3 VIERASKIELISET PERUSOPETUKSESSA
3.2 Vieraskielisten oppilaiden koulunkäynnin tukeminen
Yleisintä on osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen
Vieraskielisille oppilaille järjestetään erilaisia, useimmiten kielenopetukseen liittyviä tuki-toimia. Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään osan tukitoimista, osa on vapaa-ehtoista. Tukitoimien tarjonta riippuu muun muassa vieraskielisten oppilaiden määrästä alueella.
Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuu 17 prosenttia vieraskielisistä oppilaista
Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta maahanmuuttajille, joista lähes kaikki ovat vieraskielisiä. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapai-noista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä parantaa valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistava opetus kestää useimmiten vuoden, mutta sen kesto voi vaihdella oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kunnat tai muut opetuksen järjestäjät eivät ole velvollisia järjestämään valmistavaa opetusta.
Valmistava opetus nähdään kuitenkin tärkeäksi ja valtio kannustaakin sen järjestämiseen maksamalla valmistavan opetuksen oppilaista erillistä valtionosuutta. Vieraskielisten oppi-laiden määrän kasvun myötä on alettu keskustella myös perusopetukseen valmistavan ope-tuksen säätämistä kouluope-tuksen järjestäjille pakolliseksi. Esimerkiksi Opetusalan Ammatti-järjestö on ehdottanut, että kaikilla puutteellisen kielitaidon omaavilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus valmistavaan opetukseen.
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000
2007 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Osallistujamäärä
Kuvio 3.1. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuneet vieraskieliset oppilaat vuosina 2007–2016
Linkki taulukkoon 3.3.
Lähde: Opetushallitus, Rahoitusraportit.
Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvien vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt tasaisesti, mutta vuoteen 2015 asti melko hitaasti. Kaikista vieraskielisistä perus-koululaisista valmistavaan opetukseen osallistui 11 prosenttia vuonna 2015, vastaava osuus vuonna 2007 oli 9,7 prosenttia.
Vuodesta 2015 vuoteen 2016 valmistavan opetuksen osallistujamäärä kasvoi merkittävästi, peräti 62 prosentilla. Oppilasmäärän runsas kasvu selittyy pääasiassa vuoden 2015 turvapai-kanhakijoiden määrän kasvulla. Syksyn 2015 aikana perustettiin yli 50 uutta perusopetuksen valmistavan opetuksen ryhmää.
Valtaosa vieraskielisistä oppilaista osallistuu S2 ja R2 -opetukseen
Kun vieraskielisen oppilaan kielitaito ei riitä suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus neen opiskeluun, voi sen tilalla opiskella suomi (S2) tai ruotsi (R2) toisena kielenä -oppiai-netta (R2 oppiaineesta enemmän luvussa 6). Suomi toisena kielenä -opetus ei siis ole erillistä tuki- tai erityisopetusta. Lähtökohtana opetuksessa on, että oppilas saavuttaa mahdollisim-man hyvän suomen kielen taidon myös myöhempiä jatko-opintoja varten.
Oppilaat voivat opiskella suomi toisena kielenä -oppiainetta joko koko äidinkielen oppimäärän verran tai vain osan siitä. Käytäntönä kouluissa on usein, että oppilaat osallistuvat muutaman tunnin viikossa suomi toisena kielenä -opetukseen ja muutoin äidinkieli ja kirjallisuus -oppi-aineen tunneille.
Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää suomi toisena kielenä -opetusta, mutta valtio kannus-taa sen järjestämiseen myöntämällä S2-opetukseen erillistä valtionavustusta. Kaikista vie-raskielisistä oppilaista yli 92 prosenttia osallistui S2-opetukseen vuonna 2016. Ruotsi toisena kielenä -oppiainetta opiskeli 1,3 prosenttia vieraskielistä oppilasta ruotsinkielisissä perus-kouluissa.
Opetushallitus on selvittänyt suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä syk-syllä 2012. Selvityksen mukaan suomea toisena kielenä opiskelevien suhteellinen osuus on noussut jopa hieman nopeammin kuin vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa.
Selvitys toi esiin myös sen, että oppilailla oli eri kunnissa erilaiset mahdollisuudet saada suomi toisena kielenä -opetusta riippuen siitä, kuinka paljon vieraskielisiä oppilaita kun-nassa oli. Kunnat, joissa oli hyvin vähän vieraskielisiä oppilaita, eivät välttämättä järjestäneet S2-opetusta lainkaan. Selvityksen tekovuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia vieraskielisistä ei saanut lainkaan S2- tai R2 -opetusta, vuonna 2015 tällaisten oppilaiden osuus oli vähenty-nyt noin seitsemään prosenttiin.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi huhtikuussa 2015 suomi toisena kielenä -oppimäärän osaamista perusopetuksen päättövaiheessa. Arviointiin osallistuneista oppi-laista 87 prosenttia saavutti joko hyvän osaamisen tason eli toimivan tai sujuvan peruskieli-taidon tai ylitti sen (kielten oppimisen eurooppalaisen viitekehyksen taso B1.1–B1.2). Parhai-ten osaamista selitti koulunkäyntiaika Suomessa; pidempään koulua käyneet ylsivät parem-piin tuloksiin kuin lyhyemmän ajan koulua käyneet.
