Covid-19 pandemian vaikutukset lapsi- perheiden kotimaanmatkailuun
Essi Johansson
Opinnäytetyö, AMK Kesäkuu 2021
Palvelualat
Matkailu- ja palveluliiketoiminta
Johansson, Essi
Covid-19 pandemian vaikutukset lapsiperheiden kotimaanmatkailuun Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kesäkuu 2021, 38 sivua.
Palvelualat, Matkailu- ja palveluliiketoiminta, Opinnäytetyö AMK Julkaisun kieli: suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: kyllä Tiivistelmä
Tavoitteena oli selvittää, onko koronaviruspandemialla ollut vaikutusta lapsiperheiden kotimaanmatkai- luun. Tutkimuskysymyksinä olivat, onko lapsiperheiden käsitykset kotimaanmatkailusta muuttuneet ko- rona-aikana negatiiviseen vai positiiviseen suuntaan ja ovatko he valmiita tulevaisuudessa valitsemaan koti- maanmatkailun mieluummin kuin ulkomaanmatkailun.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Sähköisessä kyselylomakkeessa oli monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomaketta jaettiin kuuden päivän ajan Facebookissa mm. kotimaanmatkailuun ja lapsiperheiden kanssa matkustamiseen kohdenne- tuissa keskusteluryhmissä ja kyselyyn saatiin 85 vastaajaa. Tutkimusaineiston määrällinen aineisto analysoi- tiin frekvenssien ja prosenttiosuuksien keinoin, ja visuaalisesti havainnoitiin kuvioiden avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin teemoittelemalla vastauksia ja vertailemalla niitä keskenään.
Tutkimuksessa selvisi, että lapsiperheiden kotimaanmatkailu on laskenut paljon koronaviruspandemian ai- kana. Turvallisuus, yhteinen aika ja rauhallisuus nousivat pandemian myötä matkailussa tärkeiksi kritee- reiksi. Kotimaanmatkailu koettiin myös positiivisempana asiana pandemia-ajan matkailun jäljiltä. Monet perheet odottavat silti ulkomaanmatkoille pääsyä, mutta kotimaanmatkailu on tullut jäädäkseen monien elämään vahvemmin kuin ennen.
Avainsanat (asiasanat)
kotimaanmatkailu, lapsiperheet, Covid-19, kysely Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet)
-
Johansson, Essi
Impact of the Covid-19 pandemic on domestic tourism for families with children Jyväskylä: JAMK University of Applied Sciences, June 2021, 38 pages.
Services, Bachelor’s Degree Programme in Tourism and Service Business, Bachelor’s Thesis.
Permission for web publication: Yes Language of publication: Finnish Abstract
The intent of the study was to find out if the Covid-19 pandemic had an impact on the domestic tourism of families with children. The research questions were, if the image of domestic tourism had changed during the pandemic to a more negative or positive direction and are they willing to choose domestic tourism over a trip abroad in the future.
The study was executed by using both quantitative and qualitative methods together. The online question- naire had both multiple-choice questions and open-ended questions. The questionnaire was open for six days and was shared to Facebook groups about Finnish domestic tourism and travelling with children and reached 85 answerers. The study’s quantitative material was analysed through frequencies and percent- ages, and then visually shown through figures. The qualitative material was analysed as themes and com- pared together.
Through the study we found out that the domestic tourism of families with children had decreased notably during the pandemic. Safety, time together and calmness were deemed as the most important criteria dur- ing the pandemic. Domestic tourism was also considered in a more positive light. Many families wait for the chance to travel abroad again but domestic tourism has become a more important part of their lives.
Keywords/tags (subjects)
domestic tourism, families with children, Covid-19, survey Miscellaneous (Confidential information)
-
Sisältö
1 Johdanto ... 6
2 Tutkimusasetelma ... 7
2.1 Tutkimusongelma ja -kysymykset ... 7
2.2 Aineiston keruu ja analyysi... 7
3 Kotimaan matkailu Suomessa ... 10
3.1 Matkailun käsitteitä ja lajeja ... 10
3.2 Suomen kotimaan matkailu vuosina 2019-2020 ... 11
4 Turvallisuus ja taudit... 12
4.1 Matkailun turvallisuus ... 12
4.1.1 Covid-19 ... 13
4.1.2 SARS 13 4.1.3 Espanjantauti (Spanish flu) ... 14
5 Koronaviruspandemian vaikutukset matkailuun... 15
6 Lapsiperheet kohderyhmänä... 16
6.1 Lapsiperheet kuluttajina ... 16
6.2 Lapsiperheet matkalla ... 16
7 Tutkimustulokset ... 17
7.1 Vastaajien taustatiedot ... 18
7.2 Matkailutottumukset ja -motiivit ... 19
7.3 Näkemykset kotimaanmatkailusta ... 22
7.4 Koronaviruspandemian vaikutukset matkailuun ... 25
8 Johtopäätökset ... 26
9 Pohdinta ... 29
Lähteet ... 31
Liitteet ... 33
Liite 1. Kysely ... 33
Kuviot Kuvio 1. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä perheessä……… 18
Kuvio 2. Asuinalueet……… 19
Kuvio 3. Kotimaanmatkoja vuodessa……….……….…… 20
Kuvio 4. Matkan tarkoitus……… 21
Kuvio 5. Tärkeimmät asiat kotimaanmatkailussa……… 22
Kuvio 6. Kotimaanmatka vai ulkomaanmatka……… 23
1 Johdanto
Koronaviruspandemia järisytti maailmaa vuonna 2020 ja sen seurauksesta maiden rajoja suljettiin, kulkemista ja matkustelua rajattiin tai kiellettiin täysin. Tämä johti myös suomalaisen ravintola- ja matkailualan täyspysähdykseen. Suomen kotimaanmatkailu oli vuonna 2019 päässyt nousukau- teen ja talvimatkailukausi oli kuumimmillaan, kun tauti alkoi leviämään Kiinan Wuhanista myös Suomeen Saariselän kautta (Kajander 2020). Taudin levitessä kaikki ei-välttämätön matkustaminen suositeltiin lopettamaan, joka johti useiden hotellien ja matkailuyritysten väliaikaiseen sulkemi- seen ja suuriin lomautuksiin. Rajoitusten ja sulkujen avulla tauti saatiin laantumaan kesällä 2020, jolloin myös Suomen kotimaanmatkailu koki hyvin tarvittavan sysäyksen eteenpäin. Suomalaiset lähtivät matkustamaan kotimaassa ja paikallisesti, minilomista tuli helppo pako korona-arjesta.
Lapsiperheet ovat olleet yksi tärkeistä kotimaan matkailun kohderyhmistä, ja tutkimuksessa halut- tiinkin selvittää, miten koronaviruspandemia muutti heidän matkustustottumuksiaan ja käsityksiä kotimaanmatkailusta. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus vastata kysymyksiin, onko mahdollista, että koronaviruspandemia ja siitä aiheutuneet poikkeusolot, ovat luoneet uutta intoa lapsiperheiden kotimaanmatkailuun ja kuinka todennäköisesti tulevaisuudessa he valitsisivat kotimaanmatkan ul- komaanmatkan sijaan. Aiheen valinta lähti ravintola- ja matkailualan erittäin vaikeasta tilanteesta ja siitä aiheutuneesta keskustelusta. Hotellialalla työskentelevänä tutkijalla oli myös oma mielen- kiinto kohderyhmän matkailukäyttäytymistä kohtaan ja aiheen tutkinta tuo lisää näkökulmia lapsi- perheiden matkailumotivaatioihin ja mieltymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään suomalaisten matkailua numeroina koronaa edeltävältä vuo- delta, sekä kotimaanmatkailua käsitteenä ja jaetaan matkailu eri lajeihin, jotta pystytään tutki- maan kotimaanmatkailua ja siihen johtavia motiiveja tarkemmin. Samaisessa osuudessa käydään myös läpi koronaviruksen vaikutuksia matkailuun, sekä miten aiemmin tapahtumat, pandemiat ja epidemiatilanteet ovat muokanneet matkailua siihen mitä se tänä päivänä on. Lapsiperheiden kä- site avataan ja rajataan. Lapsiperheet joutuvat kiinnittämään huomiota useasti moniin eri asioihin matkoja suunnitellessaan, eikä matkailumaailmaa ole aina rakennettu lapsiperheitä varten. Teoria- osuudessa kerrotaan myös, miten lapsiperheet nähdään kuluttajina ja mikä on lapsien osuus per- heen kulutuspäätöksissä.
2 Tutkimusasetelma
2.1 Tutkimusongelma ja -kysymykset
Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, kuinka koronavirus on vaikuttanut juuri lapsiperheiden mat- kailutottumuksiin ja heidän matkojensa sisältöön kotisuomessa. Kyselyn avulla etsitään tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti lapsiperheiden kotimaan matkailutottumuksiin pandemian jälkeen. Onko mahdollista, että poikkeukselliset olosuhteet ovat luoneet uutta per- spektiiviä matkailijoiden näkemykseen kotimaan matkailusta ja täten luo uutta intoa kotimaan matkailua kohtaan?
