Vieraskieliset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 2010-luvulla

(1)

VIERASKIELISET PERUSOPETUKSESSA JA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA 2010-LUVULLA

Marianne Portin (toim.)

Elever och studerande med ett främmande språk som modersmål på 2010-talet

VIERASKIELISET

PERUSOPETUKSESSA

JA TOISEN ASTEEN

KOULUTUKSESSA

2010-LUVULLA

(2)

(3)

Marianne Portin (toim.)

Elever och studerande med ett främmande språk som modersmål på 2010-talet

VIERASKIELISET

PERUSOPETUKSESSA

JA TOISEN ASTEEN

KOULUTUKSESSA

2010-LUVULLA

(4)

ISSN 1798-8918 (painettu) ISSN 1798-8926 (pdf) Taitto: Grano Oy

Kansikuva: Elvi Turtiainen

Painopaikka: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Helsinki www.oph.fi/julkaisut

(5)

SISÄLTÖ

ESIPUHE 7

FÖRORD 9

1 VIERASKIELISET JA RAPORTIN TAUSTA 11

2 VÄESTÖ JA VÄESTÖN KOULUTUSTASO 14

2.1 Vieraskielinen väestö . . . 14

Vieraskielisen väestön määrä kasvanut erityisesti 2000-luvulta lähtien. . . 14

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön osuus pienentynyt . . . 15

Vieraskielisiä eniten Uudenmaan maakunnassa ja pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa . . . 16

Suurimmat kieliryhmät venäjä, viro ja somali . . . 18

Vieraskielinen väestö ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempaa . . . 18

Vieraskielisen väestön sukupuolijakauma ei eroa kotimaisia kieliä puhuvien jakaumasta . . . 19

2.2 Vieraskielisen väestön koulutustaso . . . 20

Alle puolella vieraskielisistä on perusasteen jälkeinen tutkinto . . . 20

Vieraskielisistä alle viidennes on suorittanut ammatillisen tutkinnon . . . 21

Taulukot lukuun 2. . . 23

3 VIERASKIELISET PERUSOPETUKSESSA 27

3.1 Vieraskielisten oppilaiden lukumäärä perusopetuksessa . . . 27

Kaikista perusopetuksen oppilaista 5,7 prosenttia vieraskielisiä . . . 27

3.2 Vieraskielisten oppilaiden koulunkäynnin tukeminen . . . 29

Yleisintä on osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen . . . 29

Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuu 17 prosenttia vieraskielisistä oppilaista . . . 29

Valtaosa vieraskielisistä oppilaista osallistuu S2 ja R2 -opetukseen . . . 30

Oppilaan oman äidinkielen opetusta sai lähes puolet vieraskielisistä perus - koululaisista ja lukiolaisista . . . 31

Vieraskieliset oppilaat saavat erityistä tukea useammin kuin kotimaisia kieliä puhuvat . . . 32

Perusopetuksen lisäopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä on vähentynyt . . . 33

Taulukot lukuun 3. . . 34

4 VIERASKIELISET LUKIOKOULUTUKSESSA 37

4.1 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä lukiokoulutuksessa . . . 38

Vieraskielisten lukio-opiskelijoiden määrä on kasvussa . . . 38

Venäjänkieliset suurin vieraskielisten ryhmä . . . 40

Valtaosa kaikista vieraskielisistä lukio-opiskelijoista opiskelee pääkaupunkiseudulla 41 Valtaosa vieraskielisistä lukio-opiskelijoista opiskelee ylioppilastutkintoa varten . . . 42 Vieraskieliset lukio-opiskelijat hieman suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä

(6)

4.2 Lukion suorittaneet. . . 43 Valtaosa vieraskielisistä suorittaa lukio-opinnot suomi tai ruotsi toisena kielenä

oppimäärän mukaisesti . . . 43 Vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttäminen suomen-, ruotsin ja saamenkieliseen väestöön kuuluvia opiskelijoita yleisempää . . . 44 Hieman yli 60 prosenttia vieraskielisistä jatkaa opintoja myös lukiokoulutuksen

jälkeen . . . 45 Taulukot lukuun 4. . . 46

5 VIERASKIELISET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 51 Ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten osuus kasvanut nopeammin kuin

lukiossa . . . 52 Valtaosa vieraskielisistä opiskelee näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa . . 52 Eniten uusia vieraskielisiä opiskelijoita Uudellamaalla . . . 53 5.1 Ammatillinen peruskoulutus . . . 55

Kahdeksan prosenttia uusista opiskelijoista puhui äidinkielenään muuta kuin

suomea, ruotsia tai saamea . . . 55 Suurin osa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutukseen hakijoista 25–34-vuotiaita . . . 56 Vieraskielisten uusien opiskelijoiden määrä kasvanut eniten tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla . . . 57 Lähes 9 000 vieraskielistä opiskelijaa ammatillisessa peruskoulutuksessa . . . 59 Vieraskieliset suorittivat tutkintoja vanhempana kuin kotimaisia kieliä puhuvat . . . . 62 Korkein läpäisyaste sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, matalin tekniikan ja

liikenteen koulutusalalla. . . 63 Vieraskieliset tutkinnon suorittaneet työllistyvät ja jatkavat päätoimista opiskelua lähes yhtä usein kuin kaikki tutkinnon suorittaneet . . . 66 5.2 Näyttötutkinnot . . . 68

11 prosenttia uusista opiskelijoista puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. . . 68 Vieraskielisten osuus kaikista uusista opiskelijoista näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa kasvanut . . . 68 Vieraskielisten opiskelijoiden määrä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa kaksinkertaistunut . . . 71 Vieraskieliset suorittivat näyttötutkintoja eniten matkailu-, ravitsemis- ja

talousalalla . . . 74 Suuri osa vieraskielisistä suoritti ammatillisen tutkinnon viidessä vuodessa . . . 76 Vieraskielisistä näyttötutkinnon vuonna 2014 suorittaneista noin kaksi kolmesta oli työllisiä vuoden 2015 lopussa.. . . 78 Taulukot lukuun 5. . . 80

6 ELEVER OCH STUDERANDE MED ETT FRÄMMANDE SPRÅK SOM MODERSMÅL INOM DEN

SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGEN 95 6.1 Den grundläggande utbildningen . . . 96

Andelen elever med en annan språkbakgrund än svenska och/eller finska har ökat i de svenskspråkiga skolorna. . . 96 Svenska som andraspråk har ökat stabilt . . . 97

(7)

6.2 Att söka till utbildning på andra stadiet . . . 98

Största delen med ett främmande språk som modersmål söker till en yrkesutbildning . . . 98

6.3 Gymnasieutbildningen . . . .100

Majoriteten av studerande inom den svenskspråkiga gymnasieutbildningen i Österbotten . . . .100

Största delen av studentexamina inom den svenskspråkiga gymnasieutbildningen avlades i Österbotten. . . .103

Gymnasieutbildningen – allt flera med ett annat modersmål . . . .104

6.4 Yrkesutbildningen . . . .105

Inom yrkesutbildningen studerar majoriteten inom den förberedande utbildningen för fristående examina . . . .105

Största delen av alla avlagda examina inom yrkesutbildningen är grundexamina . . . 112

Allt flera med ett annat modersmål också inom den svenskspråkiga yrkesut bildningen . . . 113

Tabeller till kapitel 6 . . . 115

7 KANSAINVÄLINEN VERTAILU 123

Suomen maahanmuuttajaosuus on yksi Euroopan pienimmistä . . . .123

7.1 Vieraskieliset oppijat Euroopassa . . . .124

Monessa maassa ei kerätä tietoa oppijoiden kotikielestä . . . .124

7.2 Oppimisen tuki Euroopan maissa . . . .126

Useimmissa maissa kielen oppimiseen liittyvää tukea. . . .126

Suomessa on Euroopan suurimmat erot maahanmuuttajataustaisten oppijoiden ja kantaväestöön kuuluvien oppijoiden tuloksissa . . . .127

Opintojen kulkuun ja työllistymiseen vaikuttaa kielen lisäksi sosioekonominen asema . . . .128

Maahanmuuttajataustaiset oppijat joutuvat kertaamaan vuosiluokan muita useammin . . . .129

Taulukot lukuun 7. . . .130

LÄHTEET 134

TILASTOAINEISTOT JA KÄSITTEET 136

TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO 138

(8)

(9)

ESIPUHE

Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien henkilöi- den määrä Suomessa on kasvanut viime vuosikymmenien aikana ja erityisesti 2010-luvulla.

Esimerkiksi vuonna 2015 Suomessa vakituisesti asuvilla henkilöillä rekisteröitiin olevan yhteensä noin 150 eri äidinkieltä. Tässä raportissa vieraskielisillä tarkoitetaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä.