Oppilaan oman äidinkielen opetusta sai lähes puolet vieraskielisistä peruskoululaisista ja lukiolaisista
Vieraskielisen oppilaan oman äidinkielen opetuksella voidaan tukea oppilaan persoonalli-suuden kehitystä ja jakaa tietoa hänen taustakulttuuristaan. Parhaimmillaan oppilaan oman äidinkielen opetus edistää kasvamista monikulttuurisuuteen ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimi-selle ja suomen kielellä opetettavien muiden aineiden oppimioppimi-selle.
Oppilaan oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Koulutuksen jär-jestäjä ei ole velvollinen järjestämään sitä eikä vieraskielinen oppilas osallistumaan siihen.
Valtio tukee oppilaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä maksamalla koulutuksen järjestäjälle erillistä valtionavustusta.
Vuoden 2015 syksyllä peruskouluissa ja lukioissa oppilaan omana äidinkielenä opetettiin 55 eri kieltä. Oppilaan oman äidinkielen opetusta sai 47 prosenttia vieraskielisistä peruskoulu-laisista ja lukioperuskoulu-laisista.
Kuvio 3.2. Yhdeksän yleisintä oppilaan oman äidinkielen opetuskieltä peruskouluissa ja lukioissa syyslukukaudella 2015; osallistujamäärä ja osuus
Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta ei ole saatavilla tilastotietoa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta erikseen.
Lähde: Opetushallitus
Selvästi yleisimmin oppilaan omana äidinkielenä opetetaan venäjää, seuraavaksi eniten somalin-, arabian- ja vironkieltä. Kuvion 3.2 ryhmä ”muut kielet” sisältää 46 eri kieltä. Ryh-mään kuuluvat esimerkiksi kreikan, heprean, tamilin, nepalin ja swahilin kielet. Sellaisten harvinaisten kielien, joita omana äidinkielenään puhuu ainoastaan vähäinen määrä oppilaita, opetuksen järjestäminen on usein haastavaa, sillä päteviä kielenopettajia voi olla hankala löytää. Lisäksi saattaa olla, että valtion rahoituksen edellyttämää ryhmäkokoa ei
harvinai-Vieraskieliset oppilaat saavat erityistä tukea useammin kuin kotimaisia kieliä puhuvat
Jos oppilaalla ilmenee oppimis- tai muita vaikeuksia, hän on oikeutettu oppimisen ja kou-lunkäynnin tukeen. Lisäksi koulut voivat järjestää vieraskielisille oppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä.
Oppilaille annettava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: yleiseen, kaikille oppilaille annet-tavaan tukeen, laajempaan tehostettuun tukeen sekä erityiseen tukeen. Erityinen tuki muo-dostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta.
Vuonna 2015 vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista vieraskielisistä perus-opetuksen 1–9-luokkalaisista oppilaista oli 11,8 prosenttia. Samana vuonna kotimaisia kieliä puhuvien erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus kaikista oppilaista oli 5,8 prosenttia.
Erityisen tuen oppilaiden absoluuttinen määrä vuosiluokilla 1–9 on kasvanut tasaisesti, mutta heidän suhteellinen osuutensa on pysynyt samalla tasolla kun tarkastellaan perus-kouluja ja perus- ja lukioasteen perus-kouluja, poislukien erityiskoulut.
Vieraskieliset Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset
0 2 4 6 8 10 12 14 %
2011
2013
2015
Kuvio 3.3. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten sekä vieraskielisten 1–9 luokkalaisten erityisen tuen oppilaiden osuudet peruskouluissa sekä perus- ja lukio-asteen kouluissa vuosina 2011, 2013 ja 2015
Linkki taulukkoon 3.5.
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu
Vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus vaihtelee suuresti maakuntien välillä. Vieraskielisiä erityisen tuen oppilaita on prosentuaalisesti eniten Kymenlaakson, Päi-jät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Satakunnan maakunnissa. Satakunnan ja Lapin maakunnat poikkeavat muista Suomen maakunnista siinä, että kotimaisia kieliä puhu-vien erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus on niissä suurempi kuin vieraskielisten eri-tyisen tuen oppilaiden osuus.
Perusopetuksen lisäopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä on vähentynyt
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille voidaan järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta eli niin sanottu kymppiluokka. Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan ole vel-vollisia järjestämään lisäopetusta. Lisäopetuksen erityisenä tehtävänä on tarjota mahdolli-suus parantaa oppilaiden edellytyksiä jatko-opintoihin.
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500
2011 2012 2013 2014 2015
Suomen-, ruotsin ja saamenkieliset lisäopetuksen oppilaat Vieraskieliset lisäopetuksen oppilaat
Kuvio 3.4. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten sekä vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina 2011–2015
Linkki taulukkoon 3.7.