2.2 Aineiston keruu ja analyysi
Tutkimus suoritettiin käyttäen määrällistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa syntyneestä aineistosta etsittiin syy-seuraussuhteita, eli kausaliteettia (Vilkka 2015, 44). Tutkimuk- sen syy-seuraussuhteet olivat työn kontekstissa koronapandemia ja kuinka suuri sen vaikutus oli lapsiperheiden kotimaan matkailuun ja matkailukäyttäytymiseen kotimaassa, verrattuna aikaan ennen pandemiaa ja pandemian aikana.
Tutkimusasetelmana käytettiin osittain retrospektiivistä paneeliasetelmaa. Tarkoitus oli saavuttaa useita havaintoyksiköitä, eli vastaajia, jotta saataisiin perusjoukosta, eli tässä tapauksessa lapsiper- heistä, mahdollisimman luotettava ja kattava otos. Tilastokeskus määrittelee (n.d.) lapsiperheen käsitteen perheeksi, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Retrospektiivi- sen asetelman teoria tuli käytäntöön, kun vastaajia pyydettiin vertaamaan mennyttä ja nykyistä aikaa yhdellä kyselykerralla. Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheiden kotimaan matkailua vuosina ennen koronaviruspandemiaa ja sen aikana, kysymällä samat kysymykset kahdesti eri vuosia aja- tellen. Tämän jälkeen analyysivaiheessa vastauksia verrattiin toisiinsa. Retrospektiivisen paneeli- asetelman ideana on suorittaa vain yksi mittauskerta, mutta samalla havaintoyksiköitä pyydetään tarkastelemaan mennyttä ja nykyistä aikaa. Huono puoli retrospektiivisessä paneeliasetelmassa on se, että voiko ihmisten muistiin luottaa, sillä vastaukset voivat olla erilaisia, kuin mitä ne olisivat olleet silloin jo tuoreeltaan. (Tietoarkisto n.d.)
Kyselyssä kerättiin tietoa vastaajien asuinalueista, tähän perusteltuna valintana on käytetty Tilas- tokeskuksen sivuilla voimassa olevaa luokitusta (n.d.) Suomen suuralueista, jotka rakentuvat Eu- roopan Unionin alueluokitusjärjestelmän Suomelle jaetusta kolmesta eri NUTS-tasosta. NUTS 1 - tason muodostaa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. NUTS 2 -tason muodostaa Suomen suuralueet, joita Suomessa on yhteensä viisi kappaletta: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois- ja Itä-Suomi, sekä Ahvenanmaa. Kyselyssä käytettiin NUTS 2 -tasoa, sillä sen avulla saimme tar- peeksi laajan alueinformaation. NUTS 3 -tason muodostaa Suomen kaikki maakunnat, joita on tällä hetkellä yhteensä 19 kappaletta. (Luokitus n.d.).
Kyselyssä haluttiin selvittää perheiden matkailutottumuksia ennen koronaviruspandemiaa ja sen jälkeen. Tätä varten matkailu on jaettu kyselyn kuudennessa ja kymmenennessä kysymyksessä kuuteen eri lajiin (ks. kappale 3.1.): kulttuurimatkailu, luontomatkailu, maaseutumatkailu, sosiaali- nen matkailu, hyvinvointimatkailu, sekä liikuntamatkailu. Vastaajille annettiin mahdollisuus valita maksimissaan kaksi näistä vaihtoehdoista.
Aineistoa kerättiin sähköisenä kyselynä, joka tehtiin Webropol-ohjelman avulla. Tavoitteeksi vas- tausmääristä ennen kyselyn julkaisemista oli n. 100 kpl. Ilman suurempia palkintoja tai arpomisia vastaajien keräämiseen, tämä tuntui suhteellisen saavutettavalta määrältä. Kyselyä jaettiin kirjoit- tajan oman sosiaalisen median kanavien kautta yleisissä kaupunkien Facebook-ryhmissä, eli Puska- radioissa, esimerkiksi Tampere, Helsinki, Jyväskylä. Kyselyä jaettiin myös Faceookin kautta Naisten- huone-ryhmiin, kirjoittajan omille sivuille ja omiin matkailualan työryhmiin. Enemmän
kohderyhmille suunnatuissa Facebook-ryhmissä kyselyä jaettiin seuraaviin ryhmiin:
- Matkaile Suomessa – Vinkkejä ja Ideoita - Kotimaan matkailijat
- Hei me reissataan kotimaassa
- Lasten kanssa matkailu – keskustele, vinkkaa ja linkkaa!
- Perhematkailu – Parhaat vinkit lapsiperheille.
Tarkoituksena oli kerätä aineistoa mahdollisimman monipuolisella otannalla ympäri Suomea, jotta tutkimustulokset kertovat yleistä tietoa laajemmalta alueelta ja suuremmalla otannalla, eikä vain paikallisesti. Tutkimuksessa halutaan tutkia tarkemmin muuttujien välistä kausaalisuhdetta. Muut- tujaksi tässä tilanteessa ajateltiin aikaa ennen ja jälkeen koronaviruspandemiaa. Kyselylomakkeella
käytettiin monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset toivat tutkimuk- seen laadullisen menetelmän luonteen, jolloin havaintoyksiköiltä oli mahdollisempaa saada yksi- tyiskohtaisempaa tietoa aiheesta. Monivalintakysymyksiä on avattu frekvenssijakaumien avulla, jotta tutkimuksen purkamisvaiheessa voidaan havainnoida, kuinka vastaukset ovat jakautuneet havaintoyksiköiden kesken. Laadullista aineistoa, eli avoimiin kysymyksiin saatuja vastauksia, ana- lysoitiin teemoittelemalla vastauksia niiden mukaisiin teema-alueisiin, ja tällä tavoin vastauk- sista etsittiin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Reliabiliteetti ja validiteetti
Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen pysyvyyttä ja toistuvuutta. On tärkeää pitää mielessä voiko toinen tutkija replikoida tutkimuksen saaden samanlaiset tulokset. On siis tutkimusta tehdessä tär- keää ottaa huomioon aiemmat tehdyt tutkimukset aiheesta ja huomioida myös se, että samoja tu- loksia ei ole aina mahdollista saada varsinkin määrällisessä tutkimuksessa. Määrällisessä tutkimuk- sessa tutkimusaineisto yleisesti ottaen kerätään käyttäen todennäköisyysotantamenetelmää.
Menetelmän tarkoitus on etsiä todennäköisyyksiä rakentaen ns. pienoismalli siitä perusjoukosta, jota tutkimuksessa halutaan tutkia ja käsitellä, jolloin tuloksia voidaan yleistää tätä joukkoa koh- taan. (Valli 2018, 223.)
Suomessa vuonna 2019 lapsiperheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli yli 500 000 (Pikkulapsiperheiden määrä vähentynyt lähes viidenneksellä 2010-luvulla 2020). Suomalaisten lap- siperheiden perusjoukko on niin suuri ja vaikeasti saavutettavissa, jolloin kyselyn otantakehikko, eli joukko, josta otos valitaan, on riippuvainen sähköisen kyselyn jakelumahdollisuuksista. Otanta- kehikko on määräytynyt tässä tapauksessa sosiaalisen median käyttäjiin ja tiettyjen ryhmien jäse- niin, sillä mahdollisuudet kyselyn jakamiseen eri tavoilla on rajalliset. Facebookin erinäisiin ryhmiin ja sitä kautta saavutetut vastaajat ovat siis vain murto-osa perusjoukosta ja sisältää mitä luultavim- min poikkeuksia. Kyselyyn vastaajien määrä määrää siis myös lopullisesti tutkimuksen luotettavuu- den ja sen, voiko tuloksia ylistää.
3 Kotimaan matkailu Suomessa 3.1 Matkailun käsitteitä ja lajeja
Matkailu on äärimmäisen laaja käsite, joka sisältää satoja eri alalajeja ja määritelmiä, joilla voidaan kuvailla eri matkailun muotoja. Eri alalajit perustuvat erinäisiin tarkoituksiin, sisältöön, toimintaan tai moneen lukemattomaan eri asiaan. (Verhelä 2014, 37.) Opettaja ja matkailualan ammattilainen Pauli Verhelä (2014, 37-44) on jakanut matkailun kuuteen eri pääalueeseen, jotka ovat: kulttuuri- matkailu, luontomatkailu, maaseutumatkailu, sosiaalinen matkailu, hyvinvointimatkailu, sekä lii- kuntamatkailu. Näistä jokainen sisältää myös erilaisia alalajeja aihealueeseen liittyen. Tutkimuk- sessa tutkitaan lapsiperheiden matkailumotiiveja näiden käsitteiden avulla, jolloin voimme
selvittää mikä lapsiperheet saa liikkeelle ja matkalle, sekä onko mahdollisesti koronapandemia saa- nut aikaan muutoksia aiempiin matkailumotiiveihin.
Kulttuurimatkailu
Kulttuurimatkailu on matkailua, jossa ihmisten ja paikkojen perintö toimivat pohjana matkailutuot- teelle, joka houkuttelee matkailijoita tutustumaan heille uusiin kulttuureihin ja elämäntapoihin.
Kulttuurimatkailuksi lasketaan myös esimerkiksi konsertit, festivaalit ja taidetapahtumat. (Verhelä 2014, 37.)
Luontomatkailu
Luontomatkailu yläkäsitteenä koostuu lukuisista eri luonnossa toteutettavista aktiviteeteistä.