Raportissa tarkastellaan vieraskielisten oppijoiden määrää ja osuutta perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tarkasteltavana on muun muassa, mitä tukitoimia vieraskielisille on tarjolla perusopetuksessa, kuinka vieraskieliset jatkavat koulutusta peruskoulun suorittamisen jälkeen sekä heidän opintojensa eteneminen lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Vieraskieliset on otettu tarkasteluun, koska suomen-, ruotsin-ja saamenkielisten ja vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden välillä on huomattu olevan eroja koulutukseen pääsyssä, oppimistuloksissa, koulutuksen läpäisyssä ja myös työllistymisessä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vieraskielisyys ei kuitenkaan ole ainut oppimistulosten eroja selittävä tekijä, esimerkiksi sosioekonomisen taustan tiedetään vaikuttavan niihin.

Vieraskieliset ovat monimuotoinen joukko, jossa yksilöiden taustat ovat hyvin erilaiset. Oppi- jat ovat esimerkiksi peräisin eri maista, ja synnyin- tai lähtömaalla sekä koulunkäyntiajalla on merkitystä oppimistulosten kannalta. Lisäksi heidän maassaoloaikansa ei sisälly tarkastelun taustatietoihin. Niin ollen vieraskielisiä tarkastellessa ei voida tehdä yksiselitteisiä joh- topäätöksiä opintojen kulusta.

Vieraskielisten koulutukseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä koulutuksen on todettu olevan yksi parhaista kotoutumis- ja sopeutumiskeinoista. Lisäksi yhtäläiset koulutusmahdol- lisuudet takaavat tasa-arvoiset valmiudet toimia suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä.

Raportin tilastotiedot ovat vuodelta 2015, eli mahdollisimman tuoreita. Yhteishaun tiedot ovat uudempia, keväältä 2016.

Vuonna 2015 Suomen väestöstä kuusi prosenttia oli vieraskielisiä ja heitä asui kaikissa Suomen kunnissa. Koulutukseltaan vieraskielinen väestö on heikommassa asemassa kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen väestö. Vieraskielisistä 20 vuotta täyttäneistä vajaa puolet oli vuonna 2015 suorittanut jonkin tutkinnon perusasteen jälkeen, kun suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä osuus oli 76 prosenttia. Toisen asteen koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista kasvoi eniten näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoista noin kymmenen prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2015. Ammatillisessa peruskoulutuksessa noin seitsemän prosenttia ja lukiokoulutuksessa runsaat viisi prosenttia oli vieraskielisiä.

Vieraskieliset suorittavat tutkinnon toisella asteella hitaammin kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittaneiden suorittaminen oli toisen asteen koulutuksen hitain. Tähän syy voi olla siinä, että on kyse aikuisista, joilla jo on jokin aikaisempi tutkinto tai työpaikka eikä kiinnostus tutkinnon suorittamiseen ole niin korkea kuin vailla koulutusta olevilla.

(10)

Vieraskielisistä näyttötutkinnon suoritti kolmessa vuodessa 36 prosenttia ja viidessä vuodessa 44 prosenttia vuonna 2008 aloittaneista. Vastaavat osuudet suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä olivat 46 ja 51 prosenttia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa 49 prosenttia ja viidessä vuodessa 63 prosenttia vieraskielisistä.

Vastaavat osuudet suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä olivat 63 ja 76 prosenttia. Ylioppi- lastutkinnon suoritti kolmessa vuodessa 45 prosenttia vuonna 2008 aloittaneista vieraskieli- sistä ja 70 prosenttia suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä. Kolmessa ja puolessa vuodessa vieraskielisistä 54 prosenttia ja 77 prosenttia suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä.

Raportin tilastotiedot perustuvat pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ylläpitämän opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen raportteihin. Vipusen osoite on vipunen.fi.

Tämä raportti kuuluu Opetushallituksen Raportit ja selvitykset -julkaisusarjaan. Raporttien tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.

Tämän raportin on toimittanut opetusneuvos Marianne Portin. Raportin laatimiseen ovat osallistuneet Opetushallituksesta:

Olga Lappi, erityisasiantuntija

Katerina Konrádová, korkeakouluharjoittelija Timo Kumpulainen, erityisasiantuntija Hanna Laakso, erityisasiantuntija Ninna Malinen, korkeakouluharjoittelija Sofia Mursula, korkeakouluharjoittelija Marianne Portin, opetusneuvos

Annika Westerholm, erityisasiantuntija Kristiina Volmari, opetusneuvos

(11)

FÖRORD

Antalet personer med ett främmande språk som modersmål, dvs. något annat språk än finska, svenska eller samiska, har ökat i Finland under de senaste årtiondena, och särskilt under 2010-talet. År 2015 registrerades sammanlagt 150 olika språk som modersmål bland de personer som var fast bosatta i Finland. I denna rapport avses med personer med ett främmande språk som modersmål personer med ett annat språk än finska, svenska eller samiska som modersmål.

Denna rapport behandlar antalet och andelen elever och studerande med ett främmande språk som modersmål inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen och yrkesutbildningen. Teman i rapporten är bland annat vilka stödåtgärder som erbjuds elever med ett främmande språk som modersmål inom den grundläggande utbildningen, vilken utbildning de väljer efter grundskolan och hur studierna framskrider för de studerande inom gymnasie- och yrkesutbildningen.

Frågor som gäller elever och studerande med ett främmande språk som modersmål lyfts fram i rapporten eftersom det har visat sig att det finns skillnader mellan dem och finsksprå- kiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga elever och studerande när det gäller tillgången till utbildning, inlärningsresultaten, genomströmningen och placeringen i arbetslivet efter examen. Ett främmande språk som modersmål är ändå inte den enda faktorn som förklarar skillnader i inlärningsresultaten, en annan faktor är t.ex. den socioekonomiska bakgrunden.

Eleverna och de studerande med ett främmande språk som modersmål är en heterogen grupp där individerna har mycket olika bakgrund. De kommer till exempel från olika länder och födelselandet och ursprungslandet liksom också skolgångens längd har betydelse med tanke på inlärningsresultaten. I bakgrundsfakta till denna rapport ingår inte uppgifter om hur länge eleverna eller de studerande har bott i Finland. Således går det inte att dra några enty- diga slutsatser om studieförloppet för eleverna och de studerande med ett främmande språk som modersmål.

Det är särskilt viktigt att satsa på utbildning för dessa elever och studerande eftersom utbildning har konstaterats vara ett av de bästa sätten att främja integrationsprocessen. Lika möjligheter till utbildning skapar också jämlika förutsättningar att vara delaktig i det finländ- ska samhället.

Statistiken i rapporten innehåller de senast tillgängliga uppgifterna, nämligen från 2015.

Uppgifterna om den gemensamma ansökan är nyare, från våren 2016.

År 2016 var sex procent av befolkningen i Finland personer med ett främmande språk som modersmål och de var bosatta i alla kommuner. Befolkningen med ett främmande språk som modersmål har en lägre utbildningsnivå än den finskspråkiga, svenskspråkiga och samisk- språkiga befolkningen. År 2015 hade knappt hälften av de personer med ett främmande språk som modersmål som fyllt 20 år avlagt en examen efter grundstadiet, medan andelen bland de finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga var 76 procent. Inom andra sta- diets utbildning ökade andelen studerande med ett främmande språk som modersmål mest inom utbildning som förbereder för fristående examen, där andelen av det totala antalet studerande var cirka tio procent år 2015. Andelen studerande med ett främmande språk som

(12)

modersmål var cirka sju procent inom den grundläggande yrkesutbildningen och drygt fem procent inom gymnasieutbildningen.

Studerande med ett främmande språk som modersmål avlägger examen på andra stadiet i långsammare takt än finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga – allra längst tid att avlägga examen tog det enligt statistiken i utbildningar som förbereder för fristående examen. En orsak kan vara att det är fråga om vuxna som redan har en examen eller arbetar och därför inte har lika stort intresse att avlägga examen som de som saknar utbildning.

Av de studerande med ett främmande språk som modersmål som inlett sina studier år 2008 avlade 36 procent fristående examen inom tre år och 44 procent inom 5 år. Motsvarande andelar bland de finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga var 46 och 51 procent.

Inom den grundläggande yrkesutbildningen avlade 49 procent av de studerande med ett främmande språk som modersmål examen inom tre år och 63 procent inom fem år. Mot- svarande andelar bland de finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga var 63 och 76 procent. Av de studerande som inlett sina gymnasiestudier år 2008 avlade 45 procent av de studerande med ett främmande språk som modersmål och 70 procent av de finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga studerande studentexamen inom tre år. Inom tre och ett halvt år hade 54 procent av de studerande med ett främmande språk som modersmål och 77 procent av de finskspråkiga, svenskspråkiga och samiskspråkiga studerande avlagt examen.

Statistiken i rapporten grundar sig till största delen på rapporter i utbildningsförvaltningens statistiktjänst Vipunen, som upprätthålls av undervisnings- och kulturministeriet och Utbild- ningsstyrelsen. Adressen är https://vipunen.fi/sv-fi/.