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu
Sekä vieraskielisten että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden määrä lisäopetuksessa on laskenut tasaisesti. Syynä oppilasmäärän laskuun on muun muassa muiden vaihtoehtoisten opiskelumuotojen tarjonnan lisääntyminen perusopetuksen päättäneille. Tällaisia ovat esi-merkiksi ammatilliseen valmentava ja lukioon valmistava koulutus sekä nuorille suunnattu työpajatoiminta. Myös kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen on osittain vaikuttanut lisäopetuksen tarjonnan määrään.
Taulukot lukuun 3
Taulukko 3.1. Vieraskieliset 1–9 vuosiluokkien oppilasmäärät ja osuudet (%) kaikista oppilaista peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuosina 2011–2015
1)Vuosi Kaikki oppilaat Suomen-, ruotsin- ja saamen-kieliset oppilaat
Vieraskieliset oppilaat Vieraskielisten osuus kaikista oppilaista (%)
2011 523 204 502 024 21 180 4,0
2012 521 592 498 252 23 340 4,5
2013 523 109 497 714 25 395 4,9
2014 526 342 498 334 28 008 5,3
2015 529 957 499 633 30 324 5,7
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.2. Kymmenen kuntaa, jossa eniten vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 1–9 peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuonna 2015
1)Kunta Kaikki oppilaat Vieraskieliset oppilaat Vieraskielisten osuus kaikista oppilaista (%)
Helsinki 47 528 7 896 16,6
Vantaa 21 659 3 645 16,8
Espoo 28 316 3 336 11,8
Turku 13 180 1 869 14,2
Tampere 16 675 1 584 9,5
Lahti 10 916 699 6,4
Vaasa 6 377 576 9,0
Jyväskylä 12 541 564 4,5
Oulu 21 539 561 2,6
Kotka 4 718 507 10,7
Yhteensä 183 449 21 237 11,6
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.3. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina 2007–2016
1)Vuosi Osallistujamäärä
2007 1 552
2008 1 662
2010 2 301
2011 2 381
2012 2 649
2013 2 797
2014 3 019
2015 3 481
2016 5 643
Lähde: Opetushallitus, Rahoitusraportit 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.4 Suomi (S2) ja ruotsi (R2) toisena kielenä opetukseen osallistuneet 1–9 luokkien oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa 2012, 2014 ja 2016
1)Vuosi 2012 2014 2016
Kaikki vieraskieliset 23 340 28 008 32 805
S2 opetukseen osallistuneet oppilaat 21 149 25 619 30 355
Vieraskielisten S2-oppilaiden osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista 90,6 91,5 92,5
R2 opetukseen osallistuneet oppilaat 303 328 435
Vieraskielisten R2-oppilaiden osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista 1,3 1,2 1,3 Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu
1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.5. Vieraskieliset erityisen tuen oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa luokilla 1–9 vuosina 2011, 2013 ja 2015
1)Vuosi Vieraskieliset erityisen tuen oppilaat Osuus (%) kaikista vieraskielisistä oppilaista
2011 2 493 11,8
2013 2 841 11,2
2015 3 579 11,8
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.6. Erityisen tuen oppilaiden osuus (%) peruskouluissa sekä perus- ja
lukioasteen kouluissa luokilla 1–9; kaikkien oppilaiden, suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten ja vieraskielisten osuudet (%) vuonna 2015
1)Koulun sijaintimaa-kunta
Erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista oppilaista (%)
Suomen-, ruotsin- ja saamen kieliset erityisen tuen oppilaiden osuus kaikista suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä (%)
Vieraskielisten erityisen tuen oppilaiden osuus kai-kista vieraskielisistä (%)
Uusimaa 7,4 6,0 12,7
Varsinais-Suomi 7,8 6,9 12,5
Satakunta 5,3 5,3 5,1
Kanta-Häme 5,8 5,6 8,1
Pirkanmaa 5,0 4,6 8,1
Päijät-Häme 9,3 8,6 16,5
Kymenlaakso 10,0 9,1 15,7
Etelä-Karjala 8,4 7,7 12,6
Etelä-Savo 7,3 6,9 13,7
Pohjois-Savo 6,3 6,3 9,2
Pohjois-Karjala 6,9 6,6 8,7
Keski-Suomi 5,3 5,0 11,7
Etelä-Pohjanmaa 6,7 6,5 11,3
Pohjanmaa 5,4 4,8 10,8
Keski-Pohjanmaa 5,0 4,8 6,9
Pohjois-Pohjanmaa 4,1 4,0 4,4
Kainuu 6,2 5,9 10,4
Lappi 5,3 5,2 5,6
Ahvenanmaa - Åland 3,5 3,0 7,7
Yhteensä 6,5 5,8 11,8
Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja
Taulukko 3.7. Vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina 2011–2015
1)Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu 1) Ei sisällä perusasteen erityiskouluja