Luontomatkailun perusteena on ihmisen oman asuinalueen ulkopuolella tapahtuvat aktiviteetit, jotka ilmentyvät aidossa tai muokatussa luonnonympäristössä. (Verhelä 2014, 38.)
Maaseutumatkailu
Maaseutumatkailu on suhteellisen uusi käsite, josta on vaikea luoda yhtä selkää määritelmää. Pe- ruskäsitteenä maaseutumatkailuun luokitellaan kaikki matkailun keinot ja toimet, jotka hyödyntä- vät matkailutoiminnassaan maaseutua toimintaympäristönään. Suurena osana maaseutumatkai- lua on maatilamatkailu, joka suurilta osin toimii yksinomaan pienyrittäjien toimesta sekä
maatilaomistajien sivutoimena. (Tuohino 2017, 83-84; Verhelä 2014, 39.)
Sosiaalinen matkailu
Sosiaalisella matkailulla pyritään edistämään jokaisen ihmisen oikeutta esteettömään matkailuun ja mahdollisuutta matkustaa haluamaansa kohteeseen oman asuinalueensa ulkopuolelle. Sosiaali- nen matkailu on käsitteenä äärimmäisen uusi. Sosiaalisen matkailun toimijoiden tarkoituksena on luoda tasapainoa matkailun ja siihen liittyvien työpaikkojen sesonkipainotteisuuteen. Suomessa toimii myös useita eri sosiaalisen lomatoiminnan järjestöjä, jotka pyrkivät tukemaan mm. vähäva- raisten lomailumahdollisuuksia. (Verhelä 2014, 40.) Tässä tutkimuksessa sosiaalista matkailua käsi- tellään käsitteenä, jonka mukaan matkailijoiden matkan tarkoituksena on sosiaaliset tapaamiset esimerkiksi ystävien tai sukulaisten kanssa.
Hyvinvointimatkailu
Hyvinvointi-, terveys- ja wellness-matkailu ovat vanhoja käsitteitä, jotka juontavat juurensa jo Ba- bylonian lähteistä, antiikin Kreikan ja Rooman kylpyläkulttuuriin, joka lopulta levisi Keski-Euroop- paan ja loi pohjan modernin matkailun kehittymiselle Euroopassa (Suontausta & Tyni 2005, 8-9).
Hyvinvointimatkailun perusteena on nauttiminen, terveyden ylläpito sekä itsensä huolenpito. Suo- messa hyvinvointimatkailu eroaa muiden maiden käsityksestä, sillä Suomessa usein hyvinvointi- matkailu liitetään liikuntaan ja sitä kautta itsensä kehittämiseen ja ylläpitoon. (Verhelä 2014, 41- 42.)
Liikuntamatkailu ja matkailuliikunta
Liikuntamatkailussa matkailijat hyödyntävät kohdealueen liikunta- ja aktiviteettipalveluja ja näin ollen liikunta on yksi matkan päämotiiveista. Matkailuliikunta on käsitteenä eri, sillä sen mukaisesti matkan aikana liikunta-aktiviteetit eivät ole se pääsijainen motiivi matkalle, vaan tapahtuma mat- kan ohella. (Verhelä 2014, 43.)
3.2 Suomen kotimaan matkailu vuosina 2019-2020
Vuosi 2019 oli Suomen kotimaan matkailulle menestyksekäs vuosi, sillä kotimaassa maksullisen yö- pymisen sisältäneiden matkojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2019 näitä matkoja tehtiin 7,3 miljoonaa, kun vuonna 2018 vastaava luku oli alle 7 miljoonaa. Suomalaisten kotimaanmat-
kailu on ollut suuressa nousussa vuodesta 2016 alkaen, mutta vuonna 2019 päästiin jo äärimmäi- sen hyviin lukemiin. (Suomalaisten matkailu 2020.) Tämä kaikki oli pohjana suurille odotuksille vuoden 2020 matkailua kohtaan, ja siitä povattiin menestyksekästä matkailuvuotta. Matkamessu- jen vuonna 2019 suorittaman Lomamatkaennusteen mukaan rahaa oltiin valmiita käyttämään aiempaa enemmän vuonna 2020 kotimaan matkailussa erityisesti majoituksiin, lentoihin ja juna- matkustukseen. (Matkamessujen Lomamatkaennuste 2020.)
4 Turvallisuus ja taudit 4.1 Matkailun turvallisuus
Turvallisuus on käsite, joka perustuu ihmisen perimmäiseen haluun ja vaistoon olla fyysisesti ja henkisesti turvassa ulkopuolisilta vaaroilta. Tämä heijastuu vahvasti myös matkailuun ja on muo- kannut matkailua äärimmäisen paljon nykyisen maailman vaatimuksiin. Onnettomuudet, luonnon- ilmiöt- ja katastrofit ja terroriteot ovat mullistaneet matkailun tuottamista ja käytänteitä. Yksi suu- rimmista matkailua mullistaneista turvallisuuteen liittyvistä tapahtumista oli World Trade Centeriin kohdistunut terroristinen ilmaisku vuoden 2001 syyskuussa. (Verhelä 2014, 173.)
World Trade Centeriin suunnatut terroriteot pysäyttivät ilmaliikenteen ja muuttivat matkailua ja lentoturvallisuutta ikuisesti. Ennen vuoden 2001 terroritekoa lentokenttien turvallisuustarkastuk- set olivat tasoltaan huomattavasti löyhempiä kuin nykypäivänä. Lisääntyneet terroriteot ja -uhkat ovat muokanneet lentomatkailusta hyvin tarkkaan vartioidun koneiston, jonka myötä matkailua on mahdollisesti myös rajoitettu osilta kansalaisilta, sekä joihinkin maihin ja kohteisiin matkailua on rajoitettu. Myös matkailijoiden ajatukset matkailusta ovat muuttuneet tekojen seurauksesta.
Kun puhutaan matkailun muuttumisesta maailman tapahtumien mukana, myös Tarlow (2011, 43) huomauttaa käsitellessään turismin ja terrorismin välisiä yhteyksiä, kuinka matkailijat eivät enää vuoden 2001 tapahtumien jälkeen oleta turvallisuuttaan kohteissaan, vaan he myös osaavat vaatia sitä, ja melkeinpä tärkeimpänä osana matkaansa. Ennen turvallisuudesta ja vaaroista ei uskallettu mainita sanallakaan, sillä pelättiin turistien tulon loppuvan ja näin tulojen ja töiden menetys olisi mahdollista. Turvallisuudesta on tullut niin tärkeä päätekijä matkailualan toimijoille ja useille se on
jopa pääkeino tienata, toimijat kehuskelevat turvallisuudellaan ja sillä tehdään rahaa. Ihmiset vält- televät paikkoja, joissa turvallisuus on ollut uhkana esillä esim. levottomuuksien, sairauksien tai varkauksien vuoksi.
4.1.1 Covid-19
Myös terveydellinen turvallisuus on luonut maailman historiassa useasti esteitä ja muutoksia mat- kailun toimintaympäristöön. Vuoden 2020 ajateltiin alkavan hyvin menestyksekkäästi ja talvimat- kailukausi oli Suomessa parhaimmillaan, kun joulukuussa 2019 uutisista kuului ensimmäistä kertaa tietoa Kiinan Wuhanissa havaituista keuhkokuumetapauksista, joiden aiheuttajana oli uusi korona- virus SARS-Cov-2, joka myöhemmin onkin tunnettu nimellä COVID-19 (lyhenne sanoista corona, virus ja disease) (Koronavirus Covid-19 n.d.). Koronavirukset aiheuttavat yleisesti ihmisillä lievän hengitystieinfektion eli tulehduksen. Useimmat koronaviruksista, kuten SARS ja COVID-19, tarttu- vat käsien välityksellä, limakalvojen kautta tai lähikontaktissa pisaratartuntana. (Lumio 2019.) In- fektoituneen ihmisen puhuessa, yskiessä tai aivastaessa pisarat leviävät ja tippuvat maahan ja kos- ketuspinnoille muutamissa sekunneissa, tämän vuoksi riittävien turvavälien pitäminen on erittäin tehokas keino torjua taudin leviämistä (Sauer 2021).
Covid-19 tartunnasta voi yleisesti ottaen seurata lievempiä oireita, kuten kuumetta, yskimistä, hengitysvaikeuksia, lihaskipua, kurkkukipua tai jopa haju- ja makuaistien häiriöitä. Harvinaisem- missa tapauksissa Covid-19 tartunnan vuoksi voi ilmetä vakavia hengitysteiden ongelmia, munuais- vaivoja tai jopa kuolemaa. John Hopkins Center for Systems Science and Engineering kehittämän Covid-19 maailmanlaajuisen kartoitussysteemin mukaan tekstin kirjoitushetkellä 31.3.2021 koro- navirus johteisia kuolemia on rekisteröity maailmanlaajuisesti yhteensä 2,805,972 kappaletta, mutta taudista on selvinnyt yli 72 miljoonaa ihmistä. (Sauer 2021.) Nämä luvut kertovat vahvasti kuinka merkittävästä taudista on kyse maailman historian aikana.