Denna rapport ingår i Utbildningsstyrelsens publikationsserie Rapporter och utredningar.

Syftet med rapporterna är att ta fram information till stöd för beslutsfattandet och utveck- lingen.

Redaktör för rapporten har varit undervisningsrådet Marianne Portin. Vid Utbildningsstyrel- sen har följande personer deltagit i arbetet med rapporten:

Katerina Konrádová, högskolepraktikant Timo Kumpulainen, specialsakkunnig Hanna Laakso, specialsakkunnig Olga Lappi, specialsakkunnig Ninna Malinen, högskolepraktikant Sofia Mursula, högskolepraktikant Marianne Portin, undervisningsråd Annika Westerholm, specialsakkunnig Kristiina Volmari, undervisningsråd

(13)

1 VIERASKIELISET JA RAPORTIN TAUSTA

Muita kuin äidinkieleltään suomen-, ruotsin ja saamenkielisiä oli Suomessa vuonna 2015 runsas kuusi prosenttia väestöstä eli vähän alle 330 000 henkeä. Vuonna 2015 yleisimmin puhutut kielet suomen-, ruotsin- ja saamenkielten lisäksi olivat venäjä, viro ja somali. Kaiken kaikkiaan eri kieliä oli rekisteröity Suomessa vakituisesti asuvilla noin 150. Vieraskielisten väestön osuus Suomen koko väestöstä on vielä melko pieni muihin Euroopan maihin verrattuna. Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vieraskielisten osuus väestöstä oli muuta maata selvästi suurempi, yli 14 prosenttia koko väestöstä.

Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi vasta 1990-luvun alusta, ja koulun merkitys toimivan monimuotoisen yhteiskunnan rakentajana on 2010-luvulla koros- tunut. Tänä päivänä perusoikeus omaan kieleen ja kulttuuriin nähdään yhtenä yhdenvertaisen oppimisympäristön peruspilarina. Vieraskielisten oppijoiden määrän lisääntyminen on vaa- tinut koulussa uudenlaista heidän tarpeidensa huomioonottamista ja ymmärrystä erilaisten identiteettien tukemisesta. Opetussuunnitelmien perusteissa kielen merkitys oppimisessa korostuu. Monikielisessä koulussa kieliä käytetään rinnakkain luontevasti kaikkea kielen osaamista arvostaen. Kielitietoisuus näkökulmana ohjaa kielen näkemiseen yhteiskunnalli- sena ilmiönä ja kieltä käsitellään jokaisen oppiaineen omassa kontekstissa.

Tilastoinnissa ei ole käytössä yksiselitteistä maahanmuuttaja-indikaattoria

Viranomaiset keräävät tietoja vieraskielisyydestä eri tarkoituksiin. Vieraskielisyys liittyy useimmiten maahanmuuttoon, mutta tilastoinnissa ei ole käytössä yksiselitteistä maahanmuuttaja-indikaattoria. Niinpä käsitteiden käytössä tuleekin olla erityisen tarkkana. Tilasto- keskus käyttää pääosin kansalaisuutta, äidinkieltä ja syntymämaata maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tilastoinnissa.

Tässä raportissa tarkastelu on tehty äidinkielen perusteella. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat on luokiteltu vieraskielisiksi. Äidinkieltä käytetään tässä raportissa, koska koulutukseen liittyen eniten ja monipuolisimmin tietoa on saatavilla äidin- kielen mukaan. Äidinkielitieto perustuu Suomessa asuvien henkilöiden Väestörekisterikes- kukseen ilmoittamaan äidinkieleen.

Rekisteröity äidinkieli ei poimi tarkasteluun mukaan kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppijoita. Näin ollen esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajat eivät välttämättä näy tilastoissa.

Toisen polven maahanmuuttajaksi luokitellaan henkilö, jolla ainakin toinen vanhemmista on ulkomaalainen, kotimaansa ulkopuolelle pysyvästi asumaan asettunut henkilö. Kilven (2010) tutkimuksessa noin 40 prosentilla opiskelijoista, joilla on vähintään yksi maahanmuuttaja- vanhempi, on rekisteröitynä äidinkielenä suomi tai ruotsi. Suuri osa kyseisestä ryhmästä saattaakin jäädä tarkastelun ulkopuolelle. Jos luokittelu tehtäisiin esimerkiksi vain syntymä- maan perusteella, toisen polven maahanmuuttajat puuttuisivat poiminnasta silloinkin.

(14)

Eri koulutusasteilta saatavilla olevan tiedon tarkkuus vaihtelee. Perusopetuksen oppilaiden äidinkielestä tiedetään vain, että se on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, koska Tilasto- keskus ei kerää oppilaista henkilötunnuspohjaista tietoa. Tosin lähitulevaisuudessa tullaan saamaan henkilöpohjaista tietoa myös perusopetuksen oppilaista uudesta KOSKI-palvelusta (Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu). Toisen asteen opiskelijoista Tilastokeskuksella on käytössä opiskelijan henkilötunnus, jonka avulla henki- lön Väestörekisteriin ilmoittama äidinkieli voidaan yhdistää opiskelijatietoihin.

Monikielisyyden näkökulmasta on huomioitava, että väestötietojärjestelmän ISO639-1-stan- dardi ei pidä sisällään kaikkia maailman kieliä. Suomalainen järjestelmä ei myöskään salli kuin yhden kielen ilmoittamisen äidinkieleksi, mikä jättää piiloon sen, kuinka monta muuta kieltä henkilö osaa ja mikä hänen kielitaitonsa kussakin kielessä on. Kaikki henkilöt eivät myöskään aina ilmoita väestörekisteriin vahvinta tai eniten käyttämäänsä kieltä, vaan jonkin muun kielen. Niinpä käytössä olevien tilastojen avulla ei voida kattavasti kartoittaa yksilöi- den tai oppimisympäristöjen monikielisyyttä. Kansallisesti on huomionarvoinen puute, että romanikieltä eikä viittomakieltä eritellä opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen raporteilla.

Tästä syystä emme pysty erittelemään näitä oppijoita omiksi kieliryhmikseen.

Myös vieraskielisten oppijoiden opintopolkujen seuraamisessa tilastojen avulla on joitakin haasteita. Opiskelemaan hakeutumisesta ja perusopetuksen jälkeisestä sijoittumisesta tutkintoon johtavaan koulutukseen on tilastoja, mutta pientä tilastollista epätarkkuutta aiheut- taa se, että Tilastokeskuksen yhdistetyissä aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Henkilötunnus annetaan Suomen kansalaisille sekä Suo- messa pysyvästi tai pitkäaikaisesti (vähintään vuoden) oleskeleville ulkomaalaisille, mutta sitä ei ole pakko hankkia, jos opiskelija ei ole oikeutettu sosiaalietuuksiin.

Suomessa asuvat vieraskieliset ovat taustaltaan hyvin erilaisia. Osa tilastoissa vieraskielisiksi luokitelluista henkilöistä on syntynyt Suomessa. Jotkut vieraskieliset ovat saattaneet muuttaa työn perässä ja voivat olla hyvinkin pitkälle kouluttautuneita. Vuonna 2015 Suo- meen saapui poikkeuksellisen paljon, lähes 32 500 turvapaikanhakijaa. Saapuneet olivat hyvin eri-ikäisiä ja joukossa oli paljon myös alaikäisiä. Esimerkiksi 0–13 -vuotiaita oli 4 250 ja 14–17-vuotiaita noin 3 400. Kaiken kaikkiaan lähes neljäsosa kaikista turvapaikanhakijoista oli alaikäisiä. Turvapaikanhakijat eivät näy vielä koulutustilastoissa, sillä väestötilastoon päätyvät vain turvapaikan saaneet. Hekin näkyvät tilastotiedoissa yleensä vasta, kun he ovat saaneet Suomesta vakituisen kotikunnan.

Koulutus merkittävää kotoutumisen ja tasa-arvoisten

mahdollisuuksien kannalta

Vuonna 2015 kaikissa Suomen kunnissa oli vieraskielisiä asukkaita. Tämä tulisikin huomioida kuntien päätöksenteossa sekä erityisesti koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. On tär- keää taata, että vieraskielisillä ja vähemmistökieliä äidinkielenään puhuvilla on samat mahdollisuudet koulutukseen pääsyssä ja etenemisessä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Lisäksi oppivelvollisuusiän ylittäneille Suomeen tulleille henkilöille tulisi tarjota mahdollisuuksia täydentää puutteellista koulutusta.

