvuutta tai tut- kimuskohteessa tapahtuvia muutoksia. Kvantitatiivisella tutkimuksella pyritään vastaa- maan kysymyksiin Mikä?, Missä?, Paljonko?, Kuinka usein?. Tällä menetelmällä ei voida näin ollen selittää tapahtuman syitä. (Heikkilä 2014, 15.)
5.2 Tutkimusaineisto
Tutkimusaineisto tähän opinnäytetyöhän on kerätty Euroclear Finlandin osakkeenomista- jatiedoista sekä Suomen Osakesäästäjiltä saaduista tiedoista. Koronaviruksen tartuntalu- vut on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietokannasta. Euroclear Finlandin tie- tokannasta on saatu tieto yhtiöiden osakkeenomistajien määrästä kuukausitasolla sekä suomalaisten omistajien prosentuaaliset osuudet. Suomen Osakesäästäjiltä on saatu tieto uusien osakesäästäjien määrästä kuukausitasolla sekä jäsenten jakautumisesta eri jäsen- ryhmiin.
Edellä mainittujen tietojen lisäksi Nasdaqilta on saatu tieto sähköpostin välityksellä, mitkä yhtiöt ovat olleet OMXH25-markkinapaikalla koko tarkastelujakson. Tämän perusteella ra- jattiin tarkasteltavat yhtiöt. Taulukossa 4 on listattu tutkimukseen valitut yhtiöt sekä yhtiöi- den osakkeenomistajien määrän keskiarvo vuosittain. Osakkeenomistajien määrä löytyi Euroclear Finlandin arkistosta kuukausitasolla. Tiedot on otettu 60 eri tiedostosta. Saa- duista tiedoista on laskettu keskiarvo vuositasolle.
Taulukko 4. Osakkeenomistajat yhtiöittäin 2016–2021
Euroclear Finlandin arkistosta on saatu myös tieto prosentuaalisista osuuksista. Tämän perusteella on laskettu suomalaisten omistajien määrä yhtiöissä. Tiedot oli esitetty kuu- kausitasolla ja ne on kerätty myös 60 eri tiedostosta. Suomalaisten omistajien määrästä on käytetty keskiarvoa vuositasolla. Suomalaisten osakkeenomistajien määrää tutkitaan vuositasolla sekä kuukausitasolla korrelaatioanalyysissä.
Taulukko 5. Suomalaiset osakkeenomistajat yhtiöittäin 2016–2021
Suomalaiset
osakkeenomistajat 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Cargotec Oyj 17 885 14 873 15 284 17 286 25 926 27 001
Elisa Oyj 111 916 103 748 103 748 99 740 93 725 97 720 Fortum Oyj 100 515 94 484 86 903 89 772 135 200 154 236 Huhtamäki Oyj 12 110 16 039 16 686 17 192 17 192 21 091
Kesko Oyj 27 949 28 797 27 429 26 804 32 817 37 790 KONE Oyj 31 439 34 147 34 615 33 925 37 486 43 972 Konecranes Oyj 9 860 7 430 10 036 13 397 20 554 25 605 Osakkeenomistajat 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Cargotec Oyj 23 615 21 198 21 724 23 811 34 386 37 460 Elisa Oyj 198 375 195 188 188 653 181 446 176 934 182 234 Fortum Oyj 136 995 132 494 125 170 127 797 181 919 205 186 Huhtamäki Oyj 24 409 30 217 30 939 31 455 34 631 41 569
Kesko Oyj 39 712 41 761 41 293 41 235 49 620 61 797 KONE Oyj 55 931 60 623 62 638 61 970 69 370 81 799 Konecranes Oyj 20 621 19 548 21 860 25 192 34 562 42 614 Neste Oyj 66 669 65 312 61 003 69 465 90 765 102 982 Nokia Oyj 225 028 238 410 248 519 243 974 244 718 234 750 Nokian Renkaat Oyj 36 495 37 308 42 867 51 198 62 138 56 670
Orion Oyj 50 676 50 327 71 337 69 876 67 943 80 195 Outokumpu Oyj 64 959 63 851 72 906 79 548 79 907 80 043 Sampo Oyj 87 097 103 247 112 231 123 457 153 047 184 434 Stora Enso Oyj 39 562 38 800 41 450 52 569 50 289 49 011 UPM-Kymmene Oyj 86 047 87 758 90 571 101 203 109 093 120 519
Valmet Oyj 46 864 45 427 45 138 44 263 49 591 57 209 Wärtsilä Oyj 39 347 39 060 44 888 63 922 96 917 104 493
Suomalaiset
osakkeenomistajat 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Neste Oyj 48 134 45 252 39 393 42 894 55 156 61 807 Nokia Oyj 34 396 44 450 52 619 51 159 56 563 53 787 Nokian Renkaat
Oyj 8 819 8 977 11 820 17 221 25 856 24 563 Orion Oyj 29 514 28 322 47 690 45 664 40 560 48 338 Outokumpu Oyj 42 255 39 134 49 504 62 337 62 479 58 397 Sampo Oyj 34 129 39 649 37 920 42 821 54 880 70 929 Stora Enso Oyj 13 229 12 353 12 380 16 277 15 100 14 158 UPM-Kymmene Oyj 27 985 26 356 27 172 33 282 35 162 39 741 Valmet Oyj 24 232 22 815 22 119 19 878 22 676 25 730 Wärtsilä Oyj 18 309 17 414 20 193 30 282 47 698 50 066
Suomen Osakesäästäjien kautta on saatu sähköpostilla tieto heidän jäsentensä määrästä.
Tiedot on saatu kuukausitasolla vuodesta 2016 vuoteen 2021. Tiedot oli jaettu eri jäsen- ryhmiin. Suomen Osakesäästäjiltä saadut tiedot ovat esitettynä liitteessä 9. Suomen Osa- kesäästäjiltä saatua tietoa hyödynnetään prosenttilaskennassa vuositasolla ja korrelaatio- analyysissä kuukausitasolla.
Koronavirustartuntaluvut on noudettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen reaaliaikaisesta tilastosta. Tilastosta on mahdollista saada tiedot päivätasolla tai viikkotasolla. Tartuntalu- vut on noudettu päivätasolla ja laskettu tämän jälkeen kuukausitason luvuiksi. Taulukossa 6 on esitetty koronaviruksen tartuntaluvut vuosilta 2020 ja 2021. Koronavirustartuntalukuja tutkitaan korrelaatioanalyysissä.
Taulukko 6. Koronavirustartuntaluvut Suomessa
Koronavirustartunnat 2020 2021
Tammikuu 2 9 382
Helmikuu 8 12 711
Maaliskuu 1 788 20 076
Huhtikuu 3 625 8 737
Toukokuu 1 564 5 537
Kesäkuu 283 3 335
Heinäkuu 216 11 653
Elokuu 765 20 756
Syyskuu 2 157 14 100
Lokakuu 6 158 17 159
Marraskuu 9 552 29 970
Joulukuu 10 561 87 895