4.1.2 SARS
Vuosina 2002-2003 Kiinassa levinnyt SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome) oli uusi ja hengen- vaarallinen tauti. Taudin lähtökohtana oli aiemmin tuntematon eläinkunnan koronavirus, joka luo- kitellaan zoonoosiksi, eli eläimestä ihmisiin tarttuvaksi taudiksi. SARS sai alkunsa ja lähti leviämään
Kiinasta Guangdongin alueelta 2002 vuoden lopulla, mutta varsinaiseksi epidemiaksi tauti lähti le- viämään Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 keväällä parin kuukauden aikavälillä. Maailmanlaajuisesti tautiin sairastui yhteensä noin 8 500 henkeä, joista noin joka kymmenes menehtyi. (Lumio 2019.) Oireiltaan ja tarttumistavoillaan SARS oli hyvin samantyyppinen kuin Covid-19, mutta koska emme vielä tiedä tarkkaan tuoreemman koronaviruksen ominaisuuksista tai muuttujista, on Covid-19 saanut mahdollisuuden levitä suuremmaksi pandemiaksi. On otettava myös huomioon, että Kiinan ja muiden maiden välinen lentoliikenne on noussut huomattavasti vuodesta 2003, jolloin taudeilla on otollisempi mahdollisuus levittäytyä. Uuden koronaviruksen leviämisen ansiona oli myös nope- ampi tartunta-aikataulu. Oireeton henkilö pystyi levittämään tautia jo pari päivää ennen oireiden ilmentymistä, jolloin eroavaisuus SARSiin oli huomattava ja tämän vuoksi karanteeni toimenpiteet olivat huomattavasti heikommin suoritettavissa. (Petersen, Koopmans, Go, Hamer, Petrosillo, Cas- telli, Storgaard, Al Halili & Simonsen 2020.)
4.1.3 Espanjantauti (Spanish flu)
On siis selvää, että vaikka nämäkin koronavirustaudit ovat hyvin samankaltaisia, ero leviämisen ja tartuntojen määrällä on ollut suuri, ja paljon on myös riippunut ajanmukaisista mahdollisuuksista ja valmiuksista taistella leviämistä vastaan. Yhtenä suurimpana esimerkkinä tästä on vuonna 1918–
1919 pahimmillaan maailmanlaajuisesti levinnyt Espanjantauti (Spanish flu), joka oli ja on edelleen yksi pahimmista influenssa pandemioista ihmishistoriassa. Espanjantaudin tartunnan saaneita oli maailmanlaajuisesti arviolta yli 500 miljoonaa, eli kolmasosa maailman väestöstä tähän aikaan, ja tautiin kuolleiden määrän arvioitiin olevan n. 50 miljoonaa henkeä, mutta koska emme voi olla var- moja arviot vaihtelevat 30 miljoonasta jopa 100 miljoonaan henkeen. Tautiin kuoli hyvin tervettä väestöä aina alle viisi vuotiaista keski-ikäisiin. Ilman rokotteita tai antibiootteja tautia ja jälkisai- rauksia vastaan taisteleminen oli mahdotonta, eikä eristäytymistä, karanteenia tai desinfiointiväli- neitä/-aineita ollut mahdollisuutta tai osaamista käyttää apuna taudin leviämisen hallintaan suu- rimmalla osaa maailmanväestöä. (1918 Pandemic (H1N1 virus) 2019.)
5 Koronaviruspandemian vaikutukset matkailuun
Pelko taudin pikaisesta leviämisestä ja SARS-tyylisestä epidemian uusiutumisesta oli suuri, mutta kukaan ilman tuntemusta ja koulutusta tartuntataudeista ei osannut ennustaa taudin nopeaa le- viämistä kaupungeista maihin ja eri mantereille. Suomessa pelättiinkin milloin uutisoitaisiin, että Suomessa on todettu ensimmäiset korona tartunnat, mutta oletukset taudin rantautumisesta Suo- meen olivat alhaiset. Kävi kuin kävikin, että ensimmäinen koronavirustapaus, melkein tasan kuu- kausi ensimmäisen todistetun koronatartunnan jälkeen, uutisoitiin tammikuussa 28.1.2020, kun Lapin Saariselälle matkustanut kiinalaisnainen alkoi näyttämään oireita koronaviruksesta (Kajander 2020). COVID-19 levisi nopeasti ja maailmanlaajuisesti maiden ja mantereiden välisten lentoyh- teyksien avulla, ja Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020 (Anttila 2021).
Kaikesta huolimatta, epidemia hiljeni kesäkuukausia kohti ja rajoituksista huolimatta ihmiset pääsi- vät ja halusivat taas matkustaa, vaikkakin vain kotimaassa. Poikkeusoloista johtuen, suomalaisten koronasyksyn vapaa-ajanmatkat keskittyivät mökkeilyyn. Suomalaisten matkailua (2021) tutkiessa Tilastokeskus informoi, että suomalaiset tekivät syys-joulukuussa yhteensä 7,3 miljoonaa vapaa- ajanmatkaa, jotka sisälsivät yöpymisen. Suomalaisten vahvasta mökkikulttuurista ja silkasta mök- kien määrästä ei voi yllättyä, sillä vuonna 2020 näistä 7,3 miljoonasta vapaa-ajanmatkasta 5,4 mil- joonaa oli ilmaismajoitusmatkoja mökeillä ja tuttavilla. (Suomalaisten matkailu 2021.)
Kotimaan matkailu tulevaisuudessa
Jo vuoden 2020 kesä- ja syysmatkailukauden perusteella voidaan kertoa, että vaikka ulkomaan- matkaajia ei Suomessa juurikaan poikkeusolojen myötä ollut, niin suomalaisten oma kiinnostus omaa maataan ja maakuntakohteita kohtaan nousi huomattavasti. Esimerkiksi Olavinlinna keräsi 2020 heinäkuussa koko 2000-luvun suurimman kävijämääränsä: 43 899 vierailijaa. Myös Hämeen- linnan vankila ylitti kävijäennätyksensä koronakesällä. Suomalaisten kiinnostus oman maansa kult- tuuriin ja taiteeseen on vahvasti uudestaan esillä ja myös Suomen kansallismuseon museopalvelu- johtaja Tiina Mertanen kertoi Suomen kansallismuseon 22.10.2020 julkaistussa tiedotteessa ihmisten ilmiselvästä kaipuusta kulttuurin pariin, ja kuinka tärkeäksi voimavaraksi kulttuurisuus ja yhtenäisyys ovat nousseet tänä poikkeuksellisena ajankohtana. (Lisääntynyt kotimaanmatkailu pi- risti poikkeuksellista vuotta Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa 2020.)
6 Lapsiperheet kohderyhmänä 6.1 Lapsiperheet kuluttajana
Anu Raijaksen ja Terhi-Anna Wilskan (2007, 29-30) Kuluttajatutkimuskeskukselle kirjoittamasta lapsiperheiden kuluttajakäyttäytymistä tutkivan kuluttajatutkimuksen perusteella voidaan havaita, että lapsien mielipiteitä otetaan eniten huomioon vapaa-aikaan ja huvituksiin liittyvissä ostopää- töksissä. Tutkimuksen mukaan 46 % vastanneista vanhemmista kertoi koko perheen päättävän va- paa-ajan tapahtumista (elokuvat, teatteri, konsertit ja urheilukilpailut), 51 % vastasi koko perheen päättävän muista huvituksista (mm. huvipuistot ja kylpylät), sekä 44 % vastanneista kertoi koko perheen päättävän lomamatkoista ja risteilyistä. Samanlaisia tuloksia saatiin, kun lapsilta kysyttiin heidän päätösvallastaan perheiden kulutuskohteisiin. (Raijas & Wilska 2007, 29-30.) Voimme siis päätellä, että lapsilla on täten suurempi vaikutus matkailuun ja siihen liittyvään päätöksentekoon lapsiperheissä, ja lapset ovat perheissä selkeästi osallisena matkailupäätöksissä ja heidän mielipi- teitään kuunnellaan vahvasti.
6.2 Lapsiperheet matkalla
Tilastokeskus määrittelee (n.d.) lapsiperheen käsitteen perheeksi, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Tämän mukaisesti lähdimme tutkimuksessa käsittelemään ja tutki- maan käsitteen mukaisten lapsiperheiden kotimaan matkailutottumuksia ennen Covid-19 pande- miaa, kuten myös pandemian ajalta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka koronavirus oli vai- kuttanut heidän matkailutottumuksiinsa kotimaassa, ja oliko kenties heidän kriteerinsä
matkailukohdetta miettiessä muuttuneet pandemian johdosta.
Useat vanhemmat kokevat matkailun olevan mahdotonta lapsien kanssa tai usein aivan liian työ- lästä, mutta on myös niitä vanhempia, jotka eivät koe lasten olevan este matkailun jatkamiselle ja saavat siitä uutta intoa lähteä esittelemään jälkikasvulleen maailmaa ja tutustumaan muihin kult- tuureihin jo pienestä pitäen. Lapsien kanssa matkustamista voi pitää hyväntuulisena haasteena.
Niinikangas ja Ropponen (2013, 21) kertovat kirjassaan, kuinka kokeneille matkaajille lapsen eh- doilla matkaaminen luo uutta haastetta matkansuunnitteluun ja suunnitelmissa joustamiseen, eikä
reissulla enää ole parempaa tarkoitusta kuin perheen yhdessä vietetty aika, se on se tärkein asia, jonka lapsi reissuista saa irti ja muistaa pitkään.