(15)

Suurin osa vieraskielisistä on maahanmuuttajataustaisia. Nämä lapset, nuoret ja aikuiset osallistuvat samaan opetukseen kuin saman ikäiset suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön lapset heti, kun heillä on siihen riittävät kielelliset ja muut valmiudet. Valmiuksien takaamiseksi tarjotaan valmistavaa opetusta. Valmistavassa opetuksessa kielen oppiminen taataan tarpeen ja resurssien mukaan tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, oppilaan oman äidinkielen opetusta ja muuta tukea opiskeluun. Vuonna 2015 perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistui 3 481 oppilasta ja vuonna 2016 yli puolitoistakertainen määrä, 5 643 oppilasta.

Valmistavista menettelyistä huolimatta vieraskielisten oppilaiden opintopolkujen on todettu poikkeavan suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden opintopoluista. Perusopetuksen päättä- vien vieraskielisten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vastaava suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen osuus. Vieraskieliset myös aloittavat toisen asteen koulutuksen keskimäärin vanhempana kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset.

Oppijan äidinkielellä on merkitystä oppimistulosten ja

koulutuspolkujen kannalta

Perusopetuksessa on pidetty huolestuttavana sitä, että OECD:n PISA-tutkimuksessa vuonna 2012 ero maahanmuuttajataustaisten ja suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppijoiden osaamiserossa oli yksi vertailumaiden suurimpia ja osaaminen yksi heikoimpia. Erityi- sesti ensimmäisen polven maahanmuuttajilla eroja selittävät mm. sosioekonominen tausta, kotona puhuttu kieli, luokka-aste, maahantuloikä ja erilaiset oppimisympäristöön liittyvät tekijät.

Oppimistuloksien parantamiseksi on ehdotettu muun muassa suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymisen tukemista jo varhaiskasvatuksessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisella varhaiskasvatukseen on ollut vaikutusta myöhemmän iän oppimistuloksiin, kuten lukutaitoon.

Vieraskielisillä ja maahanmuuttajataustaisilla on todettu olevan haasteita toisen asteen koulutukseen pääsyssä ja opinnoissa etenemisessä. Vaikeuksia on erityisesti puutteellisen koulutustaustan omaavilla ja suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleilla. Lukio- koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen pääsyä ja etenemistä vaikeuttaa myös kova kil- pailu koulutuspaikoista, joista maahanmuuttajaväestö kilpailee hyvin menestyvien suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien kanssa. Esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaussa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneista vieraskielisistä 70 prosenttia tuli valituksi, kun kan- taväestössä sama luku oli 25 prosenttiyksikköä korkeampi, 95 prosenttia.

Myös vanhimpien oppijoiden suomen ja ruotsin opiskelua tulisi tukea. Yhtenä koulutuspolkuja nopeuttavana vaihtoehtona on esitetty kielikoulutuksen integroimista ammatillisiin opintoihin. Myös vieraskielisten aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen on tärkeää, jotta he pääsisivät nopeammin mahdolliseen täydennyskoulutukseen tai työelämään.

(16)

2 VÄESTÖ JA VÄESTÖN KOULUTUSTASO

Hanna Laakso, Marianne Portin

Tässä luvussa tarkastellaan vieraskieliseen väestöön liittyviä tietoja. Luvussa käydään läpi muun muassa vieraskielisten määrä ja suhteellinen osuus ja niiden muutokset sekä vieraskielisten alueellinen sijoittuminen. Lisäksi tarkastellaan kieleen, ikään ja sukupuoleen sekä väestön koulutustasoon liittyviä aiheita.

2 1 Vieraskielinen väestö

Keskeisiä lukuja väestöstä 2015

• 6 prosenttia väestöstä vieraskielisiä

• eniten vieraskielisiä asukkaita Uudellamaalla 11,3 % ja Vantaalla 15,4 %

• kaikissa Suomen 317 kunnassa asui vieraskielisiä

• vieraskielisissä eniten venäjän-, viron- ja somalinkielisiä

• suurin ikäryhmä 25–39-vuotiaat; kantaväestössä eniten yli 65-vuotiaita

Vieraskielisen väestön määrä kasvanut erityisesti 2000-luvulta lähtien

Suomi on ollut 100-vuotisen historiansa alkuaikana huomattavan kansainvälinen, kun tarkastellaan Suomessa puhuttuja kieliä ja ulkomaalaisten asukkaiden määrää. Muun muassa vuonna 1922 Suomessa arvioitiin olleen noin 35 000 pakolaista ja muuta ulkomaalaista pää- asiallisesti Venäjän vallankumouksen seurauksena. Määrä oli tuolloin suurempi kuin mis- sään muussa Pohjoismaassa.

1920-luvun alun jälkeen ulkomaalaisten ja vieraskielisten määrä Suomessa lisääntyi hitaasti. Esimerkiksi vuonna 1980 Suomessa asui noin 9 000 vieraskielistä henkilöä. Ulko- maan kansalaisten muutto alkoi hiljalleen kasvaa 1990-luvun alussa. Vasta tuossa vaiheessa maahanmuuttajien enemmistönä olivat ulkomaan kansalaiset, eli lähes poikkeuk- setta vieraskieliset, aiemmin muuttajien enemmistö oli ollut kotimaahan palaavia Suomen kansalaisia. 1990-luvun alussa maahanmuuttoa lisäsi erityisesti inkerinsuomalaisten muutto entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen.

(17)

- 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöitä

Kuvio 2.1. Vieraskielinen väestö vuosina 1990–2015

Lähde: Tilastokeskus/Väestörakenne

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 ja sen tuoma vapaan liikkuvuuden peri- aate ei heti näkynyt vieraskielisten määrän suurena kasvuna. Kasvu alkoi näkyä vähitellen 2000-luvulla, jolloin työperusteinen maahanmuutto lisääntyi ja EU-maiden välinen liikkuvuus yleistyi. Vajaat 200 000 vieraskielistä onkin muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen ja vieraskielisten määrän kasvu on edelleen kiihtynyt erityisesti vuoden 2011 jälkeen.

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, noin 32 500 henkilöä.

Vuoden 2015 tilastotiedoissa nämä turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan näy, sillä väestöti- lastoissa on mukana vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Väestötilastoon päätyvät turvapaikanhakijoista ainoastaan turvapaikan saaneet ja hekin yleensä vasta sitten, kun ovat saaneet Suomesta vakituisen kotikunnan.

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön osuus pienentynyt

1990-luvun alkupuolelta alkaen suomen- ja ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus on pienentynyt tasaisesti samaan aikaan kuin vieraskielisen väestön osuus on kasvanut.

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön absoluuttinen määrä kääntyi laskuun vuonna 2014.

Vuonna 2015 suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni vajaalla 4 000 henkilöllä. Samana vuonna muiden kielten puhujien määrä kasvoi runsaalla 19 000 hengellä ja Suomessa asui vakituisesti yhteensä 329 562 vieraskielistä henkilöä. Väestön kokonaismäärä vuonna 2015 oli 5 487 308 henkilöä. Vuonna 2015 vieraskielisten osuus oli noussut kuuteen prosenttiin väestöstä.

(18)

Kun tarkastellaan eri kieliryhmien suhteellisia osuuksia, niin suomenkielisen väestön osuus on laskenut vuoden 1980 noin 94 prosentista 89 prosenttiin vuonna 2015. Myös ruotsinkielisen väestön osuus on tasaisesti vähentynyt. Vuonna 1980 ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä oli 6,3 prosenttia ja 5,3 prosenttia vuonna 2015. Samalla aikavälillä vieraskielisen väestön osuus oli noussut 0,2 prosentista kuuteen prosenttiin.

1980

0,2 %

2015

6,0 %

Kuvio 2.2. Vieraskielisen väestön osuus (%) koko väestöstä vuosina 1980 ja 2015

Lähde: Tilastokeskus

Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saame, romani ja viittoma- kieli luokitellaan suomalaisiksi vähemmistökieliksi. Niiden puhujien kielellisistä oikeuksista säädetään laissa, tosin laki ei erikseen mainitse Suomen vähemmistökieliä nimeltä. Kuten ilmaisukin viittaa, näiden kielten käyttäjiä on Suomessa vähän. Saamenkielisten määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Saame oli rekisteröity 1 343 henkilön äidinkieleksi vuonna 1980, ja vuonna 2015 määrä oli kasvanut 1 957 henkilöön. Romaninkielisiä ja viittomakielisiä ei ole tilastoitu omina ryhminään.

Vieraskielisiä eniten Uudenmaan maakunnassa ja pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa

Vieraskielisen väestön määrä eri maakunnissa vaihtelee paljon. Vuonna 2015 suurin osa vieraskielisistä asui Uudellamaalla, missä heitä oli 11,3 prosenttia asukkaista. Uudenmaan jälkeen, reilusti pienemmällä osuudella, 7,2 prosenttia, vieraskielisiä asui Ahvenanmaalla.

Seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Varsinais-Suomessa, 6,0 prosenttia ja Pohjanmaalla, 5,9 prosenttia. Vähiten vieraskielisiä asui Etelä-Pohjanmaalla, missä heidän osuutensa oli 2,0 prosenttia maakunnan asukkaista.