Kotimaan matkailu on lapsiperheille äärimmäisen hyvä ja helppo vaihtoehto, kun halutaan päästä viettämään yhteistä aikaa ja luoda uusia kokemuksia. Suomen valttikortteja matkailussa ovat puh- das ja kaunis luonto, Lapin huikeat patikointireitit ja loistavat yhteydet paikasta paikkaan. Suo- messa on suhteellisen lyhyet välimatkat, joita on äärimmäisen helppo matkustaa autolla, junalla, linja-autolla, lentokoneella taikka matkailuautolla. (Niinikangas & Ropponen 2013, 52, 172) Nykyai- kana lapsille on myös useita eri viihdytysvaihtoehtoja pitkiä ja tylsiä matkoja varten (Niinikangas &
Ropponen 2013, 52). Youtube, äänikirjat ja suoratoistopalvelut tuovat vahvasti kaivattu ajan- vietettä lapsille, jotta matka sujuisi vilkkaammin. Niinikangas ja Ropponen (2013, 52) mainitsevat myös miten tärkeää lapsien kanssa matkustaessa on ajoittaa reissaaminen lasten aikataulujen ym- pärille. Lähtö aamuvarhain, jotta perheen pienimmät voivat jatkaa uniaan matkalla tukee rauhalli- sempaa ja nopeasti sujuvaa matkaa.
Useasti lapsien kanssa matkustaessa on lisävuoteiden ja pinnasänkyjen tarve suuri, mutta ei aina välttämätön. Halvemmalla pääsee, kun valitsee hotellihuoneen isolla parisängyllä, jossa lapset mahtuisivat välissä nukkumaan. Tämä ei tietenkään ole juuri se paras vaihtoehto, jos reissussa ol- laan yhtään pidempään. Tällöin tilan tarve ja omat sängyt ovat varmasti kaikille yhtä tärkeitä. Täl- löin on mahdollisuus myös harkita asunnon taikka mökin vuokraamista. Tämä saattaa myös joskus olla halvempikin vaihtoehto ison perheen kohdalla verrattuna hotellihuoneisiin, mutta huomioita- vaa on myös se, että vuokratessa menettää myös samalla aamiaismahdollisuuden ja tämä joudu- taan hoitamaan itse. (Niinikangas & Ropponen 2013, 82-83.)
7 Tutkimustulokset
Tutkimus toteutettiin käyttäen sähköistä Webropol-kyselyä, jota jaettiin Facebookissa erilaisissa ryhmissä ja keskustelualustoilla. Kysely oli rakennettu osittain strukturoiduilla kysymyksillä sekä myös avoimin kysymyksin. Kysely oli suunnattu lapsiperheille, joissa on vähintään yksi alle 18-vuo- tias lapsi. Kyselyn avulla haluttiin selvittää eroavaisuuksia lapsiperheiden kotimaanmatkailutottu- muksiin ennen koronaviruspandemiaa, pandemian aikana ja sen jälkeen. Kysely oli avoinna kuusi päivää, jonka aikana kyselyyn vastasi 85 henkeä. Tavoitteena kyselylle oli 100 vastaajaa, mutta ai- kataulullisesti kyselyyn ei keretty saamaan tarpeeksi vastaajia.
7.1 Vastaajien taustatiedot
Kyselyn oli tarkoitus kohdistua juuri lapsiperheisiin, joten taustatietona haluttiin kysyä, kuinka monta alle 18-vuotiasta lasta perheeseen kuuluu. Ensimmäiseen kysymykseen vastasi 85 henkeä.
Yleisin lapsien määrä vastaajilla oli kaksi alle 18-vuotiasta lasta, sillä 37 (43,5 %) vastaajista kertoi perheessä olevan kaksi lasta. Toisena oli perheet, joissa on vain yksi alle 18-vuotias lapsi, tämän valitsi 32 ihmistä (37,5 %) (Kuvio 1). Ensimmäisessä kysymyksessä oli vaihtoehtona vastata ”Ei yh- täkään” alle 18-vuotiaiden lapsien määrästä perheessä, jonka jälkeen oli mahdollisuus vastata avoimeen kysymykseen, jossa kysyttiin pandemian vaikutuksista vastaajan kotimaanmatkailuun.
Kysymykseen saatiin yksi vastaus, jossa kerrottiin, kuinka koronan vuoksi perheen juna- ja lento- matkustus on lakannut Suomessa ja ulkomailla totaalisesti, mutta mökkeilylomat ja -viikonloput ovat lisääntyneet huomattavasti.
Kuvio 1. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä perheessä
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Ei yhtäkään Yksi Kaksi Kolme Neljä Useampia
Frekvenssi
Kuinka monta lasta perheeseen kuuluu?
Vastaajia koitettiin saavuttaa mahdollisimman laajalta alueelta, joten vastaajien asuinalueita ha- luttiin kysyä. Kysymykseen vastasi 83 henkeä, joita suurin osa, eli 36 henkeä (43,4 %) asui Länsi- Suomen alueella. Helsinki-Uusimaa tuli alueena toiseksi 31 vastanneella hengellä (37,3 %) (Kuvio 2).
Kuvio 2. Asuinalueet
7.2 Matkailutottumukset ja -motiivit
Kyselyssä haluttiin selvittää vastaajien matkailutottumuksia aikana ennen pandemiaa. Kysymyk- sessä haettiin, kuinka usein keskimäärin yhden vuoden aikana vastaajat ovat perheensä kanssa matkustaneen Suomessa. Vastaukset jakautuivat hyvin kolmen eri vaihtoehdon välille, kuten al- haalla olevasta kuviosta (Kuvio 3) voi huomata. Suurin yllätys oli avoimet vastaukset, joihin oli vas- tattu, että jotkut ovat matkustaneet keskimäärin kotimaassa jopa 10-12 kertaa vuodessa. Pande- mian aikana kotimaanmatkailu hidastui huomattavasti, ja melkein 30 % vastanneista sanoikin
36
31 7
9
Missä päin Suomea perheenne asuu?
Länsi-Suomi Helsinki-Uusimaa Muu Etelä-Suomi Pohjois-ja Itä-Suomi
matkustaneensa vain kerran pandemian aikana, ja lähes 18 % vastaajista ei ollut matkustanut ker- taakaan pandemian alkamisen jälkeen. Toisaalta vastaajista suurin osa olikin matkustanut koti- maassa pandemiankin aikana, mutta hyvin hiljaisesti verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
Kuvio 3. Kotimaanmatkoja vuodessa
Perheiden matkailumotiiveja ja niiden mahdollisia muutoksia pandemian johdosta haluttiin myös selvittää. Matkailu jaettiin tässä kysymyksessä kuuteen eri alueeseen, jotka on jo tekstissä aikai- semmin avattu. Vastaukset eroavat toisistaan ennen pandemiaa ja pandemian aikana. Lapsiper- heet ovat matkustaneet vähemmän pandemian aikana, mutta sosiaalinen matkailu on tilanteen myötä pysynyt lähes samana, jollei jopa vahvistunut. Ennen pandemiaa enemmistö vastaajista (yli 58 % valinnoista) valitsi sosiaalisen matkailun perheidensä matkamotiiviksi. Toisena perässä tuli
0 5 10 15 20 25 30
Useammin Neljä kertaa Kolme kertaa Kaksi kertaa Kerran Ei kertaakaan
Kuinka usein olette matkustaneet perheenä keskimäärin yhden vuoden aikana Suomessa?
Ennen pandemiaa (n= 83) Pandemian aikana (n= 84)
luontomatkailu (32 % valinnoista), sekä kolmantena hyvinvointimatkailu (yli 22 % valinnoista). Sa- mat teemat jatkuivat pandemian aikana suurilta osin, eikä suuria muutoksia matkojen motiiveissa nähty (Kuvio 4).
Kuvio 4. Matkan tarkoitus
Kysymyksissä numero 7 ja 11 kysyttiin taas perheiden kriteereistä ja arvoista kotimaanmatkailussa.
Kysymyksen avulla haluttiin tuoda ilmi mahdollisia muutoksia lapsiperheille tärkeistä asioista, kun he suunnittelevat kotimaanmatkojaan. Kysymyksissä oli mahdollista valita useampia vaihtoehtoja.
Kysymykseen numero 7, jossa kysyttiin ajasta ennen pandemiaa, saatiin vastauksia 84 hengeltä ja valintoja tehtiin yhteensä 265. Kysymyksessä numero 11, jossa kysyttiin samaa, mutta pandemian aikana, vastauksia saatiin taas 74 hengeltä (10 vähemmän) ja valintoja tehtiin yhteensä 205 (60 vä- hemmän), joten ero vastausmäärissä on huomioitava. Tästä huolimatta, valinnat pysyivät suht sa- massa luokassa pandemia-ajasta riippumatta (Kuvio 5). Turvallisuus nosti päätään huimasti, sillä
0 10 20 30 40 50 60
Muu Liikuntamatkailu Hyvinvointimatkailu Sosiaalinen matkailu Maaseutumatkailu Luontomatkailu Kulttuurimatkailu
Mikä on ollut perhelomienne suosituin tarkoitus?