Kun vieraskielisten määrää tarkastellaan kuntatasolla, esiin tulee huomattavia eroja kuntien välillä. Vieraskielisten osuus kunnan asukkaista vaihteli 0,2 ja 15 prosentin välillä. Vuonna 2015 Suomessa oli 317 kuntaa ja kaikissa niissä asui vakituisesti vieraskielistä väestöä. Kun- nista 39 oli sellaisia, joissa vieraskielisten osuus jäi alle yhden prosentin.

Eniten vieraskielisiä asui pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa: Vantaalla 15 prosenttia kunnan asukkaista, Espoossa ja Helsingissä 14 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella eniten vieraskielisiä asui ruotsin- tai kaksikielisissä kunnissa. Länsirannikolla ja Ahvenanmaan saaristossa vieraskielisiä asui yli kymmenen prosenttia seuraavissa kunnissa: Turku, Maarianhamina, Närpiö, Föglö ja Korsnäs. Pienin vieraskielisten osuus oli Poh- jois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Reisjärven kunnassa, jossa vieraskielisiä oli 0,2 prosenttia kunnan asukkaista.

(19)

¹vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus ‒ Vipunen - opetushallinnon tilastotietopalvelut

0 100 200 300 km

Kartta 1. Vieraskielisten¹ osuus koko väestöstä vuonna 2015

Prosenttia (%)

Maakuntaraja 0.2 - 1.3 1.4 - 2.8 2.9 - 4.8 4.9 - 8.9 9.0 - 15.4

Kartta 1. Vieraskielisten

¹

osuus koko väestöstä vuonna 2015

1vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastotietopalvelut

(20)

Suurimmat kieliryhmät venäjä, viro ja somali

Väestörekisterikeskus kerää tiedot Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten äidinkie- lestä ja Tilastokeskus saa nämä tiedot käyttöönsä. Väestötietojärjestelmän äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen. Suomessa vakituisesti asuvilla oli rekisteröity noin 150 eri kieltä vuonna 2015. Tosin joukossa oli useita kieliä, jotka oli ilmoitettu äidinkieleksi harvoin;

mukana oli 40 sellaista kieltä, jonka oli äidinkielekseen ilmoittanut enintään kymmenen hen- kilöä. Tällaisia kieliä olivat esimerkiksi katalaani, uiguuri, zulu ja kikuju.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuivat venäjää, viroa ja somalia äidinkielenään puhuvista henkilöistä. Vuonna 2015 venäjänkielisiä henkilöitä oli noin 72 500, vironkielisiä 48 000 ja somalinkielisiä vajaat 18 000 henkilöä. Vieraskielisen väestön suurimmat kieliryh- mät ovat pysyneet samoina vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Vieraskielinen väestö ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempaa

Kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten ikäjakaumat poikkeavat toisistaan. Vuonna 2015 vieraskielinen väestö oli kantaväestöä selvästi nuorempaa. Huomattava osa vieraskielisistä oli työikäisiä, kun kantaväestössä oli eniten eläkeläisiä, yli 65-vuotiaita. Työikäisten, joilla tässä tarkoitetaan 19–64-vuotiaita, osuus vieraskielisistä oli 74 prosenttia kun vastaava osuus kantaväestöstä oli 46 prosenttia.

0 5 10 15 20 25 %

0–6 -vuotiaat 7–12 -vuotiaat 13–15 -vuotiaat 16–18 -vuotiaat 19–21 -vuotiaat 22–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 40–44 -vuotiaat 45–49 -vuotiaat 50–54 -vuotiaat 55–59 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat 65 -vuotiaat ja sitä vanhemmat

Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset Vieraskieliset

Kuvio 2.3. Vieraskielisen sekä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön jakautuminen ikäryhmiin vuonna 2015

Linkki taulukkoon 2.2.

Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu

(21)

Kun väestöä tarkastellaan 5-vuotisikäryhmittäin, niin vuonna 2015 vieraskielisiä henkilöitä oli eniten ryhmässä, joka kattaa 25–39-vuotiaiden ikäryhmät. Heidän osuutensa oli 35 prosenttia koko vieraskielisestä väestöstä. Vastaavan ikäryhmän osuus suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä oli 18 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvista lähes 22 prosenttia oli täyt- tänyt 65 vuotta ja yhteensä heitä oli yli miljoona, 1 110 968 henkilöä. Vieraskielisiä vähintään 65-vuotiaita oli 3,7 prosenttia kaikista vieraskielisistä, 12 135 henkilöä. Työikäisen väestön suurta osuutta vieraskielisissä selittää osaltaan se, että 2000-luvulla Suomeen on muutettu aiempaa enemmän työn ja opiskelun vuoksi.

Vieraskielisen väestön sukupuolijakauma ei eroa kotimaisia kieliä puhuvien jakaumasta

Suomessa asuvien vieraskielisten sukupuolijakauma on hyvin samankaltainen kuin kotimaisia kieliä puhuvien. Miesten osuus suomen-, ruotsin- tai saamenkielisestä väestöstä oli 49 prosenttia ja vieraskielisestä väestöstä 51 prosenttia vuonna 2015.

Vieraskielisten sukupuolijakaumassa oli eroa muutamissa kieliryhmissä vuonna 2015. Thain, tagalogin, filippiinon ja venäjän puhujista yli 60 prosenttia oli naisia. Miehiä oli yli 60 prosenttia muun muassa seuraavissa kieliryhmissä: arabia, ranska, englanti, turkki ja italia.

(22)

2 2 Vieraskielisen väestön koulutustaso

Keskeisiä lukuja vieraskielisen väestön koulutustasosta vuonna 2015

• vieraskielisestä 20 vuotta täyttäneestä väestöstä 46 % oli suorittanut Suomessa jonkin tutkinnon perusasteen jälkeen

• perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 42 % vieraskielisistä miehistä ja 51 % naisista

• ammatillinen tutkinto on yleisin suoritettu tutkinto sekä vieraskielisessä että suomen-, ruotsin- ja saamenkielisessä väestössä

• vieraskielisistä ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 18 %, suomen-, ruotsin ja saamenkielisistä 38 %

Tässä osioissa tarkastellaan väestön koulutustasoa. Osion tiedot perustuvat Tilastokeskuk- sen tutkintorekisterin ja Väestörekisterikeskuksen väestöjärjestelmän tietoihin. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa tutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteen mukaan korkeimman tai viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan, mikäli henkilöllä on useita saman asteen tutkintoja. Jos henkilö on suorittanut sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon, väestön koulutustasotarkastelussa on mukana vain ammatillinen tutkinto.

Alle puolella vieraskielisistä on perusasteen jälkeinen tutkinto

Vieraskielisestä 20 vuotta täyttäneestä väestöstä 46 prosenttia oli vuonna 2015 suorittanut Suomessa jonkin tutkinnon perusasteen jälkeen. Osuus on hieman laskenut vuodesta 2010.

Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli huomattavasti korkeampi. Vuonna 2015 osuus oli 76 prosenttia ja viisi vuotta aiemmin 73 prosenttia.

(23)

0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 900 000 1 000 000 1 100 000 1 200 000 1 300 000 1 400 000 1 500 000 1 600 000

Ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus Opistoaste Ammatillinen korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei perusasteen jälkeistä

tutkintoa,tutkinto tuntematon tai koulutusaste tuntematon Vieraskieliset

Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset

Henkilöitä 14 048 276 964 45 947 1 488 585 7 586 439 526 21 540 462 653 22 811 380 739 3 457 39 325 135 228 951 447

Kuvio 2.4. Viisitoista vuotta täyttäneen väestön koulutustaso vuonna 2015

Ammatillinen korkea-aste ja alempi korkeakouluaste = ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste = ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lääkärien erikoistumisopinnot

Tutkijakoulutusaste = lisensiaatintutkinto, tohtorintutkinto

Vieraskielisistä alle viidennes on suorittanut ammatillisen tutkinnon

Kun tarkastellaan eri koulutusasteita, suurin ero vieraskielisen sekä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön välillä näkyy ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuuksissa.

Vuonna 2015 vieraskielisestä väestöstä 18 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon.

Vastaava osuus suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa ei ole kovin merkittäviä eroja vieraskielisten ja kanta- väestön välillä. Sen sijaan osuudessa, joka ei ole suorittanut ollenkaan perusasteen jälkeistä

(24)

tutkintoa, ero on huomattava. Vieraskielisistä 54 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2015, suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä 22 prosenttia.

Myös opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa oli selvä ero vieraskielisten sekä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön osuuksissa. Tilannetta selittää osaltaan se, että sisäänotto opistoasteen koulutukseen päättyi vuoden 1998 lopussa. Opistoastetta olivat mm. teknilliset opistot ja sairaanhoito-opistot. Muilla koulutusasteilla oli vain pieniä eroja vieraskielisten osuuksissa verrattuna suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten osuuksiin.