Ennen pandemiaa (n= 84) Pandemian aikana (n= 74)
ennen koronaa vastaajista 26 valitsi arvostavansa turvallisuutta, kun taas koronan aikana näin va- litsi 34 vastaajaa. Myös rauhallisuus koettiin tärkeämpänä pandemian aikana. Ennen pandemiaa rauhallisuuden lomamatkoilla koki tärkeäksi 14 vastaaja, kun taas pandemian aikana näin koki 17 vastaajaa.
Kuvio 5. Tärkeimmät asiat kotimaanmatkailussa
7.3 Näkemykset kotimaanmatkailusta
Kysymyksellä numero 12 haluttiin selvittää, onko koronaviruspandemia vaikuttanut lapsiperheiden käsitykseen kotimaanmatkailusta negatiivisella tai positiivisella tavalla. Tähän vastasi 82 ihmistä, joista 10 vastaajaa vastasi koronaviruksen muuttaneen heidän käsitystään kotimaanmatkailusta negatiiviseen suuntaan. Vastaajista 16 valitsi ”En osaa sanoa”-vaihtoehdon, mutta suurin osa, eli
56 henkeä, vastasi heidän käsityksensä kotimaanmatkailusta muuttuneen koronan vuoksi positiivi- seen suuntaan.
Kysymyksessä 13 kysyttiin, että kuinka todennäköisesti vastaajat valitsisivat tulevaisuudessa koti- maanmatkan ulkomaanmatkan sijaan. Kysymykseen vastasi 77 henkeä, johon vastaukset jakautui- vat hyvin samalla tavalla, kun aiempaan kysymykseen. Vastaajista 9 vastasi, että he eivät valitsisi kotimaanmatkaa ulkomaanmatkan sijaan tulevaisuudessa. 16 vastanneista vastasi ”En osaa sanoa”
ja 52 henkeä vastasi, että hyvinkin todennäköisesti he valitsisivat tulevaisuudessa kotimaanmatkan ulkomaanmatkan sijaan (Kuvio 6).
Kuvio 6. Kotimaanmatka vai ulkomaanmatka
Seuraava, eli 14. kysymys, oli aikaisempaa kysymystä avaamaan tarkoitettu avoin kysymys, jossa kysyttiin syitä, joiden vuoksi perheet valitsisivat kotimaanmatkan ulkomaanmatkan sijaan. Avoimia
Ei lainkaan todennäköistä
En osaa sanoa
Hyvin todennäköisesti
Kuinka todennäköisesti valitsisitte tulevaisuudessa
kotimaanmatkan ulkomaanmatkan sijaan?
vastauksia kysymykseen saatiin 69 kappaletta. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että enem- mistö heidän tulevista lomamatkoistansa tulevat sijoittumaan kotimaahan. Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että aikovat matkustella kotimaassa myös enemmän, mutta ei ulkomaanreissuja korvaavasti. Vastaajista suuri osa oli myös sitä mieltä, että he matkustavat tulevaisuudessa koti- maassa niin kauan, kunnes ulkomaille uskaltaa taas lähteä matkustamaan, ja tautien leviäminen ei ole enää aktiivinen ongelma.
Kotimaanmatkailun tulevaisuudessa valitsevat kertoivat, kuinka kotimaassa on vielä paljon näke- misen arvoisia kohteita, joita ei ole nähty. Myös turvallisuus ja ekologisuus nostettiin vahvasti esiin. Monien vastaajien mielestä kotimaassa matkailu on turvallisempaa ja ekologisempaa. Lyhyet välimatkat ja monimuotoiset kulkumahdollisuudet tekevät Suomesta idyllisen matkailumaan, ku- ten muutamat vastaajista kertoo:
Kotimaan matkailu on helpompaa, voi vain ottaa auton alle ja lähteä matkaan. Kotimaassa on paljon upeita paikkoja, joita ei vielä olla nähty. Ja onhan kotimaassa reissailu usein myös edullisempaa ja ekologisempaa.
Kotimaanmatkailu on ympäristölle ystävällisempää kuin ulkomaille suuntautuva matkailu (voi mennä autolla/junalla, ei tarvitse lentää tai mennä laivalla). Suomessa on hienoja koh- teita, joista en aiemmin ole tiennytkään. Huonoja puolia on, että kotimaassa matkailu on kallista ja säät ovat Suomessa kovin vaihtelevat.
Myös lasten ja eläinten kanssa matkustamisen kerrottiin olevan helpompaa Suomessa verrattuna ulkomaihin. Ulkomaanmatkustusta tukevat olivat sitä meiltä, että Suomessa on liian kallista, joten vaikka täällä olisi mukava matkustella, se ei olisi rahallisesti järkevää, kun ulkomaille pääsee paljon halvemmalla. Myös kotimaan synkät kelit ja kylmyys nostettiin esille vahvasti suurimpina syinä matkailla vain ulkomailla. Useat olivat myös sitä mieltä, että aikovat matkustaa kotimaassa kesäi- sin ja taas talvisin aikaa vietetään ulkomaanmatkoilla Suomen kylmien kelien vuoksi:
Kotimaassa on usein kylmää ja kotimaan matkailu on kallista. Minulle loma tarkoittaa läm- pöä, aurinkoa, rantoja, hyvää ja edullista ruokaa. Tätä Suomi ei pysty tarjoamaan, ikävä kyllä.
Suomessa rahalle ei saa vastinetta. Kalliiseen hintaan samat ranskalaiset kuin kotinurkilta.
Sää yleensä huono, haetaan lomalta lämmintä ja uimista.
7.4 Koronaviruspandemian vaikutukset matkailuun
Viimeinen kysymys oli avoin, johon vastaajat saivat vapaasti kertoa, miten koronaviruspandemia oli vaikuttanut juuri heidän perheensä matkailuun. Tähän kysymykseen vastasi 60 ihmistä. Ensim- mäinen asia, joka tuli lähes kaikista vastauksista esiin, oli, kuinka matkailu on vähentynyt lähes jo- kaisella kyselyyn vastanneella perheellä tai loppunut jopa kokonaan. Yksi vastaajista nosti esiin myös pandemian vuoksi hallitsevien poikkeusolojen vaikutuksen matkojen suunnitteluun, ja kuinka epävarmuus ja vaihtelevat ohjeisukset ovat hankaloittaneet matkailua ja sen suunnittelua.
Usein toistuvia asioita, joita nousi esiin kysymyksen vastauksina, oli ulkomaanmatkojen korvautu- minen kotimaanmatkoilla, mutta edelleen kaipuu ulkomaille on monilla kova. Yksi vastaajista ker- toi oman perheensä kotimaanmatkailukokemuksesta näin:
Matkustimme ennen pandemiaa ulkomailla useamman kerran vuodessa. Nyt siihen ei ole ol- lut mahdollisuutta. Olemme tehneet Suomessa muutaman kaupunkiloman ja vuokranneet mökin kahdesti. Se on ollut ihan mukavaa vaihtelua, mutta kaipaamme silti ulkomaille. Yksi syy on ulkomaiden paremmat säät. Kesällä vietimme heinäkuussa viikon vesisateessa saa- ressa mökillä. Ei se oikein innostanut.
Hyvin selvästi useille perheille matkailu on ollut äärimmäisen iso osa elämää ja koronaviruspande- miasta johtuen totutut reissut ovat jääneet tekemättä ja se on vaikuttanut monilla myös henki- seen hyvinvointiin. Matkailun vähentymisen vaikutus juuri henkiseen hyvinvointiin nousi myös vas- tauksissa esiin. Esimerkiksi omien sukulaisten ja ystävien luokse matkustaminen on jäänyt monilla kokonaan pois ja tämä on luonut paljon mielipahaa.
Useampi vastaaja kertoi myös, miten aikaisemmat vuotuiset ulkomaanmatkat olivatkin korona- aikana korvattu kotimaanmatkoilla. Yksikin kyselyyn vastaajista kuvaili korona-aikansa matkailua seuraavasti:
Matkustaminen on suuntautunut vain kotimaahan ja normaalia vuotta useampi reissu tehty pohjoiseen Suomeen ja nautittu Suomen kauniin ja puhtaan luonnon tarjoamista mahdolli- suuksista. Omalla autolla siirtyminen matkakohteeseen on ollut turvallista ja majoitus oman perheen kesken. Luonnossa ollut tilaa liikkua turvallisesti, vaikka siellä ollut muitakin liikkujia.
Monet vastaajista kertoi oman paikkakunnan sisäisen lähimatkailun lisääntyneen runsaasti. Pienet vaellusreissut lähimaastossa ja paikallisten nähtävyyksien näkeminen on ollut turvallinen vaihto- ehto pitkien reissujen sijaan.
8 Johtopäätökset
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia koronaviruspandemialla on ollut lapsi- perheiden matkailutottumuksiin kotimaanmatkailun näkökulmasta. Haluttiin selvittää myös tähän liittyen, onko koronaviruspandemian aiheuttamat poikkeusolot muuttaneet matkaajien käsitystä kotimaanmatkailusta ja ovatko he tämän johdosta valmiimpia valitsemaan kotimaanmatkan ulko- maanmatkan sijaan. Kaikkiin näihin kysymyksiin ja tutkimusongelmaan saatiinkin vastaukset ja ne täsmäsivät hyvinkin aiempaan tietoperustaan.