0 20 40 60 80 100

20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 40–44 -vuotiaat 45–49 -vuotiaat 50–54 -vuotiaat 55–59 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat 65–69 -vuotiaat 70–74 -vuotiaat 75 -vuotiaat ja vanhemmat Kaikki

Vieraskieliset vuonna 2010

Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset vuonna 2010

%

Kuvio 2.5. Osuus (%) 20 vuotta täyttäneestä väestöstä, joka on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuosina 2010 ja 2015

Kieliryhmien väliset erot osuuksissa, joka on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, ovat pienemmät vanhimmissa ikäluokissa. Nuorimmissa ikäryhmissä ero vieraskielisten ja suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten välillä voi olla jopa lähemmäs 50 prosenttiyksikköä.

Esimerkiksi vuonna 2015 vieraskielisten ikäryhmässä 25–29-vuotiaita 42 prosenttia oli suorittanut tutkinnon. Vastaava osuus suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä oli 89 prosenttia.

Vanhimmissa ikäluokissa ero pienenee huomattavasti. Esimerkiksi ikäluokassa 60–64-vuotiaita ero oli 22 prosenttiyksikköä. Eri ikäryhmien vertailussa onkin otettava huomioon, että väestön ikärakenne on yhteydessä väestön koulutustasoon. Vieraskielinen väestö on nuorempaa kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen väestö, joten vieraskieliset eivät ole vielä ole ehtineet kouluttautua niin pitkälle kuin kantaväestö.

(25)

Taulukot lukuun 2

Taulukko 2.1. Vieraskielinen väestö ja sen osuus (%) koko väestöstä asuinmaakunnan mukaan vuonna 2015

Asuinmaakunta Koko väestö Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset

Vieraskieliset

Lukumäärä Osuus (%)

koko väestöstä

Uusimaa 1 620 261 1 437 107 183 154 11,3

Varsinais-Suomi 474 323 445 492 28 831 6,0

Satakunta 222 957 216 913 6 044 2,7

Kanta-Häme 174 710 168 510 6 200 3,5

Pirkanmaa 506 114 484 629 21 485 4,2

Päijät-Häme 201 615 192 858 8 757 4,3

Kymenlaakso 178 688 168 796 9 892 5,5

Etelä-Karjala 131 155 124 091 7 064 5,4

Etelä-Savo 150 305 146 035 4 270 2,8

Pohjois-Savo 248 129 241 773 6 356 2,6

Pohjois-Karjala 164 755 159 233 5 522 3,4

Keski-Suomi 275 780 267 937 7 843 2,8

Etelä-Pohjanmaa 192 586 188 812 3 774 2,0

Pohjanmaa 181 679 171 001 10 678 5,9

Keski-Pohjanmaa 69 032 67 223 1 809 2,6

Pohjois-Pohjanmaa 410 054 400 527 9 527 2,3

Kainuu 75 324 73 428 1 896 2,5

Lappi 180 858 176 491 4 367 2,4

Ahvenanmaa - Åland 28 983 26 890 2 093 7,2

Yhteensä 5 487 308 5 157 746 329 562 6,0

Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushalllinnon tilastopalvelu

(26)

Taulukko 2.2. Taulukko 2.2. Vieraskielinen väestö ja sen osuus (%) koko väestöstä ikäryhmän mukaan vuonna 2015

Ikäryhmä Koko väestö Suomen-, ruotsin-

ja saamenkieliset

Vieraskielinen väestö

Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön osuus ikäryhmästä (%)

Vieraskielisen väestön osuus ikäryhmästä (%)

0–2 -vuotiaat 172 618 158 671 13 947 3,1 4,2

3–5 -vuotiaat 184 196 171 055 13 141 3,3 4,0

6 -vuotiaat 62 095 57 923 4 172 1,1 1,3

7–12 -vuotiaat 361 413 338 268 23 145 6,6 7,0

13–15 -vuotiaat 174 478 164 181 10 297 3,2 3,1

16–18 -vuotiaat 179 566 169 227 10 339 3,3 3,1

19–21 -vuotiaat 195 354 183 139 12 215 3,6 3,7

22–24 -vuotiaat 206 690 191 361 15 239 3,7 4,6

25–29 -vuotiaat 342 528 304 357 38 171 5,9 11,6

30–34 -vuotiaat 356 932 314 863 42 069 6,1 12,8

35–39 -vuotiaat 345 816 310 046 35 770 6,0 10,9

40–44 -vuotiaat 317 879 288 590 29 289 5,6 8,9

45–49 -vuotiaat 350 369 325 645 24 724 6,3 7,5

50–54 -vuotiaat 374 501 354 326 20 175 6,9 6,1

55–59 -vuotiaat 368 110 353 248 14 862 6,8 4,5

60–64 -vuotiaat 371 660 361 788 9 872 7,0 3,0

65 -vuotiaat ja sitä vanhemmat 1 123 103 1 110 968 12 135 21,5 3,7

Yhteensä 5 487 308 5 157 746 329 562

(27)

Taulukko 2.3. Kaksikymmentä vuotta täyttäneen väestön koulutustaso äidinkielen mukaan vuonna 2015

Koulutus Viera s-

kieliset

Osuus (%) kaikista vieras- kielisistä

Suomen-, ruotsin- ja saamen kieliset

Osuus (%) kaikista suomen-, ruotsin- ja saamen- kielisistä

Kaikki kielet

Ylioppilastutkinto 14 048 5,6 262 916 6,9 276 964

Ammatillinen koulutus 45 947 18,3 1 442 638 38,1 1 488 585

Opistoaste 7 586 3,0 431 940 11,4 439 526

Ammatillinen korkea-aste 2 468 1,0 55 544 1,5 58 012

Ammattikorkeakoulututkinto 11 131 4,4 283 559 7,5 294 690

Alempi korkeakoulututkinto 7 941 3,2 102 010 2,7 109 951

Ylempi ammatti korkeakoulututkinto 1 075 0,4 11 336 0,3 12 411

Ylempi korkeakoulututkinto 20 858 8,3 339 328 9,0 360 186

Lääkärien erikoistumis koulutus 878 0,4 7 264 0,2 8 142

Lisensiaatintutkinto 522 0,2 8 249 0,2 8 771

Tohtorintutkinto 2 935 1,2 27 619 0,7 30 554

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, tutkinto tuntematon tai koulutusaste tuntematon

135 228 54,0 816 219 21,5 951 447

Yhteensä 250 617 100 3 788 622 100 4 039 239

(28)

Taulukko 2.4. Osuus (%) 20 vuotta täyttäneestä väestöstä, joka on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuosina 2010 ja 2015

20–24 -vuotiaat 38,4 38,2 83,3 85,6

25–29 -vuotiaat 43,0 41,9 87,2 88,7

30–34 -vuotiaat 45,8 45,0 89,7 89,5

35–39 -vuotiaat 47,3 46,1 88,7 91,0

40–44 -vuotiaat 51,5 47,1 87,1 89,9

45–49 -vuotiaat 53,3 49,4 86,9 88,1

50–54 -vuotiaat 53,1 51,6 82,1 87,6

55–59 -vuotiaat 54,5 52,4 74,8 82,8

60–64 -vuotiaat 52,6 53,6 64,0 75,3

65–69 -vuotiaat 47,1 51,9 55,7 64,5

70–74 -vuotiaat 42,3 45,7 43,6 54,1

75 -vuotiaat ja vanhemmat 22,0 33,3 29,0 36,6

Kaikki 47,1 46,0 72,3 76,4

(29)

3 VIERASKIELISET PERUSOPETUKSESSA

Hanna Laakso

Tässä luvussa tarkastellaan vieraskielisiä oppilaita perusopetuksessa. Luvussa käydään läpi muun muassa vieraskielisten oppilaiden määrää ja suhteellista osuutta ja niiden muutoksia sekä sitä, missä päin Suomea he asuvat. Lisäksi tarkastellaan vieraskielisille suunnattuja tukitoimia.

Tilastotiedot koskevat kaikkia 1–9 luokkalaisia oppilaita peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa, tarkastelun ulkopuolelle on jätetty erityiskoulut ja kansanopistot.

Keskeisiä lukuja vieraskielisistä perusopetuksessa vuonna 2015

• 5,7 % kaikista perusopetuksen oppilaista vieraskielisiä

• Uudellamaalla 10,9 % vieraskielisiä oppilaita

• Vantaalla 16,8 % vieraskielisiä oppilaita

• oppilaan omana äidinkielenä opetettiin 55 eri kieltä

• suomi toisena kielenä -opetusta sai 92,5 % vieraskielisistä (vuonna 2016)

3 1 Vieraskielisten oppilaiden lukumäärä perusopetuksessa

Kaikista perusopetuksen oppilaista 5,7 prosenttia vieraskielisiä

Vieraskielisten oppilaiden osuus on kasvanut tasaisesti. Perusopetuksen luokilla 1–9 oli kaikkiaan 529 957 oppilasta vuonna 2015 ja vieraskielisiä heistä oli 30 324. Vuonna 2015 vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa oli noussut 5,7 prosenttiin, kun vuonna 2011 osuus oli neljä prosenttia. Kasvua viiden vuoden aikana oli lähes 10 000 oppilaan verran.