Matkustusmäärät olivat tippuneet huomattavasti koronaa edeltävästä ajasta. Tämä kertoo hyvin paljon koronapandemian vaikutuksista kotimaanmatkailuun ja kuinka se on pysäyttänyt tai osittain tehnyt matkailun kotimaassa lähes mahdottomaksi. Rajoitukset, suositukset ja taudin tarttumisen pelko ovat nostaneet kynnystä lähteä reissuun ja matkalle koko perheen voimin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden riskit ovat siis olleet pakko ottaa huomioon. Matkailun motiivit olivat yksi tärkeistä osista tutkimusta. Matkaaminen tapaamaan tuttavia ja sukulaisia on ollut primääritarkoitus per- heille aiemmin. Myös luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat olleet suomalaisille perheille tärkeimpiä matkatyyppejä, eikä pandemialla ole ainakaan matkan motiiveihin ollut suurta muutosta. Sosiaali- nen matkailu on pysynyt samana ennen pandemiaa ja pandemian jälkeen, sillä tapaamisrajoituk- silla ja suosituksilla ei siis ole ollut vahvaa merkitystä sosiaalisiin tapaamisiin, ja sen johdosta myös matkailuun, eli toisin, kuin mitä olisi oletettu.
Lapsien kanssa matkailussa on paljon tärkeitä asioita, joita tulee ottaa huomioon ja lapsiperheille matkailussa jotkin asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Perheet tunsivat yhteisen ajan olevan heille tärkein asia matkailussa, joka olkin yksi lapsiperheiden tärkeimmistä matkailun motiiveista Niini- kankaan ja Ropposen (2013, 21) mukaan. Myös turvallisuus ja rauhallisuus nousivat tutkimuksessa esiin pandemian aikaisina arvoina matkailussa. On ollut tiedossa, että turvallisuudella ja matkai- lulla on vahva yhteys ollut aina, ja se todettiin taas myös tämän tutkimuksen aikana todeksi.
Poikkeusolojen etätyöskentelyllä ja etäkouluilla on myös ollut suurempi vaikutus perheiden
stressitasoon ja lomilta etsitään sitä rauhaa ja hiljaisuutta, jota kotona ei ole välttämättä enää ollut mahdollisuutta saada.
Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, onko koronaviruspandemia vaikuttanut lapsiperheiden kä- sitykseen kotimaanmatkailusta ja onko vastaajien näkemys kotimaanmatkailusta muuttunut nega- tiiviseen tai positiiviseen suuntaan pandemian johdosta. Yli puolet vastaajista olivat sitä mieltä, että pandemia-aika on muuttanut heidän käsitystään matkailusta positiiviseen suuntaan. Suurim- maksi osaksi pandemia ja siitä syntyneet matkailurajoitukset ovat siis ajaneet ihmisiä tutkimaan omaa kotimaataan matkailuvaihtoehtona, ja ovat tämän johdosta yllättyneet positiivisesti Suo- mesta matkailukohteena. Kotimaanmatkailu on jatkuvassa kehityksessä ja Suomen oman imagon ja brändin myyminen itse suomalaisille mahdollisena matkailukohteena on ollut vaikeaa, mutta ilmeisesti tähänkin ollaan vihdoin saamassa tuloksia, vaatii se sitten kansainvälisen pandemian tai ei.
Toiseksi viimeisessä kysymyksessä lähdettiin hakemaan vastauksia tutkimuskysymykseen, kuinka todennäköisesti vastaajat valitsisivat tulevaisuudessa kotimaanmatkan ulkomaanmatkan sijaan.
Reippaasti yli puolet vastaajista olivat sitä mieltä, että valitsisivat kotimaanmatkan ulkomaanmat- kan sijaan tulevaisuudessa. Suomalaisella kotimaanmatkailulla on hyvä tulevaisuus ja into omaan kotimaahan ja siellä matkailuun on nousussa, suureksi osaksi pandemian johdosta. Avoimien kysy- myksien avulla vastaajilla oli mahdollisuus myös omin sanoin avata tuntemuksiaan kotimaanmat- kailusta ja heidän käsityksistään. Osa vastaajista kertoi myös matkustavansa tulevaisuudessakin enemmän Suomessa, mutta eivät aio niillä matkoilla korvata ulkomaanmatkojaan ja niiden määriä.
Vaikka Suomessa on kallista ja kelit ovat tunnetustikin välillä todella huonoja, niin silti suomalaisia kiinnostaa matkailla omassa kotimaassa. Vastauksista olikin havaittavissa suuri lämpö ja rakkaus
kotimaata kohtaan. Tuhansien nähtävyyksien tutkiminen on monilla vielä kesken, ja se tulee jatku- maan pitkään, sillä kotimaassa on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa.
Viimeisessä kysymyksessä haettiin vastausta lapsiperheiden omiin kokemuksiin siitä, miten pande- mia on muuttanut heidän matkailutottumuksiaan. Avoimessa kysymyksessä annettiin mahdolli- suus ilmaista omin sanoin kaikki havainnot. Pääasiana vastauksista nousi ilmi matkailun totaalinen pysähtyminen tai päättyminen. Koronavirus oli pakottanut perheet hylkäämään matkasuunnitel- mat ja tulevien matkojen suunnittelu jäi useilla vain ajatuksen tasolle. Poikkeusolojen myötä ihmis- ten matkojen suunnittelu on ollut lähes mahdotonta vallitsevien rajoitusten ja suositusten vuoksi, joten vaikka matkaa oli suunniteltu, ei ollut välttämättä varmaa, että sinne päästiin myös lähte- mään. Tämä kertoo vahvasti matkailun ja turvallisuuden kytkeytymisestä toisiinsa. Kun matkailija kokee olonsa turvattomaksi, todella suurella todennäköisyydellä hän peruu matkan tai vaihtaa sen toiseen matkakohteeseen. Tähän liittyen myös useassa vastauksessa nousi esiin kotimaanmatkai- lun ja lähimatkailun lisääntyminen. Monet ovat perheenä lähteneet tutkimaan kotipaikkakunnan nähtävyyksiä ja luontoa, joka on luonut uutta perspektiiviä omasta asuinalueestakin. Matkailijat ovat kokeneet kotimaan turvallisena vaihtoehtona matkustaa, joten turvallisuus ei ole enää ollut kaikille niin suurena esteenä. Kotimaanmatkoja oli tehty useita esimerkiksi Lappiin, ja mökkien vuokraus oli vastausten perusteella noussut yhdeksi tärkeäksi matkailukeinoksi pandemian aikana.
Tämä todistaa aikaisempaa Tilastokeskuksen tutkimusta suomalaisten matkailusta (2021), jossa todettiin, että suomalaisten korona-ajan matkailu on painottunut pääosin mökkeilyyn.
Voidaan siis sanoa, että pandemia on vaikuttanut vahvasti lapsiperheiden kotimaanmatkailuun ja matkailutottumuksiin. Ulkomaanmatkailun hidastuminen tai pysähtyminen on ollut vahvasti esillä ja luonut uusia mahdollisuuksia kotimaanmatkailulle. Lapsiperheiden arvostus turvalliseen matkai- luun on noussut, ja edelleen tärkein asia matkailussa on yhteinen aika perheen kesken. Ulkomaille kaivataan edelleen, mutta pandemian johdosta voidaan jo olettaa, että kotimaanmatkailu tulee kokemaan vielä vuonna 2021 unohtumattoman nousun kesää ja syksyä kohden. Suuremmalla to- dennäköisyydellä ihmiset tulevat valitsemaan kotimaan tulevaisuudessa matkailukohteekseen, ja kiinnostus omaa kotimaata kohtaan on vahvassa nousussa. Monet halukkaat lapsiperheet pääse- vät nauttimaan kotimaan tarjoamista nähtävyyksistä ja kauniista luonnosta.
9 Pohdinta
Tutkimuksen tarkoituksena oli lähteä etsimään vastausta tutkimuskysymyksiin, onko koronapan- demialla ollut vaikutuksia lapsiperheiden kotimaanmatkailuun ja kuinka todennäköisesti he valitsi- sivat kotimaanmatkan tulevaisuudessa. Teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty kotimaanmat- kailua käsitteinä, sekä kotimaanmatkailun lukuja pandemiaa edeltäviltä vuosilta, kuten myös miten pandemia vaikutti suomalaisten kotimaanmatkailuun. Myös koronapandemian kehitystä ja epidemiatauteihin liittyvää historiaa, sekä niiden vaikutuksista matkailuun ja matkailun turvallisuu- teen on kerrottu. Perusjoukon, eli lapsiperheen, määrite on avattu ja lukijalla saa hyvän ymmärryk- sen lapsiperheistä matkailijoina. Teoriapohjan perusteella lukijan on mahdollista ymmärtää tutki- muksessa käsiteltävä aihealue ja siitä syntyvät tutkimustulokset on avattu hyvin kuvioita apuna käyttäen ja selittävästi.
Tutkimuksen tulokset vastasivat hyvin tutkimuskysymyksiin ja niistä saatiin yleistettävää tietoa, kuten myös avoimien kysymyksien avulla yksityiskohtaistakin tietoa. Tutkimustulosten perusteella voimme vastata tutkimuskysymykseen, vaikuttiko koronapandemia lapsiperheiden matkailuun.