Vieraskielisten peruskoululaisten määrässä oli suuria alueellisia vaihteluita Suomen eri osissa. Suhteellisesti eniten vieraskielisiä on Uudellamaalla, 10,9 prosenttia kaikista peruskoulun 1–9 luokkalaisista, ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla, 1,2 prosenttia.

Vuonna 2015 Suomessa oli 317 kuntaa ja kaikissa niissä asui vakituisesti vieraskielisiä asukkaita. Samana vuonna vieraskielisiä peruskoululaisia oli 256 kunnassa. Vieraskielisiä oppilaita oli selvästi eniten suurimmissa kaupungeissa. Suomessa oli 58 sellaista kuntaa, jossa ei ollut lainkaan vieraskielisiä peruskoululaisia. Tällaiset kunnat sijaitsivat lähinnä Lapissa ja hajanai- sesti ympäri Suomea lukuun ottamatta Etelä- ja Itä-Suomea sekä rannikkoseutua. Valtaosassa Suomen peruskouluja vieraskielisiä oppilaita oli vain muutama tai heitä ei ollut lainkaan.

Määrällisesti eniten vieraskielisiä oppilaita oli pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, eniten Helsingissä. Kun tarkastellaan suhteellisia osuuksia, vieraskielisiä oppilaita oli eniten Vantaalla (16,8 %), Helsingissä (16,6 %) ja Turussa (14,2 %). Yksittäisen kunnan eri asuinalueiden välillä saattaa olla suurta vaihtelua vieraskielisten asukkaiden määrässä.

Näin ollen myös saman kunnan alueella olevien koulujen välillä voi olla isoja eroja vieras-

(30)

kymmenessä koulussa vieraskielisten määrä nousi yli puoleen kaikista oppilaista. Tällaiset koulut sijaitsivat kaupungeissa, joissa oli eniten vieraskielisiä oppilaita, lähinnä Helsingissä ja Turussa, myös Jyväskylässä ja Lahdessa oli kummassakin yksi tällainen koulu.

Maakuntaraja 0.1 - 1.6 1.7 - 3.4 3.5 - 6.4 6.5 - 11.8 11.9 - 16.8 Ei vieraskielisiä

Prosenttia (%)

Kartta 2. Vieraskielisten¹ osuus 1-9-luokkalaisista vuonna 2015

0 100 200 300 km

¹vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - Opetushallinnon tilastotietopalvelut

Kartta 2. Vieraskielisten

¹

osuus 1–9-luokkalaisista vuonna 2015

1vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastotietopalvelut

(31)

3 2 Vieraskielisten oppilaiden koulunkäynnin tukeminen

Yleisintä on osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen

Vieraskielisille oppilaille järjestetään erilaisia, useimmiten kielenopetukseen liittyviä tukitoimia. Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään osan tukitoimista, osa on vapaa- ehtoista. Tukitoimien tarjonta riippuu muun muassa vieraskielisten oppilaiden määrästä alueella.

Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuu 17 prosenttia vieraskielisistä oppilaista

Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta maahanmuuttajille, joista lähes kaikki ovat vieraskielisiä. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapai- noista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä parantaa valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistava opetus kestää useimmiten vuoden, mutta sen kesto voi vaihdella oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Kunnat tai muut opetuksen järjestäjät eivät ole velvollisia järjestämään valmistavaa opetusta.

Valmistava opetus nähdään kuitenkin tärkeäksi ja valtio kannustaakin sen järjestämiseen maksamalla valmistavan opetuksen oppilaista erillistä valtionosuutta. Vieraskielisten oppilaiden määrän kasvun myötä on alettu keskustella myös perusopetukseen valmistavan opetuksen säätämistä koulutuksen järjestäjille pakolliseksi. Esimerkiksi Opetusalan Ammatti- järjestö on ehdottanut, että kaikilla puutteellisen kielitaidon omaavilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus valmistavaan opetukseen.

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

2007 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Osallistujamäärä

Kuvio 3.1. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuneet vieraskieliset oppilaat vuosina 2007–2016

Lähde: Opetushallitus, Rahoitusraportit.

(32)

Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvien vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt tasaisesti, mutta vuoteen 2015 asti melko hitaasti. Kaikista vieraskielisistä peruskoululaisista valmistavaan opetukseen osallistui 11 prosenttia vuonna 2015, vastaava osuus vuonna 2007 oli 9,7 prosenttia.

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 valmistavan opetuksen osallistujamäärä kasvoi merkittävästi, peräti 62 prosentilla. Oppilasmäärän runsas kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2015 turvapai- kanhakijoiden määrän kasvulla. Syksyn 2015 aikana perustettiin yli 50 uutta perusopetuksen valmistavan opetuksen ryhmää.

Valtaosa vieraskielisistä oppilaista osallistuu S2 ja R2 -opetukseen

Kun vieraskielisen oppilaan kielitaito ei riitä suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppiaineen opiskeluun, voi sen tilalla opiskella suomi (S2) tai ruotsi (R2) toisena kielenä -oppiainetta (R2 oppiaineesta enemmän luvussa 6). Suomi toisena kielenä -opetus ei siis ole erillistä tuki- tai erityisopetusta. Lähtökohtana opetuksessa on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon myös myöhempiä jatko-opintoja varten.

Oppilaat voivat opiskella suomi toisena kielenä -oppiainetta joko koko äidinkielen oppimäärän verran tai vain osan siitä. Käytäntönä kouluissa on usein, että oppilaat osallistuvat muutaman tunnin viikossa suomi toisena kielenä -opetukseen ja muutoin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneille.

Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää suomi toisena kielenä -opetusta, mutta valtio kannus- taa sen järjestämiseen myöntämällä S2-opetukseen erillistä valtionavustusta. Kaikista vie- raskielisistä oppilaista yli 92 prosenttia osallistui S2-opetukseen vuonna 2016. Ruotsi toisena kielenä -oppiainetta opiskeli 1,3 prosenttia vieraskielistä oppilasta ruotsinkielisissä peruskouluissa.

Opetushallitus on selvittänyt suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä syk- syllä 2012. Selvityksen mukaan suomea toisena kielenä opiskelevien suhteellinen osuus on noussut jopa hieman nopeammin kuin vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa.

Selvitys toi esiin myös sen, että oppilailla oli eri kunnissa erilaiset mahdollisuudet saada suomi toisena kielenä -opetusta riippuen siitä, kuinka paljon vieraskielisiä oppilaita kunnassa oli. Kunnat, joissa oli hyvin vähän vieraskielisiä oppilaita, eivät välttämättä järjestäneet S2-opetusta lainkaan. Selvityksen tekovuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia vieraskielisistä ei saanut lainkaan S2- tai R2 -opetusta, vuonna 2015 tällaisten oppilaiden osuus oli vähenty- nyt noin seitsemään prosenttiin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi huhtikuussa 2015 suomi toisena kielenä -oppimäärän osaamista perusopetuksen päättövaiheessa. Arviointiin osallistuneista oppilaista 87 prosenttia saavutti joko hyvän osaamisen tason eli toimivan tai sujuvan peruskieli- taidon tai ylitti sen (kielten oppimisen eurooppalaisen viitekehyksen taso B1.1–B1.2). Parhai- ten osaamista selitti koulunkäyntiaika Suomessa; pidempään koulua käyneet ylsivät parem- piin tuloksiin kuin lyhyemmän ajan koulua käyneet.

(33)

Oppilaan oman äidinkielen opetusta sai lähes puolet vieraskielisistä peruskoululaisista ja lukiolaisista

Vieraskielisen oppilaan oman äidinkielen opetuksella voidaan tukea oppilaan persoonalli- suuden kehitystä ja jakaa tietoa hänen taustakulttuuristaan. Parhaimmillaan oppilaan oman äidinkielen opetus edistää kasvamista monikulttuurisuuteen ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle ja suomen kielellä opetettavien muiden aineiden oppimiselle.

Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Koulutuksen jär- jestäjä ei ole velvollinen järjestämään sitä eikä vieraskielinen oppilas osallistumaan siihen.

Valtio tukee oppilaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä maksamalla koulutuksen järjestäjälle erillistä valtionavustusta.