Hyvinkin yksiselitteisesti kyselyn perusteella tuli selväksi, että lapsiperheet matkustivat ennen ko- ronapandemiaa huomattavasti enemmän kuin taas sen aikana. Ulkomaanmatkat olivat vaihtuneet monilla perheillä kotimaanmatkoiksi tai jäivät kokonaan tekemättä. Uusia matkoja suunnitellaan kotimaahan kuten myös ulkomaillekin, mutta huomattava kiinnostus vastaajilla on kotimaata ja siellä matkailua kohtaan. Suomessa lapsiperheitä kiinnosti luonto, turvallisuus, ekologisuus ja hel- pommat kulkuyhteydet. Negatiivisiksi asioiksi Suomesta nousivat kylmyys ja kalleus. Suunnitelta- vien matkojen asiatärkeys on myös vaihtunut, sillä koronaviruspandemian aikana turvallisuus ja rauhallisuus koetaan entistä tärkeämpänä valttina matkoja miettiessä. Suuri osa lapsiperheistä va- litsee tulevaisuudessa kotimaanmatkan ulkomaanmatkan sijaan, tai matkustavat ulkomaanmatko- jen rinnalla useammin myös Suomessa.
Kyselyä tehtäessä oli haasteellista havainnoida miten hyvin vastaajat ymmärtävät vuosikysymyk- sien erot, ja kuinka selvästi asiat ovat tuotu heille esiin. Frekvenssijakaumia tutkimalla oli helppo nähdä, miten valinnat jakautuivat. Ennen pandemiaa käsittelevien vastauksia oli helppo verrata ja peilata pandemian aikaa käsittelevien kysymyksien vastauksien kanssa. Tiedoista saatiin onnistu-
neet kuviot aikaiseksi, jotka demonstroivat visuaalisesti vuosien erosta johtuvia poikkeamia. Laa- dullisen aineiston avulla oli hyvä luoda lisää tietoa vastaajien omakohtaisista kokemuksista ja ha- vainnoista heidän omasta matkailukäyttäytymisestään ja -tottumuksista.
Tutkimuksen havaintoyksiköiden tavoittaminen koettiin vaikeaksi ja toivotusta havaintoyksiköiden määrästä jäätiin vajaaksi, joka vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Samaan aikaan luotetta- vuutta paransi myös laadullisen tutkimusmenetelmän käytännöt, joita käytettiin tutkimuksen ai- neistonkeruussa hyväksi avoimien kysymysten keinoin. Havaintoyksiköiden vähäinen määrä ai- heutti helposti sen, että tulosten kato oli ajoittain hyvinkin vahvasti esillä, eikä suuria eroja tulosten kesken nähty. Esimerkiksi kun kysyttiin havaintoyksiköiden tärkeimpiä kriteerejä koti- maanmatkailussa ennen pandemiaa ja sen aikana, ennen pandemiaa käsittelevään kysymykseen saatiin 10 vastaajaa enemmän ja 60 valintaa enemmän, kuin pandemia-aikaa käsittelevään samai- seen kysymykseen. Tämä heijastui pieninä eroina kysyttyjen ajankohtien välillä.
Tutkimustulokset tuovat hyvin esiin suomalaisten lapsiperheiden vaatimukset kotimaanmatkailua kohtaan, sekä myös heidän tulevaisuutensa matkailupreferenssejä. Kotimaanmatkailu on selvästi nostanut suosiotaan ja tulee tekemään myös niin tulevaisuudessa. Vaikka ulkomaan matkat eivät tule pandemian jäljiltä loppumaankaan, on pandemia kuitenkin luonut uutta pohjaa kotimaisen matkailun alalle, jota on mahdollista alkaa kehittämään ja markkinoimaan pandemian seurauksena uusin tavoin. Tutkimus voitaisiin tulevaisuudessa suorittaa uudestaan laajemmalla otannalla ja suuremmalla havaintoyksiköiden määrällä, jolloin saataisiin luotettavampaa informaatiota ja sel- keämpiä eroavaisuuksia esiin.
Lähteet
1918 Pandemic (H1N1 virus). 2019. CDC Centers for Disease Control and Prevention. CDC verkkosi- vut. Viitattu 8.4.2021. https://www.cdc.gov/flu/pandemic-resources/1918-pandemic-h1n1.html.
Anttila, V-J. 2021. Uusi koronavirus (COVID-19). Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto.fi verkkosi- vut. Viitattu 14.3.2021 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik-
keli=dlk01257.
Kajander, R. 2020. Näin Suomen ensimmäinen koronavirus varmistui – Tämä tapauksesta tiede- tään. Yle uutisartikkeli Ylen verkkosivuilla. Viitattu 14.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11183390.
Koronavirus Covid-19. N.d. THL. Thl verkkosivut. Viitattu 14.3.2021. https://thl.fi/fi/web/infektio- taudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka – Aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Toinen uudistettu painos.
Vastapaino, Tampere 2011.
Käsitteet. N.d. Lapsiperhe. Tilastokeskuksen verkkosivut. Viitattu 23.3.2021 https://www.stat.fi/meta/kas/lapsiperhe.html.
Lisääntynyt kotimaanmatkailu piristi poikkeuksellista vuotta Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa. 2020. Suomen kansallismuseon tiedote. STT Info nettisivut. Viitattu 14.3.2021.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lisaantynyt-kotimaanmatkailu-piristi-poikkeuksellista-vuotta-suo- men-kansallismuseon-museoissa-ja-linnoissa?publisherId=69818028&releaseId=69897365.
Lumio, J. 2019. SARS ja MERS. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto.fi verkkosivut. Viitattu 14.3.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00603.
Luokitukset. N.d. Suuralue. Tilastokeskuksen verkkosivut. Viitattu 13.4.2021.
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/suuralue/.
Matkamessujen Matkailututkimus 2020. 2020. Toteuttaja Kantar. Matkamessujen julkinen tiedote STT Infon verkkosivuilla. Viitattu 14.3.2021 https://www.sttinfo.fi/tiedote/matkamessujen-loma- matkaennuste-2020-suomalaisen-matkailijan-loytaa-ranta--tai-kaupunkilomalta-ulkomailta-tai- kotimaasta-luonnon-keskelta?publisherId=1811&releaseId=69872649.
Niinikangas, K. & Ropponen, V. 2013. Savukeitaan matkaoppaat. Lasten kanssa matkalla. Turku &
Tampere: Kustannusosakeyhtiö Savukeidas.
Petersen, E., Koopmans, M., Go, U., Hamer, D., Petrosillo, N., Castelli, F., Storgaard, M., Al Halili, S.
& Simonsen, L. 2020. Comparing SARS-CoV-2 with SARS-CoV and influenza pandemics. The Lancet Journal of Infectious Diseases, 20, 9, 238-244. Viitattu 31.3.2021. https://www.thelancet.com/ac- tion/showPdf?pii=S1473-3099%2820%2930484-9.
Pikkulapsiperheiden määrä vähentynyt lähes viidenneksellä 2010-luvulla. 2020. Tilastot. Tilasto- keskuksen verkkosivut. Viitattu 27.4.2021. https://www.stat.fi/til/perh/2019/perh_2019_2020-05- 22_tie_001_fi.html.
Raijas, A. & Wilska, T-A. 2007. Huolenpitoa ja jakamista – Rahan ja ajan jakautuminen suomalai- sissa lapsiperheissä. Kuluttajatutkimuskeskus, työselosteita ja esitelmiä 104. Helsinki.
https://core.ac.uk/download/pdf/33732579.pdf.
Sauer, L. 2021. What is Coronavirus? Johns Hopkins Medicine. Julkaisu verkkosivuilla. Viitattu 31.3.2021. https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/coronavirus.
Suomalaisten matkailu. 2019. Tilastokeskuksen verkkojulkaisu.
Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 14.3.2021. http://www.stat.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06- 11_tie_001_fi.html.
Suomalaisten matkailu. 2021. Tilastokeskuksen verkkojulkaisu. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu:
14.3.2021.
http://www.stat.fi/til/smat/2020/15/smat_2020_15_2021-02-23_tie_001_fi.html.
Suontausta, H. & Tyni, M. 2005. Wellness-matkailu – hyvinvointi matkailun tuotekehityksessä. Hel- sinki: Edita Publishing.
Tutkimusasetelma. N.d. Kvantitatiivinen käsikirja. Tietoarkiston verkkosivut. Viitattu 12.4.2021.
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/tutkimus/asetelma/.
Tuohino, A. 2017. Maaseutumatkailu. Teoksessa: Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Toim. J.
Edelheim & H. Ilola. Rovaniemi: Lapland University Press. Viitattu 15.4.2021. https://lauda.ulap- land.fi/bitstream/handle/10024/63093/Matkailututkimuksen_avaink%C3%A4sitteet_pdfA.pdf?se- quence=1&isAllowed=y.
Valli, R. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5., uudistettu ja täydennetty painos. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Verhelä, P. 2014. Matkailun perusteet. 1. painos. Kuopio: SH Traveledu Oy.
Vilkka, H. 2015. Tutki ja Kehitä. 4., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