Vuoden 2015 syksyllä peruskouluissa ja lukioissa oppilaan omana äidinkielenä opetettiin 55 eri kieltä. Oppilaan oman äidinkielen opetusta sai 47 prosenttia vieraskielisistä peruskoululaisista ja lukiolaisista.

venäjä somali arabia viro albania englanti vietnam kurdi kiina muut kielet

5 051 2 414 1 574 1 386 901 654 503 473 472 3 701 29 %

14 % 8 % 9 %

5 % 4 % 3 % 3 % 3 %

22 %

Kuvio 3.2. Yhdeksän yleisintä oppilaan oman äidinkielen opetuskieltä peruskouluissa ja lukioissa syyslukukaudella 2015; osallistujamäärä ja osuus

Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta ei ole saatavilla tilastotietoa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta erikseen.

Lähde: Opetushallitus

Selvästi yleisimmin oppilaan omana äidinkielenä opetetaan venäjää, seuraavaksi eniten somalin-, arabian- ja vironkieltä. Kuvion 3.2 ryhmä ”muut kielet” sisältää 46 eri kieltä. Ryh- mään kuuluvat esimerkiksi kreikan, heprean, tamilin, nepalin ja swahilin kielet. Sellaisten harvinaisten kielien, joita omana äidinkielenään puhuu ainoastaan vähäinen määrä oppilaita, opetuksen järjestäminen on usein haastavaa, sillä päteviä kielenopettajia voi olla hankala löytää. Lisäksi saattaa olla, että valtion rahoituksen edellyttämää ryhmäkokoa ei harvinai-

(34)

Vieraskieliset oppilaat saavat erityistä tukea useammin kuin kotimaisia kieliä puhuvat

Jos oppilaalla ilmenee oppimis- tai muita vaikeuksia, hän on oikeutettu oppimisen ja kou- lunkäynnin tukeen. Lisäksi koulut voivat järjestää vieraskielisille oppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä.

Oppilaille annettava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: yleiseen, kaikille oppilaille annet- tavaan tukeen, laajempaan tehostettuun tukeen sekä erityiseen tukeen. Erityinen tuki muo- dostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta.

Vuonna 2015 vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista vieraskielisistä perusopetuksen 1–9-luokkalaisista oppilaista oli 11,8 prosenttia. Samana vuonna kotimaisia kieliä puhuvien erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus kaikista oppilaista oli 5,8 prosenttia.

Erityisen tuen oppilaiden absoluuttinen määrä vuosiluokilla 1–9 on kasvanut tasaisesti, mutta heidän suhteellinen osuutensa on pysynyt samalla tasolla kun tarkastellaan peruskouluja ja perus- ja lukioasteen kouluja, poislukien erityiskoulut.

Vieraskieliset Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset

0 2 4 6 8 10 12 14 %

2011

2013

2015

Kuvio 3.3. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten sekä vieraskielisten 1–9 luokkalaisten erityisen tuen oppilaiden osuudet peruskouluissa sekä perus- ja lukio-asteen kouluissa vuosina 2011, 2013 ja 2015

Vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus vaihtelee suuresti maakuntien välillä. Vieraskielisiä erityisen tuen oppilaita on prosentuaalisesti eniten Kymenlaakson, Päi- jät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Satakunnan maakunnissa. Satakunnan ja Lapin maakunnat poikkeavat muista Suomen maakunnista siinä, että kotimaisia kieliä puhuvien erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus on niissä suurempi kuin vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden osuus.

(35)

Perusopetuksen lisäopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä on vähentynyt

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille voidaan järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta eli niin sanottu kymppiluokka. Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan ole velvollisia järjestämään lisäopetusta. Lisäopetuksen erityisenä tehtävänä on tarjota mahdolli- suus parantaa oppilaiden edellytyksiä jatko-opintoihin.

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

2011 2012 2013 2014 2015

Suomen-, ruotsin ja saamenkieliset lisäopetuksen oppilaat Vieraskieliset lisäopetuksen oppilaat

Kuvio 3.4. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten sekä vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina 2011–2015

Sekä vieraskielisten että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden määrä lisäopetuksessa on laskenut tasaisesti. Syynä oppilasmäärän laskuun on muun muassa muiden vaihtoehtoisten opiskelumuotojen tarjonnan lisääntyminen perusopetuksen päättäneille. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatilliseen valmentava ja lukioon valmistava koulutus sekä nuorille suunnattu työpajatoiminta. Myös kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen on osittain vaikuttanut lisäopetuksen tarjonnan määrään.

(36)

Taulukot lukuun 3

Taulukko 3.1. Vieraskieliset 1–9 vuosiluokkien oppilasmäärät ja osuudet (%) kaikista oppilaista peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuosina 2011–2015

¹⁾

Vuosi Kaikki oppilaat Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset oppilaat

Vieraskieliset oppilaat Vieraskielisten osuus kaikista oppilaista (%)

2011 523 204 502 024 21 180 4,0

2012 521 592 498 252 23 340 4,5

2013 523 109 497 714 25 395 4,9

2014 526 342 498 334 28 008 5,3

2015 529 957 499 633 30 324 5,7

Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja

Taulukko 3.2. Kymmenen kuntaa, jossa eniten vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 1–9 peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuonna 2015

¹⁾

Kunta Kaikki oppilaat Vieraskieliset oppilaat Vieraskielisten osuus kaikista oppilaista (%)

Helsinki 47 528 7 896 16,6

Vantaa 21 659 3 645 16,8

Espoo 28 316 3 336 11,8

Turku 13 180 1 869 14,2

Tampere 16 675 1 584 9,5

Lahti 10 916 699 6,4

Vaasa 6 377 576 9,0

Jyväskylä 12 541 564 4,5

Oulu 21 539 561 2,6

Kotka 4 718 507 10,7

Yhteensä 183 449 21 237 11,6

(37)

Taulukko 3.3. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina 2007–2016

¹⁾

Vuosi Osallistujamäärä

2007 1 552

2008 1 662

2010 2 301

2011 2 381

2012 2 649

2013 2 797

2014 3 019

2015 3 481

2016 5 643

Lähde: Opetushallitus, Rahoitusraportit 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja

Taulukko 3.4 Suomi (S2) ja ruotsi (R2) toisena kielenä opetukseen osallistuneet 1–9 luokkien oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa 2012, 2014 ja 2016

¹⁾

Vuosi 2012 2014 2016

Kaikki vieraskieliset 23 340 28 008 32 805

S2 opetukseen osallistuneet oppilaat 21 149 25 619 30 355

Vieraskielisten S2-oppilaiden osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista 90,6 91,5 92,5

R2 opetukseen osallistuneet oppilaat 303 328 435

Vieraskielisten R2-oppilaiden osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista 1,3 1,2 1,3 Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu

1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja

Taulukko 3.5. Vieraskieliset erityisen tuen oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa luokilla 1–9 vuosina 2011, 2013 ja 2015

¹⁾

Vuosi Vieraskieliset erityisen tuen oppilaat Osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista

2011 2 493 11,8

2013 2 841 11,2

2015 3 579 11,8

(38)

Taulukko 3.6. Erityisen tuen oppilaiden osuus (%) peruskouluissa sekä perus- ja

lukioasteen kouluissa luokilla 1–9; kaikkien oppilaiden, suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten ja vieraskielisten osuudet (%) vuonna 2015

¹⁾

Koulun sijaintimaa- kunta

Erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista oppilaista (%)

Suomen-, ruotsin- ja saamen kieliset erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä (%)

Vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista vieraskielisistä (%)

Uusimaa 7,4 6,0 12,7

Varsinais-Suomi 7,8 6,9 12,5

Satakunta 5,3 5,3 5,1

Kanta-Häme 5,8 5,6 8,1

Pirkanmaa 5,0 4,6 8,1

Päijät-Häme 9,3 8,6 16,5

Kymenlaakso 10,0 9,1 15,7

Etelä-Karjala 8,4 7,7 12,6

Etelä-Savo 7,3 6,9 13,7

Pohjois-Savo 6,3 6,3 9,2

Pohjois-Karjala 6,9 6,6 8,7

Keski-Suomi 5,3 5,0 11,7

Etelä-Pohjanmaa 6,7 6,5 11,3

Pohjanmaa 5,4 4,8 10,8

Keski-Pohjanmaa 5,0 4,8 6,9

Pohjois-Pohjanmaa 4,1 4,0 4,4

Kainuu 6,2 5,9 10,4

Lappi 5,3 5,2 5,6

Ahvenanmaa - Åland 3,5 3,0 7,7

Yhteensä 6,5 5,8 11,8

Taulukko 3.7. Vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina 2011–2015

¹⁾

Vuosi Kaikki lisäopetuksen oppilaat

Vieraskieliset lisäopetuksen oppilaat

Suomen-, ruotsin ja

saamenkieliset lisäopetuksen oppilaat

Vieraskielisten osuus (%)

Suomen-, ruotsin, ja saamenkieliset osuus (%)

2011 2 279 1 998 281 87,7 12,3

2012 2 004 1 725 279 86,1 13,9

2013 1 843 1 635 208 88,7 11,3

2014 1 231 1 059 172 86,0 14,0

2015 1 000 876 124 87,6 12,4